SUONENJOEN KAUPUNGIN PEREHDYTTÄMISOPAS

SUONENJOEN KAUPUNGIN PEREHDYTTÄMISOPAS

SISÄLLYSLUETTELO SUONENJOEN KAUPUNGIN PEREHDYTTÄMISOHJE JA SUUNNITELMA... 1 1. TERVETULOA HENKILÖSTÖÖMME... 3 2. PEREHDYTTÄMISEN TAVOITTEET... 5 3. KOHDERYHMÄT... 5 4. TYÖNTEKIJÄN INFORMOINTI ENNEN TYÖHÖN TULOA... 5 5. ENNEN TYÖHÖN TULOA... 6 6. TOTEUTTAMISESSA HUOMIOONOTETTAVAT TEKIJÄT... 6 7. ALOITUSPÄIVÄ... 6 8. ENSIMMÄISTEN VIIKKOJEN PEREHDYTTÄMINEN... 8 9. YLEISTÄ... 9 Työ- ja virkasuhteet... 9 Palkka... 9 Työaika... 9 Vuosiloma... 9 Virkavapaa... 9 Perhevapaat... 10 Sivutoimet... 10 Sairauspoissaolot /Omaan ilmoitukseen perustuvat sairauspoissaolot... 10 Työterveys... 11 Työterveyslääkäri... 11 Työhöntulotarkastus... 11 Työsuojelu... 12 Sairausloma-ajan palkka... 12 Irtisanoutuminen... 13 Vaitiolovelvollisuus... 13 Luottamusmiesjärjestelmä... 14 Työtodistus:... 14 10. PEREHTYMISSUUNNITELMA... 15 2

1. TERVETULOA HENKILÖSTÖÖMME Tervetuloa Suonenjoelle, Suomen tunnettuun mansikkakaupunkiin! Suonenjoki on Sisä-Savon keskus 9-tien varrella; Suonenjoki sijaitsee Kuopion (54 km) ja Jyväskylän (90 km) välissä. Kaupunkiin on hyvät kulkuyhteydet niin maanteitse kuin rautateitsekin. Savon rata kulkee kaupungin keskustassa. Suonenjoella on hyvä elää ja rakentaa tulevaisuutta. Tarjoamme laadukkaat kaupunkitasoiset palvelut sekä paljon nähtävää ja koettavaa luonnonkauniissa ympäristössä. Suonenjoen kaupunki työnantajana Joka viides työssäkäyvä suomalainen tekee työtä kunnassa tai kuntayhtymässä. Kunnissa on avautumassa lähivuosina 140 000 uutta työpaikkaa, kun kolmannes kuntien henkilöstöstä jää eläkkeelle. Moniala konsernina Suonenjoen kaupunki tuottaa päätuotteena hyvinvointipalveluja Suonenjoen kaupungin asukkaille laadukkaasti ja ammattitaitoisesti. Näin ollen Suonenjoen kaupungin tarjoamat työtehtävät ovat tärkeitä ja monipuolisia. Suonenjoen kaupungin toiminta ja menestyminen perustuu osaavaan ja motivoituneeseen henkilöstöön. Henkilöstölle annetaan mahdollisuuksia koko työuran kestävään jatkuvaan oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Elinkeinoista metalliteollisuus, mekaaninen puuteollisuus ja vahva elintarviketeollisuus palveluelinkeinojen ohella ovat Suonenjoella merkittäviä. Kuntatyönantajana Suonenjoen kaupungin kilpailukyky tulee perustumaan haastaviin, itsenäisiin työtehtäviin sekä kilpailukykyiseen palkkaukseen. Kuntatyönantaja tarjoaa hyvät työsuhde-edut (esim. vuosiloma). Suonenjoen kaupunki on turvallinen työnantaja. Meillä on mukava tekemisen meininki sekä työyhteisöissämme arvostetaan niin nuoria kuin varttuneempiakin työntekijöitä. Suonenjoen kaupungilla avoinna olevat työpaikat/virat kuulutetaan julkisesti. Tieto niistä julkaistaan kaupungin ilmoitustaululla ja työvoimahallinnossa, usein myös soveltuvissa lehdissä ja kaupungin internetsivuilla ilmoitustarpeen mukaan. Kuntaoikeudet 1865, kauppala 1967 ja kaupunki 1977. Pinta-ala: Vesiala: 862 km² 143 km² Asukasluku: 7620 (2010) Taajama: Keskusta-Käpylä-Iisvesi Henkilöstön määrä oli vuoden 2010 päättyessä voimassa olleilla palvelussuhteilla mitattuna ilman työllistettyjä ja oppisopimuskoulutuksessa mukana olleita 502 henkilöä. Vakinaisessa palvelussuhteessa heistä oli 345 ja määräaikaisissa 157 henkilöä. Vakinaisessa työsuhteessa olevien keski-ikä on 49 vuotta ja koko henkilöstön 47 vuotta. Työllistämistuella palkattujen määrä vuoden lopussa oli 10. Kaupungin palveluksessa oli työllistämistuella vuonna 2010 yhteensä 32 henkilöä. Olet osa Suonenjoen kaupungin henkilöstöä, joka tuottaa suonenjokelaisille hyviä ja laadukkaita palveluita. 3

