Häiriötön jakelukuljetus - lastaus- ja purkutyön kuormittavuus, työvälineiden käytettävyys ja hyvät ratkaisut

Loppuraportti Häiriötön jakelukuljetus - lastaus- ja purkutyön kuormittavuus, työvälineiden käytettävyys ja hyvät ratkaisut Mika Nyberg, TtM, erityisasiantuntija Nina Nevala, dosentti, tiimipäällikkö Anneli Pekkarinen, dosentti, erikoistutkija Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki, puh. 030 4741, faksi 030 474 2779, Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi

Häiriötön jakelukuljetus 1 Tiivistelmä Tausta. Päivittäistavarakuljetuksiin sisältyy ajotyön lisäksi raskaiden taakkojen käsittelyä käsin ja erilaisilla työ- ja apuvälineillä. Lastaus- ja purkutyössä sattuu runsaasti työtapaturmia ja työ on fyysisesti kuormittavaa. Lastaus- ja purkutyön keventämiseksi ja työn sujuvuuden parantamiseksi on tärkeää kehittää työprosesseja, työtiloja, työmenetelmiä ja työvälineitä. Tavoitteet. Hankkeen tavoitteena oli selvittää lastaus- ja purkutyön kuormittavuutta ja työvälineiden käytettävyyttä sekä tuottaa internetiin tietopankkiaineisto jakelukuljetuksen hyvistä ergonomiaratkaisuista. Aineisto ja menetelmät. Hankkeeseen osallistui 7 kuljettajaa (6 miestä, 1 nainen) neljästä kuljetusyrityksestä. Lastaus- ja purkutyön kuormittavuutta ja työvälineiden käytettävyyttä selvitettiin videoanalyysimenetelmällä (VIDAR, Video- och datorbaserad arbetsanalys). Työvuoron aikana kuljetut jakelureitit mitattiin GPS-menetelmällä. Kuljettajien rasitustuntemuksia kehon eri osissa (niska-hartiaseutu, selkä, yläraajat, alaraajat) kysyttiin lastaus- ja purkutyön jälkeen 100 mm:n pituisilla VAS-janoilla (VAS, Visual Analoque Scales). Kuljettajien hengitys- ja verenkiertoelimistön kuormittumista työpäivän aikana mitattiin sydämen sykintätaajuuden avulla. Lastaus- ja purkutyössä käytettyjen työvälineiden kokonaiskäytettävyyttä kysyttiin SUS-menetelmällä (System Usability Scale). Kuljetusalalle kehitetyt hyvät ergonomiaratkaisut kerättiin eri lähteistä ja moniammatillinen arviointipaneeli hyväksyi julkaistavat ratkaisut. Tulokset. Lastaus- ja purkutyössä tuli esille 14 henkistä kuormitusta sisältänyttä työtilannetta. Henkistä kuormitusta aiheutti erityisesti paine ajan riittävyydestä, mikä johtui työn tai työolojen huonosta suunnittelusta tai monista samanaikaisista työtehtävistä. Fyysisiä kuormitustilanteita kirjattiin yhteensä 48. Fyysiset kuormitustilanteet liittyivät lavojen ja rullakoiden käsittelyyn, työympäristöön, taakkojen käsittelyyn, autoon ja autosta pois kulkemiseen ja kynnysten ylittämiseen. Kuljettajien mielestä lastaus- ja purkutyö rasitti eniten polvia ja lonkkia. Terminaalissa lastaamisen keskimääräinen hengitys- ja verenkiertoelimistön rasittuminen oli noin 20% maksimaalisesta hapenottokyvystä ja purkutyössä vastaava lukema oli noin 22%. Kuljettajien mielestä heidän parhaita työvälineitään olivat koukku ja haarukkanostin. Tutkimuksen aikana tuotettiin 15 hyvää ratkaisua, jotka liittyivät kuljetustoiminnan ohjausjärjestelmiin, digipiirturin käytön tehostamiseen, auton rakenteisiin, työvälineisiin, työmenetelmiin ja kaupan tilasuunnitteluun. Pohdinta. Tuloksia voidaan hyödyntää jakelukuljetuksen työvälineiden tuotekehityksessä sekä kuljettajien työn ja työolojen kehittämisessä. 1

Häiriötön jakelukuljetus 2 Sisältö 1. Johdanto...3 2. Tausta...4 2.1 Päivittäistavarakuljetukset...4 2.2 Lastaus- ja purkutyö...5 3. Hankkeen tavoitteet ja viitekehys...6 4. Aineisto ja menetelmät...7 4.1 Aineisto...7 4.2 Hankkeen eteneminen...8 4.3 Menetelmät... 10 4.3.1 Taustatiedot... 10 4.3.2 GPS (Global Positioning System)... 10 4.3.3 Vidar-analyysi... 11 4.3.4 VAS-janat... 13 4.3.5 Sydämen sykintätaajuus... 13 4.3.6 SUS -kysely... 13 4.3.7 Hyvät ratkaisut... 13 5. Tulokset... 14 5.1 Lastaus- ja purkutyön kuormittavuus... 14 5.2 Lastaus- ja purkutyön työvälineiden käytettävyys... 19 5.3 Lastaus- ja purkutyön hyvät ratkaisut... 23 6. Pohdinta ja toimenpidesuositukset... 23 Lähteet... 26 Liitteet 1-19 2

Häiriötön jakelukuljetus 3 1. Johdanto Lastaus- ja purkutyö on keskeinen osa päivittäistavaran kuljetuksia. Tässä osaraportissa keskitytään lastaus- ja purkutyön kuormittavuuden selvittämiseen, työvälineiden käytettävyyden ja kehittämistarpeiden tunnistamiseen ja työtä helpottavien ergonomiaratkaisujen keräämiseen. Tutkimus on osa Oulun yliopiston koordinoimaa Häiriötön jakelukuljetus (HÄITEK) tutkimusprojektia, jossa kehitettiin jakelukuljetusauton ohjaamon ulkopuolista toimintaa mahdollisimman häiriöttömäksi ja tehokkaaksi. Päivittäistavarakuljetuksiin sisältyy ajotyön lisäksi raskaiden taakkojen käsittelyä käsin ja erilaisilla työvälineillä. Lastaus- ja purkutyössä sattuu paljon tapaturmia ja työ on fyysisesti kuormittavaa. Lastaus- ja purkutyön keventämiseksi ja työn sujuvuuden parantamiseksi on tärkeää kerätä yhteen ne hyvät ratkaisut, joilla työprosesseja, työtiloja, työmenetelmiä ja työvälineitä voidaan kehittää. Kuljetusalalle on kehitetty käsin tehtäviin nostoihin ja siirtoihin hyviä ratkaisuja, mutta tieto on hajallaan ja vaikeasti löydettävissä. Tietoa on mm. kirjallisuudessa, tutkimusraporteissa, internetissä ja lehdissä. Tietoa hyvistä ratkaisuista ja kuljetusalan työvälineistä tarvitaan työvälineitä valmistavissa ja myyvissä yrityksissä, kuljetusyrityksissä, kuljettajakoulutuksessa, työterveyshuollossa, työsuojelupiireissä ja kuntoutuslaitoksissa. Työterveyslaitos toteutti osatutkimuksen yhdessä kuljetusyritysten kanssa Työsuojelurahaston rahoituksella. Kuljetusyritysten yhteyshenkilöille suuret kiitokset siitä, että he auttoivat koehenkilöiden rekrytoinnissa. Kiitokset myös vastaavalle työterveyslääkäri Janne Anttilalle Keskon työterveyshuollosta, joka järjesti yhteyden kuljetusyritykseen. Tutkija Paula Kärmeniemi Työterveyslaitokselta auttoi hyvien ratkaisujen keräämisessä ja vanhempi asiantuntija Jarmo Sillanpää ja informaatikko Tapani Virta taustakirjallisuuden hankinnassa. Kiitämme kaikkia hankkeeseen osallistuneita, erityisesti kuljetusyrityksiä ja kuljettajia heidän työpanoksestaan tutkimuksen eri vaiheissa. 3

