AITO SÄÄSTÖPANKKI OY TASEKIRJA 2014

AITO SÄÄSTÖPANKKI OY TASEKIRJA 2014 Yritys- ja yhteisötunnus: 2286574-2 Postiosoite: Kauppakatu 14 B 8, 33210 Tampere Käyntiosoite: Kauppakatu 14, Tampere Kotipaikka: Tampere

SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2014 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 1.1. - 31.12.2014... 1 Pankin liiketoiminta... 2 Tulos... 3 Tase... 5 Konsernitilinpäätös... 8 Riskienhallinta... 11 Hallinto ja henkilöstö... 15 Yhteiskuntavastuu... 16 Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat... 17 Liiketoiminnan kehitys vuonna 2015... 17 Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä... 17 Tunnuslukujen laskentakaavat... 18 Tilinpäätös... 19 Aito Säästöpankki Oy:n tuloslaskelma... 19 Aito Säästöpankki Oy:n tase... 20 Aito Säästöpankki Oy:n rahoituslaskelma... 22 Liitetiedot... 23 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus... 42 Tilinpäätösmerkintä... 42 Tilintarkastuskertomus... 43 Luettelo tilikauden aikana käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositelajeista... 44

1 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 1.1. - 31.12.2014 Pankin asiakasmäärä oli tilikauden päättyessä lähes 43 000. Pankilla on yhteensä 13 konttoria, Tampereella, Hämeenkyrössä, Ikaalisissa, Kangasalla, Nokialla, Pirkkalassa, Pälkäneellä, Valkeakoskella ja Ylöjärvellä. Aito Säästöpankki Oy on itsenäinen säästöpankki, joka on perustettu vuonna 2009. Aito Säästöpankki Oy kuuluu Säästöpankkien yhteenliittymään ja Säästöpankkiryhmään. Vuosi 2014 oli pankin 6. toimintavuosi. Pankki toimii Pirkanmaan alueella. Pankin asiakaskunnasta pääosa on yksityisasiakkaita ja pienyrityksiä. Säästöpankkiryhmä Säästöpankkien yhteenliittymä on säästöpankkien ja keskusyhteisönä toimivan Säästöpankkiliiton sekä niiden tytär- ja osakkuusyhteisöjen muodostama finanssiryhmä. Säästöpankit ovat itsenäisiä, alueellisia ja paikallisia pankkeja. Säästöpankkien tuote- ja palveluvalikoimaa täydentävät Säästöpankkiryhmään kuuluvien tuoteyhtiöiden kanssa tuotettavat muut finanssialan palvelut ja tuotteet. Aito Säästöpankki Oy kuuluu Säästöpankkien yhteenliittymään, johon kuuluvat yhteisöt muodostavat yhteenliittymästä annetussa laissa määritellyn taloudellisen kokonaisuuden, jossa Säästöpankkiliitto osk ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja sitoumuksista. Säästöpankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisönä toimiva Säästöpankkiliitto osk, 25 säästöpankkia, Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oy ja edellä mainittujen konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset. Lisäksi yhteenliittymään kuuluu Sp-Rahastoyhtiö Oy. Toimintaympäristö Vuonna 2014 maailmantalouden epävarmuustekijät säilyivät ennallaan, mutta sijoitusmarkkinoille vuosi osoittautui erittäin hyväksi. Kasvunäkymissä eri mantereiden välillä on havaittavissa eriytymistä. Yhdysvalloissa talouskasvu ja työllisyystilanne osoittavat merkittävää parantumista, kun taas Euroopan talouden ongelmaksi on muodostunut hidas talouskasvu ja korkea työttömyys. Euroalueen matala inflaatio ja talouskasvun hidastuminen johtivat Euroopan keskuspankin muuttamaan rahapolitiikkaansa aikaisempaa elvyttävämmäksi, mikä osaltaan laski korkoja Euroopassa. Geopoliittiset jännitteet Euroopan itärajalla ja sitä seuranneet Venäjään kohdistuneet talouspakotteet osaltaan heikensivät odotuksia talouden elpymisestä Euroopassa, mutta erityisesti Suomessa. Suomen talouskehitys oli heikkoa ja työttömyysaste nousi vuoden aikana. Euroopan keskuspankki teki päätöksen aloittaa arvopaperien osto-ohjelman, jonka avulla keskuspankki pyrkii kasvattamaan taseensa kokoa ja sitä kautta nostamaan inflaatio-odotuksia euroalueella. Poliittiset jännitteet ovat vaikuttaneet siihen, että keskuspankki on vasta nyt reagoinut deflaation uhkaan mittavampien toimenpiteiden muodossa. Samanaikaisesti euroalueen rakenteelliset ongelmat, työmarkkinoiden joustamattomuus ja julkisen sektorin alijäämä ovat osaltaan hidastaneet euroalueen talouden elpymistä. Myös markkinoiden näkökulmasta EKP on toiminut verrattain hitaasti ja toimenpiteiden laajuus ei ole ollut riittävä. EKP:n mahdollisuudet toteuttaa julkistetut toimenpiteet ovat kyseenalaisia ja perinteisten rahapolitiikan keinojen ollessa tehottomia on olemassa merkittävä riski siitä, että euroalue ajautuu entistä vaikeampaan tilanteeseen. Merkittävänä riskitekijänä tulevan vuoden osalta on, miten EKP:n ilmoittamat toimenpiteet likviditeetin lisäämiseksi tullaan toteuttamaan ja mitä vaikutuksia tällä on reaalitalouteen. Korkotaso

2 sekä yrityslainojen riskimarginaalit ovat jo hyvin alhaisella tasolla ja korkotason laskulla nykyiseltä tasoltaan tulee olemaan marginaalinen vaikutus reaalitalouteen. Yhdysvaltain keskuspankki reagoi Euroopan keskuspankkia nopeammin elvyttävän rahapolitiikan osalta ja on onnistunut kääntämään talouden kasvu-uralle mittavien toimenpiteiden myötä. Yhdysvalloissa BKT:n kasvu on ylittänyt odotukset ja työttömyysaste on palannut finanssikriisiä edeltäneelle tasolle. Yhdysvaltojen reaalisen BKT:n odotetaan kasvavan yli 3 prosenttia vuonna 2015. Suomen tilannetta heikentää vientikysynnän merkittävä hidastuminen ja erityisesti Venäjän pakotteiden tuomat muutokset viennin rakenteeseen. Toimenpiteet rakenteellisten uudistusten osalta ovat edenneet hitaasti ja tämä on johtanut Suomen luottoluokituksen laskuun syksyllä 2014. Työmarkkinoiden kehitys on vuoden 2014 aikana ollut muuta euroaluetta heikompi ja nopeaa muutosta työmarkkinoiden elpymiseen ei ole nähtävissä tulevana vuonna. Suomen kannalta merkittävä tekijä ovat tulevan hallituksen toimenpiteet julkisen talouden vakauttamiseksi ja luottamuksen palauttamiseksi. Epävarmuus talouden kehityksestä ei kuitenkaan heijastunut osakemarkkinoille. Osakekurssit nousivat vuoden aikana merkittävästi kaikilla päämarkkinoilla. Keskuspankkien elvyttävä rahapolitiikka ylläpitää likviditeettiä ja korkotaso tulee pysymään alhaisena vielä jatkossa. Tämä osaltaan tulee tukemaan osake- ja yrityslainamarkkinoita myös tulevana vuonna. Näkymät Yhdysvaltojen talouden osalta ovat positiiviset vuoden 2015 osalta. Tällä saattaa olla vaikutuksia vientikysyntään Euroopassa ja yhdessä heikentyvän euron kanssa nämä tekijät edesauttavat Euroopan mahdollisuuksia saada talous kasvu-uralle. Pankin liiketoiminta Aito Säästöpankki Oy:n liiketoiminnan kasvu ja tulos ylittivät pankin liiketoimintasuunnitelmassaan tilikaudelle asettamat tavoitteet. Pankki keskittyi toimintasuunnitelmansa mukaisesti kasvattamaan asiakaskuntaansa ja kannattavuuttaan. Aito Säästöpankki Oy harjoittaa peruspankkitoimintaa ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja sekä oman taseensa kautta, että välittää yhteistyökumppaneidensa tuotteita. Välitetyt tuotteet käsittävät luotto-, sijoitus- ja vakuutustuotteita. Välitetyt luotot koostuvat Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n kiinnitysluotoista, joiden määrä vuoden 2014 lopussa oli 59,7 miljoonaa euroa. Aktia Hypoteekkipankki ei ole katsauskaudella myöntänyt uusia asuntoluottoja, vaan uuslainananto tapahtuu pankkien omista taseista. Pankilla on jälleenrahoitusvelvoite välittämiinsä kiinnitysluottoihin. Jälleenrahoitusvelvoite toteutetaan pitkäaikaisena vakuudettomana seniorluottona Aktia Hypoteekkipankille. Luoton määrä on sidoksissa välitettyjen luottojen määrään. Määrä tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa. Sijoitustuotteina pankin tuotevalikoimaan kuuluvat Sp-Rahastoyhtiö Oy:n rahastot sekä SEB:n rahastot ja indeksilainat. Pankki tarjoaa asiakkailleen myös omaisuudenhoitopalvelua, jossa salkunhoitajana on Sp-Rahastoyhtiö Oy. Varainhoidossa olevien varojen määrä oli vuoden vaihteessa 4,1 miljoonaa euroa. Lisäksi pankki tarjoaa asiakkailleen osakevälityspalveluja. Vuoden lopussa asiakkailla oli pankin välittämiä rahasto- ja vakuutussäästöjä 107,8 miljoonaa euroa. (69,8) Pankin välittämät eläke- ja henkivakuutustuotteet tuottaa säästöpankkien omistama Sp- Henkivakuutusyhtiö, joka tarjoaa pankin asiakkaille nykyaikaisia ja eri tilanteisiin sopivia vakuutussäästämisen tuotteita. Valikoima sisältää mm. säästö- ja eläkevakuutukset, lainaturvan, kapitalisaatiosopimuksen ja varainhoitovakuutuksen.

