Pääkaupunkiseudun palvelualojen sekajätteen laatu vuonna 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pääkaupunkiseudun palvelualojen sekajätteen laatu vuonna 2012"

Transkriptio

1 Pääkaupunkiseudun palvelualojen sekajätteen laatu vuonna 2012 Koulut, päivittäistavarakaupat, ravintolat, sairaalat ja toimistot Koostumustutkimus Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

2 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A Helsinki puhelin faksi Lisätietoja Kimmo Koivunen, puhelin kimmo.koivunen@hsy.fi Copyright Kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY Kansikuva: HSY / Kai Widell Edita Prima Oy Helsinki 2013

3 Esipuhe Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) on kuntayhtymä, joka tuottaa ympäristöpalveluita pääkaupunkiseudun asukkaille ja yrityksille. Toimintansa vuoden 2010 alussa aloittaneessa HSY:ssä yhdistyvät Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan vesilaitokset sekä YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan jätehuolto sekä seutu- ja ympäristötieto. Jätteiden laatua ja määrien kehitystä seuraamalla voidaan suunnitella kustannustehokasta ja ympäristöystävällistä jätehuoltoa. Suunnittelua tukevat myös tiedot eri toiminnoista muodostuvien jätteiden ominaisuuksista. Suurin osa HSY:lle ohjautuvasta yhdyskuntajätteestä on peräisin kotitalouksista ja julkisista palveluista. Näiden toimintojen sekajätteen koostumus määrittelee osaltaan jätehuollon kehitystarpeita jätteiden käsittelyn, jäteneuvonnan sekä jätteiden materiaali- ja energiasisällön hyödyntämisen kannalta. Tieto palvelee myös jätteiden muodostumisen ehkäisyyn liittyvää kehitystyötä. Tässä tutkimuksessa on selvitetty HSY:n alueella syntyvän palvelualojen sekajätteen koostumusta lajittelututkimuksen avulla. Tutkimuksen on suorittanut Ramboll Finland Oy HSY:n toimeksiannosta. Työstä Ramboll Finland Oy:ssä on vastannut Sanna Pulkkinen, aineiston tilastollisen käsittelyn ovat tehneet Seela Sinisalo ja Anne Vehmas. Tutkimusmenetelmän asiantuntijana työssä on käytetty Virve Toukolaa. Lisäksi lajittelun valvonnassa on ollut mukana Salla Sillanpää ja aineiston käsittelyssä Jussi Kurikka-Oja Ramboll Finland Oy:stä. Lajittelussa ja keräysseurannassa tutkimusapulaisina on ollut opiskelijoita. HSY:llä projektia ovat ohjanneet Lotta Toivonen, Kimmo Koivunen ja Kirsi Karhu. Keräysjärjestelyistä on vastannut HSY:n kuljetuspalvelusta Juho Nuutinen. Lisäksi sairaalan sekajätteen lajittelussa on käytetty HUS-Ympäristökeskuksen Mirja Virran ja Pirkko Väätäisen asiantuntemusta. Tampereella Sanna Pulkkinen Ramboll Finland Oy

4 Tiivistelmä HSY järjestää kotitalouksien ja julkisten palveluiden jätehuollon Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa, Vantaalla sekä Kirkkonummella. Alueella tehtiin syksyllä 2012 palvelualojen sekajätteen koostumustutkimus. Tavoitteena oli tuottaa tietoa palvelualojen sekajätteen laadusta. Lisäksi haluttiin vertailla eri toimialoilla syntyvän jätteen koostumusta sekä selvittää hyötyjätteiden keräyksen vaikutusta palvelualojen sekajätteen koostumukseen. Pääkaupunkiseudun elinkeinorakenne on hyvin palveluvaltainen, ja vuonna 2010 pääkaupunkiseudun työpaikoista 85 % oli palvelualoilla. Tässä palvelualojen sekajätteen koostumustutkimuksessa on tarkasteltu erikseen viittä eri toimialaryhmää: koulutusta, päivittäistavarakauppoja, majoitus- ja ravitsemuspalveluja, terveydenhuoltoa sekä julkishallintoa. Toimialaryhmät pyrittiin valitsemaan siten, että ne edustaisivat pääkaupunkiseudulla merkittäviä palvelualoja. Sekajätteen koostumustutkimukseen valittiin vain HSY:n sekajätteen astiakeräyksen piirissä olevia palvelualojen kohteita. Poikkeuksen muodostivat sairaalat, joiden osallistumisesta tutkimukseen sovittiin suoraan HUS-Kiinteistöt Oy:n kanssa. Lisäksi päivittäistavarakaupat sovittiin suoraan Suomen Lähikauppa Oy:n kanssa. Tutkimuksen mukaan sekajätteen koostumuksessa oli merkittäviä eroja eri toimialojen välillä. Merkittävimmät erot eri toimialaryhmien sekajätteen koostumuksessa ovat elintarvikejätteen, pehmopaperin, PVC- ja fluoripitoisten materiaalien, vaippojen ja kuukautissiteiden sekä muu palava -jakeeseen luokiteltavan materiaalin ja sekalaisten jätteiden osuuksissa. Erot johtuvat pääosin palvelualojen hyvin erityyppisestä toiminnasta. Ravintoloissa ja kaupoissa elintarvikejätteen osuus sekajätteestä on lähes 40 % ja muilla toimialoilla noin 5 25 %. Pehmopaperin osuus sekajätteestä on kouluissa korkeampi kuin muilla toimialoilla. Sairaaloissa sekajätteeseen päätyy enemmän PVC- ja fluoripitoisia muoveja, vaippoja ja kuukautissiteitä sekä muu palava -jakeeseen luokiteltavia muovista ja imukykyisistä materiaaleista valmistettuja suojia yms. terveydenhuollossa käytettäviä kertakäyttötuotteita. Myös sekalaisten jätteiden osuus on sairaaloissa hieman suurempi kuin muilla toimialoilla, sillä sairaaloissa käytetään paljon useista materiaaleista valmistettuja esineitä. Julkaisija Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Tekijät Ramboll / Sanna Pulkkinen, Seela Sinisalo Päivämäärä Julkaisun nimi Pääkaupunkiseudun palvelualojen sekajätteen koostumus vuonna 2012 Avainsanat Sekajäte, sekajätteen koostumus, palvelualat, koostumustutkimus Sarjan nimi ja numero: HSY:n julkaisuja 6/2013 issn l isbn (nid.) isbn (pdf) issn (nid.) issn (pdf) Kieli: suomi Sivuja: 35 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, HSY puhelin , faksi Tulosten perusteella sekajätteeseen päätyy eri toimialoilla edelleen runsaasti erilliskeräykseen kelpaavia jätejakeita. Näistä esimerkiksi elintarvikejätteiden osuus (lähes 40 %) kaupoissa ja ravintoloissa on huomattava. Materiaalikierrätykseen kelpaavien kuitumateriaalien ja energiajätteen erilliskeräykseen kelpaavien jätejakeiden osuus kaikilla toimialoilla on huomattava. 4

5 Sammandrag HRM ordnar avfallshanteringen för hushåll och offentliga tjänster i Helsingfors, Esbo, Grankulla, Vanda och Kyrkslätt. Hösten 2012 undersöktes servicebranschernas blandavfall beträffande dess sammansättning. Avsikten var att få fram information om vad som ingår i blandavfallet från servicebranscherna. Dessutom ville man jämföra avfallets beskaffenhet inom olika servicebranscher samt utreda hur insamlingen av återvinnbart avfall påverkar mängden blandavfall från servicebranscherna och avfallets innehåll. Huvudstadsregionens näringsstruktur är mycket servicedominerad. År 2010 fanns 85 % av arbetsplatserna i huvudstadsregionen i servicebranscherna. I den här undersökningen granskades blandavfallets sammansättning inom fem olika branschgrupper: utbildning, dagligvaruaffärer, logi- och måltidsservice, hälsovård och offentlig förvaltning. Branschgrupperna valdes så att de skulle representera betydande servicebranscher i huvudstadsregionen. För undersökningen av blandavfallets sammansättning valdes endast sådana serviceproducenter som omfattas av HRM:s insamling av blandavfall i sopkärl. Ett undantag var sjukhusen. För deras deltagande i undersökningen gjordes en överenskommelse direkt med HNS-Fastigheter Ab. För dagligvaruaffärerna gjordes dessutom en överenskommelse direkt med Suomen Lähikauppa Oy. Enligt undersökningen fanns det stora skillnader i blandavfallets sammansättning mellan olika branscher. De största skillnaderna i blandavfallets sammansättning i olika branschgrupper gällde andelarna av livsmedelsavfall, mjukpapper, PVC- och fluorhaltiga material, blöjor och menstruationsskydd samt material som hör till fraktionen annat brännbart och diverse avfall. Skillnaderna beror främst på att olika branscher har mycket olika typer av verksamhet. I restauranger och affärer är livsmedelsavfallets andel av blandavfallet närmare 40 % och i andra branscher cirka 5 25 %. Mjukpapprets andel av blandavfallet är större i skolor än i andra branscher. Sjukhusens blandavfall innehåller bland annat mera PVC- och fluorhaltiga plaster, blöjor och menstruationsskydd samt skydd av plasthaltigt och absorberande material som räknas som annat brännbart avfall. Även andelen av diverse avfall är något större på sjukhus än i andra branscher på grund av att sjukhusen använder många föremål som är tillverkade av flera olika material. Utgivare Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Författare Ramboll / Sanna Pulkkinen, Seela Sinisalo Datum Publikationens namn Blandavfallsmängd från servicebranscherna i huvudstadsregionen samt dess beskaffenhet 2012 Nyckelord Blandavfall, blandavfallets sammansättning, servicebranscher, sammansättningsundersökning Publikationsseriens titel och nummer: HRM:s publikationer 6/2013 issn l isbn (hft) isbn (pdf) issn (hft) issn (pdf) Språk: finska Sidor: 35 Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster PB 100, HSY telefon , fax Resultaten visar att mycket avfall av fraktioner som duger i separatinsamling fortfarande hamnar i blandavfallet inom olika branscher. Av dessa utgör exempelvis livsmedelsavfallet (närmare 40 %) i affärer och restauranger en betydande del. Andelen avfallsfraktioner som duger i separatinsamling av fibermaterial för materialåtervinning och energiavfall är avsevärd i alla branscher. 5

