Lausuntoyhteenveto 24.02.2015 TEM/2557/00.06.02/2014 EOS/EMA/TPa LAUSUNTOYHTEENVETO SÄHKÖN VÄHITTÄISMARKKINOIDEN TULEVAISUUDEN TIEDONVAIHTORATKAISUA KOSKEVASTA SELVITYKSESTÄ Työ- ja elinkeinoministeriö pyysi lausuntoja Fingrid Oyj:n teettämästä selvityksestä Selvitys sähkön vähittäismarkkinoiden tulevaisuuden tiedonvaihtoratkaisusta 22.12.2014 6.2.2015 välisenä aikana. Lausuntoja saatiin yhteensä 24. Lausunnon antoivat: Viranomaistahot: Energiavirasto Viestintävirasto Tietosuojavaltuutettu Tilastokeskus Etujärjestöt: Suomen ElFi Oy Elinkeinoelämän Keskusliitto (ei lausuttavaa) Energiateollisuus ry Suomen Omakotiliitto ry Paikallisvoima ry Yritykset: Caruna Oy Elenia Oy Enease Oy Energiakolmio Oy Fortum Oyj Helen Sähköverkko Oy JE-Siirto Oy Loiste Energia Oy Pohjolan Voima Oy Rovakaira Oy Savon Voima Oyj ja Savon Voima Verkko Oy (yhteinen lausunto) Suur-Savon Sähkö Oy Tampereen Sähköverkko Oy UPM-Kymmene Oyj Vantaan Energia Oy 330241 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ ARBETS- OCH NÄRINGSMINISTERIET MINISTRY OF EMPLOYMENT AND THE ECONOMY PL 32 (Aleksanterinkatu 4) PB 32 (Alexandersgatan 4) P.O. Box 32 (Aleksanterinkatu 4) 00023 Valtioneuvosto Puh. 029 506 0000 00023 Statsrådet Tfn 029 506 0000 FI-00023 Government Tel. +358 29 506 0000 Faksi 09 1606 2160 www.tem.fi Fax 09 1606 2160 www.tem.fi Fax +358 9 1606 2160 www.tem.fi
2 (7) Datahub tulevaisuuden tiedonvaihtoratkaisuna Caruna, ElFi, Energiateollisuus, Energiavirasto, Fortum, Helen, JE- Siirto, Paikallisvoima, Rovakaira, Suur-Savon Sähkö, Tilastokeskus ja Vantaan Energia ilmoittavat lausunnoissaan kannattavansa datahubmallin käyttöönottoa Suomessa. Elenia tuo esiin lausunnossaan, että vastaavaan lopputulemaan voitaisiin päästä markkinaehtoisesti nykyisten toimijoiden toimintaa ja säädöksiä kehittämällä. Elenian mukaan tämä malli olisi mahdollista toteuttaa yhtäläisessä säännellyssä ympäristössä kuten yhdelle toimijalle keskitetty datahub-malli. Savon Voima katsoi, että keskitetty käyttöpaikka- ja sopimustietorekisteri olisi vähittäismarkkinoiden kannalta järkevää. Tuntiaikasarjojen tallentamista ja välittämistä ei kuitenkaan tulisi sisällyttää datahubin tehtäviin päällekkäisyyksien takia. Energiakolmio tuo esiin lausunnossaan datahubin useita vähittäismarkkinoita helpottavia puolia. Enease pitää myönteisenä, että tiedonvaihdon kehitykseen panostetaan keskitetysti usean vuoden jälkeen. Enease kuitenkin katsoo ongelmalliseksi, että ratkaisuksi ehdotetaan julkista tietojärjestelmähankintaa ja organisaatiota toteutettavaksi nopealla aikataululla. Raportin laajuus ja selvityshanke yleisesti Yleisesti raportin laajuuteen ja laatuun oltiin tyytyväisiä. Energiateollisuus tuo lausunnossaan esille, että datahubin organisointia, hallinnointia ja rahoitusta ei käsitelty hankkeen aikana riittävän avoimesti sidosryhmien kanssa. Hankkeeseen osallistuneiden yritysten ei myöskään voida katsoa edustavan koko alan näkemystä. Elenia katsoo, että riskien käsittely jää raportissa suhteellisen kevyeksi ja esimerkiksi datahub-mallin tunnistettuja haasteita ja niiden vaikutuksia