3 Maksujenvälityksessä pankki käyttää Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oy:n maksujenvälitys- ja clearingpalveluja. Palvelujen hoito siirtyi Säästöpankkien Keskuspankille marraskuun alussa 2014 Bonum Pankki Oy:ltä ja Aktia Pankki Oyj:ltä, jotka jatkoivat palvelujen hoitoa sanottuun ajankohtaan asti sen mukaisesti kuin oli sovittu. Kiinteistönvälittäjänä toimii säästöpankkien oma kiinteistönvälitysketju, jonka keskusyhtiönä on Sp-Koti Oy. Sp-Koti -ketju toimii franchising-periaatteella, jossa itsenäiset yhtiöt muodostavat pankin kanssa yhteistyössä toimivan valtakunnallisen välittäjäketjun. Säästöpankin tarjoavat vakuutuksia verkkokaupassa, josta saa tavallisimmat henkilöasiakkaan vahinkovakuutuspalvelut. Vakuutuksenantajana toimii Suomen Vahinkovakuutus. Säästöpankkiryhmän uudistuminen ja muodostaminen Säästöpankkiryhmä kertoi elokuussa 2013 julkisuuteen, että Säästöpankit harkitsevat riviensä tiivistämistä ja oman ryhmästatuksensa virallistamista, sillä finanssialan uudistuva sääntely ei tunnista ryhmän verkottunutta liiketoimintamallia viralliseksi ryhmärakenteeksi. Tutkittuaan eri vaihtoehtoja Säästöpankit totesivat, että yhteenliittymälainsäädäntö tarjoaa sopivan mallin ryhmän uudistamiseen. 25 Säästöpankkia teki marraskuussa 2013 päätöksen yhteenliittymään liittymisestä, sen toimintaperiaatteiden ja keskusyhteisön sääntöjen hyväksymisestä sekä yhteenliittymän jäsenyyden edellyttämän muutoksen tekemisestä pankin sääntöihin tai yhtiöjärjestykseen. Yhteenliittymän keskusyhteisö muodostettiin Säästöpankkiliitosta, mitä koskevat päätökset keskusyhteisöstä tehtiin liiton ylimääräisessä kokouksessa tammikuussa 2014. Keskusyhteisön toimilupahakemuksen valmistelu aloitettiin loppuvuodesta Säästöpankkien päätösten jälkeen. Hakemus jätettiin Finanssivalvonnalle toukokuussa ja Finanssivalvonta myönsi Säästöpankkiliitolle keskusyhteisön toimiluvan 16.10.2014. Toiminta yhteenliittymänä aloitettiin 31.12.2014. Tulos Aito Säästöpankki Oy:n liikevoitto oli 6 540 tuhatta euroa (4 445 tuhatta euroa vuonna 2013). Liikevoitto kasvoi edellisestä vuodesta 47,2 prosenttia. Liikevoittoprosentiksi taseen vuosikeskiarvosta muodostui 1,0 prosenttia (0,8). Pankin kulu-tuotto -suhde oli 62,6 prosenttia (71,0). Pankin keskeiset tuloslaskelmaerät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa 01-12/2014 01-12/2013 Muutos-% *) 01-12/2012 Muutos-% **) Korkokate 9 692 8 081 19,9 8 204-1,5 Nettopalkkiotuotot 6 653 6 259 6,3 4 939 26,7 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 71 129-44,7 91 42,3 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 1 471 577 63 Suojauslaskennan nettotulos 18-37 -31 18,0 Muut tuotot 1 182 625 89,0 503 24,4 Tuotot yhteensä 19 087 15 634 22,1 13 767 13,6 Henkilöstökulut -4 797-4 509 6,4-3 988 13,1 Muut hallintokulut -4 406-4 345 1,4-3 687 17,8 Muut kulut -2 737-2 249 21,7-1 892 18,9 Kulut yhteensä -11 940-11 104 7,5-9 567 16,1 Kulu-tuotto -suhde 62,56 71,02 69,49 Arvonalentumistappiot luotoista -607-86 -241-64,4

4 Liikevoitto 6 540 4 445 47,1 3 959 12,3 Tilikauden voitto 4 053 898 1 507-40,4 *) Muutos 2014-2013 **) Muutos 2013-2012 Pankin korkokatteeksi muodostui 9 692 tuhatta euroa (8 081). Korkokate kasvoi 19,9 prosentilla edelliseen tilikauteen verrattuna. Korkokatetta vahvistivat suojaavista korkojohdannaisista saadut korot, joiden määrä korkokatteessa oli 1 058 tuhatta euroa (1 285). Korkotuottojen määrä oli 14 906 tuhatta euroa (12 127), jossa kasvua edellisvuodesta oli 22,9 prosenttia. Korkotuotoista merkittävimmän osan muodostivat antolainauksen korkotuotot. Korkokulut olivat 5 214 tuhatta euroa (4 046). Korkokulut kasvoivat edelliseen tilikauteen verrattuna 28,9 prosenttia. Korkokulut koostuivat pääasiassa yleisön talletuksille maksetuista koroista. Nettopalkkiotuotot olivat 6 653 tuhatta euroa (6 259). Tästä palkkiotuottojen osuus oli 7 311 tuhatta euroa (6 818) ja palkkiokulujen 658 tuhatta euroa (559). Palkkiotuottoihin sisältyy välitetyistä tuotteista saatuja palkkioita yhteensä 1 420 tuhatta euroa (1 176), josta välitetyistä kiinnitysluottopankin luotoista saadut palkkiot olivat 12 tuhatta euroa (171) ja muista välitetyistä tuotteista 1 408 tuhatta euroa (1 005). Välitetyistä kiinnitysluotoista saadut palkkiot sisältyvät edellä esitettyihin lukuihin nettomääräisinä. Muista palkkiotuotoista merkittävimpiä olivat palkkiot antolainauksesta 2 278 tuhatta euroa (2 415), palkkiot maksuliikenteestä 2 850 tuhatta euroa (2 608) ja palkkiot omaisuuden hoidosta ja lainopillisista tehtävistä 184 tuhatta euroa (106) Palkkiokulut kasvoivat edellisvuodesta 17,8 prosenttia. Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotoiksi muodostui 71 tuhatta euroa (129). Erään sisältyi tuloksen kautta käypään arvoon kirjattavien rahoitusvarojen myyntivoittoja ja tappioita - 35 tuhatta euroa (15) sekä näiden realisoitumattomia arvostusvoittoja ja tappioita 106 tuhatta euroa (113). Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat 1 471 tuhatta euroa (577). Tästä myyntivoitot ja -tappiot olivat 1 498 tuhatta euroa (577). Erään sisältyy myös käyvän arvon rahastosta tuloslaskelmaan siirrettyjä arvonalentumistappioita 27 tuhatta euroa (0). Suojauslaskennan nettotulos oli 18 tuhatta euroa (-37). Erä muodostuu käypää arvoa suojaavien korkojohdannaisten ja suojattavien kohteiden käypien arvojen muutosten erotuksesta. Muut tuotot sisältävät tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista, sijoituskiinteistöjen nettotuotot ja liiketoiminnan muut tuotot, yhteismäärältään 1 182 tuhatta euroa (625). Saadut osingot olivat 148 tuhatta euroa (127), jossa kasvua edellisvuoteen oli 21 tuhatta euroa. Sijoituskiinteistöjen nettotuotoksi muodostui -219 tuhatta euroa (41). Ero, 260 tuhatta euroa, johtui kiinteistön myyntitappiosta. Liiketoiminnan muut tuotot kasvoivat 795 tuhannella eurolla 1 253 tuhanteen euroon (458). Kasvuun vaikuttivat liiketoimintaan nähden tavallista suurempien kertaluonteisten erien jaksottuminen kaudelle. Kasvuun vaikutti säästöpankkien vakuusrahaston palautus. Henkilöstökulut muodostuvat palkkakuluista, sekä eläke- ja muista henkilösivukuluista. Näiden kulujen kokonaismäärä oli 4 797 tuhatta euroa (4 509), mikä oli 6,4 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Muut hallintokulut kasvoivat 1,4 prosenttia, 4 406 tuhanteen euroon (4 345). Muut kulut, 2 737 tuhatta euroa (2 249), käsittävät poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä liiketoiminnan muut kulut. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 379 tuhatta euroa (438). Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 30,2 prosenttia 2 358 tuhanteen euroon (1 811).

