958 HELSNGN KAUPUNGN TLASTO TEOLLSUUSLATOSTEN TOMNTAKERTOMUS 43 HELSNGN KAUPUNGN TEOLLSUUSLATOSTEN LA.JTAKUNNAN JULKAlS'EMA
958 HE LS NO N KAUPU NOl N TLASTO TE 0 L L SUU S LA TO STEN TO MlN T A K E -R TOM U S 43 HELSNGN KAUPUNGN TEOLLSUUSLATOSTEN LAUTAKUNNAN JULKASEMA
Työväen Kirjapaino Helsinki 959
SSÅLLYSLUETTELO Helsingin kaupungin teollisuuslaitosten lautakunnan toimintakertomus... Vesilaitos... Kaasulaitos '...... 37 Sähkqlaitos...'..:... 57 Siv. V
Helsingin kaupungin teollisuuslaitosten lautakunnan toimintakertomus vuodelta 958 Teollisuuslaitosten lautakuntaan kuuluivat kertomusvuonna diplomi-insinööri Ossi Kivelä puheenjohtajana, sosiaalijohtaja Yrjö Rantala varapuheenjohtajana sekä jäseninä toimitsija Martin Backman, teknikko Hannu Halme, diplomi-insinööri Kauko Hjelt, seppä Kalle Kaukonen, diplomi-insinööri Armas Kulmala, 'diplomi-insinööri Tor Nessling ja diplomi-insinööri Gunnar Smeds. Kaupunginhallituksen edustajana lautakunnassa oli teollisuus- ja rakennustointa johtava apulaiskaupungi.ljohtaja Hjalmar Krogius. Lautakunnan sihteerinä toimi teollisuuslaitosten asiamies varatuomari Kurt Söderholm. Lautakunta kokoontui kt::rtomusvuoden aikana 32 kertaa. Kokousten pöytäkirjat sisältävät 023 pykälää,. Diaariin on merkitty 72 saapunutta asiaa. Lähetettyjen kirjelmien lukumäärä oli 325. Lautakunta teki vuoden aikana muun muassa seuraavat lopulliset päätökset: 3.. 32: Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan Suomen Kaapelitehdas Oy:ltä 60 000 m erilaisia maakaapeleita yhteishintaan 98328'000 mk netto liikevaihtoveroineen vapaasti Helsingissä. 3.. 33: Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan Suomen Kaapelitehdas Oy:ltä 5000 kg kuparilankaa ja 30000 kg kupariköysiä sekä 26000 kg Feral-köysiä yhteishintaan 9294000 mk netto liikevaihtoveroineen vapaasti Helsingissä. 3.. 36: Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan Oy Strömberg Ab:lta 50 kplll0 kv 600 A erottimia sekä tarvittavat käsiohjaimet yhteishintaan 26 00000 mk. 3.. 40: Vahvistettiin kymmeneksi miljoonaksi markaksi se ylin raja, johon teollisuuslaitosten toimitusjohtajien omalla vastuullaan yhdellä kertaa ostettavien koneiden ja kojeiden sekä raaka- ja tarveaineiden ynnä muiden arvo tai määrä saa nousta. 7.. 72: Oikeutettiin vesilaitos tilaamaan M. Koistisen Sähköliike Oy:tä Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen sisäjohtourakka hintaan 530 000 mk. 7.. 83: Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan Oy Kontino Ab:lta hitsattuja teräsputkia 6 metrin mittaisina 240 m NS 450 a 65.- DMfm, -5 %, -7 % ja 3 600 m NS 300 a 38.70 DMfm, -5 %, -7 % fob Pohjanmeren satama. 7.. 90: Päätettiin matran Voima Oy:n kanssa,tehdä sopimus kaupungin Kemijoki Oy:ltä saaman sähköosuuden siirtämisestä Helsinkiin: 7.. 9: Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan Oy Mercantile Ab:lta Mannesmann-Seiffert Rohrbau GmbH:n tarjoamat putket ja armatuurit Hanasaaren voimalaitosta varten yhteishintaan DM 623 400.- sekä asennus kokonaishiitaan DM 263 OOO.-sekä Oy Transbaltic Ab:n kautta Askania Werke AG:ri tarjoamat reduktioasemat, höyrynjäähdyttimet, lämmönvaihtimen höyryn-
V säätöläpän ja säätölaitteet sekä reserviöljypumpun, valvontataulun ja mittaroinnin yhteishintaan DM 544.- fob Pohjanmeren satama. 7.. 98: Oikeutettiin sähkölaitos ostamaan Kesko Oy:ltä Allis-Chalmers HD-2A telaketjutraktori hintaan 25000 markkaa. 28. 2. 230: Päätettiin alentaa kaasulaitoksen koksin lajitelmien 4-6 hintaa "000 markalla eli 0 000 markkaan/tonni. 3. 958 lukien. 28. 2. 234: Hyväksyttiin sähkölaitoksen toimenpide hitsattujen putkien hankkimisesta kaukolämmitysverlfkoa varten, lautakunnan päätöksestä 7.. 83 poiketen, Oy Radiator Ab:lta. 2. 3. 287: Päätettiin antaa Lauttasaaren vesisäiliön urakka Oy Yleinen nsinööritoimiston, tehtäväksi 64 000 000 markan urakkahintaan. 28. 3. 36: Oikeutettiin vesilaitos tilaamaan 2000 tonnia 7-8 % aluminiumsulfaattia Valtamer(Oy:n kautta ja vastuulla hintaan US$ 39: 40 tonnilta fob Rostock sekä Bang & Co Oy:n kautta ja vastuulla 000 tonnia hintaan Bfr 2 5.- tonni fob Antwerpen. 28. 3. 320: lmalan~töölöntullin syöttöjohdon tunnelin rakentaminen paaluvälille 0-400 sekä avokanavan kaivu paaluvälille 400-420 annettiin kallionlouhinta- ja rakennusliike Elovuori & Kumpp. Oy:n suoritettavaksi urakkahintaan 20 200 000 mk. 28. 3. 325: Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan Oy Strömberg Ab:lta 20 MV A kolmivaihemuuntaja Kruununhaan kytkinlaitosta varten öljyineen hintaan 6793000 mk vapaasti tehtaalla Vaasassa. 28. 3. 329: Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan vuonna 958 suoritettavat vesikaukolämpöverkon kaivu-, louhinta-, täyttö- ja kestopäällystystyöt sekä työpaikalla tehtävät betonityöt Oy Yleinen nsinööritoimistolta ja nsinööritoimisto Oy Vesi-Pekalta kokonaishintaan enintään 42 000 000 mk tarjouksissa mainituin yksikköhinnoin ja toi~itusehdoin sekä siten, että edellinen saa vähintään noin puolet urakasta, huomioon ottaen, ettei lämmön jakaminen ajoissa vaaraannu. 28. 3. 330: Oikeutettiin sähkölaitos hankkimaan vuonna 958 tarvittavat kaukolämpöjohtokanavaelementit paikalleenasennettuina Oy Sementtituote Ab:lta yhteishintaan enintään 26 000 000 mk. ". 4. 354: Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan vuonna 958 rakennettavien vesikaukolämpöjohtojen putkiasennustyöt johtojen NS 450 ja ~S 300 osalta Valmet Oy:ltä ja muiden johtojen osalta Kilpi & K:ni Oy:ltä yhteishintaan enintään 000 000 mk. 25. 4. 395: Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan Suvilllohden 0 kv kytkinlaitoksen perustustyöt Silta ja Satama Oy:ltä hintaan 4 790 000 mk. 25. 4. 396: Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan Suomen Kaapelitehdas Oy:ltä 6 800 m erilaisia maakaapeleita yhteishintaan 99 722 700 mk netto liikevaihtoveroineen vapaasti!lelsingissä. 25. 4. 398: Oikeutettiin sähkölaitos tila(!,maanoy Strömberg Ab:lta 8 kpl500 kva muuntajia lajia KTMS 4277 K 3684 20000 ± 2 X 2,5 %/400/23 V, 5q Hz hin.taan mk 740000: -/kpl + lvv./. 4 % sekä 20 kpl300 kva muuntajia lajia KTMS 3856 K 3384 20000 ± 2 X 2,5 %/400/23 V, 50 Hz hintaan mk 520 000: -/kpl + lvv./. 4 %. 2. 5. 46: Oikeutettiin kaasulaitos ostamaannoin 3000 tonnin koe-erä englantilaista *Washed Unscreened Coking Coal» hiiltä ja noin 3 000 tonnia englantilaista koksaantuvaa kaasuhiiltä Urpeth N:o 6:n alueelta, molemmat fob-hintaan sh lo/tonni sekä noin 4 000 tonnia hollantilaista koksihiiltä ~Emma Vetfijnkoob fob-hintaan Hfl55:06/tonni. Samalla oikeutettiin kaasu laitos tekemään rahtaussopimukset halvimmalla saatavissa olevalla rahdilla. 9. 5. 443: Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan Helsingin Puhelinyhdistykseitä 550/60 johdon DeTeWe-mallinen puhelinvaih<;le hintaan 20720000 markkaa ja asennus laskut yönä arviohintaan 2 800 000 markkaa. 23. 5. 48: Merkittiin tiedoksi vesilaitoksen tili- ja laskutustoimiston uusi qrganisaatio. 27. 6. 592: Hyväksyttiin kaasulaitoksen toimitusjqhtajan. suorittama :lollan.tilaisen hiilierän osto ja oikeutettiin kaasulaitos rahtaamaan noin 3 500 tonnin laivalastillinen englantilaista hiiltä. 27: 6. 60: Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan Hanasaaren voimalaitokselle Oy Strömberg Ab:lta 2 kpl 0 MVA omakäyttömuuntajia perushintaan yhteensä 2 800000 markkaa + liikevaihtovero.
