Venäjän talouskehitys:

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ MOSKOVA Talousuutisia Moskovasta 13. helmikuuta 2013 Inflaatio kiihtyi 7,1 %:iin Puheet valuuttasodasta lisäävät valuuttaspekulaatiota Gazpromin markkina-arvo on vuodessa laskenut 30 % Putin haluaa kieltää valtion virkamiesten sijoitukset ulkomaille Venäjä tiukentaa yritysten valvontaa veronkierron estämiseksi Nesteytetyn kaasun viennin vapauttamista tarkastellaan Ympäristöpäästöjen määrä kasvaa ja ilmanlaatu pysyy heikkona Venäjän talouskehitys: Avainluvut 1-12/2012 2013 (konsensus) 2013 (ministeriö) BKT:n kasvu % 3,4 % 3,1 % 3,5 % Reaalipalkka % 7,8 % 3,5 % 3,7 % Inflaatio % 6,6 % 6,1 % 6,7 % Vähittäiskauppa, % 5,9 % 5,0 % 5,4 % Teollisuustuotanto % 2,6 % 2,5 % 3,7 % Investoinnit % 6,7 % 6,0 % 6,5 % Vienti % 1,4 % na -6,5 % Tuonti % 3,6 % na 8,7 % Urals-öljyn keskihinta 110,5 104 $ 97 $ Lähteet: Talouskehitysministeriö Federaation budjetti % bkt:sta 1-12/2012 1-12/2013 1-12/2014 Budjetin tulot 20,6 % 19,3 % 19,0 % Budjetin menot 20,6 % 20,1 % 19,2 % Ylijäämä/alijäämä 0,0 % -0,8 % -0,2 % Lähde: Venäjän valtiovarainministeriö Ruplan kurssi 31.12.2011 30.12.2012 13.2.2013 RUB/EUR 41,67 40,23 40,39 RUB/EUR RUB/USD 32,20 30,37 30,17 RUB/USD Lähde: Venäjän keskuspankki Raakaöljyn hinta USD/bll 1.1.2013 13.2.2013 Brent USD/bll 110,62 $/bll 117,42 $/bll Urals USD/bll 109,65 $/bll 119,87 $/bll Lähde: Interfax, Vedomosti Venäjän talouskasvu hidastui loppuvuonna. Vuoden viimeisen neljänneksen bkt:n kasvu jäi arviolta 2,4 prosenttiin edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvua hidastivat erityisesti heikko kotimaan tuotanto ja vähäinen investointiaktiivisuus. Vähittäiskauppa piristyi vuoden lopulla, mutta kun kauppa ensimmäisellä vuosipuoliskolla kasvoi noin 10 % (edelliseen vuoteen verrattuna), niin syksyllä kasvu puolittui noin 5 %:iin. Työttömyystaso pysyi kuitenkin ennätyksellisen alhaisena: joulukuussa työttömänä oli vain 5,3 % työikäisestä väestöstä. Myös palkkakehitys jatkui dynaamisena. Vuoden 2012 bkt-kasvua vauhditti kaupan lisäksi myös rahoitussektorin kasvu, kun taas tuotannon kasvun hidastuminen ja maataloustuotannon supistuminen hidastivat kasvua. Talouskehitys sektoreittain 2008 2009 2010 2011 2012 BKT, vuosimuutos % 4,5-7,8 4,5 4,3 3,4 Tuotanto (kaikki) % -0,8-9,8 7,4 3,8 2,0 Rakentaminen % 11,1-14,7 4,4 4,5 2,0 Rahoitussektori % 13,5 1,5 0,3 3,6 15,0 Kauppa % 9,9-6,3 7,0 3,3 6,4 Maatalous % 5,8 1,6-11,8 16,1-3,6

Kulutuksen kasvu jatkui, mutta on hidastumassa. Viime vuonna yksityisen kulutuksen kasvu jatkui suhteellisen ripeänä, vaikka vauhti loppuvuonna hiljeni. Kysynnän kasvun taustalla ovat paremmat palkat, alhainen työttömyys ja luotonannon kasvu. Yhä suurempi osuus kulutuksesta rahoitettiin luotolla arviolta 40 % kotimaisen kulutuksen kasvusta. Kysynnän kasvu jatkuu myös vuonna 2013, mutta hidastuu: inflaatio on kiihtymässä ja kulutusluottojen korot nousemassa. Myöskään palkat eivät enää nouse yhtä nopeasti kuin edeltävinä vuosina. Venäjän keskuspankki pyrkii hillitsemään luotonantoa ja tiukentaa pankkien yksityisen luotonannon varantosääntöjä. Kun yksityinen kulutus kattaa noin puolet maan bkt:sta, luotonannon kiristyminen voi hidastaa talouskasvua merkittävästi. Alueelliset erot pysyvät merkittävinä. Venäjän eri alueiden talous kehittyy eri tahtiin. Tulot kasvavat