k Nord Stream -hanke E 30.08.2010 Käyttöä varten TSA/MTU JKU SBO Versio Päivämäärä Kuvaus Valmisteltu Tarkastettu Hyväksytty Nord Stream AG Nord Stream AG Asiakirjan nimi Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi Yrityksen vastuuhenkilö : Matthias Warnig Maakoodi: Viittaus : Asiakirjan nro Versio PO. nro : Urakoitsijan yhteyshenkilö : G-PE-PER-REP-000-ENVMONFI E Asiakirjan omistaja : Tiina Salonen Putkilinja Alihanke Ala Asiakirjan Alkuunpanij tyyppi an tunnus Yhdistäjä
Sivu 2 / 67 Sisällys 1 Johdanto... 4 2 Yleistä menettelytavasta... 5 3 Ympäristöjohtamisen viitekehys... 8 4 Lähtötilanneselvitykset... 10 5 Rakennusvaiheen aikainen ympäristötarkkailu... 11 5.1 Tarkoitus ja aikataulu... 11 5.2 Merenpohjan morfologia... 14 5.3 Vedenlaatu... 18 5.4 Kulttuuriperintökohteet, jätteet ja olemassa oleva infrastruktuuri... 35 5.5 Kaupallinen laivaliikenne lievennys- ja tarkkailutoimenpiteet... 44 5.6 Ammattikalastus... 45 6 Käyttövaiheen aikainen ympäristötarkkailu... 46 6.1 Tarkoitus ja aikataulu... 46 6.2 Merenpohjan morfologia... 47 6.3 Merenpohjan geokemia... 48 6.4 Selkärangattomien pohjaeläinyhteisöjen palautuminen ja muutos... 52 6.5 Sosiaaliset ja kalataloudelliset vaikutukset... 57 7 Tekniset tarkastukset käyttövaiheen aikana... 59 8 Tarkkailutulosten raportointi... 61 9 Lähteet... 62 10 Versiohistoria... 63 Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Etäisyydet putkilinjan rakentamistoimenpiteistä HELCOM ja FIMR pitkäaikaisseuranta-asemiin Valitut seuranta-asemat rakennus- ja käyttövaiheessa Sosiaalisten vaikutusten tarkkailu käyttövaiheessa - kansalaiskysely Ammusten raivauksen toisen vaiheen tarkkailuohjelma Suomi
Sivu 3 / 67 Yleinen lyhenneluettelo AIS AUV CIP CMP DP-putkenlaskualus EEZ ESMS ESMP FIMR GOFREP GTK HSES MS IMR KP Mrd. m 3 MTL ROV S SYKE T Tot-N Tot-P TW YVA Automaattinen tunnistusjärjestelmä (Automatic Identification System) Automaattinen vedenalainen laite (Automated Underwater Vehicle) Urakoitsijan toteutussuunnitelma (Contractor Implementation Plan) Rakentamisen hallintasuunnitelma (Construction Management Plan) Dynaamisesti ohjauspotkureilla asemoitava putkenlaskualus Talousvyöhyke (Exclusive Economic Zone) Ympäristö- ja yhteiskuntavastuun hallintajärjestelmä (Environmental and Social Management System) Ympäristö- ja yhteiskuntavastuun hallintasuunnitelma (Environmental and Social Management Plan) Merentutkimuslaitos (Finnish Institute for Marine Reseach), jonka toiminnot on liitetty vuoden 2009 alusta Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteyteen Suomenlahden alusliikenteen ilmoittautumisjärjestelmä (Gulf of Finland Reporting System) Geologian tutkimuskeskus Terveys-, turvallisuus- ja ympäristöasioiden hallintajärjestelmä (Health, Environment and Safety Management System) Tarkastukset, huoltotyöt ja korjaukset (Inspection, Maintenance and Repair) Kilometrikohta (Kilometre Point) Miljardia kuutiometriä Merentutkimuslaitos, jonka toiminnot on liitetty vuoden 2009 alusta Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteyteen Kauko-ohjattu vedenalainen laite (Remotely Operated Vehicle) Suolapitoisuus Suomen ympäristökeskus Lämpötila (Temperature) Typen kokonaispitoisuus (Total Nitrogen) Fosforin kokonaispitoisuus (Total Phosphorus) Aluevedet (Territorial Waters) Ympäristövaikutusten arviointi Seurantapisteiden lyhenneluettelo BENT CONTROL FIX LAY SED VOFIXIW Pohjaeliöstön seurantapaikka Veden laadun pitkäaikaisseuranta-asema Veden laadun kiinteä seuranta-asema tietyn rakennustoimen aikana Veden laadun seurantapaikka putkenlaskun aikana Sedimentin laadun seurantapaikka Veden laadun seurantapaikka kivien kasauksen aikana - alukselta tehtävä mittaus ja kiinteät anturit VOHE Veden laadun seurantapaikka HELCOM aseman läheisyydessä - alukselta tehtävä mittaus
Sivu 4 / 67 1 Johdanto Nord Stream AG -yhtiö rakentaa Venäjältä Saksaan ulottuvaa maakaasun siirtoputkijärjestelmää ja suunnittelee sen käyttöä. Nord Stream -putkilinja yhdistää Venäjän suuret maakaasuvarat Euroopan olemassa olevaan maakaasuputkiverkostoon. Täydellä kapasiteetilla toimiessaan järjestelmä toimittaa eurooppalaisille kuluttajille 55 miljardia kuutiometriä maakaasua vuodessa. Koko kahdesta putkesta koostuvan putkilinjan ( Nord Stream -putkilinjan ) pituus on noin 1 220 kilometriä. Putkilinja kulkee viiden maan talousvyöhykkeen läpi Venäjän, Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Saksan sekä Venäjän, Tanskan ja Saksan aluevesillä. Putkilinjan rakennustyöt alkoivat vuonna 2010 ja suunnitelmien mukaan toinen putkilinja on valmis vuoteen 2012 mennessä. Nord Stream -putkilinjan suunniteltu käyttöaika on 50 vuotta. Tämä asiakirja sisältää hyväksytyn ympäristövaikutusten tarkkailuohjelman putkilinjan rakennus- ja käyttövaihetta varten Suomen talousvyöhykkeellä. Tarkkailuohjelma on laadittu yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), Geologian tutkimuskeskuksen (GTK), Ilmatieteen laitoksen, Uudenmaan työ- ja elinkeinokeskuksen, Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinokeskuksen, Uudenmaan ympäristökeskuksen, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen, Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen 1 ja Rajavartiolaitoksen kanssa. Putkilinjan turvallisen asentamisen ja pitkän aikavälin häiriöttömän toiminnan takaamiseksi on ennen varsinaisten rakennustöiden aloittamista tehty jonkin verran ammusten raivausta. Ammusten raivauksen ensimmäisen vaiheen tarkkailuohjelma Suomen talousvyöhykkeellä on esitetty erillisessä raportissa, Ammusten raivauksen seurantaohjelma Suomi, jonka Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on hyväksynyt päätöksellään nro 83/2009/2 lokakuun 2. päivä 2009. Ammusten raivauksen toisen vaiheen tarkkailuohjelma Suomen talousvyöhykkeellä on tämän ohjelman liiteenä 4. Benttisen ympäristön palautumisen tarkkailu käytön aikana, joka myös liittyy ammusten raivauksen mahdollisiin vaikutuksiin, on liitetty tämän, Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi, lukuun 6.4. Etelä-Suomen aluehallintovirasto hyväksyi version C2 asiakirjasta Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi (päivätty 8.2.2010) päätöksellään nro 4/2010/4 helmikuun 12. päivä 2010. Vuonna 2009 suoritetun ammusten raivauksen aikana opittujen asioiden perusteella ja luvan myöntämisen jälkeen hankkeeseen tehtyjen vähäisten muutoksen vuoksi asiakirjoihin Ammusten raivauksen seurantaohjelma Suomi ja Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi esitettiin tarkennuksia elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille (ELY-keskukset) 21. huhtikuuta 2010. Lisäksi vuonna 2010 suoritettujen töiden aikana ELY-keskuksille on tehty lupamääräysten mukaisia ilmoituksia, jotka ovat myös sisältäneet esityksiä tarkkailuohjelmien tarkentamiseksi. Uudenmaan ELY-keskus on hyväksynyt esitetyt muutokset 4.6.2010 (UUDELY/742/07.00/2010) ja 23.6.2010 (UUDELY/742/07.00/2010) päivätyillä kirjeillään. Versioon E asiakirjasta Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi ja versioon G asiakirjasta Ammusten raivauksen seurantaohjelma Suomi on sisällytetty hyväksytyt muutokset. 1 Aluehallintouudistuksen yhteydessä alueelliset työ- ja elinkeinokeskukset sekä ympäristökeskukset yhdistettiin ja niiden nimet muuttuivat 1.1.2010 seuraavasti: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