5 Luotoista ja takauksista kirjattujen arvonalentumistappioiden nettomäärä tilikauden tuloksessa oli 607 tuhatta euroa (86), jossa kasvua edellisvuodesta oli 521 tuhatta euroa. Arvonalentumistappioiden bruttomäärä oli 766 tuhatta euroa (149). Arvonalentumistappioiden määrän kasvu johtuu saamisryhmäkohtaisesta varauksesta, jota ei aiempina vuosina ole tehty. Arvonalentumisten palautuksia aikaisemmin toteutuneiksi luottotappioiksi kirjatuista saamisista saatiin 159 tuhatta euroa (63). Tase Pankin tase kasvoi vuoden 2014 aikana 15,3 prosenttia ja oli vuoden lopussa 732,9 miljoonaa euroa (635,7). Taseessa olevien luottojen määrä oli 512,8 miljoonaa euroa. Yleisön talletusten määrä oli 512,5 miljoonaa euroa. Aito Säästöpankki Oy:n taseen keskeiset erät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa 31.12.2014 31.12.2013 Muutos-% **) 31.12.2012 Muutos-% ***) Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 515 690 486 146 6,1 424 575 14,5 Luotot 512 815 483 342 6,1 423 003 14,3 Muut saamiset 2 875 2 804 2,5 1 572 78,4 Sijoitukset 206 694 141 956 45,6 85 370 66,3 Saamiset luottolaitoksilta 93 034 64 134 45,1 41 587 54,2 Saamistodistukset 57 544 41 032 40,2 25 000 64,1 Osakkeet ja osuudet 46 824 26 877 74,2 10 405 Kiinteistöt 9 292 9 913-6,3 8 378 18,3 Johdannaissopimukset 4 845 2 443 98,4 4 090-40,3 Johdannaissopimukset vastaavaa 4 845 2 443 98,4 4 090-40,3 Yleisön talletukset *) 512 453 475 881 7,7 435 860 9,2 Velat luottolaitoksille 60 981 34 750 75,5 12 572 Liikkeeseen lasketut velkakirjat 95 246 70 760 34,6 18 091 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat *) 75 246 52 760 42,6 0 Velat, joilla on huonompi etuoikeus 20 000 18 000 11,1 18 091-0,5 Oma pääoma 27 048 22 365 20,9 21 790 2,6 Tilinpäätössiirtojen kertymä 24 733 23 476 5,4 20 329 15,5 ROA % 0,8 0,7 0,7 ROE % 12,1 10,5 9,8 Omavaraisuusaste 6,4 6,3 7,1 Vakavaraisuussuhde 13,41 % 17,16 % 19,32 % *) Luku ei sisällä suojauksesta johtuvaa käyvän arvon muutosta **) Muutos 2014-2013 ***) Muutos 2013-2012 Luotonanto Aito Säästöpankki Oy:n luotonannon kokonaismäärä tilikauden lopussa oli 572,5 miljoonaa euroa (552,4). Luotonanto sisältää pankin taseessa olevat luotot 512,8 miljoonaa euroa (483,3) sekä pankin välittämät Aktia Hypoteekkipankin kiinnitysluotot, jotka eivät sisälly pankin taseeseen. Välitettyjen kiinnitysluottojen määrä vuoden lopussa oli 59,7 miljoonaa euroa (69,1). Pankin valtion varoista välittämät luotot sisältyvät pankin taseeseen erään Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Niiden määrä vuoden lopussa oli 0,2 miljoonaa euroa (0,3).

6 Mukaan luettuna välitetyt kiinnitysluotot luottoja nostettiin ja uudistettiin vuoden aikana yhteensä 136,6 miljoonaa euroa. Luotonannon nettolisäys oli 20,1 miljoonaa euroa eli 3,6 prosenttia. Järjestämättömien saamisten määrä säilyi edelleen hyvin maltillisella tasolla. Järjestämättömät saamiset olivat 1,9 miljoonaa euroa (2,7) eli 0,8 miljoonaa euroa pienemmät kuin vuotta aiemmin. Järjestämättömien saamisten määrä oli 0,4 prosenttia (0,5) pankin taseessa olevien luottojen ja taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin sisältyvien takausten yhteismäärästä. Lisäksi lainanhoitojoustolliset saamiset olivat 5 miljoonaa euroa. Lainanhoitojoustolliset saamiset ovat saamisia, joiden lainaehtoja on neuvoteltu uudelleen tai asiakkaan rahoitusta on järjestelty heikentyneen maksukyvyn johdosta. Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin kuuluvat asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset, 20,9 miljoonaa euroa (11,2) muodostuvat pääasiassa pankki- ja muista takauksista. Muihin takauksiin sisältyvät pankin antamat omavelkaiset takaukset omasta ja muiden säästöpankkien puolesta Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle liittyen välitetyistä kiinnitysluotoista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden korvaamiseen. Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset, joiden määrä tilikauden päättyessä oli 10,7 miljoonaa euroa (13,1) koostuvat pääasiassa myönnetyistä nostamattomista luotoista. Sijoitukset Pankin sijoitukset kohdistuivat pääosin talletuksiin muissa luottolaitoksissa, saamistodistuksiin, osakkeisiin ja osuuksiin sekä kiinteistöihin, jotka sisältyvät tase-erään Aineelliset hyödykkeet. Aineelliset hyödykkeet on eritelty liitetiedossa 2.8. Pankin talletukset muissa luottolaitoksissa olivat 93,0 miljoonaa euroa (64,1). Määrä oli 28,9 miljoonaa euroa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Sijoitukset saamistodistuksiin muodostuivat rahamarkkina-arvopapereista ja joukkovelkakirjalainoista. Niiden määrä tilikauden päättyessä oli 57,5 miljoonaa euroa (41,0), mikä on 40,2 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin olivat kauden päättyessä 46,8 miljoonaa euroa (26,9). Tästä toiminnalle välttämättömien osakkeiden ja osuuksien osuus oli 10,1 miljoonaa euroa (7,0) ja muiden osakkeiden ja rahasto-osuuksien osuus 36,7 miljoonaa euroa (19,8). Pankilla ei ole hallussaan julkisesti noteerattuja osakkeita, joilla se kävisi aktiivisesti kauppaa. Pankin kiinteistöomaisuuden arvo taseessa oli 9,3 miljoonaa euroa (9,9). Tästä omassa käytössä olevien kiinteistöjen arvo oli 5,7 miljoonaa euroa (5,8) ja sijoituskiinteistöjen arvo 3,6 miljoonaa euroa (4,1). Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 2.8. Tilikauden aikana aktivoitiin taseeseen 54 tuhannella eurolla kiinteistöihin kohdistuvia perusparannusmenoja. Vuoden 2014 aikana pankki myi omistamiensa kiinteistöyhteisöjen osakkeita 508 tuhannen euron arvosta. Kiinteistöomaisuuden myynnistä kertyi 353 tuhannen euron nettomääräinen myyntitappio. Pankki ei kirjannut tilikauden aikana arvonalennuksia kiinteistöomaisuudesta (-100).