V. 8. 65: Annettiin Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen virka-asuntojen rakennustöiden urakointi Oy Constructor Ab:n tehtäväksi 48 950 000 markan urakkahintaan... 8. 657: Hyväksyttiin kaasulaitoksen suorittama 300 tonnin englantilaisen hiilen osto Oy Aimo Lindgren Ab:lta fob-hintaan sh 0/-, rahti sh 2/5 sekä oikeutettiin kaasulaitos ostamaan 3000--4000 tonnia hollantilaista Emma-hiiltä hintaan Hfl54.- per 000 kg halvimmalla tarjottavalla rahdilla sekä 3000--4000 tonnia englantilaista hiiltä hintaan sh 0/- fob samoin halvimmalla tarjottavalla rahdilla. 22. 8. 694: Oikeutettiin vesilaitos tilaamaan 000 tonnia 7-8 % aluminiumsulfaattia Bang & Co Oy:n kautta ja vastuulla hintaan Bfr 827.-/tonni/fob Antwerpen. 5. 9. 747: Oikeutettiin kaasulaitos eroamaan Helsingin Hiilikauppiaitten Yhdistys r.y:n jäsenyydestä. 9. 9. 786: Oikeutettiin vesilaitos tilaamaan Oy Kontino Ab:n kautta ja vastuulla 2000 metriä 600 mm läpimittaista teräsputkea hintaan Rkr 44: - metri/fob Tukholma. 3. 0. 824: Oikeutettiin vesilaitos tilaamaan Oy Kontino Ab:n kautta ja vastuulla 2000 metriä 800 mm läpimittaisia teräsputkia hintaan Rkr 87:50 metri/fob Tukholma. 3. 0. 828: Annettiin lmalan vesisäiliön -kerroksen toimisto- ja varastotilojen ja siihen liittyvien aputöiden urakointi Oy Teräsbetoni Ab:lle kokonaisurakkahintaan 28900000 markkaa. 3. 0. 830: Hyväksyttiin kaasulaitoksen toimitusjohtajan päättämä kaasulaitoksen hiilenosto Neuvostoliitosta. 3. 0. 843: Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan Suomen Kaapelitehdas Oy:ltä 33 20 metriä erilaisia maakaapeleita yhteishintaan 53624650 mk netto liikevaihtoveroineen vapaasti Helsingissä. 3. 0. 845: Oikeutettiin sähkölaitos tekemään matran Voima Osakeyhtiön kanssa sähkösopimukseen N:o 385 liittyvä lisäsopimus, jolla po. sopimuksen voimassaoloaikaa jatkettiin 30. 6. 959 saakka. 0. 0. 856: Hylättiin Aktiebolaget de Lavals Angturbinin 23.9. 958 tekemä esitys erillisen sopimuksen tekemisestä Salmisaareen toimitetun turbogeneraattorin kunnostamiseksi. 28.. 983: Oikeutettiin kaasu laitos myymään noin 5 000 tonnin suuruinen koksierä Polttoaine Osuuskunnalle voimassa olevalla 20 %:n alennuksella ja myöntämään ajosäästöstä alennuksen samoin kuin kuormauksesta enintään 90 mk/kuorma.. Samalla oikeutettiin kaasu laitos myöntämään sosiaaliministeriön vahvistamasta koksin hinnasta vähintään 50 tonnia ostaville kuluttajille 20 %:n alennuksen lisäksi 2 %:n alennus. 28.. 992: Oikeutettiin sähkölaitos tilaamaan Oy Kontino Ab:lta hitsattuja teräsputkia 8 metrin mittaisina 2 400 m NS 500 a 80:50 Rkr/m, 240 m NS 450 a 73:50 Rkr/m ja 2 000 m NS 300 a 44: - Rkr/m fob Tukholma kiinteään hintaan. Kertomusvuoden aikana on kaupunginhallitukselle tehty muun muassa seuraavat esitykset: 3.. 25: Paraisten Kalkkivuori Oy:n laituriin johtavan uuden laivaväylän ruoppauskustannusten maksamisesta ja Hanasaaren voimalaitostontin luovutusarvoa koskevan kaupunginhallituksen 2. 9. 957 pöytäkirjan 2454 :n kohdalla tekemän päätöksen muuttamisesta. 3.. 28: Suvilahden turbogeneraattorien N:ot 2 ja 3 romuttamisesta. 4. 2. 70: Vesilaitoksen suorittamia tarkastustehtäviä koskevan taksan uudistamisesta. 4. 2.. 7: Hiidenveden suunnitelman ja Pitkäkosken-Vanhankaupungin raakavesitunnelin tutkimustöiden suorittamisesta. 4. 2. 73: Virkojen perustamisesta vesilaitoksen Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitosta varten. 4. 2. 76: Lauttasaaren vesisäiliön luonnospiirustusten hyväksymisestä. 4. 2. 80: Kaasulaitoksen tehtaan alueella olevien autotallitilojen vuokraamisesta kaasulaitoksen viranhaltijoille ja työntekijöille sekä kaupungin muille laitoksille. 4. 2. 85: Kaasulaitoksen 00-vuotishistoriikin laatimisesta. 4. 2. 87: Kaasunpolttimoiden hankinnasta Suvilahden voimalaitokselle. 28. 3. 327: Suvilahden 0 kv ulkokytkinlaitoksen piirustusten hyväksymisestä.. 4. 350: Kivihiilen hankinnasta ja jakelusta kaupungin laitoksille.
V 9. 5. 436: Vesilaitoksen ostopäällikön viran muuttamisesta hankintapäällikön viraksi ja eräiden tilapäisten virkojen perustamisesta. 9. 5. 45: Vesi- ja kaasulaitoksen käyttötalousarvioasetelman tarkistamisesta. 23. 5. 48: Vesilaitoksen tili- ja laskutusasioiden hoitamisen uudelleen järjestelystä. 30. 5. 509: lmalan vesisäiliön välikerrostilojen kunnostamisesta. 30. 5. 50: Vesilaitoksen vedenkulutusmaksujen korottamisesta. 6. 6. 530: Puhdasvesijohdon rakentamisesta Vanhankaupungin saostuslaitokselle. 6. 6. 543: Ulkotyömestarin viran perustamisesta sähkölaitokselle ja sähkölaitoksen oikeuttamisesta suorittamaan kaivuutöitä kaduissa. 27. 6. 58: Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen virka-asuntojen pääpiirustusten hyväksymisestä. 27. 6. 590: Lisäalueen liittämisestä Sörnäisissä sijaitsevaan kaasulaitoksen hallinnassa olevaan tonttiin N:o 2. 27. 6. 596: Sähkölaitoksen kaukolämmityspäivystyksen järjestelystä. 27. 6. 599: Raitioteiden ja johdinautojen käyttämän 600 V tasasähkön erikoishinnasta. 27. 6. 65: Laitosten viranhaltijain nimikkeiden muuttamisesta.. 8. 652: lmalan vesisäiliön välitilojen piirustuksiin tehtävistä muutoksista ja tilojen vuokrauksesta. 5. 9. 746: Kesäkaasun jakeluajan pidentämisestä. 3. 0. 833: Polttoöljyn varastointimahdollisuuksien järjestämisestä Hanasaaren ja Suvilahden voimalaitoksia varten. 3. 0. 840: Lisäenergian ostamisesta matran Voima Osakeyhtiötä.. 3. 0.' 842: Kaapelien siirrosta Töölöntorin liikennejärjestelyn yhteydessä. 7. 0. 87: Sähkönmyyntitariffien korottamisesta. 4.. 953: Salmisaaren voimalaitoksen tonttikysymyksestä. Kertomusvuoden aikana on annettu muun muassa seuraavat lausunnot: a) Kaupunginhallitukselle: 7.. 69: Valt. K. Pettisen ym. valtuustoaloitteesta, joka koskee O~lunkylän ja Malmin alueiden viemäröinnin jouduttamista. 7.. 89: Sopimuksen tekemisestä matran Voima Oy:n kanssa 0 kv voimansiirtojohdon rakentamisesta Tammiston muuntoasemalta Pitäjänmäelle. 3:'. 20: Valt. Juthasin ym. aloitteesta, joka koskee toimikunnan asettamista tutkimaan ja laatimaan suunnitelmaa Helsingin vesikysymyksen ratkaisemiseksi. 3.. 30: Vallilan siirtolapuutarhan sähköverkon korjaamisesta. 3.. 39: Kiinteistökirjanpitotoimikunnan mietinnöistä ja. 4. 2. 77: lmalan vesisäiliön alla olevien tilojen varaamisesta arkistosuojia varten. 4. 2, 89: Herttoniemen kytkinlaitoksen pääpiirustuksista. 28. 2, 236: Marjaniemen Siirtolapuutarhayhdistys Ly:n anomuksesta, joka koskee avustuksen myöntämistä Marjaniemen siirtolapuutarhan sähköistämistä varten, 28. 2, 247: Valt. Y. Enteen ym. aloitteesta, joka koskee työttömyystöissä maksettavia palkkoja. 28. 2. 248: Valt. Olavi Laineen ym. aloitteesta, joka koskee kaupungin laitoksissa voimassa olevien työntekijäin työsääntöjen uusimista. 28. 2. 249: Suomen Marsalkan ratsastajapatsasvaltuuskunnan anomuksesta patsaanperustustöiden aiheuttamista johtojen järjestelytöistä, 4. 3. 280: Virkojen perustamisesta Hanasaaren voimalaitosta varten sekä eräiden. Salmisaaren ja Suvilahden voimalaitosten virkojen järjestelystä. 4. 3. 28: Posti- ja lennätinlaitoksen anomuksesta, joka koskee kaukopuhelinkaapelin asentamista välille Helsingin postitalo-herttoniemen vahvistinasema. 4. 3. 282: Helsingin yliopistollisen keskussairaalan rakennustoimikunnan anomuksesta, joka koskee luvan saantia putki- ja jalankulkutunnelin rakentamiselle Paciuksenkadun alitse.