6 Abstract Helsinki Region Environmental Services Authority organizes the waste management for households and public administration and services in the areas of Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa and Kirkkonummi. A study of the composition of mixed solid waste was carried out in September The aim of the study was to produce information on composition of mixed municipal solid waste produced in the service sector and public administration. The compositions of mixed municipal solid waste produced in different branches of the service sector were compared. Additionally the impact of source separation and separate collection of recoverable waste fractions was analyzed. The economic structure of the metropolitan area is centered on services, and in % of the workplaces were in the service sector. This study analyzed the composition of mixed municipal solid waste in five different branches of the service sector. The branches were chosen so that they represent the most important services in the metropolitan area, and they were education, grocery shops, restaurants and accommodation services, healthcare, and public administration. Only service sector units that have their mixed waste containers emptied by the Helsinki Region Environmental Services Authority were included in this study. Exceptionally, the participation of hospitals was agreed upon directly with HUS-Kiinteistöt Oy, and the participation of grocery shops with Suomen Lähikauppa Oy. According to the results of the study there are significant differences in the composition of mixed municipal solid waste produced in different branches of the service sector. The largest differences are in the shares of food waste, tissue paper, PVC and fluoride containing waste, sanitary towels and diapers, in the share of other materials suitable for incineration, and in the share of miscellaneous wastes. The differences are mainly due to the fact that activities in which waste is generated are very different in different types of services. In restaurants and grocery stores the share of food waste is nearly 40 % of the weight of mixed municipal solid waste, whereas in other sectors it varies from 5 to 25 %. The share of tissue paper is the highest in education sector. In hospitals the shares of PVC and fluoride containing plastics, sanitary towels and diapers, and other materials suitable for incineration (such as sheets containing adsorptive fiber materials and plastics etc.) are larger than in other sectors. Also the share of miscellaneous waste was slightly larger in hospitals than in other sectors, because in hospitals objects containing various materials are used and disposed frequently. Published by Helsinki Region Environmental Services Authority Author Ramboll / Sanna Pulkkinen, Seela Sinisalo Date of publication Title of publication Quality of mixed solid waste in service sector in the Helsinki metropolitan area 2012 Keywords Mixed municipal solid waste, composition of mixed waste, service sector, waste sorting study Publication series title and number: HSY publications 6/2013 issn l isbn (print) isbn (pdf) issn (print) issn (pdf) Language: Finnish Pages: 35 Helsinki Region Environmental Services Authority PO Box 100, HSY Tel , Fax The results of this study show that the share of materials suitable for source separation and recycling is still large in mixed waste produced in the service sector and public administration. For example, the share of food waste (nearly 40 %) in grocery stores and restaurants is notable. Also the share of fiber materials suitable for recycling, and the share of waste suitable for separate collection of energy fraction, is large in all service sector branches. 6

7 Sisällys 1 Johdanto 8 2 Tutkimuksen taustat ja tavoitteet Pääkaupunkiseudun elinkeinorakenne Viimeisimmät palvelualojen jätteisiin liittyvät tutkimukset Tavoitteet ja rajaus 10 3 Tutkimusmenetelmä Suunnittelu Tutkimusryhmät ja otoksen koko Tutkimusalueet Kiinteistöjen valinta Koulut Päivittäistavarakaupat Ravintolat Sairaalat Toimistot Tutkimusviikko Ajankohta Jätteiden keräys Näytteenotto ja käsinlajittelu Sekajätteen määrän selvittäminen Aineiston käsittely Näytteen kokonaispainon laskeminen Kuormien ja näytteiden määrä Tulosten tilastollinen merkitsevyys 14 4 Palvelualojen kohteiden keräysseurannan tulokset Tutkimusviikolla kerätyn sekajätteen määrä Koulut Ravintolat Toimistot 16 5 Palvelualojen sekajätteen koostumus vuonna Päivittäistavarakaupat Koulut Ravintolat Toimistot Palvelualojen väliset erot 20 6 Jätteen koostumuksen muutokset vuodesta 2004 vuoteen Tutkimusaineistojen vertailtavuus Muutokset toimialoittain 21 7 Tulosten luotettavuus 24 8 Päätelmät 25 9 Lähdeluettelo Liitteet 27 Liite 1. Sekajätteen koostumustutkimuksessa käytetty lajitteluohje 27 Liite 2. Palvelualojen sekajätteen koostumus painoprosenttitarkasteluna toimialaryhmittäin vuonna Liite 3. Palvelualojen sekajätteen koostumus painoprosenttitarkasteluna karkealla jaolla toimialaryhmittäin vuonna

8 1 Johdanto Tulevaisuuden jätemäärien ennakointi on yksi tärkeimmistä keinoista toimivan, kustannustehokkaan ja ympäristöystävällisen jätehuollon toteuttamiseksi. Toiminnan muutoksien suunnitteluun ja toteutettujen muutosten tuloksien seuraamiseen tarvitaan luotettavaa tietoa jätteiden koostumuksesta. Luotettavan tiedon saamiseksi HSY on selvittänyt pääkaupunkiseudun palvelualoilla syntyvän sekajätteen sisältöä koostumustutkimuksen avulla. Palvelualojen sekajätteen koostumustutkimus tehtiin viikon mittaisena tarkkailujaksona syyskuussa Tutkimuksessa on tarkasteltu erikseen viittä eri toimialaryhmää: koulutusta, päivittäistavarakauppoja, majoitus- ja ravitsemuspalveluja, terveydenhuoltoa sekä julkishallintoa. Tässä raportissa on kuvattu vuoden 2012 tutkimuksen suunnittelu, toteutus ja tulokset. Lisäksi tutkimuksen tuloksia on verrattu vuoden 2004 palvelualojen sekajätteen koostumustutkimuksen tuloksiin. 8

9 2 Tutkimuksen taustat ja tavoitteet Pääkaupunkiseudun palvelualojen vuoden 2012 sekajätteen koostumustutkimus on toteutettu osana Materiaalitehokas jätehuolto hanketta (EAKR A31559). Hanke pyrkii valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteiden mukaisesti vähentämään yhdyskuntajätteen määrää ja ohjaamaan jätteitä materiaalikierrätykseen ja uudelleenkäyttöön. Hanke saa Päijät-Hämeen liiton myöntämää rahoitusta Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta. Tämän HSY:n vuoden 2012 palvelualojen sekajätteen koostumustutkimuksen yhteydessä MTT toteutti sekajätteeseen päätyvän ruokajätteen lajittelukokeen. HSY:n tutkimusta varten kerättyjen ja lajiteltujen näytteiden biojätettä sisältävät jätejakeet luovutettiin MTT:n tutkimukseen, jossa ne lajiteltiin uudelleen ruokajätteen analysoinnin näkökulmasta. MTT:n ruokajätetutkimus on oma kokonaisuutensa, mutta yhteistyössä toteutetun lajittelukokeen tulokset täydentävät toisiaan. 2.1 Pääkaupunkiseudun elinkeinorakenne HSY:n toimialue muodostuu neljästä kaupungista: Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Koko alueella oli väestörekisterin tietojen mukaan asukasta vuoden 2012 alussa. Näistä Helsingissä , Espoossa , Vantaalla ja Kauniaisissa asukasta. HSY:n toimialueella asuu noin 20 % koko Suomen väestöstä. Lisäksi HSY on järjestänyt erillissopimuksella alkaen myös Kirkkonummen jätehuollon. Kirkkonummen asukasmäärä oli vuoden 2012 alussa asukasta. Pääkaupunkiseudun elinkeinorakenne on hyvin palveluvaltainen. Yritystoiminnan erityispiirteitä ovat palvelusektorin suuri osuus sekä palvelualojen monipuolisuus. Tässä suhteessa Helsingin seutu muistuttaa Euroopan muita suurkaupunkeja, mutta poikkeaa ratkaisevasti kaikista muista Suomen alueista. Vuonna 2010 pääkaupunkiseudun työpaikoista 85 % oli palvelualoilla (TOL 2008 päätoimialat G S) ja noin 14 % jalostusaloilla (TOL 2008 päätoimialat B F). Suurimmat yksittäiset päätoimialat ovat tukku- ja vähittäiskauppa (G) sekä koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut (Q). Näillä toimialoilla on noin 30 % pääkaupunkiseudun työpaikoista (kuva 1). Seuraavaksi suurimmat toimialat ovat ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (M), informaatio ja viestintä (N), teollisuus (C) sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminta (N), joissa on noin kolmasosa pääkaupunkiseudun työpaikoista. Palvelualojen sekajätteen koostumustutkimus kohdistuu toimialoihin, jotka toimialaluokituksen mukaan sijoittuvat luokkiin tukku- ja vähittäiskauppa (G), koulutus (P), majoitus- ja ravitsemustoiminta (I), terveyspalvelut (Q) sekä ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (M), hallinto- ja tukipalvelutoiminta (N), julkinen hallinto ja (A) Maa-, metsä- ja kalataloustoiminta (B) Kaivostoiminta ja louhinta (C) Teollisuus (D) Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto (E) Vesi-, viemäri- ja jätehuolto (F) Rakentaminen (G) Tukku- ja vähittäiskauppa (H) Kuljetus ja varastointi (I) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (J) Informaatio ja viestintä (K) Rahoitus- ja vakuutustoiminta (L) Kiinteistöalan toiminta (M) Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (N) Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (O) Julkinen hallinto ja maanpuolustus, sosiaalivakuutus (P) Koulutus (Q) Terveys- ja sosiaalipalvelut (R) Taiteet, viihde ja virkistys (S) Muu palvelutoiminta (T-U) Muut palvelut (X) Toimiala tuntematon 0,2 % 0,0 % 0,6 % 0,3 % 1,2 % 0,1 % 1,1 % 7,7 % 5,1 % 6,8 % 3,9 % 7,7 % 3,9 % 8,7 % 7,2 % 6,2 % 6,4 % 2,4 % 3,3 % 12,6 % 14,7 % Kuva 1. Pääkaupunkiseudun työpaikat toimialaluokituksen (TOL2008) mukaan vuonna (Lähde: Tilastokeskus) 9