Häiriötön jakelukuljetus 4 2. Tausta 2.1 Päivittäistavarakuljetukset Kaupan tuotteiden ympärivuorokautinen jakelu tehdään pääasiassa autokuljetuksilla. Päivittäistavarakauppoja palvelevissa kuljetuksissa ajetaan noin 210 miljoonaa kilometriä vuodessa (Päivittäistavarakauppa 2003). Koko logistiikkaketjussa on paljon käsin tehtäviä nostoja ja siirtoja erilaisissa työympäristöissä, mikä lisää tapaturmariskiä kuorman siirron kaikissa vaiheissa (Qvist ja Saaranen 2005). Logistiikkaketjun optimoinnissa on tavoitteena kuljetusten ja varastoinnin tehokkuus (Salanne ym. 2006). Tavaroiden varastointia on pyritty keskittämään kuljetuskustannusten ja ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Uudelleen käytettävät kuljetuspakkaukset ja kalusteet kuljetetaan kaupasta takaisin jakelu- ja varastointiyrityksiin (Kuva 1) (Aarniola-Rinne ym. 2007). TUOTANTO JAKELU JA VARASTOINTI KAUPPA KULUTTAJA Kuva 1. Päivittäistavaran logistiikkaketju tuotannosta kaupan kautta kuluttajalle Logistiikkayrityksissä ei yleensä tehdä pakata itse, vaan tavarat tulevat valmiiksi pakattuna suoraan heidän varastoonsa. Kauppoihin tavaraa tilataan yleensä jatkuvan täydennyksen periaatteella, jolloin samassa kuljetettavassa rullakossa ja lavalla voi olla monenlaisia tuotteita sekaisin korkeina pinoina. Keskitetyn varastoinnin takia kauppoihin tulevat kuormat ovat suuria ja kuormat sisältävät eri tuoteryhmien tuotteita. (Aarniola-Rinne ym. 2007) Päivittäistavarakuljetuksista valtaosa tehdään öisin ja jakelu asiakkaille tapahtuu aamuyöllä tai varhain aamulla. Myös teollisuuden kuljetukset pyritään useimmiten sovittamaan mahdollisimman aikaisin lähteviin laivoihin. Kuljetusten ajankohta joudutaan määrittelemään tehtaiden tarpeiden, kuljetuksen optimoinnin yms. tekijöiden mukaan. Kuljettajan työ onkin usein yötyötä, mikä koetaan epämiellyttäväksi ja raskaaksi (Salanne ym. 2006). Tämä yhdistettynä tiukentuneisiin aikatauluvaatimuksiin aiheuttaa kuljettajalle väsymystä, huomiokyvyn heikkenemistä sekä siten onnettomuusriskin kasvamista. Yötyön etuina on muun liikenteen vähäisyys ja hyvä työrauha (Salanne ym. 2006). 4

Häiriötön jakelukuljetus 5 2.2 Lastaus- ja purkutyö Kuormitustekijät kuljettajien työssä vaihtelevat kuljetusmuodon mukaan (Salanne ym. 2006). Kuljettajan keskeisin työpiste on auton ohjaamo, mutta hän työskentelee paljon myös auton ulkopuolella. Työhön sisältyy paljon istumista, mutta myös raskaiden taakkojen käsittelyä (Salanne ym. 2006, Qvist ja Saaranen 2005, Okunribido ym. 2006). Pitkän matkan kuljetuksissa on vähemmän ruumiillista työtä ja vastaavasti enemmän istumista. Kaikissa kuljetusmuodoissa lastaus- ja purkutyöt aiheuttavat fyysisiä kuormitushuippuja ja pitkän ajosuorituksen jälkeen ne voivat lisätä kuljettajan tapaturmariskiä (Salanne ym. 2006, Qvist ja Saaranen 2005, Okunribido ym. 2006). Pitkäaikainen istuminen ja raskaiden taakkojen käsittely ovat selkäkivun riskitekijöitä (Van der Beek ja Frings-Dresen 1995, Kuiper ym. 1999). Okunribidon (2006) mukaan jakeluauton kuljettajat ajoivat työajastaan noin 30% ja taakkojen käsittely (nostaminen, työntäminen, kantaminen) ajamisen välillä oli osa kuljettajien päivittäistä työtä. Jakeluautojen kuljettajilla onkin todettu runsaasti huonoista selän asennoista johtuvia alle viikon kestäviä selkäkipujaksoja (Okunribido ym. 2006). Kaupan päässä häiriö kuorman tuloajassa, määrässä tai järjestyksessä aiheuttaa kiirettä kaupan työntekijöille (St-Vincent ym. 2005). Kaupassa taakkojen käsittelyyn liittyviä riskitekijöitä ovat raskaat ja epävakaat taakat, runsas nostaminen, korkeat ja matalat tasot sekä apuvälineiden puuttuminen. Tilasuunnittelu on painottunut myyntityöhön (St-Vincent ym. 2005). Työvälineitä voidaan tarkastella tuotteina, joiden käytettävyys määritellään standardissa SFS- EN ISO 9241-11 seuraavasti: "Mitta, miten hyvin määrätyt käyttäjät voivat käyttää tuotetta määrätyssä käyttötilanteessa saavuttaakseen määritetyt tavoitteet tuloksellisesti, tehokkaasti ja miellyttävästi". Käytettävyyden testaamisella tarkoitetaan toimintaa, jossa käyttäjät systemaattisesti käyttävät tuotetta kontrolloiduissa olosuhteissa suorittaakseen jonkin tavoitteellisen tehtävän sovelletun suunnitelman mukaisesti ja samalla kerätään ihmisen toimintaan liittyvää tietoa (Virzi 1992, Wichansky 2000). Virzin (1992) mukaan noin 85 % tuotteiden käytettävyysongelmista saadaan esiin 5 koehenkilön kanssa kun taas 20 koehenkilön kanssa saadaan esiin kaikki vähäisetkin käytettävyysongelmat. Purku- ja lastaustyössä käytettävien nokkakärryjen ja ramppien rakennetta on tutkittu aikaisemmin (Keyserling ym. 1999). Käsikäyttöisten jarrujen käyttö nokkakärryissä vähensi kuljettajan yläraajakuormitusta 60% ja lisäsi kuljettajan mahdollisuutta hallita nokkakärryn liikkumisnopeutta. Ramppien optimaalisesta rakenteesta ei tutkimuksessa löydetty ratkaisua (Keyserling ym. 1999). Qvistin ja Saarasen (2005) mukaan käytettävyyden ja turvallisuuden kehittämistarpeita tavarakuljetusalalla pitää tarkastella osallistuvalla lähestymistavalla. 5

Häiriötön jakelukuljetus 6 3. Hankkeen tavoitteet ja viitekehys Hankkeen tavoitteena oli selvittää lastaus- ja purku työn fyysistä ja henkistä kuormittavuutta ja työvälineiden käytettävyyttä sekä tuottaa internetiin tietopankkiaineisto hankkeessa löydetyistä hyvistä ratkaisuista. Hankkeen viitekehys on esitetty kuvassa 2. Hankkeessa pyrittiin vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: 1. Mikä on lastaus- ja purkutyön fyysinen ja henkinen kuormittavuus? 2. Mitä työvälineitä päivittäistavarakuljetusten lastaus- ja purkutyössä käytetään ja mikä on työvälineiden käytettävyys? 3. Millaisia hyviä ratkaisuja kuljetusyrityksissä on käytössä lastaus- ja purkutyön keventämiseksi ja työn sujuvuuden lisäämiseksi? Tuotteet Työn suunnittelu ja johtaminen Purku- ja lastaustyö Työvälineet Työtila ja - ympäristö Kuva 2. Viitekehys tekijöista, jotka vaikuttavat lastaus- ja purku työn kuormittavuuteen ja turvallisuuteen 6

Häiriötön jakelukuljetus 7 4. Aineisto ja menetelmät 4.1 Aineisto Hankkeeseen osallistui 7 kuljettajaa (6 miestä, 1 nainen) neljästä kuljetusyrityksestä Tampereen seudulta (Taulukko 1). Neljällä kuljettajalla oli ollut selkäkipuja viimeisen 7 päivän aikana (Kuva 3). Kuljettajat osallistuivat hankkeeseen vapaaehtoisesti ja heillä oli mahdollisuus perua osallistumisensa hankkeeseen missä vaiheessa tahansa syytä ilmoittamatta. Kuljetusyrityksiin ja testihenkilöihin oltiin yhteydessä sähköpostilla ja puhelimitse ennen hankkeen aloittamista ja kaikille testihenkilöille jaettiin kirjallinen tiedote hankkeen sisällöstä (Liite 3). Hankkeeseen osallistujat antoivat kirjallisen luvan valokuvien käyttöön. Taulukko 1. Kuljettajien (n=7) taustatiedot, keskiarvo (ka) ja vaihteluväli (vv) Muuttuja ka vv Ikä (v) 34 22-43 Pituus (cm) 184 170-202 Paino (kg) 101 66-125 Työkokemus kuljetustyöstä (v) 10 1,5-25 Onko sinulla ollut kipuja viimeisen 7 tai 30 päivän aikana (n=7)? 60 % 57 50 40 43 7 päivän aikana 30 päivän aikana 30 29 29 29 20 10 14 14 0 Niska/hartia kipuja Selkäkipuja Yläraajakipuja Alaraajakipuja Kehonosat 0 Kuva 3. Kuljettajien (n=7) ilmoittamat tuki- ja liikuntaelinten kivut edellisen 7 ja 30 päivän aikana 7