X 9. 5. 429: Auroran sairaalassa ilmenneistä vedenjakeluhäiriöistä. 9. 5. 442: Nikkilän sairaalan voimalaitoksen uusimisesta. 9. 5. 450: Lauttasaaren siltatoimikunnan periaatesuunnitelmasta. 23. 5. 503: Helsingin Puhelinyhdistyksen kaapelitunnelin rakentamisanomuksesta. 6. 6. 532: Vallisaaren asukkaiden anomuksesta vesiolojensa parantamiseksi. 6. 6. 533: Sotainvaliidien Veljesliiton anomuksesta, joka koskee vesijohdon rakentamista Kaskisaareen. 27. 6. 64: Kiinteistökirjanpitotoimikunnan mietinnöstä. 27. 6. 68: Palavan nesteen varastojen paloturvallisuuskomitean mietinnöstä ja ehdotuksesta Helsingin kaupungissa noudatettavaksi palavan nesteen varastoimissäännöksi.. 8. 664: Hesperian puiston valaistuksesta.. 8. 666: Helsingin kaupungin vuositilintarkastajien kertomuksesta vuodelta 957.. 8. 667: Helsingin kaupungin kiinteän omaisuuden tarkastajien kertomuksesta vuodelta 957.. 22. 8. 700: Yhteyden järjestämisestä polttoaineita hankki vien elimien ja talorakennusosaston välille. 22. 8. 70: Kiinteistölautakunnan ehdottamasta katu- ja viemärirakennusohjelmasta vuodelle 959. 22. 8. 7: Ehdotuksesta Helsingin kaupungin hankintaohjeiksi. 5. 9. 74: Lauttasaaren Säätiön anomuksesta Lauttasaaren vesisäiliön käyttämisestä näköala paikkana. 5. 9. 763: Valt. Hopeavuoren ym. aloitteesta, joka koskee Kampin aluetta. 7. 0. 877: Wärtsilä-yhtymä Oy:n Hanasaaren voimalaitoksen höyrykattilan hankintaa koskevasta kirjelmästä. 4.. 952: Hanasaaren öljy- ja höyryjohtojen venttiilikeskuksen pääpiirustuksista. 28.. 982: Helsingin Hiililmuppiaitten Yhdistys r.y:n kirjelmästä alennetulla hinnalla tapahtuneesta koksin myynnistä. b) Palkkalautakunnalle: 7.. 82: Teollisuuslaitosten kassa- ja tiliosaston eräiden palkkojen järjestelystä. 7.. 96: Korvauksen maksamisesta eräille teollisuuslaitosten palveluksessa oleville henkilöille kotipuhelimen käyttämisestä virkatehtävissä. 27. 6. 66: Kunnantyöntekijäin Keskusjärjestö r.y:n teollisuuslaitosten eräiden virkojen nimikkeitä koskevasta muutosesityksestä. c) Kiinteistöviraston talo-osastolle: 23. 5. 495: Mainoksen kiinnittämisestä sähköpylvääseen. 23. 5. 496: Oy Ulkomainos Ab:n anomuksesta saada kiinnittää mainoksia valaisinpylväisiin. d) Toimistovirkojen pätevyysvaatimusluokkiin sijoittamista selvittäväle komitealle: 3.. 38: Toimistovirkojen sijoittamisesta pätevyysvaatimusluokkiin.
2 S SÄLLYSLU ETTE LO: Sivu johdanto... 4 t. Organisaatio ja henkilökunta. Organisaatio... 4 2. Henkilökunta... 5 2. Veslaitostoiminta. Raakaveden hankinta 2. Vedenpuhdistus.... 3. Vedenpumppuaminen.... 4. Sähkönkulutus ym.... 5. Vedenkulutus ja vesijohtoverkkoon pumpattu vesimäärä.... 6. Tariffi.... 6 6 6 7 7 7 3. Uudisrakennustyöt ja teknilliset laitteet. Vantaanjoen säännöstely...... 0 2. Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitos... 0 3. Vesisäiliöiden uudisrakennustyöt... 7 4. Vesijohtoverkon uudisrakennustyöt... 8 5. Erittely uudisrakennustöistä...... 8 6. Vesijohtoverkko ja vesisäiliöt... 22 7. Talojohtoliitokset ja vesimittarit... 25 8. Tarkastustoiminta... 25 9. Saniteettityöt...... 25 4. Taloudellinen tulos Liite n:o. Selostus Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksen toiminnasta vuonna 958... 32
3 K uva n :o. L mtttasaaren vesisäitiö
4 Vesilaitoksen toimintakertomus vuodelta 958 Vesilaitoksen toiminta kokonaisuudessaan on kertomus vuonna edelleen kasvanut voimakkaasti, joskin pumppausvesimäärä, joka koko vuonna oli yhteensä 42,3 milj. m 3, on edelliseen vuoteen verrattuna lisääntynyt suhteellisen vähän eli noin,7 %:lla. Raakavesilähteenä toimivan Vantaanjoen veden laadun jatkuva huonontuminen on vaikeuttanut vedenpuhdistusta, ja erikoisesti johtoveden maun ja hajun parantamisessa on esiintynyt hankaluuksia. Vantaanjoen vesistöalueella on jatkettu jo v. 954 aloitettuja normaaleja raakavesitutkimuksia, sekä suoritettu erikoistutkimuksia Vantaanjoen ja Keravanjoen alajuoksuilla. Erittäin laajat suunnittelu- ja uudisrakennustyöt ovat koskeneet lähinnä vederipuhdistustehon ja vesisäiliötilavuuden lisäämistä sekä syöttöjohtojen rakentamista ja lisä~si vielä raakaveden saannin turvaamista. Uudisrakennustöistä on lähemmin esitetty kohdassa 3. Taloudellinen tulos on edelleen ollut hyvä. Huolimatta siitä, että.. 953 tehdyn päätöksen mukaista vedenmyyntitaksaa ei ole korotettu ja että kaupungille suoritettavat pääoman korko- ja kuoletusmenot ovat voimakkaasti kasvaneet, osoitti kertomusvuoden tulostase 3,6 milj. mk:n ylijäämää. Eino Kajaste.. Organisaatio ja henkilökunta.. Organisaatio Vesilaitoksen organisaatiossa toteutettiin toimintavuoden aikana uudelleen järjestelyjä, jotka perustuivat lautakunnan 9. 5. 958 hyväksymään organisaatioehdotukseen ja jonka seurauksena kaupunginvaltuusto päätti 24. 9. 958 perustaa uusia vakinaisia virkoja ja muuttaa entisiä uuteen organisaatioon soveltuviksi. Huomattavampana muutoksena mainittakoon ostopäällikön viran muuttaminen hankintapäällikön viraksi sekä sen siirtäminen 27. pl:sta
5 30. pl:aan. Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokselle tarvittavat uudet vakinaiset virat perustettiin vuoden 959:n alusta ja ne olivat seuraavat: yksi 32. pl:aan kuuluva käyttökemistin virka, yksi 9. pl:aan kuuluva laborantin virka, yksi 26. pl:aan kuuluva ylikonemestarin virka, yksi 25. pl:aan kuuluva sähkömestarin virka ja kymmenen 8. pl:aan kuuluvaa konemestarin virkaa. Lisäksi kaupunginvaltuusto päätti muuttaa Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksen neljä 22. pl:aan kuuluvaa Pitkäkosken laitokseen siirrettävää konemestarin virkaa vuoromestarin viroiksi, sekä päätti siirtää nämä virat.. 959 alkaen 24. pl:aan kuuluviksi. Samoin päätettiin muuttaa.. 959 alkaen Vanhankau pungin vedenpuhdistuslaitoksen kaksi 7. pl:aan kuuluvaa, Pitkäkosken laitokseen siirrettävää koneenhoitajan virkaa 8. pl:aan kuuluviksi koneenhoitajan viroiksi. Muut vesilaitoksen uuteen organisaatioon perustuvat virat kaupunginhallitus päätti perustaa tilapäisinä virkoina vuoden 959 alusta lukien. Mainitut virat olivat seuraavat: yksi 34. pl:n käyttöinsinöörin virka Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokselle, yksi 24. pl:n. mittarimestarin virka hankintatoimistoon, yksi 23. pl:n kamreerin virka pääkonttoriin sekä yksi 9. pl:n ostajan virka hankintatoimistoon.. 2. Henkilökunta Henkilökunnan palkkauksessa toteutettiin huhtikuun alusta 958 lukien 4 %:n indeksi-. korotus sekä kaupunginvaltuuston 24. 9. 958 päättämä 2 Yz %:n tai vähintään mk:n.200: suuruinen tasokorotus. 0. 958 lukien. Työntekijöille,. jotka kuuluivat työehtosopimuksen alaisuuteen, tuli 4 %:n indeksikorotus 23. 3. 