Valmistus Itä-Euroopassa Yhteenveto ja vertailu. Sami Humala, Finpro Toukokuu 2011

Samankaltaiset tiedostot
Puola: konepajateollisuus ja vientimaana. Sami Humala, Finpro Toukokuu 2011

Talous tutuksi - Tampere Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Kääntyykö Venäjä itään?

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät Leena Mörttinen

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä

Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä?

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti Simo Pinomaa, EK

*) %-yks. % 2018*)

VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.

Otteita Viron taloudesta

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

muutos *) %-yks. % 2017*)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

muutos *) %-yks. % 2016

Matti Paavonen 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Teollisuustuotannon määrä kuukausittain

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa?

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa

Alihankinta messut Teema koneenrakentaminen Petri Katajamäki ja Pekka Lappalainen

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Csaba Jansik Luomupäivät 2018 Pori,

Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin

Pakolliset eläkemaksut uusissa EU-maissa vuonna Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen

menestykseen Sakari Tamminen

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Suomen talouden näkymät ja haasteet

Miten Suomen maatalous pärjää kilpailussa? VYR Viljelijäseminaari 2018 Kyösti Arovuori

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Hankinnat ja valmistus Keski- ja Itä-Euroopassa

Kansantalouden tilinpito

Vanerintuotanto ja -kulutus.

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Suomen talouden näkymät

Teknologiateollisuus Suomessa Suomen suurin elinkeino

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa

Teknologiateollisuuden ja Suomen talousnäkymät

Eesti Pank Bank of Estonia. Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009

Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.

Bruttokansantuotteen kasvuennusteita vuodelle 2019 on heikennetty viime kuukausina

Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksit globaalisti

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Suosituimmat kohdemaat

LähiTapiola Varainhoito Oy

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Q3/2009 Osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Magnus Rosén

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky Paikallinen sopiminen, Joensuu

Julkaistavissa , klo VUOSIJULKAISU: ennakkotiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuote on kasvanut pitkään Euroalueella, nyttemmin myös Suomessa Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

GROWTH PROSPECTS OF EMERGING MARKET ECONOMIES IN EUROPE

Norja kutsuu! Pk-yritysten mahdollisuudet ja konkreettiset askelmerkit markkinoille menoon Lapin KIVINET Tapahtuma

Kansainväliset PIMA-markkinat ja yhteiset vientiponnistukset. Suomen ympäristökeskus Outi Pyy

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla

Erasmus+ eurooppalainen korkeakoululiikkuvuus Suomesta

Kotitalouksien velkaantuneisuus. Elina Salminen, Analyytikko

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Mitä työkyvytön aika maksaa case Kuopion kaupunki

Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille Kansainväliset hintavertailut Harri Kananoja

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät , Hyvinkää

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa

CRAMO OYJ. PÖRSSISÄÄTIÖN PÖRSSI-ILTA Helsinki Martti Ala-Härkönen Talous- ja rahoitusjohtaja POWERING YOUR BUSINESS

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi , Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER

Yleiselektroniikka Oyj Yhtiökokous Toimitusjohtajan katsaus Janne Silvennoinen 2. Taloudellinen kehitys Talousjohtaja Marika Rusko 3.

Transkriptio:

Valmistus Itä-Euroopassa Yhteenveto ja vertailu Sami Humala, Finpro Toukokuu 2011

Sisältö Tiivistelmä ja taustaa Maaryhmittelyt ja keskeisiä huomioita Keski- ja Itä-Euroopasta Maiden vertailuja Talouskehitys, tuottavuus Investoinnit Korruptio Verotus Konepajateollisuus Vienti ja tuonti Kustannustasot Valuutat Palkkavertailut Kuljetuskustannukset sekä energia Liiteet Yritysesimerkit Manufacturing in Estonia Manufacturing in Latvia Manufacturing in Lithuania Manufacturing in Poland Manufacturing in Czech Republic Manufacturing in Slovakia Manufacturing in Hungary Manufacturing in Slovenia Manufacturing in Romania Manufacturing in Bulgaria Manufacturing in St. Petersburg region Manufacturing in Belarus Manufacturing in Ukraine Finpro ry 2

