Tietoa maahanmuuttajuudesta sekä maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kanssa toimivista organisaatioista ja tahoista Rovaniemellä

Tietoa maahanmuuttajuudesta sekä maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kanssa toimivista organisaatioista ja tahoista Rovaniemellä Rovapolut projekti Sanna Hiltunen Maiju Häkkilä Huhtikuu 2010

Alkusanat Rovaniemi on kansainvälistynyt viime vuosina kovaa vauhtia. Pysyväisluontoisesti täällä asuu ihmisiä yli 70 maasta tai kansallisuudesta. Rovaniemi on tunnettu turismistaan, mutta myös monet muut syyt kuin matkailu tuovat katukuvaamme lisäväriä. Julkisissa keskusteluissa sekä kahvipöydissä liikkuu monenlaista tietoa Rovaniemellä oleskelevista maahanmuuttajista ja ulkomaalaisista. On vaikea sanoa miksi vierasta kieltä puhuva tai hieman kantasuomalaisista ulkonäöllisesti poikkeava henkilö on Rovaniemellä. Onko hän turisti, EU-kansalainen, jolla on vapaa liikkuvuus unionin alueella, pakolainen, aviopuoliso, suomalaista sukujuurta, turvapaikanhakija vai suomalainen? Niputammeko liian helposti erilaiset ihmiset suurempiin ryhmiin vai lokeroimmeko liikaa erilaisuuteen vedoten? Millaista tietoa tarvitsemme uusrovaniemeläisistä? Onko sillä merkitystä miksi kukanenkin meistä on päätynyt astelemaan Rovaniemen katuja? Rovapolut projektin ohjausryhmä pyysi hanketta kokoamaan tietopaketin maahanmuuttajuuteen liittyvistä termeistä, käytännöistä ja toimijoista Rovaniemellä. Useissa muissakin yhteyksissä on tullut esille, että tarve tällaiselle koonnille on. Tavoitteena on tehdä maahanmuuttajiin, pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin liittyvät termit, erot, yhteneväisyydet sekä toimijat tutuiksi. Tarkoituksena on että henkilö, jolla ei ole mitään erityistä tietoa maahanmuuttajatyöstä aikaisemmin, saa käsityksen siitä kuka mitäkin tekee ja kenen kanssa. Tavoitteena on myös ollut tuoda esille eri toimijoiden työtä ja vastuualueita ja mm. selkeyttää kunnan, valtion ja kolmannen sektorin rooleja. Ensimmäinen painos loppui hyvin nopeasti ja nyt käsissäsi on toinen uudistettu painos viranomaisinfosta. Toivottavasti lukupaketti on mielenkiintoinen ja saat siitä lisää tietoa! Terveisin, Rovapolut projektin väki 1

Sisältö SANASTO... 1 Kiintiöpakolaisen valinta (Migrin kaaviokuva)... 4 OLESKELULUVAT... 5 KOTOUTTAMINEN, MITÄ SE ON?... 7 MAAHANMUUTTAJAN SOSIAALITURVA JA TOIMEENTULO SUOMESSA... 9 Turvapaikan hakeminen (Migrin kaaviokuva)...10 TURVAPAIKANHAKIJOIDEN JA MAAHANMUUTTAJIEN KANSSA TOIMIVIA TAHOJA ROVANIEMELLÄ...11 PROJEKTIT...15 MAAHANMUUTTAJAN KOULUTUSMAHDOLLISUUDET ROVANIEMELLÄ...16 Kuka tekee, mitä ja kenen kanssa Rovaniemellä (kaaviokuva)...17 ROVANIEMELLÄ TOIMIVIEN TAHOJEN YHTEYSTIEDOT...18 LÄHTEET...19

SANASTO Maahanmuuttaja/Maastamuuttaja on maasta toiseen muuttava henkilö. Yleis- käsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia henkilöitä. Ulkomaalainen on henkilö joka ei ole suomen kansalainen. Kiintiöpakolainen on henkilö, jolla on YK:n pakolaisasiain iain päävaltuutetun (UNHCR) myöntämä pakosaapuu maahan valtion määrittelemän pakolaiskiintiön puitteissa. Suomi on sitoutunut Geneven vuoden 1951 pakolaisten oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen (pakolaissopimuksen) ja muiden kansainvälisten ihmisoikeussopimusten edellyttämin tavoin antamaan kansainvälistä suojelua sitä tarvitseville sekä antamaan tukensa YK:n pakolaisjärjestölle (UNHCR) pakolaissopimuk- laisen asema ja hän sen toimeenpanon valvonnassa. Kiintiöpakolaiset valitaan YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n rekiste- röimien ja Suomelle esittämien henkilöiden joukosta. Suomeen sijoitettavat valitaan ehdotettujen joukosta haastatteluin, jotka suomalainen delegaatio tekee paikan päällä esimerkiksi pakolaisleirillä. Viime vuosina suomen pakolaiskiintiö on ollut 750. YK:n pakolaisjärjestön kautta tuleville kiintiöpakolaisille myönnetään Suomessa pakolaisstatus. Suurin osa viime vuosina Suomeen tulleista kiintiöpa- kolaisista on ollut myanmarilaisia, irakilaisia, kongolaisia ja iranilaisia. Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty kansainvälistä suojelua kotimaansa ulkopuolella. Hän on paennut kotimaastaan ihmisoikeusrikkomuksia, sotaa ja levottomuuksia. Hän on joutunut jättämään kotimaansa, koska hänellä on perusteltu syy pelätä joutuvansa vainotuksi. Pakolaista vainotaan hänen alkuperänsä, kansallisuutensa, a, uskontonsa, yhteiskunnallisen n ryhmänsä tai poliittisen mielipiteensä perusteella. Pakolaisten vastaanotto tapahtuu sekä pakolaiskiintiön puitteissa että myöntämällä oles- kelulupia henkilöille, jotka hakevat kansainvälistä suojelua. Turvapaikanhakija on henkilö, joka hakee turvaa vieraasta valtiosta. Suomesta turvapaikkaa hakeva voi hakea sitä heti rajalta tai maahantulon jälkeen poliisilta. Turvapaikanhakijalle voidaan myöntää pakolaisstatus, joka perustuu henkilökohtaiseen vainoon tai oleskelulupa suojelunkun häntä uhkaa epäinhimillinen kohtelu kotimaassaan. Suomen lain mukaan hakijalle voidaan tarpeen perusteella, myöntää oleskelulupa myös yksilöllisistä inhimillisistä syistä tai tilapäinen oleskelulupa. Köyhyys sinänsä ei kuitenkaan oikeuta saamaan turvapaikkaa. Jos huono elintaso on ainoa peruste turvapaikkahakemukselle, hakemus hylätään. Henkilö, joka hakee turvapaikkaa, ei oleskele maassa laittomasti. Turvapaikanhakijat voivat tehdä työtä kolmen kuukauden maassaolon jälkeen. Tällöin he maksavat veroja eivätkä saa ylimääräistä tukea. Lapsilisään tai esimerkiksi opintotukeen turvapaikanhakijat eivät ole oikeutettuja. Yksintulleet lapset (alle 18-vuotiaat) ovat erityisen haavoitturyhmä turvapaikanhakijoiden joukossa. Ilman huoltajaa saapuneiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrä on Suomessa vaihdellut alle sadasta noin 700 vuodessa (vuonna 2008 saapui 706). Lapset saapuvat epävakaista maista kuten Irakista, Somali- vainen asta, Afganistanista ja Kongosta. Yksin tullut lapsi voi saada myös kielteisen päätöksen tai hänet voidaan palauttaa Dublin-asetuksen mukaisesti toiseen EU-maahan. 1