sähkön vähittäismarkkinoiden kehittämiseen liittyen ei ole tarkemmin arvioitu ja huomioitu raportin riskianalyysissä. Omakotiliitto pitää tehtyä selvitystä ja esitystä datahubista hyvänä, koska siinä keskeisesti huomioidaan kuluttaja/asiakeskeisyys, palvelun laatu, kilpailu sekä tiedonkäsittelyn tehokkuus ja turvallisuus. Paikallisvoiman mielestä myöhempien vaiheiden suunnittelu ja selvityksessä ehdotettu raskas hankemalli ei ole perusteltu tässä vaiheessa. Vantaan Energia esittää monia tarkentavia kysymyksiä raportin sisältöön. Vaihtoehtoiset tiedonvaihtomallit Energiateollisuus katsoo, että datahubin tulisi ensisijaisesti olla loppuasiakkaille näkymätön luontaisesti monopolityyppisten taustatoimintojen toteuttaja eikä siihen tulisi rakentaa loppukäyttäjärajapintaa. Myyjille ja kolmansille osapuolille tulisi tarjota tarvittavat tiedot avointa rajapintaa käyttämällä. Datahubin tulisi mahdollistaa avoin palvelutarjonta. Fortumin lausunnossa kiinnitetään samaan asiaan huomiota ja korostetaan, että datahubin toiminta ei saisi, suoraan tai epäsuorasti, supistaa tarjoomaa esimerkiksi ohjaamalla asiakkaita tiettyihin standardituotteisiin.
3 (7) Energiateollisuus katsoo, että prosessien ja tiedonvaihdon laadunvalvontaa tulee kehittää ja että valvovalla viranomaisella on jatkossa oltava nykyistä paremmat toimivaltuudet puuttua tiedonvaihdon ja menettelytapojen väärinkäytöksiin. Vastaavia kommentteja antoivat myös Elenia, Suur-Savon Sähkö ja Tampereen Sähkölaitos. Elenia muistuttaa lausunnossaan, että tiedonvaihtoratkaisu ei tuo todellista ratkaisua tiedonvaihdon ongelmiin vaan laatua koskevat panostukset pitäisi kohdistaa ensisijaisesti toimijoiden prosesseihin ja tiedonvaihdon valvontaan. Elenian mielestä raportti ei tuo esiin kuinka merkittävästä laadullisesta ongelmasta tiedonvaihdon poikkeamissa ja manuaalisen työn osuudessa on kyse. Myös Energiavirasto katsoo, että datahub ei välttämättä ratkaise tiedonvaihdon nykyisiä haasteita ja toteaa, että väärinkäytöksiin puuttumisen mahdollistaminen vaatii säädösmuutoksia. Viranomaisraportoinnin osalta tulee tarkkaan miettiä mitkä raportoinnit ovat olennaisia ja että nämä tulee määrittää lainsäädännössä. Enease katsoo, että standardien ja ohjeiden hajanaisuus on tiedonvaihdon ongelma, ei niiden noudattamattomuus. Standardien ja ohjeiden kehittäminen ja kokoaminen yhtenäiseksi tietopaketiksi tulisi tehdä mahdollisimman pian. Energiakolmio olisi toivonut, että muiden maiden käytössä olevista tai pian käyttöönotettavista datahub-malleista olisi otettu enemmän mallia. Datahubin toiminnallisuudet Energiaviraston näkökulmasta suurin datahubin aiheuttama muutos nykytilaan verrattuna on tuntimittaustiedon hyödynnettävyys avoimien rajapintojen kautta, mikä on merkittävä edistysaskel energiatehokkuuden kannalta. Energiavirasto kuitenkin toivoo, että datahubin mahdollistamaa toimintojen reaaliaikaisuutta harkitaan tarkkaan ja niissä tulee huomioida kuluttajan turva ja oikeudet ja hyötyykö kuluttaja todella nopeutetusta menettelystä. Energiavirasto toivoo myös, että NordREG:n vähittäismarkkinoita