SUOMEN LÄÄKÄRILEHTI FINLANDS LÄKARTIDNING FINNISH MEDICAL JOURNAL WWW.LAAKARILEHTI.FI LIITE Lääkärin veroilmoitus vuodelta 2015 10/2016 veroasiantuntija, OTK Minna Tanska AJASSA TIETEESSÄ TYÖSSÄ LIITOSSA MAAILMASSA
MAINOS OMISTAJUUS + TYÖSUHTEEN VAKAUS Sijoita lääketieteen ammattilaisten omistamaan kannattavaan ja kotimaiseen konserniin! Meillä PlusTerveydessä työskentelet työsuhteessa, mutta voit myös halutessasi kartuttaa varallisuuttasi osakkeenomistajana. TYÖSUHDE Työskentely PlusTerveydessä tarjoaa turvallisen työsuhteen ja säännölliset ansiot. PlusTerveydessä sinulla on vapaus vaikuttaa omaan työhösi ja voit ottaa potilaita vastaan siellä missä itse haluat myös muissa kuin PlusTerveyden toimipisteissä. Keskitetyt hallintopalvelut helpottavat arkeasi ja vapauttavat aikaasi potilastyölle. Tarjoamme hallinnon palveluina muun muassa tarvittavat luvat, vakuutukset, kirjanpidon ja palkanlaskennan. Vapaudut ennakkoverojen maksamisesta ja eläketurva kertyy automaattisesti työtulon mukaan. OMISTAJUUS Halutessasi voit olla päättämässä yrityksen asioista ja kartuttaa omaa varallisuuttasi sijoittamalla kannattavaan kotimaiseen konserniin. Osakkeita omistamalla sinulla on mahdollisuus pääomatuloon yrityksen menestyessä. Osakkeen omistajiemme enemmistön maksama osinkojen veroprosentti on 7,5 %. Osakkeisiin sijoittaminen on vapaaehtoista. Laadukkaasti tuotettujen terveydenhoitopalveluiden ja yritysrakenteemme ansiosta toimintamme on taloudellisesti kannattavaa sekä omistajillemme että yhteiskunnalle. 123 miljoonan euron liikevaihtoon suhteutettuna olemme Suomen isoista terveyspalveluyrityksistä suurimpia veronmaksajia 42,1 miljoonan euron verojalanjäljellä. (Luvut on johdettu PlusTerveyden vuoden 2014 tilinpäätöksestä.) OTA YHTEYTTÄ JA KYSY LISÄÄ: puh. (09) 3510 4474 yhteydenotto@plusterveys.fi plusterveys.fi/ammattilaisille
LÄÄKÄRIN VEROILMOITUS VUODELTA 2015 Tämä opas on kirjoitettu helmikuussa 2016 ennen kuin Verohallinnon ohjeet esitäytetystä veroilmoituksesta ovat ilmestyneet. Oppaassa saattaa siitä syystä olla joitain eroavuuksia lopullisen esitäytetyn veroilmoituksen ja/tai Verohallinnon täyttöohjeiden kanssa, mikä pyydetään ottamaan huomioon. VEROILMOITUSMENETTELY Kaikki luonnolliset henkilöt ja kotimaiset kuolinpesät saavat viimeistään huhtikuussa 2016 esitäytetyn veroilmoituksen. Esitäytetylle veroilmoitukselle on merkitty sivullisilta, esimerkiksi työnantajalta ja Kansan eläkelaitokselta, saadut sekä muut Vero hallin nolla olevat tiedot. Verovelvollisen on tarkistettava esitäytetyt tiedot, korjattava mahdolliset virheet ja lisättävä puuttuvat tiedot. Esitäytetty veroilmoitus palautetaan vain, jos siihen on korjattavaa tai lisättävää. Viimeinen palau tuspäivä on joko 4.5. tai 13.5.2016 sen mukaan, miten esitäytetyn veroil moituksen etusivulle on merkitty. Elinkeinonharjoittajan veroilmoitus Elinkeinonharjoittajille on lähetetty elinkeinotoiminnan veroilmoitus (lomake 5) helmikuun 2016 aikana. Elinkeinotoiminnan veroilmoitus on aina annettava. Elinkeinotoiminnan veroilmoitus on siis annettava: jos Verohallinto on lähettänyt liikkeen- ja ammatinharjoittajalle veroilmoituslomakkeen jos liikkeen- ja ammatinharjoittajalla on tuloja, menoja, varoja tai velkoja jos Verohallinto sitä erikseen pyytää Esitäytetty veroilmoitus lähetetään elinkeinonharjoittajille maaliskuun alussa tai viimeistään huhtikuus sa riippuen palautuspäivästä. Useimmilla elinkeinonharjoittajilla veroilmoituksen palautuspäivä on 4.4.2016. Elinkeinonharjoittajat antavat kaikki veroilmoi tuslomakkeensa eli esitäytetyn veroilmoituksen (palau tetaan vain, jos tietoihin on korjattavaa tai lisät tävää) sekä elinkeinotoiminnan veroilmoituksen mahdollisine liitelomakkeineen yhtä aikaa joko 4.4., 4.5. tai 13.5.2016 sen mukaisesti kuin esitäytetylle veroil moitukselle on merkitty. Jos et ole saanut esitäytettyä veroilmoitustasi huhtikuun loppuun mennessä, ota yhteyttä verotoi mis toon. Elinkeinonharjoittajan puoliso antaa veroil moituksensa samaan aikaan, kuin elinkeinon harjoittaja. Elinkeinonharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytettyyn veroilmoitukseen ei ole laskettu verotuksen lopputulosta, koska elinkeinotoiminnan tiedot eivät ole vielä olleet Verohallinnon käytettävissä. Saat lopullisen verotuspäätöksen, tilisiirtolomakkeet ja verotustodistuksen lokakuun loppuun mennessä. Esitäytetyn veroilmoituksen ja elinkeinotoiminnan veroilmoituksen palauttamisaikaa voidaan yksit täistapauksessa pidentää, jos sitä koskeva perusteltu pyyntö tehdään kirjallisesti Verohallinnolle ennen edellä mainittujen määräaikojen päättymistä. Veroilmoituksen antamisajan pidennyshakemuksen (3200) löydät Verohallinnon sivuilta (www.vero.fi/lomakkeet). Voit tehdä vaihtoehtoisesti myös vapaamuotoisen hake muksen. Ilmoita verkossa Verohallinto suosittelee sähköistä ilmoittamista Esitäytetyn veroilmoituksen tietoja voit täydentää tai korjata Veroilmoitus verkossa -palvelussa. Palveluun kirjaudutaan henkilökohtaisilla verkkopankkitun nuk silla. Myös liikkeen- ja ammatinharjoittajat voivat täydentää ja korjata esitäytettyä veroilmoitusta Veroil moitus verkossa -palvelussa. Katso tästä mahdol lisuu desta tarkemmin Verohallinnon täyttöoppaasta tai Verohallinnon sivuilta. 3