10 Häiriötön jakelukuljetus 8 0 Niska/hartia kipuja Selkäkipuja Yläraajakipuja Alaraajakipuja Kehonosat 4.2 Hankkeen eteneminen Hankkeeseen (Kuva 4) osallistui kaksi isoa kuljetusalan logistiikkayritystä (Tradekan Tuko logistics, KesLog Oy). Yritysten työvuoropäälliköillä oli käytössään tutkimuksesta kertova tiedote (Liite 1) ja he olivat keskustelleet tutkimuksesta etukäteen tutkijan kanssa. Työvuoropäälliköt kysyivät kuljettajien suostumusta hankkeeseen. Hankkeeseen osallistui 7 kuljettajaa, joiden mukana tutkija oli jakelukuljetusautossa mukana yhteensä noin 50 tuntia. Kuljettajista 3 teki maakuntajakelua ja 4 kaupunkijakelua. Hankesuunnitelma Yhteydenotot kuljetusyrityksiin Aineiston keruu - kuljettajien työn kuormittavuus - työvälineiden käytettävyys Ehdotukset hyvistä ratkaisuista kuljetusalan tietopankkiin Aineiston käsittely Asiantuntijapaneeli arvioi hyvät ratkaisut Tulosten analysointi Kuljetusalan hyvät ratkaisut Hankkeen raportointi Kuva 4. Hankkeen eteneminen 8

Häiriötön jakelukuljetus 9 Tutkimuksen aikana kukin kuljettaja teki yhden lastauksen ja useita lastin purkuja (Kuva 5). Ajoreitti määräytyi kuljettajan jakelureitin mukaan. Tutkimukseen tuli yhteensä 50 analysoitavaa lastaus-/purkutehtävää eli jokaista kuljettajaa kohti 4-11 tehtävää. Ajoreiteistä kaksi oli Tampereen keskustan alueella, yksi Hervannan kaupunginosassa, yksi Nokian kaupungissa, kolme reittiä päätyi seuraavin paikkoihin: Virrat, Karvia ja Kyrölatva. Kahdesta kohteesta ei saatu videokuvaa ja yksi kauppa oli kiinni, jolloin lastia ei voitu purkaa. Yhden kuljettajan Vidar-analyysi tehtiin heti työpäivän jälkeen, muiden kuuden kuljettajan analyysit tehtiin 2 viikon kuluessa mittauspäivästä. Analyysi tehtiin kannettavalta tietokoneelta kuljettajan lähtöterminaalissa. Kuva 5. Purkutyön prosessi 9

Häiriötön jakelukuljetus 10 4.3 Menetelmät 4.3.1 Taustatiedot Testihenkilöiden taustatietoina kysyttiin ikä, pituus, paino, työkokemus kuljetustyöstä ja akuuttien liikuntaelimistön kipujen esiintyminen (Liite 1). 4.3.2 GPS (Global Positioning System) Työvuoron aikana mitattiin GPS:n avulla kuusi kuljettua jakelureittiä (Kuva 6). Mitattuja suureita olivat paikanmääritys (reitti), reitin pituus (km), reitin aika (tuntia), keskituntinopeus (km/h) sekä huippunopeus (km/h). Tallennusta käytettiin pääasiassa havainnollistamaan jakelureittiä (kaksi maakuntajakelua ja neljä kaupunkijakelua). Reitti tallennettiin Sports Tracker ohjelman avulla (puhelimessa toimiva ohjelma, tässä tutkimuksessa Nokian malli E65) ja erillisen gps-vastaanottimen avulla, joka oli yhteydessä puhelimeen bluetootin avulla. Tulokset siirrettiin Google Earth ohjelmaan. Paikkojen erottamistarkkuus kuvasta riippuu ilmakuvien tarkkuudesta eli mitä ilmakuvia Google Earth ohjelmaan on tallennettu. GPS paikannukseen vaikuttavat monet virhelähteet, joista suurin on tällä hetkellä ilmakehä. Muita häiritseviä tekijöitä ovat korkeat rakennukset ja tunnelit, jolloin satelliittiyhteys saattaa katketa. Kuva 6. Esimerkki maakuntajakelusta, reitti Tampere- Liedenpohja- Tampere, työpäivän kesto kahdeksan tuntia, reitin pituus 319 km, keskimäärin 38,6 km/h, huippunopeus 109 km/h (8 paikkaa). 10

Häiriötön jakelukuljetus 11 4.3.3 Vidar-analyysi Lastaus- ja purkutyön kuormittavuutta ja työvälineiden käytettävyyttä selvitettiin VIDAR- (Video- och datorbaserad arbetsanalys) videoanalyysimenetelmällä (Forsman ym. 2003, Väyrynen ym. 2004). VIDAR-analyysiä varten videoitiin 7 kuljettajan yhteensä 50 lastaus- ja purkutyövaihetta. Lastausta (kahdessa eri terminaalissa) kuvattiin yhteensä yksi tunti ja 52 minuuttia. Purkua kauppoihin, sairaalaan, vanhainkotiin, kahviloihin, keittiöihin (43 paikasta on video) yhteensä kolme tuntia ja 42 minuuttia. Työntekijöitä pyydettiin työskentelemään kuvauksen aikana mahdollisimman tavanomaisesti ja normaalilla työjoutuisuudella. Videokuvaukseen käytettiin Panasonicin DVD- videokameraa. Video tallennettiin kovalevylle ja siitä tehtiin Windows Movie Maker ohjelman avulla videotiedosto. Videoaineiston analysoinnissa käytettiin kannettavalla tietokoneella olevaa VIDAR-ohjelman 4.1 versiota (Kuva 7). Aineiston analyysi voidaan tehdä työn videonauhoituksesta kolmella eri tavalla (Väyrynen ym. 2004; Forsman ym. 2003). Joko niin, että työntekijä itse analysoi omaa työskentelyään, toinen henkilö analysoi jonkun toisen henkilön työskentelyä (työtoveri tai asiantuntija) tai työntekijäryhmä katsoo jonkun henkilön työskentelyä suurelta näytöltä ja kuka tahansa voi pysäyttää nauhoituksen mielestään kuormittavassa kohdassa. Tässä tutkimuksessa käytettiin ensimmäiseksi mainittua tapaa, eli työntekijä itse analysoi omaa työtehtäväänsä (lastausta terminaalissa ja tavaroiden purkua kaupoissa ym. edellä mainituissa paikoissa) kuvauksen jälkeen. Ennen VIDAR-analyysia työntekijälle kerrottiin hankkeen sisällöstä ja menetelmä käytiin pääpiirteissään läpi. Sen jälkeen tutkija ja kuljettaja katsoivat yhdessä tietokoneelta videonauhoitusta ja kuljettaja valitsi videonauhalta kuormittavat työtilanteet videonauhan pysäytystä ja tilanteen analysointia varten (Forsman ym. 2003, Väyrynen ym. 2004). Jos kyseessä oli työssä esiintyvä fyysinen kuormitustilanne, tietokoneen näyttöön avautui kehon kaaviokuva (Kuorinka ym. 1984, Kuorinka ym. 1987) kehonosittaisen kivun tai epämukavuuden asteen määrittämistä varten Borgin CR-10 asteikolla (Borg 1980, Borg 1990) (Kuva 7). Jos valitussa pysäytyskuvassa oli kyse psyykkisestä kuormitustilanteesta, kuormitusvaihtoehdot määritettiin Karasekin demand/control-mallin perusteella (Karasek 1979, Karasek ym. 1998) (Kuva 7). 11

Häiriötön jakelukuljetus 12 Kuva 7. VIDAR-ohjelman käyttöliittymä. Kuva Vidar 4.1 ohjelman ruumiillinen kuormitus - pääsivusta (ylempi osa) ja henkinen kuormitus -pääsivusta (alempi osa). 12

