Vuosiraportti 6 Suomen munuaistautirekisteri Koko maa 22 potilasta/1 milj. asukasta Ahvenanmaa 55 Ryhmä 1 < 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 2 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 3 > potilasta/1 milj. as. Vaasa 5 Satakunta 914 Varsinais- Suomi 6 Keski- Pohjanmaa 659 Etelä- Pohjanmaa 561 Pirkanmaa 4 Kanta- Häme 653 Helsinki- Uusimaa 692 Länsi- Pohja 3 Lappi 666 potilasta/1 milj. as. Pohjois- Pohjanmaa Keski-Suomi 56 Pohjois-Savo 66 Etelä-Savo 69 Päijät- Häme 9 Kymenlaakso 63 Kainuu 92 Etelä- Karjala 99 Itä-Savo 9 Pohjois-Karjala 2

Suomen munuaistautirekisteri Vuosiraportti 6 Sisällys Suomen munuaistautirekisteri 6... ii Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä...iii Väestö tuhansina henkilöinä sairaanhoitopiireittäin ja alueittain 1996 6...1 Aluejako sairaanhoitopiireittäin... 1 Väestö tuhansina henkilöinä alueittain, ikäryhmittäin ja sukupuolittain 1996 6...2 Uusien aktiivihoitopotilaiden määrä sairaanhoitopiireittäin ja alueittain 1996 6...3 Aktiivihoidon ilmaantuvuus ikäryhmittäin ja sukupuolittain 1996 6...4 Aktiivihoidon vakioitu ilmaantuvuus alueittain 1996 6...5 Aktiivihoidon vakioitu ilmaantuvuus alueittain 9 päivää hoidon aloituksesta 1996 6...5 Aktiivihoidon ilmaantuvuus diagnoosiryhmittäin 1965 6...6 Aktiivihoidon ilmaantuvuus alaryhmittäin, amyloidoosi 1996 6...6 Aktiivihoidon ilmaantuvuus diagnoosiryhmittäin, muut määritetyt diagnoosit 1965 6... Aktiivihoidon ilmaantuvuus diagnoosiryhmittäin, systeemisairaudet 1996 6... Aktiivihoidon ilmaantuvuus. Kansainvälinen vertailu 5... Aktiivihoidossa olevat potilaat sairaanhoitopiireittäin ja alueittain 1996 6...9 Aktiivihoidossa olevat potilaat ikäryhmittäin ja sukupuolittain 1996 6... Aktiivihoidon vakioitu esiintyvyys alueittain 1996 6... Aktiivihoidon esiintyvyys sairaanhoitopiireittäin 31.12.6...11 Aktiivihoidon esiintyvyys vuoden lopussa hoitomuodoittain 1965 6...12 Aktiivihoidon esiintyvyys vuoden lopussa diagnoosiryhmittäin 1965 6...13 Aktiivihoidon esiintyvyys vuoden lopussa diagnoosiryhmittäin, muut määritetyt diagnoosit 1965 6...13 Aktiivihoidon esiintyvyys 31.12.5. Kansainvälinen vertailu 5...14 Aktiivihoitopotilaiden potilasvuosien määrä diagnoosin ja hoitomuodon mukaan 1996 6...15 Hoitomuodon muutokset vuoden 6 aikana...16 Aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus alueittain 1996 6...1 Aktiivihoitopotilaiden vakioitu kuolleisuus alueittain 1996 6...1 Aktiivihoitopotilaiden vakioitu kuolleisuus alueittain (aktiivihoidon alusta 9 päivän kuluessa kuolleet on poistettu analyysistä) 1996 6...1 Peritoneaalidialyysipotilaat, joiden seerumin albumiinipitoisuus on tavoitetasolla, yli 35 g/l 4 6...1 Hemodialyysipotilaat, joiden seerumin albumiinipitoisuus on tavoitetasolla, yli 35 g/l 4 6...1 Dialyysipotilaat, joiden veren hemoglobiinipitoisuus on tavoitetasolla, 1 119 g/l 4 6...19 Dialyysipotilaiden hemoglobiiniarvo 4 6...19 Dialyysipotilaat, joiden seerumin fosfaattipitoisuus on tavoitetasolla, alle 1, mmol/l 4 6... Dialyysipotilaat, joiden plasman ionisoituneen kalsiumin pitoisuus on viitealueella 4 6...21 Dialyysipotilaat, joiden seerumin kalsium fosfaattitulo on tavoitetasolla, alle 4,44 mmol 2 /l 2 4 6...22 Dialyysipotilaat, joiden seerumin kolesterolipitoisuus on tavoitetasolla, alle 5 mmol/l 4 6...23 Munuaisensiirtopotilaat, joiden seerumin kolesterolipitoisuus on tavoitetasolla, alle 5 mmol/l 4 6...23 Dialyysipotilaat, joiden seerumin LDL-kolesterolipitoisuus on tavoitetasolla, alle 3 mmol/l 4 6...24 Munuaisensiirtopotilaat, joiden seerumin LDL-kolesterolipitoisuus on tavoitetasolla, alle 3 mmol/l 4 6...24 Dialyysipotilaat, joiden seerumin HDL-kolesterolipitoisuus on tavoitetasolla, yli 1 mmol/l 4 6...25 Munuaisensiirtopotilaat, joiden seerumin HDL-kolesterolipitoisuus on tavoitetasolla, yli 1 mmol/l 4 6...25 Dialyysipotilaat, joiden seerumin triglyseridipitoisuus on tavoitetasolla, alle 2 mmol/l 4 6...26 Munuaisensiirtopotilaat, joiden seerumin triglyseridipitoisuus on tavoitetasolla, alle 2 mmol/l 4 6...26 Diabetesta sairastavat dialyysipotilaat, joiden seerumin HbA 1c -pitoisuus on tavoitetasolla, alle % 4 6... 2 Diabetesta sairastavat munuaisensiirtopotilaat, joiden seerumin HbA 1c -pitoisuus on tavoitetasolla, alle % 4 6... 2 Dialyysipotilaat, joiden verenpaine on tavoitetasolla, alle 13/5 mmhg 4 6...2 Munuaisensiirtopotilaat, joiden verenpaine on tavoitetasolla, alle 13/5 mmhg 4 6...2 Dialyysipotilaat, jotka käyttävät verenpainelääkitystä 4 6...29 Munuaisensiirtopotilaat, jotka käyttävät verenpainelääkitystä 4 6...29 Hakemisto, joka kattaa vuosiraportit 199 6...3

Suomen munuaistautirekisteri 6 Vuosiraportti 6 esittää tuoreimmat tiedot uremian aktiivihoidon (dialyysihoito tai munuaisensiirto) ilmaantuvuudesta, esiintyvyydestä ja aktiivihoitopotilaiden kuolleisuudesta. Suomen munuaistautirekisteri kattaa arviolta 9 99 prosenttia kaikista aktiivihoitopotilaista vuodesta 1964 lähtien. Vuoden 6 lopussa rekisterissä oli tiedot 341 potilaasta, joista 39 oli elossa. Aktiivihoidon ilmaantuvuus kasvoi tasaisesti vuoteen 1999 asti, ja sen jälkeen ilmaantuvuus pysyi tasolla 95 uutta potilasta miljoonaa asukasta kohti. Vuonna 6 ilmaantuvuus pieneni 4 potilaaseen miljoonaa asukasta kohti. Ikäryhmittäin merkittävin ilmaantuvuuden vähentyminen vuodesta 5 on tapahtunut 45 64- vuotiaiden ikäryhmässä. 65 4-ikäryhmässä ilmaantuvuus on pienentynyt hitaasti viiden viime vuoden aikana. Yli 5-vuotiaiden ryhmässä ilmaantuvuus kasvoi vuoteen 5 asti, mutta väheni vuonna 6. Alle 45-vuotiaiden joukossa ilmaantuvuus on pysynyt lähes muuttumattomana. Ilmaantuvuus on vähentynyt monessa diagnoosiryhmässä. Sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabetes, pyelonefriitti ja monirakkulatauti ja erityisesti sekundaarinen amyloidoosi johtavat yhä harvemmin uremian aktiivihoitoon; tämä voi olla merkki nivelreuman hoidon kehittymisestä. Aktiivihoidon ilmaantuvuuden pieneneminen on viite siitä, että munuaistautien syntyä ja niiden etenemistä loppuvaiheen munuaisten vajaatoimintaan ehkäistään yhä tehokkaammin.aktiivihoidon ilmaantuvuuden väheneminen on muualla maailmassa harvinainen ilmiö, mutta myös Ruotsissa ja Tanskassa ilmaantuvuus on pienentynyt viime vuosina. Aktiivihoidon esiintyvyys eli aktiivihoitopotilaiden määrä miljoonaa asukasta kohti suurenee jatkuvasti. Vuoden 6 lopussa dialyysipotilaiden määrä oli kuitenkin pienempi kuin vuotta aiemmin. Tämä johtui vähäisestä ilmaantuvuudesta ja munuaisensiirtojen suuresta määrästa vuonna 6, jolloin siirtoja tehtiin 2; kun yleensä luku on noin 1 vuodessa. Elävien elinluovuttajien osuus on Suomessa vain noin 2 prosenttia eli huomattavasti pienempi kuin useimmissa Euroopan maissa. Jos elävien luovuttajien elimiä käytettäisiin useammin, munuaisensiirtojen määrää olisi mahdollista lisätä pysyvästi. Raportti sisältää erityisanalyysit hoidon laatuun mahdollisesti vaikuttavien laboratorioarvojen jakaumista sairaanhoitopiireittäin. Samantyyppinen analyysi esitettiin myös vuoden 4 raportissa, ja tänä vuonna on tehty vertailu vuoden 4 tilanteeseen. Useimmissa muuttujissa ei nähty paranemista kahden viime vuoden aikana. Ainoastaan kokonaiskolesteroli- ja LDL-kolesteroliarvot olivat merkitsevästi pienempiä vuonna 6 kuin vuonna 4. Monien muuttujien jakaumissa on tilastollisesti merkitseviä eroja sairaanhoitopiirien kesken. Sairaanhoitopiirien tunnistamisen estämiseksi käytetään kirjainkoodia, ja ainoastaan sairaanhoitopiirin vastaavalle nefrologille lähetetään tieto oman piirin kooodista. Suomen munuaistautirekisteri on valtakunnallinen terveydenhuollon erillisrekisteri, jonka toiminta rahoitetaan Raha-automaattiyhdistyksen avustuksella. Raportissa esitetyt tilastot on päivitetty HYKS:n munuaisensiirtoyksikön munuaisensiirtopotilaiden valtakunnallisen seurantarekisterin tiedoilla. Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä kiittää raportoivien sairaaloiden henkilökuntaa sujuvasta yhteistyöstä. Helsingissä 13. marraskuuta Patrik Finne Vastaava lääkäri Carola Grönhagen-Riska Johtoryhmän puheenjohtaja

Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä Sirpa Aalto, THM, Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Ilpo Ala-Houhala, dosentti, apulaisylilääkäri TAYS Carola Grönhagen-Riska, professori, sisätautien toimialajohtaja HUS, HYKS, puheenjohtaja Eero Honkanen, dosentti, ylilääkäri HYKS Risto Ikäheimo, dosentti, osastonylilääkäri OYS, Suomen nefrologiyhdistyksen puheenjohtaja Pauli Karhapää, LT, apulaisylilääkäri KYS Kaj Metsärinne, dosentti, osastonylilääkäri TYKS Maija Piitulainen, Munuais- ja maksaliiton puheenjohtaja Kai Rönnholm, dosentti, erikoislääkäri HYKS, Lasten ja nuorten sairauksien toimiala Kaija Salmela, dosentti, osastonylilääkäri HYKS, Kirurgian toimiala Patrik Finne, dosentti, Suomen munuaistautirekisterin vastaava lääkäri Rauni Jukkara, TH, Suomen munuaistautirekisterin toimistosihteeri

Taulukko 1. Väestö tuhansina henkilöinä sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Suomen munuaistautirekisteri 1996 6 Sairaanhoitopiiri 1996 1 Vuosi 4 5 6 Muutos (%) 1996 6 1 3 4 5 6 9 11 12 13 14 15 16 1 1 19 21 22 Helsinki-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Itä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Vaasa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Länsi-Pohja Lappi Ahvenanmaa 1322 443 236 165 43 1 131 9 1 25 262 16 363 9 1 129 25 144 455 23 166 452 12 13 6 66 12 251 265 195 166 32 4 6 121 26 1432 459 22 16 463 2 11 129 4 63 1 251 26 195 166 39 2 6 1 2 1445 461 22 16 465 2 11 129 4 62 1 25 2 194 166 32 2 6 119 2 146 463 226 1 4 211 1 12 3 62 169 249 2 194 16 34 1 66 119 2,4 4,5 4,2 3,3 1,9 3, 2,3 5,5 11,4 5,1 3,5 3,1 3 3, 5,, Alue Eteläinen Lounainen Läntinen Itäinen Pohjoinen 164 5 11 33 115 115 6 23 142 13 11 55 25 155 14 14 56 2 169 16 1212 53 2,9 1,6 3 2,, Koko maa 5132 5195 523 5256 52 2, Vuoden 6 lopussa Suomessa oli 5,2 miljoonaa asukasta (Taulukko 1). Kymmenen viime vuoden aikana väestömäärä on kasvanut voimakkaasti eteläisellä alueella. Itäisellä ja pohjoisella alueella väestömäärä on vähentynyt. Vuodesta 1996 väestömäärä on kasvanut sairaanhoitopiirissä ja vähentynyt 13 sairaanhoitopiirissä. Kuvion numerot viittaavat taulukossa 1 mainittuihin sairaanhoitopiireihin. Raportissa alue tarkoittaa yliopistosairaala-aluetta. Kuvio 1. Aluejako sairaanhoitopiireittäin Suomen munuaistautirekisteri 6 Pohjoinen alue 21 Läntinen alue Lounainen alue 22 19 1 1 12 16 15 13 14 Itäinen 6 11 alue 4 5 9 3 1 Eteläinen alue Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 6 1

Taulukko 2. Väestö tuhansina henkilöinä alueittain, ikäryhmittäin ja sukupuolittain Suomen munuaistautirekisteri 1996 6 Alue 1996 6 19 v (%) 64 v (%) 65 > 5 v (%) Koko 4 v (%) väestö 19 v (%) 64 v (%) 65 > 5 v (%) Koko 4 v (%) väestö Eteläinen Miehet Naiset Yhteensä 5 (26) 196 (23) 4 (24) 5 (65) 525 (62) 35 (63) 49 (6) () 119 () 25 (3) 62 () 6 (5) 52 164 () () () (24) 2 (22) 4 (23) 55 (64) 562 (62) 1112 (63) 61 6 13 () () () 36 4 1 (4) () (6) 56 913 169 () () () Lounainen Miehet Naiset Yhteensä 6 (25) 3 (23) 169 (24) 213 (62) 9 (5) 422 (6) 2 () 3 () 65 (9) 15 (4) 34 (9) 49 () 341 363 5 () () () 1 (23) (21) 15 (22) 215 (62) 213 (5) 42 (6) 31 36 6 (9) () (9) 21 41 62 (6) (11) (9) 34 36 16 () () () Läntinen Miehet Naiset Yhteensä 15 (26) 143 (24) 293 (25) 353 (62) 343 (5) 696 (59) 46 () 63 () 9 (9) 24 (4) 56 (9) () 53 64 11 () () () 143 (24) 13 (22) 2 (23) 365 (61) 352 (5) 1 (59) 51 61 112 (9) () (9) 35 6 3 (6) (11) (9) 594 61 1212 () () () Itäinen Miehet Naiset Yhteensä 113 (26) (24) 2 (25) 266 (62) 251 (56) 51 (59) 36 () 4 (11) 4 () 1 (4) 39 (9) 56 (6) 432 446 () () () 9 (23) 94 (22) 191 (22) 25 (61) 244 (56) 51 (59) 4 46 5 (9) (11) () 26 5 6 (6) (11) (9) 421 432 53 () () () Pohjoinen Miehet Naiset Yhteensä (29) 3 (2) 211 (29) 221 (6) 5 (56) 426 (5) 26 () 33 (9) 59 () 12 (3) 25 () 3 (5) 36 366 33 () () () 96 (26) 91 (25) 1 (26) 2 (6) 4 (56) 424 (5) 3 () 34 (9) 64 (9) 19 (5) 33 (9) 52 () 365 363 2 () () () Koko maa Miehet Naiset Yhteensä 661 633 1294 (26) (24) (25) 1562 (62) 1533 (5) 395 (6) 15 () 251 () 436 () 93 (4) 214 () 3 (6) 251 2632 5132 () () () 626 (24) 6 (22) 122 (23) 166 (62) 155 (5) 312 (6) 213 252 465 () (9) (9) 13 265 44 (5) () () 254 2693 52 () () () Taulukko 2 esittää väestön ikä- ja sukupuolijakauman alueittain vuoden 1996 ja vuoden 6 lopussa. Yli 65- vuotiaiden osuus koko Suomen väestöstä on kasvanut 14 prosentista 16 prosenttiin. Eteläisellä alueella eläkeikäisten osuus on koko maan pienin, 14 prosenttia, ja työikäisten ( 64 v) osuus on suurin, 63 prosenttia. Pohjoisella alueella alle -vuotiaiden osuus on maan suurin, 26 prosenttia. Suomen väestö on vanhentunut huomattavasti kymmenessä vuodessa. Alle -vuotiaiden asukkaiden määrä on vähentynyt 5 prosenttia ja yli 5-vuotiaiden määrä on kasvanut 31 prosenttia. 2 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 6