7 Johdannaissopimukset Pankki käyttää johdannaissopimuksia korkoriskiensä suojaamiseen. Tilikauden päättyessä johdannaisten positiivinen käypä arvo taseen vastaavaa puolella, tase-erässä Johdannaissopimukset, oli yhteensä 4,8 miljoonaa euroa (2,4), joka muodostui käypää arvoa suojaavista johdannaisista. Pankki suojasi käyvän arvon suojauksella avistaehtoista talletussalkkua ja osaketalletusta. Suojausinstrumenttina olivat koronvaihtosopimukset ja osakeoptiot. Johdannaissopimukset eritellään liitetiedossa 2.5. Vakavaraisuuslaskennassa johdannaiset sisältyvät luotto- ja vastapuoliriskin vakavaraisuusvaatimukseen. Yleisön talletukset Pankin varainhankinnasta valtaosa muodostui yleisöltä vastaanotetuista talletuksista. Talletusten määrä vuoden lopussa oli 512,5 miljoonaa euroa (475,9). Talletukset kasvoivat vuoden aikana 36,6 miljoonaa euroa eli 7,7 prosenttia. Talletukset käyttely- ja säästämistileillä kasvoivat vuoden aikana 20,6 miljoonaa euroa eli 7,4 prosenttia ja niiden määrä vuoden vaihteessa oli 298,9 miljoonaa euroa (278,3). Sijoittamis- ja asuntosäästöpalkkiotilien kasvu oli 16,0 miljoonaa euroa eli 8,1 prosenttia ja niitä oli vuoden vaihteessa 213,6 miljoonaa euroa (197,6). Muut velat Muut velat muodostuvat pääasiassa veloista luottolaitoksille ja liikkeeseen lasketuista velkakirjoista, joita ovat sijoitustodistukset, joukkovelkakirjalainat sekä debentuurit, joilla on huonompi etuoikeus kuin pankin muilla veloilla. Velat luottolaitoksille olivat 61,0 miljoonaa euroa (34,8). Erä sisältää muiden luottolaitosten pankkiin tekemät talletukset sekä pankin muut velat muille luottolaitoksille, jotka olivat Repomyyntejä. Näitä oli 7,9 miljoonaa euroa (0,0). Pankki laski liikkeeseen vuoden aikana sijoitustodistuksia 119,8 miljoonaa euroa ja debentuurilainoja 8,0 miljoonaa euroa. Tilikauden päättyessä liikkeeseen laskettujen velkakirjojen määrä pankin taseessa oli yhteensä 95,2 miljoonaa euroa (70,8), josta sijoitustodistuksia oli 55,3 miljoonaa euroa, joukkovelkakirjalainoja 20,0 miljoonaa euroa ja debentuurilainoja 20,0 miljoonaa euroa. Muut vieraan pääoman erät muodostuivat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja tilinpäätössiirtojen kertymä Pankin oma pääoma tilikauden päättyessä oli 27,0 miljoonaa euroa (22,4). Lisäystä edelliseen tilikauteen verrattuna oli 4,6 miljoonaa euroa. Omaan pääomaan sisältyvän käyvän arvon rahaston määrä laskennallisilla veroilla oikaistuna oli 1,2 miljoonaa euroa (0,3). Määrä koostui myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksesta. Tilinpäätössiirtoja ovat vapaaehtoiset varaukset, jonka muodostavat luottotappiovaraukset. Luottotappiovaraus oli 24,7 miljoonaa euroa (23,5). Vuonna 2014 luottotappiovarausta kasvatettiin 1,3 miljoonaa euroa (kasvatettiin 3,1 miljoonaa euroa), jonka jälkeen varauksen määrä tilinpäätöksessä oli 4,5 prosenttia saamisista. Varauksesta 1,3 miljoonaa euroa on siirretty osakepääomaan.

8 Konsernitilinpäätös Pankin tytäryhtiöt Koy Ikaalisten Säästökeskus, Koy Ikaalisten Wanha Pääkonttori, Koy Hakalan Liikekeskus ja Koy Toivontori on jätetty konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle, koska ne ovat luottolaitoslain 12 luvun 10 :n 3 momentissa tarkoitettuja pieniä tytäryhtiöitä. Tytäryhtiöiden vaikutus konsernin tulokseen ja omaan pääomaan on vähäinen. Keskinäinen vastuu Yhteenliittymän muodostavat keskusyhteisö, keskusyhteisön konsolidointiryhmään kuuluvat yritykset, jäsenluottolaitokset, jäsenluottolaitosten konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset ja sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joiden äänivallasta edellä mainitut yhteisöt yhdessä omistavat yli puolet. Säästöpankkiliitto osk toimii yhteenliittymän keskusyhteisönä. Keskusyhteisö vastaa jäsenluottolaitostensa veloista ja sitoumuksista yhteenliittymälain mukaisesti. Keskusyhteisö on velvollinen suorittamaan yhteenliittymälain mukaisesti tukitoimena jäsenluottolaitokselle määrän, joka on tarpeen jäsenluottolaitoksen selvitystilan estämiseksi. Keskusyhteisö vastaa jäsenluottolaitoksen niistä veloista, joita ei saada suoritetuksi jäsenluottolaitoksen varoista. Jäsenluottolaitokset ovat velvollisia suorittamaan yhteenliittymälain säädetyin perustein keskusyhteisölle osuutensa määrästä, jonka keskusyhteisö on suorittanut joko toiselle jäsenluottolaitokselle tukitoimena, taikka toisen jäsenluottolaitoksen velkojalle maksuna erääntyneestä velasta, johon velkoja ei ole saanut suoritusta velalliseltaan. Keskusyhteisöllä on velvollisuus yhteenliittymälain mukaisesti valvoa jäsenluottolaitosten toimintaa ja antaa niille niiden maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi ohjeita riskien hallinnasta, luotettavasta hallinnosta ja sisäisestä valvonnasta sekä ohjeita yhtenäisten tilinpäätösperusteiden noudattamiseksi yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisöllä on oikeus vahvistaa jäsenluottolaitoksille yleisiä toimintaperiaatteita noudatettavaksi näiden yhteenliittymän kannalta merkittävässä toiminnassa. Vakuusrahasto ja talletussuoja Aito Säästöpankki Oy on kuulunut jäsenenä Säästöpankkien Vakuusrahastoon. Säästöpankkien yhteenliittymän muodostamisen jälkeen sen jäsenpankeilla ei ole tarvetta erilliselle vakuusrahastolle, koska vastaava tuki voidaan antaa jäsenpankille yhteenliittymän keskusyhteisön kautta. Vakuusrahaston valtuuskunta päätti tämän vuoksi 16.10.2014, että rahasto puretaan kokonaan ja rahaston varat palautetaan jäsenpankeille. Rahaston toiminta päättyy, kun rahaston valtuuskunta hyväksyy purkamista koskeva lopputilityksen keväällä 2015. Aito Säästöpankki Oy:n osuus palautettavista varoista on noin 1,5 milj. euroa. Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. Talletussuoja korvaa tallettajien varat, jos ne eivät ole käytettävissä luottolaitoksen jouduttua pysyviin maksuvaikeuksiin. Korvaus on enimmillään 100 000 euroa yhtä luottolaitosta kohden. Samaan talletuspankkien yhteenliittymään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä luottolaitoksena. Tämä tarkoittaa, että yhdessä tai useammassa yhteenliittymään kuuluvassa talletuspankissa olevat varat korvataan yhteensä 100 000 euron enimmäismäärään asti. Säästöpankkiryhmään kuuluvien säästöpankkien muodostama Säästöpankkien yhteenliittymä on tässä tarkoitettu talletuspankkien yhteenliittymä. Pankin kannatusmaksu rahastolle oli 310 tuhatta euroa. Aito Säästöpankki Oy kuuluu myös sijoittajien korvausrahastoon, jonka suojan piiriin kuuluvat kaikki ei-ammattimaiset sijoittajat.

