2 erityishuollosta annetun lain (519/1977) 1 :ssä tarkoitetulle henkilölle järjestetään hänen vammaisuutensa edellyttämiä palveluja ja tukitoimia ensisijaisesti tämän lain nojalla siltä osin kuin ne ovat hänen palvelutarpeeseensa nähden riittäviä ja sopivia sekä muutoinkin hänen etunsa mukaisia. Vammaiselle henkilölle voidaan antaa tämän lain mukaisia palveluja ja taloudellisia tukitoimia, jos 1 momentissa tarkoitetun muun lain nojalla annettavan palvelun tai etuuden saaminen viivästyy. VAIKEAVAMMAISTEN HENKILÖIDEN KULJETUSPALVELUT VPA 4, 5 ja 6 Kuljetuspalveluihin niihin liittyvine saattajapalveluineen kuuluu vaikeavammaisen henkilön työssä käymisen, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen, virkistymisen tai muun sellaisen syyn vuoksi tarpeelliset jokapäiväiseen elämään kuuluvat kuljetukset. Jokapäiväiseen elämään kuuluvia kuljetuksia ovat vaikeavammaisen henkilön asuinkunnan alueella tapahtuvat tai lähikuntiin ulottuvat kuljetukset. Kuljetuspalveluja ja niihin liittyviä saattajapalveluja järjestettäessä vaikeavammaisen pidetään henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Kuljetuspalveluja ei järjestetä henkilölle, joka saa näitä palveluja muun lain nojalla (sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu). Asioimis- ja virkistysmatkoja myönnetään yksilöllisen tarpeen mukaan. Vaikeavammaisella henkilöllä on oikeus vähintään 18 yhdensuuntaiseen matkaan kuukaudessa. Kuljetuspalvelupäätökset tehdään matkaa/kk ja tarkistetaan kolmen vuoden välein asiakkaalle lähetettävällä tarkistushakemuksella tai tarvittaessa asiakkaan pyynnöstä. Kuljetuspalvelua voi käyttää Jyväskylän, Joutsan, Jämsän, Laukaan, Luhangan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kunnan alueella. Vaikeavammaisen henkilön asuessa yli kuukauden Jyväskylän ulkopuolella kuljetuspalvelu myönnetään pääsääntöisesti asuinpaikkakunnan alueelle. Kuljetuspalvelun käyttö toisella paikkakunnalla tulee sopia vammaispalvelun työntekijän kanssa. Myönnettävien matkojen määrää harkittaessa otetaan huomioon omaan autoon saatu autoveronpalautus ja auton hankintakustannuksiin myönnetty vammaispalvelulain mukainen avustus. Työ- ja opiskelumatkat myönnetään hakemuksen perusteella todellisen tarpeen mukaan. Työllä tarkoitetaan työsuhteeseen perustuvan toiminnan lisäksi yritystoimintaa. Opiskeluna pidetään vastaavasti jonkin tutkinnon tai ammatin saavuttamiseen tähtäävää opiskelua, joka vahvistaa vaikeavammaisen henkilön ammattitaitoa ja työllistymisedellytyksiä sekä
3 HOJKS:iin pohjautuva useamman vuoden mittainen valmentava koulutus sekä työllistymistä tukeva koulutus. Välttämättömillä työhön liittyvillä matkoilla tarkoitetaan matkoja asunnolta työpaikalle ja takaisin. Vammaispalvelulain mukaisina kuljetuspalvelumatkoina ei myönnetä sellaisia matkoja, jotka tehdään työsopimuksen tai työnantajan määräyksen perusteella. Näistä matkoista työntekijä saa korvauksen työsopimuksen tai työehtosopimuksen perusteella, kilometrikorvauksena, oman auton käyttökorvauksena tai muulla tavoin. Tilanne on vastaava silloin, kun vammainen henkilö toimii yrittäjänä. VPL 8 Vammaiselle henkilölle annetaan kuntoutusohjausta ja sopeutumisvalmennusta sekä muita tämän lain tarkoituksen toteuttamiseksi tarpeellisia palveluja. Näitä palveluja voidaan antaa myös vammaisen henkilön lähiomaiselle tai hänestä huolehtivalle taikka muutoin läheiselle henkilölle. Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, tulkkipalvelut, päivätoimintaa, henkilökohtaista apua sekä palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Kunnalla ei ole velvollisuutta palveluasumisen järjestämiseen, jos vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein. VAIKEAVAMMAISTEN HENKILÖIDEN TULKKIPALVELUT VPL 8 a Tulkkipalveluihin kuuluu työssä käymisen, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen, virkistyksen tai muun sellaisen syyn vuoksi suoritettava viittomakielellä tai muilla kommunikaatiota selventävillä menetelmillä tapahtuva tulkkaus. Tulkkipalveluja järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään vaikeasti kuulovammaista, kuulonäkövammaista tai puhevammaista henkilöä. Tulkkipalveluja on järjestettävä siten, että vaikeasti kuulo- ja näkövammaisella henkilöllä on mahdollisuus saada vähintään 360 ja muulla vaikeavammaisella henkilöllä vähintään 180 tulkintatuntia kalenterivuoden aikana. Kuulonäkövammaiset henkilöt voivat käyttää viittomakielen ohjaajaa tulkkaustuntien puitteissa. Viittomakielen ohjaajan käyttäminen perustuu henkilön yksilölliseen palvelusuunnitelmaan. Opiskelutulkkaukseen liittyvänä tulkkipalveluja järjestetään kuitenkin siinä laajuudessa kuin henkilö välttämättä tarvitsee niitä selviytyäkseen
4 opinnoistaan. Opiskelutulkkauksesta tehdään erilliset päätökset hakemusten perusteella. Vaikeasti kuulovammaisten ja kuulonäkövammaisten tulkkipalvelu siirtyy 1.9.2010 alkaen osaksi Kelan palveluja. Vaikeasti puhevammaisen tulkkipalvelu: Vaikeasti puhevammaisella henkilöllä on subjektiivisena oikeutena mahdollisuus saada 180 tulkkaustuntia kalenterivuodessa. Opiskeluun liittyvistä tulkkipalveluista tehdään erillinen päätös hakemuksen perusteella. Puhevammaisten tulkkipalvelu järjestetään maksamalla henkilökohtaisen avustajan tuntipalkka 1 ½-kertaisena puhevammaisten tulkille (erityisammattitutkinto suoritettu) sekä muulle erikseen nimetylle tulkkina toimivalle henkilölle henkilökohtaisen avustajan tuntipalkan suuruinen korvaus. VAIKEAVAMMAISTEN HENKILÖIDEN PÄIVÄTOIMINTA VPL 8 b Vammaisten henkilöiden päivätoimintaan kuuluu kodin ulkopuolella järjestettyä itsenäisessä elämässä selviytymistä tukevaa ja sosiaalista vuorovaikututusta edistävää toimintaa. Päivätoimintaa järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään työkyvytöntä henkilöä, jolla vamman tai sairauden aiheuttaman erittäin vaikean toimintarajoitteen vuoksi ei ole edellytyksiä sosiaalihuoltolain 27 e :ssä tarkoitettuun työtoimintaan ja jonka toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin. Päivätoimintaa on järjestettävä mahdollisuuksien mukaan siten, että vaikeavammainen henkilö voi osallistua toimintaan viitenä päivänä viikossa tai harvemmin, jos vaikeavammainen henkilö kykenee osallistumaan työtoimintaan osa-aikaisesti tai siihen on muu hänestä johtuva syy. VAIKEAVAMMAISTEN HENKILÖIDEN HENKILÖKOHTAINEN APU VPL 8 c 1 mom Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella. Henkilökohtainen apu kohdistuu niihin toimiin, jotka henkilö tekisi itse, mutta ei niistä vamman tai sairauden vuoksi selviä. Henkilökohtaisen avun tarkoitus on auttaa vaikeavammaista henkilöä omien valintojensa toteuttamisessa niin kotona kuin kodin ulkopuolella
5 1) päivittäisissä toimissa 2) työssä ja opiskelussa 3) harrastuksissa 4) yhteiskunnallisessa osallistumisessa 5) sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä. VPL 8 c 2 mom VPL 8 3 mom VPL 8 c 4 ja 5 mom VPL 8 d Henkilökohtaisen avun tarkoituksena on auttaa vaikeavammaista henkilöä toteuttamaan omia valintojaan 1 momentissa tarkoitettuja toimintoja suorittaessaan. Henkilökohtaisen avun järjestäminen tarkoittaa, että vaikeavammaisella henkilöllä on voimavaroja määritellä avun sisältö ja sen toteutustapa. Henkilökohtaista apua järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen 1 momentissa tarkoitetuista toiminnoista eikä avun tarve johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista. Henkilökohtaista