Tiivistelmä Tämä on loppuraportti keskeisistä tuloksista Teknologiateollisuus ry:n ja Finpron hankkeesta: Hankinnat ja valmistus Keski- ja Itä- Euroopassa. Tavoitteena oli koota luotettavaa perustietoa kustannuksista, mahdollisuuksista ja haasteista valmistuksen suhteen ja päivittää aiemmat raportit. Kohdemaat ovat ryhmiteltävissä kieli- ja liiketoimintakulttuurien perusteella muutamaan alaryhmään eli EU:n ulkopuolisiin markkinoihin, Baltian alueeseen, integraatio-vaiheen EU-maihin ja uusimpiin EU-maihin. Valmistuksen kustannukset vaihtelevat kuitenkin jopa maan sisällä niin huomattavasti, että sijaintipaikan valinta ei ole yksiselitteinen maavalintakysymys. Parhaisiin tuloksiin pääsee vertailemalla useampaa sijaintipaikkaa omalle operaatiolle tai tutkimalla yhteistyömahdollisuudet useamman kumppanin kanssa. Myös sosiaalikustannukset ja verotus vaikuttavat palkkakustannuksiin ja niiden vaihtelu tulee huomioida. Yleisesti ottaen maan liiketoiminnan kehittyneisyys ja mm. alihankintatoiminnan ja verkostojen yleisyys kulkevat käsikädessä maan kustannustason kanssa. Tyypillisesti palkkakustannukset voivat olla edulliset, mutta samalla on hyväksyttävä heikompi laatu, korruptio yhteiskunnassa ja heikompi tuottavuus. Kustannustasot eri työnimikkeittäin mm. metalliteollisuudessa korreloivat hyvin yleisen palkkatason kanssa, mutta poikkeuksiakin löytyy: mm. Romaniassa hitsaajien palkkakustannukset ovat korkeammat kuin yleinen palkkataso antaisi olettaa ja Puolalaisten hitsaajien kustannukset ovat olleet myös nousussa. Tyypillisesti tällaiset erot selittyvät maiden nopealla kehityksellä sekä tiettyjen osaajine kysynnän kasvulla sekä myös työvoiman liikkuvuudella EU:n sisällä sekä suhteellisen pienellä toimialan koolla. Kokoonsa verrattuna merkittävimpiä koneiden ja laitteiden tuottajia ovat Tsekki, Puola, Slovakia ja Unkari, jolloin maissa on tyypillisesti myös merkittävä määrä alan koulutusta ja osaajia. Näissä maissa on myös kehittynein infrastruktuuri ja liiketoimintakulttuuri. Hyvin kehittyneitä, mutta toimialan kuten yleisestikin maan koon suhteen pienempiä markkinoita ovat Slovenia ja Baltian maat, joista Viro on kehittynein Kustannukset ovat edullisimmat EU:n ulkopuolisilla markkinoilla, mutta näistä Venäjällä Pietarin alue on jo noussut kustannustasoissa korkealle. Venäjällä, Valko-Venäjällä ja Ukrainassa monet yritykset ovat havainneet alihankintatoiminnan puutteelliseksi ja paikallisten toimittajien ja verkostojen löytäminen on ollut vaikeaa. Selvityksen perustiedot ja erityisesti yrityshaastattelut vahvistavat Finpron kokemusta yleistyksien vaarallisuudesta: vaikka toimiminen Virossa voi olla kallista jollekin yritykselle, voi se toiselle olla vielä varsin kannattavaa. Selkeä yhteinen tekijä kaikissa onnistumisissa on ollut riittävien resurssien varaaminen omalle toiminnalle ja riittävän laaja vaihtoehtoisten toimintamallien ja sijaintipaikkojen tutkiminen. / Finpro / 3