Taulukko 3. Uusien aktiivihoitopotilaiden määrä sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Suomen munuaistautirekisteri 1996 6 Sairaanhoitopiiri Uusien potilaiden määrä Ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta 1996 1 4 5 6 2 6 keskimäärin 1996 1 4 5 6 2 6 keskimäärin 1 3 4 5 6 9 11 12 13 14 15 16 1 1 19 21 22 Helsinki-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Itä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Vaasa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Länsi-Pohja Lappi Ahvenanmaa 99 34 23 4 21 5 5 12 31 2 13 11 5 2 3 6 2 2 45 24 1 45 14 9 11 4 16 3 25 1 6 49 2 9 46 26 21 43 29 15 19 4 5 24 23 2 12 21 11 39 1 4 11 1 39 39 35 2 23 1 21 22 1 13 43 15 9 2 9 4 55 12 9 11 22 21 1 3 13 1 1 44 24 16 43 29 1 1 24 23 1 14 34 13 2 5 9 61 91 4 112 61 46 2 6 1 3 65 66 63 33 4 15 9 1 99 5 9 9 69 4 61 93 151 94 42 132 95 3 5 6 114 125 93 13 3 14 3 141 92 5 62 126 142 3 219 6 92 6 5 119 4 166 149 19 112 6 4 2 93 9 113 14 15 5 5 62 2 4 11 95 111 94 162 65 42 129 161 151 6 3 6 9 4 94 94 14 113 134 63 114 3 95 93 5 1 9 163 114 45 Alue Eteläinen Lounainen Läntinen Itäinen Pohjoinen 12 59 4 44 123 1 94 143 2 126 4 3 16 61 125 6 4 122 6 3 1 14 69 121 2 4 1 91 6 2 9 9 6 2 1 5 9 115 91 5 4 9 116 69 95 6 9 4 9 1 92 Koko maa Lapset < 15 v 395 4 42 11 5 56 441 6 4 4 91 12 9 96 11 4 93 9 Taulukossa 3 esitetään sairaanhoitopiireittäin ja alueittain uusien aktiivihoitopotilaiden määrä ja aktiivihoidon ilmaantuvuus. Vuonna 6 ilmaantuvuus oli 13 prosenttia pienempi kuin edellisenä vuonna ja 9 prosenttia suurempi kuin kymmenen vuotta aiemmin. Vuosina 2 6 keskimääräinen ilmaantuvuus oli suurin läntisellä alueella ja pienin eteläisellä alueella. Kaikilla alueilla ilmaantuvuus oli vuodesta 1 pienentynyt 2 22 prosenttia. Sairaanhoitopiireissä viiden vuoden keskimääräinen ilmaantuvuus oli 45 163 uutta aktiivihoitopotilasta vuodessa miljoonaa asukasta kohti. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 6 3

Taulukko 4. Aktiivihoidon ilmaantuvuus ikäryhmittäin ja sukupuolittain Suomen munuaistautirekisteri 1996 6 Vuosi Uusien potialaiden määrä Ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta 19 v 44 v 45 64 v 65 4 v > 5 v Kaikki 19 v 44 v 45 64 v 65 4 v > 5 v Kaikki 1996 Miehet Naiset Yhteensä 5 2 4 29 5 165 6 45 112 14 34 24 14 395 3 5 52 33 43 16 12 363 19 25 215 65 111 99 56 1 Miehet Naiset Yhteensä 1 46 26 2 119 4 193 65 59 124 34 32 66 24 19 42 16 11 13 52 31 42 16 4 136 334 242 23 36 134 19 5 91 4 Miehet Naiset Yhteensä 9 6 15 64 25 9 114 3 19 65 51 116 5 34 91 39 199 5 14 12 3 3 52 156 113 134 319 25 45 134 239 121 4 9 5 Miehet Naiset Yhteensä 5 13 41 32 3 15 53 3 62 49 111 6 3 6 329 1 56 13 11 4 3 43 2 1 13 34 1 24 513 146 2 12 66 96 6 Miehet Naiset Yhteensä 2 6 42 29 1 9 53 162 4 3 111 56 33 9 23 15 441 3 49 35 42 14 1 9 34 14 239 45 124 2 1 59 4 Taulukko 4 esittää uusien aktiivihoitopotilaiden määrän ja aktiivihoidon ilmaantuvuuden ikäryhmittäin ja sukupuolittain vuosina 1996 6. Vuonna 6 ilmaantuvuus oli 9 prosenttia suurempi kuin vuonna 1996 ja prosenttia pienempi kuin vuonna 1. Yli 5-vuotiaiden ikäryhmässä ilmaantuvuus oli vuonna 6 melkein kaksi kertaa niin suuri kuin vuonna 1996 ja 1 prosenttia suurempi kuin vuonna 1. Alle 45-vuotiaiden ikäryhmissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuodesta 1, mutta 45 64-vuotiaiden ikäryhmässä ilmaantuvuus on pienentynyt prosenttia ja 65 4-vuoitiaden ikäryhmässä 16 prosenttia. 4 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 6

Kuvio 2. Aktiivihoidon vakioitu ilmaantuvuus alueittain Suomen munuaistautirekisteri 1996 6 Vakioitu ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta 1 1 9 6 5 4 3 Pohjoinen Läntinen Lounainen Koko maa Eteläinen Itäinen Kuvio 3. Aktiivihoidon vakioitu ilmaantuvuus alueittain 9 päivän kuluttua hoidon aloittamisesta Suomen munuaistautirekisteri 1996 6 Vakioitu ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta 1-96 -9-9 -99 - -1-2 -3-4 -5-6 -96-9 -9-99 - -1-2 -3-4 -5-6 Vuosi Vuosi 1 9 6 5 4 3 Pohjoinen Läntinen Lounainen Koko maa Itäinen Eteläinen Kuviossa 2 esitetään kroonisen uremian aktiivihoidon (dialyysi tai munuaisensiirto) ilmaantuvuus alueittain vuosina 1996 6 tasoitettuina keskiarvoina. Ilmaantuvuusluvut on vakioitu iän ja sukupuolen suhteen käyttäen Suomen väestöä 31.12.6 vakioväestönä. Väestön muutokset vuosina 1996 6 on otettu huomioon. Vakiointi poistaa väestön ikä- ja sukupuolijakauman vaikutuksen alueellisten ilmaantuvuuslukujen eroihin. Koko maassa ilmaantuvuus pysyi lähes muuttumattomana vuosina 199 5. Vuonna 6 ilmaantuvuus oli pienentynyt kaikilla alueilla paitsi lounaisella alueella. Kuviossa 3 on esitetty tasoitettuina keskiarvoina aktiivihoidon vakioitu ilmaantuvuus 9 päivän kuluttua hoidon aloittamisesta alueittain. Suomen munuaistautirekisteri ei tallenna tietoja potilaista, joiden munuaistoiminta on palautunut 9 päivän kuluessa aktiivihoidon alusta. Kuviosta 3 on lisäksi poistettu ne potilaat, jotka ovat kuolleet tai muuttaneet ulkomaille 9 päivän kuluessa hoidon aloittamisesta. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 6 5

Ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta 25 Kuvio 4. Aktiivihoidon ilmaantuvuus diagnoosiryhmittäin Suomen munuaistautirekisteri 1965 6 Muu määritetty diagnoosi Tyypin 2 diabetes 15 Tyypin 1 diabetes Glomerulonefriitti Tarkemmin määrittämätön Monirakkulatauti 5 Pyelonefriitti Amyloidoosi 1965 19 195 19 195 199 1995 Vuosi 5 Ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta 5 Kuvio 5. Aktiivihoidon ilmaantuvuus alaryhmittäin, amyloidoosi Suomen munuaistautirekisteri 1996 6 4 3 2 Määrittämätön 1 Sekundaarinen, nivelreuma Primaarinen Sekundaarinen, muu määritetty Sekundaarinen, määrittämätön 1996 199 199 1999 1 2 3 4 5 6 Vuosi Kuvio 4 esittää aktiivihoidon ilmaantuvuuden tasoitettuina keskiarvoina diagnooseittain. Tyypin 1 ja 2 diabetes sekä glomerulonefriitti ovat yleisimmät krooniseen uremiaan johtavat sairaudet. Tarkemmin määrittämättömien diagnoosien ryhmä kasvoi voimakkaasti vuoteen 5 asti, mutta vuonna 6 kehityssuunta kääntyi. Dialyysihoitoon tulevien amyloidoosipotilaiden määrä on vähentynyt selvästi vuodesta lähtien. Kuviossa 5 on esitetty erikseen kuviossa 4 oleva amyloidoosi -ryhmä alaryhmittäin. Nivelreuman aiheuttama sekundaarinen amyloidoosi johtaa yhä harvemmin dialyysihoitoa vaativaan munuaissairauteen. 6 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 6