Palvelussuhteiden lukumäärä esitetään 31.12 tilanteessa eli mukana ovat kaikki, joilla on voimassaoleva palvelussuhde kaupunkiin sillä hetkellä. Palvelusuhteiden lukumäärästä kokoaikaisia oli 400 henkilöä ja osaaikaisia 45 henkilöä. Sivutoimisia oli 68 henkilöä, joista suurin osa oli kansalaisopiston tuntiopettajia palvelussuhdeluonteeltaan. Palvelussuhteiden lukumäärä oli 513 palvelussuhdetta 31.12.2010. Tämä opas on osa perehdyttämisohjelmaasi, joten tutustu tähän oppaaseen huolellisesti. Ensiarvoisen tärkeää on, että olet itse aktiivinen ja innostunut ja selvität epäselviksi jääneet asiat kysymällä mahdollisimman pian. Sinut on valittu Suonenjoen kaupungille työpanoksesi, ammattitaitosi ja osaamisesi perusteella, joten haluamme, että Sinun perehdyttämisesi onnistuu mahdollisimman hyvin, jotta pystyt tekemään työtäsi täysipainoisesti ilman epäselvien kysymysten lastia. Tervetuloa vahvasti kehittyvään Suonenjoen kaupunkiin! 4

2. PEREHDYTTÄMISEN TAVOITTEET Perehdyttäminen on osa työpaikkakoulutusta. Sen tarkoituksena on tutustuttaa uusi henkilö hänen tuleviin työtehtäviin, työympäristöön ja työolosuhteisiin sekä Suonenjoen kaupungin ja sen hallintokunnan ja asianomaisen toimintayksikön toimintaan, jossa hän työskentelee. Taatakseen työntekijän hyvän työuran alun tarvitaan suunnitelmallista perehdyttämistä, jonka tehtävänä on myös välittää tietoa sekä työntekijän että työyhteisön odotuksista. Perehdyttämisen tavoitteet ovat: luoda myönteinen asennoituminen työhön, Suonenjoen kaupunkiin ja henkilöstöön työntekijän alkuepävarmuuden poistaminen ja tätä kautta hänen itsenäisen ja aktiivisen työhön suhtautumisen edistäminen luoda riittävät tiedolliset ja taidolliset valmiudet työtehtävien hoitamiseen työturvallisuuden ja -hyvinvoinnin edistäminen uuden henkilön yhteistyövalmiuden luominen tarpeellisten henkilökontaktien kautta toivottaa uusi työntekijä tervetulleeksi kaupungin palvelukseen 3. KOHDERYHMÄT Perehdyttämisen keskeisimpiä kohderyhmiä ovat työhön tulevat uudet työntekijät, viranhaltijat ja työyhteisön sisällä uusiin tehtäviin siirtyvät henkilöt. Huomionarvoisia ovat myös useammassa työyksikössä kiertävät henkilöt, lyhytaikaiset sijaiset sekä harjoittelijat. 4. TYÖNTEKIJÄN INFORMOINTI ENNEN TYÖHÖN TULOA Hakuilmoitus: Ensimmäinen kontakti työntekijään saadaan hakuilmoituksessa. Voidaan sanoa, että työntekijän perehdyttäminen alkaa jo henkilöstöhankinnan yhteydessä. Hakuilmoituksessa annetaan tietoja mm. työpaikasta, työtehtävistä ja palvelussuhdeasioista. Työhaastattelu: Työhaastattelussa hakijalle tulee antaa realistinen ja riittävän tarkka kuva työtehtävästä, palvelussuhteen ehdoista sekä organisaation toiminnasta. Työhaastattelussa työnhakijalle annetaan mahdollisuus esittää kysymyksiä asioista, joista hän haluaa vielä lisätietoja. Työhaastattelutilanne on työnantajalle hyvä mahdollisuus luoda positiivista mielikuvaa Suonenjoen kaupungista työnantajana. On tärkeää yrittää luoda positiivinen mielikuva, sillä vaikka henkilö ei tällä kertaa tulisi valituksi hän saattaa myöhemmin hakeutua kaupungin palvelukseen uudelleen. Työhaastattelutilanteessa työnhakijalle ilmoitetaan, milloin valintapäätös tehdään ja millä tavalla häneen otetaan yhteyttä valinnan jälkeen. Valinnasta ilmoittaminen: Edellä mainitut tiedot täsmennetään vielä valinnasta ilmoittamisen yhteydessä. Työsopimusta solmittaessa varmistetaan vielä, että henkilö tuntee sen sisällön. Kun työntekijä on valittu virkaan tai toimeen tulee hänelle lähettää Suonenjoen kaupungin perehdyttämisopas. Opas auttaa uutta työntekijää tutustumaan uuteen työpaikkaan sekä selviytymään uuden työpaikan aiheuttamasta epävarmuudesta. 5