eniten Keski-Venäjällä ja supistuvat monilla jo nyt köyhillä alueilla. Vuonna 2012 tulot olivat alhaisimmat Kalmykiassa ja korkeimmat Nenetsian piirissä. Tulot asukasta kohti vähenivät mm. Ingušian, Tšetšenian ja Jamalin alueilla. Näillä alueilla myös työttömyys oli korkea. Suurkaupungeissa kuten Moskovassa ja Pietarissa työttömyysaste on laskenut alle prosentin eli käytännössä työttömyyttä ei ole lainkaan. Myös tuotanto kasvoi viime vuonna eniten kaikkein vauraimmilla alueilla Keski- Venäjällä ja supistui eniten köyhillä alueilla kuten Tšetšeniassa ja Ingušiassa. Raaka-aineiden tuotanto kasvoi eniten Tšuvassian, Astrakanin ja Irkutskin alueilla ja supistui eniten Kostroman alueella. Jalostettu tuotanto kasvoi eniten Voronežissa ja supistui eniten Ingušiassa. Rakentaminen kasvoi nopeimmin Samarassa, Magadanissa, Astrakanissa ja Kalugassa ja supistui eniten Altain ja Arkangelin alueilla. Vähittäiskauppa kasvoi kuitenkin suhteellisesti nopeammin köyhillä alueilla, joilla lähtötaso on alhaisempi nopeimmin kasvaviin kuuluivat vuonna 2012 Tšetšenia ja Ivanovin ja Voronezin alueet. Rahoitusmarkkinat Puheet valuuttasodasta ovat lisänneet valuutan spekulaatiota markkinoilla. Keskuspankin johdon puheet uudesta globaalista valuuttasodasta ovat aiheuttaneet epävarmuutta valuutanvaihtomarkkinoilla. Venäjän rupla on viime aikoina vahvistunut vahvan kauppataseen ja korkeiden vientihintojen tukemana, mutta spekulaatiot saivat uutta vauhtia, kun keskuspankin hallituksen varapuheenjohtaja kommentoi, että devalvaatio tukisi Venäjän globaalia kilpailukykyä. Venäjällä ei ole rajoituksia pääoman liikkumiselle päinvastoin kuin muilla BRIC-mailla. Moskovassa pidetään tulevana viikonloppuna G20-valtionvarainministereiden ja keskuspankkien kokous. Siinä valuuttasota varmaankin nousee esille, vaikka ei olekaan varsinainen kokousteema. Inflaatio kiihtyi tammikuussa yli 7 prosenttiin. Kuluttajahintojen kuukausittainen muutos nousi tammikuussa yhteen prosenttiin, vuositasolla inflaatio nousi 7,1 %:iin. Helmikuun ennuste on vielä korkeampi, noin 7,3 7,4 %. Suurimpana syynä oli elintarvikkeiden hintojen nousu, mikä osittain johtuu kausittaisista syistä, mutta myös loppuvuoden budjettirahoituksen lisäys. Hintojen nousuun vaikuttivat myös vuodenvaihteen korotukset alkoholi- ja tupakkaveroon ja liikennepalvelujen hintoihin. Asumispalvelujen hintoja (lämpö, sähkö ja vesi) ei yksityistalouksien osalta korotettu, vaan ne toteutetaan edellisvuoden tapaan vasta kesällä. Venäjän keskuspankin arvion mukaan inflaation kiihtyminen on kausiluonteista: keskuspankin arvion mukaan kesään mennessä palataan vuoden inflaatiotavoitteeseen eli 5 6 %:iin. Talouskehitysministeriön arvion mukaan inflaatio jää tänä vuonna 6 prosentin tasolle. Viime vuonna se oli 6,6 % (joulukuussa verrattuna edellisvuoden joulukuuhun). Kulutusluotot kallistuvat. Kulutusluottojen korot ovat nousussa. Suurin kulutusluottojen myöntäjä valtionpankki Sberbank on nostanut kulutusluoton minimikorkoa kolmella prosenttiyksiköllä (14 %:sta 17 %:iin). Sberbankin kulutusluottojen korko vaihtelee nyt 17 %:sta 25 %:iin. Muiden venäläispankkien kulutusluottojen korot vaihtelevat pankkien ilmoitusten mukaan 20 %:sta 40 %:iin. Taustalla ovat inflaation kiihtymisen lisäksi tiukentuneet yksityisluottojen varantovaatimukset. Varantovaatimuksia on jo korotettu