Kuvio 6. Aktiivihoidon ilmaantuvuus diagnoosiryhmittäin, muut määritetyt diagnoosit Suomen munuaistautirekisteri 1965 6 Ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta 6 Verenpaine, nefroskleroosi 5 4 3 2 Kongenitaalinen nefroosi 1 Synnynnäiset sairaudet Metaboliset sairaudet 1965 19 195 19 195 199 1995 5 Vuosi Kuvio. Aktiivihoidon ilmaantuvuus diagnoosiryhmittäin, systeemisairaudet Suomen munuaistautirekisteri 1996 6 Ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta 1,6 Systeemisairaudet Virtsateiden obstruktiot Syöpätaudit Tubulointerstitiaalinen nefriitti Muut diagnoosit 1,4 1,2 1,,6 Wegenerin granulomatoosi Muu diagnoosi SLE Muu systeemivaskuliitti,4,2 1996 199 199 1999 1 2 3 4 5 6 Vuosi Kuviossa 6 on esitetty erikseen kuviossa 4 oleva muu määritetty diagnoosi -ryhmä diagnooseittain tasoitettuina keskiarvoina. Nefroskleroosi yleistyi 199-luvulla, ja sen aiheuttama aktiivihoidon ilmaantuvuus on ollut noin 6 uutta tapausta miljoonaa asukasta kohti vuodessa. Taudin ilmaantuvuus on Suomessa pienempi kuin useimmissa muissa Euroopan maissa (ERA-EDTA Registry 5 Annual Report, http://www.era-edta-reg.org). Systeemisairauksien ryhmä on kasvanut -luvulla. Kuviossa on esitetty ylesimpien systeemisairauksien aiheuttama aktiivihoidon ilmaantuvuus. Wegenerin granulomatoosi on tavallisin yksittäinen diagnoosi ja toiseksi tavallisin on systeeminen lupus erythematosus (SLE). Ryhmän muu diagnoosi kolme tavallisinta diagnoosia ovat Goodpasturen oireyhtymä, Henoch Schönleinin purppura ja hemolyyttis-ureeminen oireyhtymä, ja näiden tautien osuus ryhmän aiheuttamasta aktiivihoidon ilmaantuvuudesta on 6 prosenttia. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 6

Kuvio. Aktiivihoidon ilmaantuvuus 5. Kansainvälinen vertailu. Suomen munuaistautirekisteri 5 Yhdysvallat Saksa Kreikka Belgia, hollanninkielinen Belgia, ranskankielinen Italia (1/ aluetta) Kanada Itävalta Ranska (13/24 aluetta) Espanja (16/19 aluetta) Tanska Ruotsi Australia Iso-Britannia Alankomaat Norja Suomi Islanti Viro Venäjä 5 15 25 3 35 4 Ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta Kuviossa on esitetty aktiivihoidon ilmaantuvuus vuonna 5 ERA-EDTA-rekisteriin (http://www.era-edta-reg.org) raportoineissa maissa sekä Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassa (The USRDS Annual Data Report Atlas, www.usrds.org). Aktiivihoidon ilmaantuvuus Suomessa oli vertailun neljänneksi pienin. Ruotsissa ilmaantuvuusluku oli 2 prosenttia, Norjassa 5 prosenttia ja Tanskassa 2 prosenttia suurempi kuin Suomessa. Vuoden 1 lukuihin verrattuna ilmaantuvuus oli Suomessa ja Norjassa pysynyt lähes muuttumattomana, Ruotsissa ilmaantuvuus oli vähentynyt 6 prosenttia ja Tanskassa 14 prosenttia. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 6

Taulukko 5. Aktiivihoidossa olevat potilaat sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Suomen munuaistautirekisteri 1996 6 Sairaanhoitopiiri Potilaiden määrä Esiintyvyys/1 miljoona asukasta 1996 1 4 5 6 1996 1 4 5 6 1 3 4 5 6 9 11 12 13 14 15 16 1 1 19 21 22 Helsinki-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Itä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Vaasa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Länsi-Pohja Lappi Ahvenanmaa 64 21 114 5 23 96 5 4 32 4 1 1 6 26 149 33 34 55 15 62 295 164 3 3 2 2 6 44 223 134 91 3 35 226 55 43 6 1 95 346 1 9 334 143 4 112 63 46 1 224 151 9 1 43 24 61 46 15 99 344 19 11 34 16 116 1 69 51 12 221 15 6 4 266 69 49 14 352 111 34 164 121 12 1 55 123 216 153 9 9 51 22 2 55 9 15 44 492 43 352 525 463 42 435 366 45 41 66 412 45 41 32 411 36 46 426 594 614 649 15 51 61 493 56 61 566 66 626 56 46 44 451 6 651 634 551 692 669 54 3 65 22 61 54 65 33 5 92 565 49 6 556 652 42 691 66 565 691 4 6 1 31 61 641 933 666 19 53 4 556 545 644 619 69 46 36 654 523 692 6 914 653 4 9 63 99 69 9 2 66 56 561 5 659 92 3 666 55 Alue Eteläinen Lounainen Läntinen Itäinen Pohjoinen 34 532 434 29 51 4 65 569 426 114 562 4 64 4 1234 555 31 619 5 125 54 3 61 529 44 492 452 495 45 613 62 554 661 59 64 653 6 65 3 69 24 2 11 1 65 24 2 Koko maa 23 31 361 349 39 465 612 6 13 22 Taulukossa 5 on esitetty vuoden lopussa aktiivihoidossa olleiden potilaiden määrä ja aktiivihoidon esiintyvyys 1996 6. Koko maassa esiintyvyys kasvoi 55 prosenttia vuodesta 1996 ja 1 prosenttia vuodesta 1. Vuoden 6 lopussa esiintyvyys oli suurempi lounaisella alueella kuin muilla alueilla. Vuodesta 1996 esiintyvyys oli kasvanut eniten pohjoisella alueella ( prosenttia) ja vähiten itäisellä alueella (46 prosenttia). Kahdessakymmenessä sairaanhoitopiirissä esiintyvyys oli kasvanut 31 143 prosenttia kymmenessä vuodessa. Yhdessä sairaanhoitopiirissä esiintyvyys oli pysynyt muuttumattomana. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 6 9

Taulukko 6. Aktiivihoidossa olevat potilaat ikäryhmittäin ja sukupuolittain Suomen munuaistautirekisteri 1996 6 Vuosi Potilaiden määrä Esiintyvyys/1 miljoona asukasta 19 v 44 v 45 64 v 65 4 v > 5 v Kaikki 19 v 44 v 45 64 v 65 4 v > 5 v Kaikki 1996 Miehet Naiset Yhteensä 62 2 9 39 33 643 425 6 224 13 4 5 45 3 13 23 94 43 69 424 33 399 3 656 2 1213 29 934 623 2 335 551 34 465 1 Miehet Naiset Yhteensä 41 119 411 313 24 915 559 144 344 2 624 124 115 239 12 13 31 121 66 94 46 3 419 1293 5 39 1 115 1426 1116 42 63 3 492 612 4 Miehet Naiset Yhteensä 4 51 135 456 293 49 14 62 1642 4 291 691 221 163 34 215 1426 361 133 5 1 524 35 439 13 55 11 1961 11 1534 145 642 9 49 533 6 5 Miehet Naiset Yhteensä 3 53 136 441 34 45 1 636 136 396 25 61 265 16 451 225 1464 349 132 111 5 365 43 144 53 116 1939 116 1519 1999 14 114 546 13 6 Miehet Naiset Yhteensä 53 13 44 299 39 1 664 11 413 2 1 22 16 46 2319 149 39 123 6 5 361 43 149 11 1939 1143 15 4 1 1159 9 553 22 Kuvio 9. Aktiivihoidon vakioitu esiintyvyys alueittain Suomen munuaistautirekisteri 1996 6 Vakioitu esiintyvyys/1 miljoona asukasta 6 5 4 3 Lounainen Eteläinen Pohjoinen Koko maa Itäinen Läntinen Taulukossa 6 esitetään aktiivihoitopotilaiden määrä ja aktiivihoidon esiintyvyys vuosina 1996 6 ikäryhmittäin ja sukupuolittain. Yli 5-vuotiaiden ikäryhmässä esiintyvyys on kasvanut lähes 25 prosenttia kymmenessä vuodessa ja prosenttia viidessä vuodessa. Nuoremmissa ikäryhmissä esiintyvyys on kasvanut 61 prosenttia kymmenessä vuodessa ja 4 14 prosenttia viidessä vuodessa. Vuodesta 1996 miesten aktiivihoidon esiintyvyys on kasvanut nopeammin (63 prosenttia) kuin naisten (44 prosenttia). Kuviossa 9 alueiden esiintyvyysluvut on vakioitu iän ja sukupuolen suhteen käyttäen Suomen väestöä 31.12.6 vakioväestönä. Väestön muutokset vuosina 1996 6 on otettu huomioon. Vakiointi poistaa väestön ikä- ja sukupuolijakauman vaikutuksen alueellisten esiintyvyyslukujen eroihin. Vuonna 6 esiintyvyyden kasvu oli pienempi kuin aikaisempina vuosina. -96-9 -9-99 - -1-2 -3-4 -5-6 Vuosi Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 6