958 lukien. Eläkkeelle siirtyi henkilökunnasta vuoden 958 aikana seuraavat: Viranhaltijat Konemestari Drake Georg F Varastonhoitaja Flinck Fritiof... Toimistoapul. Schildt-Kyti Astrid Työntekijät Putkiasentaja Hytönen Nestor Putkiasentaja Kaukonen Yrjö.... Putkiasentaja Laine Väinö.... Hienomekanikko Nyberg Bruno.. Putkiasentaja Nieminen Bruno... Sorvaaja Putkonen Kustaa.... Putkiasentaja Taimen Otto..... Ollut palveluksessa 32 v. 3 v. 45 v. 22 v. 29 v. 23 v. 40 v. 2 v. 20 v. 3 v. Vuoden aikana poistuivat kuoleman kautta laitoksen palveluksesta putkiasentaja Edvard Kotivirta ja Yrjö Laine. Henkilökunnan keskuudessa kertomusvuoden aikana tapahtuneet muutokset ilmenevät lähemmin taulukosta n:o. Taulukko n:o. Henkilökunta, [ j Henkilökuntaryhmä "'~ ~S Henkilökunnan muutokset " ~... "Ei.E "".-.!i ~ S ~ ~ -... ".>i " ~." "'.- 3 ~ ]~ "'" o~.;;; "'oi '"... ",- U;'S i:.!l ;8 ;; e " :ä...: " '" : " f:tl i :<: '"....~..:.:: """ :;;; -'" ~ 5 ~ :c," &i :c " Vakinaiset viranhaltijat... 87 7-3 - 90 Tilapäiset viranhaltijat... 3 - - - - - 3 Työsopimussuhteessa olevat kuukausipalkkaiset 30-33 9 - - 44 Työntekijät... 222-68 49 7 2 236 ~ Yhteensäl 342 7 0 69 0 2 373
6 2. Vesilaitostoiminta 2.. Raa.ka.veden hankinta Vantaanjoen. vesimäärä oli keskimääräistä vähäisemmästä sademäärästä huoljmatta Kytäja Suolijärven säännöstellyn vedenjuoksun ansiosta raakaveden saannin suhteen edullinen. Vuoden pienin viikkokeskiarvona laskettu vesimäärä 735 lfs oli 7. 9.-3. 9. välisenä aikana. Talviminimi 2558 lfs oli vuoden loppupuoliskolla joulukuun toisella viikolla. Vuotuinen kokonaissademäärä oli 556,2 mm eli noin 89 % vuosien 90-958 sademäärän keskiarvosta. Jää lähti Vantaanjoesta 2. 4. Joki jäätyi käyttöhäiriöitä aiheuttavaa suppoa muodostamatta. 2. 2. Vedenpuhdistus Vedenpuhdistus on, kuten aikaisempinakin vuosina, tapahtunut yksinomaan Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksella, yksityiskohtaiset tiedot käyvät ilmi liitteestä n:o. 2. S. Vedenpumppuaminen Eri vesilaitoksista yhteensä pumpattu vesimäärä oli 42.327.690 m a. Vanhastakaupungista nostetut pintavesimäärät, pohjavesilaitoksista pumpatut vesimäärät sekä keskimääräinen, suurin ja pienin kokonaispumppuaminen vuorokaudessa kunakin kuukautena selviävät taulukosta n:o 2. Taulukko n:o 2. Vedenpumppuaminen. - Tabell nr 2. Vattcnuppfordring. Vanhankaupungin Kokonaispumppuaminen laitos vuorokaudessa, ml Gammelstadsverket Yhteensä Pohjavesi Kaikkiaan Total uppfordring per pintavettä, laitokset, pumputtu, dygn, m' Kuukausi Turbiini- Sammanlagt Grundvat- Total upp- Keskipakoc }f å n a d pumput, ytvatten, tenverken, fordring, pumput, Keski- Suurin Pienin Turbin- Centrifugal- määrä määrä määrä pumpar, pumpar, m' m' m' Medeltal Max. Min. m' m' Tammikuu. 69.820 3.564.920 3.634.740. 500 3.646.240 7.620 30.440 88.470 Helmikuu.. 4.00 3.346.450 3.350.460 4.250 3.364.70 20.70 28.760 95.70 Maaliskuu 3.900 3.695.860 3.699.760 7.60 3.77.370 9.920 28.290 95.770 V Huhtikuu 40.340 3.407.870 3.548.20 4.940 3.563_50 8.772 30.930 87.60 V Toukokuu. 258.340 3.400.760 3.659.00 6.750 3.675.850 8.570 37.400 79.030 V Kesäkuu... 6.030 3.28.090 3.342.20 9.590 3.36.70 2.057 30.490 67.590 V Heinäkuu 2.060 3.5.460 3.63.520 2_30 3.75.830 02.446 23.640 79.240 V Elokuu... 5.530 3.423.870 3.429.400 6.470 3.445.870.57 29.660 76.290 X Syyskuu... 3.260 3.673.80 3.687.070 25.430 3.72.500 23.750 37.490 80.560 X Lokakuu._. 3.550 3.697.670 3.70.220 28.0 3.729.330 20.300 34.670 83.570 X Marraskuu. 34.90 3.40.450 3.444.640 22.20 3.å66.8S0 5.56 25.800 79.350 X Joulukuu... 4.450 3.444.970 3.449.420 8.860 3.468.280.879 28.770 72.940 Koko vuosi! Hela året... 60.480! 4.499. 80! 42.09.660! 28.030!42.327.690 6.07! 37.490 67.590 2. 4. Sähkönkulutus yrn. Vedenkorkeus Vantaanjoessa, sähkönkulutus sekä eräät ilmastolliset tiedot näkyvät taulukosta n:o 3_
7 Taulukko n :o 3. Tietoja Vantaa'/'ljoen vedenkorkeuksista, sähkänkulutuksesta ym. Tabell nr 3. Uppgijter om vattenstdnden i Vanda å, eljärbruktling mm.., 'Vedenkorkeus Vantaan- Laitoksen koski Helsingin kaupungin sähkölaijoessa padon kynnyksestä voimalla kehi- tokselta ostettu energia, josta mitattuna, ml) tetty ja Vanhan- kulutettiin Vattenständ i Vandaä, kaupungin tai Av Helsingfors elverk Sade- Keskimätt frlin skibordet, ml) toksella kulutettu levererad energi, varav förbrukats Sadelämpö, energia, päiviä ) määrä, Kuu k a u si kwh mm Co Neder- Mä nad Av eget vatten- börds- Neder- Medel- Vanbankaul'. Pohjavesi- dagar ') börd, tempekraftverk als-. Keski- Suurin laitoksella, laitoksilla, mm ratur, trad och i Gamarvo arvo kwh kwb C' melstaden för- Medeltal Max. brukad energi, Gammel- grundkwh stadsverket, vattenverken, kwb kwb Tammikuu.. --0,03 +0,33 46.80 968.360 5.420 7 43,9-6,8! Helmikuu... --0,0 --0,02 9.490 937.360 7.020 6 27,9-8,4! Maaliskuu.. --0,4 --0,03 77.620.022.560 6.20 2 26,8-6, V Huhtikuu... +0,34 +,0 34.750 970.640 5.200 23,9 +,3 V Toukokuu.. +0,47 +,20 3.760 926.520 5.000 8 85,8 + 7,7 V Kesäkuu... -0,3 +0, 99.730 94.440 6.260 5,4 +3,4 V Heinäkuu... -0,7 --0,0 46.430 99.960 3.740 8 72,7 +5,6 V Elokuu... --0,2 +0,0 33.960.067.640 5.300 4 48,5 +5, X Syyskuu... --0, -0,06 6.900.4.60 7.700 9 25,9 +,7 X Lokakuu... --0,06 +0,09 24.300.75.257 8.20 6 40, + 7,3 X Marraskuu +0,08 +0,40 80.650 94.60 7.720 8 52, + 4,3 X JOjllukuu... --0,03 +0,08 50.60.063.600 7.300 22 58, - 4,6 Koko vuosi Hela året... -0,0 +,2Q 734380 2.048.657 74.900 82 556,6 + 4,2 2. 5. Vedenkulutus ja vesijohtoverkkoon pumputtu vesimäärä Kaikki vesi on jaettu mittarien kautta. Kulutetut vesimäärät olivat näiden mukaan seuraavat: Yksityiskulutus -9 kaup.osa Keskusta, Kruunuhaka, Eira... 2.450.598 m 3 eli 28,00 % 0-2 kaup.osa Kallio... 7.006.05» 5,76» 9,2,22 kaup.osa Vallila, Hermanni....688.473» 3,80» 23-27 kaup.osa Käpylä, Kumpula, Toukola....68.82 3,64» 3-5, 8, 0 kaup.osa Töölö, Hietalahti ym... 7.347.020» 6,52» 6--7 kaup.osa Ruskeasuo, Pasila...:. 46.875»,04» 3 kaup.osa Lauttasaari...-....363.328» 3,06» 30 kaup.osa Munkkiniemi, Kuusisaari, Lehtisaari, Munkkivuori....40l.004» 3,5» Otaniemi, Tapiola... 536.737,2» 29 kaup.osa Haaga... 353.004» 0,79» 29 kaup.osa Pohjois-Haaga... 796.443»,79» Kaarela...:... 30.057» 0,07» 46 kaup.osa Pitäjänmäki, Tali... 69.573»»,40» 28 kaup.osa Oulunkylä, Vanha-Käpylä... 83.522 0,4. 28 kaup.osa Maunula, Pirkkola... 632.767»,42» ----- ) Alhaisemmat vedenkorkeudet ovat turbiinien käytön vuoksi säännöstelyn alaisia, - De lägre vattenstånden regleras genom turbindriften. K) Tähän on laskettu vain ne päivät, jolloin sademäärä on oll ut vähintään 0, mm. - Endast dagar med minst 0, mm ne4erbörd äro medräknade.