9 Sijoittajien turva Sijoittajien korvausrahaston tarkoituksena on sen jäseninä olevien sijoituspalveluyritysten ja luottolaitosten korvausrahaston suojan piiriin kuuluvien sijoittajien saamisten turvaaminen. Korvausrahaston varoista korvataan sijoituspalveluyrityksen hallussa tai hallinnoitavana sijoituspalvelun tarjoamisen yhteydessä olevat suojan piiriin kuuluvien sijoittajien saamiset. Samalle sijoittajalle maksettavan korvauksen määrä on yhdeksän kymmenesosaa sijoittajan samalta sijoituspalveluyritykseltä olevan saamisen määrästä, kuitenkin enintään 20 000 euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan Säästöpankkiryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Vakavaraisuuden hallinta Aito Säästöpankki Oy on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena on pankin riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin riskeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi pankki tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan pankin riskien yhteismäärää. Vakavaraisuutensa turvaamiseksi pankki asettaa riskiperusteiset pääomatavoitteet ja laatii pääomasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Vakavaraisuuden hallintaprosessin tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää laadukasta riskienhallintaa. Pankki toimii strategiansa mukaisesti vähittäispankkitoiminnassa. Toimimalla vain tällä liiketoiminta-alueella pankki kykenee pitämään toimintaansa sisältyvät riskit hallittavina ja toiminnan laatuun nähden pieninä. Säästöpankin vakavaraisuuden hallinnasta vastaa pankin hallitus, joka myös määrittelee toimintaan liittyvät riskirajat. Pankin hallitus käy vuosittain läpi pankin vakavaraisuuden hallintaan liittyvät riskit, pääomasuunnitelman sekä riskeille asetetut rajat. Vakavaraisuuden hallintaprosessissaan pankki laatii mm. tulos-, kasvu- ja vakavaraisuusennusteet. Ennusteiden perusteella pankki kartoittaa tarvittavat toimenpiteet, joilla liiketoimintastrategian mukainen vakavaraisuustaso kyetään saavuttamaan. Omat varat ja vakavaraisuus Euroopan Unionin uusi vakavaraisuusasetus ja -direktiivi annettiin 27.6.2013. Uusi sääntely astui voimaan 1.1.2014 ja pohjautuu Baselin pankkivalvontakomitean vuonna 2010 antamiin suosituksiin, eli niin sanottuun Basel III -kehikkoon. Uusi vakavaraisuusasetus on suoraan jäsenmaita sitovaa lainsäädäntöä ja sen voimaan tulon myötä suuri osa Finanssivalvonnan vakavaraisuuslaskentaa käsittelevistä standardeista kumottiin. Euroopan Pankkiviranomainen (EBA) antaa asetusta tarkentavia standardeja, jotka ovat asetuksen lailla sitovia. Uuden sääntelyn mukainen Basel III -vakavaraisuusraportointi alkoi 31.3.2014 tilanteesta. Sen myötä pankkien pääomavaatimukset tiukentuvat sekä pääomainstrumenteille asetettavien ehtojen, että lisäpääomapuskureiden kautta. Likviditeetille asetetaan uusia vaatimuksia ja velkaantuneisuuden seurantaan otetaan käyttöön uusi tunnusluku, vähimmäisomavaraisuusaste. Säästöpankin vakavaraisuuden odotetaan tulevaisuudessakin täyttävän vaaditun 8 %:n vähimmäistason. Vähimmäisvakavaraisuusvaatimuksen lisäksi 1.1.2015 otetaan käyttöön kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % sekä muuttuva lisäpääomavaatimus, jonka viranomaiset voivat tarvittaessa asettaa 0-2,5 %:n tasolle. Säästöpankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Aito Säästöpankki Oy julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan. Puolivuosittain tehtävässä osavuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot.

10 Säästöpankkiryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. Säästöpankkiryhmän tilinpäätös on luettavissa www.saastopankki.fi verkkopalvelussa. Aito Säästöpankki Oy:n omat varat (TC) yhteensä olivat 50,6 miljoonaa euroa (57,5), kun omien varojen vähimmäisvaatimus oli 30,2 miljoonaa euroa (26,8). Ensisijainen pääoma (T1) oli 39,1 miljoonaa euroa, josta ydinpääoman (CET1) osuus oli 39,1 miljoonaa euroa. Toissijainen pääoma (T2) oli 11,6 miljoonaa euroa. Säästöpankin vakavaraisuutta koskevat tiedot sisältyvät säästöpankkien yhteenliittymän konsolidoituun tilinpäätökseen. Yhteenliittymälain 21 ja 21 a :ssä tarkoitettuja poikkeuslupia ei sovelleta Säästöpankkiin. Aito Säästöpankki Oy:n vakavaraisuussuhde laski 3,75 prosenttiyksikköä ja oli vuoden lopussa 13,41 prosenttia. Vakavaraisuuden merkittävä lasku johtui Säästöpankkien Keskuspankin pääomittamisesta sekä uuden sääntelyn myötä muuttuneesta debentuurilainojen käsittelystä vakavaraisuuslaskennassa. Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin eriin oli 10,35 % (11,78 %). Vakavaraisuuslaskennan pääerät, tuhatta euroa Emo Omat varat * Ydinpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 46 834 40 797 Ydinpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut -7 748-1 312 Ydinpääoma (CET1) yhteensä 39 085 39 485 Ensisijainen lisäpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja Ensisijaiseen lisäpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut Ensisijainen lisäpääoma (AT1) Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) 39 085 39 485 Toissijainen pääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 11 636 18 348 Toissijaiseen pääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut -85-321 Toissijainen pääoma (T2) yhteensä 11 551 18 028 Omat varat yhteensä (TC = T1 + T2) 50 636 57 513 Riskipainotetut erät yhteensä 377 529 335 158 josta luotto- ja vastapuoliriskin osuus 337 324 306 415 josta vastuun arvonoikaisuriski (CVA) 8 135 669 josta markkinariskin osuus (valuuttakurssiriski) 2 171 1 806 josta operatiivisen riskin osuus 29 898 26 268 Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 10,35 % 11,78 % Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin erin (%) 10,35 % 11,78 % Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 13,41 % 17,16 % *) 2013 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia, vaan ne on esitetty 31.12.2013 voimassa olleiden lakien, asetusten ja Finanssivalvonnan määräysten ja ohjeiden mukaisina