Sivu 5 / 67 2 Yleistä menettelytavasta Nord Streamin yleisten tarkkailuperiaatteiden mukaisesti ympäristötarkkailu keskitetään niille ympäristöllisesti herkille alueille, joihin uskotaan kohdistuvan hankkeen vuoksi merkittäviä (merkitykseltään kohtalaisia tai suurempia) vaikutuksia. Lisäksi on tärkeää kohdistaa tarkkailua niille alueille, joilla vaikutusten arvioinnin tarkkuuteen voi liittyä epävarmuutta. Tällaisissa kohteissa tarkkailutoimenpiteet voivat mahdollisesti vaikuttaa tehtävään työhön sellaisten uusien tai muutettujen lievennystoimenpiteiden muodossa, jotka vähentävät vaikutuksia. Nord Stream -hankkeen yhteydessä on mahdollista soveltaa seurannasta saatuja kokemuksia kolmella tavalla: seurantakohteessa tai sen lähistöllä, muissa putkilinjareitin rakennuskohteissa ja toisen putkilinjan rakentamisessa. Nord Streamin koko hankkeen ympäristötarkkailuohjelma, joka toteutetaan rakentamisen ja käytön aikana, vaihtelee alueellisesti, ajalliselta toistoväliltään, kestoltaan ja seurattavilta parametreilta paikasta paikkaan. Tarkkailuohjelmassa on huomioitu ennakoidut mahdolliset haitalliset vaikutukset ja niiden suhde mahdollisiin vaikutuskohteisiin. Tarkkailutoimissa on huomioitu raportoinnin kansallisen tason erityiset vaatimukset. Ohjelma, joka esitetään tässä dokumentissa, keskittyy Suomen talousvyöhykkeellä toteutettaviin tarkkailutatoimiin. Tarkkailuohjelman tarkoitus on määrittää kuinka Nord Stream seuraa päärakennustoimista aiheutuvia vaikutuksia Suomen talousvyöhykkeellä, kuten vesilaissa lakisääteisesti edellytetään. Ohjelma on kehitetty seuraavin tavoittein: Valvoa, että putkilinja rakennetaan kansallisten lupaehtojen mukaisesti Varmistaa, että putkilinjan rakennustyöt eivät aiheuta vaikutuksia, joita ei ole aikaisemmin tunnistettu tai etteivät vaikutukset ole suurempia mitä on arvioitu Tarjota perusta tarvittaessa käytettäville parannustoimille Dokumentoida ympäristön palautuminen rakennusvaiheen jälkeen Seurata, ettei käyttövaiheen aikana aiheuteta merkittäviä ympäristövaikutuksia YVA-menettelyn arviointien ja ennusteiden, sekä ympäristövaikutusten arvioinnissa käytettyjen mallinnustulosten vahvistaminen Ympäristön ja sosiaalisten vaikutusten tarkkailu sekä hanketta varten kehitetty ympäristö- ja yhteiskuntavastuun hallintasuunnitelma (ESMP) (rakentaminen) ovat tärkeä osa koko Nord Stream - hankkeen terveys-, turvallisuus-, ympäristö- ja yhteiskuntavastuujärjestelmää (HSES MS). Tämä järjestelmä on ISO 14001- ja OHSAS 18001 -standardien mukainen. Putkilinjan rakennustoimien ympäristötarkkailuohjelma koostuu kolmesta päävaiheesta: Lähtötilanneselvitykset (suunnittelu- ja lupamenettelyvaiheessa) Tarkkailu rakennusvaiheen aikana Tarkkailu käyttövaiheen aikana (rakennusvaiheen jälkeen). Vaikka näissä vaiheissa tehdään erilaisia toimenpiteitä, niitä pidetään osana yhtä kokonaislähestymistapaa. Jotta lievennystoimenpiteiden tehokkuutta ja mahdollisia varsinaisen hankkeen vaikutuksia voidaan tarkkailla, tarkkailuohjelmassa tunnistettujen vaikutuskohteiden/indikaattorien on oltava:
Sivu 6 / 67 Luonnolliselta vaihtelultaan pientä ja sovellettavuudeltaan laajoja Mitattavissa olevia Historiallisten aikasarjojen tukemia Vaikutusten laajuuteen, vaikutusmekanismeihin sekä maantieteelliseen ja ajalliseen dynamiikkaan sovellettuja. Muita Nord Stream hankkeen kansallisen ympäristötarkkailuohjelman kehittämistä ja toteuttamista ohjaavia tärkeitä periaatteita ovat seuraavat /1/: Johdonmukaisuus: On toivottavaa, että näytteenotto- ja analysointipöytäkirjoissa käytetään mahdollisuuksien mukaan yhtenäistä lähestymistapaa koko reitin pituudelta. Joihinkin parametreihin voi kohdistua kansallisella tasolla lakisääteisiä vaatimuksia, mutta jos näin ei ole, yhtenäistä lähestymistapaa käytetään. Siten saadaan helpommin vertailtavaa tietoa ja pystytään parantamaan ympäristönhallintaa ja tehokkuutta. Tarkkailutoimenpiteet ovat HELCOM-periaatteiden mukaisia aina, kun mahdollista. Synergia: Ympäristövaikutusten arviointien lisäksi hankkeessa tehdään rakennesuunnitteluun ja kunnossapitoon liittyviä tutkimuksia. Niitä ovat merenpohjan tutkimukset, joiden avulla selvitetään merenpohjan olosuhteita, matalien alueiden geologisia ominaisuuksia, mahdollisia esteitä, kulttuuriperintökohteita sekä putkilinjojen ja niiden tukirakenteiden kuntoa. Tutkimusten tulokset otetaan huomioon yhdistetyissä tutkimusraporteissa. Tämän lähestymistavan avulla taataan mahdollisimman hyvä ympäristöön ja rakennesuunnitteluun liittyvien tarkkailutoimenpiteiden välinen synergia, sillä kyseisten suunnittelutoimenpiteiden tavoitteet ovat erilaisia. Raportointi ja tiedon jakaminen: Hankkeen kannalta on tärkeää päästä käsiksi kolmansien osapuolten ja valtion laitosten meneillään oleviin tiedonkeruuohjelmiin, jotta hankkeen puitteissa kerättyjä tietoja voitaisiin tulkita mahdollisimman täydellisesti. Samalla tavoin hankkeessa on sitouduttu antamaan hankkeen puitteissa saatuja tietoja sidosryhmille ja toteuttamaan tätä prosessia helpottavia toimia, jos jokin kansallinen viranomainen vaatii tietojen julkistamista. Nord Stream lupaa julkaista säännöllisesti tarkkailuohjelmaansa koskevia raportteja, jotka koskevat koko hankkeen laajuisia asioita. Kansallisista tuloksista tiedotetaan kansallisille viranomaisille kunkin kansallisen viranomaisen kanssa sovittavan aikataulun mukaisesti. Vaihtelut vuodenaikojen mukaan ja eri vuosien välillä: Monille merta koskevien tarkkailuohjelmien parametreille tyypillinen luonnollinen vaihtelu on tärkeä pitää mielessä, jotta ei tehtäisi vääriä johtopäätöksiä hankkeen oletetuista vaikutuksista. Lisäksi on tärkeää, että käytetään tarkoituksenmukaisia tarkkailualueita ja viitealueita, jotta meriympäristössä esiintyvät alueelliset vaihtelut voidaan ottaa huomioon. Tietoja kerätään YVA-menettelyn aikana määritetyltä vaikutusalueelta ja riittävän etäällä sijaitsevilta viitealueilta, joihin hanke ei voi vaikuttaa ja joissa ympäristöolosuhteet säilyvät luonnollisina. Kolmansien osapuolten (esimerkiksi HELCOMin) pysyvien tarkkailuasemien yhteiskäytön mahdollisuus huomioidaan, missä se on mahdollista. Tilannearvio ja päätös: Tarkkailu ei ole pituudeltaan määrittelemätön prosessi. Seurannan tuloksia on tarkasteltava säännöllisesti, ei ainoastaan jotta voidaan todeta, onko tarpeen tehdä korjaavia toimenpiteitä, vaan myös jotta voidaan määritellä, onko jotakin tarkkailuohjelman osaa syytä jatkaa tai onko sitä syytä jatkaa nykyisessä muodossaan. Jotkin seurannan osat lakkautetaan, kun ne ovat täyttäneet niille asetetut tehtävät. Joitakin seurannan osia voidaan tehostaa tai tutkimuksia tehdä
Sivu 7 / 67 tiheämmin, jos tämä on tarpeen saatujen uusien tietojen perusteella. Yleisesti ottaen on tärkeää, että ohjelma pysyy käyttökelpoisena ja mahdollistaa seurannan päätavoitteiden saavuttamisen koko hankkeen eliniän ajan. Näiden tavoitteiden täyttyminen varmistetaan säännöllisesti tehtävillä asiantuntija-arvioilla.