8 34 kaup.osa Pakila... 50.449 m 2 eli 0, % 42 kaup.osa Kulosaari...,...,... 88.372 0,20 ) * 8 kaup.osa Herttoniemi länt. as. alue, Vartiokylä... 793.0,56»»,78 43 kaup.osa Herttoniemi teoll.alue... 892.95»» 2,0 * 43 kaup.osa Herttoniemi it.as.alue (Tammisalo)... 436.808» 0,98» 52 kaup.osa Suomenlinna... 42.762» 0,32 ) Puistola, Malmi, Heikinlaakso (Pukinmäki) 52.2 0,34» Satamaposteista on kulutettu...:... 2.562» 0,26» Pystyputkimittarit... 2.52 0,0» Yleinen kulutus --------------------. Yksityiskulutus 39.60.64 m a eli 88,07 % Kaupungin maksama kulutus... 3.66.536 m 3 eli 8,23 % Laitoksen oma kulutus... 282.844» 0,64 ) Mittareillawitattu yhteensä -------------------- 43.04.544 m a eli 96,94 % Putkiverkon huuhteluihin, vesisäiliöiden puhdistukseen, tulipalojen sammutukseen, rakennustoimiston yedentarpeisiin uusia katuja rakennettaessa, putkiverkon vuotoihin sekä vajauksiin mittarien näytössä....360.000 m a eli 3,06 % Kulutettu mittarilukemakautena yhteensä 44.464.544 m a eli 00,00 % Vesijohtoverkkoon pumputtu yhteensä... :... 42.327.690 m a Erotus kulutetun ja pumpatun vesimäärän välillä johtuu mittarilukemakauden vuotta pitemmästä ajasta. Vuonna 958 pumputtiin vesijohtoverkkoon....» 957 &».... Lisäys vuonna 958.... Keskikulutus vuorokaudessa.... Suurin kulutus vuorokaudessa 4. 9....... Pienin». 2. 6...... Vedenpuhdistuslaitosten käyttämä vesimäärä Selkeyttämisaltaiden tyhjennys ja huuhtelu.... Suodattimien pesn ja huuhtelu (pintavesilaitos).... Kokonaisvesimäärä Vedenpuhdistuslaitoksilla käytetty yht. 42.327.690 m a 4.638.270 ) 689.420» 6.07» 37.490» 67.590» 26.500 ma 803.740».065.240 m a Vettä {JuhdistettlJ kaikkiaan 43.392.930 m a eli keskimäärin Vedenkulutukseen liittyvät tilastolliset tiedot käyvät ilmi taulukosta n:o 4. 8.885 m 3 Jvrk. 2. 6. Tariffi Kertomusvuoden aikana noudatettiin kaupunginvaltuuston.. 953 tekemän paatöksen mukaisia vedenmyyntitariffeja. Veden yksikköhinta 20 mk kultakin m 8 :ltä kulutuksen ollessa enintään 2.000m 3 vuosineljänneksessä, 9 mk kultakin m 8 :tä 2.00-4.000m 8 :n välillä sekä 8 mk kultakin m 8 :ltä 4.00 m 8 :stä ylöspäin. Mainitut yksikköhinnat vastaavat 809-847 %:n korotusta 29. 4. 936 laitokselle vahvistetun taksan hintoihin. Laitoksen taksaan sisältyy muut maksut, kuten vesimittarien vuokrat ym. olivat 800 % korkeammat kuin mitä ne olivat v. 936 vahvistetussa taksassa.
9 Taulukko n:o 4. Vedenkulutuksen tilastollisia tietoja. Tc,bell nr 4. Stc.tistiska uppgifter om vatten/örbrukningen. Keskikulutus Vedenkulutus, ml henkeä koh ti Vattenförbrukning, m a vuorokau- Maksavat.a=a!"C~ ;:~~.Q dessa, kuluttajat...,~ ~ > Medelförbruk- Betalande Mittarien mittaama kulutus 8 :a ~.. " ning per per- konsumenter Av mätare uppmätt förbrukning cg a e~g Vuosi!o :: son och dygn, l Ar Muu Kaupungin Laitoksen kulutus Yhteensä ' ~ fr:~ Yksityis- maksama maksama "..,,:g.* l.~ ~ en en;5 bc ~t"c '=cf~~~. kulutus kulutus kulutus Övrig för- Summa.~~~]~ brukning g~::] '~E-] U '3 _".0 ~ ~..-> 2 '~E~ Privat för- Stadens Verket,.~ z<'f..:.c"3~2 ~~.~] "~ ~ g ti..: brukning egenför- egenförbruk- =- :E ~"'~.o ~~ ~~]]]~ brukning ning 00>0 900._..3.556 - - 70.348 2_02.904-60, 39,2.286-905....786.352 - - 808.665 2_595.07-62,2 42,8.452-90... 2_83.997 - -.423_943 4_255.940-80,6 53,6.650-95... 4.963.329 54.703 9.625 857.956 6_382.63 86,56 99,6 77,4 2.06 46 920... 5.36.52 470_77 40.809 790.67 6.663.349 88,3 93,2 75,0 2.59 62 925 _.. 6_898-46 623_307 49.562 766.737 8.338_022 90,80 08,9 90, 2-445 90 926... 7.372-483 62.748 50.808 989.649 9.034.688 89,05 5,8 94,5 2.567 96 927... 7.956.230 604.908 53.52 827.786 9-442-445 9,23 7,8 99,3 2.707 98 928... 9_6.379 60.724 46.90.44.66 0_954.629 89,55 32,7 0,9 2.86 205 929... 0.994_740 700.26 55.084.36 l.l 22 2.355.862 88,98 45,5 20,6 2.90 208 930 _.. 0.587.07 78.542 74.57 870.053 2_250.34 92,90 39,9 20,9 2.922 223 93... 0.562.263 778.934 63.283 963.222 2.367.702 92,2 34,4 4,7 2.945 22 932. 0.80.740 908-43 87.032 850_065 2.647.250 93,28 3,3 2,2 2_993 235 933 0.92.940 90-47 73-44 755_096 2.660.948 94,04 29,9 2, 3.05 245 934 _...385.958 979.54 77.356 764-462 3_207.290 94,2 33,8 5,3 3.04 244 935... 2.027.683 99.678 89.600 898.947 4.007.908 93,58 39,5 9,8 3_40 26 936... 3.004.808.043_729 92-485 98.083 5.059.05 93,90 46,6 26,6 3_262 278 937... 4.364.668.37_840 95.338 936.6 6_534-457 94,34 57, 36,5 3-44 280 938... 5.683.506.63_272 0.846 58.565 7.530.89 96,68 60,6 43,7 3.605 279 ) 939... 6-400.08.94.836 93.784 443.562 8.32.200 97,56 60, 44,8 3.97 2 ) 289 940... 5.306.948.37.53 70.259.488.52 8.003.232 9,73 54,8 3,6 3.984 32 94... 6.977-403.033.703 77.885.206.669 9.295.660 93,75 64,6 44,8 4.045 382 942... 6-488.24.038.943 69-437 3.33.73 20.928.352 84,08 77,2 39,6 4.209 8 ) 326 3 ) 943... 7.354.950.089.350 77.88 307.95 8.829-439 98,36 55,2 45,8 4.39 32 944... 6.835-47.2.803 74.005. 72.359 8.03.638 99,60 50,2 39,6 4.87 299 945... 9.25.796.222-407 00.58 99.575 20.647.93 99,03 68,9 56,4 4.235 320 946... 2.43.60.39.805. 28.365 43.609 23.023.389 98,3 7,4 57,4 4.7574) 362 947... 2.868.065.587.566 07.998.307.022 24.870.650 94,74 8,9 60,0 4.782 377 948... 23.385.082.606.330 00-442 63.989 25.705.843 97,6 85, 68,4 4.97 39 949... 24.98.352.690.985 6.536 297.55 26.303.028 98,87 86,8 7,8 5.052 44 950... 24.82.88.869.20 37.569.42-493 27.96.460 95,92 205,» 82,0 5.298 458 95... 27.043.0 2.009.52 49.723 462.430 29.664-406 98,44 23,7 94,8 5.364 459 952... 28.858.89 2.733.40 55.380 4.098 3.760.807 99,96 222,8 202,4 5.54 58 8 ) 953... 29.747.360 2-493.20 57.050 320.640 32.78.70 99,02 226,7 206, 5.720 535 954... 34.374.93 2.908.233 7.628 64.489 35.06-420 98,7 239,7 24,3 5.970 57 955... 33.539.89 3.37.350 9.266 05.05 36.972.540 99,72 248, 225,2 6.24 584 956... 35.782.39 3.34.64 99.03 757.925 40.080.970 98, 260,0 234,6 6.537 586 957... 35.6.90 3.506.638 98.93 2.32.549 4.638.270 94,42 267,7 229,0 6.650 52 958... 39.60.64 3.66.536 282.844.360.000 44-464.544 96,94 - - 6.825 545 '" ) Joukko kioskeja on pidetty yhtenä kuluttajana. - 2) Pohjavesilaitosten kuluttajat tulivat lisää. - ) Joukko kaupungin omistamia taloja Pirkkolassa siirtynyt yksityisten hallintaan. -') Haagan kauppalan sekä Lauttasaaren ja Kulosaaren kuluttajat tulivat lisää. - 6) Henkikirjojen mukaisen keskiväkiluvun mukaan. - 8) stutukset yms. otettu mukaan erillisinä vedenkäyttäjinä.