Jos ilmoitat tiedot verkossa, älä palauta paperista veroilmoitusta liitelomakkeineen. Veroilmoitus verkossa -palvelu aukeaa 3.3.2016 verovelvollisille, joiden esitäytetyn veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä on 4.4.2016. Veroilmoitus verkossa -palvelu avautuu 23.3.2016 verovelvollisille, joiden esitäytetyn veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä on 4.5. tai 13.5.2016. KUITTIEN JA TOSITTEIDEN SÄILYTTÄMINEN Palautettavaan veroilmoitukseen ei liitetä kuitteja tai tositteita, vaan Verohallinto pyytää niitä tarvittaessa. Verovelvollisen tulee säilyttää kuitit ja tositteet kuusi vuotta verovuoden päättymisestä. Verovuoden 2015 kuitit on siis säilytettävä vuoden 2021 loppuun saakka. Esitäytetyn veroilmoituksen tietojen tarkistamiseksi tulee säilyttää kaikki verotukseen liittyvät tositteet, muun muassa palkkatositteet. Esitäytetyn veroilmoituksen tarkistamisen jälkeen tulee säilyttää ne tositteet, joiden perusteella esitäytettyyn veroilmoitukseen on tehty muutoksia tai lisäyksiä. Näitä ovat esimerkiksi kuitit tulonhankkimiskuluista. Niistä tiedoista, jotka ovat oikein jo esitäytetyllä veroilmoituksella, ei välttämättä tarvitse säilyttää kuitteja. Huom! Kotitalousvähennystä sekä luovutusvoittoja ja -tappioita koskevat kuitit ja tositteet, on kuitenkin aina säilytettävä. Tietoja ja tositteita voi Verohallinnon antamien ohjeiden mukaan säilyttää sähköisessä muodossa, kunhan ne ovat tarvittaessa paperille tulostettavissa. Teknisistä syistä Verohallinnolla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta ottaa näitä tietoja vastaan sähköisessä muodossa. Verovelvollisen tulee pyydettäessä toimittaa ne verotoimistoon paperilla. JÄÄNNÖSVEROJEN JA VERONPALAUTUSTEN KORKO Verovuodelta 2015 maksettaviin jäännösveroihin ja veronpalautuksiin liittyy korko. Veronpalautuksille maksetaan korkoa 0,5 prosenttia 1.2.2016 alkaen palautuskuukautta edeltävän kuukauden loppuun (marraskuun 2016 loppu). Jäännösveroille peritään korkoa myös 0,5 prosenttia, jos jäännösveron määrä ylittää noin 4 874 euroa. Siltä osin kuin jäännösvero ylittää 10 000 euroa, jäännösveron korko on kuitenkin 2,5 prosenttia. Jäännösveron korkoa lasketaan 1.2.2016 alkaen jäännösveron 1. erän eräpäivään saakka 25.11.2016. Palautukselle saatu korko on verovapaata tuloa ja vastaavasti jäännösverolle maksettava korko on verotuksessa vähennyskelvoton. Alle 20 euron jäännös veron korkoa ei panna maksuun, koska ennen maksuunpanoa korosta vähennetään enintään 20 euroa. MUISTA ENNAKON TÄYDENNYSMAKSU! Koron välttämiseksi voi oma-aloitteisesti maksaa ennakon täydennysmaksua 30.9.2016 saakka. Tällöin en nakon täydennysmaksu otetaan huomioon vero vuo den 2015 verojen suorituksena laskettaessa jäännösveron korkoa tai palautuskorkoa. Jäännösveron koron määrää voi siis pienentää maksamalla ennakon täydennysmaksua 1.2. 30.9.2016 välisenä aikana. Maksu lomakkeita (5116) on saatavana verotoimistoista tai Vero hallinnon sivuilta (www.vero.fi/lomakkeet). Jotta jäännösveron koron olisi välttänyt kokonaan, ennakon täydennysmaksu olisi tänä vuonna tullut maksaa viimeistään 1.2.2016. Sen jälkeen ennen lokakuun alkua maksettu ennakontäydennysmaksu pienentää kuitenkin korkoseuraamusta. Jatkossa on hyvä muistaa, että verovuoden ennakon täydennysmaksu on maksettava seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä, jotta välttyy kokonaan jäännösveron korolta. Jos maksat ennakon täydennysmaksua tai jäännösveroa helmikuun ja syyskuun lopun 2016 välisenä aikana, saat uuden verotuspäätöksen, jossa suoritus on otettu huomioon veron ja koron määrässä. Tässä oppaassa käsitellään ensin vuoden 2015 esitäytetyllä veroilmoituksella ilmoitettavia tietoja. Jos olet palkansaaja, riittää, että tutustut näihin tietoihin. Jos toimit ammatinharjoittajana, löydät ohjeet elinkeinotoiminnan veroilmoituksen täyttämiseen jäljempänä kohdasta Lääkärin yksityispraktiikasta saamat tulot. VUODEN 2015 ESITÄYTETTY VEROILMOITUS Korjattu veroilmoitus tulee palauttaa Verohallinnolle. Esitäytetyt veroilmoitukset palautetaan joko 4.4., 4.5. tai 13.5.2016 sen mukaan kuin veroilmoituslomakkeelle on merkitty. Veroilmoitusten korjaamiseen ja täyden tämiseen on siis varattu aikaa noin kolmesta neljään viikkoa. Jos tämä aika ei yksittäistapauksessa ole riittävä tietojen tarkistamiseksi ja korjaamiseksi sekä tar peellisten lisäselvitysten hankkimiseksi, Verohallinto voi verovelvollisen pyynnöstä pidentää veroilmoituksen palauttamisaikaa. Verovelvollinen voi veroilmoituksen antamisen jälkeenkin täydentää veroilmoitustaan lisäselvityksillä. Mikäli esitäytetyssä veroilmoituksessa ei ole mitään korjattavaa, sitä ei tarvitse palauttaa. Postitse saapunut veroilmoitus katsotaan oikeaan aikaan annetuksi, jos se on jätetty veroilmoituksen jättöaikana postin kuljetettavaksi. Sähköisesti annetut tiedot katsotaan oikeaan aikaan annetuksi silloin, kun ne ovat saapuneet Verohallintoon veroilmoituksen viimeisenä jättöpäivänä ennen kello 24.00 ja lähettäjä on saanut kuittauksen ilmoituksen vastaanottamisesta. Veroilmoituksen antamisaikaa voidaan siis poik keuksellisesti esimerkiksi sairauden perusteella pidentää, 4