Kansainvälisellä suojelulla tarkoitetaan Suomessa pakolaisasemaa ja suojelun tarpeen perusteella myönnettävää oleskelulupaa. Kansainvälisen suojelun piiriin kuuluvat turvapaikkamenettelyn tai kiintiövalintamenettelyn kautta pakolaisaseman saaneet ulkomaalaiset sekä näiden perheenjäsenet. Lisäksi kansainvälisen suojelun piiriin kuuluvat henkilöt, joille ei ole myönnetty turvapaikkaa ja jotka eivät kuulu pakolaiskiintiöön, mutta joiden ei katsota turvallisesti voivan palata kotimaahansa. Tällaisille henkilöille ja heidän perheenjäsenilleen voidaan myöntää oleskelulupa suojelun tarpeen perusteella. Perheenyhdistäminen tarkoittaa sitä että, pakolainen voi saada lähiomaisensa Suomeen perheenyhdistämisen kautta. Lähiomaiseksi katsotaan puoliso ja alaikäiset lapset. Pakolaisen perheenyhdistäminen perustuu kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja Suomen ulkomaalaislakiin. Mikäli ilman huoltajaa tulleelle lapselle myönnetään turvapaikka tai oleskelulupa suojeluntarpeen perusteella, on hänellä oikeus saada Suomeen vanhempansa ja alaikäiset sisaruksensa. Mikäli yksintullut alaikäinen ehtii täyttää 18 vuotta ennen kuin päätös turvapaikkahakemukseen tulee, hän ei ole enää oikeutettu pakolaisen perheenyhdistämiseen. Muiden kuin pakolaisstatuksen tai oleskeluluvan suojelun tarpeen perusteella saaneiden tulee osoittaa voivansa elättää perheensä, jotta voi saada perheensä Suomeen. Maahanmuuttovirasto (Migri) on sisäasiainministeriön alainen virasto, joka käsittelee ja ratkaisee maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen sekä Suomen kansalaisuuteen liittyviä asioita. Toimintansa virasto aloitti nimellä Ulkomaalaisvirasto, mutta vuoden 2008 alusta nimi vaihtui Maahanmuuttovirastoksi. Dublin-asetuksen mukaan se EU:n jäsenvaltio (myös Norja, Islanti ja Sveitsi), jossa turvapaikanhakija ensimmäisenä hakee turvapaikkaa tai jonka kautta hän tulee unionin alueelle, on velvollinen käsittelemään turvapaikkahakemuksen. Jokaiselta yli 14-vuotiaalta turvapaikanhakijalta otetaan sormenjäljet hänen hakiessaan turvapaikkaa EU:ssa. Sormenjälkiä vertailemalla voidaan selvittää, onko hakija hakenut turvapaikkaa jossain muussa EU-maassa. Tällöin hakija palautetaan vastuussa olevaan maahan turvapaikkamenettelyyn. Vaikka sormenjälkiä ei olisi otettu, mutta selviää, mihin EUmaahan henkilö ensimmäisenä on saapunut, hänen turvapaikkahakemuksensa käsitellään siellä. Paluumuuttajat: 1990-luvun alusta lähtien entisen Neuvostoliiton alueella asuvien inkerinsuomalaisten ja muiden suomalaista syntyperää olevien henkilöiden on ollut mahdollista muuttaa erityissäännösten perusteella Suomeen. Yhteensä paluumuuttajia on saapunut noin 25 000 lähinnä Venäjältä ja Virosta. Lähtöalueella paluumuuttajille järjestetään muuttovalmennusta ja siihen liittyvää suomen kielen opetusta. Valtio korvaa kunnille paluumuuttajista aiheutuvia kustannuksia, esim. toimeentuloja kotouttamistukimenoja voidaan korvata puolen vuoden ajalta. Siirtolainen on henkilö, joka muuttaa maasta toiseen rakentaakseen siellä itselleen uuden elämän. Hän voi olla maastamuuttaja tai maahanmuuttaja. Suomalaiset ovat lähteneet siirtolaisina mm. Ruotsiin ja Amerikkaan. 2

Työperäinen maahanmuuttaja tulee Suomeen töihin. Oikeus tehdä ansiotyötä Suomessa määräytyy kansalaisuuden mukaan. EU/ETA-maat: Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaiset saavat työskennellä Suomessa ilman työntekijän oleskelulupaa. Vastaava oikeus on myös Norjan, Islannin, Liechtensteinin ja Sveitsin kansalaisilla. ETA-alueen ulkopuolisten maiden kansalaisilta vaaditaan lähtökohtaisesti työntekijän oleskelulupa. Työnantajan velvollisuutena on varmistua siitä, että palvelukseen tulevalla ja palveluksessa olevalla ulkomaalaisella on vaadittava työntekijän oleskelulupa tai että hän ei tarvitse oleskelulupaa. Suomeen lähetetyllä työntekijällä tarkoitetaan työntekijää, joka työskentelee tavallisesti muussa valtiossa kuin Suomessa ja jonka toiseen valtioon sijoittautunut työnantaja lähettää työhön Suomeen rajoitetuksi ajaksi. Ulkomaalainen voi opiskella Suomessa, jos hänellä on opiskelupaikka suomalaisessa oppilaitoksessa ja opinnot ovat ammattiin tai tutkintoon johtavia. Hän on tällöin maassa opiskelijan oleskeluluvalla. Vain perustellusta syystä muihin kuin tutkintoon tai ammattiin johtaviin opintoihin voidaan myöntää oleskelulupa. Euroopan unionin kansalaiset ja heihin rinnastettavat voivat olla opiskeluaikanaan töissä rajoittamattomasti. Muista maista tulevat opiskelijat voivat tehdä rajoitetusti työtä opiskelua varten myönnetyn oleskeluluvan perusteella, jos työ on tutkintoon sisältyvää työharjoittelua tai jos työ on osa-aikaista, eikä sitä ole enempää kuin 20 tuntia viikossa. Kokoaikaista työtä voi tehdä aikana, jolloin oppilaitoksessa ei järjestetä varsinaista opetusta eli tavallisesti kesä- ja joululoman aikana. Metsämarjan poimijoilla on oikeus poimia marjoja sekä yksityisistä että valtion metsistä. Tämä oikeus perustuu jokamiehenoikeuksiin. Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan vapaata kulkuoikeutta sekä muun muassa oikeutta poimia marjoja ja sieniä. Jokamiehenoikeuksien käyttämiseen ei tarvita maanomistajan lupaa eikä siitä tarvitse maksaa mitään. Jokamiehenoikeuksia ei ole sidottu niitä käyttävään henkilöön tai toiminnan tarkoitukseen. Jokamiehenoikeudet ovat täten sanatarkasti jokaisen oikeuksia eikä niiden käyttö ole rajoitettu ainoastaan Suomen kansalaisiin. Poimimisoikeuden kansalaisneutraalisuus merkitsee käytännössä sitä, että suomalaisten lisäksi ulkomaalainenkin voi poimia marjoja oleskellessaan maassa viisumilla, viisumivapaasti, oleskeluluvalla sekä EU:n vapaan liikkuvuuden puitteissa. Jokamiehenoikeuksia voi myös käyttää ansaitsemis- tai kaupallisessa tarkoituksessa. Marjanpoimijat ovat suomessa pääsääntöisesti turistiviisumilla. Viisumivelvollisen maan kansalainen voi saapua Suomeen metsämarjanpoimintaan Schengen-viisumilla sen voimassaoloajan ja oleskeluajan puitteissa, korkeintaan kolmen kuukauden ajaksi. Sama aikaraja koskee viisumivapaan maan kansalaista. Ulkomaalaisen on täytettävä maahantuloedellytykset, vaikka työntekijän oleskelulupaa ei häneltä edellytetäkään. Maahantuloedellytyksistä säädetään ulkomaalaislaissa, joka pohjautuu Euroopan yhteisöjen yhteiseen viisumipolitiikkaan eli niin sanottuun Schengenin säännöstöön. Suomalainen sosiaaliturva ei koske lyhytaikaisesti maassa oleskelevia henkilöitä, eikä näin ollen myöskään marjapoimijoita. 3