10 maanpuolustus (O) ja muu palvelutoiminta (S). Toimialaluokituksen mukaista palveluiden jaottelua ei kuitenkaan ole suoraan käytetty koostumustutkimuksessa, koska toimialaluokituksen mukaiset luokat sisältävät toimintoja, jotka eivät ole olleet mukana palvelualojen sekajätteen koostumustutkimuksessa. Koostumustutkimusta varten toimialat on nimetty seuraavasti: koulut, päivittäistavarakaupat, ravintolat, sairaalat ja toimistot. Vuonna 2010 noin puolet pääkaupunkiseudun työpaikoista oli koostumustutkimuksen mukaisten tutkimusryhmien aloilla (kuva 2). Päivittäistavarakaupat Peruskoulut ja lukiot Ravintolat Sairaalat Toimistot Muut toimialat 3,5 % 3,0 % 4,6 % 5,8 % 28,7 % Kuva 2. Palvelualojen sekajätteen koostumustutkimuksen tutkimusryhmien mukaiset työpaikat pääkaupunkiseudulla vuonna (Lähde: Tilastokeskus) 54,4 % 2.2 Viimeisimmät palvelualojen jätteisiin liittyvät tutkimukset Pääkaupunkiseudun palvelualoilla (koulut, päivittäistavarakaupat, ravintolat, sairaalat ja toimistot) syntyvän sekajätteen koostumusta on tutkittu viimeksi vuonna (YTV, 1/2005, Pääkaupunkiseudun palvelualojen sekajätteen laatu). Tutkimuksessa selvitettiin toimialoittain sekajätteen koostumusta eri palvelualoilla. Lisäksi pääkaupunkiseudun palvelualoilla (koulut, päivittäistavarakaupat, ravintolat ja sairaalat) on tutkittu biojätteen koostumusta vuonna 2010 (HSY, 6/2011 Pääkaupunkiseudun biojätteen koostumus). 2.3 Tavoitteet ja rajaus Tutkimuksen pääasiallisena tavoitteena oli tuottaa luotettavaa ja ajantasaista tietoa palvelualojen sekajätteen koostumuksesta. Lisäksi tavoitteena oli vertailla erityyppisten toimialojen sekajätteen koostumusta sekä selvittää hyötyjätteiden kiinteistökohtaisen keräyksen vaikutusta palvelualojen sekajätteen koostumukseen. Tuloksia käytetään HSY:n oman toiminnan suunnittelussa jätteen synnyn ehkäisyn suunnittelu tuote- ja materiaalikierrätyksen tehostaminen jätelajikohtaisen hyötykäytön seuraaminen jätteenkäsittelymenetelmien suunnittelu loppusijoitettavan jätteen laadun määrittäminen jätteenkeräyksen suunnittelu jäteneuvonnan suunnittelu strateginen suunnittelu Tutkimus on rajattu koskemaan pääkaupunkiseudun palvelualojen sekajätettä. Palvelualoista tutkimuksessa ovat mukana päivittäistavarakaupat, koulut, ravintolat, sairaalat ja toimistot. Tässä tutkimuksessa ei selvitetty hyötykäyttöön soveltuvien materiaalien lajittelun ympäristövaikutuksia keräysketjun tai hyödyntämismahdollisuuksien näkökulmasta. 10

11 3 Tutkimusmenetelmä Palvelualojen sekajätteen koostumustutkimus on otostutkimus, jossa tutkimukseen on valittu palvelualojen kohteita pääkaupunkiseudulta (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen). Tutkimus rajattiin koskemaan pääasiallisesti vain HSY:n asiakkaina olevia palvelualojen kohteita. Poikkeuksena ovat sairaalat ja päivittäistavarakaupat, joiden tutkimukseen osallistuminen sovittiin suoraan jätteen tuottajan kanssa (HUS-Kiinteistöt Oy ja Suomen Lähikauppa Oy). 3.1 Suunnittelu Tutkimusryhmät ja otoksen koko Tutkimusta varten palvelualat jaettiin viiteen tutkimusryhmään: koulut päivittäistavarakaupat ravintolat sairaalat toimistot Palvelualojen sekajätteen koostumustutkimukseen valittiin vain HSY:n sekajätteen astiakeräyksen piirissä olevia palvelualojen kohteita. Poikkeuksen muodostivat sairaalat, joiden osallistumisesta tutkimukseen sovittiin suoraan HUS-Kiinteistöt Oy:n kanssa. Lisäksi päivittäistavarakaupat sovittiin suoraan Suomen Lähikauppa Oy:n sekä heidän jätteenkuljettajansa HFT Network Oy:n kanssa. Taulukossa 1 on esitetty lähtöaineistossa olevien palvelualojen kohteiden määrä sekä tutkimukseen valittujen kohteiden määrä tutkimusryhmittäin. Toteutunut otos on tutkimusviikolla toteutuneiden kohteiden määrä tutkimusryhmittäin. Taulukko 1. Palvelualojen sekajätteen koostumustutkimuksen tutkimusryhmät ja otoksen koko vuonna Tutkimusryhmä Otos, kpl Toteutunut otos, kpl Koulut Päivittäistavarakaupat 6 6 Ravintolat Sairaalat (alueet) 3 3 Toimistot Tutkimukseen valittujen kiinteistöjen määrä pyrittiin valitsemaan siten, että jokaisesta ryhmästä saadaan tilastollisesti edustava otos. Koska lähtöaineistossa oli vähän tutkimukseen soveltuvia kohteita, jouduttiin tutkimuksessa tyytymään tavoiteltua pienempiin otoksiin. Erityisesti kauppojen, ravintoloiden sekä toimistojen osalta tämä vaikuttaa tutkimuksen luotettavuuteen sekä tulosten yleistettävyyteen koko alalle Tutkimusalueet Vuoden 2012 koostumustutkimuksen alueet rajattiin koskemaan aikaisemmissakin koostumustutkimuksissa käytettyjen urakoitsijoiden (SITA Finland Oy ja Lassila & Tikanoja Oyj) urakoimia sekajätteen keräysalueita. Tutkimuksen kannalta kriittiseksi muodostui tutkimusryhmien mukaisten kohteiden määrä alueella Kiinteistöjen valinta Kiinteistöjen valintaa rajattiin niin, että tutkimukseen valittiin vain kiinteistöjä, joilla jätteen keräykseen käytetään perinteisiä pyörällisiä jäteastioita. Poikkeuksen muodostivat sairaalat, joissa jätteen keräykseen käytetään puristinta. Näin pystyttiin rajaamaan tutkimusviikolla käytettävän keräyskaluston määrää ja varmistamaan tutkimustulosten vertailukelpoisuus aikaisempiin tutkimuksiin. Lisäksi kiinteistöjen valinnassa varmistettiin HSY:n asiakasrekisteritietojen perusteella, että tutkimukseen valittavissa kohteissa oli ainoastaan tutkimusryhmän mukaista toimintaa. Kiinteistöt valittiin tutkimukseen tutkimusryhmittäin sekajätteen keräysrytmin mukaan. Kaikki tutkimuksen kiinteistöt valittiin siten, että keräyspäivä tutkimuksessa oli sama kuin kiinteistön normaalikeräyksessä. Tutkimuksen rajauksien takia (urakka-alueet, kiinteistöjen keräysjärjestelmät) tutkimukseen oli valittava kaikki kiinteistöt soveltuvilta urakka-alueilta, eikä kiinteistöjen määrää voitu rajata maantieteellisesti. Kiinteistöjen valinnassa määrääväksi tekijäksi muodostui kohteiden määrä ja jätteen keräyspäivä Koulut Tutkimukseen valittiin vain peruskouluja ja lukioita. Tähän päädyttiin, koska todettiin ammattikoulujen ja korkeampien koulutusasteiden oppilaitoksien olevan toiminnoiltaan keskenään hyvin erilaisia ja näiden jätteiden laadun riippuvan pääasiassa opetusalasta. Tutkimukseen valittiin kahdeksan koulua Espoosta, seitsemän koulua Vantaalta ja 13 koulua Helsingistä. Helsingistä valituista kouluista kolme oli lukioita. 11

12 Päivittäistavarakaupat Tutkimukseen valitut päivittäistavarakaupat olivat pääasiassa Suomen Lähikauppa Oy:n kauppakohteita. Tutkimukseen ei saatu mukaan muiden kauppaketjujen kohteita, kaupan suuryksiköitä tai kauppakeskuksia Ravintolat Ravintoloiden osalta kiinteistöjen valintaa vaikeuttivat ainoastaan ravintolakäytössä olevien kiinteistöjen vähäinen määrä HSY:n omissa asiakkaissa sekä yhtenäisten keräysreittien ja päivien vähäinen määrä. Ravintoloiden otoksessa noin kolmasosa on ruokaravintoloita, noin kolmasosa grillikioskeja ja loput pizzerioita ja hampurilaisravintoloita. Otoksessa ei ollut mukana yhtään hotellia Sairaalat Terveydenhuollon sektorilta tutkimukseen valittiin kolme sairaala-aluetta, joissa erilaiset sairaalatoiminnot erikoissairaanhoidon yksiköistä terveydenhuollon tutkimus-, majoitus- ja ravitsemuspalveluihin ovat monipuolisesti edustettuna. Mukana ei ollut perusterveydenhuollon yksiköitä kuten terveyskeskuksia Toimistot Tutkimuksessa julkishallintoa edustamaan valittiin toimistokiinteistöjä. Kiinteistöjen valinta pyrittiin rajaamaan siten, että kiinteistöissä olisi mahdollisimman vähän muuta kuin toimistokiinteistöjen normaalia toimintaa. Valintaa vaikeutti ainoastaan toimistokäytössä olevien kiinteistöjen vähäinen määrä HSY:n omissa asiakkaissa sekä yhtenäisten keräysreittien ja päivien vähäinen määrä. Tutkimukseen valituissa kiinteistöissä oli mm. seurakunnan, ammattiliittojen ja suunnittelutoimistojen toimintoja. 3.2 Tutkimusviikko Käytössä oli pääasiassa kaksi keräysautoa. Tutkimusajot pyrittiin optimoimaan urakka-alueista riippumatta. Jäteautoon tyhjennettiin kaikki valittujen kohteiden sekajäteastiat samaan tapaan kuin normaaliin jätteenkeräykseen kuului. Kuormaan ei otettu esineitä, jos ne eivät kuuluneet jätehuoltosopimuksen piiriin. Suurimman osan ajasta tutkimusavustajat olivat jäteautojen mukana ja tekivät muistiinpanoja kiinteistöltä kerättävistä jätejakeista: astioiden määrästä, koosta, täyttöasteesta ja sisällön vastaavuudesta. Tutkimusavustajat kirjasivat ylös havaitsemansa poikkeavat asiat, kuten epäilyksen tyhjennysauton tai pesuauton käynnistä kiinteistöllä ennen tutkimuskeräystä. Kaikissa kohteissa keräysjakso edusti yhtä viikkoa. Poikkeuksena yksi sairaalan sekajätekuorma, joka edustaa neljää päivää. Keräysjakson pituus on huomioitu aineiston käsittelyssä ja tulosten tulkinnassa Näytteenotto ja käsinlajittelu Sekajätteen koostumustutkimus tehtiin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Jätekuormat kipattiin asfalttikentälle, jossa kuormista otettiin näytteet (kuva 3). Kuormat jaettiin näytemäärän mukaan erillisiksi kasoiksi. Kuormista otettiin 1 5 näytettä. Näytekasoista eroteltiin suuret ja poikkeavat jätteet. Samalla isot jätesäkit avattiin, pienempiä roskapusseja ei avattu näytteenottovaiheessa. Poikkeavan suuret tai painavat jäte-erät poistettiin kasasta ja punnittiin erikseen. Niiden painon suhteellinen osuus liitettiin näytteen jätemäärään kappaleessa esitetyllä tavalla. Suurien ja poikkeavien jätteiden erottelun jälkeen näytekasasta otettiin kokoomanäyte lapioimalla jätettä 660 litran pyörälliseen jäteastiaan noin 80 kg. Näytteet lajiteltiin käsin tutkimusta varten pystytetyssä huvilateltassa (kuva 4). Käsinlajittelussa sekajätenäyte (660 litran jäteastia) lajiteltiin fysikaalisten ominaisuuksiensa mukaan 35 eri jätejakeeseen lajittelupöydän päällä Ajankohta Koostumustutkimus järjestettiin syyskuussa viikolla 38 ( ). Keräysviikko pyrittiin valitsemaan siten, että viikko vastaisi mahdollisimman hyvin kyseisen vuodenajan tyypillistä jätemäärää. Viikon valinnassa pyrittiin välttämään myös pitkiä juhlapyhiä ja koulujen lomakausia. Keräysviikolla vallitsi pääasiassa aurinkoinen syyssää, välillä oli sateista (sademäärä yhteensä noin 14 mm). Keskilämpötila tutkimusviikon aikana oli + 12 C Jätteiden keräys Tutkimusviikolla kaksi urakoitsijaa keräsi tutkimukseen valittujen kiinteistöjen sekajätteet tutkimusryhmittäin. Kuva 3. Näytteet otettiin asfalttikentälle levitetystä kuormasta. 12