Taustaa Finpro selvitti vuonna 2008 Teknologiateollisuus ry:n ja yritysryhmän kanssa Keski- ja Itä-Euroopan liiketoimintamahdollisuuksia 12 eri maassa. Teknologiateollisuuden toimialan yritykset ovat yhä kiinnostuneita valmistuksesta Keski- ja Itä-Euroopassa. Edullinen Itä-Euroopan valmistus nähdään yksittäisten yrityksien lähtökohdista joko kilpailijana tai mahdollisuutena. Päivitetylle raportille oli olemassa selkeä tarve ja se mahdollistaa myös vertailun vanhaan raporttiin. Nyt tehty valmistavaan teollisuuteen keskittyvä selvitys valottaa alueen 13 maan nykytilannetta erityisesti kustannuksien, mahdollisuuksien ja haasteiden suhteen Tarkoitus on verrata nykytilannetta ja kehitysvauhtia ja tarjota mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille ymmärtää näiden vaikutusta omaan kilpailukykyyn (benchmarking) Finpro ry 4

Maaryhmittelyt ja yleiskuvaus Keski- ja Itä-Euroopasta EU:n ulkopuoliset maat: Venäjä, Valkovenäjä ja Ukraina Lähimarkkina eli Baltia Kehittyneet uudet EU maat: Puola, EU:n Tšekki, ulkopuoliset Slovakia, maat: Unkari Venäjä, ja Valkovenäjä Slovenia ja Ukraina Uusimmat Lähimarkkina EU tulokkaat: eli Baltia Romania ja Bulgaria Kehittyneet uudet EU maat: Puola, Tsekki, Slovakia, ja Unkari Uusimmat EU tulokkaat: Romania ja Bulgaria / Finpro / 5

Maakohtainen vertailu -pähkinänkuoressa Maa Positiivista Negatiivista Venäjä Valko-Venäjä Ukraina Markkinan läheisyys Nopeasti kasvava paikallinen markkina Suhteellisen edullinen työvoima Markkinan läheisyys ja yhteys Baltiaan Edullinen työvoima (osittain hyödynnettävissä Baltiassa) Vielä vähän kilpailua Valtava markkina Suuret volyymit edullista työvoimaa ja kohtuullinen volyymi yrityksiä Haastava liiketoimintaympäristö Kehittymätön alihankintakulttuuri eli kunnollisen ja osaavan kumppanin löytäminen on vaikeaa Kustannuksien nopea kasvu Erittäin haastava liiketoimintaympäristö Tullit ja määräykset, byrokratia Poliittinen riski, taloudellinen epävakaus Poliittinen epästabiilius Laajan maan infrastruktuuri haasteellinen Haasteellinen liiketoimintaympäristö Viro Latvia Liettua Melkein kotimarkkina ja kielimuuri matala Hintataso jousti alaspäin lamassa Kehittynyt liiketoimintaympäristö (ja suomalaisille helppo) Kustannustasot laskeneet laman myötä FDI vakaata ainakin ennen lamaa Ei yhtä kilpailtu kuin Viro+ työvoima Valko-venäjältä Palkkakustannukset laskeneet laman myötä Ei yhtä kilpailtu kuin jotkut muut + työvoima Valko-venäjältä Pieni markkina: työvoiman saatavuus huono hyvinä aikoina Kustannukset kasvaneet aiemmin rajusti ja sama kehitys odotettavissa Maa on monella tapaa jo täynnä Pieni markkina ja pieni teollinen volyymi Suuria kansantaloudellisia haasteita Korkea inflaatio viime vuosina Pieni markkina ja pieni teollinen volyymi Suuria kansantaloudellisia haasteita Paineita palkannousuun Finpro ry 6