Kiintiöpakolaisen valinta Migrin kaaviokuva http://www.migri.fi/download.asp?id=kaaviokuva%5fkiinti%c3%b6pakolaiset;1447; {778C0CB2-F41C-48B4-89B7-BD2D720E9E1E} TÄHÄN KUVA kiintiöpakolaisen valinta ERI TIEDOSTOSTA, EI TÄTÄ SIVUA!!!! 4

OLESKELULUVAT Oleskelulupa on lupa saapua toistuvasti maahan ja oleskella maassa. Oleskelulupa myönnetään ulkomaalaiselle muuta kuin matkailua tai siihen verrattavaa lyhytaikaista oleskelua varten. Viisumi on maahantulolupa, joka myönnetään ulkomaalaiselle matkailua tai siihen verrattavaa lyhytaikaista oleskelua varten. Viisumilajeja ovat kauttakulkuviisumi, kertaviisumi, lentokentän kauttakulkuviisumi, paluuviisumi ja toistuvaisviisumi. Tilapäinen oleskelulupa (B) myönnetään ulkomaalaiselle, jonka tarkoituksena ei ole jäädä Suomeen pysyvästi. Lupa on uusittava määräajan päätyttyä. Jatkuva oleskelulupa (A) myönnetään ulkomaalaiselle, laiselle, joka on tullut Suomeen pysyvässä maahanmuuttotarkoituksessa. tuksessa. Lupa on uusittava määräajan päätyttyä. Pysyvä oleskelulupa (P) myönnetään henkilölle, joka on oleskellut Suomessa yhtäjaksoisesti jatkuvalla oleskeluluvalla neljä vuotta. Oles- kelun syy tai muut erityiset syyt voivat aiheuttaa poikkeuksia. Lupa myönnetään toistaiseksi eikä sitä tarvitse uusia. Oleskelulupatyypit Suomessa Työntekijän oleskelulupa anotaan ennen Suomeen saapumista joko Suomen ulkomaanedustustosta, työ- ja elinkeinotoimistosta (TE toimisto) tai kihlakunnan poliisilaitokselta. Lupa on joko tilapäinen tai jatkuva. Lupaa hakiessa on oltava jo työpaikka Suomessa. Työntekijän oleskelulupahakemuksen voi tehdä joko työntekijä tai työnantaja. EU:n jäsenmaiden kansalaiset ja heihin rinnastettavat Islannin, Liechtensteinin, Norjan sekä Sveitsin kansalaiset eivät tarvitse työntekijän oleskelulupaa, jos työ kesän 3 kuukautta. Kolmea kuukautta pidempään kestävään työhön ulkomaalaisen on rekisteröitävä oleskeluoikeutensa poliisilla. Poliisi rekisteröi oleskeluoikeuden ulkomaalaisrekisteriin ja antaa tää enintään rekisteröitymisestä todistuksen. EU tai ETA maan kansalaisen on rekisteröitävä oleskeluoikeutensa poliisille, jos maassa oleskelu kestää yli 3 kuukautta. Pohjoismaalaiselle riittää rekisteröityminen maistraattiin. 5

Elinkeinonharjoittajan oleskelulupaa on haettava ennen Suomeen tuloa, jos aikoo harjoittaa itsenäistä elinkeinoa tai ammattia Suomessa. Hakemus jätetään Suomen edustustoon, osapäätöksen luvasta tekee TE-keskus ja lopullisen päätöksen luvan myöntämisestä tekee Maahanmuuttovirasto. Elinkeinonharjoittajan oleskelulupaa eivät tarvitse EU:n jäsenmaiden kansalaiset ja heihin rinnastettavat. Opiskelijan oleskelulupa Ulkomaalaisen opiskelijan, joka ei ole EU-kansalainen tai heihin rinnastettava, on hankittava oleskelulupa, jos opinnot Suomessa kestävät yli kolme kuukautta. EU-kansalaisten sekä Liechtensteinin ja Sveitsin kansalaisten on rekisteröitävä oleskeluoikeutensa Suomessa poliisilla, jos opiskelu kestää yli kolme kuukautta. Pohjoismaiden (Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin) kansalaisten rekisteröinti tapahtuu maistraatissa, jos oleskelu kestää yli kuusi kuukautta. Opiskelijalle myönnettävä oleskelulupa on luonteeltaan tilapäinen. Jos opinnot kestävät yli vuoden, oleskelulupa myönnetään yleensä vuodeksi kerrallaan. Lupatarrassa tilapäinen oleskelulupa merkitään kirjaintunnuksella B. Luvan myöntäminen edellyttää lisäksi, että opiskelijalla on riittävät varat Suomessa opiskelua varten (käytännössä noin 500 euroa / kk tai 6 000 euroa / vuosi) ja voimassa oleva riittävän kattava sairausvakuutus. Pohjoismaisten opiskelijoiden ei tarvitse esittää selvitystä rahavaroistaan. Suomen valtio ei kustanna eikä korvaa opiskelijan sairaudenhoidosta aiheutuvia kuluja. Opiskelutarkoituksessa Suomeen tullut ulkomaalainen ei voi saada opintotukea Suomesta. Oleskelulupaa perhesiteen perusteella voi hakea henkilö, jonka perheenjäsen asuu Suomessa. Perheenjäseniksi lasketaan avio- ja rekisteröity puoliso, alaikäinen lapsi ja ala-ikäisen huoltaja. Avopuoliso voi saada luvan, jos puolisot ovat asuneet yhdessä kaksi vuotta tai heillä on yhteinen lapsi. Muu omainen voi saada luvan vain poikkeustapauksessa. Jos hakija on Suomen kansalaisen perheenjäsen ja hän on itse jättänyt hakemuksensa Suomessa, lupapäätöksen tekee poliisi. Jos hakemus on jätetty edustustoon tai hakija on Suomessa asuvan ulkomaalaisen perheenjäsen, ratkaisun tekee Maahanmuuttovirasto (Migri). Hakemuksen voi jättää ulkomailla oleva perheenjäsen tai Suomessa asuva perheenkokoaja. Ulkomailla hakemus jätetään Suomen edustustoon, Suomessa poliisille. Suomen kansalaisen perheenjäsen voi hakea lupaa myös Suomessa ulkomaalaisen perheenjäsen vain poikkeustapauksessa. Päätöstä on odotettava maassa, jossa hakemus on jätetty. 6

