SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 7/2002 15.3.2002 Pakolaisten asuttaminen Suomessa 1994-2001 Kuntien pakolaisille osoittamat asunnot 1994-2001 700 600 500 Aravavuokra-as. Hankintalain. Muu asuntoja kpl 400 300 200 100 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Sisällys: Suomi on vastaanottanut kaikkiaan 20 000 pakolaista Aravavuokra-asunto on pakolaisperheen tyypillisin asunto Etelä-Suomen keskukset vetävät muualle maahan asutettuja pakolaisia - kaikille muuttajille ei asuntoa löydy Asuinyhteisöissä erilaiset kulttuurit törmäävät, asumisen opastuksesta hyviä kokemuksia Osoite Puhelin Telefax E-mail Kotisivu PL 100 (Asemapäällikönkatu 14) 00521 Helsinki (09) 148 881 (09) 148 2582 etunimi.sukunimi@ara.fi http://www.ara.fi/
Suomi on vastaanottanut kaikkiaan 20 000 pakolaista Suomessa on väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan vakinaisesti asuvia ulkomaiden kansalaisia on noin 98 600 1, mikä on 1,9 % koko väestöstä. Tarkkaa tietoa siitä, kuinka suurella osalla ulkomaalaisista on pakolaistausta, ei ole saatavissa. Suomeen tulleiden pakolaisten määrän perusteella voidaan arvioida, että pakolaistaustaisia on ulkomaalaisista noin viidennes. Vuodesta 1973 lähtien Suomi on vastaanottanut kaikkiaan noin 20 000 pakolaista; osa heistä on saanut Suomen kansalaisuuden. Suurin osa pakolaisista, yli 18 000, on tullut maahan vuoden 1990 jälkeen. Osa pakolaisista on niin sanottuja kiintiöpakolaisia, osa myönteisen päätöksen (turvapaikan tai oleskeluluvan) saaneita turvapaikanhakijoita ja osa perheenyhdistämisohjelman puitteissa maahan saapuneita. Tiedot pakolaisista perustuvat työministeriön tilastoihin. Työministeriö tilastoi kuitenkin vain maahan saapuvat pakolaiset - seurantaa poismuuttaneista, kuolleista tai syntyneistä ei ole. Vuodesta 1991 lähtien on käytettävissä työministeriön kokoamia tietoja Suomeen tulleista pakolaisista alkuperämaan mukaan. Kaikkiaan vuodesta 1991 vuoden 2001 elokuun loppuun mennessä Suomi on vastaanottanut noin 17 400 pakolaista, joista eniten Somaliasta (4 500), entisestä Jugoslaviasta ja Bosnia-Herzegovinasta (3 500), Irakista (3 000), Iranista (1 900), Jugoslavian liittotasavallasta (1 000), Vietnamista (800) ja Afganistanista (600). Näihin ryhmiin kuuluu noin 88 % (15 400) kaikista tuona aikana maahan muuttaneista pakolaisista; loput 12 % (2 000) muodostuvat yli 50 eri kansallisuudesta. Aravavuokra-asunto on pakolaisperheen tyypillisin asunto Valtion asuntorahasto on kerännyt kunnille suunnatun asuntomarkkinakyselyn yhteydessä tietoja pakolaisten asuttamisesta vuodesta 1994 lähtien. Taulukko 1. Kuntien asuttamat pakolaiset ja asuntojen hankintatapa 1994-2001 2 Henki- Asuntoja Näistä löitä yhteensä Aravavuokra-asunto Hankintalainoitus Muilla tavoin (ml. Y-säätiö) hankittu as. % as. % as. % 1994 2450 781 514 65,8 177 22,7 90 11,5 1995 2137 667 480 72,0 132 19,8 55 8,2 1996 1902 724 575 79,4 118 16,3 31 4,8 1997 2098 791 591 74,7 157 19,8 43 5,0 1998 1617 572 423 74,0 108 18,9 41 7,2 1999 1504 552 419 75,9 102 18,5 31 5,6 2000 1762 582 460 79,0 103 17,7 19 3,2 2001 1840 532 417 78,4 74 13,9 41 7,7 Yhteensä 15310 5201 3879 74,6 971 18,7 351 6,7 Lähde: Valtion asuntorahasto, Kuntien asuntomarkkinaselvitykset 1994-2001 1 98 577 (vuodenvaihde 2001-2002), VRK 2 Kuntien asuntoviranomaisten ilmoittamat pakolaismäärät ovat suuria verrattuna työministeriön pakolaistilastoihin, joten on mahdollista että osa kunnista on laskenut asutettuihin pakolaisiin myös muita maahanmuuttajia kuten inkerinsuomalaisia.