ja lisää korotuksia on odotettavissa kesällä. Sen sijaan keskuspankki jätti helmikuun kokouksessaan ohjauskoron ennalleen (8,25 %) todeten, ettei ohjauskorko ole nykytilanteessa oikea väline talouskasvun vauhdittamiseen. Moskovan pörssin osakeannin uskotaan menestyvän. Moskovan pörssi on julkaissut uuden osakeannin, jolla vapautetaan noin 10 12 % sen osakkeista. Moskovan pörssiyhtiö syntyi kahden pörssin (RTS ja MICEX) yhdistämisestä vuonna 2011. Sen suurimmat omistajat ovat Venäjän keskuspankki (24,3 %), valtionpankit Sberbank (10,3 %), VEB (8,7 %) ja VTB (6 %) sekä Euroopan

jälleenrakennus- ja kehityspankki EBRD (6,2 %). Venäjän valtion suorien sijoitusten rahasto (RFPI) ja Kiinan valtiollinen investointiyhtiö hankkivat yhdessä viime vuonna 5,3 %:n osuuden. RFPI on jo ilmoittanut hankkivansa lisäosakkeita uuden osakeannin yhteydessä. Pörssiyhtiön tuotot ovat viime vuosina kehittyneet positiivisesti, ja yhtiö ilmoitti vastikään kasvattavansa osinkomaksua asteittain 50 %:iin tuloksesta vuoteen 2015 mennessä. Venäjän pörssin suurimmat nousijat ja laskijat 2012. Markkina-arvossa mitattuna vuoden 2012 suurimmaksi nousijaksi nousi Sollers, joka valmistaa ja myy henkilöautoja. Sollersilla on valmistussopimukset Fordin, Toyotan, Ssang Youngin, Mazdan ja Isuzun kanssa. Toiseksi suurin pörssinousija oli vähittäiskauppayhtiö Magnit, joka avasi yli 1000 uutta kauppaa vuonna 2012 ja kasvatti kaupan liikevaihtoa 36 %. Myös toinen vähittäiskauppayhtiö - O kei mahtui viiden parhaan nousijan joukkoon. Muut nousijat olivat kuljetusyhtiö Transcontainer ja teräsputkien valmistaja TMK. Energiayhtiöt ja muut raaka-aineyhtiöt olivat taas pörssivuoden 2012 suurimmat laskijat. Gazpromin markkina-arvo on vuodessa laskenut 30 %. Valtion kaasujätin osakekurssin arvo on nyt alimmillaan sitten talouskriisin 2009. Markkina-arvo on pudonnut lähes 100 miljoonaan dollariin, joka on neljäsosa Exxonin markkina-arvosta. UBS-analyytikkojen mukaan Gazprom on suhteessa energiatuotantoon ja liiketoiminnan tuottoihin maailman halvin energiayhtiö. Sen voittokerroin (P/Eluku) on vain 2,8, kun globaalien energiayhtiöiden voittokerroin on keskimäärin 8 10 (esim. Exxon 10,6, Shell 8,6 ja Eni 8,6). Venäjän yksityisomistuksessa olevan kaasuyhtiö Novatekin voittokerroin on alan korkeimpia (16). Gazpromin alhaisen markkina-arvon taustalla ovat huolet sen tulevaisuudesta: sen asema markkinoilla heikkenee, kun Yhdysvallat kasvattaa omaa tuotantoaan ja EU-markkinoiden kysyntä heikkenee. Osasyynä alhaiseen markkinahintaan ovat myös valtionomistus ja yhtiön toiminnan tehottomuus. Investoinnit ovat poliittisesti, ei taloudellisesti perusteltuja, ja osinkopolitiikka on valtion määrittelemä. Yhtiö aikoo pienentää vuoden 2012 osinkomaksuja noin 15 % edellisvuodesta, ja vaikka yhtiön johto vannoo nostavansa taas osinkoa vuoteen 2015 mennessä, markkinoiden usko yhtiön tulevaisuuteen on heikentynyt. Julkinen sektori Presidentti Putin haluaa kieltää valtion virkamiesten sijoitukset ulkomaille. Putin vei duuman käsittelyyn uuden lakiehdotuksen, joka kieltäisi kokonaan valtion virkamiehiä omistamasta sijoituksia tai edes pankkitiliä ulkomailla. Diplomaatit ja muut ulkomailla palvelevat virkamiehet saisivat pitää varojaan myös ulkomailla, kaikilta muilta valtion palveluksessa olevilta uusi laki kieltäisi tämän. Jos duuma hyväksyy