5. ENNEN TYÖHÖN TULOA työskentelytila varustetaan valmiiksi, jotta uusi työntekijä tuntee itsensä tervetulleeksi ensimmäisenä työpäivänään työvälineet, kalenteri, kiinteistön avaimet, kellokortti, jne. ovat valmiina sähköpostiosoite ja tietokoneen käyttäjätunnukset ovat hankittuina nimikilpi on työhuoneen ovessa 6. TOTEUTTAMISESSA HUOMIOONOTETTAVAT TEKIJÄT Perehdyttämisen yleisvastuu on aina esimiehellä. Perehdyttäminen tapahtuu perehdyttämisohjeen ja viranhaltija-/työntekijäkohtaisen perehdyttämisohjelman avulla. Perehdyttäjäksi on valittu kussakin toimintayksikössä henkilö, joka soveltuu ammatilliselta osaamiseltaan sekä ihmissuhdetaidoiltaan parhaiten perehdyttämisen toteuttajaksi. Perehdytettävien koulutus- ja työkokemustaustat eroavat paljonkin toisistaan, minkä vuoksi perehdytys on aina yksilöllinen. 7. ALOITUSPÄIVÄ Kun aloitat työn tai harjoittelun Suonenjoen kaupungilla, käyt aluksi aloituskeskustelun esimiehesi kanssa. Tässä keskustelussa sinun on syytä ottaa heti esille ne asiat, jotka sinua askarruttavat työn tai harjoittelun suhteen. Keskustelussa on myös syytä käydä läpi kaikki mitä kuuluu perehdytysjaksoosi. Tärkeää on, että perehtymisjaksolle asetetut tavoitteet käydään läpi. Määritellyn perehtymisjakson lopussa on paikallaan tarkistaa, ovatko kaikki tavoitteet toteutuneet. Keskustelun jälkeen esimies tutustuttaa työntekijän lähimpiin työtovereihin ja työympäristöön. Käytte yhdessä läpi yleisimmät kulkureitit ja sosiaalitilat. Tutustukaa myös kulunvalvontalaitteiston käyttöön, mikäli sellainen on yksikössäsi. Käykää läpi myös mahdolliset kulkurajoitukset ja hälytysjärjestelmien kytkeytymiset. Kaiken kaikkiaan tarkoituksena on saada riittävään hallintaan lähin työympäristö niin, että siinä voidaan toimia. Ensimmäisinä päivinä esimiehen/työhönperehdyttäjän on hyvä käydä ruokailemassa yhdessä tulokkaan kanssa, jotta hänelle tulee tutuksi ruokailupaikkamahdollisuudet ja niiden toimintatavat. Suonenjoen kaupungin puhelinvaihteesta (Herralantie 6) on kaupungin työntekijöiden mahdollisuus ostaa ruokalippuja, joilla onnistuu ateriointi kouluilla. Aterialiput peritään palkasta, 10 aterialippua on hinnaltaan 30.00. Iltapäivällä aluksi käydään läpi puhelinten käyttöön liittyvät asiat (lankapuhelin/kännykkä). Samassa yhteydessä on syytä käydä läpi myös kopiointiin ja faksin sekä muun konttoritekniikan käyttöön liittyvät asiat. Tässä vaiheessa on syytä käydä läpi myös tietokoneen käyttöön liittyviä perusasioita kuten kaupungin tietoverkkoon sisään kirjautuminen ja tietoturva-asioita ATK-KESKUKSEN YHTEYSTIEDOT: Atk-tukihenkilö Minna Toivanen 040-829 6150 Atk-tukihenkilö (koulut) Tommi Röntynen 044-758 1400 Atk-tukihenkilö Lauri Änäkkälä 044-758 1557 Atk-keskuksen henkilökunnan, kuten Suonenjoen kaupungin muun henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@suonenjoki.fi. 6

Ensimmäisenä työpäivänä on myös syytä hoitaa työsopimuksen allekirjoittaminen, palkanmaksuun liittyvät asiat eli toimittaa verokortti, pankkiyhteystiedot, mahdolliset aiemmat työtodistukset yms. palkanlaskentaan. Samalla käydään myös läpi palkanmaksuun liittyvät asiat (esim. ajankohta, matkalaskujen tekeminen ja hyväksyminen). PALKKOJEN MAKSUPÄIVÄT SUONENJOEN KAUPUNGILLA: 12 pv vakinainen henkilöstö viim.pv määräaikaiset, sijaiset, omaishoitajat, työrahalla olevat joka toinen perjantai tuntipalkat PALKANLASKIJOIDEN JA PALVELUSSUHDEASIOIDEN YHTEYSTIEDOT: Palkkasihteeri Ritva Karttunen 044-758 1461 Palkanlaskija Auli Virtala 044-758 1462 Työllistämistukiasiat, puhelinliittymät, VR-matkaliput Puhelinvaihde 07-513 311 tai Arja Janatuinen 044-7581463 Palvelussuhdeasiat, talousjohtaja Juha Piiroinen 044-758 1403 Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@suonenjoki.fi 7

8. ENSIMMÄISTEN VIIKKOJEN PEREHDYTTÄMINEN Ensimmäisinä työpäivinä on syytä käydä läpi aloittelevan työntekijän kanssa organisaation ja työyksikön historiaa, vahvuuksia, saavutuksia ja yleisiä toimintatapoja. Työntekijän kanssa käydään läpi myös tavallisimmat yhteistyötahot ja kerrotaan mahdollisesti jotain menettelytavoista yhteistyötahojen kanssa. Työntekijälle selvitetään kuka on lähin esimies, ja samalla esitetään hänelle muut eri esimiestasot. Keskusteluissa tuodaan esille myös henkilöstön oikeudet ja velvollisuudet. Tässä ovat tärkeinä ohjenuorina johtosäännöt. Mikäli työntekijä tulee työhön esimiesasemaan on erityisen tärkeää käydä läpi ne asiat, joista hän voi tehdä päätöksiä ja kertoa ne ohjeet ja säännöt, joiden puitteissa näitä päätöksiä tehdään. Esimiehen osalta on tärkeää tuoda esiin myös erilaisten seuranta- ja dokumentointijärjestelmien tärkeys koko toiminnan kannalta. Uuden työntekijän ja hänen työhön opastajansa tai esimiehensä on keskusteltava myös työpaikan erityispiirteistä ja epävirallisista vuorovaikutustavoista. Muistettava on, että keskusteltaessa epävirallisista vuorovaikutustavoista ketään yksittäistä työntekijää tai yksikköä ei saa asettaa huonoon valoon. Epävirallisista toimintatavoista kertomalla on tarkoitus varmistaa mahdollisimman sujuja ja nopea tiedonkulku ja että käytännön asiat sujuvat mahdollisimman joustavasti ja parhaalla mahdollisella tavalla. Työsuhteen ensimmäisinä päivinä on uutta työntekijää syytä kierrättää vähitellen tutustumassa eri ihmisiin omaa toimipistettä laajemminkin. Kiertäminen työpisteissä voidaan tehdä joko yhdessä tai sitten tulokkaalle voidaan antaa lista ihmisistä joihin hänen olisi syytä tutustua, jonka jälkeen hän itse tai työhönopastaja järjestää tapaamiset. Alkuvaiheessa on myös tärkeää huolehtia siitä, että uusi työntekijä perehdytetään hyvin työssään tarvitsemiinsa tietojärjestelmien käyttämiseen. Hyvissä ajoin ennen työsuhteen alkamista tehty ilmoitus uudesta työntekijästä tietohallintoon auttaa siinä, että verkkotunnukset yms. ovat valmiina henkilön aloittaessa työt. Perehdyttäminen on työnopastusta, jossa työntekijälle opetetaan varsinainen työ perusteellisesti esim. toimintatapojen ja ohjelmien osalta. Työnopastuksessa on aina vastuu esimiehellä, vaikka varsinaisena opastajana olisikin työtoveri. Perehdyttämisen onnistumista tarkastellaan kehityskeskustelujen yhteydessä. Uuden työntekijän tulo työyksikköön vaikuttaa koko työyksikön ilmapiiriin, osaamiseen ja tulosten aikaansaamiskykyyn. Toisaalta uuden työntekijän työhöntulokokemukseen ko. yksikköön vaikuttaa koko työyhteisö. Tämän vuoksi myös koko työyhteisölle on syytä antaa palautetta perehdyttämisestä, joko jossakin työpaikkakokouksessa tai epävirallisemmassa tilanteessa. Perehdyttämisessä on tärkeää suunnitelmallisuuden lisäksi se, että tulokkaaseen suhtaudutaan myönteisesti ja ystävällisesti, tukea antavasti ja arvostaen. Tämän tulee tapahtua niin, että myös tulokas itse huomaa ja kokee tämän positiivisen asenteen. Ystävällinen vastaanotto työyksikköön takaa sen, että jatkossakin voidaan saavuttaa myönteinen yhteistyösuhde. 8

9. YLEISTÄ Työ- ja virkasuhteet Työelämän perussopimus on työsopimus. Se syntyy, kun työntekijä ja työnantaja sopivat työn tekemisestä ja siitä maksettavasta palkasta sekä muista eduista ja ehdoista. Työsopimus laaditaan Suonenjoella kirjallisena kaikista työsuhteisista. Työsopimuksessa on maininta koeajasta. Virkasuhteisille annetaan virkamääräys. Työsopimuksella työntekijä sitoutuu tekemään työtä työnantajalle työtä tämän johdon ja valvonnan alaisena. Työnantaja voi määrätä työn laajuuden, laadun ja paikan. Työnantajan työnjohto- ja määräämisoikeutta nimitetään direktio-oikeudeksi. Palkka Kunnallisen sopimusjärjestelmän piirissä ovat kunnat ja kuntayhtymät ja niiden palveluksessa olevat palkansaajat. Palkoista ja työajoista sekä muista palvelussuhteen ehdoista sovitaan virka- ja työehtosopimuksilla. Peruspalkka määräytyy sopimusalan palkkamääräysten perusteella. Työaika Kunnissa noudatetaan erilaisia työaikoja. Työajoista on sovittu kunnallisessa työehtosopimuksessa. Valtaosa henkilöstöstä työskentelee yleistyöajan puitteissa. Yleistyöajan säännöllinen työaika on 38 tuntia ja 15 minuuttia viikossa, jolloin päivittäinen työaika on 7 tuntia 39 minuuttia. Toimistotyöajan säännöllinen työaika on 36 tuntia 15 minuuttia viikossa, jolloin päivittäinen työaika on 7 tuntia 15 minuuttia. Suonenjoen kaupungilla on käytössä myös liukuva työaika, jolloin voit pääsääntöisesti tulla töihin klo 7-9 ja lähteä pois klo 15 17. Jos työpaikalla on liukuva työaika, on siellä myös Internet-pohjainen kulunvalvontalaitteisto kellokortti. Kulunvalvontaa hoitaa kaupungin puhelinvaihde, puh. 017-513 311. Vuosiloma Peruskäsitteet: Lomanmääräytymisvuosi on 1.4 alkava ja 31.3 päättyvä ajanjakso. Lomakausi on 2.5 alkava 30.9 päättyvä ajanjakso. Täysi lomanmääräytymiskuukausi on vuosilomaan oikeuttava kalenterikuukausi. Täysi lomanmääräytymiskuukausi on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden sellainen kalenterikuukausi jonka aikana viranhaltija/työntekijä on ollut työssä vähintään 35 työtuntia tai 14 työpäivää ja jonka aikana yhtäjaksoinen palvelussuhde on kestänyt vähintään 16 kalenteripäivää Kertyneen loman pituus määräytyy täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärän, palvelusajan (HeVoslisään oikeuttavan ajan) ja palvelusuhteen pituuden mukaan. Suonenjoen kaupungilla lomaraha on maksussa elokuussa. Tarkemmat tiedot loman määräytymisestä saat palkanlaskijoilta. Virkavapaa Virkavapaata myönnetään hakemuksesta joko palkallisena tai palkattomana. Kunnallisessa virka- ja työehtosopimuksissa on määritelty mitkä virkavapaat/työlomat ovat palkallisia ja mitkä taas palkattomia. Palkattomien virkavapauksien ja työlomien myöntämisen perusteet ratkaisee kukin esimies työyhteisön työtehtävien mahdollistamissa rajoissa. Virkavapautta ei yleensä myönnetä niissä tapauksissa, joissa henkilö on siirtymässä toisen työnantajan palvelukseen. 9