Vuosina 1994-2001 kunnat ovat asuntomarkkinaselvitysten mukaan asuttaneet yli 15 300 pakolaista noin 5 200 asuntoon - luvuissa on mahdollisesti mukana myös muita maahanmuuttajia kuten inkeriläisiä. (Taulukko 1 ja kansilehden kuvio) Asunnoista valtaosa, lähes 3 900 (75 %), on aravavuokra-asuntoja. Hankintalainoituksella, mukaan lukien Y-säätiön hankinnat, asuntoja on ostettu pakolaisten käyttöön vajaat 1 000 kappaletta ja muilla tavoin pakolaisia on asutettu noin 350 asuntoon lähinnä vapaiden markkinoiden vuokra-asuntoihin. Pakolaisia on sijoittunut kaikkiin maakuntiin, eniten pääkaupunkiseudulle, Varsinais-Suomeen Turun seudulle, Pirkanmaalle Tampereen seudulle ja Pohjanmaalle Vaasan seudulle.(kuvio 1 ja Liite 1) Kuntia, jotka ovat järjestäneet pakolaisille asuntoja vuosina 1994-2001, on ollut yhteensä noin sata. Osa kunnista on asuttanut pakolaisia vain yhtenä vuonna, mutta monet, lähinnä suurimmat kaupungit, joka vuosi. Isoista asunnoista on jatkuvasti pulaa. Niitä on aravavuokra-asuntokannassa vähän, eikä suurperheisimmille ole riittävän isoja asuntoja lainkaan tarjolla. Monilapsisia perheitä joudutaan asuttamaan hyvinkin ahtaasti. Kuvio 1 Kuntien pakolaisille osoittamat asunnot 1994-2001 Pääkaupunkiseutu Varsinais-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Muu Uusimaa Lappi Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Keski-Suomi Pohjois-Karjala Itä-Uusimaa Päijät-Häme Kymenlaakso Keski-Pohjanmaa Kainuu Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Satakunta 287 236 216 201 176 167 162 138 110 93 88 82 48 38 10 7 539 594 674 1335 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 asuntoja kpl Lähde: Valtion asuntorahasto, Kuntien asuntomarkkinaselvitykset 1994-2001 2
Etelä-Suomen keskukset vetävät muualle maahan asutettuja pakolaisia - kaikille muuttajille ei asuntoa löydy Kunnilta on kysytty muutamana viime vuotena arviota muualta Suomesta kuntaan muuttaneiden pakolaisten määrästä. Kuntien ilmoittama lukumäärä on vaihdellut aiemmin viidensadan molemmin puolin; vuonna 2001 määrä on kasvanut yli seitsemäänsataan. Todellisuudessa määrä saattaa olla paljonkin suurempi, koska luvut ovat arviolukuja eikä asiaa ole helppo selvittää. (Liite 2) Pääkaupunkiseutu ja viime vuosina erityisesti Turun seutu ovat vetäneet puoleensa. Sen jälkeen kun pakolaiset