apua on järjestettävä päivittäisiä toimia, työtä ja opiskelua varten siinä laajuudessa kuin vaikeavammainen henkilö sitä välttämättä tarvitsee. Harrastuksia ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitoa varten henkilökohtaista apua on järjestettävä vähintään 30 tuntia kuukaudessa, jollei tätä pienempi tuntimäärä riitä turvaamaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avuntarvetta. (Vähintään 10 tuntia kuukaudessa vuoden 2010 loppuun asti). Henkilökohtaisen avun järjestämistavoista päätettäessä ja henkilökohtaista apua järjestettäessä on otettava huomioon vaikeavammaisen henkilön oma mielipide ja toivomukset sekä palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen avun tarve ja elämäntilanne kokonaisuudessaan. Henkilökohtaisen avun järjestämistavat; 1) Vaikeavammaiselle henkilölle korvataan henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset työnantajan maksettaviksi kuuluvine kustannuksineen ja korvauksineen sekä muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut. Henkilökohtaisen avustajan palkka määräytyy kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen hinnoittelukohdan 04PER010 mukaan. Peruspalkka on tällä hetkellä 9,55 tunti. Lisäksi korvataan ilta- ja yölisät sekä sunnuntaityötunnit alkaen lauantaina klo 18.
6 2) Vaikeavammaiselle henkilölle voidaan antaa avustajapalvelujen hankkimista varten sosiaalihuoltolain 29 a :ssä tarkoitettu palveluseteli tilapäisiä ja äkillisiä tilanteita varten. 3) Vaikeavammaiselle henkilölle järjestetään avustajapalveluja julkisena palveluna. Henkilökohtaisen avun keskuksen (HAVU-keskus) palveluja voidaan tarvittaessa käyttää mm. työnantajuuteen liittyvien tehtävien hoidossa. Vaikeavammaista henkilöä on tarvittaessa ohjattava ja autettava avustajan palkkaukseen liittyvissä asioissa (2 mom 1. kohta) VPL 8 d 4, mom Henkilökohtaisena avustajana ei voi toimia vaikeavammaisen henkilön omainen tai muu läheinen henkilö, ellei sitä erityisen painavasta syystä ole pidettävä vaikeavammaisen henkilön edun mukaisena. PÄIVITTÄISISSÄ TOIMISSA SUORIUTUMISESSA TARVITTAVAT VÄLINEET, KONEET JA LAITTEET VPL 9 Vammaiselle henkilölle korvataan hänen vammansa tai sairautensa edellyttämän tarpeen mukaisesti kokonaan tai osittain kustannukset, jotka hänelle aiheutuvat vammaispalvelulain toteuttamiseksi tarpeellisista tukitoimista sekä ylimääräiset kustannukset, jotka aiheutuvat vamman tai sairauden edellyttämän vaatetuksen ja erityisravinnon hankkimisesta. Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavaan välineeseen, koneeseen ja laitteeseen tehdyt vamman edellyttämät välttämättömät muutostyöt korvataan kokonaan. Taloudellista tukitoimea myönnettäessä arvioidaan erityisesti edistääkö ko. väline, kone tai laite olennaisesti vammaisen henkilön omatoimista suoriutumista ja vähentääkö se huomattavasti muiden palvelujen tarvetta. Päivittäisissä toimissa suoriutumisessa tarvittavien välineiden, koneiden ja laitteiden hankinnasta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen varattu määräraha kohdennetaan ensisijaisesti vaikeavammaisten henkilöiden päivittäisissä toiminnoissa tarvitsemiin välttämättömien välineiden, koneiden ja laitteiden muutostöihin ja toissijaisesti välineiden, koneiden ja laitteiden hankintaan. Päivittäisissä toiminnoissa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet myönnetään pääasiassa omaksi, jolloin avustuksen määrä on puolet kohtuullisista kustannuksista. Vakiomalliseen välineeseen tehdyt vamman vaatimat välttämättömät muutostyöt korvataan kuitenkin kokonaan. Autoavustusta myönnetään ensisijaisesti vaikeavammaiselle henkilölle jokapäiväiseen liikkumiseen liittyvien tarpeiden perusteella.