Kuvio. Aktiivihoidon esiintyvyys sairaanhoitopiireittäin 31.12.6 Suomen munuaistautirekisteri 6 Lappi 666 potilasta/1 milj. as. Koko maa 22 potilasta/1 milj. asukasta Ryhmä 1 < 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 2 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 3 > potilasta/1 milj. as. Länsi- Pohja 3 Pohjois- Pohjanmaa Kainuu 92 Keski- Pohjanmaa 659 Vaasa 5 Etelä- Pohjanmaa 561 Keski-Suomi 56 Pohjois-Savo 66 Pohjois-Karjala 2 Ahvenanmaa 55 Satakunta 914 Varsinais- Suomi 6 Pirkanmaa 4 Kanta- Häme 653 Helsinki- Uusimaa 692 Päijät- Häme 9 Etelä-Savo 69 Kymenlaakso 63 Etelä- Karjala 99 Itä-Savo 9 Kuviossa sairaanhoitopiirit on jaettu kolmeen ryhmään. Aktiivihoidon esiintyvyys oli 31.12.6 seitsemässä sairaanhoitopiirissä alle 6, seitsemässä 6 ja seitsemässä yli potilasta miljoonaa asukasta kohti. Yliopistosairaalaalueiden rajat on piirretty paksulla viivalla. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 6 11

Kuvio 11. Aktiivihoidon esiintyvyys vuoden lopussa hoitomuodoittain Suomen munuaistautirekisteri 1965 6 Esiintyvyys/1 miljoona asukasta 6 5 Peritoneaalidialyysi Hemodialyysi 4 3 Munuaisensiirto 1965 19 195 19 195 199 1995 Vuosi 5 Kuviossa 11 on esitetty aktiivihoidon esiintyvyys hoitomuodon mukaan. Kymmenessä vuodessa peritoneaalidialyysin esiintyvyys on kasvanut 13 prosenttia, hemodialyysin esiintyvyys 3 prosenttia ja munuaisensiirtojen esiintyvyys 51 prosenttia. Hemodialyysipotilaiden osuus kaikista potilaista oli 2 prosenttia vuonna 1996 ja 31 prosenttia vuonna 6. Peritoneaalidialyysipotilaiden osuus on vastaavassa ajassa pienentynyt 12 prosentista prosenttiin. Munuaisensiirtopotilaiden osuus kaikista aktiivihoitopotililaista on pysynyt lähes muuttumattomana kymmenen viime vuoden aikana, 59 62 prosenttia. 12 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 6

Esiintyvyys/1 miljoona asukasta 1 16 14 1 Kuvio 12. Aktiivihoidon esiintyvyys vuoden lopussa diagnoosiryhmittäin Suomen munuaistautirekisteri 1965 6 Glomerulonefriitti Muu määritetty diagnoosi Tyypin 1 diabetes Monirakkulatauti 6 Tyypin 2 diabetes Pyelonefriitti Tarkemmin määrittämätön 4 Amyloidoosi 1965 19 195 19 195 Vuosi 199 1995 5 Kuvio 13. Aktiivihoidon esiintyvyys vuoden lopussa diagnoosiryhmittäin, muut määritetyt diagnoosit Suomen munuaistautirekisteri 1965 6 Esiintyvyys/1 miljoona asukasta 35 3 25 Verenpaine, nefroskleroosi Systeemisairaudet Virtsateiden obstruktiot Synnynnäiset sairaudet 15 5 Kongenitaalinen nefroosi Tubulointerstitiaalinen nefriitti Muut diagnoosit Syöpätaudit Metaboliset sairaudet 1965 19 195 19 195 199 1995 5 Vuosi Aktiivihoidon esiintyvyys diagnoosiryhmittäin on esitetty tasoitettuina keskiarvoina kuviossa 12. Vuoden 6 lopussa glomerulonefriitti oli aktiivihoitopotilaiden tavallisin munuaistautidiagnoosi (esiintyvyysluku 165/1 miljoona asukasta); 23 prosentilla aktiivihoitopotilaista oli glomerulonefriitti. Tyypin 1 diabetes oli toiseksi tavallisin diagnoosi (esiintyvyysluku 123/1 miljoona asukasta) ja monirakkulatauti oli kolmanneksi Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 6 tavallisin (esiintyvyysluku 92/1 miljoona asukasta). Kuviossa 13 on esitetty erikseen kuviossa 12 oleva muu määritetty diagnoosi -ryhmä diagnooseittain tasoitettuina keskiarvoina. Tässä ryhmässä nefroskleroosi, systeemisairaudet, virtsateiden obstruktiot ja synnynnäiset sairaudet ovat yleisimmät krooniseen uremiaan johtaneet sairaudet. 13

Kuvio 14. Aktiivihoidon esiintyvyys 31.12.5. Kansainvälinen vertailu Suomen munuaistautirekisteri 5 Yhdysvallat Saksa Italia (1/ aluetta) Belgia, ranskankielinen Kanada Belgia, hollanninkielinen Kreikka Ranska (13/24 aluetta) Espanja (16/19 aluetta) Itävalta Ruotsi Tanska Australia Alankomaat Norja Suomi Iso-Britannia Islanti Viro Venäjä 4 6 14 16 1 Esiintyvyys/1 miljoona asukasta Kuviossa 14 on esitetty aktiivihoidon esiintyvyys 31.12.5 ERA-EDTA-rekisteriin (http://www.era-edta-reg.org) raportoineissa maissa sekä Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassa (The USRDS Annual Data Report Atlas, www.usrds.org). Suomen esiintyvyysluku oli vertailussa viidenneksi pienin. Ruotsissa esiintyvyys oli prosenttia, Norjassa 3 prosenttia ja Tanskassa 15 prosenttia suurempi kuin Suomessa. Vuodesta 1 esiintyvyys oli kasvanut 16 prosenttia Suomessa, 11 prosenttia Ruotsissa, prosenttia Norjassa ja 14 prosenttia Tanskassa. Esiintyvyysluvuissa oli Pohjoismaiden kesken pienemmät erot kuin ilmaantuvuusluvuissa. Kansainväliset ilmaantuvuusluvut on esitetty kuviossa. 14 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 6

Taulukko. Aktiivihoitopotilaiden potilasvuosien määrä diagnoosin ja hoitomuodon mukaan Suomen munuaistautirekisteri 1996 6 Diagnoosiryhmä Potilasvuosien määrä 1996 (%) Potilasvuosien määrä 6 (%) Yhteensä Hemodialyysi Peritoneaalidialyysi Munuaisensiirto Hemodialyysi Peritoneaalidialyysi Munuaisensiirto Yhteensä Glomerulonefriitti Tyypin 1 diabetes Monirakkulatauti Tyypin 2 diabetes Tarkemmin määrittämätön Pyelonefriitti Verenpaine, nefroskleroosi Muut systeemisairaudet Virtsateiden obstruktiot Synnynnäiset sairaudet Amyloidoosi Synnynnäinen nefroosi Tubulointerstitiaalinen nefriitti Muut munuaissairaudet Tuumorisairaudet Metaboliset sairaudet 6 19 24 13 21 11 5 11 6 2 3 (23,9) (2,2) (6,) (,6) (4,4) (,3) (3,) (2,) (1,) (2,9) (3,) (2,4) (1,9) (,6) (,9) (,) 144 (23,6) (11,4) 4 (12,1) 64 (,5) 3 (6,) 49 (,) 36 (5,9) 2 (4,4) 13 (2,2) (1,3) 61 () (,) 13 (2,2) 6 (,9) (1,2) 2 (,4) 4 (33,1) 2 (19,4) 16 (11,6) (,5) 2 (1,9) 15 (12,2) 29 (2,) 43 (3,) 5 (4,) 61 (4,3) 3 (2,6) 36 (2,5) 31 (2,1) 5 (,3) 1 (,1) 6 (,4) 69 (29,5) 43 (1,4) 26 (11,1) 9 (4,1) (3,3) 245 (,5) 6 (3,2) (3,3) 6 (3,2) (3,3) 1 (4,) 44 (1,9) 5 (2,1) 12 (,5) 11 (,5) (,3) 51 (15,2) 91 (2,4) 16 (4,9) 4 (14,2) 35 (,6) 21 (6,2) 23 (6,9) 1 (5,3) 9 (2,) 2 (,) 4 (1,1) 6 (1,) (,) 3 (,) 4 (1,1) 4 (1,1) 194 (16,3) 115 (9,) 112 (9,4) 234 (19,) 16 (14,) 61 (5,1) (6,5) 4 (3,9) 36 (3,) 11 (,9) 53 (4,4) 3 (,3) (1,) 19 (1,6) 2 (2,3) 5 (,4) 619 (2,6) 43 (19,5) 35 (15,9) 51 (2,2) 6 (3,) 19 (,) 5 (2,6) 2 (3,2) 6 (3,) 92 (4,1) 4 (1,) 5 (2,5) 4 (1,) 36 (1,6) 6 (,3) (,5) 64 (22,9) 645 (1,1) 45 (12,9) 332 (,) 29 (,9) 2 (,4) 159 (4,2) 13 (3,6) 131 (3,5) 5 (2,) 9 (2,6) 65 (1,) 6 (1,6) 5 (1,5) 3 (1,) 19 (,5) Kaikki 24 () 612 () 1442 () 2339 () 333 () 119 () 224 () 33 () Taulukko esittää potilasvuosien määrän munuaistautidiagnoosin ja hoitomuodon mukaan vuosina 1996 ja 6. Potilasvuosien määrä lasketaan sen ajan perusteella, jonka potilas on ollut aktiivihoidossa vuoden aikana. Potilasvuosien määrä on kasvanut 61 prosenttia vuodesta 1996. Hemodialyysiin liittyvien potilasvuosien määrä on kasvanut eniten, 94 prosenttia. Glomerulonefriitti oli sekä 1996 että 6 kaikkien aktiivihoitopotilaiden ja munuaisensiirtopotilaiden tavallisin diagnoosi. Glomerulonefriittiä sairastaville kertynyt osuus kaikista potilasvuosista on kuitenkin pienentynyt ja vuonna 6 se oli 23 prosenttia. Tyypin 1 diabeteksen osuus on pysynyt lähes muuttumattomana ja se on peritoneaalidialyysipotilaiden tavallisin diagnoosi. Tyypin 2 diabeteksen osuus on kasvanut huomattavasti (244 prosenttia) ja vuonna 6 se oli hemodialyysipotilaiden tavallisin diagnoosi. Tarkemmin määrittämättömien diagnoosien osuus on myös kasvanut voimakkaasti. Amyloidoosi on ainoa diagnoosi, jota sairastavien potilaiden potilasvuosien määrä on pienentynyt (11 prosenttia) vuodesta 1996. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 6 15