koskevat suositukset huomioitaisiin datahubin toiminnallisuuksia mietittäessä. Energiavirasto toteaa, että kysynnänjoustoon ja kuormanohjaukseen liittyvät toiminnallisuudet tulisi sisällyttää jo ensimmäiseen datahub-versioon, jotta vältytään ylimääräisten tiedonvaihtomenettelyjen käyttöönotolta. Energiakolmio katsoi, että datahubista tulisi löytyä aikasarjat myös loisteholle, kaukolämmölle ja vedelle. Suur-Savon Sähkö toi esille vastaavasti, että datahub mahdollistaisi myös kaukolämmön tuntitietojen välittämisen keskitetysti. Enease katsoo, että ennen datahub-ratkaisua tulisi energiamittausten mittaustarkkuus, toimitusaika ja muut laatuvaatimukset harmonisoida. Enease myös korostaa, että asia tulisi valmistella huolellisesti kattaen lisäksi muutkin energiamuodot ja mittaussuureet kuin sähkön pätöenergia. Omakotiliitto korostaa lausunnossaan, että myös sidosryhmillä, kuten kolmannen sektorin neuvontajärjestöillä, olisi pääsy maksutta hyödyntämään avointa rajapintaa neuvontapalveluissa, joita tarjotaan kuluttajille.
4 (7) Tilastokeskus toivoo, että datahubiin tallennettaviin tietoihin sisällytetään loppukäyttäjän kiinteistötunnus, yritystunnus, henkilötunnus tms., jonka avulla tiedot voidaan tarvittaessa yhdistää muihin tietolähteisiin. Tietoturvasta ja tietosuojasta Useat tahot totesivat lausunnossaan yleisesti tietoturvan huomioinnin olevan tärkeää (Energiateollisuus, Paikallisvoima, Tietosuojavaltuutettu, Viestintävirasto) Viestintävirasto kommentoi lausunnossaan kattavasti datahubin tietoturvavaatimuksia ja tietoturvariskejä. Viestintävirasto katsoo, että tavoitteeksi tulisi asettaa, että datahubin alustan tietoturvallisuudesta huolehditaan kaikissa tilanteissa. Jatkotyössä tulisi ottaa kantaa datahuboperaattorin ja datahubiin liittyvien markkinatoimijoiden ilmoitusmenettelyihin tietoturvaloukkausten varalta. Viestintäviraston näkemyksen mukaan datahubin tietoturvallisuutta tulisi arvioida jatkuvasti riippumattoman tahon toimesta. Viestintävirasto huomauttaa myös, että hakkerointinäkökulmaa ei ole huomioitu selvityksessä lainkaan. Lisäksi Viestintävirasto kehottaa tutustumaan jatkotyössä maksuvälitys- ja luottokorttivarmennusjärjestelmien tietoturvaratkaisuihin ja suomalaisia teleoperaattoreita velvoittamaan lainsäädäntöön ja Viestintäviraston ohjaus- ja valvontarooliin. Tietosuojavaltuutettu tuo lausunnossaan vahvasti esille, että datahubiin tallennettavat tiedot olisivat hyvin suurelta osin henkilötietoja, jolloin niitä tulee käsitellä asianmukaisesti ja tietosuojaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tietosuojavaltuutettu myös muistuttaa, että henkilötietojen käsittelystä tulee säätää lailla. Enease katsoo, että selvitys käsittelee perusteellisesti loppuasiakkaiden tietoturvaa. Enease kuitenkin pitää selvityksen puutteena, että se ei käsittele toimijoiden ja yritysten oikeuksia suhteessa datahubtietojärjestelmään ja organisaatioon. Enease katsookin, että säädöksissä tulisi tarkemmin ottaa huomioon myös miten toimijoiden väliset virheet ja ristiriitatilanteet ratkaistaan ja millaiset vaatimukset