13 34, ryhmiteltiin jäte muu palava -, muu palamaton - tai sekalaiset pakkaukset -nimiseen jätejakeeseen. Vain jos näistäkään jätejakeista ei mikään ollut sopiva ko. jätteelle, se voitiin ryhmitellä sekalaiset jätteet -nimiseen jätejakeeseen. Tarvittaessa muita materiaaleja sisältävä tuote punnittiin erikseen ja siinä olevien materiaalien osuudet arvioitiin Sekajätteen määrän selvittäminen Kuva 4. Sekajäte näytteet lajiteltiin käsin 31 jätejakeeseen seulalla varustetun lajittelupöydän päällä. Lajittelupöydällä oli 50 mm seula. Seulan ylite lajiteltiin kullekin jätejakeelle varattuun astiaan. Seulan alite muodosti hienoaines -nimisen jätejakeen, jonka koostumus arvioitiin paino-% osuuksin silmämääräisesti. Tilastoinnissa hienoaineksen osuudet on lisätty jätejakeisiin. Lajiteltavat jätejakeet sekä ohjeistus tuotteiden ja materiaalien lajittelusta on esitetty lajitteluohjeessa liitteessä 1. Jätteiden lajittelussa materiaalin tunnistus tehtiin silmämääräisesti. Eri materiaalit pyrittiin mahdollisuuksien mukaan irrottamaan toisistaan. Pakkaukset, joiden pinnassa oli biojätettä, laitettiin pakkauksen materiaalin mukaiseen jätejakeeseen. Pakkaukset, joissa oli runsaasti ruokaa sisällä, laitettiin biojätteeseen. Tällä menettelyllä pyrittiin pääsemään todellisiin biojätteen ja pakkauksien painoihin näytteessä. Periaatteena lajittelussa oli, että jätemateriaalit luokiteltiin sen mukaan, miten ne olisi voitu syntypaikalla lajitella ennen jäteastiaan laittamista. Esimerkiksi paperi-, pahvi- tai kartonkipakkauksista ei voi enää lajittelussa tietää varmaksi, olivatko ne kastuneet jo ennen roskapussiin laittamista vai vasta jätepussissa, astiassa tai näytteen käsittelyssä. Tällaiset pakkaukset lajiteltiin sen mukaan, mikä oli niiden oletettu käyttötarkoitus ja kelpoisuus erilliskeräykseen ennen jätteeksi päätymistä. Esimerkiksi muropakkaus lajiteltiin keräyskartonkiin ja lihan tai kalan käärepaperi muu paperi, pahvi ja kartonki -nimiseen jätejakeeseen. Mikäli materiaalien erottaminen oli mahdotonta tai jätettä ei voitu muuten laittaa mihinkään jätejakeista 1 29 tai Sekajätteen määrää selvitettiin punnitsemalla kaikki koostumustutkimukseen tulevat kuormat. Kuormien punnitsemiseen käytettiin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen autovaakaa. Jokaisen kuorman osalta tiedettiin, kuinka monesta kohteesta jätekuorma oli kerätty ja kuinka tiheä keräysväli kiinteistöissä oli. Käsin lajitellut näytteet punnittiin jokaisesta näytteestä erikseen ja tulokset kirjattiin ylös. Jätejakeiden punnitukseen käytettiin vaa'allista pumppukärryä, jonka tarkkuus oli 1 kg ja mittausalue kg sekä elektronista vaakaa, jonka tarkkuus oli 20 g ja mittausalue 0 50 kg. 3.3 Aineiston käsittely Näytteen kokonaispainon laskeminen Näytteen kokonaispaino muodostuu käsin lajitellun näytteen painosta, suurten ja poikkeavien jätteiden osuudesta sekä hienoaineksen osuudesta. Suurten ja poikkeavien jätteiden osuus lisättiin käsin lajitellun näytteen massaan laskennallisesti. Suurten ja poikkeavien jätejakeiden vastaava osuus saadaan kertomalla suuren ja poikkeavan jätejakeen paino kertoimella x: Kerrointa käyttämällä saadaan osuus, jonka verran suurta jätejaetta voidaan olettaa olevan näytteessä. Lisäämällä suurten jätejakeiden osuudet käsin lajitellun näytteen painoon saadaan näytteiden kokonaispainot. Esimerkkinä näyte, jossa: käsilajitellun näytteen massa on 100 kg kuorman osan massa kg kuormasta eroteltujen suurten jätejakeiden massa on 200 kg ja suurissa erotellun yksittäisen paistinpannun massa on 4 kg (muut metallijätteet) Tällöin käsin lajitellun näytteen muut metallijätteet -jakeen painoon lisätään paistinpannun osuutena 100/( )*4 kg = 0,2 kg, jonka jälkeen näytteen x = k/(o s), jossa k o s käsin lajitellun näytteen massa kuorman osan massa, josta suuret ja poikkeavat jätteet on eroteltu kaikkien kuormasta eroteltujen suurten ja poikkeavien jätteiden massa 13

14 kokonaismassaksi saadaan 100,2 kg. Näin laskettu suurten jätejakeiden osuus vastaa sitä osuutta, minkä verran näytteessä olisi ollut paistinpannun metallia, mikäli materiaalit olisivat olleet jakautuneina tasaisesti kokokuormaan tai kuorman osaan, josta näyte otettiin. Hienoaineksen seuranta tehtiin kuten aikaisemmissa koostumustutkimuksissa. Lajittelupöytien 50 mm seulan alite eli hienoaines punnittiin erikseen ja sen koostumus jätejakeittain arvioitiin silmämääräisesti paino-% osuuksina. Aineiston käsittelyssä hienoaineksen osuudet on lisätty arvion perusteella kuhunkin jätejakeeseen. Tuloksissa hienoaineksen osuus tutkimusryhmän jätteistä on esitetty myös erikseen Kuormien ja näytteiden määrä Tutkimusryhmistä otettavien näytteiden määrään vaikutti otoksen koko ja kertyvän jätteen määrä. Sairaaloiden jätekuormien paino oli keskimäärin noin kg, kauppojen ja koulujen keskimäärin kg ja ravintoloiden ja toimistojen keskimäärin 500 kg. Tutkimuksen luotettavuuden kannalta näytteitä tarvittiin vähintään viisi kustakin tutkimusryhmästä. Sairaaloiden jätekuormista otettiin yhteensä yhdeksän näytettä. Muiden tutkimusryhmien jätekuormista otettiin viisi näytettä. Tulosten käsittelyssä suurten ja poikkeavien jätteiden osuus sekä hienoaineksen koostumus lisättiin käsin lajitellun näytteen massaan kappaleessa esitetyllä tavalla, jolloin saatiin todellinen näytteen massa. Taulukossa 2 on esitetty tutkimuksessa käsiteltyjen jätteiden määrät. Eri tutkimusryhmien välisiä tuloksia on helppo verrata silloin, kun keskiarvot ja keskihajonta ovat hyvin erisuuruisia. Mutta kun keskiarvot ja keskihajonta ovat lähellä tosiaan, ilman tilastollista merkitsevyystestausta ei tiedetä, kuvastavatko ne erilaista jätejakeiden jakaumat tutkimusryhmien välillä. Mikäli tilastollista merkitsevyyttä ei ole, merkitsevät tutkimusryhmien jätejakeiden jakaumat käytännössä samaa tulosta ja jakaumien ero johtuu vain vähäisestä satunnaisesta vaihtelusta. Jos taas jätejakeiden osuuksien välinen ero on tilastollisesti merkitsevä, ovat jätejakeiden jakaumat erilaiset eri tutkimusryhmissä. Varianssianalyysi perustuu juuri tämän vaihtelun tarkasteluun. Kun tutkimuksen jätemäärät ovat vaihdelleet paljon, keskihajonnat ovat suuria ja tuloksien välisen eron merkitsevyys pieni. Tällöin ei voida olla varmoja jätejakeen todellisesta määrästä. Tilastollinen merkitsevyystestaus ottaa huomioon keskihajonnan kuvaaman keskiarvon luotettavuuden epävarmuustekijän. Tilastollinen merkitsevyys ei kuvaa tulosten luotettavuutta, vaan tulosten välisen eron merkitystä. Varianssianalyysin tulokset on esitetty tekstissä vain tilastollisesti erittäin merkitsevien ja tilastollisesti merkitsevien osalta. Merkitsevyys on todettu testisuureen ja p-arvon perusteella. P-arvot on esitetty liitteiden taulukoissa. Tutkimusryhmien välisten varianssianalyysien tulokset on esitetty omassa taulukossaan painoprosenttijakauman mukaan liitteessä Tulosten tilastollinen merkitsevyys Tutkimuksen tuloksena saatuja jätteiden koostumuksia on verrattu eri tutkimusryhmien välillä. Varianssianalyysillä on selvitetty, eroavatko eri tutkimusryhmien jätejakeiden jakaumat (keskiarvot ja keskihajonta) tilastollisesti merkitsevästi toisistaan. Keskihajonta kuvaa havaintoarvojen ryhmittymistä keskiarvonsa ympärille eli millä välillä todellinen jätejakeiden määrä sekajätteessä voi vaihdella. Tilastollinen merkitsevyys tutkimusten tulkinnassa p 0,001 tilastollisesti erittäin merkitsevä 0,001 < p 0,01 tilastollisesti merkitsevä 0,01 < p 0,05 tilastollisesti melkein merkitsevä 0,05 < p 0,10 tilastollisesti oireellinen p > 0,10 tilastollisesti ei-merkitsevä Taulukko 2. Tutkimuksessa käsiteltyjen kuormien ja näytteiden määrät ja massat yhteensä. Tutkimuksessa käsiteltyjen jätteiden määrät Kuormien määrä yhteensä 11 kpl Kuormien massat yhteensä kg Näytekasojen massat (vaihteluväli) kg Suurien ja poikkeavien jätteiden massat yhteensä 643 kg Suurien ja poikkeavien jätteiden vaihteluväli näytteissä 5 78 kg Näytteiden määrä yhteensä 29 kpl Näytteiden massat yhteensä kg 14