Perhevapaat Perhevapaita ovat: äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa, hoitovapaa, tilapäinen hoitovapaa ja poissaolot pakottavista perhesyistä. Raskauden ja synnytyksen vuoksi anotaan äitiyslomaa viimeistään kaksi kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa. Hakemukseen on liitettävä todistus raskauden kestoajasta. Isyyslomaakin haetaan viimeistään kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa, tai jos isyysloma käytetään valinnaisena aikana äitiys- ja vanhempainrahakauden aikana viimeistään kuukautta ennen tällaisen isyysloman alkamista. Vanhempainlomaa voi pitää joko äiti tai isä ja sitä haetaan viimeistään kahden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä. Isyysloma ei vaikuta lyhentävästi vanhempainrahakauden pituuteen. Tilapäistä hoitovapaata voi saada palkallisena virkavapaana. Kunnan työntekijällä on oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen alle 10-vuotiaan lapsen äkillisen sairastumisen vuoksi. Tilapäinen hoitovapaa edellyttää, että virkavapaus on välttämätön hoidon järjestämiseksi ja molemmat vanhemmat ovat kodin ulkopuolella ansiotyössä ja että lapsen sairaudesta esitetään selvitys. Virkavapautta on oikeus saada saman sairauden perusteella enintään neljäksi työpäiväksi kerrallaan. Lapsen molemmat vanhemmat tai huoltajat eivät saa pitää tilapäistä hoitovapaata samanaikaisesti. Jos joudut tilanteeseen että tarvitset tilapäistä hoitovapaata niin ota yhteyttä välittömästi esimieheesi. Sivutoimet Sivutoimesta on tehtävä erillinen ilmoitus esimiehelle. Sivutoimella tarkoitetaan virkaa, palkattua työtä, ammattia, elinkeinoa ja liiketoimintaa, jota harjoitetaan pääviran ohella. Kunnalliset luottamustehtävät, eivät myöskään yksittäiset tilapäiset tehtävät kuten vierailuluennot tai asiantuntijatehtävät ole sivutoimia. Sivutoimi ei saa aiheuttaa esteellisyyttä viranhoidossa, vaarantaa luottamusta virka-miesten tasapuolisuuteen viranhoidossa, aiheuttaa eturistiriitaa viran tai sivutoimen välillä eikä kilpailevana toimintana vahingoittaa työnantajaa. Mikäli sivutoimi edellyttää käytettäväksi varsinaisen työn työaikaa, niin silloin sivutoimi edellyttää kaupunginhallituksen lupaa. Sairauspoissaolot /Omaan ilmoitukseen perustuvat sairauspoissaolot Omaan ilmoitukseen perustuva sairauspoissaolo voi kestää kerrallaan enintään 3 kalenteripäivää. Edellä mainitussa tapauksessa luotettavaksi selvitykseksi hyväksytään viranhaltijan tai työntekijän omakätinen kirjallinen vakuutus. Lomakepohja tähän on saatavissa P:/lomakkeet/yhteiset kansiosta tietokoneelta. Kalenterivuoden aikana voidaan edellä mainitut poissaolot selvittää kirjallisella vakuutuksella yhteensä enintään 9 kalenteripäivän ajalta. Yhtäjaksoisesti enintään 5 päivää kestävän työkyvyttömyyspoissaolon selvittämiseksi edellytetään terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan antamaa todistusta. Muissa tapauksissa edellytetään lääkärintodistus. Kirjallinen vakuutus tai sairauslomatodistus on toimitettava ehdottomasti esimiehelle viivytyksettä poissaolon jälkeen. Esimiehen tehtävänä on seurata omaan ilmoitukseen perustuvien sairauspoissaolojen määrää vuoden aikana. Kaikista sairauspoissaoloista on tehtävä aina viranhaltijapäätös, joka on toimitettava palkanlaskentaan. 10

Työterveys Suonenjoen kaupunki on tehnyt työterveyshuoltosopimuksen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa. Toiminta on laadittu työterveyshuoltolain määräysten ja suositusten pohjalta ja toteutetaan hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti. Työterveyshuollon tehtävänä on kehittää työpaikkaa ja sen olosuhteita terveyttä tukeviksi yhteistyössä työyhteisöjen kanssa. Työterveyshuolto osallistuu työpaikkojen, työvälineiden ja työtapojen suunnitteluun. Työolosuhteita kartoitetaan työpaikkakäynnein. Työterveystarkastuksia tehdään työhön tullessa, työperäisen vaaran vuoksi ja tarpeen tullen. Työterveyshuolto ohjaa myös vajaakuntoisen työntekijän ammatilliseen tai lääkinnälliseen kuntoutukseen. Työterveyshuolto palvelee osoitteessa: Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, työterveyshuolto, Sairaalapolku 6, 77600 SUONENJOKI Lääkärissäkäynti on syytä tehdä omalla työterveyslääkärillämme. Ajanvaraus työterveyslääkärille tapahtuu työterveyshoitajan kautta Työterveyshoitaja Tarja Laitinen puh. 020 150 3256 0407288919 tarja.laitinen@sstk.kuh.fi maanantaista perjantaihin Suonenjoella Työterveyslääkäri Seppo Poutiainen Ajanvaraus työterveyshoitajan kautta Työhöntulotarkastus Terveystarkastuksissa kartoitetaan työntekijän työkyky suhteessa työn asettamiin vaatimuksiin. Tarkastuksen tekee työterveyshoitaja ja työterveyslääkäri. Tarkastus suoritetaan työsuhteeseen tultaessa, tarkastus tehdään mahdollisuuksien mukaan jo ennen työsuhteen alkamista henkilöille, joiden työtehtävät oleellisesti muuttuvat työkyvyn olennaisesti vaikuttavien sairausvaiheiden jälkeen sijoitettaessa vajaakuntoista työntekijää uuteen työtehtävään työnantaja ohjaa työntekijät ko.tarkastuksiin aloittaessasi työskentelyn kaupungin palveluksessa, sinun tulee toimittaa kaupungille lääkärintodistus terveydentilastasi (T-todistus). Terveystarkastuksessa voit käydä joko työterveydessä tai hankkia lääkärintodistuksen joltain muulta lääkäriltä. 11