ja toleranssit monopolitoimijoille tiedonvaihdossa ja taseselvityksessä asetetaan. Vantaan Energia tuo esille lausunnossaan ongelmallisuudet valtuuksien antamisessa myyjille tarjousta varten. Valtuuksien osalta asiakas saattaa myös olla asiakassuhteessa datahubiin. Datahubin organisoinnista Pääosa asiaa kommentoineista piti Fingridiä oikeana tahona toteuttamaan ja ylläpitämään datahubia (Caruna, ElFi, Energiateollisuus, Energiavirasto, Fortum, Helen, JE-Siirto, Suur-Savon Sähkö, Vantaan Energia). Elenia kuitenkin katsoo lausunnossaan, että nykysuuntaus on jo kohti keskitettyä tiedonvaihtoa. Erona selvityksessä esitettyyn malliin olisi, että datahub-operaattoreita olisi useita ja niiden kehitys tapahtuisi markkinoiden tarpeista kilpaillusti. Energiateollisuus, ElFi, Caruna, Paikallisvoima Energiavirasto, Fortum ja Rovakaira katsovat, että liiketoimintaprosessien kehittäminen tulee olla toimialan tehtävä ja edellyttävät, että vähittäismarkkinatoimijoilla on jatkossa keskeinen rooli liiketoimintaprosessien määrittelyssä. Nämä toimijat pitivät myös tärkeänä, että ala on kehityksessä mukana myös datahubin käyttöönoton jälkeen ja että kaikki sidostahot tulevat kuulluiksi. Caruna tuo lisäksi esille toimikuntien roolin vahvistamisen keinona parantaa toimialan mahdollisuuksia osallistua kehitystyöhön.
5 (7) Loiste katsoo, että vertailu eri hallintomallien välillä ei ollut puolueeton eikä sitä käyty riittävästi läpi selvityksen aikana. Loiste ei pidä tarkastelua näiltä osin riittävänä. Energiavirasto näkemyksen mukaan sähkömarkkinalaissa Fingridille säädetty tiedonvaihdon kehitysvastuu ei koske markkinamallien kehittämistä, vaan vastuuta toteuttaa laissa säädettyjen markkinamallien edellyttämä tiedonvaihto mahdollisimman tehokkaasti. Energiavirasto katsoo myös, että datahubin tekninen ylläpito tulisi kilpailuttaa säännöllisin väliajoin. Kustannusarvioista Energiateollisuus katsoo, että raportin arviot eri vaihtoehtojen kustannuksista ovat vain vastaajajoukon vastauksista muodostettu arvio eivätkä ne täten kuvaa koko alaa. Energiateollisuus katsookin, että kustannusanalyysin ei tule olla ensisijainen kriteeri tulevaisuuden tiedonvaihtomallia valitessa, vaan valinnan tulee perustua laadullisiin seikkoihin. Elenia pitää raportin kustannusanalyysiä rakenteeltaan erittäin hyvänä ja kattavana, mutta osa tulevaisuuden kustannussäästöjen perusteista jää varsin kevyiksi ja esitettyihin kustannussäästöihin työmäärän vähentymisestä pitää suhtautua varauksella. Myös Loiste, Paikallisvoima ja Savon Voima suhtautuvat kustannuslaskelmiin varauksellisesti. Enease katsoo, että raportissa esitetyn Nykymalli+:n kustannukset sisäisen tiedonvaihdon muuttamiseksi ulkoiseksi on arvioitu väärin ja että kustannus olisi murto-osa esitetystä, mikäli sanomaliikennettä järkeistettäisiin. Eneasen mielestä datahub-ratkaisun taloudellinen hyöty on pieni, ja selvitystyötä tulisi jatkaa määrittelemällä toimintoja, joilla olisi taloudellista merkitystä ja uutuusarvoa. Energiakolmion näkemyksen mukaan selvityksestä ei käy ilmi onko hankkeen alkuvaiheessa tehdyt