11 Riskienhallinta Riskienhallinnan tavoite Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi Riskienhallinnalla tarkoitetaan liiketoiminnasta aiheutuvien sekä siihen olennaisesti liittyvien riskien tunnistamista, arviointia, mittaamista, rajoittamista ja seurantaa. Riskienhallinnalla pyritään vähentämään ennakoimattomien tappioiden todennäköisyyttä tai uhkaa valvottavan maineelle ja siten varmistamaan ryhmästrategian toteuttamista. Riskien- ja vakavaraisuudenhallinta on osa sisäistä valvontaa. Riskienhallinnan tavoitteena on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa toiminnan jatkuvuus. Riskinkantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta riittävästä ja tehokkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä maksuvalmiudesta ja vakavaraisuudesta. Riskien- ja vakavaraisuudenhallinta luo edellytykset riskien tunnistamiselle, arvioinnille, mittaamiselle ja riskien rajaamiselle pankin kannalta turvalliselle tasolle. Eri riskialueiden ja liiketoimintojen edellyttämät pääomatarpeet määritetään luotettavasti ja riippumattomasti sekä pääoma kohdennetaan suunnitelmallisesti nykyisen ja suunnitellun riskinoton mukaan sekä pankin maksuvalmiuden hallinnan kannalta oikein. Riskienhallinta on osa pankin sisäistä valvontaa ja keskeinen osa pankin operatiivista toimintaa. Pankin riskienhallintastrategia perustuu hallituksen pankille vahvistamaan päämäärään ja liiketoimintastrategiaan, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjärjestelmään sekä keskeisimmistä liiketoiminnan osa-alueista tuotettavaan riski- ja poikkeamaraportointiin. Pankki kohdistaa strategiansa mukaisesti liiketoimintansa vähittäispankkitoiminnan vähäriskiseen osaan. Pankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä pankki niitä strategiansa mukaisesti myöskään ota. Pankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla. Pankin vakavaraisuutta ja riskienkantokykyä vahvistetaan kannattavalla liiketoiminnalla. Luotto- ja muiden riskien muodostaman tappiouhan pankki huomioi tilinpäätöksessään riittävillä arvonalentumiskirjauksilla ja muilla tappiokirjauksilla. Hallitukselle annetaan säännöllisesti tietoa pankin eri riskeistä ja niiden tasoista. Hallitus myös hyväksyy valtuudet ja puitteet riskinotolle määrittelemällä sallitut riskirajat luotto- ja markkinariskeille. Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskienseurannasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle. Toimiva johto hyödyntää seurannassaan järjestelmien tuottamia raportteja eri riskien osa-alueilta. Riskien raportointiin ja seurantaan tarkoitetut järjestelmät sekä käytännöt täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen huomioon pankin toiminnan luonteen ja laajuuden. Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että vastapuoli ei todennäköisesti täytä sopimuksen mukaisia velvoitteitaan. Luottoriskien suurin lähde ovat luotot, mutta luottoriskiä (vastapuoliriskiä) voi syntyä myös muunlaisista saamisista, kuten joukkovelkakirjalainoista, lyhytaikaisista saamistodistuksista ja johdannaissopimuksista sekä taseen ulkopuolisista sitoumuksista, kuten käyttämättömistä luottojärjestelyistä ja -limiiteistä, takauksista. Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Hallituksen vahvistama liiketoimintastrategia ja

12 luotonanto-ohjeet määrittelevät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat luotonannon suuntaamista asiakassektoreittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankin keskeisiä asiakasryhmiä ovat toimialueen henkilöasiakkaat ja maaseutuyrittäjät sekä pienyritykset. Pankin varainhankinnasta pääosa on myönnetty luottoina pankin asiakkaille. Pankin taseessa olevista luotoista kotitalouksien ja elinkeinonharjoittajien yhteinen osuus on noin 80,8 % (81,5 %). Maaseutuyrittäjien osuus taseessa olevista luotoista on 3,8 % (3,8 %) ja muiden 15,4 % (14,7 %). Valtaosa, 81,5 % (80,4 %), pankin luotoista on myönnetty asuntovakuutta vastaan. Yritys- ja maatilatalousluottoriskien hallinta perustuu asiakasvastuuhenkilön suorittamaan asiakasseurantaan ja sisäiseen luottokelpoisuusluokitteluun. Henkilöasiakkaan luottokelpoisuuden arviointi rakentuu paikallispankin hyvään asiakastuntemukseen ja sen pohjalta tehtävään arvioon asiakkaan maksukyvystä. Pankin hallitus tekee suurimmat luottopäätökset. Hallitus on edelleen delegoinut luottovaltuuksia pankin johdolle ja muille nimetyille toimihenkilöille. Luottopäätökset tehdään pankin hallituksen vahvistamien luotonanto-ohjeiden mukaisesti. Pääsääntönä on vähintään kahden päätöksentekijän periaate. Luottopäätökset perustuvat asiakkaan luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton myöntämiskriteereiden, kuten vakuusvaatimusten täyttymiseen. Luotot on myönnetty pääosin turvaavin vakuuksin. Vakuudet arvostetaan varovaisesti käypään arvoon ja niiden käypiä arvoja seurataan säännöllisesti sekä tilastoja että hyvää toimialuetuntemusta hyödyntämällä. Pankin hallitus on vahvistanut pankille ohjeet eri vakuusmuotojen arvostuksista ja niiden vakuusarvoista, joita vastaan luottoa voidaan myöntää. Luottoriskiä arvioidaan jatkuvasti seuraamalla mm. takaisinmaksussa esiintyviä viivästyksiä ja järjestämättömiä luottoja. Asiakaskohtaisia vastuiden ja vakuuksien määriä seurataan asiakasvastuuhenkilöiden taholta perustuen jatkuvaan maksukäyttäytymisen ja asiakkaiden toiminnan seuraamiseen. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa kaikki yli 800 tuhannen euron asiakasvastuut ja järjestämättömät luotot. Raportointi sisältää mm. riskien määrän ja kehityksen asiakaskokonaisuuksittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia pankin omista varoista. Pankin luottokantaan sisältyvät riskit ovat tehtyjen selvitysten perusteella pankin vuositulostasoon ja riskinkantokykyyn nähden alhaisella tasolla. Likviditeettiriski Likviditeettiriskillä tarkoitetaan pankin kykyä vastata sitoumuksistaan. Likviditeettiriski voi aiheutua sisään tulevien ja ulos menevien kassavirtojen hallitsemattomuudesta ja/tai ennakoimattomuudesta. Likviditeettiriskiksi voidaan määritellä myös tarvittavan jälleenrahoituksen kustannusten hallitsematon nousu. Likviditeettiriski voidaan tarkemmin jakaa lyhyen aikavälin maksuvalmiusriskiin ja pitkän aikavälin rahoitusriskiin. Likviditeettiriski hallitaan mm. pitämällä riittävästi likvidejä varoja maksuvalmiuden takaamiseksi. Rahoitusriskiä seurataan kuukausittain raportoimalla hallitukselle pankin rahoitustilanteesta sekä maksuvalmiusasemasta. Raportointi perustuu tietoihin saatavien ja velkojen erääntymishetkistä sekä käytettävissä olevista limiiteistä. Aito Säästöpankki Oy hankkii tarvitsemansa jälleenrahoituksen talletuksina omalta toimialueeltaan. Talletustiliehtojen mukaan merkittävä osa jälleenrahoituksesta on avistaehtoista jakautuen yli 36 000 tallettaja-asiakkaalle. Pankin tavoitteena on pidentää jälleenrahoituksensa maturiteettia ja ylläpitää laajaa rahoituspohjaa. Pankki sijoittaa varainhankinnastaan enintään 100 prosenttia luotonantoon ja pitää maksuvalmiutensa hyvänä sijoittamalla likvidit varat pääosin jälkimarkkinakelpoisiin rahoitusinstrument-