mikä li pidennystä koskeva perusteltu pyyntö tehdään kirjallisena Verohallinnolle viimeistään veroilmoituksen palautuspäivänä. Jos veroilmoituksen antamisaikaa on pidennetty, tulee veroilmoitus jättää Verohallinnolle viimeistään pidennyspäätöksessä mainittuna päivänä. Jos veroilmoitusta ei ole annettu määräajassa tai se annetaan puutteellisena, seurauksena on yleensä veronkorotus. Käytännössä muutaman päivän myöhästymisestä ei vielä määrätä veronkorotusta. Veronkorotuksen suuruus riippuu myöhästymisen pituudesta ja vaihtelee yleensä 50 eurosta 150 euroon. Myös perusteettomista vähennysvaatimuksista voidaan mää rätä veronkorotus. Veroilmoituslomakkeista Jos lääkärillä on palkkatulon lisäksi ammatinharjoittamisesta saatua tuloa, tulee esitäytetyn veroilmoituksen lisäksi täyttää elinkeinotoiminnan veroilmoitus (lomake 5). Kiinteistötietojen ilmoittamista varten Verohallinto lähettää vuoden 2015 kiinteistöverotuspäätökset maaliskuussa 2016. Kiinteistöverotuspäätöksen liitteenä on ilmoitusosa -lomake kiinteistötietojen korjausten ilmoittamista varten. Lomaketta ei tarvitse palauttaa, jos kiinteistötiedoissasi ei ole tapahtunut muutoksia. Jos tiedot ovat oikein, säilytä päätös ja tilisiirtolomakkeet. Kiinteistöveron eräpäivät ovat 5.9.2016 ja 20.10.2016. Voit korjata tietoja myös Kiinteistötiedot verkossa -pal velussa, joka aukeaa 3.3.2016. Elinkeinotoiminnan käytössä olevan rakennuksen tiedot ilmoitetaan lomakkeella 3A. Useimmiten tarvitaan edellä mainittujen lomakkeiden lisäksi vielä liitelomakkeita, joita ovat muun muassa kotitalousvähennyslomake (lomake 14A, 14B tai 14C), laskelma luovutusvoitoista (lomake 9 tai 9A) ja selvitys vuokratuloista (lomake 7 H tai 7 K). Veroilmoituslomakkeet ja niiden liitteet löytyvät Verohallinnon sivuilta (www.vero.fi/lomakkeet). PALKANSAAJAN VEROILMOITUS (esitäytetty veroilmoitus) Esitäytetty veroilmoitus koostuu kolmesta osasta, jotka ovat: 1. esitäytetty veroilmoitus (ilmoitusosa) 2. erittelyosa 3. verotuspäätös (tilisiirtolomakkeet ja verotustodistus) Esitäytetyllä veroilmoituksella on verovelvollisen yksilöintitietojen lisäksi Verohallinnon saamia tietoja verovelvollisen verovuonna saamista tuloista, pidäte tyistä enna koista, tietoja verovelvollisen maksamista verovähennysten perusteena olleista menoista ja muita verotukseen vaikuttavia tietoja. Tulotietoja ovat esi merkiksi saadut palkat, eläkkeet ja osingot. Vähen nystietoja taas ovat esimerkiksi tiedot maksetuista velkojen koroista ja työmarkkinajärjestöjen jäsen mak suista. Muita verotukseen vaikuttavia tietoja ovat esimerkiksi verovelvollisen kotikunta ja hänen per he suhteensa. Korjaukset tehdään Verohallinnolle palautettavaan esitäytettyyn veroilmoitukseen, sen valkoiseen sarakkeeseen, virheellisen tiedon viereen. Virheellinen tieto viivataan yli. Selvitä lisäksi korjaamasi tieto lisätiedoissa ilmoitusosan kääntöpuolella tai vapaamuotoisella liitteellä. Jos annat veroilmoituksesi sähköisesti, korjaa vastaavasti sähköisellä veroilmoituksellasi virheellinen tai puutteellinen tieto. Verohallinnolle palautetaan vain korjattu osa veroilmoituksesta, muut osat jäävät verovelvolliselle. Jos verovelvollinen on etukäteen toimittanut Vero hallinnolle tietoja, esimerkiksi liitelomakkeilla, ne eivät välttämättä näy esitäytetyssä veroilmoituksessa. Vero velvolliselle lähetetään tällöin uusi verotuspäätös, kun aikai semmin toimitetut tiedot on käsitelty. 5
ILMOITUSOSA Ilmoitusosaan on esitäytetty muun muassa työnantajilta, pankeilta, vakuutusyhtiöiltä ja eläkelaitoksilta saadut tiedot. Ilmoitusosan tiedot on tarkistettava omista kuiteista ja tositteista. Yksityiskohtaisemmat tiedot näet erit telyosasta. Jos kaikki tiedot ovat oikein, ilmoitusosalle ei tarvitse tehdä mitään. Ilmoitusosa palautetaan Verohallinnolle vain, jos siihen on tehty lisäyksiä tai korjauksia. Muutettuihin tietoihin liittyvät tositteet on säilytettävä, mutta niitä ei liitetä korjatun ilmoituksen mukaan. Ilmoitusosa allekirjoitetaan, mikäli siihen tehdään muutoksia. 1. Ansiotulot Tarkistetaan esimerkiksi joulukuun palkkakuitista, että tiedot ovat oikein. Mahdolliset sivutulot ja esimerkiksi luento- ja kirjoituspalkkiot on muistettava tarkistaa myös. Ansiotulojen ennakonpidätykset on merkitty ansiotulojen jälkeen ja pääomatulojen ennakon pidä tykset pääomatulojen ja osinkotulojen jälkeen. Ennakkoverot ja ennakon täydennysmaksun näet ilmoitusosan kohdasta 13.1 ja erittelyosasta. Muista aina ilmoittaa tulot, joista olet maksanut ennakkoja tai täy den nysmaksua! 