Työsuojelu Työsuojelun päämääränä on työtapaturmien ja työperäisten sairauksien ennaltaehkäisy, vähentäminen ja niiden seurausten lieventäminen. Tavoitteena ei ole pelkästään fyysisesti ja psyykkisesti terveellinen työympäristö, vaan viihtyisä ja kehittävä työympäristö. Työsuojelua toteutetaan parantamalla työoloja teknisten, ergonomisten ja työhygieenisten keinojen sekä valistustyön, koulutuksen, neuvonnan ja opastuksen avulla. Näiden lisäksi ennakoivan työsuojelun tarkoituksena on estää jo etukäteen vaarallisen työympäristön syntyminen. Tällaisia keinoja ovat suunnittelun ja hankintojen yhteydessä työsuojeluorganisaatiolta pyydetyt lausunnot. Työturvallisuuslaki edellyttää, että työnantaja järjestää työtilat ja olot siten, että työntekijä voi terveyttään vaarantamatta tehdä työtä. Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijän turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työsuojelun valvonta-asetuksen ja työsuojelusopimuksen mukaisesti Suonenjoen kaupungillakin on työsuojeluorganisaatio. Toiminnan tarkoituksena on parantaa työturvallisuutta ja työterveyttä työnantajan ja eri henkilöstöryhmien välisellä yhteistyöllä. Kaupunginhallituksen nimeämänä työsuojelupäällikkönä toimii 1.2.2010 lähtien puutarhuri Heli Kanninen, puh. 040 037 9886. Työnsuojeluorganisaatiossa työntekijät on jaettu kolmeen ryhmään, jotka kukin valitsevat oman työsuojeluvaltuutetun. Valtuutettujen toimikausi on neljä vuotta. Uudet valtuutetut valitaan vaaleilla. Työsuojeluvaalit pidettiin 15.12.2009. Työsuojelupäällikkö, - valtuutetut ja työnantajan edustaja muodostavat yhdessä työsuojelutoimikunnan: Toimihenkilöt: Jaakko Roitto ja Merja Ylönen varajäsen Aija Repo Työnantajan edustajat: kaupunginhallituksen jäsen Pekka Kauppinen työsuojelupäällikkö Heli Kanninen varajäsen Hannu Kauppinen Työsuojeluorganisaation tehtävät: A. työolojen kartoitus ja seuranta B. ehdotusten tekeminen epäkohtien poistamiseksi C. työsuojelusäännöksien noudattamisen valvonta D. työpaikkakäynnit ja niiden suunnittelu yhdessä työterveyshoitajan ja lääkärin kanssa E. työsuojelukoulutuksen ja tiedotuksen suunnittelu ja järjestäminen F. yhteistoiminnan lisääminen koko henkilöstön kesken sekä työterveyshuollon ja työsuojeluviranomaisten välillä G. työsuojeluasenteisiin vaikuttaminen ja työyhteisön sisäinen kehittäminen niin, että työsuojelu voitaisiin kokea osana normaalia työtä ja työnkuvaa Sairausloma-ajan palkka Viranhaltijalla/työntekijällä on saman kalenterivuoden aikana oikeus saada sairausloman ajalta varsinainen palkkansa 60 kalenteripäivän ajalta sen jälkeen kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkastaan 120 kalenteripäivän ajalta 12

lisäksi voidaan harkinnan perusteella maksaa enintään kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkasta enintään 185 kalenteripäivän ajalta Edellytyksenä sairausajan palkan saamiselle on, että palvelussuhde on välittömästi ennen sairauslomaa jatkunut keskeytymättä vähintään 60 kalenteripäivää. Jos viranhaltijan/työntekijän palvelussuhde ei ole jatkunut edellytettyä aikaa ennen sairauslomaa, hänellä on oikeus saman kalenterivuoden aikana saada sairausloman ajalta varsinainen palkka 14 kalenteripäivän ajalta, jonka jälkeen ei suoriteta mitään palkkaetuja. Irtisanoutuminen Työnantajan irtisanoessa vakinaisen viranhaltijan virkasuhteen tai työntekijän työsopimuksen irtisanomisaika on vähintään 14 päivää, jos palvelussuhde on jatkunut enintään yhden vuoden yksi kuukausi, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli vuoden, mutta enintään neljä vuotta kaksi kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli neljä mutta enintään kahdeksan vuotta neljä kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli kahdeksan mutta enintään 12 vuotta kuusi kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 12 vuotta Vakinaisen viranhaltijan irtisanoessa virkasuhteensa tai työntekijän irtisanoessa työsopimuksensa irtisanomisaika on vähintään 14 päivää, jos palvelussuhde on jatkunut enintään viisi vuotta yksi kuukausi, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli viisi vuotta kaksi kuukautta, jos viranhaltijan ottaminen kuuluu valtuustolle. Määräaikainen työsuhde ei ole irtisanottavissa, vaan se voidaan ainoastaan purkaa. Koeaikana (4kk) voidaan työsuhde molemmin puolin purkaa välittömästi. Työsopimuslaissa on määritelty, minkälaisissa tilanteissa työnantajalla on oikeus irtisanoa työsopimus. Irtisanomissyyn pitää olla asiallinen ja painava. Irtisanomisaika alkaa kulua sitä päivää seuraavasta päivästä, jona irtisanominen on annettu tai saatettu tiedoksi. Viranhaltijan/työntekijän pyynnöstä tai suostumuksella voidaan noudattaa lyhyempää irtisanomisaikaa kuin edellä on määrätty. Vaitiolovelvollisuus Asiat kaupungin hallinnossa ovat yleensä julkisia, mutta poikkeuksiakin luonnollisesti on. Kaupungin työntekijänä tule kuulemaan kaupunkia, sen henkilöstöä, asiakkaita, sopimus- ja yhteistyökumppaneita koskevia salassa pidettäviä asioita. Näitä asioita et saa kertoa sivullisille palvelussuhteen aikana etkä sen päätyttyäkään ilman asianomaisen suostumusta tai lain velvoitetta. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi yksittäisen kaupunkilaisen terveydentilaa tai omaisuusasemaa koskevat asiat sekä monet kaupungin omat hankkeet. 13