15 4 Palvelualojen kohteiden keräysseurannan tulokset Tutkimusviikolla jäteautossa oli mukana tutkimusavustaja, joka teki muistiinpanoja jätteen keräyksestä kiinteistöllä. Tutkimusavustaja oli mukana toimistot, koulut ja ravintolat -tutkimusryhmien keräysreiteillä. Keräysseurannan tulokset on esitetty näistä tutkimusryhmistä seuraavissa kappaleissa. 4.1 Tutkimusviikolla kerätyn sekajätteen määrä Tutkimukseen kerättiin keräysviikon aikana yhteensä kg jätettä, joista lajiteltiin käsin kg jätettä eri jätejakeisiin. Tutkimusviikolla kerätty sekajätteen määrä edustaa yhden viikon jätekertymää. Poikkeuksena yksi sairaaloiden kuorma, joka edustaa noin 4 päivän jätekertymää. Laskelmissa tämän kuorman tiedot on suhteutettu viikon jätemääräksi. Taulukossa 3 on esitetty tutkimusviikon aikana kerätyn jätemäärä tutkimusryhmittäin. Tutkituille toimialoille ei ole olemassa yhtä yhtenäistä ominaisjätemäärää esim. kg/henkilömäärä (potilaat, työntekijät, oppilaat). Tutkimusviikolla kerätyn jätteen määrän perusteella on kuitenkin laskettu koulujen osalta sekajätteen määrä oppilasta kohden vuodessa (taulukko 4). Koulujen vuoden jätekertymä on laskettu oletuksella, että kouluissa tuotetaan jätettä 9,5 kuukauden eli 38 viikon ajan vuodessa. Taulukko 4. Koulujen tuottama sekajätteen määrä oppilasta kohden vuodessa. Tutkimusryhmä Kuormien massa yhteensä, kg Koulut Oppilasmäärä 9,8 kg/oppilas/a 4.2 Koulut Tutkimusviikolla otokseen valittujen koulujen sekajäteastioista noin 7 % oli täysin tyhjiä, noin viidesosa vajaita (jätettä alle puolet astian tilavuudesta) ja vain noin 75 % täysiä. Tutkimusviikolla toteutuneiden koulujen lopullinen määrä on näin ollen 26 otokseen valituista 28 kohteesta. Taulukko 5. Tutkimukseen valittujen koulujen lajittelumahdollisuudet Koulut Kaikissa tutkimukseen valituissa kouluissa oli lajitteluastia biojätteelle ja suurimmassa osassa lajitteluastia keräyspaperille (89 %) (taulukko 5). Keräyskartongin ja energiajätteen lajittelumahdollisuus oli noin 60 % tutkimuksessa valituista kouluista. Lasin ja metallin lajittelu oli selvästi harvinaisempaa, lasinkeräys oli vain yhdellä ja metallinkeräys kolmella tutkimukseen valituista kouluista. Ominaisjätemäärä Lajittelumahdollisuus kohteessa Osuus kohteista Sekajäte % Biojäte % Paperi % Kartonki % Energiajäte % Pahvi % Lasi 1 4 % Metalli 3 11 % Kohteita yhteensä 28 Taulukko 3. Tutkimukseen kerätyn sekajätteen määrä tutkimusryhmittäin. Tutkimusryhmä Kuormien massa yhteensä, kg Kohteita Jätteen määrä kg/vko/ kohde Päivittäistavarakaupat Koulut Ravintolat Sairaala-alueet Toimistot Yhteensä

16 4.3 Ravintolat Tutkimusviikolla otokseen valittujen ravintoloiden sekajäteastioista noin 7 % oli täysin tyhjiä, noin viidesosa vajaita (jätettä alle puolet astian tilavuudesta) ja vain noin 70 % täysiä. Tutkimusviikolla toteutuneiden ravintoloiden lopullinen määrä on näin ollen 13 otokseen valituista 14 kohteesta. Taulukko 6. Tutkimukseen valittujen ravintoloiden lajittelumahdollisuudet. Ravintolat Tutkimukseen valituista ravintoloista biojätteen lajitteluastia oli noin 30 %:lla (taulukko 6). Paperin, keräyskartongin tai energiajätteen lajittelumahdollisuus oli yhdessä valituista ravintoloista. Yhdessäkään tutkimukseen valituista ravintoloista ei ollut pahvin, lasin tai metallin lajitteluastioita. Lajittelumahdollisuus kohteessa Osuus kohteista Sekajäte % Biojäte 4 29 % Paperi 1 7 % Kartonki 1 7 % Energiajäte 1 7 % Pahvi 0 0 % Lasi 0 0 % Metalli 0 0 % Kohteita yhteensä Toimistot Tutkimusviikolla otokseen valittujen toimistojen sekajäteastioista noin neljäsosa oli täysin tyhjiä, noin viidesosa vajaita (jätettä alle puolet astian tilavuudesta) ja vain noin puolet täysiä. Tutkimusviikolla toteutuneiden toimistojen lopullinen määrä on näin ollen 14 otokseen valituista 19 kohteesta. Tutkimukseen valituista toimistoista biojätteen lajitteluastia oli noin 40 %:lla (taulukko 7). Paperin lajittelumahdollisuus oli yli puolella (63 %) valituista toimistoista. Keräyskartongin tai pahvin lajittelumahdollisuus oli noin kolmanneksella (32 37 %) tutkimukseen valituista toimistoista. Energiajätteen, lasin tai metallin lajittelumahdollisuudet olivat selvästi harvinaisempia (5 10 %). Taulukko 7. Tutkimuksessa mukana olleiden toimistojen lajittelumahdollisuudet. Toimistot Lajittelumahdollisuus kohteessa Osuus kohteista Sekajäte % Biojäte 7 37 % Paperi % Kartonki 7 37 % Energiajäte 1 5 % Pahvi 6 32 % Lasi 2 11 % Metalli 1 5 % Kohteita yhteensä 19 16

17 5 Palvelualojen sekajätteen koostumus vuonna 2012 Sekajätteen koostumus esitetään painoprosenttiosuuksina, koska tutkituille toimialoille ei ole olemassa yhtä yhtenäistä ominaisjätemäärää esim. kg/henkilömäärä (potilaat, työntekijät, oppilaat). Ainoastaan koulujen osalta on laskettu jätteen sekajätteen kokonaismäärä oppilasta kohden (kg/oppilas/a) (4.1 Tutkimusviikolla kerätyn sekajätteen määrä). Toimialojen sekajätteen koostumuksen (karkealla jaolla) paino-% jakauma on esitetty taulukossa 8 ja kuvassa 5. Toimialakohtainen sekajätteen koostumus on esitetty tarkemmalla jaolla liitteessä 2. Palvelualojen sekajätteen koostumustutkimuksen mukaan kaikilla palvelualoilla sekajätteeseen päätyi runsaasti kierrätykseen ja erilliskeräykseen kelpaavia materiaaleja, kuten biojätettä ja kuitumateriaaleja. Muutamilla toimialoilla sekajätteen painosta oli noin puolet biojätettä. Elintarvikejätteen osuus sekajätteessä vaihteli eri toimialoilla 6 ja 40 % välillä ja muun biojätteen osuus sekajätteestä oli noin 8 ja 23 % välillä. Erilaisia kuitumateriaaleja sekajätteestä oli toimialasta riippuen noin viidennes, sillä keräyspaperin, pahvin ja kartongin osuus sekajätteestä vaihteli eri toimialoilla 10 ja 34 % välillä. Erilaisia muoveja palvelualojen sekajätteestä oli noin % ja muuta palavaa jätettä oli noin 4 36 %. Tässä muu palava edustaa polttokelpoista jätettä ja sen osuuteen on laskettu mukaan puisten ja muovisten kalusteiden, keräyspuun, tekstiilien ja vaatteiden, vaippojen ja kuukautissiteiden, sekalaisten pakkausten sekä muun palavan jätteen osuudet. Muihin jätteisiin on karkeassa jaossa laskettu mukaan keräykseen kelpaamattoman puun, sekalaisten jätteiden sekä muun palamattoman jätteen osuudet. Lasin ja metallin osuudet palvelualojen sekajätteestä olivat kaikilla toimialoilla vähäiset. Lasin osuus vaihteli 0,3 4 % välillä ja metallin 1,5,5 % välillä. Myös vaarallisten jätteiden osuus (0 2 %) ja sähkö- ja elektroniikkaromun osuus (0,1 2 %) sekajätteestä oli kaikilla tutkituilla toimialoilla varsin pieni. Palvelualojen sekajätteen suuret jätejakeet olivat tyypillisesti kovamuovia, puuta ja metallipakkauksia. Kovamuovi oli pääasiassa muovisia ämpäreitä, kanistereita sekä elintarvikkeiden tyhjiä suurpakkauksia. Seuraavissa kappaleissa on esitelty sekajätteen koostumus (karkealla jaolla) eri toimialoilla. Tarkemmat tiedot toimialojen sekajätteen koostumuksesta on esitetty liitteessä Päivittäistavarakaupat Tutkimukseen valitut kaupat olivat päivittäistavarakauppoja, pääasiassa lähikauppoja. Tutkimuksessa ei ollut mukana kaupan suuryksiköitä. Tutkimuksen mukaan kauppojen sekajätteestä lähes 40 % oli elintarvikejätettä, reilu viidennes (22 %) muoveja ja hieman yli viidennes (21 %) keräyspaperia, pahvia ja kartonkia (kuva 6). Lisäksi kauppojen sekajätteessä oli 8 % muuta biojätettä ja pehmopaperia. Muuta palavaa kauppojen sekajätteestä oli 4 % ja muiden jätejakeiden osuus oli yhteensä 6 %. Tässä muuhun palavaan jätteeseen on laskettu mukaan puisten ja muovisten kalusteiden, keräyspuun, tekstiilien ja vaatteiden, vaippojen ja kuukautissiteiden, sekalaisten pakkausten Taulukko 8. Jätejaeryhmien (karkealla jaolla) painoprosenttijakauma toimialoittain. Jätejakeet Kaupat paino- % Koulut paino- % Ravintolat paino- % Toimistot paino- % Sairaalat paino- % Elintarvikejäte 38,9 15,0 40,0 24,5 5,8 Muu biojäte ja pehmopaperi 7,9 23,4 13,0 10,5 9,3 Keräyspaperi, pahvi ja kartonki 21,2 19,3 11,5 34,1 10,3 Muovit 22,1 23,3 17,5 20,1 30,2 Lasi 2,2 0,7 3,9 1,6 0,3 Metalli 1,8 4,7 3,9 2,1 1,5 SER 0,1 0,3 0,3 0,2 1,9 Muu palava jäte 4,0 10,8 6,5 5,7 35,7 Muut jätteet 1,8 2,3 1,5 1,3 3,8 Vaaralliset jätteet 0,0 0,0 1,9 0,1 1,2 Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 17