kustannusarviot hankkeen lopussa esitetylle datahub-mallille. Vantaan Energia kysyy lausunnossaan miten datahubin jatkokehitysinvestoinneista päätetään ja miten lisäkustannukset vyörytetään verkonhaltijoille ja sähkönmyyjille. Datahubin rahoitusvaihtoehdoista Energiateollisuus katsoo, että datahubin rahoitukselle on kaksi vaihtoehtoa, joista toisessa kaikki datahubin käyttäjät osallistuvat rahoitukseen ja toisessa vain verkkoyhtiöt vastaisivat kustannuksista. Mallin valinnassa tulee ottaa huomioon, etteivät keskenään edes osittain kilpailevat toimijat joudu eriarvoiseen asemaan. Paikallisvoima katsoo, että toteutettavan ratkaisun pitää kohdella järjestelmäkustannusten osalta toimijoita samanarvoisesti eikä kustannusten nousu saa johtaa toimijoiden määrän vähenemiseen. Paikallisvoima katsoo, että datahubin käytöstä ei pitäisi kerätä kiinteistä maksuja. Sähkön myyjien ja palveluntarjoajien maksujen tulisi perustua sanomien määrään ja verkonhaltijan maksujen mittauspisteiden ja sanomien määrään. Energiaviraston näkemyksen mukaan kustannukset tulisi kohdistaa tasapuolisesti siten, että rasite olisi yhtä suuri suurilla yhtiöillä kuin pienillä yhtiöillä. Hyötyperusteen mukaisesti Energiavirasto katsoo, että kustan-
6 (7) nuksia on kohtuullista kohdentaa enemmän verkonhaltijoille. Verkonhaltijoiden osuus tulisi jakaa käyttöpaikkojen lukumäärän mukaan ja myyjien ja kolmansien osapuolien osuus jaettaisiin lähetettyjen sanomien määrän mukaan. Fortum esittää lausunnossaan, että palveluiden hinnoittelussa tulisi noudattaa kustannus vastaavuus-periaatetta. Osa maksuista pitäisi kerätä kiinteällä maksulla ja osa käyttöpaikkojen lukumäärään perustuvalla maksuilla. Toiminnan infrastruktuuriluonteesta johtuen jakeluverkonhaltijoiden tulisi rahoittaa datahubin investoinnit ja valtaosa käyttömenoista. Mahdollisista lisäpalveluista tulee periä markkinahintainen maksu, jotta subventiolta vältytään. Carunan mielestä suuremman maksutaakan asettaminen verkonhaltijoille ei ole perusteltua ja kustannuksia tulisi kohdentaa tahoille, jotka hyödyntävät datahubista saatuja tietoja liiketoiminnassaan (sähkönmyyjät, kolmannet osapuolet). Elenia katsoo, että rahoitusvaihtoehdon tulee pohjautua markkinaehtoisuuteen ja että datahubia käyttävien tahojen pitää maksaa palveluista tasapuolisesti. Elenia ei kannata vaihtoehtoa, jossa verkonhaltijat kantaisivat datahubin kustannukset kokonaisuudessaan, sillä tämä johtaisi kustannustehottomuuteen ja monopoli monopolissa -tilanteeseen. Paikallisvoima, Rovakaira ja Savon Voima katsovat, että kaikki verkkoyhtiöille tulevat kustannukset tulee huomioida verkkoliiketoiminnan sallitun tuoton valvontamallissa täysimääräisinä. Suur-Savon Sähkö tuo esiin lausunnossaan mahdollisuuden, että aloituskustannukset saattavat nousta pienille toimijoille liian suuriksi, jolloin niiden toimintaedellytykset lakkaavat. Energiakolmio katsoo, että rahoituksesta pitäisi kerätä suurempi osa verkkoyhtiöiltä, sillä datahubiin siirtyy verkkoyhtiöltä paljon järjestelmäresursseja. Verkkoyhtiön kautta kerättynä rahoitus ei häiritse