0 3. Uudisrakennustyöt ja teknilliset laitteet 3.. vantaanjoen säännösf.ely Vantaanjoen vesistön säännöstelystä antoi korkein hallinto"oikeus 8. 2. 958 lopullisen,päätöksen. Eri anomuksesta myönsi vesistö,toimikunta 27. 2. 958 luvan eräiden Vantaan 'joen vesistön säännöstelyyn liittyvien töiden suorittamiseen. Tämän luvan perusteella oli raakaveden saannin turvaamiseksi mahdollista,toteuttaa, Tuusulan- ja Hirvijärven säännöstelyyn liittyvät rakennustyöt. - Tuusulanjärven 'säännöstelypadon urakoi siihen liittyvine Tuusulanjoen uoman perkauksineen (pituus noin.2'00 m) Vesi-Pekka Oy sekä Hirvijärven säännöstelypadon K,enkiänjoen uoman perkauksineen (pituus noin 400 m) nsinööritoimisto Oy Vesto. Tuusulanjärven teoreettisesti suurimmaksi säännöstelyallastilavuudeksi saatiin 6,4 milj.m 8 ja vastaavasti Hirvijärven,4,5 milj. mao 3. 2. Pitkäkosken vedenpuhdistusa.itos Laitoksen rakennustöiden edistyminen Louhinta- ja perustöiden valmistuttua syksyllä 957 oli huoneenrakennustyöt, kemikalointirakennusta lu~uunottamatta, saatu käyntiin eri rakennuskohteiden osalta jo mainitun vuoden loppuun mennessä. - Kertomusvuoden aikana suoritettiin pääosa laitoksen rakennustöistä. V e den 0 t t a m 0 a voitiin koneistoasennus aloittaa toukokuussa ja muuntamon asennus kesäkuussa; elokuussa olivat huoneenrakennustyöt saatettu pääasiallisesti loppuun. Marraskuussa otettiin vedenott'amo koek:äyttöön, ja vuoden loppuun mennessä se oli täysin valmis. - Seuraavana rakennuskohteena valmistui ä m p ö k e s k u s ja sen yhteydessä oleva v a r a s tor a ken n u s: syyskuussa oli lämpökeskuksen kattila saatu koekäyttöön ja lokakuussa voitiin aloittaa osittainen lämmitys. - Miltei samanaikaisesti lämpökeskuksen kanssa olivat valmistuneet se k e y t Y s- j a suodatusrakennuksen osan (teho 400 l/s) huoneenrakennustyöt; varsinaiset putkiston asennustyöt oli aloitettu kesäkuussa ja koneiston asennukset olivat syyskuus 'sa kokonaisuudessaan käynnissä._ - T 0 i misto- ja laboratoriorakennus otettiin vesilaitoksen käyttöön marraskuussa. K"e m i k a r 0 i n t i r a ken n u k sen osal- "ta olivat huoneerirakennustyöt edistyneet syyskuuhun mennessä siihen vaiheeseen, että kemikalikojeiden asennustyöt voitiin aloittaa. Kertomusvuoden loppuun mennessä olivat laitteet pääasiallisesti valmiit vesiteknilliseen käyttöön otettaviksi. - Vedenottamolta tunnelia pitkin kulkevan r a a k a v e s i j 0 h don asennustyöt saatiin valmiiksi lokakuussa. Marraskuun 2. p:nä oli myös raakavesikouru valmis ja veden pumppaus vedenottamolta selkeytysaltaisiin päästiin aloittamaan. - K 0 r k e a p a i n e p u m p p u ase maja jäi k i k e m i k a loi n t i r a ken n u s olivat valmiit viimeistelytöitä lukuunottamatta vuoden loppuun mennessä. Joulukuussa saatiin myös korkeapaineaseman muuntamo käyttövalmiiseen kuntoon. - S e k e y t Y s- j asu 0 d a t u s r a ken n u k sen los a n huoneenrakennustyöt olivat vuoden vaihteessa viimeistelyvaiheessa. - Kai k k i v e den vai m i s t u s r a ken n u k s e s s a, jonka rakennustyöt aloitettiin ohjelmassa viimeisenä, oli kalkkiveden valmistusaltaiden betonityöt suoritetut vuoden päättyessä. - Henkilökunnan asu n tor a ken n u s t e n osalta työt aloitettiin heinäkuussa ja vuoden loppuun mennessä ne olivat edistyneet sisävalmistusasteelle. Kuva n:o 2. esittää Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen kemikalointirakennusta, lisäksi kuvassa näkyy toimistor:akennus ja osa suodatus- ja selkeytysrakennusta. VesiteknUllslstä laitteista ja rakenteista Raakaveden saannin järjestämiseksi on Vantaanjokea perattu noin 200 m:n matkalta sekä rakennettu Pitkäkosken niskalle teräsbetoninen pohjapato harjankorkeuden ollessa NN + 6,20 m. Pohjapadossa on kaksi settiparruilla suljettavaa uittoaukkoa (leveydet 2 m ja 4 m, syvyydet 0,7 ja 0,6 ml. "V e den 0 t t a m 0 n (6.800 ma), joka sijaitsee pohjapadon yläpuolella, alimpana osana on väliseinällä kahtia jaettu teräsbetoninen imukaivo; sen pohjan korkeus on NN + 2,5 m ja normaali vesitilavuus 573,0 ma. Vesi otetaan joesta imukaivoon neljän vedenottamon eteen rakennetun.lyhyen ja 2,5 m leveän kanavan kautta, joista kaksi on varustettu karkeavälpällä, teräsluukulla sekä
hienovälpällä, joka sijaitsee vedenottamorakennilksen sisällä. Kummankin hienovälpän vapaa pinta-ala on noin 7,2 m 2 säleitten vapaa välin ollessa 8 mm. Hienovälpät on varustettu auto 'nl'aattisesti toimivalla puhdistuslaitteella sekä 'sahkölämmityksellä suppovaaran vähentämiseksi. - Raakavesipumppuja, joiden manometrinen nosfokorkeus on 26 m, on :ssä vaiheessa. asenneftu yhteensä 5 kpl: 2 kpl a. 200 l/s ja 3 kpl a. 400 l/s. Pumput ovat vertikaalisia ja niiden käynnistys tapahtuu laitoksen keskusvalvo -mosta kauko-ohjauksella. Vedenottamo on varustettu liikkuvalla nosturilla (jänneväli 3,5 m, nostokyky 5 tonnia ja 4,5 m). Tarpeellinen sähkömuuntamo, teholtaan 2.000 kva, sekä 'sälikökeskus ym. sijaitsevat vedenottamorakennuksessa; rakennuksen lämmitys tapahtuu sähköllä. V e s i jo h t 0 0 000 mm kulkee vedenottamolta varsinaiselle vedenpuhdistuslaitokselle, kemikalointirakennuksen alkukemikaalien syöttökaivoon. Johto on asennettu osaksi avokanavaan, mutta suurimmaksi osaksi (420 m) tunneliin. Tunnelin (noin.00 m 8 ) normaali poikkipinta-ala on 20,5 m 2, pohjan korkeus kemikalointirakennuksen alla NN + 2,0 m ja pituuskaltevuus noin 5 0/00' Siihen on asennettu raakavesijohdon lisäksi puhdistuslaitoksen poistoviemäri 0 600 mm, puhdasvesijohto o 00 mm sekä erinäisiä kaapeleita ym.,k e m i kai 0 i n t i r a ken n u k s e s s a (0.770 m~) on tilat kemikaalien syöttökojeita ja varastoja, syötlökaivoja, putkistoja yms. varten, - Rakennuksen varsinainen pohjataso on korkeudella NN + 3,00 ja +3,90 m, missä sijaitsevat kloorikaasu- ja rikkidioksidivarasto, vaa'at (2 kpl a. 3.200 kg) sekä kalkkiveden valmistusaltaiden pohja. - Kloorikaasun syöttökojeita on tasolla NN + 35,50 m 3 kpl, kunkin maksimiteho 9 