KOTOUTTAMINEN, MITÄ SE ON? Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (kotouttamislaki) on säädetty edistämään maahanmuuttajien kotoutumista, tasa-arvoa ja valinnan vapautta. Käytännössä lakia toteutetaan järjestämällä toimenpiteitä, jotka tukevat yhteiskunnassa tarvittavien keskeisten tietojen ja taitojen saavuttamista. Yhtenä toimenpiteenä on myös turvata turvapaikanhakijoiden välttämätön toimeentulo ja huolenpito järjestämällä turvapaikanhakijoiden vastaanotto. Kotouttamislain piiriin kuuluvat kaikki vakituisesti Suomeen asettuneet maahanmuuttajat, joilla on oleskelulupa ja kotikunta Suomessa Maahanmuuttaja kuuluu kotouttamislain piiriin kolmen ensimmäisen maassaolovuotensa ajan. Kotouttamislakia ei sovelleta muun muassa opiskelun perusteella tai muussa tilapäisessä tarkoituksessa oleskeluluvan saaneisiin ulkomaalaisiin. Kotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajan yksilöllistä kehitystä. Kotoutumisen tavoitteena on se että maahanmuuttaja osallistuu työelämään ja yhteiskunnan toimintaan säilyttäen kuitenkin samalla omaa kieltään ja kulttuuriaan. Kotouttamisella tarkoitetaan viranomaisten järjestämiä kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja voimavaroja. Kotoutumissuunnitelmassa sovitaan kunnan, TE-toimiston ja maahanmuuttajan kesken toimenpiteistä, jotka tukevat maahanmuuttajaa ja hänen perhettään yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavien tietojen ja taitojen hankkimisessa. Kotoutumissuunnitelmassa voidaan sopia suomen tai ruotsin kielen opiskelun, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen, maahanmuuttajan omaehtoisen koulutuksen, ammatinvalinnanohjauksen ja kuntoutuksen, työharjoittelun, työelämävalmennuksen, valmistavan opetuksen, lasten ja nuorten kotoutumisen tukemisesta sekä muiden niihin rinnastettavien kohtuullisiksi katsottavien kotoutumista tukevien toimenpiteiden järjestämisestä. Maahanmuuttajalla, jolla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan, on velvollisuus osallistua kotoutumissuunnitelman laatimiseen sekä suunnitelmassa sovittuihin palveluihin ja toimenpiteisiin. Kotoutumiskoulutus on tarkoitettu maahanmuuttajille, jotka tarvitsevat työllistymistä ja muuta kotoutumista edistävää ja tukevaa koulutusta. Suomen tai ruotsin kielen oppiminen on yksi kotoutumisen tärkeimmistä tekijöistä. Kotoutumiskoulutusta järjestetään laajasti työvoimakoulutuksena, jolloin ensisijaisena kohderyhmänä ovat työttöminä työnhakijoina olevat maahanmuuttajat. Suomen ja ruotsin kielen opiskelun ohessa koulutuksessa annetaan tietoa yhteiskunnasta ja työelämästä. Keskimääräinen koulutuksen kesto on yksi lukuvuosi. Kielitaitoa ja yhteiskunnan tuntemusta voi lisätä myös opiskelemalla esim. kansalais- ja työväenopistoissa, aikuislukioissa, kansanopistoissa tai avoimissa korkeakouluissa. Kotoutumiskoulutuksen tehtävänä on antaa aikuiselle maahanmuuttajalle sellaiset kielelliset, yhteiskunnalliset, kulttuuriset ja elämänhallintaan liittyvät valmiudet, joiden avulla hän pystyy selviytymään jokapäiväisen elämän tilanteissa uudessa ympäristössään, toimimaan työelämässä, hakeutumaan jatko-opintoihin sekä toimimaan suomalaisen kansalaisyhteiskunnan aktiivisena, täysivaltaisena ja tasa-arvoisena jäsenenä. 7

Kotoutumistuki on maahanmuuttajalle kotoutumissuunnitelman aikaisen toimeentulon turvaamiseksi tarkoitettu tuki, jonka avulla mm. edistetään ja parannetaan tuen saajan työelämään ja jatkokoulutukseen hakeutumista. Kotoutumistuki muodostuu työmarkkinatuesta ja tarvittaessa toimeentulotuesta (työttömyysturvalaki 1290/2002 7 luku 1 ja 4 ja kotouttamislaki 12 ). Kotoutumistuen maksaa Kela ja toimeentulotuen kunta. Kotoutumistuki myönnetään pelkkänä toimeentulotukena, jos maahanmuuttajalle on vahvistettu kotoutumissuunnitelma, mutta hän ei voi saada kotoutumistukea työmarkkinatukena (esim. äitiyslomalla oleva kotiäiti tai eläkeläinen) ja on toimeentulotuen tarpeessa. Toimeentulotukea voidaan myös myöntää kotoutumistukena maksettavan työmarkkinatuen täydennyksenä, jos asiakas on tuen tarpeessa. Työvoimapoliittiseen koulutukseen rinnastettava toimenpide tarkoittaa käytännössä sitä, että maahanmuuttajan kanssa on yksilöllisesti sovittu erilaisista koulutusväylistä jotka edistävät maahanmuuttajan kotoutumista. Työ- ja elinkeinotoimisto voi hyväksyä rinnasteiseksi toimenpiteeksi suomen kielen opintojen ohessa myös sellaisia opintoja, jotka tähtäävät peruskoulun, lukion tai ammattitutkinnon suorittamiseen sekä täydentäviin korkeakoulu- tai lisäopintoihin. Rinnasteinen toimenpide voi sisältää myös työharjoittelua tai suomenkielen opiskelua työpaikalla. Osallistumisesta näihin ns. rinnasteisiin koulutuksiin on aina sovittava työ- ja elinkeinotoimistossa ennen koulutuksen alkamista. Työttömänä työnhakijana oleva pakolainen tai muu maahanmuuttaja saa samaa työttömyyspäivärahaa samoin perustein kuin suomalainen (kotoutumistuki vastaa määrältään työmarkkinatukea ja sitä saadakseen maahanmuuttajan on osallistuttava hänelle osoitettuihin toimenpiteisiin). Pakolaiset, kuten muutkin, maksavat saamistaan tuloista veroa. Ulkomaan kansalaiset Rovaniemellä 31.12.2009 Rovaniemellä asui 1186 ulkomaalaista pysyväisluontoisesti. Tähän lukuun kuuluvat pakolaiset, työperäiset maahanmuuttajat, avioliiton tai perhesiteen kautta tulleet, paluumuuttajat jne. Suurimmat kansalaisuusryhmät ovat: Venäjä (noin) 170 Ruotsi 130 Myanmar 100 Somalia 75 Irak 70 Afganistan 70 Kiina 65 Saksa 50 Yhteensä Rovaniemellä on edustettuna 82 eri kansalaisuutta. Suomen kansalaisuuden saaneet ulkomaalaistaustaiset henkilöt tai ulkomaalaiset vaihto-opiskelijat eivät kuulu näihin lukuihin. Ulkomaan kansalaiset Suomessa Suurimmat pysyväisluontoisesti oleskelevat kansalaisuusryhmät Suomessa 31.12.2009 Venäjä 28 000 Viro 25 400 Ruotsi 8500 Somalia 5500 Kiina 5000 Thaimaa 4400 Irak 3900 Turkki 3800 Saksa 3500 Iso-Britannia 3300 8