Häiriötön jakelukuljetus 13 4.3.4 VAS-janat Kuljettajien kehon eri osien (niska-hartiaseutu, selkä, yläraajat, alaraajat) rasitustuntemuksia lastaus- ja purkutyön jälkeen kysyttiin 100 mm:n pituisilla VAS-janoilla (VAS, Visual Analoque Scales) (0 = ei lainkaan rasittunut - 100 = erittäin rasittunut) (Price ym. 1983). Kuljettajat täyttivät VAS-lomakkeen heti lastaustyön loputtua ja viimeisen purkupaikan jälkeen. Eli jälkimmäinen VAS-arvo kuvaa rasitustuntemuksia koko työjakson jälkeen. 4.3.5 Sydämen sykintätaajuus Kuljettajan sydämen sykintätaajuus mitattiin koko työvuoron ajalta. Mittaus taltioitiin onnistuneesti 5 kuljettajalta (yhdessä mittauksessa virheprosentti liian suuri, joten se hylättiin). Mittausjaksot olivat pituudeltaan keskimäärin 6 h 35 min (vv 3h 41min - 11h 34 min). Mittauslaitteena käytettiin Suunnon T6 mallia yhdessä rinnan ympärille laitettavan sykevyön kanssa. Tulokset analysoitiin First Beatin Hyvinvointianalyysi-ohjelmiston avulla. 4.3.6 SUS -kysely Lastaus- ja purkutyön työvälineiden kokonaiskäytettävyyttä selvitettiin subjektiivisella SUSkyselyllä (System Usability Scale) (Brooke 1996). Kymmenen osiota sisältävä kysely (liite 4) antaa yleiskuvan testihenkilöiden kokemasta tuotteen käytettävyydestä. Jokainen osio tarkistettiin ja jos henkilö ei osannut vastata tiettyyn kysymykseen, häntä pyydettiin valitsemaan asteikon keskikohta. SUS pistemäärä saadaan laskemalla osioiden tulokset yhteen. Osioille 1, 3, 5, 7 ja 9 tulos saadaan vähentämällä henkilön valitsemasta arvosta 1. Osioille 2, 4, 6, 8 ja 10 tulos saadaan vähentämällä merkitty arvo luvusta 5. Osioiden summa kerrotaan luvulla 2,5, jotta saadaan tuotteen kokonaiskäytettävyyttä kuvaava arvo, joka voi olla välillä 0-100. Mitä suurempi arvo, sitä käytettävämmäksi tuote koetaan. 4.3.7 Hyvät ratkaisut Hyvistä ergonomiaratkaisuista kerättiin tietoa tietopankkia varten. Ratkaisuja löytyi mukana olleista yrityksistä, kuljetusalan julkaisuista ja alan aikaisemmista hankkeista. Asiantuntijapaneeli arvioi moniammatillisesti alustavien kuljetusalan hyvien ratkaisujen soveltuvuutta tietopankkiin. Asiantuntijapaneelia on aikaisemmin käytetty hyvin kokemuksin mm. maatalouden ratkaisujen arvioinnissa (Nevala ym. 2007). Asiantuntijapaneelin jäsenet sitoutuivat yhdessä hyväksyttyihin hyviin ratkaisuihin, jotka laitetaan Työterveyslaitoksen sivustolle (www.ttl.fi/ergonomia). 13

Häiriötön jakelukuljetus 14 5. Tulokset 5.1 Lastaus- ja purkutyön kuormittavuus Tutkituissa lastaus- ja purkutöissä nousi esille yhteensä 14 pysäytystilannetta, joissa esiintyi yksi tai useampi henkinen kuormitustilanne (Taulukko 2). Eniten henkisiä kuormitustilanteita aiheutti paine ajan riittävyydestä, mikä johtui pääosin huonosta työn tai työolojen suunnittelusta tai monista samanaikaisista tehtävistä. Taulukossa on henkiseen kuormitukseen liittyvä kuormitus ja koehenkilöiden ilmoittamat syyt siihen. Taulukko 2. Kuljettajien (n=7) ilmoittamat lastaus- ja purkutyön henkiset kuormitustekijät ja niiden syyt Vidar-menetelmällä analysoituna, 14 pysäytystilannetta. Henkinen kuormitustekijä Syy Määrä Paine ajan riittävyydestä Olen estetty/keskeytetty/häiritty Riskit Mikä luo ajan riittämättömyyden paineen? - huono suunnittelu - liian suuret vaatimukset - liian paljon samanaikaisia tehtäviä Mikä keskeyttää sinut tai häiritsee sinua? - työkalut, apuvälineet tai toimimattomat laitteet - ulottumis- tai lähestymisvaikeudet - säännöt, ohjeet tai materiaalin puute - ohjeistuksen tai tiedon vähyys - toiset eivät ole tehneet työtään - melu, merkityksetön puhe tai valon häikäisy Millainen riski on? - minulla on riski joutua onnettomuuteen/vammautua - toisille saattaa aiheutua vahinkoa - taloudellinen riski - riski saada kritiikkiä työnantajalta/työtovereilta Se on henkisesti raskasta 1 Tehtävä on tylsä tai merkityksetön Jotain muuta Mitä? - vastaanottajan ahtaat tilat - ovi sijoitettu "väärin päin" asiakkaan tiloissa - turhauttavaa odottelua - muut (yksittäisiä tapauksia) 6 1 4 1 2 1 2 1 1 2 1 1 14

Häiriötön jakelukuljetus 15 Taulukko 3. Kuljettajien (n=7) ilmoittama lastaus- ja purkutyön henkinen kuormitus ja syy siihen Vidar-menetelmällä analysoituna. Henkinen kuormitus Kulkureitti ahdas/purku Syy "laiturilla tavaraa, joutuu siirtelemään tavaroita pois edestä" Tavarat yhdessä paikassa Laituri on suunniteltu väärin Lastaaminen "tavarat yhdessä paikassa, nyt joutuu hakemaan eri paikoista samaan kuormaan" "peruuttaminen hankalaa laituriin, kohdistuu vikasuuntaan" "rullakoiden sidontaremmi avoimena kelmutuksen sisällä" Purku "tilat ahtaat, kulku kauppaan ahdas, epäjärjestys" Kelmutusta ei tarpeeksi "jos ei rullakkoa hyvin kelmutettu, voi tavaroita pudota" Laiturin ahtaus "maanantaisin laituri melko täysi, ahdasta purkua" Lavojen täyttäminen "tyhjien lavojen täyttäminen" Kaupassa rullakoiden siirtely Tavaroiden hakeminen "kaupassa rullakoiden siirtelyä, ei mahdu tavarat kaikki kerralla" "tavaroita joutuu hakemaan eri paikoista" Viivakoodilukija ei toimi "viivakoodinlukija ei toimi" Takalaidan nostimen ohjaus rikki Laatikoita puuttuu "takalaidan ohjaus rikki, kauko-ohjaus" "laatikoiden puuttuminen, joutuu etsimään" Leveä lava "yksi lava on leveä, joten rullakot ei mahdu suunnitellusti tavaratilaan" 15