18 100 % Jätejaeryhmien paino-% jakaumat toimialoittain 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kaupat Koulut Ravintolat Toimistot Sairaalat Elintarvikejäte 38,9 15,0 40,0 24,5 5,8 Muu biojäte ja pehmopaperi 7,9 23,4 13,0 10,5 9,3 Keräyspaperi, pahvi ja kartonki 21,2 19,3 11,5 34,1 10,3 Muovit 22,1 23,3 17,5 20,1 30,2 Lasi 2,2 0,7 3,9 1,6 0,3 Metalli 1,8 4,7 3,9 2,1 1,5 SER 0,1 0,3 0,3 0,2 1,9 Muu palava jäte 4,0 10,8 6,5 5,7 35,7 Muut jätteet 1,8 2,3 1,5 1,3 3,8 Vaaralliset jätteet 0,0 0,0 1,9 0,1 1,2 Kuva 5. Jätejaeryhmien painoprosenttijakauma toimialoittain karkealla jaolla vuonna Muovit 22 % Keräyspaperi, pahvi ja kartonki 21 % Kaupat, sekajätteen koostumus Muut jätteet Muu palava jäte 6 % 4 % Muu biojäte ja pehmopaperi 8 % Kuva 6. Kauppojen sekajätteen koostumus Elintarvikejäte 39 % sekä muun palavan jätteen osuudet. Muihin jätteisiin on laskettu mukaan keräykseen kelpaamattoman puun, sekalaisten jätteiden, muun palamattoman jätteen osuudet sekä lasin, metallin, SER:n ja vaarallisten jätteiden osuudet. Kauppojen sekajätteessä ei havaittu merkittäviä määriä vaarallisia jätteitä (0,02 %). Yhdessä näytteessä oli alle 100 g lääkejätettä. Kauppojen sekajätteen jakautuminen eri jätejakeisiin on esitetty kuvassa Koulut Tutkimukseen valittiin 25 peruskoulua ja kolme lukioita HSY:n toimialueelta. Tutkimuksen mukaan koulujen sekajätteestä lähes neljännes oli muoveja (23 %) sekä pehmopaperia ja muuta biojätettä (23 %), viidennes oli keräyspaperia pahvia ja kartonkia (19 %) (kuva 7). Vaippojen ja kuukautissiteiden osuus oli 2 %. Muuta palavaa koulujen sekajätteessä oli 9 % ja muiden jätejakeiden osuus oli yhteensä 8 %. Tässä muuhun palavaan jätteeseen on laskettu mukaan puisten ja muovisten kalusteiden, keräyspuun, tekstiilien ja vaatteiden, sekalaisten pakkausten sekä muun palavan jätteen osuudet (pois lukien vaipat ja kuukautissiteet). Muihin jätteisiin on laskettu mukaan keräykseen kelpaamattoman puun, sekalaisten jätteiden, muun palamattoman jätteen osuudet sekä lasin, metallin, SER:n ja vaarallisten jätteiden osuudet. Koostumustutkimuksessa ei havaittu vaarallisia jätteitä koulujen sekajätteen joukossa. Koulujen sekajätteen jakautuminen eri jätejakeisiin on esitetty kuvassa Ravintolat Tutkimukseen valituista ravintoloista noin kolmasosa on ruokaravintoloita, noin kolmasosa grillikioskeja ja loput pizzerioita ja hampurilaisravintoloita. Sekajätteen koostumustutkimuksen mukaan ravintoloiden sekajätteestä 40 % oli elintarvikejätettä (kuva 8). Muoveja ravintoloiden sekajätteessä oli noin viidennes (18 %). Muuta biojä- 18

19 Koulut, sekajätteen koostumus Ravintolat, sekajätteen koostumus Muu palava jäte 9 % Vaipat ja kuukautissiteet 2 % Muut jätteet 8 % Elintarvikejäte 15 % Muu palava jäte 6 % Muut jätteet 12 % Elintarvikejäte 40 % Muu biojäte ja pehmopaperi 23 % Muovit 18 % Muovit 23 % Keräyspaperi, pahvi ja kartonki 19 % Keräyspaperi, pahvi ja kartonki 12 % Muu biojäte ja pehmopaperi 13 % Kuva 7. Koulujen sekajätteen koostumus Kuva 8. Ravintoloiden sekajätteen koostumus tettä ja pehmopaperia sekä keräyspaperia pahvia ja kartonkia oli hieman yli 10 % ravintoloiden sekajätteestä. Muuta palavaa jätettä ravintoloiden sekajätteestä oli 6 %. Muita jätejakeita oli ravintoloiden sekajätteessä yhteensä 12 %. Tässä muuhun palavaan jätteeseen on laskettu mukaan puisten ja muovisten kalusteiden, keräyspuun, tekstiilien ja vaatteiden, vaippojen ja kuukautissiteiden, sekalaisten pakkausten sekä muun palavan jätteen osuudet. Muihin jätteisiin on laskettu mukaan keräykseen kelpaamattoman puun, sekalaisten jätteiden, muun palamattoman jätteen osuudet sekä lasin, metallin, SER:n ja vaarallisten jätteiden osuudet. Vaarallisten jätteiden osuus ravintoloiden sekajätteestä oli noin 2 %. Vaarallisten jätteiden osuutta kasvattaa sekajätekuormassa ollut auton akku. Ravintoloiden sekajätteen jakautuminen eri jätejakeisiin on esitetty kuvassa Sairaalat Terveydenhuollon sektorilta tutkimukseen valittiin erikoissairaanhoidon sairaalayksiköitä kolmelta eri sairaala-alueelta. Sairaaloiden sekajätteestä muoveja oli noin kolmannes, reilu viidennes (22 %) muuta palavaa ja 14 % vaippoja ja kuukautissiteitä (kuva 9). Tässä muuhun palavaan jätteeseen on laskettu mukaan puisten ja muovisten kalusteiden, keräyspuun, tekstiilien ja vaatteiden, sekalaisten pakkausten sekä muun palavan jätteen osuudet (pois lukien vaipat ja kuukautissiteet). Keräyspaperia, pahvia ja kartonkia sekä muuta biojätettä ja pehmopaperia oli molempia sairaaloiden sekajätteessä noin 10 %. Elintarvikejätteen osuus sairaaloiden sekajätteestä oli noin 6 %. Muita jätejakeita oli sairaaloiden sekajätteessä yhteensä 9 %. Muihin jätteisiin on laskettu mukaan keräykseen kelpaamattoman puun, sekalaisten jätteiden, muun palamattoman jätteen osuudet sekä lasin, metallin, SER:n ja vaarallisten jätteiden osuudet. Vaarallisten jätteiden osuus sairaaloiden sekajätteestä oli noin 1 %. Sekajätteen joukossa havaitut vaaralliset jätteet olivat pääasiassa energiansäästölappuja, maalipurkkeja ja sairaalan erityisjätteitä kuten lääkejätettä. Sairaaloiden sekajätteen jakautuminen eri jätejakeisiin on esitetty kuvassa Toimistot Julkishallintoa tutkimuksessa edustavat toimistokiinteistöt. Tutkimukseen valituissa kiinteistöissä oli mm. seurakunnan, ammattiliittojen ja suunnittelutoimistojen toimintoja. Sekajätteen koostumustutkimuksen mukaan toimistojen sekajätteestä reilu kolmannes (34 %) oli keräyspaperia, pahvia ja kartonkia, lähes neljännes (24 %) elintarvikejätettä ja viidennes (20 %) erilaisia muoveja (kuva 10). Sekajätteessä muun palavan jätteen osuus oli 6 % ja muiden jätteiden osuus 5 %. Tässä muuhun palavaan jätteeseen on laskettu mukaan puisten ja muovisten kalusteiden, keräyspuun, tekstiilien ja vaatteiden, vaippojen ja kuukautissiteiden, sekalaisten pakkausten sekä muun palavan jätteen osuudet. Muihin jätteisiin on laskettu mukaan keräykseen kelpaamattoman puun, sekalaisten jätteiden, muun palamattoman jätteen osuudet sekä lasin, metallin, SER:n ja vaarallisten jätteiden osuudet. Toimistojen sekajätteessä havaittiin vain pieniä määriä vaarallista jätettä (0,1 %). Vaaralliset jätteet olivat pääasiassa energiansäästölamppuja. Kuomassa oli myös piirturien värikasetteja, jotka lajiteltiin vaarallisiksi jätteiksi niistä leviävän väriaineen takia. Toimistojen sekajätteen jakautuminen eri jätejakeisiin on esitetty kuvassa

20 Sairaalat, sekajätteen koostumus Toimistot, sekajätteen koostumus Muut jätteet 9 % Elintarvikejäte 6 % Muu biojäte ja pehmopaperi 9 % Muut jätteet 5 % Muu palava jäte 6 % Elintarvikejäte 25 % Muu palava jäte 22 % Keräyspaperi, pahvi ja kartonki 10 % Muovit 20 % Muu biojäte ja pehmopaperi 10 % Vaipat ja kuukautissiteet 14 % Muovit 30 % Kuva 9. Sairaaloiden sekajätteen koostumus Keräyspaperi, pahvi ja kartonki 34 % Kuva 10. Toimistojen sekajätteen koostumus 5.6 Palvelualojen väliset erot Tutkimusryhmien välisiä eroja tutkittiin jätejakeiden varianssianalyysin perusteella. Kunkin jätejakeen määrän erotessa toimialojen välillä tilastollisesti erittäin merkitsevästi tai tilastollisesti merkitsevästi, voidaan toimialalla olettaa olevan vaikutusta syntyvän sekajätteen koostumukseen. Tutkimusryhmien välisen varianssianalyysin tulokset (p-arvot) on esitetty liitteessä 2 ja liitteessä 3 ja varianssianalyysin periaatteet ja tulosten tulkinnan pääkohdat on esitetty kappaleessa Sekajätteen koostumuksessa on eroja eri toimialojen välillä. Varianssianalyysin perusteella merkittävimmät erot eri toimialaryhmien sekajätteen koostumuksessa ovat elintarvikejätteen, pehmopaperin, PVC- ja fluoripitoisten materiaalien, vaippojen ja kuukautissiteiden sekä muu palava -jakeeseen luokiteltavan materiaalin ja sekalaisten jätteiden osuuksissa. Erot johtuvat pääosin siitä, että jätteet syntyvät eri toimialoilla hyvin erityyppisessä toiminnassa. Kaupoissa ja ravintoloissa sekajätteeseen päätyy enemmän elintarvikejätettä kuin muissa tutkimusryhmissä, sillä päivittäistavarakauppojen ja ravintoloiden toiminnassa käsitellään paljon elintarvikkeita. Kouluissa sekajätteeseen päätyy muita toimialoja runsaammin pehmopaperia. Lajittelun yhteydessä tehtyjen havaintojen perusteella esimerkiksi wctilojen käsipyyheroskakorien tyhjentäminen sekajätteeseen nostaa pehmopaperin osuutta koulujen sekajätteessä. Sairaaloissa sekajätteeseen päätyy huomattavasti enemmän muu palava -jätejakeeseen luokiteltavaa jätettä ja PVC- ja fluoripitoisia materiaaleja kuin muilla toimialoilla. Nämä erot johtuvat esimerkiksi siitä, että sairaaloissa hoitotyössä käytetään runsaasti PVC-pitoisia letkuja, muovipakkauksia ja muovia, mikä kasvattaa tämän jätejakeen osuutta sekajätteessä. Lisäksi sairaaloissa käytetään runsaasti imukykyisiä materiaaleja sisältäviä suojia ja alustoja, jotka on luokiteltu muu palava -jätejakeeseen. Myös vaippojen ja kuukautissiteiden osuus sekajätteestä on suurempi sairaaloissa kuin muilla toimialoilla. Toimistoissa sekajätteeseen päätyy muita toimialoja enemmän keräyspaperia, pahvia ja kartonkia. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että toimistoissa käsitellään paljon paperia, eikä kaikki aina päädy erilliskeräykseen. Sairaaloissa keräyspaperin, pahvin ja kartongin osuus sekajätteestä on puolestaan pienempi kuin muilla toimialoilla. Tämä johtunee siitä, että sairaaloissa käsitellään paljon potilastietoja sisältävää aineistoa, jolloin paperit ovat tietosuojamateriaalia ja ne on hävitettävä erikseen. Toisaalta esimerkiksi sekajätteen sisältämän muovin osuudessa ei ole merkitsevää eroa eri toimialojen välillä, vaikka muovien osuus sekajätteessä vaihteli % väillä kaikilla toimialoilla. Erilliskeräykseen kelpaavan lasin ja metallin osuus (0,3 4,7 %) sekajätteestä oli vähäinen kaikilla tutkituilla toimialoilla. Vertailtaessa eri toimialaryhmien tuloksia keskenään tulee muistaa, että sekajätteen sisältämien jätejakeiden osuudet eri ryhmissä ovat hyvin erilaiset johtuen tutkittujen toimialojen toimintojen erilaisuudesta. Painoprosenttiosuudet eivät kerro millä toimialalla jotain tiettyä jätejaetta syntyy suurin kilomäärä, vaan tulokset kuvaavat ainoastaan sekajätteen koostumusta. Lisäksi paino-% -osuuksien vertailusta tekee haasteellista se, että yhden jätejakeen osuuden kasvu vastaavasti pienentää toisten jätejakeiden osuuksia. Jätejakeiden osuuksien vertailussa olisi tästä syystä parempi käyttää erilaisia ominaisjätemääriä, jotka perustuvat esim. henkilömääriin (potilaat, työntekijät, oppilaat), pinta-alaan tai liikevaihtoon. Tässä tutkimuksessa ei kuitenkaan ole esitetty ominaisjätemäärillä sekajätteen koostumuksia, koska osassa tutkituista toimialaryhmistä tulokset ovat varsin epävarmalla pohjalla. Lisäksi tutkittujen toimialojen vertailuun ei ole olemassa yhtä yhtenäistä selkeästi sopivinta yksikköä, jonka avulla vertailu olisi mielekästä. 20

Pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteen määrä ja laatu vuonna 2012

Pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteen määrä ja laatu vuonna 2012 Pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteen määrä ja laatu vuonna 2012 Koostumustutkimus Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region

Lisätiedot

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014 HSY:n jätehuollon vuositilasto 214 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Kuopion työpaikat 2016

Kuopion työpaikat 2016 Kuopion työpaikat 2016 Tilastokeskuksen julkistus 09/2018 Tilastotiedote 13/2018, 26.9.2018 Kuopion työpaikat vuonna 2016 - Kuopiossa oli vuoden 2016 lopussa noin 51 000 työpaikkaa. - Vuonna 2016 Kuopion

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteen määrä ja laatu vuonna 2007

Pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteen määrä ja laatu vuonna 2007 Pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteen määrä ja laatu vuonna 2007 Pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteen määrä ja laatu vuonna 2007 YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 25.10.2018 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys

Lisätiedot

Kuopion työpaikat 2017

Kuopion työpaikat 2017 Kuopion työpaikat 2017 Tilastokeskuksen julkistus 10/2019 Tilastotiedote 18/2019, 18.10.2019 Kuopion kaupunki, talous- ja omistajaohjaus KUOPION TYÖPAIKAT 2017 Kuopiossa oli vuoden 2017 lopussa noin 51

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun sekajätteen koostumus vuonna 2018

Pääkaupunkiseudun sekajätteen koostumus vuonna 2018 Pääkaupunkiseudun sekajätteen koostumus vuonna 2018 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Sisällysluettelo

Lisätiedot

ƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ)

ƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ) ± ± ± )± Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ) ± ± ± ) ± ƒ) ± ± ± ) ± ± ± ƒ ) ± ± ƒ) ± ± ± ) ± ± ± ± ± Ò ± ± ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ)

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

KUOPION TYÖPAIKAT

KUOPION TYÖPAIKAT KUOPION TYÖPAIKAT 2011-2015 Muutokset 5 vuodessa: Työpaikkojen määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 200 työpaikalla, 2,5 % - naisilla +600 työpaikkaa / miehillä -400 työpaikkaa Koulutuksen mukaan työpaikkamäärät

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun biojätteen koostumus. Kotitalouksien ja palvelutoimialojen erilliskerätyn biojätteen lajittelututkimus

Pääkaupunkiseudun biojätteen koostumus. Kotitalouksien ja palvelutoimialojen erilliskerätyn biojätteen lajittelututkimus Pääkaupunkiseudun biojätteen koostumus Kotitalouksien ja palvelutoimialojen erilliskerätyn biojätteen lajittelututkimus Helsingin seudun ympäristöpalvelut PÄÄKAUPUNKISEUDUN BIOJÄTTEEN KOOSTUMUS Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Jätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä

Jätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä Jätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Raportit ja

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Sekajätteen koostumustutkimusten

Sekajätteen koostumustutkimusten Sekajätteen koostumustutkimusten Exceltyökalun pikakäyttöopas Olli Sahimaa 2014 2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1 Johdanto... 3 2 Tutkimuksen tietojen syöttäminen... 4 2.1 Tutkimuksen taustatietojen

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Työpaikkoja Irja Henriksson 20.11.2017 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2015

Työpaikat ja työlliset 2015 Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

Yt-tilastot Tytti Naukkarinen

Yt-tilastot Tytti Naukkarinen Yt-tilastot 2017 Tytti Naukkarinen 8.1.2018 Vuosivertailu 2007 2017 Alkaneiden yt-neuvottelujen alaiset henkilöt 250000 200000 150000 100000 50000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa TEM/Työnvälitystilastot

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa TEM/Työnvälitystilastot Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa 2014 Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina 2009 2014 30 000 Työttömät työnhakijat (ml.

Lisätiedot

Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys

Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys Yrittäjyyden trendit petri.malinen@yrittajat.fi Yritysrakenne Suomessa 2016 0,2% Suuryritykset (250 hlöä) 591 1,0% Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 2 728 5,5%

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 Julkaisuvapaa 26.4.2013 Aloittaneiden yritysten ja starttirahalla aloittaneiden määrä laskusuuntainen

Lisätiedot

Ruututietokanta 2018: 250m x 250m

Ruututietokanta 2018: 250m x 250m Ruututietokanta 2018: 250m x 250m ja asukkaiden 2017. 250m x 250m. 1 asukas 56 368 56 368 2-10 asukasta 754 827 201 533 11-99 asukasta 1 784 762 54 611 100-499 asukasta 2 120 381 11 203 500-999 asukasta

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Ruututietokanta 2016: 250m x 250m

Ruututietokanta 2016: 250m x 250m Ruututietokanta 2016: 250m x 250m ja asukkaiden 2015. 250m x 250m. 1 asukas 55 472 55 472 2-10 asukasta 769 806 204 286 11-99 asukasta 1 791 725 55 063 100-499 asukasta 2 119 843 11 227 500-999 asukasta

Lisätiedot

Ruututietokanta 2017: 250m x 250m

Ruututietokanta 2017: 250m x 250m Ruututietokanta 2017: 250m x 250m ja asukkaiden 2016. 250m x 250m. 1 asukas 55 802 55 802 2-10 asukasta 762 404 202 859 11-99 asukasta 1 787 031 54 910 100-499 asukasta 2 124 278 11 232 500-999 asukasta

Lisätiedot

Ruututietokanta 2015: 250m x 250m

Ruututietokanta 2015: 250m x 250m Ruututietokanta 2015: 250m x 250m ja asukkaiden 2014. 250m x 250m. 1 asukas 54 927 54 927 2-10 asukasta 776 859 205 555 11-99 asukasta 1 791 875 55 215 100-499 asukasta 2 110 651 11 202 500-999 asukasta

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun seka- ja biojätteen koostumus vuonna 2015

Pääkaupunkiseudun seka- ja biojätteen koostumus vuonna 2015 Pääkaupunkiseudun seka- ja biojätteen koostumus vuonna 2015 Kotitalouksien ja palvelutoimialojen sekajätteen sekä Ämmässuolla käsiteltävän biojätteen koostumustutkimus Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

YT-TILASTOT Tytti Naukkarinen

YT-TILASTOT Tytti Naukkarinen YT-TILASTOT 2016 9.1.2017 Tytti Naukkarinen VUOSIVERTAILU 2006 2016 ALKANEIDEN YT-NEUVOTTELUJEN ALAISET HENKILÖT 250000 200000 150000 100000 50000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013 Jätteen hyödyntäminen tehostuu Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätehuolto Ruskeasannan Sortti-asemasta ympäristöä säästävä Toimipisteet

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2015

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2015 HSY:n jätehuollon vuositilasto 215 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m Ruututietokanta 2014: 250m x 250m ja asukkaiden 2013. 250m x 250m. 1 asukas 54 503 54 503 2-10 asukasta 782 991 206 376 11-99 asukasta 1 785 241 55 073 100-499 asukasta 2 112 513 11 224 500-999 asukasta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

Source Separated Municipal Solid Waste Sampling in the Mikkeli Region

Source Separated Municipal Solid Waste Sampling in the Mikkeli Region LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Ympäristötekniikan koulutusohjelma BH10A0300 Ympäristötekniikan kandidaatintyö ja seminaari SYNTYPAIKKALAJITELLUN SEKAJÄTTEEN LAJITTELUTUTKIMUS

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014 Rahoitus ja vakuutus 15 1 hankinnat, miljardia vuonna 1 hankinnat olivat, miljardia euroa vuonna 1. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat kasvoivat 1 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin 1, miljardia

Lisätiedot

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2018

TILASTOKATSAUS 1:2018 TILASTOKATSAUS 1:2018 5.2.2018 PENDELÖINTI VANTAALLA JA HELSINGIN SEUDULLA 2006 2015 Tässä tilastokatsauksessa käsitellään Vantaan työssäkäyntiä (pendelöintiä) kahdesta näkökulmasta. Ensin tarkastelun

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2016

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2016 HSY:n jätehuollon vuositilasto 216 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

HYÖTYJÄTTEEN OSUUS KUIVAJÄTTEESSÄ EKOPISTEVERKOSTON PÄIVITYKSEN JÄLKEEN LUUMÄEN, SAVITAIPALEEN JA TAIPALSAAREN ALUEELLA

HYÖTYJÄTTEEN OSUUS KUIVAJÄTTEESSÄ EKOPISTEVERKOSTON PÄIVITYKSEN JÄLKEEN LUUMÄEN, SAVITAIPALEEN JA TAIPALSAAREN ALUEELLA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Ympäristötekniikan koulutusohjelma Ympäristötekniikan kandidaatintyö ja seminaari HYÖTYJÄTTEEN OSUUS KUIVAJÄTTEESSÄ EKOPISTEVERKOSTON PÄIVITYKSEN

Lisätiedot

Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna Mikko Mehtonen

Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna Mikko Mehtonen Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna 2017 Mikko Mehtonen 19.2.2019 Mitä yrityksiä aineistoon on sisällytetty? Yritykset joissa kuntien tai kuntayhtymien yhteenlaskettu omistusosuus on vähintään

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet

Kymenlaakso ennusteet Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet ValokuvaT Mika Rokka 30.1.2018 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Väestön ikäjakauma Kymenlaaksossa (suunnite, Iitti mukana) 3 Väestön

Lisätiedot

Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna 2016

Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna 2016 Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna 2016 Aineisto sisältää kuntien ja kuntayhtymien omistamat yritykset Kuntien ja kuntayhtymien omistamat yritykset oikeudellisen muodon mukaan vuonna 2016 Verohallinnon

Lisätiedot

Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla

Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla / Pekka Räty Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tavaraliikenteen tutkimukset osana HLJ 2015:tä HSL ylläpitää Helsingin seudun liikenne-ennustemallia

Lisätiedot

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2018

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2018 HSY:n jätehuollon vuositilasto 218 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. kesä-/heinäkuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. kesä-/heinäkuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset kesä-/heinäkuu 2017 Salo / Salon seutukunta Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT TILANNE VERRATTUNA VUODENTAKAISEEN KESÄKUU 2017 VÄKILUKU 53 367-447 TYÖTTÖMYYS-

Lisätiedot

Lajittelukortit. Ohjeet: ENERGIANSÄÄSTÖLAMPPU HEHKULAMPPU PILAANTUNUT RUOKA. keräysastiakortit riviin pöydälle. jätekortin oikeaksi katsomaansa

Lajittelukortit. Ohjeet: ENERGIANSÄÄSTÖLAMPPU HEHKULAMPPU PILAANTUNUT RUOKA. keräysastiakortit riviin pöydälle. jätekortin oikeaksi katsomaansa ENERGIANSÄÄSTÖLAMPPU 02 Lisätietoja lajittelusta: www.kierratys.info 3. Kukin osallistuja lajittelee vuorotellen jätekortin oikeaksi katsomaansa keräysastiaan. 4. Lopuksi tarkastetaan yhdessä ratkaisukortista

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Kerättävät jätelajit Taloyhtiössä kerätään nyt myös muovijätettä jolle löytyy oma säiliö. Kaikki jätteet kerätään nyt syväkeräyssäiliöistä:

Kerättävät jätelajit Taloyhtiössä kerätään nyt myös muovijätettä jolle löytyy oma säiliö. Kaikki jätteet kerätään nyt syväkeräyssäiliöistä: freddis As Oy Porintie 2 Jäteaseman asennustyöt valmiit Jäteaseman asennustyöt ovat viimeistelyjä vaille valmiit ja kaikkia säiliöitä voi käyttää. Syväkeräyssäiliöiden edusta asfaltoidaan samassa yhteydessä

Lisätiedot

LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE VALTUUSTOALOITTEESTA KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISEKSI

LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE VALTUUSTOALOITTEESTA KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISEKSI Hallitus 51 24.04.2015 LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE VALTUUSTOALOITTEESTA KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISEKSI 994/00.02.023.0230/2015 Hallitus 51 Esittelijä Toimialajohtaja Petri Kouvo Valmistelija

Lisätiedot

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2006-2016 76000 74000 73745 74117 73225 72000 70000 69655 70168 69752 68000

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016

Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016 Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016 Edunsaajien lukumäärät ja maksetut aikuiskoulutustuet vuosina 2001 2016 Edunsaajien lukumäärät, kpl Maksetut aikuiskoulutustuet, MEUR 26 000 24 000 22 000

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. huhtikuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. huhtikuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset huhtikuu 2017 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 483-306 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 13,9-1,8 ALLE 25 VUOTIAAT 348-64 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Aiempia kokemuksia energiahyötykäytöstä Keski- Savossa Poltettavaa muovijätettä kerättiin

Lisätiedot

Ratkaisuja kierrätyksen lisäämiseksi kokeiluhankkeiden tuloksia. Sirje Stén, ympäristöministeriö Kiertotalous nyt Helsinki 15.2.

Ratkaisuja kierrätyksen lisäämiseksi kokeiluhankkeiden tuloksia. Sirje Stén, ympäristöministeriö Kiertotalous nyt Helsinki 15.2. Ratkaisuja kierrätyksen lisäämiseksi kokeiluhankkeiden tuloksia Sirje Stén, ympäristöministeriö Kiertotalous nyt Helsinki 15.2.2019 Yhdyskuntajätteen kierrätyksen kokeiluhankkeet Käytännön keinoja yhdyskuntajätteen

Lisätiedot

1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain. 2) Alueen profiilitiedot

1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain. 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto Toimipaikkojen henkilökunta

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

Nykytilan selvittämisestä kohti jätehuollon tiekarttaa. Tiina Karppinen Keski-Suomen liitto

Nykytilan selvittämisestä kohti jätehuollon tiekarttaa. Tiina Karppinen Keski-Suomen liitto Nykytilan selvittämisestä kohti jätehuollon tiekarttaa Tiina Karppinen Keski-Suomen liitto 25.10.2017 1 Sisältö Keski-Suomen jätehuollon nykytilakatsaus Kuntien jätehuollon organisoituminen Yhdyskuntajätteet

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Seniorit tutustuivat 22.3.2012 Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimintaan. Toimitusjohtaja Pentti Rantala ja neuvoja Erkki Piippo ottivat meidät

Lisätiedot

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu TIETEEN TILA 2016 Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu 19.12.2016 Lisätietoja: www.aka.fi/tieteentila Suunnittelu ja johdon tuki -yksikkö Suomen Akatemia 1 Tohtoreiden sijoittumisaineisto

Lisätiedot

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa Mika Laine toimitusjohtaja, Suomen Vesiyhdistys, jätevesijaos Envor Group Oy Mädätyksen Rakenne- ja lietetekniikka 15.10.2013 Kokonaisvaltaista kierrätystä Käsittelymäärät

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Isännöitsijöiden koulutustilaisuus Kierrätys tehostuu, hyötykäyttö paranee, Lasi, Metalli ja Kartonki Lasin, metallin ja kartongin kierrätys tehostuu Uudet jätehuolto

Lisätiedot

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi 11.10.2012 Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi Juha-Heikki Tanskanen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Jätehuolto ja ilmastonmuutos (vuosi 2010, lähde Tilastokeskus) Suomen khk-päästöt:

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita kiinteistöjen jätehuollosta. Isännöitsijöiden aamiaistilaisuus Käyttöpäällikkö Johanna Rusanen

Ajankohtaisia asioita kiinteistöjen jätehuollosta. Isännöitsijöiden aamiaistilaisuus Käyttöpäällikkö Johanna Rusanen Ajankohtaisia asioita kiinteistöjen jätehuollosta Isännöitsijöiden aamiaistilaisuus 14.11.2017 Käyttöpäällikkö Johanna Rusanen 1 Muovipakkausten erilliskeräys 2 Muovipakkausten erilliskeräys HSY:n alueella

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. tammikuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. tammikuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset tammikuu 2017 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 491-320 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 16,3-1,1 ALLE 25 VUOTIAAT 452-25 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,0 miljardia vuonna 2013

Rahoitusleasinghankinnat 2,0 miljardia vuonna 2013 Rahoitus ja vakuutus 04 03 hankinnat,0 miljardia vuonna 03 hankinnat olivat,0 miljardia euroa vuonna 03. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat vähenivät 4 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin, miljardia

Lisätiedot

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä Jäteselviytyjät 2013 Tietokilpailu Koulun nimi Paikkakunta Luokka Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) 1. 2. 3. pisteet yhteensä / 90 pistettä 1. Ympyröi YKSI oikea vaihtoehto. 1. Miksi jätteitä

Lisätiedot