MAAHANMUUTTAJAN SOSIAALITURVA JA TOIMEENTULO SUOMESSA Kunnassa vakinaisesti asuvalla maahanmuuttajalla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin kuntalaisilla. Kelan tarjoamaa sosiaaliturvaa saa hakija, joka on muuttanut Suomeen vakinaisesti. Vakinaiseksi asumiseksi lasketaan esimerkiksi paluumuutto, vähintään kahden vuoden työskentely Suomessa sekä avioliitto tai muu läheinen perhesuhde Suomessa vakinaisesti asuvaan henkilöön. Lisäksi vaaditaan, että oleskelulupa on myönnetty vähintään vuodeksi, jos henkilö on velvollinen hankkimaan oleskeluluvan. Suomeen muuttavan on ilmoittauduttava Kelan toimistoon ja haettava sosiaaliturvaa. Hakemuksen perusteella Kela antaa maahanmuuttajalle päätöksen siitä, kuuluuko hän Kelan sosiaaliturvan piiriin. Vain Kela kortin omaavalla henkilöllä on oikeus Kelan tarjoamiin sosiaalietuuksiin. Kelan hoitamaan sosiaaliturvaan kuuluvat: lapsiperheiden tuet, sairausvakuutus, kuntoutus, työttömän perusturva, asumistuki, opintotuki ja vähimmäiseläkkeet. Lisäksi Kela huolehtii vammaisetuuksista, sotilasavustuksista sekä maahanmuuttajan erityistuesta (eläkeikäinen maahanmuuttaja). Suomeen pakolaisena tullut ja täältä oleskeluluvan tai turvapaikan saanut henkilö pääsee Suomen sosiaaliturvan piiriin, mikäli hänen tarkoituksenaan on jäädä Suomeen vakinaisesti asumaan ja hänellä on lisäksi vuoden oleskeluun oikeuttava lupa. Kiintiöpakolainen pääsee Suomen sosiaaliturvan piiriin kuntaan muutosta lukien. Sen sijaan tilapäisen suojelun tarpeen tai muun vastaavan syyn takia oleskeluluvan saanutta henkilöä ei pidetä maahan vakinaisesti muuttavana, eivätkä he pääse Suomen sosiaaliturvan piiriin. Turvapaikkahakemuksen käsittelyaikana turvapaikanhakija ei kuulu Suomen sosiaaliturvan piiriin. Toimeentulotuki on kunnan sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuella turvataan henkilön ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Jokaisella on oikeus toimeentulotukeen, mikäli on tuen tarpeessa eikä itse pysty turvaamaan toimeentuloaan. Turvapaikanhakijoiden toimeentulotuki maksetaan vastaanottokeskuksen kautta. Nämä kulut eivät tule kunnan toimeentulotukikustannuksista vaan valtio korvaa ne vastaanottokeskukselle. Turvapaikanhakijoille myönnettävä tuki on n. 15-20 prosenttia pienempi kuin vähimmäistoimeentulotuki, koska heillä on mahdollisuus asua vastaanottokeskuksessa. 9

Turvapaikan hakeminen Migrin kaaviokuva http://www.migri.fi/download.asp?id=kaaviokuva%5fturvapaikan+hakeminen;1462; {64760F61-F278-49C4-BF99-7E6B9E649D26} TÄHÄN KUVA Turvapaikan hakeminen ERI TIEDOSTOSTA, EI TÄTÄ SIVUA!!!! 10

TURVAPAIKANHAKIJOIDEN JA MAAHANMUUTTAJIEN KANSSA TOIMIVIA TAHOJA ROVANIEMELLÄ Rovaniemen vastaanottokeskus (SPR) Rovaniemen vastaanottokeskus huolehtii turvapaikanhakijoiden vastaanotosta, rekisteröinnistä, majoituksesta, toimeentulosta, terveyspalveluista sekä odotusaikaa tukevista työ- ja opintotoiminnoista. Rovaniemen vastaanottokeskus on aloittanut toimintansa vuoden 1992 alussa. Rovaniemen vastaanottokeskuksessa on 200 asiakaspaikkaa ja se edustaa toimintamalliltaan hajautettua mallia. Tässä mallissa turvapaikanhakijat ovat majoitettu ryhmittäin tai perheittäin vastaanottokeskuksen vuokraamiin kerrostalohuoneistoihin, jotka sijaitsevat Ounasrinteen, Korkalovaaran ja Kolpeneen kaupunginosissa. Rovaniemen vastaanottokeskuksen toimisto sijaitse Ounasrinteen kaupunginosassa. Turvapaikanhakija päätyy Rovaniemen vastaanottokeskukseen niin kutsuttujen Transit keskusten (Helsinki, Turku, Oulu, Joutseno) kautta. Suoraan paikallispoliisille tai rajalle ilmoittautuneet turvapaikanhakijat ohjataan ensin Oulun vastaanottokeskukseen, josta heidät sijoitetaan muihin vastaanottokeskuksiin. Turvapaikanhakija asuu Rovaniemen vastaanottokeskuksen asunnoissa yleensä koko ajan, kunnes on saanut lopullisen päätöksen turvapaikkahakemukseensa. Odotusaika keskuksessa vaihtelee kuukaudesta jopa kahteen vuoteen. Turvapaikanhakijoilla on oikeus hakea ja tehdä työtä oleskeltuaan maassa 3 kuukautta. 11 Turvapaikanhakijat Suomessa Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden määrä on 2000-luvulla vaihdellut 1500-5900 välillä. Vuonna 2009 hakijoita oli noin 5900. Osa hakijoista ei jää turvapaikkaprosessiin Suomeen vaan heidät palautetaan toiseen EU-maahan ns. Dublin-asetuksen perusteella. Vuonna 2009 turvapaikkapäätöksistä noin 32 prosenttia oli myönteisiä. Tämä piti sisällään paitsi varsinaiset turvapaikat myös muut oleskeluluvat (kansainvälinen suojelu). Rovaniemen vastaanottokeskus: Nuorten tukiasunnot Ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden tukiasumisyksikkö perustettiin Rovaniemen vastaanottokeskuksen yhteyteen syksyllä 2008. Tukiasumisyksikkö sijaitsee Pöykkölässä. Tukiasuntoyksikössä on noin 40 asiakaspaikkaa 15 17-vuotiaille pojille. Nuoret asuvat yksikössä turvapaikka käsittelyn ajan tai siihen asti kunnes täyttävät 18 vuotta. Tukiasumisyksikkö toimii ryhmäkoti periaatteella, missä ohjaajat valvovat ja ohjaavat nuoria ympärivuorokautisesti. Jokaiselle yksin Suomeen saapuneelle alaikäiselle turvapaikanhakijalle määrätään vastaanottokeskuksen hakemuksesta käräjäoikeudessa edustaja. Lasta turvapaikkapuhuttelussa kuultaessa paikalla on säännönmukaisesti lapselle määrätty edustaja, joka osaltaan varmistaa lapsen edun toteutumisen turvapaikkamenettelyssä. Muilta osin nuorten turvapaikkakäsittely toteutetaan samalla tavalla kuin aikuistenkin. Turvapaikanhakijat Rovaniemellä Turvapaikanhakijoita on Rovaniemellä yhtäaikaisesti noin 200 ja tämän lisäksi on noin 40 alaikäistä ilman huoltajaa tullutta nuorta. Turvapaikanhakijoiden vaihtuvuus on suurta, sillä turvapaikka päätöksen saatuaan henkilö siirtyy joko kuntaan tai palautetaan, jolloin hän poistuu vastaanottokeskuksen asiakkuudesta. Vapautuneet paikat käytetään uusien turvapaikanhakijoiden sijoittamiseen.