13 teihin ja lyhytaikaisiin talletuksiin muihin rahalaitokseen. Pankin taseessa olevista luotoista on 26,5 % (23,0 %) luotoissa, joiden luottoaika on yli 20 vuotta. Vuoden 2014 aikana pankin rahoitusasema oli vakaa. Korkoriski Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista. Pankin hallitus on myöntänyt toimivalle johdolle valtuudet suojaavien johdannaisten käyttöön. Korkoriskiään pienentääkseen pankki käyttää suojaavia johdannaissopimuksia, joiden käytöstä on tehty tarkempaa selkoa kohdassa johdannaissopimukset. Korkoriskin hallitsemiseksi alkaneella tilikaudella pankin tavoitteena on edelleen tasapainottaa saatavien ja velkojen korkoperusteita. Pankki käyttää korkoriskin mittaamisessa taseanalyysia, joka mittaa termiinikorkojen yhden ja kahden prosenttiyksikön muutosten vaikutusta tulevien 1-60 kk:n korkokatteen ennustukseen. Ennuste lasketaan raportointihetkellä markkinoilta saatavilla termiinikoroilla seuraaville viidelle vuodelle. Avoimen korkoriskin määrää mitataan korkoherkkyydellä, joka huomioi edellä mainittujen korkoshokkien vaikutuksen korkokatteeseen tulevina vuosina. Pankin korkoriski oli 31.12.2014 +/- 1/1 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta, jos korkotaso muuttuisi yhden prosenttiyksikön verran. Kahden prosenttiyksikön muutoksella pankin korkoriski olisi vastaavasti +/+ 1/2 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta. Korkoriski raportoidaan säännöllisesti hallitukselle, joka on vahvistamissaan ohjeissa antanut enimmäismäärät pankin korkoriskille. Johdannaissopimukset Pankki suojaa korollisia velkojaan korkojen muutoksia vastaan korkojohdannaisilla ja soveltaa niihin suojauslaskentaa koskevia määräyksiä sekä seuraa säännöllisesti suojausten tehokkuutta. Johdannaiset eritellään liitetiedossa 2.5. Pankki seuraa kuukausittain johdannaisiin liittyviä riskejä kuten johdannaisten käyvän arvon muutoksia verrattuna korkokäyrän muutoksiin sekä muutoksia pankin taseasemassa ja korkokatteen herkkyydessä koronmuutoksille. Markkinariski Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja markkinahintojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kaupankäyntitoiminnassa korkojen muutos aiheuttaa markkinariskin toteutumisen arvopapereiden markkina-arvon muutoksena. Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Pankin tavoitteena arvopaperisijoituksissa on hankkia tuotto-riskisuhteeltaan kilpailukykyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Pankki sijoittaa arvopapereihin vain siten, että kurssimuutosten tulosvaikutus ei vaaranna pankin vakavaraisuutta tai kannattavuutta. Tilinpäätöshetkellä pankin tulokseen sisältyi arvopapereista kirjattuja realisoitumattomia arvonmuutoksia nettomäärältään 124 tuhatta euroa (77). Lisäksi realisoitumattomia arvomuutoksia sisältyy käyvän arvon rahastoon, määrältään 1 178 tuhatta euroa (348), joka muodostui myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutoksesta. Arvopapereiden realisoitumattomista arvonmuutoksista aiheutuva vaikutus pankin omiin varoihin oli 1 275 tuhatta euroa (425), mikä on 2,5 % (0,7 %) pankin omista varoista tilikauden päättyessä. Pankilla ei ole arvopapereihin liittyvää koko toiminnan selvitysriskistä aiheutuvaa vähimmäisvakavaraisuusvaatimusta. Sijoitusten hajauttamisella vähennetään yksittäisistä sijoituksista aiheutuvaa keskittyneisyysriskiä. Pankilla ei ole sijoituskokonaisuuksia, joissa sijoitusten ja saamisten määrä ylittäisivät luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia pankin omista varoista.

14 Pankki seuraa kuukausittain sijoitustarkoitukseen hankittujen arvopapereiden markkina-arvoja ja niiden transaktioihin liittyviä kassavirtoja. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti arvopaperisalkun sisältö ja taseasema. Arvopaperisalkkuun sisältyvää markkinariskiä arvioidaan suhteessa pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kiinteistöriski Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai vahingoittumisriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät kuulu pankin ydinliiketoimintaan. Pankin kiinteistökohteet on vakuutettu pääosin täysarvovakuutuksilla. Pankin sijoituskiinteistöomaisuus on arvioitu ja tilinpäätöksessä arvostettu pääosin kauppahintamenetelmällä. Kiinteistöomaisuuden arvo on vähäinen verrattuna pankin taseeseen ja pankin omiin pääomiin eikä kiinteistöomaisuuden arvoihin tällä hetkellä kohdistu sellaisia arvonalentamistarpeita, joilla olisi olennaista vaikutusta pankin lähivuosien tulokseen ja vakavaraisuuteen. Sijoituskiinteistöjen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot on kuvattu liitetiedossa 2.8. Pankin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja kiinteistöyhtiöiden osakkeisiin sitoutunut pääoma oli tilinpäätöshetkellä 5 779 tuhatta euroa (5 905). Sijoituskiinteistöomaisuuteen sitoutunut pääoma väheni verrattuna edelliseen tilikauteen ja oli määrältään 3 805 (4 387) tuhatta euroa, mikä on 0,5 prosenttia pankin taseen loppusummasta. Operatiivinen riski Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan tappionvaaraa, joka aiheutuu riittämättömistä tai epäonnistuneista sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä. Myös oikeudelliset riskit sisältyvät operatiivisiin riskeihin. Myös luotto- ja kaupankäyntiprosessien eri vaiheisiin sisältyy sekä operatiivisia riskejä että luotto-, likviditeetti- ja markkinariskejä, joita on arvioitu ryhmätason operatiivisten riskien arvioinnissa. Säästöpankissa tunnistetaan merkittävimpiin tuotteisiin, palveluihin, toimintoihin, prosesseihin ja järjestelmiin liittyvät operatiiviset riskit. Operatiivisten riskien tunnistamisen kautta määritellään valvonta ja kontrollit. Osa operatiivisten riskien aiheuttamista tappioista suojataan vakuutusturvalla. Lisäksi jatkuvuussuunnitelmilla varaudutaan toiminnan merkittäviin häiriöihin. Pankin operatiiviselle johdolle raportoidaan säännöllisesti operatiivisista riskeistä ja toteutuneista vahingoista sekä läheltä piti tilanteista. Liiketoimintariski Liiketoimintariskit kuvaavat liiketoimintaympäristöstä johtuvien epävarmuuksien vaikutuksia liiketoimintaan. Liiketoimintariskit syntyvät kilpailusta, markkinoiden ja asiakaskäyttäytymisen muutoksista sekä tuloksen muodostumisen odottamattomista heilahteluista. Liiketoimintariskit voivat syntyä myös väärän strategian valinnasta, puutteellisesta johtamisesta tai hitaasta reagoinnista toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Liiketoimintariskiä hallitaan ja minimoidaan strategia- ja liiketoimintasuunnittelun kautta Sisäinen tarkastus Hallitus on asettanut pankille sisäisen tarkastuksen ja vahvistanut sisäiselle tarkastukselle tarkastussuunnitelman sekä raportointiperiaatteet.

15 Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on pankin toimintaorganisaation sisäisen valvonnan laajuuden ja riittävyyden arviointi sekä riskienhallintajärjestelmien toimivuuden valvonta ja arviointi. Sisäinen tarkastus raportoi havainnoistaan toimitusjohtajalle. Pankin hallitus käsittelee sisäisen tarkastuksen laatimat tarkastusyhteenvedot vuosittain. Sisäinen valvonta Pankin sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että pankissa eri tasoille asetetut päämäärät ja tavoitteet saavutetaan sovittuja ja asetettuja sisäisen valvonnan ohjeita noudattaen. Sisäinen valvonta on pankin sisältä käsin tapahtuvaa hallintoelinten ja organisaation itsensä hoitamaa tarkkailua ja kohdistuu ensisijassa toiminnan tilaan, laatuun ja tuloksiin. Sisäistä valvontaa suorittavat hallitus, toimitusjohtaja, esimiehet ja toimihenkilöt. Lisäksi toimihenkilöillä on velvollisuus ilmoittaa poikkeamista ja laittomuuksista ylemmälle organisaatiolle. Hallinto ja henkilöstö Säästöpankkiosakeyhtiön varsinainen yhtiökokous pidettiin maaliskuussa 2014. Yhtiökokouksessa käsiteltiin vuoden 2013 tilinpäätös. Hallituksen esitys voitonjaosta hyväksyttiin. Tilikauden tuloksesta jaettiin osinkoina 200 tuhatta euroa. Lisäksi yhtiökokous myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Pertti Leppäsen tilalle uudeksi hallituksen jäseneksi valittiin Asko Koskinen. Aito Säästöpankki Oy:n hallitukseen kuuluu kuusi jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Eero Laesterä ja varapuheenjohtajana Timo Saraketo sekä toimitusjohtajana Pirkko Ahonen. Varatoimitusjohtajana on toiminut Jani Eenola. Hallitus kokoontui vuoden aikana 13 kertaa. Hallituksen varsinaiset jäsenet: Eero Laesterä pj. hallintotieteiden tohtori 2010 Timo Saraketo vpj. toimitusjohtaja 2010 Hannu Ala-Kapee hankintaesimies 2012 Asko Koskinen toimitusjohtaja 2014 Erkki Nurmi yrittäjä 2011 Pauliina Talonen yrittäjä 2013 Pankin palveluksessa oli vuoden lopussa 80 henkilöä. Pankin varsinaisena tilintarkastajana on toiminut Henry Maarala KHT ja varatilintarkastajana KHT-yhteisö KPMG Oy. Pankki on ulkoistanut sisäisen tarkastuksen. Sisäisenä tarkastajana on toiminut Audit Partners A&T Oy. Pankin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä Osakeyhtiömuotoisen säästöpankin varsinaisessa yhtiökokouksessa käsitellään edellisen vuoden tilinpäätös, voitonjako, vastuuvapauden myöntäminen sekä valitaan hallituksen jäsenet. Päätökset pankin liiketoiminnasta ja strategisista asioista tekee pankin hallitus. Lisäksi hallituksen tehtävänä on tehdä päätökset merkittävimmistä pankin liiketoimintaan liittyvistä asioista sekä valita pankille toimitusjohtaja. Hallituksen työskentely perustuu vahvistettuihin ohjeisiin. Pankin toimitusjohtaja hoitaa pankin juoksevaa hallintoa hallitukselta saamisensa ohjeiden mukaisesti. Hallitusten jäsenten ja toimitusjohtajan riippumattomuuden selvittäminen tapahtuu Finanssivalvonnan ja sen edeltäjän Rahoitustarkastuksen antamien määräysten mukaisesti. Tehtävään valittaessa sekä vuosittain hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan on annettava selvitys yhtei-