lain, virkamiehillä on kolme kuukautta aikaa sulkea ulkomaiset tilinsä ja myydä ulkomaiset sijoituksensa tämän jälkeen virkamies voi saada sakkoja tai jopa vankeustuomion. Duuman varapuheenjohtaja Železnjak uskoi, että uusi laki hyväksytään. Duuma oli jo valmistellut oman versionsa vastaavanlaisesta lakiehdotuksesta, mutta sen käsittely ei edennyt. Presidentin lakiehdotuksen käsittelyn Železnjak uskoo etenevän nopeasti. Uusi laki on osa Putinin tavoitetta deoffshorisoida Venäjän talousrakennetta eli palauttaa venäläisten yritysten ja henkilöiden varallisuutta kotimaahan. Venäjä tiukentaa yritysten valvontaa veronkierron ja rahanpesun estämiseksi. Hallitus on vienyt duumaan ehdotuksen yritys- ja verolainsäädännön ja ulkomaan maksuja koskevien sääntöjen muuttamisesta. Ehdotus on osa taistelua veronkiertoa, laittomia tuloja ja laittomia rahasiirtoja vastaan. Ehdotuksen mukaan viranomaiset (erityisesti veroviranomaiset) saavat lisää yrityksen rekisteröintiä ja lakkauttamista koskevia valtuuksia. Viranomaiset saavat myös laajemmat valtuudet tarkistaa kolmannelta osapuolelta (mm. postista ja pankista) yritysten ja henkilöiden osoite- ja pankkitietoja. Pankkisalaisuuksiksi luokitellut tiedot viranomaiset saavat kuitenkin vain oikeuden päätöksellä. Lisäksi yritysjohdon vastuu kasvaa. Myös sakkoja laittomista tuloista, rahansiirroista ja varojen siirroista ulkomaille ilman virallista vientipassia korotetaan merkittävästi. Rikoslaissa tiukennetaan tuomioita rahanpesusta ja terrorismin rahoittamisesta. Titov nimitettiin presidentin neuvonantajaksi. Yrittäjien etuja valvova asiamies Boris Titov nimitettiin presidentin neuvonantajaksi. Markkinoilla uutinen otettiin positiivisesti vastaan sen odotetaan parantavan hallinnon ja liike-elämän välistä dialogia. Titov nimitettiin syksyllä yrittäjäasiamieheksi, ja hän on aktiivisesti rakentanut verkostoaan ja palkannut myös alueellisia yrittäjäasiamiehiä. Asiamiehen roolina on tukea liike-elämää ja valvoa yritysten intressejä. Käytännössä erityisen tärkeäksi on noussut

suojelu vallan väärinkäytöksiä vastaan. Yritysasiamies on saanut hyvää palautetta sekä Pietarissa että Moskovassa. Valtion omaisuuden arvo on 100 biljoonaa ruplaa. Näin arveli talouskehitysministeri Belousov hallituksen tammikuun istunnossa, jossa keskusteltiin hallituksen yksityistämisohjelmasta. Valtio omistaa yli 2000 osakeyhtiötä, noin 1800 valtionkorporaatiota ja yli 20 000 eri laitosta. Lisäksi valtion omistuksessa on noin 550 miljoonaa hehtaaria maata. Valtion omaisuuden nimellinen arvo on vain 12 biljoonaa ruplaa (noin 300 miljardia euroa), mutta sen markkina-arvo on ministeriön arvion mukaan lähes 100 biljoonaa ruplaa (joka nykykurssilla vastaisi 2,5 biljoonaa euroa). Toistaiseksi hallituksen vuonna 2011 hyväksymän yksityistämisohjelman toteuttaminen on edennyt hitaasti, mutta talouskehitysministeriö haluaisi nopeuttaa valtion yhtiöiden yksityistämistä. Ulkomaankauppa Ulkomaankaupan kasvu vaimeaa, mutta absoluuttisesti arvo nousi uuteen ennätykseen. Venäjän keskuspankin tilastojen mukaan ulkomaankaupan arvo vuonna 2012 nousi 865 miljardiin dollariin, josta viennin osuus oli 61 % ja tuonnin osuus 39 %. Viennin arvo kasvoi vuodessa 1,4 % ja tuonnin arvo 3,6 %. Kauppatase supistui tämän seurauksena hieman, mutta ulkomaankaupan arvo kuitenkin nousi ja kauppatase oli