Kuvio 15. Hoitomuodon muutokset vuoden 6 aikana Suomen munuaistautirekisteri 6 Kaikki uudet potilaat 441 Hoito alkanut Peritoneaalidialyysipotilaat 119 Uudestaan hoitoon Ulkomailta Hemodialyysipotilaat Uudestaan hoitoon 2 322 Hoidossa olevat potilaat Peritoneaalidialyysi Potilaita vuoden alussa 333 Potilaita vuoden lopussa 323 Hoito keskeytetty 2 42 5 54 5 Toimiva siirtomunuainen Potilaita vuoden alussa 2194 Potilaita vuoden lopussa 229 Hemodialyysi Potilaita vuoden alussa 1222 Potilaita vuoden lopussa 1196 31 124 221 Hoito keskeytetty 2 2 1 25 Seuranta lopetettu Vuoden aikana kuolleet Palautunut toiminta 4 Palautunut toiminta 13 potilaat 361 Ulkomaille muuttaneet Ulkomaille muuttaneet 1 Vuoden 6 aikana aktiivihoitoon tuli 441 uutta potilasta (Kuvio 15). Kaksi potilasta tuli uudestaan hoitoon. Vuoden alussa aktiivihoidossa oli 3 49 potilasta. Vuoden aikana kuoli 361 potilasta ja 1 potilaan hoito lopetettiin, koska oma munuaistoiminta palautui. Vuoden aikana kuolleista 1:lla oli toimiva siirtomunuainen, 42 oli ollut peritoneaalidialyysissä ja 221 hemodialyysissä. 29 potilaan hoito keskeytettiin, ja heistä kaksi eli vielä vuoden 6 lopussa. Vuoden aikana tehtiin 2 munuaisensiirtoa, joista 6 oli yhdistettyjä maksanja munuaisensiirtoja (HYKS:n munuaisensiirtoyksikön antama tieto). Kolme munuaisensiirtopotilasta muutti ulkomaille (ei näytetty kuviossa). 16 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 6

Taulukko. Aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus alueittain Suomen munuaistautirekisteri 1996 6 Alue Kuolemantapauksia/ potilasvuotta Kuolemantapauksia/ potilasvuotta 1) 1996 1 4 5 6 2 6 1996 1 4 5 6 2 6 Eteläinen Lounainen Läntinen Itäinen Pohjoinen 3 149 163 6 129 111 95 3 69 112 114 11 1 112 92 1 2 6 134 6 9 95 112 1 5 9 14 146 11 91 9 99 65 4 111 9 9 111 9 99 99 6 4 12 4 9 5 9 6 Koko maa 123 99 3 94 96 11 9 9 92 92 96 1) Potilaat, jotka ovat kuolleet 9 päivän kuluessa aktiivihoidon aloittamisesta, on poistettu analyysistä. Kuvio 16. Aktiivihoitopotilaiden vakioitu kuolleisuus alueittain Suomen munuaistautirekisteri 1996 6 Kuolleisuus/ potilasvuotta 1 16 Kuvio 1. Aktiivihoitopotilaiden vakioitu kuolleisuus alueittain (aktiivihoidon alusta 9 päivän kuluessa kuolleet on poistettu analyysistä) Suomen munuaistautirekisteri 1996 6 Kuolleisuus/ potilasvuotta 1 16 14 1 6 Läntinen Itäinen Pohjoinen Koko maa Lounainen Eteläinen 14 1 6 Läntinen Itäinen Pohjoinen Koko maa Lounainen Eteläinen 4 4-96 -9-9 -99 - -1-2 -3-4 -5-6 Vuosi -96-9 -9-99 - -1-2 -3-4 -5-6 Vuosi Taulukossa on esitetty aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus alueittain vuosina 1996 6. Taulukossa on esitetty erikseen niiden potilaiden kuolleisuus, jotka ovat olleet vähintään 9 päivää aktiivihoidossa. Vuosina 2 6 kuolleisuus oli keskimäärin suurin läntisellä alueella ja pienin eteläisellä alueella. Kuvioissa 16 ja 1 kuolleisuus on esitetty alueittain tasoitettuina keskiarvoina. Alueiden kuolleisuusluvut on vakioitu iän ja sukupuolen suhteen käyttäen vakioväestönä kaikkien aktiivihoitopotilaiden vuonna 6 tuottamia potilasvuosia. Potilasvuosien ikä- ja sukupuolijakauman muutokset vuosina 1996 6 on otettu huomioon. Potilaat, jotka ovat kuolleet 9 päivän kuluessa aktiivihoidon aloittamisesta, eivät ole mukana kuviossa 1. Koko maassa vakioitu kuolleisuus on vähentynyt kymmenen viime vuoden aikana. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 6 1

Kuvio 1. Peritoneaalidialyysipotilaat, joiden seerumin albumiinipitoisuus on tavoitetasolla, yli 35 g/l Suomen munuaistautirekisteri 4 6 Potilaat, joiden seerumin albumiinipitoisuus on suurempi kuin 35 g/l, % dialyysipotilaista 9 6 5 4 3 Sairaanhoitopiiri: Puuttuvat arvot (%): C E T R O D U S FIN L V H G M J K F A P B N 2 3 6 Kuvio 19. Hemodialyysipotilaat, joiden seerumin albumiinipitoisuus on tavoitetasolla, yli 35 g/l Suomen munuaistautirekisteri 4 6 Potilaat, joiden seerumin albumiinipitoisuus on suurempi kuin 35 g/l, % dialyysipotilaista 9 6 5 4 3 Sairaanhoitopiiri: Puuttuvat arvot (%): 4 6 Q U B T R O V C M FIN D E P G A K J S LF N H 2 1 3 1 2 2 3 1 2 3 Seuraavilla sivuilla esitetään hoidon laatuun mahdollisesti liittyvien kliinisten muuttujien ja laboratoriotulosmuuttujien jakaumat sairaanhoitopiireittäin vuosina 4 ja 6. Kuvioissa on esitetty, miten suuri osuus dialyysi- ja munuaisensiirtopotilaista on muuttujien viitealueella tai on saavuttanut muuttujien tavoitetasot. Osuuksien luottamusvälit (vuonna 6) on laskettu käyttäen binomiaalijakaumaa. Sairaanhoitopiireille on annettu satunnaistetusti ja sokkoutetusti kirjainkoodit; koodi FIN tarkoittaa koko maata. Jokaisen sairaanhoitopiirin kohdalla on mainittu puuttuvien arvojen osuus, eli kuinka suuresta osasta potilaista laboratorioarvoa ei ole ilmoitettu. Seerumin albumiinin tavoitetasona on pidetty 35 g/l. Kuvioissa 1 ja 19 on esitetty, kuinka suurella osalla peritonaali- ja hemodialyysipotilaista albumiinipitoisuus ylittää 35 g/l eri sairaanhoitopiireissä vuoden 4 ja 6 lopussa. Peritoneaalidialyysipotilaista tämä osuus oli prosenttia vuonna 6 ja 2 prosenttia vuonna 4 (p =,15). Hemodialyysipotilaista osuus oli vastaavasti 52 prosenttia ja 56 prosenttia (p =,65). Vuonna 6 osuus vaihteli merkitsevästi sairaanhoitopiireittäin (p <,1). Albumiinipitoisuus oli vuonna 6 ilmoitettu prosentista munuaisensiirtopotilaista, ja heistä 4 prosentilla albumiinipitoisuus oli yli 35 g/l. Vuonna 4 vastaava osuus oli 2 prosenttia (p =,16). 1 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 6

Kuvio. Dialyysipotilaat, joiden veren hemoglobiinipitoisuus on tavoitetasolla, 1 119 g/l Suomen munuaistautirekisteri 4 6 Potilaat, joiden Hb on 1 119 g/l, % dialyysipotilaista 9 6 5 4 3 Sairaanhoitopiiri: Puuttuvat arvot (%): 4 6 N Q D A L F C M O V FIN E H J K B U R S G P T 2 2 1 3 1 2 1 1 % dialyysipotilaista 9 6 5 4 3 Kuvio 21. Dialyysipotilaiden hemoglobiiniarvo Suomen munuaistautirekisteri 4 6 Hemoglobiinipitoisuus > 13 g/l 1 129 g/l 1 119 g/l 9 g/l Sairaanhoitopiiri: Puuttuvat arvot (%): N Q D A LF C M O V FIN E H J K B U R S G P T 2 2 1 3 1 2 1 1 < g/l Munuaispotilaiden veren hemoglobiinipitoisuuden yleiseksi tavoitteeksi on suositettu vähintään 1 g/l (Nephrol Dial Transplant 4;19 (Suppl 2):ii6 ii15). Toisaalta tuoreen tutkimuksen mukaan liian suureen hemoglobiinipitoisuuteen liittyy lisääntynyt kuoleman riski (Singh AK et al. New Engl J Med 6;355:5 9). Tämän takia hemoglobiinin tavoitetasoksi on tässä katsottu 1 119 g/l, ja kuviossa on esitetty, kuinka suurella osalla dialyysipotilaista oli suosituksen mukainen veren hemoglobiinipitoisuus eri sairaanhoitopiireissä vuoden 6 ja 4 lopussa. Koko maassa osuus oli 26 prosenttia vuoden 6 lopussa ja 2 prosenttia vuoden 4 lopussa (p =,39). Vuonna 6 potilaiden veren hemoglobiinipitoisuus ei vaihdellut merkitsevästi sairaanhoitopiirien kesken (p =,146). Kuviossa 21 on dialyysipotilaiden jakauma veren hemoglobiinipitoisuuden mukaan; vasemmanpuoleiset pylväät esittävät jakaumaa vuoden 4 lopussa ja oikeanpuoleiset vuoden 6 lopussa. Koko maassa 5 prosentilla potilaista veren hemoglobiinipitoisuus ylitti 1 g/l ja 21 prosentilla 13 g/l vuoden 6 lopussa, ja 24 prosentilla pitoisuus alitti 1 g/l ja 9 prosentilla g/l. Sekä g/l alittavien hemoglobiiniarvojen osuus että 13 g/l ylittävien arvojen osuus vaihtelivat merkitsevästi sairaanhoitopiireittäin (p <,1). Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 6 19

Kuvio 22. Dialyysipotilaat, joiden seerumin fosfaattipitoisuus on tavoitetasolla, alle 1, mmol/l Suomen munuaistautirekisteri 4 6 Potilaat, joiden seerumin fosfaattipitoisuus on alle 1, mmol/l, % dialyysipotilaista 9 6 5 4 3 Sairaanhoitopiiri: Puuttuvat arvot (%): 4 6 A N P S B O K G LR FIN C H M J T Q E V F U D 1 1 2 2 1 4 2 2 3 Dialyysipotilaiden seerumin fosfaattipitoisuuden tavoitetasoksi on yleisesti määritelty alle 1, mmol/l (EBPG for hemodialysis, NDT 2;1 (Suppl. ):95 96). Kuviossa 22 on esitetty, kuinka suurella osalla dialyysipotilaista fosfaattipitoisuus alitti raja-arvon eri sairaanhoitopiireissä vuosien 4 ja 6 lopussa. Koko maassa osuus oli 65 prosenttia vuonna 6 ja 6 prosenttia vuonna 4 (p =,). Vuonna 6 osuus vaihteli sairaanhoitopiireittäin (p =,23). Fosfaattipitoisuus oli ilmoitettu 91 prosentista munuaisensiirtopotilaista. Munuaisensiirtopotilaista 99 prosentilla seerumin fosfaattipitoisuus oli alle 1, mmol/l vuonna 6, eikä osuus vaihdellut merkitsevästi sairaanhoitopiirien kesken (p =,22). Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 6

Kuvio 23. Dialyysipotilaat, joiden plasman ionisoituneen kalsiumin pitoisuus on viitealueella Suomen munuaistautirekisteri 4 6 Potilaat, joiden plasman ionisoituneen kalsiumin pitoisuus on viitealueella, % dialyysipotilaista 9 6 5 4 3 Sairaanhoitopiiri: Puuttuvat arvot (%): 4 6 Q A V N R P S F J M G C T FIN O B H E K U L D 1 2 2 3 2 1 1 2 4 Plasman ionisoituneen kalsiumin pitoisuuden viitealue on 1,16 1,3 mmol/l (Huslabin tutkimusohjekirja, www.huslab.fi). Kuviossa 23 on esitetty, kuinka suurella osalla dialyysipotilaista ionisoituneen kalsiumin pitoisuus oli viitealueella vuosien 4 ja 6 lopussa. Koko maassa tämä osuus oli 5 prosenttia sekä vuonna 4 että 6. Dialyysipotilaiden arvoista 34 prosenttia oli viitealueen alapuolella ja prosenttia yläpuolella. Vuoden 6 lopussa viitealueella olevien dialyysipotilaiden osuus vaihteli merkitsevästi sairaanhoitopiireittäin (p <,1). Vuonna 6 ionisoiteneen kalsiumin pitoisuus oli ilmoitettu prosentista munuaisensiirtopotilaista ja heidän arvoista 6 prosenttia oli viitealueen alapuolella ja 26 prosenttia yläpuolella. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 6 21

Kuvio 24. Dialyysipotilaat, joiden seerumin kalsium fosfaattitulo on tavoitetasolla, alle 4,44 mmol 2 /l 2 Suomen munuaistautirekisteri 4 6 Potilaat, joiden seerumin kalsium fosfaattitulo on alle 4,44 mmol 2 /l 2, % dialyysipotilaista 9 6 5 4 3 Sairaanhoitopiiri: Puuttuvat arvot (%): 4 6 Q N A P G LE K O B S C FIN J R M T U H F V D 2 1 1 2 2 2 4 3 2 4 Dialyysipotilaiden seerumin kalsium fosfaattitulon tavoitetasoksi on määritelty alle 4,44 mmol 2 /l 2 (alle 55 mg 2 /dl 2, Nephrol Dial Transplant 2;1 (Suppl. ):95 96). Kuviossa 24 on esitetty, kuinka suurella osalla dialyysipotilaista kalsium fosfaattitulo alitti raja-arvon eri sairaanhoitopiireissä vuosien 4 ja 6 lopussa. Koko maassa osuus oli 6 prosenttia vuonna 6 ja prosenttia vuonna 4 (p =,3). Vuonna 6 osuus vaihteli merkitsevästi sairaanhoitopiireittäin (p =,41). 22 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 6

Kuvio 25. Dialyysipotilaat, joiden seerumin kolesterolipitoisuus on tavoitetasolla, alle 5 mmol/l Suomen munuaistautirekisteri 4 6 Potilaat, joiden seerumin kolesterolipitoisuus on alle 5 mmol/l, % dialyysipotilaista 9 6 5 4 3 Sairaanhoitopiiri: Puuttuvat arvot (%): 4 6 G R A O H J N M P FIN T LE C S K D F B V Q U 19 4 2 6 6 4 2 4 14 6 4 9 5 9 3 6 Kuvio 26. Munuaisensiirtopotilaat, joiden seerumin kolesterolipitoisuus on tavoitetasolla, alle 5 mmol/l Suomen munuaistautirekisteri 4 6 Potilaat, joiden seerumin kolesterolipitoisuus on alle 5 mmol/l, % munuaisensiirtopotilaista 9 6 5 4 3 Sairaanhoitopiiri: Puuttuvat arvot (%): 4 6 Q D H A E F J G R T M N O FIN S P C LV K U B 5 22 1 22 6 55 21 22 3 12 13 13 2 5 5 12 14 19 Munuaispotilaiden dyslipidemian hoitotavoitteet eivät eroa koko väestön hoitotavoitteista (Nephrol Dial Transplant 2;1 (Suppl. ):95 96)). Hemodialyysipotilailla matalien kolesteroliarvojen on osoitettu olevan yhteydessä lisääntyneeseen kuolleisuuteen; tämä liittyy liitännäistauteihin ja huonoon ravitsemustilaan. Tämän vuoksi on sivulla 23 26 olevista analyyseistä poistettu potilaat, joiden painoindeksi alittaa kg/m2. Lipidiarvojen tavoitetasot tulevat Käypä hoitosuosituksesta (Duodecim 4;1:194 116). Seerumin kolesterolipitoisuuden tavoitetasona on yleisesti alle 5 mmol/l. Kuvioissa 25 ja 26 on esitetty, kuinka suurella osalla dialyysipotilaista ja munuaisensiirtopotilaista kolesterolitaso alittaa raja-arvon. Dialyysipotilaista prosentilla ja munuaisensiirtopotilaista 11 prosentilla painoindeksi alitti kg/m2 vuonna 6. Dialyysipotilaista 5 prosentilla oli rajaarvon alittava kolesterolipitoisuus vuonna 6 ja 1 prosentilla vuonna 4 (p =,1), munuaisensiirtopotilaista vastaavat osuudet olivat 64 ja 5 prosenttia (p <,1). Munuaisensiirtopotilailla osuus vaihteli vuoden 6 lopussa merkitsevästi sairaanhoitopiireittäin (p <,1), mutta dialyysipotilailla ei (p =,126). Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 6 23