Häiriötön jakelukuljetus 16 Lastaus- ja purkutyön fyysisen kuormituksen tulokset on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Kuljettajien (n=7) kokema lastaus- ja purkutyön fyysinen kuormitus ja kommentit Vidar-menetelmällä analysoituna, yhteensä 48 pysäytystilannetta. Työtehtävä 1. Kuormalavan käsittely 2. Rullakon käsittely 3. Työympäristö purku- ja lastaustyössä 4. Taakkojen nostaminen, kantaminen ja siirtäminen 5. Autoon ja autosta pois kulku 6. Kynnysten ylittäminen Kommentit - lava jää kiinni, joutuu rempomaan - lavan veto liikkeelle, erityisesti pohkeet - koko vartalon kuormitus - tyhjien lavojen täyttäminen - yksi lava on leveä, joten rullakot ei mahdu suunnitellusti tavaratilaan - perälaudan kuopista - rullakon suunnittelussa otettava huomioon kasaan laittaminen, nyt terävä reuna ulospäin, tapaturmavaara, myös välitasot, pyöristetyt kulmat - rullakoiden sidontaremmi avoimena kelmutuksen sisällä - pieneen kauppaan useita vajaita yksiköitä - ilman koukkua olisi rullakoiden vieminen hankalaa - huono rullakko, renkaat huonot, ei pyöri kunnolla - selän päälle ottaa, rullakoiden kelmutus - jos ei rullakko hyvin kelmutettu, voi tavaroita pudota - pinta epätasainen, painavammat erityisesti hankalia siirtää, erityisesti koko keholle raskasta - laiturilla tavaraa, joutuu siirtelemään tavaroita pois edestä - tavarat yhdessä paikassa, nyt joutuu hakemaan tavaroita eri paikoista samaan kuormaan - siltaan ajetaan suoraan, ei sivuttain kuten kuvassa, selkeä parannus - epätasainen alusta, vanerilevyjä peittona, ei toimi - tilat ahtaat, kulku kauppaan ahdas, epäjärjestys - alamäkeä, rullakko pyrkii liikkeelle, erityisesti talvella - maanantaisin laituri on melko täysi, ahdasta purkua - perälauta jää kallelleen - tavaroita joutuu vetämään ylämäkeen - auto jää kallelleen, tavaroiden liikkuminen tavaratilassa - kaatuu helposti, koukku apuna - tavaroita joutuu hakemaan eri paikoista - pumppukärryä vedetään - kuljetusmatka pitkä, mm. hissillä 3 kerrokseen - joutuu kantamaan tavarat rullakosta käsin - korkeampi auto, ei tule enää hypittyä ohjaamosta alas - perälaudalta hyppiminen - polvet kovilla - on siltoja, joille täytyy nousta perälaudan kautta, ja myös muut kiipeämiset - kynnysten ylittäminen, koukku apuna - korkean kynnyksen ylittäminen - kynnysten ylittäminen, koukku apuna, ei toimeen ilman - joutuu nostamaan rullakon kynnyksen yli 7. Muut tekijät - ajo lähelle ovea, levyä apuna, ei tarkoituksenmukaista, vain -muutama laatikko tavaraa, on nopeampaa - muutamia laatikoita voi purkaa sivuoven kautta - syke nousi huomattavasti (tutkittava katsoi mittarista) - järjestys epäjohdonmukainen rullakossa, ei lajiteltu, vain Tampereella - takalaidan ohjaus rikki, kauko-ohjaus 16

Häiriötön jakelukuljetus 17 Kuljettajat kokivat sekä fyysisesti että psyykkisesti kuormittavaksi tilanteeksi esimerkiksi rullakoiden käsittelyn kaupan vastaanottotilassa (Kuva 8). Kuva 8. Esimerkki kuljettajien kokemasta fyysisesti ja psyykkisesti kuormittavasta tilanteesta Vidar-analyysin perusteella. 17

Häiriötön jakelukuljetus 18 Rasitustuntemukset Kuljettajien mielestä suurin rasitus kohdistui molempiin polviin ja lonkkiin lastaus- ja purkutyössä (Kuva 9). Kuva 9. Kuljettajien (n=7) rasitustuntemukset kehon eri osissa lastaus- ja purkutyön aikana (48 pysäytystilannetta). Kuljettajat kokivat purkutyön kauppojen päässä niskahartiaseudun ja alaraajojen osalta kuormittavammaksi kuin lastaustyön (Taulukko 5). Taulukko 5. Kuljettajien (n=7) rasitustuntemukset lastaus- ja purkutyön jälkeen VASjanalla mitattuna (mm), keskiarvo ja vaihteluväli. Lastaus Purku keskiarvo vaihteluväli keskiarvo vaihteluväli Niska/hartia 25 (4-47) 30 (9-49) Selkä 28 (8-45) 27 (8-38) Yläraajat 34 (2-63) 33 (2-49) Alaraajat 27 (1-79) 34 (3-60) 18

Häiriötön jakelukuljetus 19 Hengitys- ja verenkiertoelimistön rasittuminen Keskimääräinen hengitys- ja verenkiertoelimistön rasittuminen työvuoron aikana oli alle 30% maksimaalisesta hapenottokyvystä. Jos verenkierron työteho on 30-35% maksimitasosta, jaksamiseen liittyvien ongelmien vaara on lisääntynyt. Keskimääräinen sykintätaajuus työvuoron aikana oli 81 krt./min (64-89). Korkein syketaso oli keskimäärin 118 krt./min (vaihtelu 105-134). Mikäli keskimääräinen työpäivän aikainen sykintätaajuus ylittää 100 krt./min, on työpäivän aikaiseen rasittumiseen kiinnitettävä huomiota (Työkuormitus ja sen arviointimenetelmät 2002 TTL). Terminaalissa lastaamisen keskimääräinen hengitys- ja verenkiertoelimistön rasittuminen oli noin 20% (vaihtelu 14-23%) maksimaalisesta hapenottokyvystä ja purkutyössä vastaava lukema oli noin 22% (vaihtelu 11-29%). Keskimääräinen ajonaikainen hapenkulutus oli noin 9% maksimaalisesta hapenottokyvystä (vaihtelu 5-11%). 5.2 Lastaus- ja purkutyön työvälineiden käytettävyys Päivittäistavaran lastaus- ja purkutyössä koehenkilöillä oli käytössään seuraavanlaisia työvälineitä: 1. pumppukärry (Kuva 10) - lavojen siirtoon terminaalissa, tavaratilassa sekä kaupoissa 2. kuorman sidontaliina (Kuva 11) - kuorman sitomiseeen auton tavaratilassa 3. vanerilevyjä (kuva 11) - epätasaisen pinnan tai aukon peittämiseen tavaroiden purkamisen aikana 4. koukku (kuva 12) - tavaroiden ja rullakoiden vetämiseen 5. rullakko (kuva 13) - tavaran kuljettamiseen 6. akkukäyttöinen haarukkanostin (kuva 14) - tavarapinojen/lavojen nostamiseen ja siirtämiseen 7. perälaudan kauko-ohjain (kuva 15) - perälaudan laskemiseen ja nostamiseen 8. alumiinilevy (kuva 16) - perälaudan ja laiturin väliin jäävän tilan peittämiseen, purettaessa lastia sivusta ja perälaudalta 9. nokkakärry (kuva 17) - tavaroiden kuljettamiseen 10.työhanskat (ei kuvaa) - käsien suojaamiseen ja otteiden parantamiseen taakkojen käsittelyssä 11.työkengät (ei kuvaa) - suojaamaan jalkoja. 19

Häiriötön jakelukuljetus 20 Kuva 1. Pumppukärry Kuva 10. Pumppukärry Kuva 11. Sidontaliinat ja vanerilevyjä Kuva 12. Koukku Kuva 13. Rullakko Kuva 14. Haarukkanostin Kuva 15. Takalaidan Kuva 16. Alumiinilevy Kuva 17. Nokkakärryt kauko-ohjain 20

Häiriötön jakelukuljetus 21 SUS- kysely Kuljettajien arvioiden perusteella koukku, haarukkanostin ja työhanskat olivat kokonaiskäytettävyyden perusteella heidän parhaita työvälineitään (Taulukko 6). Heikoimman arvion käytettävyydeltään saivat työkengät ja puulevy. Kuljettajat esittivät runsaasti kehittämisehdotuksia käyttämiinsä työvälineisiin (Taulukko 7). Taulukko 6. Kuljettajien (n=7) arvio työvälineiden kokonaiskäytettävyydestä, SUSpistemäärä Työväline n ka vaihteluväli Rullakko 7 82,9 67,5-95 Pumppukärry 7 81,4 47,5-100 Perälaudan kauko-ohjain 5 87,5 70-95 Koukku 4 95 92,5-100 Sidontaliina 2 90 85-95 Nokkakärry 2 85 70-100 Työhanskat 2 92,5 90-95 Haarukkanostin 1 92,5 Alumiinilevy 1 87,5 Työkengät 1 70 Puulevy 1 65 21