selvästi ylijäämäinen (vajaat 194 miljardia dollaria). Kauppa IVYmaiden kanssa supistui vuonna 2012. Sen sijaan tuonti IVY-maiden ulkopuolelta kasvoi lähes 5 %. Tuonnin kasvu kuitenkin hidastui verrattuna edellisiin vuosiin (edellisenä kahtena vuotena kasvu oli lähes 30 %). Energian vienti supistui, metallien vienti kasvoi. Metallin ja metallituotteiden vienti kasvoi viime vuonna eniten: perusmetallien vienti 6 % ja jalostettujen metallien 9 %. Tämä siitä huolimatta, että metallien hinnat laskivat maailmanmarkkinoilla. Energiatuotteiden vienti sen sijaan supistui: raakaöljyn vienti oli lähes edellisvuoden tasolla, mutta maakaasun vienti supistui noin 6 %. Kaasun vienti supistui sekä määrissä että hinnassa. Myös koneiden ja laitteiden vienti supistui viime vuonna pari prosenttia. Koneiden ja laitteiden vienti on 10 vuodessa supistunut noin kolmanneksella, samalla kun raakaaineiden osuus koko viennistä on noussut. Energiatuotteiden osuus viennistä oli viime vuonna noin 73 %, metallien osuus noin 9 %. Koneiden ja laitteiden osuus jäi 4 %:iin. Tuonti IVY-maiden ulkopuolelta piristyi tammikuussa. Alustavien tullitilastojen mukaan tuonti IVYmaiden ulkopuolelta kasvoi tammikuussa lähes 15 % verrattuna edellisvuoden tammikuuhun. Tuontia kasvatti erityisesti kulutustuotteiden tuonti: elintarvikkeiden tuonti kasvoi edellisvuodesta 18 % ja tekstiilien tuonti mukaan luettuna vaatteet ja kengät kasvoi 23 %. Elintarvikkeiden osuus koko tuonnista nousi yli 14 prosenttiin. Myös kemiantuotteiden osuus nousi ja oli 16,5 %. Koneiden ja laitteiden osuus sen sijaan laski. Viime vuonna koneiden ja laitteiden osuus ylitti 50 %, nyt niiden osuus oli runsaat 48 %. Koneiden ja laitteiden tuonnissa sähkökoneiden ja laitteiden tuonti kasvoi nopeimmin (+15 %), mekaanisten koneiden ja laitteiden tuonti nousi keskimäärin 10 %. Ajoneuvojen tuonti supistui hieman edellisvuodesta yhä useampi ulkomainen valmistaja kokoaa autot Venäjällä. Energia ja ympäristö Öljyntuotanto pysyi ennallaan, kaasuntuotanto supistui 2012. Raakaöljyn tuotanto jäi 517 miljoonaan tonniin tämä on suurin piirtein sama kuin edellisvuonna, vain 0,9 prosenttia enemmän. Maakaasun tuotanto taas supistui lähes 3 % edellisvuodesta ja oli 653 miljardia kuutiometriä. Vajaa puolet raakaöljystä meni vientiin, toinen puoli jalostettiin kotimaassa. Maakaasusta noin 30 % suuntautui vientiin, kotimaan kulutus supistui hieman, mutta kattoi 70 % tuotannosta. Valtionyhtiö Gazpromin osuus tuotannosta oli 75 %, muiden yhtiöiden 25 %. Yksityisten kaasuyhtiöiden tuotanto kasvoi keskimäärin viitisen prosenttia, Gazpromin tuotanto taas supistui lähes 5 %. Gazpromin johdon mukaan trendi tulee muuttumaan lähivuosina, mutta markkina-analyytikot uskovat selvästi yksityisyhtiöiden kehitykseen enemmän. Setšin puoltaa LNG:n viennin vapauttamista. Nesteytetyn kaasun viennin vapauttamista käsiteltiin 13.2. presidentin johtamassa energiakomiteassa, jonka sihteerinä Putinin luottomies, Rosneftin pääjohtaja Igor Setšin toimii. Viennin vapauttaminen tulisi Setšinin ehdotuksen mukaan toteuttaa rajoitetusti mannerjalustan kaasuesiintymillä, joko kokonaan tai osittain merellä sijaitsevilla esiintymillä, sekä Jamalin ja Gydanin niemimailla sijaitsevilla esiintymillä. Tärkeimpänä tavoitteena viennin