muuttavat pois ensimmäisestä sijoituskunnastaan he ovat asuntomarkkinoilla samassa asemassa kuin kuka tahansa asunnonhakija. Myös pakolaistaustainen maahanmuuttaja voi näin joutua asunnottomaksi. Asuntorahaston kunnille suunnatussa asuntomarkkinakyselyssä kysyttiin vuonna 2001 ensimmäistä kertaa maahanmuuttajien asunnottomuudesta. Kuntien ilmoitusten mukaan vuoden 2001 marraskuussa oli asunnottomana kaikkiaan 330 yksinäistä maahanmuuttajaa ja 230 maahanmuuttajaperhettä. Maahanmuuttajien asunnottomuus, kuten asunnottomuus yleensäkin, keskittyy pääkaupunkiseudulle. Maahanmuuttajaperheiden asunnottomuus on lähes yksinomaan Helsingin ongelma. Erilaisissa tilapäismajoituksissa oli pääkaupungissa viime vuoden loppupuolella 200 maahanmuuttajaperhettä, mikä on noin kolmannes kaikista Helsingissä olevista asunnottomista perheistä. Asuinyhteisöissä erilaiset kulttuurit törmäävät, asumisen opastuksesta hyviä kokemuksia Maahanmuuttajia on kunnissa yleisesti sijoitettu alueille, missä on eniten asuntoja saatavilla. Tästä on seurannut maahanmuuttajaväestön suuri osuus joillakin alueilla ja ongelmien kärjistyminen suomalaisten ja maahanmuuttajien välillä. Alueet ovat leimautuneet. Suomalaisperheitä muuttaa pois näiltä alueilta peläten muun muassa että maahanmuuttajalasten suuri määrä kouluissa alentaa opetustasoa. Pakolaisia pyritään myös hajasijoittamaan eri asuinalueille, mutta samoihin etnisiin ryhmiin kuuluvat pyrkivät samoille alueille muodostaakseen omia, elinvoimaisia yhteisöjä. Toisaalta on kyse myös palvelujen saatavuudesta: hyvin pienille ryhmille ei alueellisia palveluja pystytä järjestämään. Asuinyhteisöissä erilaiset kulttuurit helposti törmäävät. Ennakkoluuloja on puolin ja tosin ja yhteisen kielen puuttuminen vaikeuttaa tilanteiden ratkomista. Monilla maahanmuuttajilla on ongelmia niin asunnon, kodinkoneiden, yhteistilojen kuin jätehuollon hoidossa. Naapurisopua koettelee myös erilainen vuorokausirytmi, ja ahtaissa kerrostaloasunnoissa meluongelmat korostuvat. Omakielisestä asumisen opastuksesta on kunnissa hyviä kokemuksia; asumisoppaat ovat toimineet muun muassa sosiaalisten isännöitsijöiden kanssa yhteistyössä. Asumisongelmien ratkaiseminen on osa pitkäaikaista prosessia uuteen maahan sopeutumisessa ja se vaatii kaikkien osapuolten mukana oloa, myös talo- ja huoltoyhtiöiden vastuun ottoa. 3