Maakohtainen vertailu valmistus perspektiivi Maa Positiivista Negatiivista Puola Tšekki Slovakia Unkari Slovenia Romania Bulgaria Suuri ja kehittynyt markkina Paljon edullista ja osaavaa työvoimaa Valuutta heikentynyt Erittäin kehittynyt infrastruktuuri Kehittynyt teollisuus, varsinkin koneistus Paljon ulkomaisia investoreita Palkat pysyneet vakaina kasvusta huolimatta Euro käytössä Dynaaminen markkina Heikentynyt valuutta lisännyt vientiteollisuuden kilpailukykyä Erittäin kehittynyt infrastruktuuri Hyvä osaamisen taso Vahva alihankintakulttuuri ja hyödyntää muuta Balkania Erittäin kehittynyt markkina Euro käytössä Edullista työvoimaa Suurin investointi buumi rauhoittunut, joka rahoittanut myös kehitysvauhtia Yhä murroksessa oleva markkina tarjoaa mahdollisuuksia kasvuun Edulliset palkkakustannukset, sivukulut ja verotus Kohtuullisen hyvä kielitaito Valuutta sidottu Euroon Edelleen varsin byrokraattinen maa Palkat nousseet yhä merkittävästi omassa valuutassa Valuutan pysyminen heikkona on kysymysmerkki Kustannustaso alueen korkeimpia Työvoiman saatavuus jatkossa rajoittunutta Paljon korruptioskandaaleja viime vuosina Kustannustasot nousivat ennen Euroon liittymistä nopeasti Korruptio edelleen ongelma (suhdepelit) Pieni markkina, jossa länsipuoli pian täynnä Poliittinen epävakaus ja kansantalouden ongelmat Valuutan vakaus Pienehkö konepajateollisuus Kallis korkeimmat palkkakustannukset Pieni markkina, vähän työvoimaa Teollisuuden koko pienehkö Aiemman buumin aikana nopea kustannusten nousu (palkat, tontit, raaka-aineet) Byrokratia ja korruptio Liiketoiminnan kehittymättömyys Etäisyys Suomesta ja matkalla oleva heikko infra (ei BG vaan naapurit) Byrokratia ja korruptio Liiketoiminnan kehittymättömyys Finpro ry 7

Peruslukuvertailu Maa Populaatio (milj.) BKT (Meuro) BKT per capita BKT kasvu %* Inflaatio Työttömyys Ulkom. Invest. / BKT (%) Ulkom. Invest. (Meuro) Teollisuus tuotannon kasvu (%)* Venäjä 141,8 1106 7 801 4 8,8 7,4 3,2 27847 5,6 Valkoven äjä 9,7 42,2 4 371 5 9,6 0,9 4,6 1341 6,6 Ukraina 45,9 105,8 2 312 4 8,5 7,2 4 3466 6,5 Viro 1,34 14,2 10 282 2 2,6 15,5 8,85 1209 15,3 Latvia 2,2 18,41 8 110 2,7-1,1 19 0,4 52 9,7 Liettua 3,3 20,1 6 064 0,1 0,7 17,8 1,5 250 3 Puola 38,5 347,7 9 128 3,3 2,4 9,8 2,6 8198 9,1 Tsekki 10,5 139,2 13 400 2,4 1,1 8,5 0,8 1961 7,1 Slovakia 5,5 66,5 12 311 4,7 0,7 14,4 1,5-36 15,8 Unkari 10 97,8 9 759 1,2 4,9 11,2 3,9-4012 6 Slovenia 2,03 36,5 17 796 1,2 1,9 7 0,5-48 5,3 Romania 21,5 135,4 5 768-2,5 7,7 8,5 3,5 4555 3,1 Bulgaria 7,7 35,6 4 722 0,2 2 9,7 3,9 3215-0,7 Suomi 5,4 180,00 33 618 2,4 3,3 8,4 0,8 1 835,80-27,2 *2009-2010 lukuja Finpro ry 8

Venäjä Valko-Venäjä Ukraina Viro Latvia Liettua Puola Tsekki Slovakia Unkari Slovenia Romania Bulgaria mn Ulkomainen raha markkinoilla EU rahoitus 2007-2013 60000 50000 40000 30000 Suorat Ulkomaalaiset sijoitukset 20000 10000 2009 2008 0-10000 Rakenteellinen EU rahoitus 2007-2013 FDI vuosittain 2008-2009 Yhteensä EUR 163 miljardia Yhteensä EUR 150 miljardia Itä-Euroopan maiden kehitystä ajaa eteenpäin kaksi merkittävää piristysruisketta maiden talouksille: EU rahoitus sekä maahan virtaavat suorat ulkomaiset investoinnit (FDI), jonka osuus on merkittävä. Näiden lisäksi markkinoille virtaa tyypillisesti myös rahaa muualle töihin lähteneiltä perheenjäseniltä ja nämäkin summat voivat olla kokonaisuuksina miljoonia euroa per maa per kuukausi. Finpro ry Lähteet: EU, WIIW, Euromonitor 9

Työn tuottavuus (USD per työntekijä vuodessa) Työn tuottavuuden suhde palkkakuluihin 50000 Palkkakustannukset suhteessa työn tuottavuuteen 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 9,0 Keskipalkka per tunti valmistavassa teollisuudessa (euro) Valko-Venäjä Bulgaria Tsekki Viro Unkari Latvia Liettua Puola Romania Venäjä Slovakia Slovenia Ukraina Source: Euromonitor Palkkakustannuksien ja työn tuottavuuden välinen korrelaatio on varsin selvä yllä olevassa kuviossa. Mitä kehittyneempi markkina, sitä korkeampi teknologian taso ja tehokkaampi tuotanto ja sitä korkeammat palkkakustannukset. Finpro ry Keskipalkka Suomessa: 2 980 (2009) 10

Talouskasvu pysähtyi 2009, mutta 2010 palattiin kasvuun Suomi Bulgaria Romania Slovenia Unkari Ennen lamaa lähes kaikilla markkinoilla nopeaa kasvua, joka on taas edessä ja jo alkanut. Slovakia Tsekki Puola 2010 2009 Liettua Latvia Viro Ukraina Valko-Venäjä Venäjä -20-15 -10-5 0 5 10 Lähde: UniCredit Finpro ry 11

Kasvanut työttömyys Työttömyys Suomi Bulgaria Romania Slovenia Unkari Slovakia Tsekki Puola Liettua 2010 2009 2008 2007 Latvia Viro Ukraina Valko-Venäjä Venäjä 0 5 10 15 20 25 Lähde: International Labour Organisation/Euromonitor International Finpro ry 12

Inflaatio on tasoittunut 2008 vaikeuksien jälkeen Suomi Bulgaria Romania Slovenia Unkari Inflaatio Inflaatio tasoittunut lähes kaikissa maissa. Korkeampaa EU:n ulkopuolisilla markkinoilla. Slovakia Tsekki Puola Liettua Latvia 2010 2009 2008 Viro Ukraina Valko-Venäjä Venäjä -5 0 5 10 15 20 25 30 Lähde: Eurostat, Euromonitor, Bank of Austria Finpro ry 13

Korruptio 7 Korruptio Vähemmän korruptoitunut 6 5 4 3 2005 2010 2 1 0 Enemmän korruptoitunut Lähde: Transparency International Suomi: 9,6 (2005) & 9,2 (2010) Finpro ry 14

Liiketoimintaympäristön haasteellisuus 160 Liiketoiminnan harjoittamisen vaikeus Vaikea 140 120 100 80 60 2005 2010 40 20 0 Helppo Lähde: World Bank Ease of doing business ranking 2010 & Euromonitor Finpro ry 15

FDI Intensiteetti -Suorat ulkomaiset investoinnit suhteessa BKT:een 60 FDI intensiteetti (FDI suhteessa BKT:n) 50 40 30 20 10 Venäjä Valko-Venäjä Ukraina Viro Latvia Liettua Puola Tsekki Slovakia Unkari Slovenia Romania Bulgaria 0 2005 2006 2007 2008 2009-10 Lähde: Euromonitor International & Eurostat Suomi : 0,8 (2009) Finpro ry 16

BKT asukasta kohden (eur, PPP) Bulgaria Romania Slovenia Unkari Slovakia Tsekki Puola Liettua 2009 2008 Latvia Viro Ukraina Valko-Venäjä Venäjä 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 18000 20000 Lähde: UniCredit Suomi: 34 752 (2008) & 32 065 (2009) Finpro ry 17

Valittujen tuoteryhmien vuosituotanto (Meuro, 2010) 80 000,0 70 000,0 60 000,0 50 000,0 40 000,0 30 000,0 20 000,0 Production of Basic Metals, ISIC Classification 27 Production of Fabricated Metal Products, Except Machinery and Equipment, ISIC Classification 28 Production of Machinery and Equipment, ISIC Classification 29 Production of Motor Vehicles, Trailers and Semi - Trailers, ISIC Classification 34 Production of Other Transport Equipment, ISIC Classification 35 10 000,0 0,0 Lähde: Euromonitor International Finpro ry 18

BKT kasvu Maavertailu: Production of Basic metal and Fabricated Metal products 5 Production of Basic Metals and Fabricated Metal Products 4 3 2 1 0-1 -2-3 Ukraina Venäjä SK Tsekki Unkari Bulgaria 0 2 4 6 8 10 12 Romania Liettua Puola Latvia Korruptio Slovenia Suomi Pallojen koko kuvaa mainitun tuoteryhmän kokonaistuotantoa kussakin maassa 2010. BKT kasvu pystyakselilla kuvaa maiden kehitysvauhtia eli nopeimmin kehittyvät ovat yläreunassa. Korruptio kuvaa maan liiketoimintaympäristön haasteellisuutta eli haastavammat maat ovat vasemmalla ja kehittyneimmät oikealla. Viro Venäjä Ukraina Viro Liettua Latvia Puola Tsekki Slovakia Unkari Slovenia Romania Bulgaria Suomi Finpro ry 19

BKT kasvu Maavertailu: Production of vehicles, transport equipment machinery and equipment Production of Machinery and Equipment, Motor Vehicles, Trailers and Other Transport Equipment 5 Venäjä 4 3 2 1 0-1 Ukraina Venäjä SK Tsekki Unkari Bulgaria Puola 0 2 4 6 8 10 12 Liettua Latvia Viro Slovenia Suomi Ukraina Viro Liettua Latvia Puola Tsekki Slovakia Unkari Slovenia Romania Bulgaria Suomi -2 Romania Venäjä Ukraina Viro -3 Korruptio Liettua Pallojen koko kuvaa mainitun tuoteryhmän kokonaistuotantoa kussakin maassa 2010. BKT kasvu pystyakselilla kuvaa maiden kehitysvauhtia eli nopeimmin kehittyvät ovat yläreunassa. Korruptio kuvaa maan liiketoimintaympäristön haasteellisuutta eli haastavammat maat ovat vasemmalla ja kehittyneimmät oikealla. Finpro ry 20

Hankinta ja valmistus: Palkkavertailut Verotus Valuutat Kuljetuskustannukset Energia

Yritysverotus Yritysverotus Bulgaria Romania Slovenia Unkari Slovakia Tsekki Puola Liettua Latvia Viro Ukraina Valko-Venäjä Venäjä 10 16 20 19 19 21 19 15 15 21 25 24 20 0 5 10 15 20 25 30 Lähde: Finpron maaraportit Maissa, joissa on käytössä useampi veroprosentti, käytettiin korkeampaa prosenttia Finpro ry

Valuuttakurssien muutos suhteessa Euroon 50 40 30 20 10 0 2005-06 2006-07 2007-08 2008-09 2009-10 Belarus - BYR per / Bulgaria - BGN per / Czech Republic - CZK per / Estonia - / per / Hungary - HuF per / Latvia - LVL per / Lithuania - LTL per / Poland - PLN per / Romania - RON per / Russia - RUB per / Slovakia - per / Slovenia - per / Ukraine - UAH per / -10-20 Lähde: European Central Bank / Finpro ry 23

Palkkavertailut keskipalkka 2010 Maa Keskipalkka 2010 (euro, brutto, kk) Sivukulut euroa Bulgaria Romania 332 60 443 92 Venäjä 567 193 Valko-Venäjä 410 144 Slovenia Unkari 710 1438 192 232 Ukraina 350 129 Viro 785 261 Latvia 613 148 Liettua 603 187 Puola 890 153 Tšekki 940 329 Slovakia 775 275 Unkari 710 192 Slovakia Tsekki Puola Liettua Latvia Viro 775 275 940 329 890 153 603 613 785 187 148 261 Keskipalkka 2010 (euro, brutto, kk) Sosiaali- ja sivukulut työnantajalle -2010% Slovenia 1438 232 Ukraina 350 129 Romania 443 92 Bulgaria 332 60 Suomi 2 980* 1043 Valko-Venäjä Venäjä 410 144 567 193 *2009 0 500 1000 1500 2000 Lähde: Maaraportit, Eurostat Finpro ry 24

Palkkavertailut - keskipalkka 70 Palkkojen kehitys vuosina 2008 2010 (eur määräinen vertailu) 60 50 40 30 Muutos - % 20 10 0-10 Lähde: Finpro Finpro ry 25

Palkkavertailut - keskipalkka Maa Keskipalkka 2008 (euro, brutto, kk) Keskipalkka 2010 (euro, brutto, kk) Muutos - % Sosiaali- ja sivukulut työnanastajalle - 2010% Venäjä 453 567 25,1 34 Valko-Venäjä 255 410 60 35 Ukraina 268 350 30,6 36,76 Viro 789 785-0,5 33,3 Latvia 635 613-3,5 24,09 Liettua 594 603 1,5 31 Puola 920 890-3,2 17,2 Tsekki 780 940 20,5 35 Slovakia 580 775 33,6 35,5 Unkari 725 710-2,1 27 Slovenia 1391 1438 3,3 16,1 Romania 440 443 0,7 20,8 Bulgaria 250 332 32,8 18,1 Lähde: Maaraportit, Eurostat / Finpro ry 26

Palkat valmistavassa teollisuudessa (euroa per tunti) EUR 9 8 7 Venäjä Valko-Venäjä 6 Ukraina Viro 5 4 3 Latvia Liettua Puola Tsekki Slovakia Unkari Slovenia 2 Romania Bulgaria 1 0 2005 2006 2007 2008 2009 Historic - - Current Prices - Year-on-Year Exchange Rates Lähde: Euromonitor International Suomi: 3160 (2009) / Finpro ry 27

Palkkojen nousu 2004-2009 valmistava teollisuus Increase in wage per hour 2004-2009 -Manufacturing sector Hungary Estonia Czech Republic Slovenia Poland Bulgaria Lithuania Slovakia Romania Russia Latvia Belarus Ukraine 0 % 50 % 100 % 150 % 200 % 250 % 300 % Lähde: Euromonitor International Finpro ry 28

Palkat 2010: Hitsaaja 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 AV Min Max 600 400 200 0 RU BY UA EST LAT LIT PL CZ SK HU SL RO BG KA eli keskipalkka on tilastoihin ja paikallisten rekrytointifirmojen sekä yrityksien haastatteluihin perustuva arvio ja maksimi on kustannus maan kalleimmilla alueilla ja minimi edullisimmalla. HUOM! Poikkeuksia keskiarvoista löytyy molempiin suuntiin ja mm. Valkovenäjän lukuihin tulee suhtautua varovaisuudella. Finpro ry 29

Palkat ja sivukulut 2010: Hitsaaja 2500 2000 1500 1000 AV Min Max 500 0 RU BY UA EST LAT LIT PL CZ SK HU SL RO BG Tässä taulukossa työntekijän bruttopalkkaan on lisätty työnantajan sivukulut. KA eli keskipalkka on tilastoihin ja paikallisten rekrytointifirmojen sekä yrityksien haastatteluihin perustuva arvio ja maksimi on kustannus maan kalleimmilla alueilla ja minimi edullisimmalla. HUOM! Poikkeuksia keskiarvoista löytyy molempiin suuntiin ja mm. Valkovenäjän lukuihin tulee suhtautua varovaisuudella. Finpro ry 30

Palkat 2010: CNC ohjelmoija 3000 2500 2000 1500 Av Min Max 1000 500 0 RU BY UA EST LAT LIT PL CZ SK HU SL RO BG KA eli keskipalkka on tilastoihin ja paikallisten rekrytointifirmojen sekä yrityksien haastatteluihin perustuva arvio ja maksimi on kustannus maan kalleimmilla alueilla ja minimi edullisimmalla. HUOM! Poikkeuksia keskiarvoista löytyy molempiin suuntiin ja mm. Valkovenäjän lukuihin tulee suhtautua varovaisuudella. Finpro ry 31

Palkat ja sivukulut 2010: CNC ohjelmoija 3000 2500 2000 1500 Av Min Max 1000 500 0 RU BY UA EST LAT LIT PL CZ SK HU SL RO BG Tässä taulukossa työntekijän bruttopalkkaan on lisätty työnantajan sivukulut. KA eli keskipalkka on tilastoihin ja paikallisten rekrytointifirmojen sekä yrityksien haastatteluihin perustuva arvio ja maksimi on kustannus maan kalleimmilla alueilla ja minimi edullisimmalla. HUOM! Poikkeuksia keskiarvoista löytyy molempiin suuntiin ja mm. Valkovenäjän lukuihin tulee suhtautua varovaisuudella. Finpro ry 32

Palkat ja sivukulut 2010: projektipäällikkö 4000 3500 3000 2500 2000 1500 Av Min Max 1000 500 0 RU BY UA EST LAT LIT PL CZ SK HU SL RO BG Palkkakulut vaihtelevat alueittain ja sektoreittain voimakkaasti siirryttäessä keskijohtoon ja asiantuntijatehtäviin. Erityisesti kielitaitoisten tiimin vetäjien tai ulkomailla jo työskennelleiden henkilöiden palkkauksessa erot kasvavat. Finpro ry 33

Pan European Corridors Pan European Transport Corridors IV VII IX Dresden/Nuremberg Constanta/Thessaloniki/ Istanbul Tonava joki 2,300 km pitkä Helsinki Bucharest Odessa/Alexandropoulos Tie ja raide investoinnit tulevat nostamaan alueen tehokuutta ja tuovat tuotannon ajallisesi lähemmäs päämarkkinoita Finpro ry

Kuljetuskustannukset: Kontti pääkaupungista Helsinkiin (eur) Maa Hinta Huomioitavaa Venäjä/Pietari 600 Riippuu painosta/suora junayhteys Valko-Venäjä 1400* *20t kuorma-auto Ukraina 1500* *20t kuorma-auto Viro 430 Lukuun ei ole huomioitu maakuljetusta lainkaan (satama-satama) Latvia ~1200 Liettua 1050 Puola 1380 Tšekki 1750 Slovakia 2300 Autokuljetus edullisempaa Unkari 2000 Slovenia 1850 Romania 2800 Bulgaria 2200 Hinta vaihtelee paljon, Bukarest vaikea logistisesti. / Finpro ry / 35

Sähkön hinnan vertailu Maa Hinta Huomioitavaa Venäjä/Pietari 11 Suuria eroja alueittain ja hinta noususssa 15-20% 2011 Valko-Venäjä 8,73 Valtion säätelemä Ukraina 4,5 Vaihtelee, kytkentäkustannukset huomioitava Viro 5,94 Latvia 9,52-11,74 Liettua 7,3 Puola 8,10 Tšekki 11,2 Slovakia 13,8 Unkari 8,12 Slovenia 9,13 Romania 5,2 Bulgaria 3,1 14,7 Vaihtelee suuresti kulutuksen mukaan. ~6-7 for normaalille teollisuudelle / Finpro ry / 36

Katso myös maakohtaiset liitteet ja yritysesimerkit Raportit jaossa www.teknologiateollisuus.fi Lisätietoja: Sami Humala Etunimi.sukunimi@finpro.fi +240 602 619 155 / Finpro ry / 37