1.1 Palkka ja luontoisedut Ansiotuloina verotetaan päätoimesta saatu rahapalkka sekä luontoisedut. Myös sivutoimesta ja tilapäisestä työstä saadut palkat ilmoitetaan tässä kohdassa. Ulkomailta saadun palkan osalta täytetään lomake 16 ja tieto siirretään kohtaan 10.2. Tavallisimpia luontoisetuja ovat työnantajan kustantama auto-, asunto- ja ravintoetu. Myös työn antajan kustantama kotipuhelin, matkapuhelin, työ suhdematkalippu, autotalli, vapaa-ajan asunto, vene ja muut vastaavat edut tulee ilmoittaa tässä kohdassa. Etujen arvot ilmenevät työnantajalta saadusta palkka laskelmasta. Verohallinto vahvistaa vuosittain ns. tavanomaisten luontoisetujen raha-arvot (mm. auto- ja asuntoetu). Esimerkiksi etu sekä työnantajan työntekijän kotiin kustantamasta kotipuhelimesta puhelinkuluineen että työntekijälle kustannetusta matkapuhelimesta puhelinkuluineen on kummastakin 20 euroa kuukau dessa. Verotettavaa etua puhelimesta ei synny silloin, kun työntekijä maksaa yksityispuhelunsa työnantajalle erillisen selvityksen perusteella tai työntekijä maksaa itse koko puhelinlaskun, mutta perii työnantajalta työpuheluiden osuuden. Jos työntekijällä on saman aikaisesti työnantajan järjestämä kotipuhelin ja matkapuhelin, syntyy kummastakin puhelimesta luontoisetu, jollei työntekijä itse maksa yksityispuheluitaan. Työsuhdematkalippu on verotonta 300 euroon asti. Verotonta on myös lipun hinta 750 euroa ylittävältä osalta, kuitenkin enintään 3 400 euroon asti. Niiden luontoisetujen arvona, joita Verohallinto ei erikseen vahvista, pidetään niiden käypää arvoa (esimerkiksi vene-etu). Ongelmana näissä tapauksissa on, miten käypä arvo määritetään. Verovapaita päivärahoja ja matkakustannusten korvauksia ei ole merkitty esitäytettyyn veroilmoitukseen eikä niitä tarvitse ilmoittaa veroilmoituksella. Verovapaan kotimaan päivärahan enimmäismäärä vuon na 2015 oli 40 euroa ja osapäivärahan 18 euroa. Vero vapaa kilometrikorvaus oman auton käytöstä työajoihin oli 0,44 euroa/km. (Katso ulkomaan päivärahat oppaan lopusta.). Jos kustannusten korvauksena on suoritettu vero vapaita määriä enemmän, ovat korvaukset ylimenevältä osin veronalaista tuloa, joka tulee ilmoittaa kohdassa 1. Työnantajalta työmatkasta saatuun matkakustannusten korvaukseen rinnastetaan yleishyödylliseltä yhteisöltä (esim. rekisteröity yhdistys tai säätiö) saatu matkakustannusten korvaus yhteisön hyväksi sen toimeksiannosta tehdystä matkasta, vaikka vero vel vol linen ei olisikaan työsuhteessa yhteisöön tai ei muuten saisi palkkaa tekemästään työstä, johon matka liittyy. Yleishyödyllinen yhteisö voi suorittaa verovapaasti päivärahoja enintään 20 päivältä ja matkusta mis kustannusten korvauksia muulla kuin julkisella kulkuneuvolla tehdyistä matkoista enintään 2 000 euroon asti kalenterivuodessa sekä majoittumis kor vauksia. Veronalainen osa matkakustannusten kor vauksista merkitään veroilmoitukselle. Kohdassa 1.1. ilmoitetaan esimerkiksi: työkorvaukset silloin, kun niitä ei ilmoiteta elinkeinotoiminnan veroilmoituksella 5 yleishyödyllisten yhteisöjen maksamat veronalaiset kustannusten korvaukset 1.2 Eläkkeet Tiedot tarkistetaan. Jos ulkomaan eläkkeitä puuttuu esitäytetyistä tiedoista, ne ilmoitetaan kohdassa 10.1. 1.3 Etuudet Tässä kohdassa ilmoitetaan sairasvakuutuslain mukaiset päivä-, äitiys- tai isyysrahat, työttömyyspäivärahat, opintorahat, aikuiskoulutustuki ja muut vastaavat. 1.4 Muut ansiotulot Tässä kohdassa ilmoitetaan muun muassa: veronalaiset apurahat porotalouden ansiotulo palvelurahat, tulot yksityisopetuksesta yms. 6
lomakkeella 15 ilmoitetut tulot taiteellisesta ja freelance-toiminnasta. Stipendit ja apurahat julkisyhteisöiltä opintoja tai tieteellistä tutkimusta varten ovat verovapaita tuloja. Samoin tieteellisen toiminnan tunnustukseksi saatu palkinto on verovapaa. Julkisyhteisöjä ovat muun muassa valtio, kunnat, kuntayhtymät ja Suomen Akatemia. Suomalaisia yliopistoja ja korkeakouluja ei enää verotuksessa pidetä julkisyhteisöinä. Muilta kuin julkisyhteisöiltä saadut stipendit ja apurahat ovat veronalaisia siltä osin, kuin niiden määrä yhdessä julkisyhteisöiltä saatujen stipendien, apurahojen ja tunnustuspalkintojen kanssa ylittää valtion vuotuisen taiteilija-apurahan määrän. Verovapaan apurahan määrä on 20 070,64 euroa vuonna 2015. Jos apurahan tms. on myöntänyt oma työnantaja, apuraha on usein tulkittu palkaksi. Jos apuraha on kuitenkin annettu työssä tarvittavaa ammattitaitoa täydentävää opiskelua varten, se voidaan rinnastaa työnantajan järjestämään koulutukseen, jolloin se olisi verovapaata tuloa. Verohallinto on antanut päivitetyn ohjeen Apurahojen, stipendien, tunnustuspalkintojen ja muiden palkintojen verotus (21.12.2015, Diaarinumero: A216/200/2015). Löydät ohjeen Verohallinnon sivuilta koh dasta Syventävät vero-ohjeet. 2. Ennakonpidätykset ansiotulosta Tarkistetaan kohdan 2.1 tiedot. Jos olet maksanut ennakkoveroa tai ennakontäydennysmaksua, ne otetaan huomioon maksetun suuruisina. Määrän oikeellisuuden voit tarkistaa kohdasta 13.1. ja erittelyosasta. 3. Ansiotuloista tehtävät vähennykset 3.1 Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja työttömyyskassamaksut Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut samoin kuin työttömyyskassamaksut ovat verotuksessa vähennyskelpoisia. Vähennyksellä ei ole enimmäismäärää. Työmarkkinajärjestön jäsenmaksua ei voi vähentää eläketuloista. 