VALTION ASUNTORAHASTO LIITE 1 15.3.2002/ VT, MLI KUNTIEN ASUTTAMAT PAKOLAISET JA ASUNTOJEN HANKINTATAPA 1994-1997 1994 1995 1996 1997 Henki- Asun- Henki- Asun- Henki- Asun- Henki- Asunlöitä toja Arava- Hankin- Muil- löitä toja Arava- Hankin- Muil- löitä toja Arava- Hankin- Muil- löitä toja Arava- Hankin- Muilyht. vuokra- talai- la tav. yht. vuokra- talai- la tav. yht. vuokra- talai- la tav. yht. vuokra- talai- la tav. asun- noitus hank. asun- noitus hank. asun- noitus hank. asun- noitus hank. toja tus (ml. toja tus (ml. toja tus (ml. toja tus (ml. Y-sää- Y-sää- Y-sää- Y-säätiö) tiö) tiö) tiö) % % % % % % % % % % % % Pääkaupunkiseutu 554 170 57,1 31,8 11,2 694 194 77,3 21,1 1,5 486 147 76,2 23,8 0,0 741 227 62,1 35,2 2,6 Muu Uusimaa 197 48 52,1 20,8 27,1 157 42 66,7 28,6 4,8 163 46 52,2 32,6 15,2 230 66 65,2 19,7 15,2 Uusimaa yhteensä 751 218 56,0 29,4 14,7 851 236 75,4 22,5 2,1 649 193 70,5 25,9 3,6 971 293 62,8 31,7 5,5 Itä-Uusimaa 196 68 73,5 8,8 17,6 50 11 90,9 9,1 0,0 0 0 0,0 0,0 0,0 0 0 0,0 0,0 0,0 Varsinais-Suomi 253 87 36,8 59,8 3,4 221 58 79,3 17,2 3,4 193 133 98,5 0,0 1,5 236 139 96,4 0,0 3,6 Satakunta 0 0 0,0 0,0 0,0 0 0 0,0 0,0 0,0 0 0 0,0 0,0 0,0 0 0 0,0 0,0 0,0 Kanta-Häme 248 85 81,2 8,2 10,6 58 25 84,0 4,0 12,0 43 14 92,9 7,1 0,0 38 12 100,0 0,0 0,0 Pirkanmaa 152 50 56,0 44,0 0,0 310 110 55,5 43,6 0,9 257 105 69,5 28,6 1,9 195 87 74,7 23,0 2,3 Päijät-Häme 7 3 0,0 100,0 0,0 48 23 69,6 0,0 30,4 62 23 87,0 0,0 13,0 58 15 60,0 33,3 6,7 Kymenlaakso 67 16 81,3 6,3 12,5 7 5 100,0 0,0 0,0 2 1 0,0 100,0 0,0 3 2 100,0 0,0 0,0 Etelä-Karjala 24 5 80,0 0,0 20,0 27 8 75,0 0,0 25,0 18 4 100,0 0,0 0,0 20 8 87,5 0,0 12,5 Etelä-Savo 124 44 93,2 0,0 6,8 86 30 100,0 0,0 0,0 79 31 90,3 0,0 9,7 32 17 94,1 0,0 5,9 Pohjois-Savo 20 6 33,3 0,0 66,7 76 20 70,0 0,0 30,0 94 30 93,3 0,0 6,7 50 16 87,5 6,3 6,3 Pohjois-Karjala 85 28 50,0 25,0 25,0 143 54 48,1 22,2 29,6 63 23 95,7 0,0 4,3 24 11 100,0 0,0 0,0 Keski-Suomi 96 28 64,3 21,4 14,3 88 34 91,2 0,0 8,8 62 21 100,0 0,0 0,0 22 9 100,0 0,0 0,0 Etelä-Pohjanmaa 0 0 0,0 0,0 0,0 0 0 0,0 0,0 0,0 0 0 0,0 0,0 0,0 1 1 100,0 0,0 0,0 Pohjanmaa 241 74 90,5 8,1 1,4 103 29 72,4 10,3 17,2 180 89 82,0 16,9 1,1 209 99 84,8 15,2 0,0 Keski-Pohjanmaa 34 10 20,0 0,0 80,0 7 2 0,0 100,0 0,0 93 21 0,0 71,4 28,6 85 21 0,0 71,4 28,6 