7 Avustamisen myöntämisellä tuetaan henkilön opiskelua, työssäkäyntiä tai jokapäiväisiä kuljetuksia. Auton hankintakustannuksia korvattaessa maksetaan enintään puolet kohtuuhintaisen auton hankkimisesta aiheutuneista todellisista kustannuksista. Korvauksen saamisen edellytyksenä on hakijan vaikeavammaisuus, säännöllinen ja päivittäinen kuljetustarve, säännöllinen apuvälineiden käyttö sekä muut vammaan ja sairauteen liittyvät perustelut oman auton tarpeesta. Autoon tehtävinä muutostöinä korvataan asiakkaan vamman kannalta välttämättömät, kohtuuhintaiset apuvälineet ja muutostyöt. Kodinkoneiden hankkimiskustannuksista voidaan korvata puolet kohtuuhintaisen laitteen ostohinnasta. Korvaus myönnetään ensisijaisesti vaikeavammaiselle henkilölle, jolle kone on hänen päivittäisistä toiminnoistaan suoriutumisensa vuoksi välttämätön. Pääsääntöisesti avustusta ei myönnetä tavallisimpiin kodinkoneisiin (esim. pyykinpesuja astianpesukone, matkapuhelin, tietokone). Harrastusvälineitä voidaan myöntää erityisperustein vaikeavammaiselle henkilölle. Myönnettäessä avustusta harrastusvälineisiin edellytetään, että kysymyksessä on ns. erityisväline (esim. jääkelkka), jonka tarve on vammasta johtuva. Avustus on puolet kohtuullisista hankintakustannuksista. Vamman kannalta välttämättömät muutostyöt korvataan kokonaan. VAIKEAVAMMAISTEN HENKILÖIDEN PALVELUASUMINEN VPA 10 ja 11 Palveluasumista järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluonteisesti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti. Palveluasuminen järjestetään joko palveluasumisena tai kotiin järjestettyinä riittävinä palveluina. Palveluasumiseen kuuluvat asunto ja asumiseen liittyvät palvelut kuten avustaminen liikkumisessa, pukeutumisessa, henkilökohtaisessa hygieniassa, ruokataloudessa ja asunnon siivouksessa sekä palvelut, joita tarvitaan asukkaan terveyden, kuntoutuksen ja viihtyvyyden edistämiseksi. Järjestettäessä palveluasumista palvelutaloasumisena vammaispalveluna korvataan palvelutalon asumispalvelumaksu. Vuokran ja ruokakustannukset asukas maksaa itse. Palveluasumiseen liittyvät palvelut voidaan järjestää ensisijaisen lainsäädännön perusteella esimerkiksi kotipalvelun avulla, omaishoidon tuella tai vaihtoehtoisesti henkilökohtaisen avun, palvelusetelin tai ostopalvelun avulla. On myös mahdollista käyttää näitä edellä mainittuja palveluja ja tukitoimia yhteen sovitettuina. Palveluasumiseen liittyvät palvelut ovat maksuttomia.
8 VAIKEAVAMMAISTEN HENKILÖIDEN ASUNNON MUUTOSTYÖT SEKÄ ASUNTOON KUULUVAT VÄLINEET, KONEET JA LAITTEET VPA 12 ja 13 Myönnettäessä vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutostöitä ja asuntoon kuuluvia välineitä, koneita ja laitteita pitäydytään vamman tai sairauden vuoksi välttämättä tarvittavissa muutostöissä ja laitteissa joista korvataan kohtuulliset kustannukset. Uudisrakentamisessa tulee jo suunnittelu- ja rakennusvaiheessa ottaa huomioon vamman tai sairauden vaatimat muutostyöt, jolloin kokonaiskustannukset jäävät pienemmiksi. Muutostöitä myönnetään vain tarkoituksenmukaiseen asumiseen henkilön säännöllisessä ja pitkäaikaisessa käytössä olevaan asuntoon ja asuinympäristöön. Asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita on korvattava vaikeavammaiselle, jos hän vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee niitä selviytyäkseen kotona. Tällaisia koneita tai laitteita voivat olla esim. kiinteästi asennettavat nostolaitteet, porrashissi sekä optiset hälytinlaitteet. Asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet myönnetään asiakkaalle käyttöön, jolloin niiden omistusoikeus jää kunnalle. Näiden huolto- ja korjauskustannukset tulevat kunnan maksettaviksi. Ratkaistaessa mitkä asunnonmuutostyöt ja laitteet ovat vamman tai sairauden vuoksi välttämättömiä käytetään apuna sosiaali- ja terveysalan sekä rakennusalan asiantuntijoita. Laitteiden ja välineiden tarpeesta ja soveltuvuudesta pyydetään tarvittaessa asiantuntijalausuntoja. VPL 14 VPA 14 VPA 15 Vakuutuslaitokselta peritään vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja tukitoimien kustannuksia silloin, kun palveluja ja tukitoimia on annettu samaan tarkoitukseen ja samaan aikaan kuin vakuutuslaitos on ollut korvausvelvollinen. Kuntoutusohjaukseen kuuluu vammaisen henkilön ja hänen lähiyhteisönsä ohjaaminen sekä vammaisen henkilön toimintamahdollisuuksien lisäämiseen liittyvistä erityistarpeista tiedottaminen. Sopeutumisvalmennukseen kuuluu neuvonta, ohjaus ja valmennusvammaisen henkilön ja hänen lähiyhteisönsä sosiaalisen toimintakyvyn edistämiseksi. Sopeutumisvalmennusta voidaan toteuttaa yksilöllisesti tai ryhmäkohtaisesti ja tarvittaessa se voi olla myös toistuvaa. Sopeutumisvalmennukseen tarkoitetut määrärahat kohdennetaan ensisijaisesti vaikeavammaisten henkilöiden ja heidän perheidensä yksilölliseen ohjaamiseen esimerkiksi viittomakielen opetukseen ja
9 liikkumistaidon ohjaukseen. VPA 17 Korvausta muiden kuin lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin kuuluvien välineiden, koneiden tai laitteiden hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin suoritetaan sellaiselle vammaiselle henkilölle, joka tarvitsee niitä vammansa tai sairautensa johdosta liikkumisessa, viestinnässä, henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona tai vapaa-ajan toiminnoissa. Kunta voi myös antaa välineitä, koneita tai laitteita korvauksetta vammaisen henkilön käytettäväksi. VPA 18 Korvausta voidaan myöntää henkilöille, joilla on vammansa vuoksi kohtuuttomia ylimääräisiä vaatetuskustannuksia. Korvaus ylimääräisiin vaatetuskustannuksiin sovitetaan yhteen mahdollisten muiden samalla perusteella myönnettyjen avustusten kanssa. Tällaisia ovat mm. kelan myöntämät etuudet, joiden myöntämisperusteena on vamman tai sairauden aiheuttaman haitan ja avuntarpeen lisäksi siitä aiheutuvat erityiskustannukset. Korvausta suoritetaan mm. vaatteen teettämisestä tai korjaamisesta tulleista ylimääräisistä erityiskustannuksista. VPA 19 Korvaukset ylimääräisiin erityisravintokustannuksiin kohdennetaan henkilöille, joiden erityisravintokustannukset ovat kohtuuttoman suuret esim. kliinisten ravintovalmisteiden käytön vuoksi. Vammaispalvelulain mukainen korvaus sovitetaan yhteen mahdollisten muiden samalla perusteella myönnettyjen avustusten kanssa. Tällaisia ovat mm. sairausvakuutuslain mukaiset korvaukset ja Kelan myöntämät etuudet, jossa on myöntämisperusteena vamman tai sairauden aiheuttaman haitan ja avuntarpeen lisäksi siitä johtuvat erityiskustannukset. Korvaus maksetaan hakijan toimittamien kuittien perusteella neljännesvuosittain jälkikäteen hakijan toimitettua ilmoituksen olosuhteidensa pysymisestä ennallaan tai niissä tapahtuneista muutoksista. Mikäli hakija on ollut vuosineljänneksen aikana 12 vuorokautta tai kauemmin laitoshoidossa, maksetaan korvaus vain siltä ajalta, jolloin hän ei ole ollut hoidossa.