kg/h: yksi koje on tarkoitett~ alkukloorin ja yksi jälkikloorin syöttöön, kolmas koje on edellisten varalle. Rikkidioksidin syöttökojeita automaattisine halutun klooriylijäämän määrän suuruuteen perustuville ohjauslaitteineen, maksimiteholtaan 4,7 kg/h, on kaksi, joista toinen varalle (syöttö jälkikemikalointialtaaseen ennen korkeapainepumppujen imukaivoa). Samaan huoneeseen asennetut automaattiset klooriylijäämän mittarit osoittavat klooriylijäämän sekä varsinaisessa jälkikemikalointialtaassa (ennen puhdasvesikaivoa) että dekloorauksen jälkeen (ennen imukaivoa) ja vielä verkkoon johtavassa pääsyöttöjohdossa. Puheenaolevassa kerroksessa sijaitsevat vielä '4 kpl vesilasin aktivaattoreita, kuva n:o 3, jotka syöttävät kloorilla aktivoidun vesilasin kunkin selkeytys- ja suodatusyksikön toiseen hämmennysaltaaseen. - Kerrostasolle NN + 35,50 m ulottuu myös kahden alkukemikaalien syöttökaivon yläosa; tässä rakennusvaiheessa on käytössä vain toinen syöttökaivo; syöttökaivo on varustettu pikasekoittajalla. Välittömästi syöttökaivoil alla raakavesijohdossa on erikoinen syöttökappale, jossa on kiinnitysmahdollisuus 'alum. suifaattiliuoksen, alkukloorin, reaktiokalkin (kalkkiveden ja kalkkimaidon), aktivoidun vesilasin ja aktiivihiilen syöttöjohdoille. Kerrostasolle NN + 38,50 m on sijoi 'tettu vesilasivarasto sekä kalkkivesialtaat, joita on 3 kpl. Kemikaalien kuivasyöttökojeet ovat tasolla NN + 42,50 m. Alum.sulfaatin syöttökojeita on 2 kpl ja ne ovat gravimetrisiä eli painon perusteella syöttäviä; kunkin teho on 30... 680 kg/h. Aktiivihiilen syöttökoje on teholtaan 3... 00 kg/h - Kalkki tuodaan laitokselle sammutlamattomana. Kalkin sammutus- ja syöttökojeet ovat gravimetrisiä kuivasyöttökojeita varustettuna jatkuvasti toimivalla kalkinsammutuslaitteella, kuva n:o 4. Varsinaisesti syöttää yksi koje kalkkivedenvalmistajaan, jossa muodostunut kalkkivesi puolestaan johdetaan jälkikemikalointialtaaseen; toinen koje syöttää reaktiokalkin syöttökaivoon; 'kolmas koje on edellisten varalle. Kaikkikin kojeet voivat tarpeen tullen syöttää kalkkiveden valmistajaan. - Sekä reaktiokalkki että neutralointi kalkki voidaan syöttää automaattisesti ph-mittarin ohjaamana: kummassakin tapauksessa on mahdollista saattaa ph-mittarit ohjaamaan joko kalkkiveden tai -maidon syöttöä. Kalkkivettä syötettäessä ph-mittari ohjaa pneumaattista sulkua, ja kalkkimaidon ollessa kysymyksessä se säätää suoraan kalkinsammutus- ja syöttökojetta. Kuivasyöttökojeiden yläpuolella ovat varastosiilot, joiden täyttötaso pölynpoistolaitteineen on tasolla NN + 52,50 m. Siiloja on 8 kpl a. noin 75 m 8. - Tavarahissi kemikaalien, kojeiden ym. kuljetusta varten kulkee välillä NN +32,50 m NN +52,50 m; hissikuilun vieressä on putki- ja kaapelikuilu. Tornimaiseen rakennusosaan liittyy matalampi ja leveämpi osa, jossa on. 4 kpl kalkkivedenvalmistajia. Ko. teräsbetonialtaiden yläreuna on korkeudessa NN +4,70 m, halkaisija 7,0 m, lieriömäisen
2 osan korkeus 4,8 m ja sen alla olevan kartion korkeus 6,0 m. - Kalkinsyöttö- ja sammutuskojeista tulee kalkkimaito altaiden väliseen tilaan sijoitettuun jakolaitteeseen, ja siitä edelleen kunkin altaan keskellä olevaan teräslieriöön o 300 mm; mainitussa teräslieriössä oleva potkuri tehostaa kalkkimaidon kulkua ja sen sekoittumista liuotusveteen. Teräslieriön ulkopuolella nousee kalkkimaitovesiseos ylös kirkastuen kalkkivedeksi, mikä palaa kuivasyöttökojeiden alla olevan kerroksen kalkkivesisäiliöihin. Kemikaalien syöttökaivosta lähtee kemikaloidun veden kouru, ensin»siltanao korkeapainepumppuasemalle asti ja siitä edelleen jälkikemikalointirakennuksen sivussa selkeytys- ja suodatusrakennukseen; kourun poikkipinta-ala,2 X,6 m 2. - Se l k e y t y s- j asu 0 d a t u s r a ken n u s (54.440 m a ) jakautuu lamellimaisiin yksikköihin, kunkin teho 200 l/s. Selkeytyspuolen lattia- ja käytävätaso on korkeudessa NN + 35,00 m, vedenpinnan ylin korkeus altaissa on NN +34,86 m. Raakavesikourusta vesi menee kutakin %-yksikköä varten asennetun säätäjän kautta hämmennysaltaisiin, joita ensimmäisessä rivissä on 3 kpl ja joista keskimmäisestä vesi jakautuu toisen rivin kahteen isompaan hämmennysaltaaseen; hämmennysaltaiden pohja on korkeudessa NN +28,00 m; teoreettinen hämmennysaika on h. Hämmennysaltaiden ja selkeytysaltaiden välissä on kapea jakokuilu, mistä vesi menee välipohjalla ja pystyseinällä 4-osaiseksi jaettuun selkeytysaltaaseen, jonka teho on siis 00 l/s. - Altaan vaakasuora selkeytyspinta-ala on yhteensä 52 m 2, josta tulee pintakuormaksi noin 0, 7 m/h. Altaan pohjakorkeus alkupäässä on NN +28,60 m ja loppupäässä NN +29,50 m; välipohjan korkeudet ovat vastaavasti NN +3,70 m ja NN + 32, 0m; teoreettinen viipymä on noin 4 h. - Vesi kerätään allaslokeroiden loppupäässä kahteen päätekouruun, jotka yhtyvät palautuskouruun, mikä puolestaan tuo koko yksikön selkeytyneen veden (200 l/s) takaisin raakåvesikourun alitse suodatinyksikköön johtavaan pääjohtoon. Selkeytysaltaiden sulut ovat joko hydraulisia hoitopöydistä ohjattavia tai käsin hoidettavia. Hoitopöydissä on lisäksi selkeytysaltaisiin menevän vesimäärän osoitus ja yhteenlasku sekä sakkavesipumpun käynnistys- ja ohjauslaitteet. Kussakin yksikössä on 4 kpl2-osaisia suodattimia 44,0 m 2/kpl ryhmitettynä kahteen ri- viin. Suodatusnopeus on 4, m/h, pesun aikana 5,4 m/h. - Suodatinrivien välinen käytävätaso on korkeudessa NN +34,50 m; suodatinammeen yläreuna on korkeudessa NN +35,00 m, suutinpohja NN +3,70 m ja suodatinammeen pohja NN +3,00 m; suodatinputkiston käytävän pohja on korkeudessa NN +29,50 m. - Em. palautuskourusta lähtevästä ja suodattimille tulevasta selkeytyneen veden runkojohdosta haarautuvat suodattimien tulojohdot suodatinpuolikkaiden väliseen tulokouruun, mistä vesi menee jakokouruihin ja suodatinhiekan sekä suutinpohjan kautta menojohtoon, suodatinsäätäjään 0 250 mm ja siitä suodatinyksikön suodatetun veden runkojohtoon. - Suodatinhiekan raekoko on 0 0,5...,2 mm ja vahvuus,00 m; suodatinhiekkaa kantavien kerrosten vahvuus on yhteensä 30 cm. Suutimet ovat posliinisia. Suodatinpohjat on koottu teräsbetonisista laatoista, joihin suut