Luottamusmiesjärjestelmä Luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on edistää työ- ja virkaehtosopimusten noudattamista, työnantajan ja työntekijöiden välillä syntyvien erimielisyyksien tarkoituksenmukaista, oikeudenmukaista ja nopeaa selvittämistä ja työrauhan säilymistä. Luottamusmiehet toimivat tiedonvälittäjinä työnantajan, ammattijärjestöjen ja edustamiensa työntekijöiden välillä. Ammattijärjestöt valitsevat luottamusmiehet tehtäviinsä. Mikäli sinulla on epäselvyyttä virka- tai työehtosopimusten oikeasta tulkinnasta keskustele esimiehesi, talousjohtajan tai kaupunginsihteerin kanssa. Jos asia ei selviä, voit tämän jälkeen kääntyä luottamusmiehesi puoleen. Hän auttaa sinua asian selvittelyssä. Suonenjoen kaupungin luottamusmiehet ja yhteystiedot v. 2011: JHL, kk plm: Taina Kohonen/ 040-707 1008 taina.kohonen@suonenjoki.fi JHL, tuntipalkkaiset plm: Tapio Tick/ 040-557 2628 tapio.tick@gmail.com JYTY: Arja Janatuinen 044-758 1463 arja.janatuinen@suonenjoki.fi SUPER: Riitta Mansikkamäki/050-373 8831 riitta.mansikkamaki@sstk.kuh.fi TEHY: Seija Ahola/ 040-763 3088 seija.ahola@suonenjoki.fi KTN: Kimmo Hälinen/ 040-037 7761 kimmo.halinen@suonenjoki.fi o varaplm Antti Väätäinen/040-736 9793 antti.vaatainen@suonenjoki.fi JUKO: luokanopettaja Anna-Mari Tossavainen/040 590 7884 annamari.tossavainen@suonenjoki.fi Työtodistus: Palvelussuhteen päättyessä työntekijä saa pyynnöstä työtodistuksen. Työtodistukseen merkitään palvelussuhteen kestoaika ja työtehtävien laatu. Työtodistukseen voidaan tarvittaessa merkitä myös palvelussuhteen päättymisen syy sekä arvio työntekijän työtaidosta, ahkeruudesta ja käytöksestä. 14

10. PEREHTYMISSUUNNITELMA 1.Perehtymisohjelman Perehtyjä Työpari Esimies Toteutunut aloittaminen Tutustuminen työpariin ja esimieheen Tutustuminen perehtymisohjeeseen Selvitä oma panoksesi perehtymisohjelmassa 2. Tutustuminen omaan työyksikköön Tutustuminen työtovereihin Keskustelut esimiehen kanssa Keskustelut työparin kanssa 3. Käytännön toimenpiteet koneet, laitteet, välineet (käyttöohjeet, huolto) Ohjelmistot, käyttäjätunnukset Ergonomia Kulkuluvat (avaimet) Varauloskäynti Ruokala, sosiaalitilat Kiertokäynnit 4. Palvelussuhdeasiat Työajat Tauot Lomat Sairasloma muut poissaolot palkanmaksujärjestelmä verokortti, osoitetiedot 5.Työturvallisuus, työterveyshuolto työhöntulotarkastus työterveydenhuolto omaisuuden suojaaminen 6. Omat työtehtävät omat tehtävät ja vastuualueet työn tavoitteet oman työn merkitys 7. Henkilöstö kaupungin johto, esimiehet 15