vapauttamisessa on Setšinin mukaan Venäjän LNG-viennin lisääminen ja LNG-markkinaosuuden kasvattaminen. Tällä hetkellä, kun yksinoikeus kaasunvientiin on valtionyhtiö Gazpromilla, Venäjän osuus maailman LNG-markkinoista on vain 3,6 prosenttia. Gazpromin vientiin LNG:n vapauttamisella ei Setšinin mukaan olisi merkittävää vaikutusta, sillä LNG-markkinat ovat pääosin Aasiassa. Gazpromin päämarkkina-alueena on Eurooppa. LNG-viennin vapauttamista ehdotti alun perin Jamalin LNG-laitosta rakentava Novatek. Aloitetta ovat tukeneet energiaministeriö, talouskehitysministeriö, luonnonvaraministeriö ja antimonopolivirasto FAS. Energiakomiteassa asiasta ei kuitenkaan vielä tehty konkreettisia päätöksiä, vaan presidentti määräsi vastuuviranomaiset tarkastelemaan asiaa. Rosneft ja ExxonMobil laajentavat strategista yhteistyötään. Yhdysvaltalainen ExxonMobil on sopinut Rosneftin kanssa yhteistyöstä seitsemällä uudella esiintymällä Venäjän mannerjalustalla, mikä tekee siitä suurimman ulkomaisen investoijan Venäjän mannerjalustalla. Uudet esiintymät sijaitsevat arktisilla merialueilla; Karanmerellä, Tšuktšinmerellä ja Laptevinmerellä. Vastineeksi Rosneft saa option 25 prosentin osuuteen ExxonMobilin hankkeesta Alaskassa. Samalla yhtiöt sopivat tarkastelevansa mahdollisuutta rakentaa LNG-laitos Venäjän Kaukoitään. Aiemman, vuonna 2011 tehdyn sopimuksen mukaan ExxonMobililla on osuudet neljästä mannerjalustaesiintymästä Venäjällä. Päästöjen määrä kasvaa ja ilmanlaatu pysyy heikkona. Luonnonvara- ja ympäristöministeriö julkaisi raportin ympäristön tilasta ja taloudellisen toiminnan ympäristövaikutuksia vuosina 2007 2011. Raportin mukaan kasvihuonekaasupäästöjen määrä on kasvanut Venäjällä ja oli 2201,9 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuonna 2010. Päästöt kasvoivat vuoteen 2010 nähden 4,3 prosenttia, vuodesta 2000 kasvua on ollut 7,9 prosenttia. Tällä hetkellä päästöt ovat noin 65,8 prosenttia vuoden 1990 tasosta, jota pidetään vertailukohtana kansainvälisissä päästövähennyssitoumuksissa. Venäjä on ilmoittanut tavoitteekseen 25 prosentin päästövähennyksen vuoteen 2020 mennessä. Tutkimuksen mukaan keskilämpötila on noussut Venäjällä 1,55 astetta vuosien 1961 1990 tasosta. Voimakkainta lämpötilan nousu on ollut maan Euroopan-puoleisessa osassa ja Itä-Siperiassa. Venäläiskaupunkien ilmanlaatu on raportin mukaan pysynyt heikkona: ilmansaasteiden taso oli korkea tai erittäin korkea kaikkiaan 252 kaupungissa. Näissä kaupungeissa asuu 55,1 miljoonaa ihmistä eli 53 prosenttia Venäjän koko kaupunkiväestöstä. Tutkimuksessa on selvitetty lisäksi mm. vesistöjen tilaa, luonnon monimuotoisuutta, talouden eri sektoreiden ympäristövaikutuksia ja ympäristönsuojelun tilaa eri alueilla. Raportti löytyy venäjänkielisenä luonnonvara- ja ympäristöministeriön sivuilta osoitteesta http://www.mnr.gov.ru/regulatory/detail.php?id=130175. Liikenne Henkilöautojen myynti kasvoi tammikuussa 5 %. Henkilöautojen myynti on hidastunut, mutta kasvaa edelleen. Viime vuoden kasvu oli AEB:n mukaan noin 11 %. Edellisinä vuosina kasvu ylitti vuositasolla peräti 20 %. Nopeitten kasvoi ulkomaisten automerkkien myynti, kasvulistan kärkeen nousivat viime vuonna Volkswagen, Audi, Skoda ja SSang Yong, joiden myynti 2012 kasvoi yli 30 %. Budjettiluokan autojen kysyntä kasvaa nopeimmin. Budjettiluokan autojen myynti kasvoi viime vuonna. Näihin lasketaan kotimaisen Ladan lisäksi mm. Huyndai