Pohjois-Pohjanmaa 60 22 68,2 13,6 18,2 42 14 50,0 14,3 35,7 40 16 37,5 37,5 25,0 66 30 40,0 26,7 33,3 Kainuu 0 0 0,0 0,0 0,0 0 0 0,0 0,0 0,0 0 0 0,0 0,0 0,0 0 0 0,0 0,0 0,0 Lappi 92 37 100,0 0,0 0,0 20 8 100,0 0,0 0,0 67 20 100,0 0,0 0,0 88 31 100,0 0,0 0,0 Koko maa yht. 2450 781 65,8 22,7 11,5 2137 667 72,0 19,8 8,2 1902 724 79,4 16,3 4,3 2098 791 74,7 19,8 5,4 KUNTIEN ASUTTAMAT PAKOLAISET JA ASUNTOJEN HANKINTATAPA 1998-2001 1998 1999 2000 2001 Henki- Asun- Henki- Asun- Henki- Asun- Henki- Asunlöitä toja Arava- Hankin- Muil- löitä toja Arava- Hankin- Muil- löitä toja Arava- Hankin- Muil- löitä toja Arava- Hankin- Muilyht. vuokra- talai- la tav. yht. vuokra- talai- la tav. yht. vuokra- talai- la tav. yht. vuokra- talai- la tav. asun- noitus hank. asun- noitus hank. asun- noitus hank. asun- noitus hank. toja tus (ml. toja tus (ml. toja tus (ml. toja tus (ml. Y-sää- Y-sää- Y-sää- Y-säätiö) tiö) tiö) tiö) % % % % % % % % % % % % Pääkaupunkiseutu 447 172 65,1 24,4 10,5 375 165 56,4 37,6 6,1 320 125 51,2 45,6 3,2 428 135 64,4 23,0 12,6 Muu Uusimaa 53 10 60,0 30,0 10,0 36 10 50,0 0,0 50,0 149 42 76,2 23,8 0,0 84 23 91,3 0,0 8,7 Uusimaa yhteensä 500 182 64,8 24,7 10,4 411 175 56,0 35,4 8,6 469 167 57,5 40,1 2,4 512 158 68,4 19,6 12,0 Itä-Uusimaa 13 8 100,0 0,0 0,0 20 8 50,0 50,0 0,0 22 7 0,0 71,4 28,6 25 8 12,5 75,0 12,5 Varsinais-Suomi 171 79 97,5 1,3 1,3 265 82 93,9 0,0 6,1 224 52 98,1 0,0 1,9 219 44 90,9 2,3 6,8 Satakunta 0 0 0,0 0,0 0,0 0 0 0,0 0,0 0,0 0 0 0,0 0,0 0,0 32 7 100,0 0,0 0,0 Kanta-Häme 88 45 100,0 0,0 0,0 51 19 100,0 0,0 0,0 11 4 75,0 25,0 0,0 49 12 91,7 0,0 8,3 Pirkanmaa 75 39 53,8 41,0 5,1 207 66 71,2 28,8 0,0 202 66 68,2 27,3 4,5 263 71 73,2 25,4 1,4 Päijät-Häme 40 10 10,0 60,0 30,0 10 4 75,0 25,0 0,0 18 9 33,3 0,0 66,7 9 6 0,0 33,3 66,7 Kymenlaakso 9 3 66,7 0,0 33,3 44 16 100,0 0,0 0,0 47 13 92,3 0,0 7,7 126 32 96,9 0,0 3,1 Etelä-Karjala 0 0 0,0 0,0 0,0 4 3 100,0 0,0 0,0 38 5 100,0 0,0 0,0 28 5 100,0 0,0 0,0 Etelä-Savo 4 2 100,0 0,0 0,0 20 10 100,0 0,0 0,0 79 29 100,0 0,0 0,0 17 4 75,0 25,0 0,0 Pohjois-Savo 335 64 89,1 0,0 10,9 24 10 100,0 0,0 0,0 31 12 100,0 0,0 0,0 46 18 100,0 0,0 0,0 Pohjois-Karjala 10 5 100,0 0,0 0,0 11 6 100,0 0,0 0,0 7 4 100,0 0,0 0,0 18 7 85,7 0,0 14,3 Keski-Suomi 53 15 100,0 0,0 0,0 40 12 100,0 0,0 0,0 103 26 100,0 0,0 0,0 67 17 100,0 