kilpailutilannetta uusien ja jo markkinoilla olevien toimijoiden kesken. Lisäksi rahoituksen skaalautuvuus tulee olla huomattava, jotta pienille toimijoille tule kohtuuttoman suurta kynnystä tulla markkinoille. Toteutussuunnitelma Fortum toivoo, että raportissa ehdotettua aikataulua tiivistettäisiin alkupäästä etenkin päätöksentekoon ja hankintaprosessiin varatusta ajasta. Varsinaiselle toteutukselle on kuitenkin varattava riittävästi aikaa. Muiden vastaavien datahub-hankkeiden kokemukset on hyödynnettävä. Helen katsoo, että datahubin tulee olla mahdollisimman kustannustehokas sekä hankinta- kuin käyttökustannuksiltaan. On hyvä selvittää, onko toteutuksessa mahdollista yhden toimijan sijaan käyttää useamman toimijan tuottamia ratkaisuja modulaarisesti. Helen myös toivoo hyvissä ajoin linjausta datahubin hoitamista toiminnallisuuksista ja rooleista, jotta toimijat voivat huomioida tämän tietojärjestelmien hankinnoissa. Myös Tampereen Sähkölaitos korostaa datahubin ja toimijoiden roolien määrittämistä yhtenä avainasioista hankkeen onnistumisen kannalta. Omakotiliitto korostaa lausunnossaan, että datahubiin siirtymisen myötä kuluttajan kustannusten tulee säilyä kohtuuhintaisina.
7 (7) Rovakaira pitää tärkeänä, että datahub-malli rakennetaan siten, että yhdelle järjestelmätoimittajalle ei synny monopoliasemaa ja että osajärjestelmät voidaan kilpailuttaa. Vähittäismarkkinamallia koskevat kommentit Energiateollisuus katsoo, että markkinamalliin liittyvät päätökset tulisi tehdä erillään tiedonvaihdon teknistä alustaa koskevasta päätöksenteosta. Elenia tuo esiin, että Energiateollisuus ry:n teettämän selvityksen (pitkän aikavälin laskutusmalli) kustannusarviot poikkeavat merkittävästi datahubin jatkokehitysversioista (2.1 ja 2.2) esitetyistä säästöistä. Paikallisvoima korostaa lausunnossaan, että selvityksen perusteella ei voida tehdä minkäänlaisia johtopäätöksiä myöhemmästä kehityssuunnasta eikä ratkaisu saa olla kannanotto minkään sähkön laskutusmallin puolesta. Fortum korostaa lausunnossaan, että datahub-ratkaisu väistämättä kytkeytyy markkinamallivalintoihin ja toivoo asian pikaista linjaamista. Myös Helen korostaa asian tärkeyttä ja toivoo pikaista linjausta asiasta. Tampereen Sähköverkon mielestä ennen datahub-hankkeen eteenpäin viemistä pitäisi päättää vähittäismarkkinamallista. Tampereen Sähkölaitos pitää parhaana vaihtoehtona myyjäkeskeiseen markkinamalliin siirtymistä. Muuta ElFi katsoo, että datahubin suunnittelussa tulisi varautua siihen, että eri maiden datahubit voivat tulevaisuudessa liittyä suuremmaksi kokonaisuudeksi. UPM ja PVO katsovat lausunnoissaan, että datahubin tulisi mahdollistaa myyjänvaihtoprosessin toteuttaminen myös ilman järjestelmäintegraatiota datahubin tarjoaman käyttöliittymän kautta. Helen tuo esille lausunnossaan, että kaikkia verkkoalueen sähkönmyyjiä tulisi käsitellä samalla tavalla eikä toimitusvelvolliselle myyjälle pitäisi antaa erityisoikeuksia. Tähän liittyvät sähkömarkkinalain kohdat tulisi muuttaa. JAKELU TIEDOKSI Lausunnon antajat Työ- ja elinkeinoministeriö / Työelämä- ja markkinaosasto