Solaris, Kia Rio, Volkswagen Polo, Renault Logan ja Renault Sandero. Budjettiautojen markkinaosuus nousi AEB:n mukaan noin puoleen henkilöautojen koko myynnistä vuonna 2012. Aikaisemmin nopeimmin on kasvanut suurten autojen ja luksusautojen myynti. Ladan osuus on viime vuosina laskenut samalla kun ulkomaisten merkkien myynti on noussut. Tästä huolimatta joka viides kaikista myydyistä autoista 2012 oli edelleen Lada. Aeroflotin Suhoi Superjettejä lentokiellossa. Valtion lentoyhtiö Aeroflotin kerrotaan saaneen federaation ilmaliikennevirastolta 11.2.2013 kirjeen, jossa sen neljä Superjetiä on tilapäisesti menettänyt lentokelpoisuustodistuksensa. Niin ikään valtion omistama lentokonevalmistaja Suhoin edustajan mukaan lentotoiminnan keskeytys koskee neljää ensimmäistä Aeroflotille toimitettua Superjetiä. Tunnistetut ja jo ratkaistut ongelmat olisivat koneiden laskutelineissä ja -siivekkeissä. Näiden neljän koneen kerrotaan olevan lentokuntoisia viikon sisällä. Tehtaan edustaja on todennut, että kyseessä on uuden konetyypin lastentauti, joita esiintyy myös ulkomailla valmistetuissa koneissa. Lentotietojen pohjalta on kuitenkin havaittu, että vain kolme Aeroflotin kymmenestä Superjetistä operoi tällä hetkellä säännöllisesti ja seitsemän muuta olisi ollut huollossa usean päivän ajan. Noin sadan matkustajan lyhyiden ja keskipitkien matkojen suihkukone Suhoi Superjet 100 (SSJ) on ensimmäinen Venäjällä Neuvostoliiton romahduksen jälkeen suunniteltu ja rakennettu uusi matkustajakonetyyppi.

Maatalous Maatalousyrittäjille istutustukea ja korkotukea. Pääministeri Medvedev hyväksyi maatalouden tukiohjelman vuodelle 2013. Ohjelman mukaan valtio myöntää kuluvana vuonna 31,5 miljardin ruplan arvosta valtion takuita ja korkotukea maatalousyrittäjille. Lisäksi budjettiin on varattu 15 miljardia ruplaa istutustukea, joka jaetaan viljelijöille istutusalan mukaan. Jos tuen saajia on yhtä paljon kuin viime vuonna, tuki olisi kuitenkin vain noin 200 ruplaa / hehtaari. Viime vuonna vastaava tuki oli 500 ruplaa hehtaarilta. Varapääministeri Dvorkovitšin mukaan hallitus keskustelee lisätuen mahdollisuuksista. Dvorkovitšin mielestä olisi löydettävä riittävästi rahaa tuen pitämiseksi samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Osa budjettivaroista, jotka varattiin WTO-jäsenyyden seurausten lieventämiseen, aiotaan myös käyttää maatalouden tukemiseen. Federaation budjetissa on tätä varten 40 mrd. ruplan varaus. Venäjä kasvatti maataloustuotteiden viennin Suomeen. Venäjän maatalousministerin mukaan Venäjän maataloustuotteiden vienti Suomeen kasvoi vuonna 2012 melkein kaksinkertaiseksi. Kokonaisuutena viennin määrä on kuitenkin vähäinen. Suomen maataloustuotteiden vienti Venäjälle kehittyi eri tuoteryhmien osalta erisuuntaisesti: perunan, kauran, ohran, sianlihan ja kahvin vienti supistui edellisvuodesta, kun taas siipikarjan lihan, voin, juuston ja eläinrehujen vienti Venäjälle kasvoi. Viljan tuontitulli poistetaan väliaikaisesti. Varapääministeri Dvorkovitšin mukaan viljan 5 %:n tuontitulli poistetaan. Toimenpiteellä pyritään lieventämään viljan ja viljatuotteiden hintojen nousua. Viljaa tuodaan oman maan tuotantoon verrattuna hyvin vähän, Venäjä on viljassa merkittävä nettoviejä. Viime vuonna viljansato jäi heikoksi, samalla kuin viljan vientiä jatkettiin. Tämän seurauksena Venäjä on myös tuonut viljaa. Talouskehitysministeriö ehdotti tuontitullin poistamista kokonaan, mutta Dvorkovitšin mukaan hallitus hyväksyy sen poistamisen vain 1.7.2013 asti. Sääntely Euraasian talouskomissio allekirjoitti suunnitelman yhtenäisestä teollisuuspolitiikasta. Euraasian talouskomission tehtävänä on sopia markkinasääntöjen yhtenäistämisestä osana Euraasian yhtenäisen talousalueen perustamista vuoteen 2015 mennessä. Tähän kuuluu mm. monopoliyhtiöiden, julkisten hankintojen, teollisuus- ja maataloustukien sekä kansallisen kilpailulainsäädännön harmonisointi. Euraasian talouskomissio allekirjoitti 30. tammikuuta 2013 suunnitelman teollisuuspolitiikan yhtenäistämisestä, mutta se vaatii vielä kaikkien kolmen jäsenmaan presidenttien siunauksen. Teollisuuspoliittisen suunnitelman tarkoituksena on harmonisoida eri teollisten tuotantosektorien kehitystavoitteet, niiden sääntely ja tukimuodot sekä kehittää niiden kilpailukykyä ja yhtenäistää tuonti- ja vientivaatimuksia. Suunnitelmassa on listattu 19 sektoria, joita varten on valmisteilla erilliset kehityssuunnitelmat. Tulliliiton alueella astuu voimaan 6 uutta teknistä standardia. Standardit koskevat turvallisuusmääräyksiä seuraaville tuoteryhmille: matalajännitelaitteet, koneet ja laitteet, hissit, räjähdysherkät laitteet, kaasupolttoaineilla toimivat laitteet, ja viimeinen koskee teknisten välineiden sähkömagneettista yhteensopivuutta. Uudet standardit astuvat voimaan 14.2.2013. Tulliliitto on jo hyväksynyt 31 yhtenäistä teknistä standardia, ja loput 16 ovat joko valmisteilla tai lausuntokierroksella. Tiedot standardeista löytyvät tulliliiton sivuilta www.tsouz.ru. Duuma hyväksyi ylivoimaisella enemmistöllä uuden tupakkalain. Uusi laki kieltää tupakoinnin kaikissa virastorakennuksissa ja julkisen sektorin rakennuksissa kuten esim. kouluissa ja sairaaloissa. Lisäksi laki kieltää tupakoinnin julkisessa liikenteessä sekä rautatie- ja metroasemilla ja myös 15 metriä lähempänä niiden sisäänkäyntejä. Jos presidentti vahvistaa uuden lain, se astuu voimaan 1.6.2013. Venäläiset ovat maailman kärkeä tupakoinnin suhteen: joka kolmas venäläinen tupakoi säännöllisesti. WHO:n mukaan tupakointi tappaa joka vuosi 400 000 venäläistä. Yleinen hätänumero 112 otetaan käyttöön. Presidentti Putin allekirjoitti 11.2.2013 federaation lain nro 9, jossa määritellään uuden yleisen hätänumeron 112 käyttö ja siirtymäaika. Numero tulee toimimaan koko Venäjän federaation alueella ja korvaa nykyiset 01, 02, 03 ja 04 -hätänumerot vuoteen 2017 mennessä.

Sotšin olympialaisten lipunmyyntisäännöt julkaistu. Hallitus julkaisi määräyksen Sotšin olympialaisten lipunmyynnistä. Myynti alkaa 7.2.2013 ja päättyy 16.3.2014. Myyntioikeudet on saanut vain olympialaisten järjestelykomitea Sotši 2014 ja lippujen tulee olla komitean numeroimia ja määrämuotoisia. Komitea voi myöntää oikeudet lippujen jälleenmyyntiin oikeutta voi anoa suoraan komitealta. Presidentti Putin allekirjoitti jo vuodenvaihteessa lainmuutoksen (nro 277-FZ 29.12.2012), jossa on määritelty Sotšin lippujen hinnoittelusäännöt. Hinnoittelusta vastaa Venäjän hallitus, ja siitä on sovittava kansainvälisen olympiakomitean kanssa. Laissa on myös määritelty vastuut ja sakot spekulatiivisesta lipunmyynnistä. Laki 277-FZ on julkaistu Rossijskaja Gazetan nettisivulta http://www.rg.ru/2012/12/31/olimp-dok.html.