Kuvio 2. Dialyysipotilaat, joiden seerumin LDL-kolesterolipitoisuus on tavoitetasolla, alle 3 mmol/l Suomen munuaistautirekisteri 4 6 Potilaat, joiden seerumin LDL-kolesterolipitoisuus on alle 3 mmol/l, % dialyysipotilaista 9 6 5 4 3 Sairaanhoitopiiri: Puuttuvat arvot (%): 4 6 Q A O M K H R E N FIN J G LP S C F B V U T D 4 2 6 1 6 4 6 9 19 11 9 6 13 13 3 13 15 5 Kuvio 2. Munuaisensiirtopotilaat, joiden seerumin LDL-kolesterolipitoisuus on tavoitetasolla, alle 3 mmol/l Suomen munuaistautirekisteri 4 6 Potilaat, joiden seerumin LDL-kolesterolipitoisuus on alle 3 mmol/l, % munuaisensiirtopotilaista 9 6 5 4 3 4 6 Sairaanhoitopiiri: Q E A D H M T S FIN O P J LC F G R U N V K B Puuttuvat arvot (%): 5 3 2 22 9 25 1 16 12 4 11 6 3 55 21 14 14 13 19 Seerumin LDL-kolesterolipitoisuuden tavoitetasona on yleisesti alle 3 mmol/l. Kuvioissa 2 ja 2 on esitetty, kuinka suurella osalla dialyysipotilaista ja munuaisensiirtopotilaista LDL-kolesterolitaso alitti raja-arvon vuosien 4 ja 6 lopussa. Dialyysipotilaista tämä osuus oli 6 prosenttia vuonna 4 ja 9 prosenttia vuonna 6 (p =,14) ja munuaisensiirtopotilaista vastaavasti 6 ja 2 prosenttia (p <,1). Vuonna 6 osuus vaihteli munuaisensiirtopotilailla tilastollisesti merkitsevästi sairaanhoitopiireittäin (p <,1), mutta dialyysipotilailla ei (p =,). 24 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 6

Kuvio 29. Dialyysipotilaat, joiden seerumin HDL-kolesterolipitoisuus on tavoitetasolla, yli 1 mmol/l Suomen munuaistautirekisteri 4 6 Potilaat, joiden seerumin HDL-kolesterolipitoisuus on yli 1 mmol/l, % dialyysipotilaista 9 6 5 4 3 Sairaanhoitopiiri: Puuttuvat arvot (%): 4 6 Q T M LA J O B E P FIN K V G C U S R N H F D 14 2 2 6 9 6 4 3 19 4 6 9 4 6 Kuvio 3. Munuaisensiirtopotilaat, joiden seerumin HDL-kolesterolipitoisuus on tavoitetasolla, yli 1 mmol/l Suomen munuaistautirekisteri 4 6 Potilaat, joiden seerumin HDL-kolesterolipitoisuus on yli 1 mmol/l, % munuaisensiirtopotilaista 9 6 5 4 3 4 6 Sairaanhoitopiiri: U Q A M LO B P D T FIN K S C E R V J G N H F Puuttuvat arvot (%): 14 5 22 6 12 19 2 22 13 12 14 5 1 21 9 53 22 Seerumin HDL-kolesterolipitoisuuden tavoitetasona on yleisesti yli 1 mmol/l. Kuvioissa 29 ja 3 on esitetty, kuinka suurella osalla dialyysipotilaista ja munuaisensiirtopotilaista HDL-kolesterolitaso ylitti raja-arvon vuosien 4 ja 6 lopussa. Dialyysipotilaista tämä osuus oli 1 prosenttia vuonna 4 ja 2 prosenttia vuonna 6. Munuaisensiirtopotilaista osuus oli 91 prosenttia molempina vuosina. Vuonna 6 HDL-kolesterolitasot vaihtelivat merkitsevästi sairaanhoitopiireittäin sekä dialyysipotilailla (p <,1) että munuaisensiirtopotilailla (p <,1). Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 6 25

Kuvio 31. Dialyysipotilaat, joiden seerumin triglyseridipitoisuus on tavoitetasolla, alle 2 mmol/l Suomen munuaistautirekisteri 4 6 Potilaat, joiden seerumin triglyseridipitoisuus on alle 2 mmol/l, % dialyysipotilaista 9 6 5 4 3 Sairaanhoitopiiri: Puuttuvat arvot (%): 4 6 J N T R B A H E O S G K FIN D V P LM C F U Q 6 4 14 9 2 6 6 19 4 3 2 5 6 Kuvio 32. Munuaisensiirtopotilaat, joiden seerumin triglyseridipitoisuus on tavoitetasolla, alle 2 mmol/l Suomen munuaistautirekisteri 4 6 Potilaat, joiden seerumin triglyseridipitoisuus on alle 2 mmol/l, % munuaisensiirtopotilaista 9 6 5 4 3 4 6 Sairaanhoitopiiri: Q D P A N G U C R M H O T E FIN K J B V S LF Puuttuvat arvot (%): 5 22 2 4 14 5 21 22 12 1 13 12 9 19 14 5 22 Seerumin triglyseridiarvon tavoitetaso on yleisesti alle 2 mmol/l. Kuvioissa 31 ja 32 on esitetty kuinka suurella osuudella dialyysipotilaista ja munuaisensiirtopotilaista triglyseridipitoisuus alitti raja-arvon vuosien 4 ja 6 lopussa. Dialyysipotilailla tämä osuus oli 1 prosenttia vuonna 4 ja 2 prosenttia vuonna 6 (p =,543). Munuaisensiirtopotilaista osuus oli 4 prosenttia molempina vuosina. Vuonna 6 sekä dialyysipotilaiden (p =,44) että munuaisensiirtopotilaiden (p =,9) seerumin triglyseridipitoisuus vaihteli merkitsevästi sairaanhoitopiireittäin. 26 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 6

Kuvio 33. Diabetesta sairastavat dialyysipotilaat, joiden seerumin HbA 1c -pitoisuus on tavoitetasolla, alle % Suomen munuaistautirekisteri 4 6 Potilaat, joiden seerumin HbA 1c -pitoisuus on alle %, % diabetesta sairastavista dialyysipotilaista 9 6 5 4 3 Sairaanhoitopiiri: Puuttuvat arvot (%): 4 6 N T G LR B S F O H A FIN C K P J E M U D V Q 1 2 4 5 3 3 9 Kuvio 34. Diabetesta sairastavat munuaisensiirtopotilaat, joiden seerumin HbA 1c -pitoisuus on tavoitetasolla, alle % Suomen munuaistautirekisteri 4 6 Potilaat, joiden seerumin HbA 1c -pitoisuus on alle %, % diabetesta sairastavista munuaisensiirtopotilaista 9 6 5 4 3 4 6 Sairaanhoitopiiri: Puuttuvat arvot (%): R N F G Q V T H FIN A M LK S O E J C D P B U 6 5 3 22 3 5 4 1 1 Seerumin glykosyloituneen hemoglobiinin A 1c pitoisuuden (HbA 1c ) tavoitetaso on yleisesti alle %. Kuvioissa 33 ja 34 on esitetty, kuinka suurella osalla diabetesta sairastavista dialyysipotilaista ja munuaisensiirtopotilaista HbA 1c -pitoisuus alitti raja-arvon vuosien 4 ja 6 lopussa. Dialyysipotilaista tämä osuus oli 34 prosenttia vuonna 4 ja 35 prosenttia vuonna 6 (p =,96). Munuaisensiirtopotilaista osuus oli vastaavasti 14 prosenttia ja 15 prosenttia (p =,64). Vuoden 6 lopussa HbA 1c -pitoisuus vaihteli merkitsevästi sairaanhoitopiireittäin munuaisensiirtopotilailla (p =,4) mutta ei dialyysipotilailla (p =,9). Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 6 2