Sivu 8 / 67 3 Ympäristöjohtamisen viitekehys Nord Stream on kehittänyt ympäristö- ja yhteiskuntavastuun hallintajärjestelmän (ESMS) sekä ympäristö- ja yhteiskuntavastuun hallintasuunnitelman (ESMP) (rakentaminen), jotka otetaan käyttöön hankkeen rakennusvaiheessa. ESMS:ää täydennetään ESMP:llä (käyttö) käyttövaihetta varten. ESMS:n tarkoituksena on: Luoda viitekehys lievennys- ja hallintatoimien toteuttamiselle ja niiden tehokkuuden seurannalle Antaa viranomaisille ja muille sidosryhmille vakuus, että niiden asettamat ympäristöön ja sosiaalisiin seikkoihin liittyvät vaatimukset täyttyvät Huolehtia tarvittavien korjaavien toimenpiteiden toteuttamisesta Määrittää yleinen malli tehokkuuden tarkkailua varten, jotta Nord Stream voi varmistaa, että sen ympäristöön ja sosiaalisiin seikkoihin liittyvät sitoumukset ja käytännöt toteutuvat. ESMP:n sisältöä ohjaavat kansallisten ympäristövaikutusten arviointien (YVA) sekä Espoo-raportin tulokset ja suositukset, EU:n YVA-direktiivin vaatimukset, lainanantajien vaatimukset sekä olennaisten viranomaisten vaatimukset. Useimmat näistä vaatimuksista tulevat sisältymään kunkin maan myöntämiin lupiin. ESMS:n ja ESMP:n (rakentaminen) keskeisiä osia ovat: Projektin standardit -asiakirja Sitoumusrekisteri Muutoksenhallinta-asiakirja Määräysten noudattamisen varmistusasiakirja Sarja tehtäväkohtaisia rakentamisen hallintasuunnitelmia (Construction Management Plans, CMPs). Kussakin hallintasuunnitelmassa käsitellään Nord Streamin sitoumuksia hankkeen ympäristöhallinnan ja yhteiskuntavastuun, lievennystoimenpiteiden ja seurannan osalta. Nord Streamin lupia edeltävissä hallintasuunnitelmissa käsiteltäviä aiheita ovat: Ammukset Merenpohjan muokkaus Putken laskeminen merenpohjaan Saksan rantautumispaikka Venäjän rantautumispaikka Päästöjen ehkäisy Vaaralliset aineet Jätteet Hätätilanteisiin varautuminen Alukset ja merikuljetukset Käyttöönoton esivalmistelut Kalastus
Sivu 9 / 67 Työvoima ja koulutus Kulttuuriperintö Sidosryhmien osallistuminen Korvaukset Kolmansien osapuolten terveys ja turvallisuus Toimintojen hallinnointi Biodiversiteetti Lupia edeltävät hallintasuunnitelmat ovat saatavilla pyydettäessä Nord Streamin Internet-sivustolta. Rakentamisen hallintasuunnitelmat viimeistellään, kun kaikki luvat on saatu. Näitä suunnitelmia kutsutaan lupien jälkeisiksi rakentamisen hallintasuunnitelmiksi. Hanketta toteuttavilta urakoitsijoilta edellytetään hallintasuunnitelmissa määrättyjen standardien noudattamista. Asetettujen vaatimusten mukaisesti urakoitsijat valmistelevat työsuunnitelmat (Contractor Implementation Plan, CIP), joihon on dokumentoitu heidän vastuullaan olevien hankkeen hallintaan, lievennystoimenpiteisiin ja tarkkailuun liittyvien tehtävien toteuttaminen ja valvonta. Erityisesti rakennustöiden aikaiseen ympäristötarkkailuun liittyvä menettelytapojen dokumentointi käsittää hätätoimintasuunnitelman sekä ympäristöhallinnan ja laivaliikenteen hallinnan suunnitelmat. Hanketta toteuttavat urakoitsijat laativat kyseiset suunnitelmat ennen töiden alkua. Nord Streamin määräysten noudattamisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että urakoitsijat noudattavat esittämiäänsä työsuunnitelmia (CIP). Urakoitsijan määriteltyjen menettelyjen noudattamista valvotaan tarkastusten ja raportoinnin avulla esimerkiksi seuraavasti: Alusten turvallisuuden tarkastavat alustarkastajat ennen niiden käyttöönottoa. Kiviaineksen kasaamista valvovat Nord Streamin tekniset edustajat (suunnittelu ja tutkimus), jotka ovat mukana urakoitsijan aluksessa työvaiheen aikana. Putkien laskemista valvovat Nord Streamin tekniset edustajat (suunnittelu, hitsaus ja ajoittainen tutkimus), jotka ovat mukana urakoitsijan aluksessa työvaiheen aikana. Lisäksi kolmantena osapuolena valvontaa tekee sertifiointiviranomainen. Tutkimuspalveluja valvoo Nord Streamin tutkimusedustaja, joka on mukana tutkimusaluksessa kaikkien tutkimustoimintojen aikana. Ympäristö-, terveys- ja turvallisuusedustaja tekee ajoittain paikan päällä kiviaineksen kasaamisen ja putkien laskemisen aikana ympäristö- ja turvallisuustarkastuksia. Urakoitsijoilta edellytetään työn päivittäisestä edistymisestä työvaiheen aikana raportteja, joissa kuvataan tiivistetysti päivittäiset toimenpiteet. Lisäksi urakoitsijoiden on toimitettava säännölliset kenttäraportit rakennustyöstä. Ne sisältävät myös ympäristöhallintasuunnitelman toteuttamiseen liittyvät tulokset. Lisäksi Nord Stream pitää koko työvaiheen aikana säännöllisesti yhteyttä asianomaisiin paikallisiin ja kansallisiin viranomaisiin ja järjestöihin sekä kaapelioperaattoreihin.
Sivu 10 / 67 4 Lähtötilanneselvitykset Hankealueen lähtötilanne on selostettu Nord Streamin Suomen putkilinjaosuutta koskevan ympäristövaikutusten arviointiselostuksen Ympäristövaikutusten arviointi Suomen talousvyöhykkeellä /2/ viidennessä luvussa "Nykytilanne hankealueella". Lähtötilanneselostuksessa käsitellään seuraavat asiat: Fysikaalinen ja kemiallinen ympäristö Biologinen ympäristö Suojelualueet Sosioekonominen ympäristö. YVA-menettelyvaiheen aikana tehtiin lähtötilanneselvityksiä vuosina 2005 2008. Nord Stream on kuitenkin Suomen YVA-raportin julkaisun (maaliskuu 2009) jälkeen tarkentanut putkilinjareitillä tehtyjä lähtötilannetutkimuksia selvittämällä sedimentin laatua, ravinteita ja haitta-aineita keskittyen varsinkin tiettyihin raivattaviin ammuksiin ja sedimentaatioalueilla sijaitseviin kiviaineksen kasauskohtiin. Vuoden 2009 kesä- ja heinäkuussa tehtiin näytteenotto ja analysointi. Näytteitä otettiin tärkeimmiltä kiviaineksen kasauspaikoilta ja valittujen ammusten raivauspaikkojen läheisyydestä. Sedimenttinäytteistä analysoitiin ravinnepitoisuudet, orgaaniset haitta-aineet ja raskasmetallit samoin kuin Merentutkimuslaitoksen vuosina 2007 ja 2008 toteuttamissa analysointiohjelmissa. Lisäksi analysoitiin myös dioksiinipitoisuudet. Näytteenottopaikoilta otettiin myös lisää vesinäytteitä läheltä pintaa ja pohjaa. Putkilinjareitiltä otettiin muutamia lisäsedimenttinäytteitä, joista analysoitiin lähinnä dioksiineja. Näin ollen näytteitä otettiin yhteensä 33 paikasta.
Sivu 11 / 67 5 Rakennusvaiheen aikainen ympäristötarkkailu 5.1 Tarkoitus ja aikataulu Nord Streamin koko hankkeen ympäristötarkkailuohjelma, joka toteutetaan rakentamisen aikana, vaihtelee alueellisesti, ajalliselta toistuvuudeltaan ja kestoltaan. Tarkkailuohjelmassa on huomioitu mahdolliset haitalliset vaikutukset ja niiden suhde mahdollisiin vaikutusten kohteisiin. Tässä kappaleessa esitettävä ohjelma keskittyy Suomen talousvyöhykkeellä toteutettaviin rakennusaikaisiin tarkkailutoimiin. Ympäristövaikutusten arvioinnin tulosten perusteella seurataan rakennustöiden aikana Suomen talousvyöhykkeellä seuraavista rakentamistoimenpiteistä mahdollisesti aiheutuvia vaikutuksia: Kiviaineksen kasaaminen (ennen putkenlaskua ja sen jälkeen) Putkenlasku (kuva 1) o Ohjauspotkurien aiheuttama virtaus (dynaamisesti asemoitava putkenlaskualus, kilometrikohdassa KP 123 - KP 350. Kilometrikohtien KP 467 - KP 491 välillä joko ankkuroitava tai DP-putkenlaskualus.) o Ankkurien käsittely (ankkuroitava putkenlaskualus, kilometrikohdissa KP 350 - KP 498 paitsi välillä KP 467 - KP 491 joko ankkuroitava tai DP-putkenlaskualus). o Putkenlasku (molemmat putkenlaskualukset KP 123 - KP 498) Käyttöönoton valmistelut 2 2 Käyttöönoton valmistelusta mahdollisesti koituvien ympäristövaikutusten tarkkailua varten laaditaan seurantaohjelma. Suomessa ohjelmassa keskitytään kaupalliseen laivaliikenteeseen kohdistuviin vaikutuksiin kilometrikohdassa KP 297. Venäjällä tapahtuvaan veden poistoon liittyvät toiminnot ja niiden ympäristönseuranta (esimerkiksi sameuden, ph:n ja hapen mittaus) ovat osa Venäjän ympäristönseurantaohjelmaa.
Sivu 12 / 67 Kuva 1. Molempien putkien laskussa kilometrikohtien KP 7 -KP 350 välillä (keltainen viiva) käytetään dynaamisesti asemoitavaa putkenlaskualusta (DP) ja kilometrikohtien KP 350 ja KP 467 ja KP 491- KP 498 välillä käytetään ankkuroitavaa putkenlaskualusta (vihreä viiva). Kilometrikohtien KP 467 ja KP 491 välillä käytetään joko ankkuroitua tai DP-putkenlaskualusta. Putkilinjojen rakennusvaiheen on arvioitu kestävän noin 2,5 vuotta (kuva 2). Suunnitelmien mukaan ensimmäinen putkilinja (luoteinen putkilinja) rakennetaan arviolta huhtikuun 2010 ja lokakuun 2011 välisenä aikana ja toinen (kaakkoinen putkilinja) rakennetaan toukokuun 2011 ja lokakuun 2012 välisenä aikana lukuun ottamatta ennen putkenlaskua tehtäviä töitä, jotka suoritetaan molempien putkilinjojen osalta vuonna 2010. Ennen rakentamisen aloittamista ammukset on raivattava turvakäytävästä ja osin ankkurointikäytävästä. Raivaus tehdään jäättömänä aikana kahdessa vaiheessa ja joka vaihe kestää noin kaksi kuukautta (kuva 2). Kuten kuvassa 2 on esitetty, raivauksen ensimmäinen vaihe alkoi loppusyksystä 2009 ja jatkuu vuoden 2010 toisella neljänneksellä. Myös raivauksen toinen vaihe alkaa vuoden 2010 toisella neljänneksellä. Kuten kappaleessa 1 on todettu, ammusten raivauksen ensimmäisen vaiheen aikana tehtävä tarkkailu kuvataan erillisessä ammusten raivauksen tarkkailuohjelmassa, joka on jo hyväksytty 2. lokakuuta 2009. Ammusten raivauksen toisen vaiheen tarkkailuohjelma on tämän kokonaisohjelman erillinen liite 4.
Sivu 13 / 67 Putkilinjojen eheyden ja vakauden varmistamiseksi on tehtävä kiviaineksen kasaamista. Ensimmäinen kiviaineksen kasaaminen eli putkenlaskua edeltävät työt alkavat noin kaksi kuukautta ennen ensimmäisen putken laskemisen alkua. Kummankin putken laskemisen valmistelutyöt on suunniteltu tehtäväksi vuonna 2010. Kiviaineksen kasaamista tehdään lisäksi kahdessa vaiheessa sen jälkeen, kun putket on laskettu merenpohjaan, eli putkenlaskun jälkeisissä töissä. Kun putket on asennettu paikalleen, niille tehdään painetestaus käyttöönoton esivalmisteluvaiheessa ennen varsinaista käyttöönottoa sekä tarvittavat putkea tukevat kiviaineksen kasaukset. Rakentamiseen Suomessa liittyvien eri toimintojen tämänhetkinen rakennusaikataulu, joka perustuu siihen, että pääasialliset rakennustyöt alkavat huhtikuussa 2010, on esitetty kuvassa 2. RAKENTAMINEN 2009 2010 2011 2012 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Rakentamisen esivalmistelut Ammusten raivaaminen Varsinaiset rakennustyöt LUOTEINEN PUTKILINJA DP-alus välillä KP 123 ja 297 Putkenlaskua edeltävät pohjatyöt Putkenlasku Putkenlaskun jälkeiset pohjatyöt Käyttöönotto/valmistelu ja osien yhd. KAAKKOINEN PUTKILINJA Ankkuroitava alus välillä KP 498 ja 420 Ankkuroitava alus välillä KP 420 ja 350 DP-alus välillä KP 350 ja 297 Putkilinjan osien yhdistäminen kohdassa KP 297 Putkenlaskua edeltävät pohjatyöt Putkenlasku Ankkuroitava alus välillä KP 350 ja 498 DP-alus välillä KP 350 ja 297 Putkenlaskun jälkeiset pohjatyöt Käyttöönotto/valmistelu ja osien yhd. DP-alus välillä KP 123 ja 297 Putkilinjan osien yhdistäminen kohdassa KP 297 Kuva 2. Nord Stream -hankkeen rakennusaikataulu Suomessa (tammikuun 2010 tilanteen mukaan). * Välillä KP 467 KP 491 putkenlasku tehdään joko ankkuroitavalla tai DPputkenlaskualuksella. Näiden toimintojen ennakoidut vaikutukset eri vaikutuskohteisiin on arvioitu raporteissa /2/ ja /3/. Vaikutustenarviointien tulosten perusteella Suomen talousvyöhykkeen ympäristötarkkailuun on sisällytetty luvuissa 5.2-5.6 esitetyt toiminnot. Rakennusvaiheen aikaisen seurannan aikataulu tehdään rakennusaikataulun mukaan, ja siksi tarkkailutoiminnot eivät usein ole jatkuva prosessi. Yhteenveto Suomessa toteutettavien eri
tarkkailutoimintojen aikataulusta, joka perustuu siihen, että pääasialliset rakennustyöt alkavat huhtikuussa 2010, on esitetty kuvassa 3. Tarkempia tietoja on luvuissa 5 ja 6 sekä liitteessä 4. Sivu 14 / 67 SEURANTA RAKENTAMISEN AIKANA ADCP-asemat joissa sameussensori 2009 2010 2011 2012 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Seuranta jatkuu käytön aikana CTD-profiili Kiinteät anturit Alukselta tehtävä virtausmittaus Alukselta tehtävä automaattinen mittaus Vesinäytteenotto Sedimenttinäytteenotto Pohjaeläinnäytteenotto - pehmeä pohja Pohjaeläinnäytteenotto - HELCOM asemat Paineaaltoanturit Visuaaliset ja akustiset havainnot Visuaaliset tarkastukset ROV-laitteella Monikeilakaikuluotaus Kuva 3. Nord Stream -hankkeen seurannan suuntaa-antava aikataulu rakennusvaiheen aikana Suomessa (helmikuun 2010 tilanteen mukaan). 5.2 Merenpohjan morfologia Rakennustoimista merenpohjan morfologiaan aiheutuvia muutoksia on arvioitu YVA-menettelyn yhteydessä /2/ (luku 8.1.1). Arviointia on laajennettu käsittelemällä dynaamisesti asemoitavan putkenlaskualuksen (DP) aiheuttamia vaikutuksia erillisessä ympäristövaikutusten arvioinnissa /3/. Arviointitulosten ja Nord Streamin rakennusvaatimusten mukaisesti tämän kohteen seurannassa keskitytään seuraaviin rakennustoimiin: Kiviaineksen kasaaminen Putken lasku
Sivu 15 / 67 Kiviaineksen kasaaminen ja putken lasku Merenpohjan morfologiaa tarkastellaan ennen kiviaineksen kasaamista. Merenpohjan syvyystiedot ja esteet merenpohjassa tutkitaan ROV-laitteella, joka on varustettu monikeilakaikuluotaimella tai vastaavalla, ääniluotaimella ja videokameroilla. Putkenlaskun esivalmisteluun kuuluvan kiviaineksen kasaamisen aikana ja jälkeen tukipenkereiden kunto tarkastetaan samoilla laitteilla. Ennen putkien laskemista merenpohjan syvyystiedot ja esteet merenpohjassa tutkitaan ROVlaitteella, joka on varustettu monikeilakaikuluotaimella tai vastaavalla, ääniluotaimella ja videokameroilla. Lisäksi kiviainespengerten suunnittelun mukainen kunto tutkitaan osana putkenlaskua edeltäviä tutkimustoimenpiteitä. Kun putket on laskettu paikalleen, putkilinjojen ja merenpohjan rakennekokonaisuus tarkastetaan ja putkilinjojen sijainti ja kunto dokumentoidaan samoja laitteita käyttäen. Kun putki on laskettu, toteutetaan putkenlaskun jälkeinen kiviaineksen kasaus. Putkenlaskun jälkeisen kiviaineksen kasauksen aikana ja sen jälkeen tarkastetaan kiviainespengerten sekä putken kunto ROV-laitteella, joka on varustettu monikeilakaikuluotaimella tai vastaavalla, ääniluotaimella ja videokameroilla. Rakentamisen jälkeinen tutkimus tehdään sen jälkeen, kun putkilinjojen rakennustyöt on saatu päätökseen, eli Suomen talousvyöhykkeellä putkenlaskun jälkeisen kiviaineksen kasaamisen jälkeen. Rakentamisen jälkeisessä tutkimuksessa dokumentoidaan kiviainespengerten laajuus (sekä putkienlaskua edeltävien että putkienlaskun jälkeisten) ja että putkilinjojen eheys on säilytetty rakennusprosessin aikana. Rakentamisen jälkeinen tutkimus on ulkoinen tarkastus, joka tehdään ROV-laitteella, joka on varustettu monikeilakaikuluotaimella tai vastaavalla, ääniluotaimella ja videokameroilla sekä viistokaikuluotaimen avulla. Kaikki kiviaineksen kasauskohteet putkilinjan varrella on esitetty kuvassa 4. Kiviaineksen kasaamisen ja putkien laskun aikana tehtävä merenpohjan morfologian tarkkailuohjelma on esitetty taulukossa 1.
Sivu 16 / 67 Kuva 4. Kiviaineksen kasauskohteet, joissa tehdään tarkastuksia ROV-laitteen avulla.
Sivu 17 / 67 Taulukko 1. Merenpohjan morfologiaa koskeva tarkkailuohjelma rakennusvaiheen aikana Merenpohjan morfologian tarkkailu Hankkeen toiminto Kiviaineksen kasaaminen ennen putkien laskua Putkien laskeminen Kiviaineksen kasaaminen putkien laskemisen jälkeen Rakennustöiden jälkeen Parametri Yksikkö Menetelmä Sijainti Ajoitus/taajuus Esteet Merenpohjan syvyysolot Kiviaineksesta tehtyjen tukipenkereiden kunto Esteet Merenpohjan syvyysolot Kiviainespenkereet Kyllä / ei sijainti (I, P) m (syvyys) m 3 (tilavuus), m (korkeus) Kyllä / ei, sijainti (I, P) m (syvyys) m (korkeus) Varusteltu ROV-laite, jossa monikeilakaikuluotain, ääniluotain ja videokamera Kaikki kohteet, joissa kiviainesta kasataan ennen putkien laskua Koko asennuskäytävä Ennen putkien laskemista edeltävää kiviaineksen kasaamista Penkereen tarkkailu kasauksen aikana Putkien laskemista edeltävän kiviaineksen kasaamisen jälkeen Ennen putkien laskemista (putken laskua edeltävä tutkimus) Putken asema m (I, P, syvyys) Jaksottain Putken laskun aikana Putken asema m (I, P, syvyys) Putken kunto Ehjä / vaurioitunut Tukipenkereiden ja putkilinjan kunto Putkilinjan eheys, kiviainespengerten laajuus ja merenpohjan olosuhteet m 3 (tilavuus), m (korkeus), Ehjä / vaurioitunut, Ehjä / vaurioitunut, m 3 (tilavuus), m (korkeus), m (vapaat jännevälit pituus ja korkeus) Varusteltu ROV-laite, jossa monikeilakaikuluotain, ääniluotain ja videokamera Varusteltu ROV-laite, jossa monikeilakaikuluotain, ääniluotain ja videokamera Varusteltu ROV-laite, jossa monikeilakaikuluotain, ääniluotain ja videokamera Viistokaikuluotain Putkilinjan koko pituus Kaikki putkenlaskun jälkeiset kiviaineksen kasauspaikat Osuudet jossa on tehty putkenlaskun jälkeisiä rakennustöitä Putken laskun jälkeen (putken laskun jälkeinen tutkimus) Penkereen tarkkailu kasauksen aikana Putkien laskemisen jälkeisen kiviaineksen kasaamisen jälkeen Putkien laskemisen jälkeisen kiviaineksen kasaamisen tai muun rakennustyön jälkeen (rakentamisen jälkeinen tutkimus) Tulosten raportointi Ennen putkenlaskua ja heti putkenlaskun jälkeen tehtävien tutkimusten tulokset yhdistetään putkenlaskun jälkeisen kiviaineksen kasaamisen tuloksiin. Yhdistetty raportti sisältää rakennetun putkilinjan tiedot ja siinä on mukana sarja yksityiskohtaisia putkilinjan linjauskarttoja ja putkilinjan toimenpidelista, jotka määrittävät rakennetun putkilinjan sijainnin, kunnon ja muodon. Kerätyt tiedot ovat saatavilla sähköisessä muodossa ja paperitulosteena. Sähköinen aineisto tuotetaan yleisissä formaateissa kuten: Microsoft Word (.doc) -tiedostoina Microsoft Excel (.xls) -tiedostoina Adobe Acrobat (.pdf) - tiedostoina AutoCAD 2008 (.dwg) -tiedostoina ArcGIS -tietokantana Syvyysolot ASCII x,y,z
Sivu 18 / 67 Visuaalisten tutkimusten tulokset raportoidaan digitaalisina videoraportteina yleisissä formaateissa kuten MPEG-2 SD ja MPEG-4. Videodata on merkitty minkä avulla voidaan käyttää etsimistoimintoa ja tiedot voidaan mahdollisesti yhdistää ArcGIS ohjelman kanssa. Videodatan yhdistetään tietoa kuten tutkimuksen tarkoitus, asema, päiväys, syvyys, kilometrikohta jne. 5.3 Vedenlaatu Rakennustoimenpiteistä johtuvaa sedimentin leviämistä ja sen vaikutuksia vedenlaatuun on arvioitu YVA-menettelyn yhteydessä /2/ (kappaleessa 8.1.2). Arviointia on laajennettu käsittämään dynaamisesti asemoitavan putkenlaskualuksen (DP) aiheuttamia vaikutuksia /3/. Arviointitulosten mukaisesti vedenlaadun seurannassa keskitytään seuraaviin rakennustoimiin: Kiviaineksen kasaaminen Putkien laskeminen: o Ohjauspotkurien aiheuttamat virtaukset (dynaamisesti asemoitava putkenlaskualus kilometrikohdissa KP 123 - KP 350. Välillä KP 467 - KP 491 putkenlasku tehdään joko ankkuroitavalla tai DP-aluksella o Ankkurien käsittely (ankkuroitava putkenlaskualus kilometrikohdissa KP 350 - KP 498 paitsi välillä KP 467 - KP 491, jolla putkenlasku tehdään joko ankkuroitavalla tai DP-aluksella). Näistä toiminnoista aiheutuvaa sedimenttien resuspendoitumista, leviämistä ja vaikutusta vedenlaatuun tarkastellaan paikan päällä tehtävillä mittauksilla sekä vesinäytteiden avulla, jotta voidaan varmistaa arviointitulokset seuraavilta osin: Resuspendoituneen sedimentin kokonaismäärä Sedimenttien leviämisen laajuus Sedimenttien leviämisen kesto. Paikan päällä tapahtuvaa tarkkailua tehdään valittujen rakennuspaikkojen välittömässä läheisyydessä. Seurannassa käytetään hyväksi vertikaalista profiilia ja horisontaalista transektiä alukselta tehtävällä automaattisella mittauksella ja vesinäytteiden analysointia. Alukselta tehtävien automaattisten mittausten lisäksi osassa seurantapaikoista käytetään kiinteitä antureita. Seurantapaikat määritetään toiminnan tyypin ja odotettujen vaikutusten voimakkuuden perusteella. Valitut menetelmät kuvaillaan yksityiskohtaisesti alla. Rakennustoimien aikana Suomen talousvyöhykkeellä tehdään seuraavat mittaukset vedenlaadun seuraamiseksi: Alukselta tehtävä automaattinen mittaus ja kiinteät anturit kiviaineksen kasauksen aikana (3 paikkaa, VOFIXIW1, VOFIXIW2 ja VOFIXIW3) Alukselta tehtävä automaattinen mittaus HELCOM / FIMR-asemia varten kiviaineksen kasauksen aikana (1 paikka, VOHE3 3 ) Alukselta tehtävä automaattinen mittaus ja kiinteät anturit putken laskun aikana (2 paikkaa, LAY1 ja LAY2) 3 VOHE1 ja VOHE2 seuranta tehdään ammusten raivauksen yhteydessä. VOHE3 seuranta vain mikäli kiviaineksen kasausta tullaan tekemään 3,5 km säteellä JML HELCOM asemasta vaiheessa 2.