16 söistä, joissa he toimivat. Lisäksi hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan on annettava Rahoitustarkastuksen määräyksen mukainen sopivuus- ja luotettavuusselvitys tehtävää vastaanottaessaan. Palkitsemisjärjestelmät Säästöpankin palkitsemisessa noudatetaan Euroopan Unionin ja kansallisen lainsäädännön säännöksiä sekä Finanssivalvonnan ohjeita. Henkilöstön ja johdon palkitsemisjärjestelmä perustuu voimassa olevaan lakiin, finanssialaa koskeviin säännöksiin ja suosituksiin sekä Suomen Corporate Governance -sääntöihin. Säästöpankki noudattaa päätettäessä toimivan johdon ja henkilökunnan palkitsemisjärjestelmästä luottolaitoslain Hallinto- ja ohjausjärjestelmien 8. lukua. Säästöpankissa ei kuitenkaan sovelleta Luottolaitoslain 8 luvun 9,11 ja 12 :ien säännöksiä niihin palkkionsaajiin, joiden muuttuva palkkio yhden vuoden ansaintajaksolta ei ylitä 50.000 euroa, eikä ylitä 100 %:ia palkkionsaajan kiinteän palkkion kokonaismäärästä. Palkitsemisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä päätöksiä, sopimuksia, toimintaperiaatteita ja menettelytapoja, joita noudatetaan johdon ja henkilöstön palkitsemisessa. Palkitsemisjärjestelmä sisältää sekä palkitsemistavan että sen kehittämiseen ja toteuttamiseen liittyvät prosessit. Palkitsemisjärjestelmää kehitetään aktiivisesti ja pitkäjänteisesti yhteenliittymän kilpailukyvyn, hyvän taloudellisen kehityksen, kannustavuuden, sitouttamisen sekä uusien pätevien henkilöiden saatavuuden turvaamiseksi. Palkitsemisen periaatteet ovat liiketoimintastrategian, tavoitteiden ja arvojen mukaisia sekä vastaa pitkän aikavälin etua. Palkitsemisjärjestelmä on pankin hyvän ja tehokkaan riskienhallinnan kanssa ja toteutetaan aina voimassa olevien riskienhallintaperiaatteiden puitteissa. Palkitseminen ei kannusta toiminnassa riskinottoon, joka ylittää pankin riskinkantokyvyn perusteella määritellyn tai muuten kestävän riskitason. Toimitusjohtajan työsuhteen ehdot ja edut hyväksyy pankin hallitus. Hallituksen jäsenille maksetaan kokouskohtainen palkkio. Hallituksen jäsenet saavat kokouspalkkion vuosipalkkion. Pankilla on käytössä palkitsemisjärjestelmä. Palkitsemisjärjestelmän tavoitteena on palkita henkilökunnan suorituksia pankin strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamisesta. Sisäinen tarkastus todentaa vähintään kerran vuodessa, että Säästöpankkiliitto osk:n hallituksen päättämiä palkitsemisjärjestelmiä on säästöpankissa noudatettu. Pilari III:n mukaiset palkitsemista koskevat tiedot julkistetaan Säästöpankkiryhmän tilinpäätöksessä. Tilinpäätös on luettavissa Säästöpankkiryhmän kotisivuilla. Keskeisimmät ulkoistetut toiminnot Pankin keskeiset tietojärjestelmät on ulkoistettu Oy Samlink Ab:hen, josta säästöpankit omistavat enemmistön. Pankin kirjanpito hoidetaan Samlinkin täysin omistamassa Paikallispankkien PP-Laskenta Oy:ssä. Palkanlaskenta on ulkoistettu Silta Oy:lle. Maksujenvälityksessä pankki käyttää Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oy:n maksujenvälitys- ja clearingpalveluja ja rahahuollossa Automatia Pankkiautomaatit Oy:n rahahuoltojärjestelmää. Yhteiskuntavastuu Aito Säästöpankki Oy:n yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan pankin vastuuta yritystoimintansa vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan ja yrityksen sidosryhmiin. Paikallispankkina Aito Säästöpankki Oy:lle on tärkeää kantaa omalta osaltaan vastuunsa ympäröivästä yhteiskunnasta. Aito Säästöpankki Oy huolehtii työnantajavelvoitteiden noudattamisesta. Pankin tuloksesta

17 maksettiin vuonna 2014 yhteisöjen tuloveroa 1 231 tuhatta euroa. Omalla toiminnallaan pankki edisti toimialueensa aktiivisuutta tukemalla alueen yhteisöjä ja yhdistyksiä 20 tuhannella eurolla vuoden 2014 aikana. Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat Pankin hallituksen tiedossa ei ole seikkoja, jotka olennaisesti vaikuttaisivat pankin taloudelliseen asemaan tilinpäätöksen valmistumisen jälkeiseltä ajalta. Liiketoiminnan kehitys vuonna 2015 Pankin liiketoiminnan arvioidaan kehittyvän suotuisasti vuoden 2015 aikana. Pankin tuloskehityksen arvioidaan pysyvän vuoden 2014 tasolla. Mikäli korkotaso nousee lievästi, on tällä pankin tulokseen positiivinen vaikutus. Voimakas korkotason nousu voi kuitenkin aiheuttaa arvonalentumistappioiden lisääntymisen. Kilpailutilanteen pysyessä kireänä pankin saamat marginaalit voivat laskea, jolla voi olla pankin tulosta heikentävä vaikutus. Arvonalentumisten oletetaan säilyvän alhaisella tasolla Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä Aito Säästöpankki Oy:n voitonjakokelpoiset varat ovat 19 369 163,32 euroa, josta tilikauden voitto on 4 053 001,96 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikauden voitto käytetään seuraavasti: - jaetaan osinkona 200 000,00 euroa - jätetään omaan pääomaan 3 853 001,96 euroa Yhteensä 4 053 001,96 euroa Pankin taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Pankin maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan pankin maksukykyä.

18 Tunnuslukujen laskentakaavat Kulu-tuotto -suhde, % Hallintokulut + poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + nettopalkkiotuotot + arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + suojauslaskennan nettotulos + sijoituskiinteistöjen nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot + osuus osakkuusyritysten tuloksesta Oman pääoman tuotto (ROE) Liikevoitto/-tappio - Tuloverot * 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verovelalla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA) Liikevoitto/-tappio - Tuloverot * 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verovelalla vähennettynä * 100 Taseen loppusumma Vakavaraisuussuhde Omat varat yhteensä * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin Ydinpääoma (CET1) * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin eriin Ensisijainen pääoma (T1) * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin eriin Omat varat yhteensä (TC) * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä