Jälkihuolto itsenäisyys vai yksinäisyys? THINK-TANK 2010
Jälkihuollon tavoitetila Laadukasta jälkihuoltoa on tarjolla tasapuolisesti kaikille sijoitettuna olleille lapsille ja nuorille, riippumatta sijoituspaikasta ja paikkakunnasta. Jälkihuollon tuki on jatkuvaa ja riittävää. Jälkihuolto tiedostetaan nuoren sekä lastensuojelun onnistumisen kannalta oleelliseksi vaiheeksi, ja kunnat sekä sijaishuollon toimijat varaavat työhön resursseja sen mukaisesti. Jälkihuoltosuunnitelma, jossa on sopivan kokoisia tavoitteita, kirjataan kaikille jo sijaishuollon aikana, jolloin myös rakennetaan tietoisesti itsenäiseen elämään tarpeellisia tietoja ja taitoja jo sijaishuollon aikana.
Jälkihuollon tavoitetila Nuori ja hänen läheisverkkonsa kohdataan arvostavasti ja voimavaroja etsien. Tarvitaan pitkäjänteistä kanssakulkemisen taitoa eli työntekijä, johon nuori voi tutustua jo ennen jälkihuollon alkamista. Olemassa olevat tukimuodot tunnetaan ja niitä käytetään laajasti, tilanteeseen soveltaen. Nuorille kehitetään uusia mahdollisuuksia koulutuksen suorittamiseen ja monimuotoiseen työtoimintaan
Jälkihuollon haasteita kunnille 1. Jokaisella kunnalla/kaupungilla toisistaan eroavat jälkihuollon kriteerit, toimintamallit ja tavat sekä siihen varatut resurssit -miten jälkihuoltoa voidaan yhtenäistää yli kuntarajojen -miten saadaan laki ja käytäntö vastaamaan toisiaan? -pitäisikö jälkihuolto ohjeistaa lakisääteisesti tarkemmin? -pitäisikö jälkihuolto selkeästi erottaa omaksi osioksi irti muusta lastensuojelutyöstä, jolloin olisi kaikissa kunnissa jälkihuollon sosiaalityöntekijöitä?
Jälkihuollon haasteita kunnille 2. Miten toimia oikein koko jälkihuoltoprosessissa? -sijaishuollon ja jälkihuollon viranomaisyhteistyön ohjeistus -miten rakentaa tukiverkostoa nuorelle -koulutusta jälkihuollon järjestämisestä sosiaalityöntekijöille 3. Erilaisten tuettujen asumismuotojen resurssoiminen useimmille paikkakunnille -asuntolatyyppistä tuettua itsenäistymisasumista kaivataan -palveluohjaajia/asumisohjaajia pitäisi rekrytoida kuntiin ( nyt liikaa hankkeiden varassa) -tukiperheitä/tukihenkilöitä puuttuu
Jälkihuollon haasteita kunnille 4. Miten tehdä jälkihuoltosuunnitelma nuoren näköiseksi, johon hän voisi sitoutua? -jälkihuoltosuunnitelma realistiseksi -tiedonsiirto sijaishuollon kanssa saumattomaksi -pitäisi olla joustava jälkihuollonsuunnitelma eli kaikkea ei tarvitse nuoren hallita ja suunnitelma voi muuttua 5. Millainen rooli on nuoren perheellä/tärkeillä ihmisillä/ vertaisryhmillä jälkihuollon onnistumisessa -kuinka hyvin sosiaalityöntekijä tuntee nuoren tukijoukkoja ja osaa/voi niitä hyödyntää 6. Miten sosiaalityöntekijä/jälkihuollontyöntekijät pystyvät tukemaan koulutusasioissa, koska ne ovat vieraita? - moniammatillisen verkostotyön tekeminen avainsanana
Jälkihuollon haasteita kunnille 7. Mitä tarjota jälkihuoltonuorille, jotka eivät kykene koulunkäyntiin tai työelämään? - mistä löytyvät inhimilliset/fyysiset resurssit heidän tukemiseensa 8. Miten taata nuorelle pysyviä ihmissuhteita sosiaalityön nykyisessä hektisessä ilmapiirissä?
Jälkihuollon haasteita sijaishuollolle 1. Miten kehitetään sijaishuollon aikaisia jälkihuoltoon liittyviä nuorta aktivoivia, itsenäistäviä ja sitouttavia tukiohjelmia? miten siirretään käytännön arkeen nuoren osaamisen/itsenäisyyden/vastuunottamisen kartoitus ja sitä kautta heikoimpien lenkkien kehittäminen? kuka/ketkä sen sijaishuollossa tekee? missä vaiheessa sijoitusta tulisi alkaa? miten voidaan madaltaa nivelvaiheeseen liittyvää nyt mä voin tehdä ihan mitä vaan asetelmaa? eli voidaanko sijaishuollon aikana löysätä suitsia nuoren osoittaman vastuullisuuden lisääntyessä? 2. Miten saadaan sijaishuollon aikana nuori sitoutumaan suunnitelmalliseen siirtymiseen pois sijaishuollosta? miten nuori ymmärtää sijaishuollon merkityksen omalle elämälleen eli mitä hyötyä mulle tästä on? miten saadaan nuoren itseluottamus/luottamus ihmisiin ja tulevaisuuteen kohoamaan sijaishuollon aikana millä keinoilla nuori kokee jälkihuoltosuunnitelman omaksi jutukseen?
Jälkihuollon haasteita sijaishuollolle 3. Miten saadaan nuorelle positiivinen suhtautuminen kouluttautumiseen? miten päästään koulutusvalinnoista urasuunnitteluun löydetään vahvuudet ja oma juttu? miten varmennetaan nuoren jatko-opintomahdollisuudet ja sitoutetaan hänet jatkamaan opiskelua peruskoulunkin jälkeen 4. Miten voidaan rakentaa nuoren ympärille tukiverkkoja elämän eri tilanteiden kohdalla? miten vahvistetaan nuoren suhteita sijaishuollon/jälkihuollon aikana hänelle tärkeisiin ihmisiin? kuka ottaa vastuun tukiverkoston kartoittamisesta ja sen rakentamisesta?
Jälkihuollon haasteita sijaishuollolle 5. Mistä löytyy fyysiset resurssit asteittaisen itsenäisyyden lisäämiseen sijaishuollossa? miten voi siirtyä osastolta laitosalueella toimivaan tuettuun asumiseen ja sitä kautta vahvasti tuettuun laitoksen ulkopuolella sijaitsevaan tukiasuntoon, jonka jälkeen vasta tuettuun jälkihuoltoasumiseen? mistä löytyy ne henkilökuntaresurssit, joilla nuorta tuetaan ja itsenäistetään yksilöllisesti? 6. Miten organisoidaan tarpeeksi kiinteä yhteistyö sijoittavaan osapuoleen? kuka tekee ja missä laajuudessa ja kenen kanssa? 7. Miten sijaishuoltoa/siirtymistä jälkihuoltoon/jälkihuoltoa arvioidaan?
Jälkihuoltotyön osa-alueet 1. SUUNNITTELU/VALMISTELU - Jälkihuollon järjestämistä koskevat kirjalliset dokumentit ( huolto-, hoito- ja kasvatus- sekä jälkihuoltosuunnitelma) - Jälkihuoltoon valmentavat ohjelmat/toimet - Palvelu- ja toimijakartoitus - Työn ja vastuunjako 2. NUOREN TUKEMINEN - Siirtymävaiheen valmistelu - Psykososiaalinen tuki - Asumisen tukeminen
Jälkihuoltotyön osa-alueet - Koulutus- ja työelämän tukeminen - Harrastusten ja vapaa-ajan tukeminen - Taloudellinen tuki - Loma ja virkistystoiminta 3. LÄHIVERKOSTON TUKEMINEN - Verkostokartoitus - Yhteydenpito ja verkostoon kohdistuvat tukitoimet 4. ARVIOINTI - Itsearviointi - Palaute muilta toimijoilta
Jälkihuolto itsenäisyys vai yksinäisyys sijaishuollon aika nivelvaihe jälkihuollon aika