Sivu 19 / 67 Osa putkenlaskun aikana tehtävistä in-situ mittauksista toistetaan toisen putken laskemisen aikana, jos tämä katsotaan tarpeelliseksi. Näillä rakennuspaikoilla tehtävien mittausten lisäksi, seuraava asema tullaan perustamaan Suomenlahden itäpuolelle kahden kuukauden ajaksi seuraamaan mahdollisia rajat ylittäviä Venäjän rantautumispaikalla tehtävän ruoppauksen aiheuttamia sedimentin leviämisen vaikutuksia: Kiinteä anturi (1 paikka, FIX3 4 ) Lisäksi tullaan asentamaan seuraavat kaksi pitkäaikaisseuranta-asemaa, joissa mitataan automaattisilla antureilla aikasarjoja lämpötilasta, sähkönjohtavuudesta, sameudesta ja virtauksennopeudesta koko rakennusajan Natura 2000-alueiden läheisyydessä: Pitkäaikainen tarkkailu ADCP-asemalla (2 paikkaa, CONTROL1 ja CONTROL2) CONTROL-asemien sijainnit ovat samat kuin vaiheen 1 ammustenraivauksen aikana Suomen talousvyöhykkeellä. Yhteenveto valituista kohteista, joissa vedenlaatua seurataan rakentamisen aikana, on esitetty taulukossa 2 ja kuvassa 5. Yhteenveto kaikista rakennus- ja käyttövaiheen seuranta-asemista on esitetty liitteessä 2. Seurantatulokset raportoidaan, kuten kappaleessa 8 on esitetty. Vedenlaadun tuloksia tarkastellaan myös kalataloudelliselta kannalta. Taulukko 2. Rakentamisen aikaiset seuranta-asemat Rakentamisen aikaiset seuranta-asemat Seuranta Koodi Rakennustoimi VOFIXIW1 Kiviaineksen kasaus Alukselta tehtävä automaattinen mittaus ja kiinteät asemat VOFIXIW2 Kiviaineksen kasaus VOFIXIW3 Kiviaineksen kasaus Alukselta tehtävä automaattinen mittaus, HELCOM / FIMR VOHE3** Kiviaineksen kasaus LAY1 Putkenlasku, DP alus Alukselta tehtävä automaattinen mittaus ja kiinteät asemat LAY2 Putkenlasku, ankkuroitava alus Rajatylittävät vaikutukset, Venäjällä tapahtuva ruoppaus FIX3 Ruoppaus Venäjällä CONTROL1 Koko rakennusvaihe Pitkäaikaisseuranta CONTROL2 Koko rakennusvaihe SED2 Kiviaineksen kasaus Sedimenttinäytteenotto* SED3 Ammusten raivaus *Käsitellään kappaleessa 6.3 ** VOHE3 seuranta vain mikäli kiviaineksen kasausta tullaan tekemään 3,5 km säteellä JML HELCOM asemasta vaiheessa 2. 4 FIX1 ja FIX2 on asennettu seuraamaan Venäjällä tehtävästä ammusten raivauksesta mahdollisesti aiheutuvia rajat ylittäviä vaikutuksia.
Sivu 20 / 67 Kuva 5. Veden laadun ja pohjaeliöstön seuranta-asemat rakennus ja käyttövaiheen aikana Kiviaineksen kasaaminen Kiviaineksen kasaamisesta johtuvaa sedimentin resuspendoitumista ja leviämistä seurataan 3-4 valitussa kohteessa seuraavasti:
Sivu 21 / 67 Alukselta tehtävä automaattinen mittaus ja kiinteät anturit: 3 paikkaa VOFIXIW1, VOFIXIW2 ja VOFIXIW3 (Kuva 6) on valittu seurantaan pehmeän pohjasedimentin, läjitettävän kiviaineksen määrän suuruuden, toimenpiteen ajankohdan ja keston perusteella. Lisäksi VOFIXIW2 sijaitsee lähellä Viron talousvyöhykkeen rajaa ja VOFIXIW3 liittyy rajat ylittävien vaikutusten tarkkailuun Virossa. VOFIXIW1 - Keskisellä Suomenlahdella lähellä kilometrikohtaa KP 297. Vesisyvyys alueella on noin 79 metriä ja etäisyys Viron talousvyöhykkeen rajaan on noin 5,9 kilometriä. Merenpohja on hyvin pehmeää savea, eikä vesi ole voimakkaasti kerrostunutta (vedessä ei odoteta esiintyvän seurannan aikana voimakasta halokliiniä eikä termokliiniä). Kiviainesta kasataan molempien putkilinjojen liitoskohtaa varten samanaikaisesti n. 92 000 m 3. Kasaustyö on suunniteltu tehtäväksi vuoden 2010 toisella neljänneksellä ja sen on arvioitu kestävän n. 49 päivää. VOFIXIW2 - Keskisellä Suomenlahdella lähellä kilometrikohtaa KP 262. Vesisyvyys alueella on noin 63 metriä ja etäisyys Viron talousvyöhykkeen rajaan on noin 0,6 kilometriä. Merenpohja on hyvin pehmeää savea, eikä vesi ole voimakkaasti kerrostunutta (vedessä ei odoteta esiintyvän seurannan aikana voimakasta halokliiniä eikä termokliiniä). Kiviainesta kasataan ennen putkenlaskua toista putkilinjaa varten noin 7 400 m 3 (penkere E2011). Kasaustyö on suunniteltu tehtäväksi vuoden 2010 toisella neljänneksellä ja sen on arvioitu kestävän n. 4 päivää. VOFIXIW3 - Itäisellä Suomenlahdella lähellä kilometrikohtaa KP 164. Vesisyvyys alueella on noin 66 metriä ja etäisyys Viron talousvyöhykkeen rajaan on noin 2,2 kilometriä. Merenpohja on tiivistä hiekkaa. Kiviainesta kasataan ennen putkenlaskua ensimmäistä putkilinjaa varten noin 3 700 m 3 (penger WK005). Kasaustyö on suunniteltu tehtäväksi vuoden 2010 toisella neljänneksellä ja sen on arvioitu kestävän n. 2 päivää. Alukselta tehtävä automaattinen mittaus: 1 paikka VOHE3 (Kuva 6) on valittu seurantaan HELCOM ja FIMR-pitkäaikaisseuranta-aseman läheisyydestä, johon saattaa olla vaikutuksia kiviaineksen kasaamisesta aiheutuvasta samentumisesta. VOHE3 pisteen läheisyydessä on suunniteltu tehtävän luoteisen putkilinjan laskun jälkeistä kiviaineksen kasausta. Asema on valittu Ilmatieteen laitoksen, Geologian tutkimuskeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksena saadun ohjauksen perusteella (taulukko 3 ja kuva 7). VOHE3-3,1 kilometrin etäisyydellä HELCOM / FIMR-asemasta JML. Vesisyvyys alueella on noin 80 metriä ja merenpohja on hyvin pehmeää savea. Kiviainesta on suunniteltu kasattavan n. 2 600 m 3 ja kasaustyön on arvioitu kestävän n. 1-2 päivää. Koska putkenlaskun jälkeen kasattavien massojen määrät ja sijainnit varmentuvat myöhemmin, seurataan VOHE3 pistettä vain, mikäli kiviaineksen kasausta tullaan tekemään 3,5 km säteellä HELCOM-asemasta JML. Alukselta tehtävät automaattiset mittaukset näillä kolmella havaintopaikalla tehdään moniparametrianturilla, jolla havainnoidaan sameutta, lämpötilaa, sähkönjohtavuutta ja syvyyttä. Automaattinen anturi lasketaan tukialuksesta vesipatsaan läpi ja tiedot kerätään pinnasta pohjaan saakka 20 50 cm:n välein. Tutkimuslinja (etäisyys yhdestä tutkimuspisteestä toiseen linjaa pitkin) riippuu kasattavan kiviaineksen määrästä sekä mahdollisen sedimenttipilven koosta ja muodosta.