Häiriötön jakelukuljetus 22 Taulukko 7. Kuljettajien (n=7) ilmoittamat kehittämiskohteet lastaus- ja purkutyön työvälineille Työväline Mikä työvälineessä hankalaa Työvälineen kehittäminen Pumppukärry - vaatii tilan kääntymiseen - hitaat nostaa - olosuhteet lähinnä rajoittavat käyttöä - talvella lumi - jos olis hankalaa, niin en käyttäisi - ei mikään - jos jäätyy niin ei toimi - kynnysten ylitys - takapyörissä kumipäällyste - tulisi olla jämerä laite - nopeampi nostaa - kevyempi - kärsiikö kestävyys? - jonkunlainen moottori - en osaa sanoa - että toimii pakkasella - pitäisi nousta korkeammalle - en osaa sanoa Kuorman - varoa ettei kiristä liikaa - materiaali kestävämpää, kuluu nopeasti sidontaliina - liinojen sotkeutuminen toisiinsa Koukku - sen verran yksinkertainen laite, että jos on hankalaa niin sitten on miehes vika - ei mitään - käsikahva parempi, paksumpi ym. - on jo niin huippuunsa viritetty luomus, ettei tarvi mitään kehittelyjä - kädensija enemmän käteen sopiva, muotoiltu, paksumpi - en osaa sanoa Rullakko - pohjalevyn sakarat taipuvat ja rullakko ei mene kasaan ilman voimaa vaativaa potkimista - renkaisiin tarttunut teippiä tai muuta roskaa, niin ei pyöri ei sitten millään - jos huonokuntoisia, pyörät ei liiku kunnolla - jos rullakko painava, hankala käyttää - pyörät jos epäkunnossa, rullakkoa hankala käyttää/siirtää - kestävyyttä, jos kuitenkin noudatetaan painorajoja, niin ne kestävät - pyörät ei kestä painoa - pyörät tukevammin kiinni runkoon - takapyörän kiinnityksen pyöristys helpottaisi kynnyksen ylitystä - välitason kulman pyöristys ( n 5 cm) oikealta kädeltä, nyt rullakon antaessa periksi käsi jää väliin - paremmat renkaat - mahdollisimman hyvä kunto (huolto), erityisesti pyörät - pyöristä enemmän kumimaiset, mahdollisesti leveämmät/isommat Akkukäyttöinen haarukkanostin - pyörästö pitää olla lavan alla oikealla kohdalla - nopeammin voisi kulkea - turvakaari olisi syytä olla (poistettu näistä malleista Kauko-ohjain perälauta - kapulan telineen kestävyys on huono - kapula on herkkä kolahduksille, - kestävyyteen kiinnittää huomiota - johto lakkaa toimimasta, menee useita - nytkin varakapula mukana - ei hankaluuksia - johto on liian lyhyt ja liian hauras Alumiinilevy - täytyy käsitellä huolellisesti - integroida perälautaan, vedettävä jostain alta ym. - erityisesti nurkat (alumiini) Nokkakärry -jos kumeissa ei ole ilmaa, niin aika raskasta - se on huippuunsa kehitetty jo - pitempi nostopinta-ala Työhanskat - jos on väärää kokoa -ei mikään - täytyis tehdä vedenkestävät - kait niitä hanskoja on joka lähtöön Työkengät - aika painavat - täytys saada parempi pohjapito Puulevy (Melia) - ei mikään - saada enemmän levyjä tallille 22

Häiriötön jakelukuljetus 23 5.3 Lastaus- ja purkutyön hyvät ratkaisut Tutkimuksen aikana tuotettiin yhteensä 15 hyvää ratkaisua, jotka liittyvät kuljetustoiminnan ohjausjärjestelmiin, digipiirturin käytön tehostamiseen, auton rakenteisiin, työvälineisiin, työmenetelmiin ja kaupan tilasuunnitteluun (Liitteet 6-19): 1. EMobile kuljetus kuljetusliikkeen kuljetustoiminnan ohjausjärjestelmä 2. Digipiirturitietojen hyödyntäminen - helpottaa palkkalaskentaa 3. Askelma ja kahva takalaitanostimen yhteydessä - helpottaa kulkemista 4. Alletaittuva takalaitanostin - mahdollistaa ajon suoraan laituriin 5. Takalaitanostimen reunat ja kuopat - tavarat pysyvät paikallaan 6. Takalaitanostimen langaton kaukosäädin helpottaa takalaitanostimen käyttöä 7. Alumiininen levy - helpottaa purkamista laiturilla 8. Leveämpi ovi perävaunussa - vähentää oven aukaisutarvetta 9. Kauppakohtainen tavaroiden sitominen - vähentää tavaroiden siirtelyä 10.Tilasuunnittelu varastossa - tavaroilla oma paikka 11.Koontiluiska - rullakoiden taittamiseen ja niputukseen 12."Masa-Mainio" apumies- rullakoiden kuljettamiseen 13.Kynnyksen ylityssilta - helpottaa tavaroiden kuljettamista 14.Kuormakontin vaihto ergonomisesti - keventää työtä 15.Kylmäkoneiden tankkaus- ja tarkastustaso - keventää huoltotoimia ja tarkastuksia 6. Pohdinta ja toimenpidesuositukset Kuljetusala on yksi keskeisistä toimialoista Suomessa. Päivittäin kuljetaan valtava määrä erilaista tavaraa ympäri maata erilaisiin kohteisiin. On tärkeää edelleen kehittää ja tukea keskeistä toimialaa, jossa sattuu runsaasti työtapaturmia fyysisesti raskaassa ja epäsäännöllisessä työssä. Erityisesti lastaus- ja purkutyötä tulisi keventää kehittämällä työprosesseja, työmenetelmiä ja työvälineitä. Tutkimuksessa käytettiin GPS- paikannusta todentamaan ja visualisoimaan kuljetusreittejä. GPS:n käyttäminen tutkimuksessa oli lisäarvo, jolla tukija hahmotti kuljetun reitin pituutta ja aikaa, nopeutta sekä maantieteellistä sijaintia. Visualisoiminen onnistui hienosti esim. viemällä tallennettu reitti Google Earth ohjelmaan, jossa reittiin voidaan lisätä nimiä ja mahdollisesti kuvaa. Lisäksi tarkoituksena oli kokeilla uuden tutkimusmenetelmän käyttökelpoisuutta ja luotettavuutta, nimenomaan laitteena ja 23

Häiriötön jakelukuljetus 24 ohjelmaa puhelimessa. Kaikki laitteet ja ohjelmat toimivat moitteettomasti tutkimuksen aikana. VIDAR-menetelmä on kehitetty ensisijaisesti ergonomian kehittämishankkeisiin, joissa korostuu työntekijöiden osallistuva kehittämisote (Forsman ym. 2003, Väyrynen ym. 2004). Menetelmä soveltuu erilaisten töiden ja työvälineiden ergonomian arviointiin ja kehittämiseen. VIDAR-menetelmä on todettu helppokäyttöiseksi menetelmäksi ja sen käytön oppii nopeasti (Kadefors ja Forsman 2000, Forsman ym. 2003). Kuljettajat ymmärsivät menetelmän käyttöperiaatteen helposti. Kuljettajien ei tarvinnut analyysivaiheessa itse pysäyttää videokuvaa eikä kirjoittaa kommentteja, jolloin he pystyivät keskittymään videokuvan seuraamiseen. Kommentit pyrittiin kirjoittamaan henkilöiden lausumalla tavalla ja heiltä tarkistettiin ennen kommenttien tallentamista, että ne oli kirjoitettu heidän tarkoittamallaan tavalla. VIDAR-menetelmä on melko uusi, eikä sitä ole Suomessa vielä paljoa käytetty. Menetelmän käytöstä puuttuu toistaiseksi yhtenäinen ohjeistus, joten tutkijoiden toimintatavat voivat erota toisistaan suurestikin. Vaikuttavia asioita voivat olla mm. tutkijan perehtyneisyys kyseiseen aiheeseen, osallistuminen videoiden katseluun ja kannustuksen/ohjailun määrä. Tulosten vertailukelpoisuuden vuoksi tarvitaan ohjeistus esimerkiksi yhteydenotosta ja tutkimuksen informoimisesta tutkittavalle kohteelle, kuvattaville työntekijöille annettavista ohjeista työskentelyyn kuvauksen aikana, tutkijan roolista videoinnissa ja videomateriaalien käsittelyssä, analysointiajan sopimisesta, analysointiin osallistumisesta ja analysointiohjeistuksesta työntekijälle. SUS-kyselyn on todettu kattavan hyvin käytettävyyteen liittyvät asiat, kuten tuen tarpeen, oppimisen ja monimutkaisuuden. Tämän vuoksi sen on katsottu olevan hyvinkin validi tuotteen kokonaiskäytettävyyttä kuvaava menetelmä. Se korreloi hyvin muiden subjektiivisten käytettävyysmenetelmien kanssa. SUS-kysely ei kuitenkaan tuo minkäänlaista laadullista tietoa tuotteen käytettävyydestä (Vorne ym. 2002). Testihenkilöt kokivat SUS-kyselyn helposti ymmärrettäväksi. Koska lomake oli lyhyt, se oli helposti ja nopeasti täytettävissä. Vastaajan on todettu miettivän tarkemmin vastaustaan, kun havaitsee lomakkeen olevan lyhyt. Liian pitkät ja testihenkilöä turhauttavat lomakkeet saattavat vääristää tulosta (Vorne ym. 2002). Tämän hankkeen tulosten perusteella koehenkilöillä ei ollut ylirasittumisen vaaraa hengitys- ja verenkiertoelimistön kohdalla. Hengitys- ja verenkiertoelimistön kuormitus 24