Jälkihuolto itsenäisyys vai yksinäisyys SIJAISHUOLLON AIKA - nuoren kohtaaminen ja luottamus aito kontakti - nuoren valmiuksien kartoittaminen - suunnitelmallinen ja dokumentoitava ohjelma valmiuksien parantamiseksi - tukiverkoston rakentaminen ja hyödyntäminen
SIJAISHUOLLON AIKA LAITOSTUMI- NEN SIJOITUKSEN KESTO OPPIMISVAIKEUDET ULKOPUOLI- SUUS ITSENÄISTYMISVALMIUK- SIEN HEIKKOUS TUKIVERKOSTON OHUUS SIJAISHUOL- LON AIKAISIA UHKIA JA RISKEJÄ TYÖSKENTELYMUOTOJEN PUUTE HOITO- JA KASVATUSTYÖSSÄ URASUUNNITTELUN VÄHÄISYYS RESURSSIEN NIUKKUUS YKSILÖLLISESSÄ OHJAUSTYÖSSÄ
SIJAISHUOLLON AIKA SUUNNITELMALLI- SUUS (valmennusohjelmat) OMAOHJAAJATYÖN PÄIVITTÄMINEN ITSENÄISTYMIS- VALMIUKSIEN KARTOITTAMINEN RATKAISUKEI- NOJA JA EHDOTUKSIA MENETELMIÄ NUOREN KOHTAAMISESSA ERITYISPEDAGO- GISET MENETELMÄT PORTFOLION KÄYTTÖ SIJAISHUOLLOSSA VERTAISTUKI YHTEISÖLLISYYS KASVATUS- JA OPETUSTYÖSSÄ
Nuoren valmiuksien arviointia Lomakkeen tehtävät ovat seuraavat: Nuori oppii arvioimaan itseään ja käyttäytymistään Auttaa hahmottamaan tuen tarpeita ja vahvuuksia On tutustumisen väline Tekee näkyväksi arjen asioita ja niihin liittyviä tunteita Auttaa avaamaan erilaisia käsitteitä ja tekee niitä näkyväksi Osa suunnitelmallista työskentelyä Toimii muutoksen mittarina
Nuoren itsenäistymisvalmiudet Ruokailu Psyykkinen hyvinvointi Asunnon siisteydestä ja kunnosta huolehtiminen Fyysinen hyvinvointi ja vapaa-aika Raha-asiat Sosiaaliset verkostot Asioiden hoito Koulunkäynti/työ
ASIOIDEN HOITO Puhelin Pankki Terveydenhuoltopalvelut Työvoimatoimisto Sosiaalitoimisto Työnhaku Poliisi Verotoimisto Muuttoasiat KELA Asuntotoimisto Keskiarvo
Asioiden hoito myönteistä 5 puutteita 1 PANKKI osaa maksaa laskut, ei hallitse pankkipalveluita tietää palvelut TYÖVOIMATOIMISTO tietää palvelut ja osaa ei tiedä eikä hallitse palveluita käyttää niitä TYÖNHAKU osaa tehdä työpaikkahakemuksen, työnhaku ei kiinnosta, ei osaa ottaa aktiivisesti yhteyttä työnant. tehdä työpaikkahakemusta VEROTOIMISTO tietää palvelut ja osaa käyttää niitä ei tiedä eikä hallitse KELA tietää palvelut, esim. opintotuki ei tiedä eikä hallitse ja asumistuki, ja osaa käyttää niitä ASUNTOTOIMISTO tietää palvelut ja osaa käyttää niitä ei tiedä eikä hallitse
5 1 MUUTTOASIAT osaa tehdä muuttoilmoitukset, ei hallitse muuttoon liittyviä sähkösopimuksen yms. asioita POLIISI ietää palvelut, esim. ajokortti, ei tiedä eikä hallitse palveluita passi, rikosilmoitus SOSIAALITOIMISTO tietää palvelut, osaa hakea esim. ei tiedä eikä hallitse palveluita toimeentulotukea TERVEYDENHUOLTO- tietää palvelut, osaa hakea apua ei tiedä eikä hallitse palveluita PALVELUT PUHELUT osaa soittaa viralliset puhelut, seurata puhelinlaskuja ei hallitse puhelimenkäyttöä ja osaa käyttää puhelinluetteloa puhelinlaskuja
RAHA-ASIAT Suuret hankinnat Suunnittelu Hygienia Koulutarvikkeet Vaatteet Asumiskustannukset Ruoka Kulkeminen Hintavertailu Lainat Keskiarvo
Raha-asiat myönteistä 5 puutteita 1 SUUNNITTELU tietää, mihin rahan pitää riittää rahat eivät riitä tarvittavaan ja käyttää sen mukaan KOULUTARVIKKEET hankkii suunnitelmallisesti itse rahat eivät riitä, ei muista ostaa ASUMIS- hoitaa esim. vuokranmaksun, ei huolehdi itse KUSTANNUKSET vesi-, sähkö- ja puhelinlaskut KULKEMINEN varaa rahaa matkoihin rahat eivät riitä LAINAT lainaa vain hätätilanteessa, on paljon lainaa, jota maksaa takaisin vaikea maksaa takaisin