Sivu 22 / 67 Tutkimuslinjasto määritellään näiden tietojen perusteella ennen tutkimusta. Mittauksen aikana tutkimuslinjoja on kaksi. Kiviaineksen kasaamisen osalta mittauksia tehdään yhdessä seurantapaikassa kerran ennen kasausta ja kaksi kertaa kasaamisen jälkeen, jotta sedimenttipilven leviämisestä ja laimentumisesta saadaan riittävästi tietoa. Jokaisessa kohteessa ennen kasausta tapahtuvaa mittausta käytetään viitemittauksena, mikä edustaa sameuden luonnollista taustatasoa. Alukselta tehtävien automaattisten mittausten tulokset esitetään poikkileikkauskuvina. Aineisto esitetään etäisyyden (kiviaineksen kasauspaikasta) funktiona syvyyden ja sameuden suhteen. Tulokset esitetään molemmista kohtisuorista luotauslinjoista kustakin mittauskierroksesta, jotta kiintoaineen käyttäytyminen sedimenttipilvessä pystytään havainnoimaan. Vastaavat esitykset laaditaan suolapitoisuudesta ja lämpötilasta. Alukselta tehtävien automaattisten mittausten lisäksi VOFIXIW1-3 pisteissä käytetään 3 kiinteätä anturia kiviaineksen kasauksen seurauksena leviävän sedimentin tarkkailuun. Käytettävät anturit ovat moniparametrisia sondeja, jotka mittaavat vertikaalisen sameuden, lämpötilan, sähkönjohtavuuden ja happipitoisuuden. Anturit ankkuroidaan noin 1 2 metrin päähän merenpohjasta. Anturit keräävät tietoa 60 minuutin välein. Kaikkiin pisteisiin asennetaan myös ADCP eteläisimmän kiinteän aseman yhteyteen. ADCP asennetaan merenpohjaan ja se mittaa vedenalaisissa virtauskentissä tapahtuvia muutoksia (virtauksen nopeus ja suunta) koko vesipatsaan osalta. Laitteisto kerää tietoa noin 1 2 metrin välein merenpohjasta pintaan 30 60 minuutin välein. Kiinteät anturit asennetaan noin kaksi viikkoa ennen kiviaineksen kasausta ja korjataan pois noin kaksi viikkoa kasauksen jälkeen. Ne asennetaan kasauspaikan ympärille n. 100 metrin etäisyydelle. Anturien tarkat sijainnit kasauspaikan ympärillä määritetään yhteistyössä kiviaineksen kasauksen suorittavan urakoitsijan ja seurantaa suorittavan urakoitsijan kanssa huomioiden tarkkailun suorittamiseen liittyvät turvallisuuskysymykset. Kiinteillä antureilla ja ADCP:llä kerätyt tulokset esitetään aikasarjakuvina. Lisäksi virtaustiedot analysoidaan ja esitetään virtausten voimakkuutta sekä suuntaa esittävinä kuvina.
Sivu 23 / 67 Kuva 6. Kohteet, joissa kiviaineksen kasaamisen aikana tehdään veden laadun mittauksia alukselta tehtävillä automaattisilla mittauksilla. VOHE1-2-asemia seurataan ammusten raivauksen aikana.
Sivu 24 / 67 Taulukko 3. Lyhyimmät etäisyydet HELCOM / FIMR-asemilta kiviaineksen kasaamispaikoille Suomen hankealueella. Seurantaan valittu asema on korostettu keltaisella värillä. Seuranta tehdään alukselta tehtävillä mittauksilla. HELCOM / FIMR -asemille aiheutuvien vaikutusten seurannasta ja asemien valinnasta on keskusteltu Geologian tutkimuskeskuksen, Ilmatieteenlaitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Lista etäisyyksistä putkilinjan rakennustoimenpiteistä seuranta-asemiin on esitetty liitteessä 1. Asemat ovat niin kaukana rakennustoiminnoista, että ainoa niille mahdollisesti ulottuva vaikutus on väliaikainen veden sameuden lisääntyminen. Käytön aikana tapahtuva HELCOM-seuranta on esitetty luvussa 6.4. Pitkäaikaisseuranta-asema Kiviaineksen kasaaminen Aseman koodi Aseman tyyppi Seurattava parametri: (V)esi (S)edimentti (B)enthos Lyhyin etäisyys [km] Putkilinja: Luoteinen (NW) Kaakkoinen (SE) Vaihe 1 Mittauspaikka 1 LL3A HELCOM V S B 7,6 NW 3 LL4A HELCOM V B 4,3 SE 2, 3 GF2 FIMR/ HELCOM V S B 5,3 SE 2, 3 14 HELCOM (Viro) V 6,5 SE 2, 3 LL5 FIMR V B 4,1 SE 2, 3 LL6A FIMR V B 3,8 SE 2, 3 LL7/ F3 HELCOM V S B 1,4 SE 3 GF1 FIMR V S B 11,6 NW 1, 2, 3 LL9 FIMR V B 5,2 NW 3 JML FIMR/ HELCOM V S B 3,1 NW 2, 3 VOHE3 LL11A HELCOM V B 7,3 NW 3 LL11/ BMPF5 HELCOM V B 6,8 NW 3 22 HELCOM V B 22,0 NW 3 LL12/ H1 HELCOM V B 16,8 SE 2, 3 LL13 FIMR V B 8,4 SE 2 AS7 FIMR V S 14,5 NW 2, 3 25 HELCOM (Viro) V 5,5 NW 2, 3 LL15 FIMR V B 14,7 SE 2, 3 BY27 HELCOM (Ruotsi) V 1,55 SE 2, 3 LL17/ H2 HELCOM V B 10,9 NW 3 NCB FIMR V S 5,4 SE 2, 3 BY29 HELCOM (Ruotsi) V 9,7 SE 2, 3 Vaihe 1: Ennen putkenlaskua tapahtuva kiviaineksen kasaus Vaihe 2: Putkenlaskun jälkeinen kiviaineksen kasaus ennen painetestausta Vaihe 3: Putkenlaskun jälkeinen kiviaineksen kasaus painetestauksen jälkeen
Sivu 25 / 67 Kuva 7. Sameuden leviämisen tarkkailuun käytettävän HELCOM / FIMR-aseman sijainti. Seuranta tehdään alukselta tehtävillä automaattisilla mittauksilla VOHE3. VOHE3 seuranta toteutetaan vain mikäli kiviaineksen kasausta tullaan tekemään 3,5 km säteellä HELCOM asemasta JML vaiheessa 2. VOHE1-2-asemia seurataan ammusten raivauksen aikana. VOFIXIW- ja VOHE-asemilta otetaan vesinäytteet, jotta automaattisten mittausten tulokset (sameus, suspendoituneet kiintoaineet ja sähkönjohtavuus) pystytään kalibroimaan. Lisäksi happipitoisuus, liuennut fosfaatti fosfori (PO4), nitraatti-nitriitti (NO3 - NO2)- ja ammonium (NH4)- typpi kuten myös kokonaisfosfori (P) ja -typpi (N) analysoidaan. Vesinäytteistä analysoidaan myös metallien kokonaispitoisuudet (As, Cd, Cr, Co, Cu, Hg, Ni, Pb, Zn). Nämä parametrit analysoidaan taulukossa 4 esitetyillä, tai vastaavilla yhtä tarkoilla ja luotettavilla standardeilla. Saadut tulokset Hankkeen nimi: Asiakirjan nimi: Nord Stream -hanke Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi Asiakirjan nro: Versio: E Pvm: 30.08.2010 G-PE-PER-REP-000-EnvMonFi
Sivu 26 / 67 yhdistetään sameusmittauksien tuloksiin. Tämän avulla voidaan laskea kiviaineksen kasauksen seurauksena suspendoituneen sedimentin mukana mahdollisesti tapahtuva metallien leviäminen. Seuranta-asemilta (VOFIXIW1-3 ja VOHE3) otetaan vesinäytteet kiviaineksen kasauksen jälkeen 10 metrin välein sekä läheltä pintaa että pohjaa (1 m pinnasta ja pohjasta). Lisäksi otetaan 4 6 näytettä mittausaineiston perusteella paikoilta, jotka edustavat joko maksimisameutta tai missä sameuspitoisuuden nousua ei enää havaita. Vesinäytteiden syvyydet päätetään kentällä alukselta tehtävien automaattisten mittaustulosten perusteella. Kaikki näytteet analysoidaan akkreditoidussa laboratoriossa normaaleilla murtoveden analyyseille sopivilla menetelmillä. Vedenlaadun tarkkailuohjelma on esitetty taulukossa 5. Vesianalyysien tulokset esitetään taulukkoina, joissa on näytteenottopisteen sijainnit ja analysoidut pitoisuudet. Taulukko 4. Vesinäytteet analysoidaan seuraavien tai vastaavien yhtä tarkkojen ja luotettavien standardien mukaisesti akkreditoidussa laboratoriossa ja menetelmillä. Parametri Akkreditoitu Yksikkö Määritysraja* Viitestandardi Näytteen määrä Epävarmuus +/ % Sameus Kyllä FTU 0,1 SFS-EN ISO 7027 100 ml 10 Happipitoisuus Kyllä mg/l 0,5 SFS- 3040 100 ml 10 Fosfori, kokonaispitoisuus Fosfori, PO 4, 0,40 µm Typpi, kokonaispitoisuus Typpi, NO 3+NO 2, 0,40 µm Typpi, NH 4, 0,40 µm Kyllä µg/l 5 SFS 3036- MOD 100 ml 15 Kyllä µg/l 2 SFS 3036- MOD 100 ml 15 Kyllä µg/l 50 SFS-EN ISO 11905 100 ml 15 Kyllä µg/l 5 SFS-EN ISO 11905 100 ml 15 Kyllä µg/l 7 SFS-EN ISO 11905 100 ml 15 Arseeni, As Kyllä µg/l 0,1 SFS-EN ISO 17294 :2005 100 ml * 20 Kadmium, Cd Kyllä µg/l 0,01 SFS-EN ISO 17294 :2005 100 ml * 15 Koboltti, Co Kyllä µg/l 0,05 SFS-EN ISO 17294 :2005 100 ml * 20 Kromi, Cr Kyllä µg/l 0,2 SFS-EN ISO 17294 :2005 100 ml * 20 Kupari, Cu Kyllä µg/l 0,1 SFS-EN ISO 17294 :2005 100 ml * 20 Nikkeli, Ni Kyllä µg/l 0,2 SFS-EN ISO 17294 :2005 100 ml * 20 Lyijy, Pb Kyllä µg/l 0,05 SFS-EN ISO 17294 :2005 100 ml * 20 Sinkki, Zn Kyllä µg/l 0,5 SFS-EN ISO 17294 :2005 100 ml * 25 Elohopea, Hg Kyllä µg/l 0,05 SFS-EN 1483:1997, modifioitu 100 ml * 20 * = kaikki metallianalyysit tehdään samasta 100 ml näytepullosta Putkien laskeminen käyttäen dynaamisesti asemoitavaa alusta tai ankkuroitavaa alusta Putkenlaskun aikana tehtävän seurannan tarkoituksena on määrittää putkenlaskusta sekä ankkurien käsittelystä ja dynaamisesti asemoitavan putkenlaskualuksen ohjauspotkureista aiheutuvan