Häiriötön jakelukuljetus 25 kuljetustyössä lisääntyy erityisesti silloin, kun joudutaan siirtämään rullakoita, lavoja ym. tavaraa pitkien etäisyyksien päästä. Näitä tilanteita ovat mm. katutyöt ja kiinteistöjen rakennustyöt tai jos purkupaikalle ei pääse ajamaan suoraan jonkin esteen takia (talvisin mm. lumi haittaa jakelua). Myös pitkät kuljetusmatkat rakennusten sisällä lisäävät niin hengitys- ja verenkiertoelimistön kuin tuki- ja liikuntaelimistön kuormittumista. Tuloksissa on huomioitava, että sydämen sykintätaajuusmittaukset vaihtelevat niin ajan kuin kuljetustyön luonteen osalta (ns. maakuntajakelu ja kaupunkijakelu). Kahdessa mittauksessa mitattiin koko työpäivän aikainen sydämen sykintätaajuus ja kolmessa mittauksessa noin puolet työpäivästä (työpäivä kuitenkin jatkuu samantyyppisenä, ns. kaupunkijakelua, ajomatkat lyhyet, enemmän kohteita). Lisäksi kahden kuljettajan osalta työpäivään sisältyi paljon ajamista (maakuntiin jakelua). Näin ollen sydämen sykintätaajuuden mittauksia voi pitää ryhmätasolla suuntaa antavina reittien erilaisuuden ja koehenkilöiden määrän takia. Tutkimuksen aikana tuotetut 15 hyvää ratkaisua liittyvät kuljetustoiminnan ohjausjärjestelmiin, digipiirturin käytön tehostamiseen, auton rakenteisiin, työvälineisiin, työmenetelmiin ja kaupan tilasuunnitteluun. Kerätyt ratkaisut kohdistuivat monipuolisesti eri alueisiin. Tutkimuksessa tuli esille, että kuljetusyritysten ja kuljettajien on vaikea tunnistaa omassa työssään käytössä olevia ratkaisuja ns. hyviksi ratkaisuiksi. Ratkaisuja voidaan pitää itsestäänselvyyksinä tai niiden merkitystä työkuormituksen ja työn sujuvuuden kannalta ei osata tunnistaa. Työvälineiden ergonomiaa ja käytettävyyttä pitäisi kehittää yhdessä käyttäjien, työvälinevalmistajien ja tutkijoiden kanssa. Erityisesti rullakon ja koukun kehittäminen koettiin tärkeäksi, sillä ne vaikuttavat kuljettajien päivittäiseen kuormittumiseen. Rullakko on laajasti käytössä ja sen rakenteen, teknisten ominaisuuksien ja käytettävyyden parantaminen on tärkeää. Koukun muotoilua ja kädensijaa tulisi kehittää paremmin tarkoitukseen sopivaksi. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kuljetusalan työ- ja apuvälineiden tuotekehityksessä, kuljetusyrityksissä hankintapäätöksiä tehtäessä ja kuljetusalan työn ja työolojen kehittämisessä. 25

Häiriötön jakelukuljetus 26 Lähteet Aarniola-Rinne M, Kalliomäki-Levanto T, Lehtelä J, Könni U, Toivonen R, Nevala N. LOGI- Käsin tehtävien nostojen ja siirtojen vähentäminen kaupan alalla logistiikkaketjua kehittämällä. Loppuraportti Sosiaali- ja terveysministeriölle 2008. 36 s. Brooke, J. (1996). SUS: A Quick and Dirty Usability Scale. In: P.W. Jordan, B. Thomas, B.A. Weerdmeester & I.L. McClelland (Eds.), Usability Evaluation in Industry. London: Taylor & Francis. (Also see http://www.cee.hw.ac.uk/~ph/sus.html) Forsman M, Pousette A, Persson O, Kjellberg A, Grundell LO, Soprani J, Bogårdh B, Christmansson M, Kadefors R. An easy-to-use participative video-computer method for ergonomic evaluation of complex work. Proceedings of IEA 2003, Seoul, Korea, Vol 1, s. 592-595. GPS-mittaus, tausta, virhelähteet ym. http://www.maanmittauslaitos.fi/. Luettu 20.11.2008. Keyserling WM, Monroe KA, Woolley CB, Ulin SS. Ergonomic considerations in trucking delivery operations: An evaluation of hand trucks and ramps. American Industrial Hygiene Association Journal 1999; 60: 22-31. Kuiper JI, Burdorf A, Verbeek JHAM, Frings-Dresen MHW, van der BeekAJ, Viikari-Juntura ERA. Epidemiological evidence on manual materials handling as a risk factor for back disorders: a systematic review. Int J Ind Ergon 1999; 24: 389-404. Launis M, Lehtelä J. Ergonomiaopas koneiden ja työvälineiden hankintaan, käyttöön ja tarkastamiseen. Työterveyslaitos 2006. Lindström K, Elo AL, Kandolin I, Ketola R, Lehtelä J, Leppänen A, Lindholm H, Rasa PL, Sallinen M, Simola A. Työkuormitus ja sen arviointimenetelmät. Työterveyslaitos, Helsinki 2002. Okunribido OO, Magnusson M, Pope M. Delivery drivers and low-back pain: A study of the exposures to posture demands, manual materials handling and whole-body vibration. Int J Ind Ergon 2006; 36: 265-273. Pheasant ST. Bodyspace: antropometry, ergonomics and the design of work (2nd edition). Taylor & Francis, London 1996. 26

Häiriötön jakelukuljetus 27 Price D, McGrath PA, Rafii A, Buckinham B. The validation of visual analoque scale as ratio scale measure for chronic and experimental pain. Pain 1983; 17: 45-56. Päivittäistavarakauppa ja ympäristö. Katsaus päivittäistavarakaupan ympäristövaikutuksiin vuonna 2003. Päivittäistavarakauppa ry. (saatavilla www.pty.fi ). Qvist E, Saaranen P. Työn ja työliikenteen turvallisuuden kehittämishanke tavarankuljetusalalla. Työtieteen hankeraportteja 22. Oulun yliopisto. Oulu 2005. Salanne I, Keskinen E, Kärmeniemi P, Leskinen T, Olkkonen S, Hiltunen L, Mönkkönen P. Tiekuljetusten liikenneturvallisuuden, logistiikan, työolojen ja ammatin houkuttelevuuden väliset yhteydet - Logho-projekti. Työ ja ihminen, Tutkimusraportti 30, Työterveyslaitos 2006. SFS-EN ISO 9241-11 Näyttöpäätteillä tehtävän toimistotyön ergonomiset vaatimukset. Osa 11: Käytettävyyden määrittely ja arviointi. Suomen Standardoimisliitto SFS, 1998. St-Vincent M, Denis D, Imbeau D, Laberge M. Work factors affecting manual materials handling in a warehouse superstore. Int J Ind Ergon 2005; 35: 33 46. Van der Beek AJ, Frings-Dresen MHW, van Dijk FJH, Kemper HCG, Meijman TF. Loading and unloading by lorry drivers and musculoskeletal complaints. Int J Ind Ergon 1993; 12: 13-23. Virzi R. Refining the test phase of usability evaluation: How many subjects is enough? Human Factors 1992; 34: 457-468. Vorne J, Turunen T, Toivonen M, Anttonen H. Käytettävyydellä potkua tuotekehitykseen. Oulun aluetyöterveyslaitos. 2002. <http://www.ttl.fi/nr/rdonlyres/d8ae4e83-b63e-4e3d- 8DFE-45126A58C42F/0/kaytettavyydella_potkua_tuotekehitykseen.pdf>. (Luettu: 19.12.2008) Väyrynen S, Nevala N, Päivinen M. Ergonomia ja käytettävyys suunnittelussa. Teknologiainfo Teknova Oy. Tammer-Paino Oy, Tampere 2004. 330 s. 27