5 1 HINTAVERTAILU ostaa järkevästi ja käyttää ostaa kallista ja tarpeetonta tarjouksia hyödyksi RUOKA laittaa itse, osaa arvioida hintoja ostaa kallista, syö jatkuvasti ulkona VAATEET ostaa kunnollisia vaatteita ostaa liian kalliita ja kohtuuhintaan epätarkoituksenmukaisia HYGIENIA ostaa tarpeelliset hygieniatuotteet ei osta lainkaan tai ostaa vain hienointa ja kalleinta SUURET HANKINNAT ostaa suunnitelmallisesti ei suunnittele, on (esim. kalusteet,kodink) paljon esim.osamaksuvelkoja
ASUNNON SIISTEYDESTÄ JA KUNNOSTA HUOLEHTIMINEN Paloturvallisuus Siivous Asunto Tiskaus Pienet huoltotyöt Roskienvienti Keskiarvo
Asunnon kunnosta ja siisteydestä huolehtiminen myönteistä 5 puutteita 1 SIIVOUS siivoaa tarpeen mukaan huone/koti on likainen TISKAUS tiskaa päivittäin tai silloin kun astiat ovat pitkään tiskaamatta tiskiä on kertynyt ROSKIENVIENTI lajittelee roskat ja vie ulos tarpeen roskakori on tyhjentämättä mukaan pitkään PIENET osaa vaihtaa esim. lampun, ei osaa, ei halua opetella HUOLTOTYÖT imurinpussin ja sulakkeet ASUNTO tuntee vastuunsa kiinteistön ei huolehdi asunnon kunnosta, yleiskunnosta tuhoaa sitä PALO- tuntee paloturvallisuusasiat ja ei tiedä mitä pitää tehdä TURVALLISUUS toimintatavat hätätilanteessa hätätilanteessa
Jälkihuolto itsenäisyys vai yksinäisyys NIVELVAIHE - viranomaisyhteistyö/saattaen vaihdettavuus - sillan yli saattajien merkitys - palvelukartoitus - verkoston tuki
NIVELVAIHE ONGELMAT VIRANOMAIS- YHTEISTYÖSSÄ NUOREN SITOUTUMATTO- MUUS PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TUNTEMATTOMUUS NIVELVAIHEEN UHKIA JA RISKEJÄ TOIMIJOIDEN TYÖNJAKO SUUNNITTELEMATTO- MUUS PSYKOSOSIAALISEN TUEN PUUTE TUKIVERKOSTON HEIKKOUS
NIVELVAIHE TOIMIJAKARTOITUS MENETELMIÄ NUOREN SITOUTTAMISEEN SAATTAENVAIHTAMI- NEN SUUNNITELMALLISUUS (ohjelma) RATKAISUKEINO- JA JA EHDOTUKSIA VERKOSTOKARTOI- TUS JA LNP PALVELUKARTOITUS
Jälkihuolto itsenäisyys vai yksinäisyys JÄLKIHUOLLON AIKA - elämänhallinnan opettelu ja opettaminen - nuoren valmiuksien kartoittaminen ja suunniteltu ja dokumentoitu valmiuksien harjaannuttaminen - koulutus/työelämätaitojen kartoittaminen ja suunniteltu ja dokumentoitu ohjaus - taloudellinen tukeminen - verkoston tuki
JÄLKIHUOLLON AIKA ITSENÄISTYMIS- VALMIUKSIEN PUUTE ARJEN ELÄMISEN ONGELMAT NUOREN SITOUTUMATTOMUUS KOULUTUKSESTA SYRJÄYTYMINEN UHKIA JA RISKEJÄ JÄLKIHUOL- LON AIKANA PSYKOSOSIAALISEN TUEN PUUTTUMINEN PÄIHTEET VIRANOMAISYHTEIS- TYÖN PUUTE TUKIVERKOSTON PUUTE TALOUDESTA HUOLEHTIMINEN TIEDONSIIRRON ONGELMAT
JÄLKIHUOLLON AIKA TUETUN ASUMISEN MALLEJA NUOREN VALMIUKSIEN TAI TOIMINTAKYVYN KARTOITUS TIEDONSIIRTO SIJAISHUOLLOSTA (portfolio) RATKAISUKEI- NOJA JA EHDOTUKSIA JÄLKIHUOLLON AIKANA LÄHIVERKOSTON TUKEMINEN JA VASTUUTTAMINEN HENKILÖKOHTAINEN PALVELUOHJAAJA DOKUMENTOINTI JA SUUNNITELMALLISUS TYÖSKENTELYMENETELMIÄ NUOREN KANSSA
Jälkihuolto itsenäisyys vai yksinäisyys