3.2 Pakolliset eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut Pakolliset ja muut lakisääteiset eläkevakuutusmaksut (esim. TyEL-maksut) ovat kokonaisuudessaan vähen nyskelpoisia verotuksessa. Jos verovelvollinen on maksanut itse pakollisia eläkevakuutusmaksuja, maksutositteet tulee säilyttää kuten muutkin kuitit ja tositteet vuoden 2021 loppuun saakka. Yksityisenä ammatinharjoittajana toimiva lääkäri voi vähentää pakolliset eläkeva kuutusmaksut (YEL-maksut) lomakkeella 5. Lakisääteisestä työntekijän eläkevakuutusmaksusta ja työttömyysvakuutusmaksusta on merkintä palkka tositteella, jota on verrattava veroilmoituksen tietoihin. Maksut ovat vähennyskelpoisia. 3.3 Muut vähennykset Tässä kohdassa ilmoitetaan vähennys takaisin perityistä etuuksista. Tässä kohdassa voi vaatia myös veron maksukyvyn alentumisvähennystä. 3.4 Tulonhankkimiskulut Tulonhankkimiskulut ovat vähennyskelpoisia siltä osin, kuin ne ylittävät tulonhankkimisvähennyksen enimmäismäärän, joka on 620 euroa (kuitenkin enin tään palkkatulon määrä). Tulonhankkimiskuluista tehtävällä vähennyksellä ei ole ylärajaa. Veroilmoitukseen on liitettävä selvitys siitä, miten kulut ovat liittyneet tulonhankintaan. Verohallinto on antanut ohjeen Tulon hankki miskulut ansiotuloista (verovuotta 2015 koskien 23.3.2015, Diaarinumero: A31/200/2015). Löydät ohjeen Verohallinnon sivuilta kohdasta Syventävät vero-ohjeet. Muita tulonhankkimiskuluja ovat esimerkiksi am mattikirjallisuuden hankkimisesta aiheutuneet kustannukset sekä muut tarvikekustannukset ja ammat titaidon ylläpitämisestä ja kehittämisestä aiheutuneet menot, kuten erilaiset kurssimaksut. Myös opinto- tai kongressimatkoista aiheutuneet menot voivat olla joko kokonaan tai osittain vähennyskelpoisia matkan luonteesta riippuen. Opinto- ja kongressimatkojen osalta kannattaa laatia selvitys matkaohjelmasta, matka kohteesta, tilaisuuden järjestäjästä sekä siitä, miten matka liittyy tulonhankkimistoimintaan. Opintomatkoista aiheutuneina menoina voi vähentää matkakulut, majoituskulut, osallistumismaksut ja lisääntyneet elantokustannukset tositteiden mukaan. Lisääntyneet elantokustannukset voi vähentää tosi tteiden sijasta kaavamaisesti vähentämällä kyseisen maan ulkomaan päivärahaa vastaavan summan per päivä. Kotimaan matkoilta voit vaatia vähennettäväksi yli 6 tuntia kestäneeltä matkalta 14 euroa ja yli 10 tuntia kestäneeltä matkalta 26 euroa vuorokaudessa. Edellytyk senä on lisäksi, että ns. erityinen työntekemispaikka (eli paikka, jonne työmatka tehdään) on yli 15 kilometrin etäisyydellä joko varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta, riippuen siitä, kummasta matka on tehty ja yli 5 kilo metrin päässä sekä varsinaisesta työpaikasta että asun nosta (ks. tarkemmin Verohallinnon yhtenäis tä mis ohjeet vuodelta 2015 toimitettavaa verotusta varten). Tilapäisestä työmatkasta aiheutuneet matkustamis kustannukset vähennetään toteutuneiden kulujen määräisinä. Muun selvityksen puuttuessa vähennys on omaa autoa käytettäessä 0,25 euroa/km. 7
Verohallinto on antanut koulutusmenoista kaksi ohjetta: ohjeen Työnantajan kustantaman koulutuksen verotus (25.11.2014, Diaarinumero A195/200/2014) sekä ohjeen Koulutusmenot henkilöverotuksessa (30.10.2015, Diaarinumero A70/200/2015). Jos haluat tutustua ohjeisiin tarkemmin, löydät ne Verohallinnon sivuilta kohdasta Syventävät vero-ohjeet. Ohjeissa on käsitelty erilaisten koulutusmenojen palkanluonteisuutta sekä vähennyskelpoisuutta verotuksessa ja esitelty laajasti aiheeseen liittyvää oikeuskäytäntöä. Peruskoulutuksesta ja tutkinnon suorittamiseen tähtäävästä jatkokoulutuksesta aiheutuneita menoja on oikeuskäytännössä yleensä pidetty elantomenoina, jotka eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia. Verotuksessa vähennyskelpoisina on sitä vastoin pidetty koulu tus menoja, joita henkilöllä on ollut hänen tehtävässään tarvittavan ammattitaidon ylläpitämiseksi tai kehit tä miseksi. Verohallinnon em. ohjeiden mukaan ammatillista kehittymistä edistävää ja täydentävää MBA-koulutusohjelmaa voidaan pitää sen luonteisena koulutuksena, josta aiheutuneet kustannukset ovat koulutettavan itsensä suorittamina vähennyskelpoisia eikä niistä myös kään työnantajan maksamina synny palkaksi katsottavaa tuloa. Edellytyksenä on, että koulutukseen osallis tuva on työelämässä jo toimiva ja koulutuksen tarkoituksena on hänen nykyisen tehtävänsä vaatiman ammattitaidon säilyttäminen tai kehittäminen. Mikäli vaadit koulutuskuluja vähennettäväksi tulonhankkimiskuluina, laadi koulutuksen liittymisestä tulonhankkimistoimintaan huolellinen selvitys. Perus tele, miksi koulutus/kurssi tms. on tarpeellinen nykyisissä työtehtävissäsi. Koulutuskulujen vähennys kelpoisuudesta voi hakea verottajalta myös ennakko ratkaisun. Tieteellisestä työstä johtuneet menot ovat myös vähennyskelpoisia tulonhankkimismenoja. Vähennyskelpoisuuden edellytyksenä on, että niitä ei ole korvattu stipendillä tai apurahalla. Tieteellisestä työstä syntyvät kustannukset voivat olla vähennyskelpoisia jo ennen kuin niitä vastaava tulo kertyy. Pääsäännön mukaan vähennys tehdään aina menon maksuvuonna. Tarvittaessa selvitä tulonmuodostus tieteellisestä työstäsi tarkemmin verottajalle. Tieteellisestä työstä aiheutuneiksi kustannuksiksi on verotus- ja oikeuskäytännössä katsottu muun muassa väitöskirjan painatuskulut (KHO 8.2.1961 T 428 ja KHO 1983 II 565). Muita tieteellisestä työstä aiheutuneita vähennyskelpoisia menoja voivat olla esimerkiksi tutkimusapulaisten palkkauksesta aiheutuneet menot sekä laboratorion, tutkimusvälineiden ja koe-eläinten käytöstä aiheutuneet menot. Myös tieteelliseen työhön liittyvistä matkoista sekä niiden aikana aiheutuneista ylimääräisistä asunto- ja muista elantomenoista aiheu tuneet kus tannukset voivat olla vähennyskelpoisia (ks. edellä). Tohtorinhatun ja frakin tms. juhla-asun osalta verotuskäytäntö vaihtelee. Työhön tai virkaan liittyvä va tetus, jonka käyttö on rajoitettua ja jota ei käytetä muutoin kuin työhön- tai virkaan liittyvissä tehtävissä (esim. väitöstilaisuudet, lukukausien avajaiset ja vir kaan astu jaiset) tulisi hyväksyä tulonhankkimismenona vähennettäväksi. KHO:1988-B-551 Apulaisprofessorilla oli oikeus vähentää ainoastaan virkaan liittyvissä tehtävissä käyttämänsä frakin hankkimisesta aiheutuneet kustannukset 1.804 mk veronalaisesta tulostaan tulon hankkimisesta ja säilyt tämisestä johtuneina kus tannuksina. Erään korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun mukaan lääketieteen professori ja ylilääkäri sai vähentää tieteellisten seurojen, kuten koti- ja ulkomaisten kirurgija gynekologiyhdistysten ja Lääkäriseura Duodecimin jäsenmaksut. Nämä jäsenmaksut ovat vähennyskelpoisia silloin, kun ne liittyvät kiinteästi ammatin harjoittamiseen. Palkansaajan osalta on usein hyväksytty vähennykseksi se osa jäsenmaksusta, joka on korvausta yhdistyksen ammattiasioita käsittelevästä lehdestä. Omat työvälineet ovat myös vähennyskelpoisia tulonhankkimiskustannuksia edellyttäen, ettei työnantaja ole niitä korvannut. Henkilökohtaisten tietokoneiden ja ohjelmistojen hankintamenot voivat olla myös tulonhankkimismenona vähennyskelpoisia. Tietokoneiden vähennysoikeuden määränä voidaan pitää seuraavia prosenttiosuuksia hankintamenosta: 0 % ei näyttöä laitteiden käytöstä työssä 50 % näyttöä työkäytöstä 100 % näyttö pääasiallisesta työkäytöstä (esimerkiksi huomattavat sivutulot) Hankintameno vähennetään verotuksessa 25 pro sentin vuotuisin poistoin. Pienet hankintamenot ja menojäännökset voidaan kuitenkin poistaa kerralla. Alle 1 000 euron suuruiset hankintamenot ja menojään nök set voidaan poistaa kerralla. Esimerkki hankintamenon poistamisesta verotuksessa: Vuonna 2015 on hankittu tietokone hintaan 2 000 euroa, josta työkäytön osuudeksi arvioidaan 50 prosenttia. Vähennetään vuonna 2015 25 % Í 1 000 euroa = 250 euroa. Jää 750 euroa, joka voidaan vähentää kokonaisuudessaan vuonna 2016. Tietoliikenneyhteyden (esim. laajakaistaliittymä) kulut oikeuttavat vähennykseen siltä osin, kuin yhteyttä on käytetty tulonhankinnassa. Tulonhankinnassa käytetyn 8
tietoliikenneyhteyden kuluista vähennys voidaan myöntää samoja prosenttiosuuksia ja periaatteita noudattaen kuin tietokoneiden hankintamenoa vähen täessä. Myös työhuonekulut ovat tulonhankkimismenoina vähennyskelpoisia, jos esimerkiksi kodin yhteydessä on erillinen työhuone, jota on käytetty työhön kuuluvien tehtävien tekemiseen tai sivutulojen hankintaan. Ensisijaisesti vähennys lasketaan todellisten kustannusten mukaisesti (yhtiövastike, sähkö tai muu vastaava) tai vaihtoehtoisesti kaavamaisen vähennyksen mukaisesti (ns. työhuonevähennys). Muun selvityksen puuttuessa työhuonevähennys on 410 euroa vuodessa niille, jotka käyttävät työhuonetta osapäiväisesti pääansiotulojensa tai huomattavien sivutulojensa hankkimiseksi. Jos omaa asuntoa käytetään satunnaisten sivutulojen hankkimiseksi, myönnetään kaavamaisena vähennyksenä 205 euroa. Jos molemmat puolisot käyttävät osapäivätoimisesti pääansiotulojensa tai pysyväisluontoisten sivutulojen hankkimiseen työhuonetta, vähennyksen määrä on puolisoilla yhteensä 615 euroa. Mikäli työnantaja ei ole järjestänyt työhuonetta tai mikäli työhuonetta käytetään pääansiotulojen hankkimiseksi, on vähennyksen määrä muun selvityksen puuttuessa 820 euroa. (ks. tarkemmin työhuonevähennyksestä Verohallinnon sivuilta, Verohallinnon yhtenäistämisohjeet vuodelta 2015 toimitettavaa verotusta varten ). Yksityispraktiikkaa pitävä lääkäri vähentää tulon hankkimiskulunsa ja työhuonevähennyksen yleensä lomakkeella 5 (ks. jäljempänä). Työasuntovähennys Työasuntovähennys myönnetään, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät: olet varsinaisen työpaikkasi sijainnin vuoksi vuok rannut käyttöösi ns. työasunnon työasunto on vuokra-asunto, työsuhdeasunto tai asumisoikeus-/osaomistusasunto (työasunto vähennykseen ei ole oikeutta, jos työasunto on omistusasunto) sinulla on työasunnon lisäksi samanaikaisesti vakituinen asunto, jossa asut puolisosi ja/tai alaikäisen lapsesi kanssa tai olet perheetön henkilö ja hankkinut työasunnon, koska sinulla on kaksi varsinaista työpaikkaa varsinainen työpaikkasi sijaitsee yli 100 kilometrin etäisyydellä vakituisesta asunnostasi työasuntosi sijaitsee yli 100 kilometrin etäisyydellä vakituisesta asunnostasi Esimerkki: Helsingissä asuvalla perheettömällä lääkärillä on virka helsinkiläisessä sairaalassa. Hän työskentelee siellä noin kolmena päivänä viikossa. Lisäksi lääkäri työskentelee säännöllisesti Tampereella olevalla lääkäriasemalla noin kahtena päivänä viikossa. Lääkäri on vuokrannut Tampe reelta asunnon, jossa hän yöpyy siellä työs kennellessään. Lääkärin vakituinen asunto on Helsin gissä ja Tampereella oleva asunto on hänen työasun tonsa, jonka perusteella hän voi saada työasun to vähennyksen. Työasuntovähennyksenä vähennetään työasunnosta kuukaudessa maksetun vuokran määrä, kuitenkin enintään 250 euroa kuukaudessa. Työasuntovähennys myönnetään vain täysiltä kalenterikuukausilta, joiden aikana käytössäsi on ollut kaksi asuntoa (vakituinen asunto ja työasunto). Myös työasuntovähennys vähennetään tulonhankkimiskuluna ja vain siltä osin kuin työasun tovähennyksen ja muiden tulon hank ki miskulujen yhteismäärä ylittää viran puolesta myönnettävän tulonhankkimisvähennyksen määrän (620 euroa, kuitenkin enintään palkkatulon määrä). Täytä työasuntovähennyksestä lomake 19. Lisätietoja vähennyksestä löydät Verohallinnon julkaisusta Työasuntovähennys verotuksessa. 3.5 Matkakulut Asunnon ja työpaikan väliset matkakulut ovat vähennyskelpoisia siltä osin kuin ne ylittävät 750 euroa (aiemmin omavastuu oli 600 euroa). Vähentää voi enin tään 7000 euroa. Matkakulut asunnolta työpaikalle ja takaisin lasketaan halvimman kulkuneuvon mukaan (esim. kausiseutulippu Pääkaupunkiseudulla 98,60 euroa/kuukaudessa). Vaikka kulkisi työmatkansa työsuh deautolla, voi työmatkakulut vähentää halvimman kulkuneuvon mukaisesti. Vain poikkeuksellisesti työmatkakulut voidaan vähentää myös oman auton tai työsuhdeauton käytön perusteella. Oman auton tai työsuhdeauton käyttö hyväksytään, kun työhön meno tai paluu tapahtuu yöllä tai julkisia kulkuneuvoja ei ole kohtuudella käytettävissä (vähintään 3 km:n osuudella työmatkasta). Oman auton mukaan kulut voi vähentää myös silloin, kun julkiset yhteydet ovat niin huonot, että niitä joutuisi työmatkalla (meno/paluu) odottelemaan yhteensä vähintään kaksi tuntia. Mikäli omaa autoa pidetään halvimpana kulkuneuvona, tästä aiheutuneina kuluina voi vähentää Verohallinnon päätöksen mukaan 0,25 euroa/km. Työsuhdeauton ollessa halvin kulkuneuvo asunnon ja työpaikan välisiin matkoihin vähennys on 0,20 euroa/km. Moottoripyörällä vähennys on 0,17 euroa/km. Jos kulkee työmatkansa pyörällä, saa vähentää 85 euroa vuodessa. Asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten omavastuuosuuden korotuksen seurauksena myös työsuhdematkalipun verovapautta on verovuodelle 2015 muutettu siten, että työsuhdematkalippu on verovapaata 9
tuloa 300 euroon asti ja 750 euroa (aiemmin 600 euroa) ylittävältä osalta 3 400 euroon asti. Jos lääkäri on hankkinut asunnon vieraalta paikkakunnalta, missä hän työskentelee viikon arkipäivät ja perhe asuu toisella paikkakunnalla, saa hän vähentää matkakustannukset kotona käynneiltä pääsääntöisesti vain kerran viikossa halvinta kulkuneuvoa käyttäen (3.5 Matkakulut, B. Viikonloppumatkat). Jos lääkäri lähtee aamulla palkkatyöhön ja jatkaa sieltä matkaansa yksityispraktiikalleen ja tulee sieltä kotiin, kodin ja työpaikan välisenä matkana pidetään matkaa aamulla palkkatyöhön ja matkaa illalla yksi tyis vastaanotolta kotiin. Siirtymiset vastaanotoilta toisille sen sijaan ovat ns. varsinaisia työmatkoja ja näistä aiheutuneet kulut vähennettävissä todellisten kus tan nusten mukaan, eikä välttämättä halvimman kul ku neuvon mukaan. Myöskään 750 euron oma vastuuta ei sovelleta varsinaisiin työmatkoihin. KHO:1982-B-II-547 Henkilö K oli hoitanut varsinaisen virkansa päivittäin 8.00 10.00 ja 14.00 18.00 välisinä aikoina ja lisäksi hoitanut isännöitsijän tehtäviä 10.00 14.00 välisenä aikana toisaalla samassa kaupungissa. Ehtiäkseen työkohteesta toiseen hän oli joutunut käyttämään omaa autoaan. Verotuksessa oli työmatkakustannukset vähennetty vain linja-auton kuukausilipun mukaan. KHO katsoi, että asunnon ja varsinaisen työpaikan väliset matkat oli vähennettävä linja-auton mukaan. Eri työpaikkojen välisistä matkoista aiheutuneet kus tannukset eivät olleet tulo- ja varallisuusverolain 26 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuja matka kustannuksia. K:lla oli näin ollen tulo- ja varallisuusverolain 25 :n nojalla oikeus tulon hankkimisesta johtuneina menoina vähentää tulostaan oman auton käytöstä eri työpaikkojen välisiltä matkoilla aiheutuneet kulut. Työmatkakulujen osalta työnantaja voi korvata verovapaasti toissijaiseen työpaikkaan tehdystä matkasta johtuvat matka- ja majoituskustannukset sellaisille työntekijöille, jotka