0,0 0,0 Etelä-Pohjanmaa 0 0 0,0 0,0 0,0 0 0 0,0 0,0 0,0 1 1 100,0 0,0 0,0 24 8 87,5 0,0 12,5 Pohjanmaa 213 85 62,4 37,6 0,0 123 39 100,0 0,0 0,0 114 52 98,1 0,0 1,9 187 72 98,6 0,0 1,4 Keski-Pohjanmaa 7 2 0,0 100,0 0,0 34 7 57,1 42,9 0,0 19 11 100,0 0,0 0,0 29 8 87,5 0,0 12,5 Pohjois-Pohjanmaa 75 15 6,7 40,0 53,3 100 41 43,9 31,7 24,4 97 27 51,9 44,4 3,7 97 36 41,7 41,7 16,7 Kainuu 0 0 0,0 0,0 0,0 65 23 100,0 0,0 0,0 77 25 100,0 0,0 0,0 0 0 0,0 0,0 0,0 Lappi 24 18 100,0 0,0 0,0 75 31 96,8 0,0 3,2 203 72 100,0 0,0 0,0 92 19 94,7 0,0 5,3 Koko maa yht. 1617 572 74,0 18,9 7,2 1504 552 75,9 18,5 5,6 1762 582 79,0 17,7 3,3 1840 532 78,4 13,9 7,7 Lähde: Valtion asuntorahasto, Kuntien asuntomarkkinaselvitykset 1994-2001 4
VALTION ASUNTORAHASTO LIITE 2 15.3.2002/VT,MLI ARVIO MUUALTA SUOMESTA MUUTTANEISTA PAKOLAISISTA 1996-2001 Alue, jolle on muutto 1996 1997 1998 1999 2000 2001 on suuntautunut Henkilöitä Henkilöitä Henkilöä Henkilöä Henkilöä Henkilöä Pääkaupunkiseutu *) 199 176 113 105 220 252 Muu Uusimaa 60 37 28 43 31 52 Uusimaa yhteensä 259 213 141 148 251 304 Itä-Uusimaa 0 4 0 0 4 50 Varsinais-Suomi 45 39 157 151 218 314 Satakunta 1 1 0 0 0 0 Kanta-Häme 31 27 10 6 2 22 Pirkanmaa 41 20 24 44 19 2 Päijät-Häme 7 7 14 0 1 5 Kymenlaakso 4 3 9 10 5 5 Etelä-Karjala 0 0 0 0 0 0 Etelä-Savo 5 13 0 0 5 5 Pohjois-Savo 2 10 8 0 4 10 Pohjois-Karjala 2 24 25 13 3 0 Keski-Suomi 12 11 0 7 7 11 Etelä-Pohjanmaa 0 1 0 2 0 0 Pohjanmaa 67 44 70 43 42 32 Keski-Pohjanmaa 0 5 0 15 0 0 Pohjois-Pohjanmaa 3 13 5 6 18 0 Kainuu 0 0 0 0 0 0 Lappi 25 15 1 4 5 1 Koko maa yhteensä 504 450 469 459 584 761 *) Pääkaupunkiseudun kunnista Vantaa ei ole esittänyt arvioita muualta maasta muuttaneiden pakolaisten määrästä vuosilta 1996-2000; vuodelta 2001 arvio on esitetty Lähde: Valtion asuntorahasto, Kuntien asuntomarkkinaselvitykset 1996-2001 5
Vuonna 2002 ilmestyneet selvitykset 1 Arava- ja korkotukikohteiden rakennuskustannukset vuonna 2001 8.2.2002 2 Arava- ja korkotukilainoitus vuonna 2001 11.2.2002 3 Arava-asuntomarkkinat vuonna 2001 12.2.2002 4 Asumisoikeusasunnot 1990-2001 15.2.2002 5 Arava- ja korkotukilainoitettujen kerros- ja rivitalojen tonttikustannukset vuonna 2001 6.3.2002 6 Omistusasuntojen korkotukilainojen korkomarginaalit vuonna 2001 7.3.2002 7 Pakolaisten asuttaminen Suomessa 1994-2001 15.3.2002