Rovaniemen kaupunki ja Lapin ELY-keskus Rovaniemen kaupungilla on Lapin TE-keskuksen kanssa toistaiseksi voimassaoleva sopimus vastaanottaa vuosittain 80 pakolaista. Tähän lukuun lasketaan ELY-keskuksen kuntaan osoittamat kiintiöpakolaiset ja oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat. Rovaniemen kaupungin maahanmuuttajatoimisto vastaa pakolaisten vastaanoton käytännön järjestelyistä. Valtio korvaa kunnalle täysimääräisenä pakolaisten toimeentulotukimenot ensimmäiseltä kolmelta vuodelta, paluumuuttajilta puolelta vuodelta ja eläkeikäisenä Suomeen saapuvien paluumuuttajilta viideltä vuodelta. Pakolaisten tulkkimenot korvataan kunnalle niin kauan kuin pakolainen tulkkia tarvitsee. Kunnalle maksetaan valtion varoista laskennallista korvausta pakolaisten kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin siten, että yli 7-vuotiaan henkilön osalta maksetaan 1 900,52 euroa vuodessa ja alle 7-vuotiaan henkilön osalta maksetaan 6 222,95 euroa vuodessa. Korvaus maksetaan kolmelta vuodelta. Maksatus kunnalle tapahtuu ELY-keskuksen kautta. Kiintiöpakolaiset valitaan YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n rekisteröimien ja Suomelle esittämien henkilöiden joukosta. Suomeen sijoitettavat valitaan ehdotettujen joukosta haastatteluin, jotka suomalainen delegaatio tekee paikan päällä esimerkiksi pakolaisleirillä. Viime vuosina suomen pakolaiskiintiö on ollut 750. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR kautta tuleville kiintiöpakolaisille myönnetään Suomessa pakolaisstatus. Maahanmuuttajatoimisto Rovaniemen kaupungin maahanmuuttajatoimisto on sosiaalipalvelukeskuksen Nuorten ja aikuisten palvelujen alainen yksikkö, jossa työskentelee johtava sosiaalityöntekijä, 2 sosiaalityöntekijää ja 3 sosiaaliohjaajaa. Maahanmuuttajatoimiston asiakkaina ovat kiintiöpakolaiset (suurin ryhmä), myönteisen oleskeluluvan saaneet turvapaikan hakijat (pakolaiset), perheenyhdistämisen kautta tulleet maahanmuuttajat (pakolaistaustaiset), entisen Neuvostoliiton alueelta tulleet suomalaista sukujuurta olevat paluumuuttajat sekä kaikki ohjausta ja neuvontaa tarvitsevat maahanmuuttajat. Pakolaiset ovat maahanmuuttajatoimiston asiakkaina lähtökohtaisesti kolme vuotta, paluumuuttajat yleensä puoli vuotta ja eläkeikäiset paluumuuttajat viisi vuotta. Asiakkuuden kesto riippuu kuitenkin aina asiakkaan henkilökohtaisesta tilanteesta. Pitempikestoisen asiakastyön lisäksi maahanmuuttajatoimiston työhön kuuluu myös kertaluontoinen ja lyhytkestoinen ohjaus ja neuvontatyö. Maahanmuuttajatoimiston työn tavoitteena on yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa asiakkaan kotouttaminen suomalaiseen yhteiskuntaan siten, että hän kykenee toimimaan itsenäisesti ja tasavertaisena yhteiskunnan jäsenenä, hakeutumaan koulutukseen sekä työelämään, asioimaan virastoissa ja toimimaan arjessa, säilyttäen oman identiteetin, kielen, kulttuurin ja uskonnon. Työn tavoitteena on myös etnisen tasa-arvon edistäminen sekä maahanmuuttajatyön ja eri kulttuurien tuntemuksen lisääminen Rovaniemellä. Maahanmuuttajatoimisto (viranomainen) ja MoniNet (Rovalan Setlementti ry:n ylläpitämä monikulttuurisuuskeskus) toimivat samoissa tiloissa osoitteessa Postikatu 1. 12

Maistraatti Ulkomaiden kansalaisten on käytävä henkilökohtaisesti ilmoittautumassa maistraatissa henkilötietojen rekisteröintiä varten, jos oleskelu Suomessa tulee kestämään yli vuoden. Suomessa asuvista henkilöistä merkitään perustiedot väestötietojärjestelmään. Ulkomaalaisen on lain mukaan ilmoitettava rekisteriin samat tiedot kuin Suomen kansalaisenkin, jos oleskelu Suomessa kestää vähintään vuoden. Poliisi Paikallispoliisi myöntää maassa oleskelevan Suomen kansalaisen ulkomaalaiselle perheenjäsenelle ja tämän alaikäiselle naimattomalle lapselle ensimmäisen oleskeluluvan, Suomessa oleskelevien ulkomaalaisten määräaikaisia jatko-oleskelulupia sekä pysyviä oleskelulupia ja työntekijän ja elinkeinonharjoittajien oleskelulupia jatkolupina sekä pysyviä oleskelulupia. Poliisi tai rajavartija selvittää myös turvapaikanhakijoiden henkilöllisyyttä ja matkareittiä muun muassa haastattelemalla ja lähettämällä sormenjälkivertailupyyntöjä muihin Euroopan maihin. Varsinaisen turvapaikkapuhuttelun vainon perusteiden osalta tekee Maahanmuuttovirasto. Kela Vakinaisesti Suomeen muuttavien on haettava Suomen sosiaaliturvan piiriin pääsyä Kelan lomakkeella. Oikeus Suomen sosiaaliturvaan ratkaistaan sen perusteella, kuinka pitkästä oleskelusta on kysymys. Jos tarkoituksena on muuttaa Suomeen vakinaisesti, pääsee hakija pääsääntöisesti Suomen sosiaaliturvan piiriin muuttohetkestä lukien ja voi saada Kelan etuuksia. Suomen sosiaaliturvaan kuuluville annetaan kirjallinen päätös asiasta ja heille myönnetään Kela-kortti. Vakinaiseksi asumiseksi lasketaan esimerkiksi paluumuutto, vähintään kahden vuoden työskentely Suomessa sekä avioliitto tai muu läheinen perhesuhde Suomessa vakinaisesti asuvaan henkilöön. Suomeen tilapäisesti asumaan muuttaneella ei yleensä ole oikeutta Kelan sosiaaliturvaetuuksiin. Esimerkiksi opiskelijoiden katsotaan muuttavan Suomeen vain tilapäisesti, jos muuton ainoa syy on opiskelu. Henkilöllä ei ole oikeutta Suomen sosiaaliturvaan, jos hän saa EU-lainsäädännön tai sosiaaliturvasopimuksen perusteella etuuksia jostakin toisesta maasta tai kuuluu muuten jonkin toisen maan sosiaaliturvan piiriin. Tällaisia henkilöitä ovat esimerkiksi toisesta EU/ETA-maasta tai Sveitsistä lähetetyt työntekijät, rajatyöntekijät, toisesta Pohjoismaasta lähetettyjen työntekijöiden perheenjäsenet sekä vieraan valtion tai valtioiden välisen järjestön palveluksessa olevat työntekijät ja heidän perheenjäsenensä. 13

Työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) Rovaniemen TE-toimistossa on maahanmuuttajapalveluiden yksikkö jossa työskentelee kaksi virkailijaa. Maahanmuuttajapalveluiden asiakkaana maahanmuuttaja on yleensä kolme vuotta eli hänen kotoutumisaikansa verran. Tämän jälkeen työtön maahanmuuttaja siirtyy peruspalveluiden piiriin, mikäli hänen kielitaitonsa riittää asioimiseen ilman tulkkia. TE toimisto on päävastuussa työikäisten (17v 64v) maahanmuuttajien kotouttamisesta. Maahanmuuttaja on työhallinnon asiakkaana yksi asiakas muiden joukossa, hänellä on oikeudet samoihin palveluihin ja samat lait sekä asetukset koskevat heitä kuin suomalaisiakin. TE toimistossa laaditaan kotoutumissuunnitelma yhdessä maahanmuuttajan ja maahanmuuttajatoimiston (kunnan) sosiaalityöntekijän kanssa pakolaisille sekä muulla syyllä tulleille maahanmuuttajille, jotka tarvitsevat myös sosiaalitoimen palveluja. Muille TE toimiston maahanmuuttaja-asiakkaille työvoimaviranomainen laatii kotoutumissuunnitelman yhdessä asiakkaan ja tulkin kanssa. TE -toimisto huolehtii yhdessä ELY- keskuksen kanssa työvoimapoliittisten toimenpiteiden mm. kotoutumiskoulutuksen (suomen kielen kurssit, luku- ja kirjoitustaidon opetus) sekä työvoimapalvelujen järjestämisestä. TE toimisto tekee päätökset rinnasteisista toimenpiteistä osana kotoutumissuunnitelmaa. TE toimisto antaa työvoimapoliittiset lausunnot työttömyysetuuden maksajalle esim. oikeudesta kotoutumistukeen Kelalle. TE toimisto ohjaa maahanmuuttajan kunnan palvelujen piiriin, jos hän ei esim. kykene terveydentilansa tai siihen rinnastettavan syyn vuoksi osallistumaan työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. MoniNet MoniNet on Rovalan Setlementti ry:n ylläpitämä monikulttuurisuuskeskus. Se sijaitsee samoissa tiloissa Rovaniemen kaupungin maahanmuuttajatoimiston kanssa osoitteessa Hallituskatu 26. MoniNetin tavoitteena on maahanmuuttajan osallisuuden lisääminen, kotoutumisen tukeminen ja työllistymisen edistäminen. MoniNet on aloittanut toimintansa Rovaniemellä vuonna 2001. MoniNetissä työskentelee sekä suomalaisia ohjaajia että maahanmuuttajataustaisia neuvojia. MoniNet koostuu viidestä osiosta. Koti-toiminto tukee työvoiman ulkopuolisten maahanmuuttajien kotoutumista, Mentori-hanke ehkäisee syrjäytymistä, edistää työllistymistä ja luo työllistymistä edistäviä malleja. Sentterin toimintakenttään kuuluu mm. arkisuomen ohjaukset, palveluohjaus jne. Koti Lapissa -projekti tukee Lapissa asuvien maahanmuuttajien integroitumista ja voimaantumista. Kumppanuushanke Verson toiminta on yksi osa MoniNet kokonaisuutta mm. rinnasteiset. MoniNet tarjoaa apua arkielämän asioissa ja ongelmatilanteissa, kuten lomakkeiden täyttämisessä ja paperiasioissa. MoniNet järjestää myös erilaisia tapahtumia ja toimintaa kaiken ikäisille maahanmuuttajille. MoniNetissä voi myös opiskella suomenkieltä rinnasteisena toimenpiteenä. 14

PROJEKTIT MoniNetin yhteydessä toimivien projektien lisäksi Rovaniemellä on myös muita projekteja joiden toiminnan pääkohderyhmänä ovat maahanmuuttajat. Lisäksi on sellaisia työllistymiseen ja koulutukseen liittyviä hankkeita, joiden yhtenä kohderyhmänä ovat myös maahanmuuttajat. Projektien toimintaympäristöt, -tavat ja asiakasryhmät saattavat poiketa paljonkin toisistaan tai ne vaikuttavat hyvin samankaltaisilta, jolloin on vaikea tietää, mitä missäkin projektissa tehdään ja kenen kanssa. Rovapolut projekti on Lapin ammattiopiston hallinnoima, ESR-rahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on kehittää ja parantaa maahanmuuttajien mahdollisuuksia kouluttautua ja työllistyä Rovaseudulla. Toisena keskeisenä tavoitteena on maahanmuuttajien osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kehittäminen. Tämän lisäksi lisätään oppilaitosten opetushenkilöstön sekä työyhteisöjen monikulttuurisuusosaamista monikulttuurivalmennuksen avulla. Rovapolkujen kohderyhmänä ovat kaikki pysyväisluontoisesti Rovaseudulla oleskelevat maahanmuuttajat jotka haluavat kehittää omaa osaamistaan. Rovapoluissa työskentelee projektipäällikkö ja kolme projektisuunnittelijaa. Projektin toimintaaika on 1.11.2008-31.10.2011. Kumppanuushanke Verso on Rovaniemen kaupungin ja Rovalan Setlementti ry:n yhteistyöhanke, joka kohdistuu Rovaniemellä asuviin, kotoutumisen alkuvaiheessa oleviin maahanmuuttajiin. Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki. Projektin tavoitteina on kehittää maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauksen ja kotouttamisen palveluprosesseja ja edistää kotouttavien toimenpiteiden nopeaa aloitusta. Nuorille, kotiäideille, ikääntyville ja vammaisille maahanmuuttajille järjestetään erityisryhmätoimintaa. Suvaitsevaisuutta edistävä monikulttuurivalmennus on myös yksi hankkeen tehtävistä. Kumppanuushanke Versossa työskentelee projektipäällikön lisäksi 3 projektikoordinaattoria ja 3 työpajaohjaajaa. Hankkeen toiminta-aika on 1.6.2009 31.12.2013. Opin Aika- Nuorten turvapaikanhakijoiden startti suomalaisessa yhteiskunnassa selviytymiseen - projekti on Rovaniemen kaupungin koulupalvelukeskuksen hallinnoima, Euroopan pakolaisrahaston rahoittama hanke. Hankkeen omarahoitus tulee Rovaniemen kaupungilta ja SPR Lapin piiriltä. Projektin tavoitteena on ehkäistä erityisen haavoittuvassa asemassa olevien nuorten turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten syrjäytymistä, kehittää toiminnallisia kielenopetuksen menetelmiä sekä luoda kohderyhmän opetukseen soveltuva opetussuunnitelma. Projektissa työsknetelee 2 opettajaa, 2 ohjaajaa, 1 koulunkäyntiavustaja sekä 25% projektipäällikkö. Projektin toiminta aika on vuoden 2012 loppuun. Rovaniemellä toimivia muita projekteja, joiden kohderyhmiin kuuluvat myös maahanmuuttajat - Lapin Opin Ovi, joka on aikuisten ohjaus- ja neuvontapalveluiden kehittämishanke - Suunto-projekti, jonka tavoitteena on vaikeasti työllistyvien asiakkaiden ammatillisen osaamisprosessin kehittyminen tuotekehitystyön ja välityömarkkinoiden avulla - Väylä-hanke, jonka tavoitteena on vähentää kausityöttömyyttä sekä edistää vaikeasti työllistyvien siirtymistä koulutukseen ja avoimille työmarkkinoille - Uratakomo, jossa toiminta-ajatuksena on Lapin ammattiopistosta valmistuvien nuorten työllistymisen ja jatko-opintoihin siirtymisen edistäminen 15 - TOKKA2 projekti missä tavoitteena on tukea peruskoulunsa päättäneiden erilaisten oppijoiden koulutus- ja yhteiskuntatakuun toteutumista Lapin läänin seutukunnilla

