Eduskunnan puhemiehelle



Samankaltaiset tiedostot
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Till riksdagens talman

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio:

KIRJALLINEN KYSYMYS 953/2001 vp Kemira Oy:n työpaikkojen turvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Kemira Oy:n kohdalla ollaan tekemässä omistusjärjestelyjä talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöksellä. Päätöksen mukaan myydään valtion omistuksessa oleva osakekanta ruotsalaiselle sijoitusyhtiölle Industri Kapitalille. Eduskunta päätti 15.6.2001 Kemiran kohdalla myyntivaltuuksista 15 %:n vähimmäisrajaan, johon osakkeita voidaan myydä. Nyt kysymyksessä on eduskunnan päätöksestä poikkeava esitys koko osakekannan myymisestä, mikä poikkeaa annetusta valtuutuksesta. Kaupan hinta ei vastaa Kemiran todellista markkina-arvoa, joka on huomattavasti suurempi. Ilmeisesti hinta on määräytynyt Dynean ja Kemiran tämänhetkisen oletetun yhteisen arvon perusteella. Todellinen pörssiarvohan saadaan vasta mahdollisen yhdistymisen jälkeen useamman vuoden kuluttua, kun yhtiö listataan pörssiin. Myynti ehdotetulla hinnalla on lahjoitus ruotsalaisille sijoittajille. On annettu ymmärtää, että kauppaan eivät kuulu maalit ja erikoislannoitteet, jotka eivät kuulu yhtiön ydinliiketoimintaan. Industri Kapitalin mukaan ydinalueiden luettelossa eivät ole mukana Suomessa toimivat Kemira Pigments ja Kemira Fine Chemicals. Työntekijöillä ja heidän etujärjestöillään on suuri huoli työpaikkojen säilymisestä Suomessa ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksista perustettavan uuden yhtiön toimintaan. Huoli työpaikoista on suuri eri puolilla Suomea Kemiran yksiköissä Vantaalla, Harjavallassa, Porissa, Kokkolassa ja Siilinjärvellä. Henkilöstöä näissä tehtaissa on yhteensä 2 000. Lähes kaikissa yritysfuusioissa haetaan kustannussäästöjä, ja varmaankaan tämä fuusio ei ole poikkeus, jota perustellaan suuremman, kilpailukykyisemmän yhtiön muodostamisella globaaleille markkinoille. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä turvatakseen Kemiran suomalaisten yksiköiden toiminnan jatkuvuuden ja työpaikkojen säilymisen Suomessa, miten turvataan Suomessa erikoislannoitteiden saatavuus, miten otetaan huomioon hallitusohjelman mukaiset aluepoliittiset tavoitteet, miten varmistetaan henkilöstön vaikutusmahdollisuudet yhtiön hallinnossa ja miten kaupasta esitettyä hintaa saadaan korotetuksi Kemiran todellista arvoa vastaavaksi? Versio 2.0

Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 2001 Pertti Turtiainen /vas Matti Kangas /vas Mikko Kuoppa /vas Esko-Juhani Tennilä /vas 2

Ministerin vastaus KK 953/2001 vp Pertti Turtiainen /vas ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pertti Turtiaisen /vas ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 953/2001 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä turvatakseen Kemiran suomalaisten yksiköiden toiminnan jatkuvuuden ja työpaikkojen säilymisen Suomessa, miten turvataan Suomessa erikoislannoitteiden saatavuus, miten otetaan huomioon hallitusohjelman mukaiset aluepoliittiset tavoitteet, miten varmistetaan henkilöstön vaikutusmahdollisuudet yhtiön hallinnossa ja miten kaupasta esitettyä hintaa saadaan korotetuksi Kemiran todellista arvoa vastaavaksi? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen seuraavaa: Kemira Oyj:n, Dynea Oy:n ja Sydsvenska Kemi AB:n yhdistämisellä on tarkoitus luoda maailmanlaajuinen erikoiskemian suomalainen yritys. Kysymys on suomalaisesta ratkaisusta, jolla pyritään ensisijaisesti vahvistamaan erikoiskemikaaliliiketoiminnan kehitysedellytyksiä, mikä on ollut Kemiran strateginen tavoite. Uuden konsernin liiketoimintoihin kuuluvat myös maalit ja lannoitteet. Uuden yhtiön työntekijämäärä tulee olemaan noin 16 000 henkilöä, joista noin kolmannes on Suomessa. Järjestely ei vaikuta nykyisen työvoiman määrään ja asemaan Suomessa tai muualla. Uuden konsernin hallitus päättää aikanaan liiketoimintojen suuntaamisesta ja kehittämisestä. Yritysjärjestelyn tavoitteena on liiketoimintaedellytysten ja kannattavuuden parantaminen ja ylläpitäminen. Tätä kautta paranevat uuden yhtiön mahdollisuudet tarjota pitkäaikaisia työpaikkoja myös Suomessa sijaitsevissa tuotantolaitoksissa. Lannoitteiden osalta voidaan todeta, ettei erikoislannoitteiden tai muidenkaan lannoitteiden saatavuuteen liity ongelmia, koska Länsi-Euroopassa on alalla runsaasti tarjontaa. Omistusjärjestely ei millään tavalla vaaranna Suomen huoltovarmuutta. Uuden yhtiön investointipäätökset tehdään liiketaloudellisten kriteerien perusteella. Parantuneet liiketoimintamahdollisuudet voivat edesauttaa myös aluepoliittisten tavoitteiden toteutumista. Vain kannattava toiminta turvaa terveesti ja pitkäjännitteisesti työpaikat ja uusien työpaikkojen syntymisen. Tämä päti myös pörssiyhtiö Kemirassa. Uuden yhtiön hallitukseen tulee myös henkilöstön edustaja. Tällä turvataan henkilöstön vaikutusmahdollisuudet uuden yhtiön hallinnossa ja päätöksenteossa, kuten valtion omistajapolitiikasta tehty valtioneuvoston periaatepäätös edellyttää. Kemiran osakkeen hinta järjestelyssä on 9,10 euroa, mikä on noin 30 % korkeampi kuin Kemiran osakkeen pörssikurssi ennen neuvottelutuloksen julkaisemista ja yli 50 % korkeampi kuin pörssikurssi viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana keskimäärin. Hinnan ja koko järjestelyn voidaan arvioida olevan valtion kannalta taloudellisesti hyvin perustellun. Myös Kemiran hallitus, joka edustaa yhtiön kaikkia omistajia, on todennut hinnan perustelluksi. Osakkeen hintatason arvioinnissa kauppa- ja teollisuusministeriö 3

Ministerin vastaus on käyttänyt ulkopuolisena asiantuntijana investointipankki Conventumia. Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 2001 Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre 4

Ministerns svar KK 953/2001 vp Pertti Turtiainen /vas ym. Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Pertti Turtiainen /vänst m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål SS 953/2001 rd: Vad har regeringen för avsikt att göra för att trygga att verksamheten vid Kemiras finska enheter fortgår och att arbetsplatserna i Finland kan hållas kvar här, hur kommer tillgången till specialgödselmedel i Finland att tryggas, hur beaktas de regionalpolitiska målen enligt regeringsprogrammet, hur säkerställs personalens möjligheter att påverka bolagets förvaltning och hur kan det pris som har angetts för affären höjas så att det motsvarar Kemiras verkliga värde? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Avsikten med sammanslagningen av Kemira Oyj, Dynea Oy och Sydsvenska Kemi AB är att skapa ett globalt finskt företag med specialkemikalier. Det är fråga om en finsk lösning, genom vilken man i första hand eftersträvar att ge affärsverksamheten specialkemikalier bättre förutsättningar att utvecklas, något som har varit Kemiras strategiska mål. Till den nya koncernens affärsverksamheter hör också målarfärger och gödselmedel. Det nya bolaget kommer att ha ca 16 000 anställda, av vilka ca en tredjedel i Finland. Arrangemanget inverkar inte på det nuvarande antalet anställda eller deras ställning varken i Finland eller någon annanstans. Den nya koncernens styrelse beslutar i sinom tid hur affärsverksamheterna kommer att inriktas och utvecklas. Målet med företagsarrangemanget är att förbättra och upprätthålla affärsverksamheternas förutsättningar och lönsamhet. Genom detta får det nya bolaget bättre möjligheter att erbjuda arbetsplatser på lång sikt också vid produktionsinrättningarna i Finland. I fråga om gödselmedlen kan det konstateras att med tillgången till specialgödselmedel eller andra gödselmedel inte sammanhänger några problem, eftersom det finns ett stort utbud av dessa i Västeuropa. Ägararrangemanget äventyrar inte på något sätt den finska försörjningsberedskapen. Det nya bolagets investeringsbeslut fattas utgående från affärsekonomiska kriterier. De förbättrade affärsverksamhetsmöjligheterna kan också medverka till att de regionalpolitiska målen nås. Endast en lönsam verksamhet tryggar på ett sunt sätt och på lång sikt de gamla arbetsplatserna och uppkomsten av nya. Detta gällde också i fråga om börsbolaget Kemira. I det nya bolagets styrelse kommer det också att ingå en representant för personalen. Genom detta tryggas personalens möjligheter att påverka förvaltningen av och beslutsfattandet i det nya bolaget, något som förutsätts i statsrådets principbeslut om statens ägarpolitik. Vid arrangemanget är priset på en Kemiraaktie 9,10 euro, vilket är ca 30 % högre än börskursen för Kemiraaktien innan förhandlingsresultatet offentliggjordes och över 50 % högre än börskursen i genomsnitt under de senast förflutna 12 månaderna. Det kan bedömas att priset och hela arrangemanget ur statens synvinkel är mycket 5

Ministerns svar motiverat ekonomiskt. Också Kemiras styrelse, som representerar bolagets samtliga ägare, har konstaterat att priset är motiverat. Vid bedömningen av prisnivån på aktien använde handelsoch industriministeriet investeringsbanken Conventum som utomstående sakkunnig. Helsingfors den 4 oktober 2001 Handels- och industriminister Sinikka Mönkäre 6