imien kannat on valettu kiinni, laattojen kiinnityslaitteet ovat ruostumatonta terästä. - Suodattimet puhdistetaan käyttämällä sekä pinta- että pohjahuuhtelua. Tarvittavat pumput, 2 kpl pohja-. huuhtelupumppuja a 8.000 l/min X 5 m ja 2 kpl pintahuuhtelupumppuja a 2.400 l/min X 50 m, ovat vertikaalipumppuja; pumput on sijoitettu siten, että niitä on kussakin suodattimien putkikäytävässä yksi. Pohjahuuhteluputkisto ja pintahuuhteluputkisto muodostavat kumpikin oman kokonaisuutensa mm. siten, että toiset pumput ovat varalla. Suodatinammeen pintahuuhtelun jakoputkisto kiinnikkeineen on kuparista. - Pumput on varustettu vesi määrän säätäjillä, jotka kuten pumputkin ohjataan suodattimien hoitopöydistä. Hoitopöydistä ohjataan myös suodattimien sulkujen käyttö; sulut ovat hydraulisia. - Hoitopöydissä on vielä seuraavat mittarit: suodatettu vesimäärä (osoitus ja yhteenlasku), suodatinvastus, pohjahuuhteluvastus, pohjahuuhteluvesimäärä (osoitus; yhteenlasku on erillään yhteisessä laskijalaitteessa), pintahuuhteluvesimäärä (vastaavasti) sekä pohja- ja pintahuuhtelupumppujen manometrit. - Säätäjät sekä selkeytys- että suodatuspuolella ovat ns. keskusvalvomo-ohjattuja: jonkin säätäjän ollessa suljettuna muut valvomopiirin säätäjät ottavat automaattisesti vastaavan lisäkuorman. Selkeytyksen säätäjät muodostavat oman keskusvalvomopiirinsä, samoin yhden yksikön suodatinsäätäjät. - Suodattimien alla on 2-osainen puhdasvesikaivo
3 (3.280 ma)., jonne vesi tulee jälkikemika.loinnin jälkeen. - Selkeytys- ja suodatusosien välissä, lamelleihin nähden poikkisuunnassa, sijaitsee putkikäytävä eli ns. pääkäytävä, jossa sijaitsee ylimpinä selkeytyneen veden yhdysjohto, sitten pohja- ja pintahuuhtelujohdot ja raakavesijohdot. Käytävän välitason alla on suodatetun veden kokoojajohdot sekä näiden alapuolella suodattimien ja selkeytysaltaiden viemärit. }älkikemikalointirakennus (3.400 ma) sijaitsee selkeytys- ja suodatusrakennuksen. lamellin suodatinosan vieressä. Sen lattiatasosta NN +3,00 m alaspäin sijaitsee sekoitusseinämillä varustettu. jälkikemikalointiallas (pohjan korkeus NN +27,0 m), johon suodatetun veden kokoojajohdot tulevat ja jonka alkupäähän syötetään neutralointikalkki ja loppukloori. Altaan loppupäästä otetaan näytevedet, jonka ph-arvon mukaan tapahtuu kalkkiveden automaattinen syöttö ja jonka klooriylijäämän (piirturin osoittaman arvon) perusteella ohjataan loppukloorin syöttö. Näin kemikaloitu vesi menee ko. altaasta ylisyöksyn ja kahden välijohdon kautta 2-osaiseen kiertoseinillä varustettuun puhdasvesikaivoon, joka on suodattimien alla. Puhdasvesikaivosta johtavat palautuskanavat (2 kpl, kumpikin,5xl,8 m a, pohjan korkeus NN +25,00 m) veden takaisin jälkikemikalointirakennukseen,.' missä kumpikin kanava laajenee sekoitusseinämällä varustetuksi 2. jälkikemikalointialtaaksi, jonka alkupäässä tapahtuu deklooraus rikkidioksidilla; altaan loppupäästä otettavan näyteveden klooriylijäämän ohjauksen perusteella dekloorataan vesi ennen korkeapainepumppujen imukaivoon tuloa. vesijohtoverkkoon pumpattavaksi käyttövedeksi. - }älkikemikalointirakennuksen suunnitelmissa on otettu huomioon, että emo. altaan jälkeen v~si voidaan johtaa myöhemmin rakerinettavaan kontaktialtaaseen tai veden esteettisten ominaisuuksien parantamista tarkoittavaan käsittelyyn;. sitä varten on jo valmiina mm. lisäsekoituskaivo sekä putkiston liittymiset emo altaaseen. - }älkikemikalointirakennuksessa on vielä tiloja varavoimakoneita varten sekä valvontahuone. Korkeapainepumppuasema ja muu n t a m 0 (7.250 ml) ovat jälkikemikalointirakennuksen jatkeena. Dekloorattu vesi tulee 2. sekoituskaivosta 2-osaiseen imukaivoon (.70 m 8 ), jonka pohja on korkeudessa noin NN + 25,5 m. Sen yläpuolella olevan pumppu- huoneen lattiataso on korkeudessa NN +3,00 Pumppuja, joiden manometrinen nostokorkeus on 60 m, on tässä vaiheessa asennettu 5 kpl (2 kpl a 200 l/s ja 3 kpl a 400 l/s). Pumput ovat horisonttaalisia, käsin käynnistettäviä ja varustettuja liukurengasmoottoreilla; pumppuhuoneen runkojohdot ovat 0 800 mm, minkä kokoisina ne jatkuvat pumpatun veden mittareihin eli venturikaivoon saakka. - Puhdasvesitilat (imukaivo ja puhdasvesiallas sekä niiden väliset yhteyskanavat) on siten järjestetty, että toinen puoli ko. tiloista voidaan kytkeä irti käytöstä puhdistusta, korjausta yms. varten. Ko. tilojen tyhjennys ja viemäröinti tapahtuu yhteyskana-. vasta lähtevistä viemäreistä; jotka yhtyvät tunnelissa olevaan pääviemäriin. - Pumppuasemalla on pumppujen asennuksen ja korjauksen helpottamiseksi liikkuva nosturi (jänneväli 4,33 m, nostokyky 5,0 tonnia ja 6,0 ml; lisävarusteisiin kuuluvat edelleen vedenkorkeuden, vesimäärän ja vedenpaineen mittareita sekä erinäisiä sähkömittareita. - Pumppuhuoneen päässä,tasollann + 3,oom, sijaitsevat muun-. tamot (teho 2.000 kva) pienjännitehalli, suurjännitehalli, sekä verstashuone ja valvontahuone, jotka ovat tasolla NN +34,50 m. L a b 0 r a tor i 0- j a toi m i s tor a k e n n u s (.950 ml) liittyy kemikalointirakennukseen kemikaalien sekoituskaivon kohdalla. Sen alakerrassa (taso NN +32,50 m) ovat laboratoriötilat, kemistin huone ym. Laboratoriokalus-. tosta mainittakoon erikoisesti spektrofotometri, värinmäärityslaite, automaattivaaka sekä bakteriologiselta puolelta idättämiskaappien ja autoklaavin yms. normaalikaluston lisäksi bakteerien laskulaite. Laboratoriokerroksessa on vielä sekä raakaveden että puhdistetun veden sameutta piirtävä laite. - Tasolla NN +35,50 m on toimisto- ym. tilojen lisäksi keskusvalvomo, josta kauko-ohjataan raakavesipumppujen käyttö ja jossa olevista mittareista seurataan vedenpuhdistusprosessin kulkua ja tulosta, kuva n:o 5. Valvontapöydässä ovat seuraavat osoittavat mittarit:. raakavedenmäärä ja ph, kemikaloidun veden ph, puhdistetun veden määrä ja ph, syöttöjohdon vedenpaine sekä laitoksen ottama sähköteho, loisteho ym, sähköpuolen mittareita. - Seinäpaneleissa sijaitsevat seuraavat mittarit: vedenottamon pumppuhallin lämpötila,. Vantaanjoen vedenkorkeus, raakaveden lämpö-i tila, vedenottamon imukaivon vedenkorkeus, raakavesimäärä, kemikaalien syöttömäärä, suo-