MAAHANMUUTTAJAN KOULUTUSMAHDOLLISUUDET ROVANIEMELLÄ Lasten perusopetus Vasta maahanmuuttaneet peruskouluikäiset maahanmuuttajalapset aloittavat koulunsa yleensä perusopetukseen valmistavassa opetuksessa. Tämä opetus kestää 900 / 1000 tuntia, käytännössä noin yhden lukuvuoden ajan. Valmistavan opetuksen pääpaino on suomi toisena kielenä opetuksessa. Tavoitteena on saavuttaa on riittävä suomen kielen taito, jotta oppilas voi jatkaa opiskelua omaa ikäryhmäänsä vastaavassa lähikoulun perusopetuksen ryhmässä. Rovaniemen kouluissa, joissa on paljon maahanmuuttajataustaisia oppilaita, toimii KOTA-opettajia opiskelun ja koulunkäynnin tukena. KOTA-opetus on kielenoppimisen ja tehostetun tuen resurssiopetusta perusopetuksessa opiskeleville tuen tarpeessa oleville vieraskielisille oppilaille. Aikuisten kotoutumiskoulutukset Lapin ELY-keskus kilpailuttaa työvoimapoliittisena koulutuksena hankittavat kotoutumiskoulutukset kahden vuoden välein. Vuosina 2009 2010 kotoutumiskoulutusta Rovaniemellä järjestävät Rovala- Opisto ja Arffman Consulting Oy. Rovala-Opisto järjestää aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta usealla eri tasolla ja Arffman Consulting Oy toteuttaa luku- ja kirjoitustaidottomien aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta. Hakeutuminen näihin koulutuksiin tapahtuu TE-toimiston kautta. Muu koulutus Rovaniemen Aikuislukiossa maahanmuuttaja voi opiskella peruskoulun tai lukion oppimäärän iltaopetuksena. Tämän lisäksi maahanmuuttaja voi osallistua puolivuotta kestävään peruskouluun valmentavaan opetukseen. Opiskelu Rovaniemen Aikuislukiossa on maksutonta ja omaehtoista. TE-toimisto voi tehdä rinnasteisen päätöksen näihin opintoihin, jos opinnot edistävät maahanmuuttajan kotoutumista. Lapin ammattiopisto järjestää maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta sekä ammatilliseen koulutukseen valmentavaa ja kuntouttavaa (ASKEL) koulutusta. Molemmat koulutukset kestävät yhden lukuvuoden. Opetus tapahtuu Porokadun toimipisteessä ja suoritettuja opintoja voidaan hyväksi lukea myöhemmin ammatillisissa perusopinnoissa. Koulutuksiin haetaan erillishaussa suoraan oppilaitokseen. Suomenkieltä Rovaniemellä asuvat maahanmuuttajat voivat opiskella omaehtoisesti mm. Rovaniemen kansalaisopistossa ja Avoimessa yliopistossa. Nämä opinnot ovat maksullisia ja niihin hakeudutaan kunkin koulutuksen järjestäjän kautta heidän määräämällään tavalla. 16

Kuka tekee, mitä ja kenen kanssa Rovaniemellä? ROVAPOLUT ROVAPOLUT ROVAPOLUT ROVAPOLUT ROVAPOLUT ROVAPOLUT ROVAPOLUT ROVAPOLUT ROVAPOLUT ROVAPOLUT Turvapaikanhakija Pakolainen Siirtolainen Paluumuuttaja SPR Vastaanottokeskus (turvapaikanhakijoiden vastaanotto, majoitus ja toimeentulon turvaaminen) Poliisi (turvapaikkapuhuttelu henkilöllisyyden selvittäminen) ja Poliisi (oleskelulupa-asiat) Poliisi (oleskelulupa-asiat) Poliisi (oleskelulupa-asiat) Organisaatiot ja tahot, jotka tarjoavat palveluja maahanmuuttajille TE-toimisto (voi antaa ohjausta ja neuvontaa turvapaikanhakijalle, mutta hän ei voi olla asiakkaana) Maistraatti (väestörekisteritiedot) Maahanmuuttajatoimisto (ohjaus, kotouttaminen ja sosiaalityö) Kela (sosiaaliturvaan liittyvät palvelut ja etuudet) TE-toimisto (kotouttaminen) MoniNet (Kotoutumisajan ulkopuolisille: Omaehtoista kolmannen sektorin toimintaa mm. palveluohjaus ja neuvontatyö, suomenkielen ohjaus ym. toiminta) Maistraatti (väestörekisteritiedot) Maahanmuuttajatoimisto (tarvittaessa) Kela (sosiaaliturvaan liittyvät palvelut ja etuudet) TE-toimisto (tarvittaessa) MoniNet (Omaehtoista kolmannen sektorin toimintaa mm. palveluohjaus ja neuvontatyö, suomenkielen ohjaus ym. toiminta) Maistraatti (väestörekisteritiedot) Maahanmuuttajatoimisto (tarvittaessa) Kela (sosiaaliturvaan liittyvät palvelut ja etuudet) TE-toimisto (tarvittaessa) MoniNet (Omaehtoista kolmannen sektorin toimintaa mm. palveluohjaus ja neuvontatyö, suomenkielen ohjaus ym. toiminta) 17

ROVANIEMELLÄ TOIMIVIEN TAHOJEN YHTEYSTIEDOT SPR Rovaniemen vastaanottokeskus: Johtaja Ari Haaranen puh. 040-7276691 Vaaranlaita 2 B 6 96400 Rovaniemi Rovaniemen kaupungin maahanmuuttajatoimisto: Johtava sosiaalityöntekijä Kaisa Salmela puh. 040-7312557 Postikatu 1, 4.krs. 96100 Rovaniemi Kela Rovaniemi: puh. 020 635 4810 Hallituskatu 20 96100 Rovaniemi Kumppanuushanke Verso: Projektipäällikkö Juha Seljänperä puh. 040-485 7520 Postikatu 1, 4. krs 96100 Rovaniemi MoniNet: Esimies Seija Matero puh. 040-5554287 Postikatu 1, 4. krs. 96100 Rovaniemi Maistraatti: puh. 071 876 0261 (vaihde) Hallituskatu 5 C 96100 Rovaniemi Rovaniemen TE-toimisto, Maahanmuuttajapalvelut: Työvoimaneuvoja Tiina Holappa puh. 050-3962589 Valtakatu 16 96100 Rovaniemi Poliisi Rovaniemi: puh. 071 87 60321 (vaihde) Hallituskatu 1A 96100 Rovaniemi Lapin ELY-keskus: Maahanmuuttopäällikkö Anne-Mari Suopajärvi puh. 010 60 27260 Ruokasenkatu 2 96200 Rovaniemi Rovapolut projekti: Projektipäällikkö Kirsti Kaivola puh. 020 7984330 Porokatu 35 96400 Rovaniemi

LÄHTEET Sisäasiainministeriö http://www.intermin.fi/intermin/home.nsf/pages/7f801e1bbbe6e80fc2256f770045f78d?opendocument http://www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/a579f6270ff2ec54c22572aa0025c2dc/$file/142007. pdf Maahanmuuttovirasto http://www.migri.fi/netcomm/?language=fi Opetushallitus www.edu.fi Työministeriön ohje kotouttamisesta, kotouttamissuunnitelmasta ja kotoutumistuesta http://www.finlex.fi/data/normit/25737-o102006tm.pdf Pakolaisneuvonta http://www.pakolaisneuvonta.fi/files/10_vaitetta_ja_faktaa.pdf Työministeriö www.mol.fi Poliisi www.poliisi.fi Kela www.kela.fi MoniNet www.moninet.rovala.fi Infopankki www.infopankki.fi Rovaniemen kaupunki www.rovaniemi.fi Suomen punainen risti www.redcross.fi 19

ROVAPOLUT Kirsti Kaivola projektipäällikkö 020 798 4330 040 843 7663 Esa Hietala projektisuunnittelija 020 798 4370 040 774 6272 Maiju Häkkilä projektisuunnittelija 020 798 4388 040 012 4061 Sanna Hiltunen projektisuunnittelija 020 798 4380 040 710 6821 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@lao.fi Lapin ammattiopisto, Porokatu 35, 96400 Rovaniemi 20