Sivu 27 / 67 sedimenttien leviämisen määrä. Mittaukset tehdään kahdessa valitussa kohteessa kuten alla on esitetty. Alukselta tehtävä automaattinen mittaus ja kiinteät anturit (LAY): seurantaa suoritetaan kahdessa valitussa kohteessa (LAY1-2) ensimmäisen putkilinjan laskemisen aikana (kuva 8). LAY1 Seurantapaikka valitaan DP-aluksen osiolla sijaitsevien kilometripisteiden KP 181 KP 185 väliltä sää ym. olosuhteiden mukaan. Merenpohja kohteessa on kovien pohjien yhdistelmä, syvyys on koko Suomen osuuden matalimpia (noin 50-62 metriä) ja alue on 1,7 kilometrin päässä Viron talousvyöhykkeen rajasta. Sijainti on valittu mataluuden lisäksi myös ehdotetun Sandkallanin Natura 2000 alueen läheisyyden takia (Kuva 9). LAY2 - Seurantapaikka valitaan ankkuroitavan putkenlaskualuksen osiolla lähellä kilometripistettä KP 495, koska alus aloittaa putkenlaskun Suomen talousvyöhykkeellä kilometripisteestä KP 498 edeten lännestä itään. Merenpohja kohteessa on pehmeitä sedimenttejä, syvyys noin 181 metriä ja etäisyys Viron talousvyöhykkeen rajaan 1,3 kilometriä. Alukselta tehtävää automaattista mittausta tehdään näillä kahdella paikalla moniparametrisella sondilla, joka mittaa vertikaalisen sameuden, lämpötilan, johtokyvyn ja syvyyden. Mittaukset tehdään putkien laskun aikana ja automaattinen sondi lasketaan tukialuksesta vesipatsaan läpi. Tietoa kerätään pinnasta pohjaan 20 50 cm välein. Tutkimuslinjan muoto (näytepisteiden etäisyys pisteestä toiseen tutkimuslinjalla) riippuu putkenlaskun mahdollisesti synnyttävän sedimenttipilven koosta ja muodosta. Mittaukset tehdään yhdessä seurantakohteessa kaksi kertaa kutakin transektilinjaa pitkin putkenlaskualuksen ympärillä putkenlaskun aikana. LAY1 pisteessä transektilinja kulkee putkenlaskualuksen takana etäisyydellä, jossa putki koskettaa merenpohjaa, turvakäytävän poikki. LAY2 pisteessä yksi transektilinja kulkee putkenlaskualuksen takana etäisyydellä, jossa putki koskettaa merenpohjaa, ankkurointikäytävän poikki (+/- 800 m putkilinjan molemmin puolin). Toinen noin 3 km pitkä transektilinja kulkee ankkurointikäytävän ulkoreunaa pitkin noin 800 metrin etäisyydellä putkenlaskualuksesta. Putkenlasku-urakoitsija varmistaa transektilinjojen sijainnit putkenlaskualusten ympärillä hyvissä ajoin ennen työn suorittamista ottaen huomioon seurannan suorittamiseen liittyvät turvallisuuskysymykset. Alukselta tehtävien automaattisten mittausten tulokset esitetään poikkileikkauskuvina. Aineisto esitetään etäisyyden (putkenlaskualuksesta) funktiona syvyyden ja sameuden suhteen. Tulokset kustakin mittauskierroksesta näyttävät kuinka kiintoaines käyttäytyy sedimenttipilvessä. Vastaavat esitykset laaditaan suolapitoisuudesta ja lämpötilasta. Alukselta tehtävien automaattisten mittausten lisäksi LAY1-2 pisteissä käytetään 2 kiinteätä anturia putkenlaskun ja ankkurien käsittelyn tai ohjauspotkurien virtausten seurauksena leviävän sedimentin tarkkailuun. Käytettävät anturit ovat moniparametrisia sondeja, jotka mittaavat vertikaalisen sameuden, lämpötilan, sähkönjohtavuuden ja happipitoisuuden. Anturit ankkuroidaan noin 1 2 metrin päähän merenpohjasta ja keräävät tietoa 60 minuutin välein. Kiinteät anturit asennetaan noin viikko ennen putkenlaskualuksen saapumista paikalle ja korjataan pois noin viikon kuluttua putkenlaskualuksen ohitettua paikan. LAY1 pisteessä yksi anturi asennetaan molemmille puolille putkilinjaa noin 50 metrin etäisyydelle putkenasennuskäytävästä. LAY2 pisteessä yksi anturi asennetaan noin 50 metrin etäisyydelle putkenasennuskäytävästä ja toinen anturi ankkurointikäytävän ulkopuolelle noin 800 metrin etäisyydelle putkenasennuskäytävästä.
Putkenlasku-urakoitsija varmistaa anturoiden sijainnit putkenasennuskäytävän läheisyydessä hyvissä ajoin ennen työn suorittamista ottaen huomioon tarkkailun suorittamiseen liittyvät turvallisuuskysymykset. Kiinteillä antureilla kerätyt tulokset esitetään aikasarjakuvina. Sivu 28 / 67 Kuva 8. Seuranta-asemat LAY1-2, joissa tehdään veden sameuden mittauksia aluksista tehtävillä automaattisilla mittauksilla putkien laskun aikana. Vesinäytteet otetaan LAY-asemilta, jotta automaattisen mittauksen tulokset (sameus, kiintoainepitoisuus ja sähkönjohtavuus) pystytään kalibroimaan. Lisäksi vesinäytteistä analysoidaan happipitoisuus, liuennut fosfaatti fosfori (PO 4 ), nitraatti-nitriitti (NO 3 - NO 2 )- ja ammonium (NH 4 )- typpi kuten myös kokonaisfosfori (P) ja -typpi (N). Myös metallien kokonaispitoisuudet (As, Cd, Cr, Co, Cu, Hg, Ni, Pb, Zn) analysoidaan vesinäytteistä. Nämä parametrit analysoidaan taulukossa 4 esitetyillä, tai vastaavilla yhtä tarkoilla ja luotettavilla standardeilla. Saadut tulokset yhdistetään
Sivu 29 / 67 sameusmittauksien tuloksiin, jotta voidaan laskea putken laskusta aiheutuva mahdollinen suspendoituneen sedimentin mukana tapahtuva metallien leviäminen. Jokaiselta näytteenottopaikalta (LAY1 ja LAY2) otetaan vesinäytteet transektien pääte- ja keskipisteistä 3 tai 4 syvyydeltä. Näytteenottosyvyydet päätetään kentällä aluksista tehtävien automaattisten mittausten perusteella. Kaikki näytteet analysoi akkreditoitu laboratorio normaalein murtoveden analyyseille sopivin menetelmin. Vedenlaadun tarkkailuohjelma esitetään taulukossa 5. Vesianalyysien tulokset esitetään taulukoissa, joissa on näytteenottopisteiden sijainnit ja analysoidut pitoisuudet. Kuva 9. LAY1 seurantapaikka valitaan tarkemmin sää ym. olosuhteiden mukaan merkityltä (punainen) alueelta. Rajat ylittävät vaikutukset Venäjän rantautumispaikalla tehtävästä ruoppauksesta Kiinteää anturia (FIX) käytetään yhdessä sijaintipaikassa Venäjän rantautumispaikalla tapahtuvasta n. 1.8 km ruoppausosuudesta Suomeen mahdollisesti aiheutuvan sedimenttien sekoittumisen seurantaan. Mittaus tullaan tekemään moniparametrisella sondilla, joka mittaa Hankkeen nimi: Asiakirjan nimi: Nord Stream -hanke Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma Suomi Asiakirjan nro: Versio: E Pvm: 30.08.2010 G-PE-PER-REP-000-EnvMonFi