Häiriötön jakelukuljetus 28 TIEDOTE 20.5.2008 Liite 1 HÄITEK - HÄIRIÖTÖN JAKELUKULJETUS 2007-2009 Hankkeen tavoitteena on kehittää jakelukuljetuskuorma-autojen ohjaamon ulkopuolisesta toiminnasta mahdollisimman häiriötöntä ja tehokasta hyödyntämällä innovatiivista, käyttäjä-keskeistä teknologiakehitystä. Hankkeessa ovat mukana Teknologiateollisuus ry., Kulkuneuvo-valmistajat, Työsuojelurahasto, Tekes, Vakuutusala, STM, Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT ry ja Autoliikenteen työnantajaliitto ry. Kehittämisellä pyritään edistämään työturvallisuutta, parantamaan käytettävyyttä ja tuottavuutta sekä tasaamaan manuaalisen siirtymis- ja siirtämistyön kuormitushuippuja. Tutkijaosapuolina ovat Oulun yliopisto, Työterveyslaitos, Turun ammattikorkeakoulu sekä Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Hankkeen yhtenä osavaiheena tutkitaan kuljettajien työmenetelmiä, -asentoja, -tapoja sekä työympäristöä. Tutkimus toteutetaan Tampereen seudulla. Tutkimus tehdään normaalin työpäivän aikana, mahdollisimman vähän häiritsemättä kuljettajan normaalia työntekoa. Normaalin työpäivän lisäksi videoanalyysin purkuun menee 1-1 1/2 tuntia kuljettajaa kohti (voidaan tehdä heti työvuoron jälkeen tai jonakin muuna päivänä). Tutkimusmenetelmänä käytetään seuraavia menetelmiä: videoanalyysi - Vidar (kuvataan lastaustyötä terminaaleissa ja purkutyötä kaupoissa) työvälineiden käytettävyys (SUS-lomake) sydämen sykintätaajuus (sykemittaus työvuoron ajan) kysely tuki-ja liikuntaelimistön oireista Videokuvaukseen ja valokuvaukseen pyydetään henkilöiltä erillinen lupa. Hankkeeseen osallistuvien henkilöiden tiedot käsitellään Työterveyslaitoksella luottamuksellisesti, eikä yksittäisen henkilön tietoja tai vastauksia voi erottaa loppuraportista. Hankkeen aikana otettua videokuvaa ja valokuvia ei käytetä muuhun kuin tietojen analysointiin ilman asianomaisen henkilön lupaa. Henkilöllä on mahdollisuus perua tai keskeyttää osallistumisensa hankkeeseen missä vaiheessa tahansa syytä ilmoittamatta. Mahdolliset lisäkysymykset ja yhteydenotot: Mika Nyberg, asiantuntija, ergonomia Työterveyslaitos, Tampere, Ergonomia ja käytettävyys tiimi PL 486, 33101 Tampere 040-5575640, mika.nyberg@ttl.fi 28

Häiriötön jakelukuljetus 29 Liite 2 SOPIMUS VALOKUVIEN KÄYTÖSTÄ Annan luvan käyttää minusta otettuja valokuvia Työterveyslaitoksen tiedonvälityksessä; erilaisissa julkaisuissa, esitteissä ja internet-sivuilla. Kuvien aihe ja päivämäärä: Päiväys: Valokuvaaja: Allekirjoitus ja nimenselvennys: 29

Häiriötön jakelukuljetus 30 Häiriötön jakelunkuljetus Liite 3 Mittauspäivä / 2008 Paikkakunta Ulkolämpötila Työvuoro klo - Lastaustyö klo Purkutyö klo Henkilön taustatiedot Nimi Puhelinnumero Ammattinimike Peruskoulutus Ammatillinen koulutus (kuljetusala) Työnantaja Kuinka kauan olet tehnyt kuljettajan työtä? v kk 1. Ikä vuotta 2. Pituus cm 3. Paino kg 4. Onko sinulla viimeisen 7 päivän aikana ollut kipuja seuraavissa kehonosissa? (rasti ruutuun) Niska/hartia kyllä ei Selkä kyllä ei Yläraajat kyllä ei Alaraajat kyllä ei 5. Onko sinulla viimeisen 30 päivän aikana ollut kipuja seuraavissa kehonosissa? (rasti ruutuun) Niska/hartia kyllä ei Selkä kyllä ei Yläraajat kyllä ei Alaraajat kyllä ei 30

Häiriötön jakelukuljetus 31 Lastaustyö Rasitustuntemukset Miten rasittavalta lastaustyö tuntui kehon eri osissa? Vedä pystyviiva janalle siihen kohtaan, mikä parhaiten vastaa tämänhetkistä rasitustuntemustasi (0= ei lainkaan rasittunut; 100= erittäin rasittunut) Niska/hartia 0 100 ei lainkaan erittäin rasittunut rasittunut Selkä 0 100 ei lainkaan rasittunut erittäin rasittunut Yläraajat 0 100 ei lainkaan erittäin rasittunut rasittunut Alaraajat 0 100 ei lainkaan rasittunut erittäin rasittunut Alaraajat Yläraajat Selkä Alaraajat 31

Häiriötön jakelukuljetus 32 Purkutyö Rasitustuntemukset Miten rasittavalta purkutyö tuntui kehon eri osissa? Vedä pystyviiva janalle siihen kohtaan, mikä parhaiten vastaa tämänhetkistä rasitustuntemustasi (0= ei lainkaan rasittunut; 100= erittäin rasittunut) Niska/hartia 0 100 ei lainkaan erittäin rasittunut rasittunut Selkä 0 100 ei lainkaan erittäin rasittunut rasittunut Yläraajat 0 100 ei lainkaan rasittunut erittäin rasittunut Alaraajat 0 100 ei lainkaan erittäin rasittunut rasittunut Niska- hartia Yläraajat Selkä Alaraajat 32

Häiriötön jakelukuljetus 33 Työväline Malli Mikä työvälineen käytössä on hankalaa? Miten työvälinettä tulisi mielestäsi kehittää? 33

Häiriötön jakelukuljetus 34 Tuotteen käytettävyyden arviointi Liite 4 SUS, system usability scale Digital Equipment Corporation, 1986 Nimi pvm Vahvasti eri mieltä Vahvasti samaa mieltä 1. Olen sitä mieltä, että voisin käyttää tätä tuotetta säännöllisesti. 1 2 3 4 5 2. Tuote on mielestäni liian monimutkainen. 1 2 3 4 5 3. Tuotetta on mielestäni helppo käyttää. 1 2 3 4 5 4. Mielestäni tuotteen käytön oppiminen vaatii kokeneen käyttäjän opastusta. 1 2 3 4 5 5. Mielestäni tuotteen eri toiminnot on liitetty toisiinsa onnistuneesti. 1 2 3 4 5 6. Mielestäni tuotteessa on liikaa epäjohdonmukaisuuksia. 1 2 3 4 5 7. Uskon, että useimmat oppivat käyttämään tuotetta hyvin nopeasti. 1 2 3 4 5 8. Mielestäni tuotetta on hyvin kömpelö käyttää. 1 2 3 4 5 9. Tunsin oloni hyvin luottavaiseksi tuotetta käyttäessäni. 1 2 3 4 5 10. Mielestäni ennen tuotteen käyttöä pitää opetella paljon uusia asioita. 1 2 3 4 5 34

Häiriötön jakelukuljetus 35 Liite 5 EMobile kuljetus kuljetusliikkeen kuljetustoiminnan ohjausjärjestelmä Hyvä ratkaisu ohjelmistokokonaisuus kuljetusliikkeiden kuljetusten hallintaan toimintaohjeet ja asiakkaan yhteystiedot välitetään käyntikohteesta ajoneuvossa olevaan ajoneuvotietokoneeseen ajoneuvosovellus on käytettävissä ajoneuvotietokoneen kosketusnäytöllä kuljettaja saa tiedot käyntikohteesta reaaliajassa kuljettajan työpäivän muutokset ovat luettavissa reaaliajassa kuljettajan työpäätteeltä ajoneuvoseuranta tapahtuu kuljetusliikkeen toimistolta Perustelu ajoneuvossa nähdään kartalta kohteen sijainti, asiakkaan yhteystiedot ja kohteeseen liittyvät erillisohjeet kuljettaja voi valita reittikohteet haluamassaan järjestyksessä muita ajoneuvoja voidaan varoittaa kohteissa muuttuneista olosuhteista, esimerkiksi liukkaudesta ajoneuvo voidaan poikkeustilanteissa (onnettomuus, ajoneuvon varastaminen) paikantaa nopeasti ja helposti avunsaanti nopeutuu ja turvallisuus lisääntyy Huomioitavaa lisää kuljettajien ja ajoneuvojen turvallisuutta käyttöönottoon kuuluva koulutus korvaa osan kuljettajan ammattipätevyyskoulutuksesta Kohderyhmä kuljetus- ja logistiikka-alan yritykset Linkit www.ebsolut.fi Hakusanat kuljetus, logistiikka, kuljetusohjelmistot, logistiikan ohjelmistot 35