työskentelevät säännöllisesti useammassa saman työnantajan toimipisteessä. Tois si jaisena työpaikkana pidetään sellaista työnantajan tai tämän kanssa samaan intressipiiriin kuuluvan yhteisön vakituista toimipaikkaa, joka sijaitsee toisella paik ka kunnalla kuin työntekijän ensisijaisena pidettävä varsinainen työpaikka. Sen sijaan mikäli työnantaja korvaa työntekijälle työntekijän kodin ja ensisijaisen työpaikan väliset matkakustannukset tai osan niistä, korvaus on työntekijän veronalaista palkkatuloa. Mikäli työnantaja ei ole korvannut toissijaiselle työpaikalle tehdyistä matkoista aiheutuneita mat kustamiskustannuksia ja kohtuullisia majoit tu mis kustannuksia, verovelvollinen saa vähentää kus tan nukset omassa verotuksessaan (kohta 3.5 Matka kulut, D Toissijaisen työpaikan matkat). Esimerkki: Lääkäri työskentelee kuntayhtymän palveluksessa. Vakituinen koti hänellä on Joensuussa. Hän työskentelee joka viikko kolme päivää viikossa Joensuussa ja yhden päivän Liperissä sekä yhden päivän Rääkkylässä kyseisen kuntayhtymän lukuun. Joensuuta voidaan pitää hänen vakituisena työpaikkanaan ja Liperiä sekä Rääk kylää toissijaisena työpaikkana. Työnantaja voi korvata matka- sekä majoittumiskustannukset Liperissä ja Rääkky lässä käynneiltä verovapaasti. Verovapaata päivä rahaa ei näiltä matkoilta voida maksaa. 10
KHO 2013:137 Silmälääkäri A oli tehnyt omistamansa B Oy:n palve luk sessa asuinpaikkakunnaltaan kuudessa muussa kunnassa sijaitseviin C Oy:n optikkoliikeketjun liik kei siin matkoja yhteensä 138 työpäivänä. B Oy:llä oli yh teis työsopimus optikkoliikeketjun kanssa siitä, että silmälääkäri tuotti lääkäripalvelut potilaille, päätti itsenäisesti palkkioista ja toimitutti laskutuksen optik ko liik keiden kautta. Optikkoliikeketju antoi B Oy:n silmä lääkärin käyttöön vastaanottotilat tarvittavine lait tei neen ja avustavine henkilökuntineen, huolehti poti lasasiakirjoista sekä maksun perinnästä ja tilityk sestä B Oy:lle. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että optikkoliikeketjun eri paikkakunnilla olevia liiketiloja oli pidettävä B Oy:n vakituisina toimipaikkoina. A:n asuinpaikkakunnalla sijaitsevia vastaanottotiloja oli pidettävä A:n ensisijaisina varsinaisina työpaikkoina ja muita mainittuja vastaanottotiloja A:n toissijaisina työpaikkoina. Kun näihin toissijaisiin työpaikkoihin tehdyistä matkoista A:lle maksettavat matkustamiskustannusten korvaukset olivat näin ollen A:n verovapaata tuloa, B Oy:n ei ollut toimi tettava ennakonpidätystä maksamistaan korvauksista. 4. Pääomatulot Tässä kohdassa ilmoitettavia pääomatuloja ovat korkotulot, vuokratulot, myyntivoitot, puun myyntitulot (uusi metsäverojärjestelmä) sekä muu sellainen tulo, jota varallisuuden voidaan katsoa kerryttäneen. Vuonna 2015 pääomatulojen tuloveroprosentti on 30. Jos pääomatulojen yhteismäärä ylittää 30 000 euroa kalen terivuoden aikana, ylimenevästä määrästä on maksettava 33 pro sentin suuruinen vero. 4.1 ja 4.2 Vuokratulot ja vuokraustoiminnan tappiot Vuokratulot osakehuoneistosta ja kiinteistöstä sekä alivuokralaistulot selvitetään liitelomakkeella 7 (H tai K) ja ilmoitetaan lomakkeen kohdassa 4.1. Verottaja tutkii muun muassa vuokratulosta vähennet tyjen kulujen oikeellisuutta. Pidä saatavilla vuokraukseen liittyvät muistiinpanot ja tositteet, koska ne voidaan pyytää nähtäväksi. Verotuksessa tutkitaan myös sellaisten huoneistojen ja rakennusten käyttöä, joiden käyttötarkoitus ei ole Verohallinnon tiedossa. Jos palautat veroilmoituksen, voit samalla jo esittää selvi tyksen esimerkiksi tyhjinä pitämistäsi tai sukulaiselle yhtiövastiketta vastaan vuokraamastasi huoneistoista. Voit selvittää asian Lisätietoja -kohdassa. Vuokratulot tulostetaan viran puolesta lomakkeelle, jos tiedot ovat Verohallinnon tiedossa. Vuokratuloista vähennetään lomakkeella 7 (H tai K) vuokratulon hankkimiseen liittyvät kustannukset, kuten yhtiövastikkeet (hoitovastike) ja huoneiston kunnossapitokulut. Rahoitusvastikkeen vähennys kelpoisuus tulee aina selvittää veroilmoituksella erikseen. Rahoitusvastike on vähennyskelpoinen, jos se on luettu asunto-osakeyhtiön tuloksi (tuloutettu). Tämän tiedon voit tarkistaa asunto-osakeyhtiön isännöitsijältä. Kiinteistöstä saadusta vuokratulosta voidaan vähentää vuokrattuun osaan kohdistuva kiinteistövero. 4.3 ja 4.4 Arvopapereiden luovutusvoitot ja -tappiot (lomake 9A) 4.5. ja 4.6 Muun omaisuuden luovutusvoitot ja -tappiot (lomake 9) Luovutusvoitot ja -tappiot on merkitty lomakkeelle valmiik si, mikäli voiton tai tappion määrä on Verohallinnon tiedossa. Tarkista aina esitäytetyt tiedot! Omaisuuden hankintamenon ja voiton hankkimisesta olleiden menojen yhteismäärän sijasta luovutusvoitto voidaan laskea vähentämällä luovutushinnasta ns. hankintameno-olettama. Hankintameno-olettamaa käytetään vain luonnollisen henkilön tai kuolinpesän verotuksessa ja vain silloin, kun luovutusvoitto vero tetaan tuloverolain mukaan. Hankintameno-olettamaa voi daan käyttää myös silloin, kun luovutetaan perintönä, lahjana tai osituksessa saatua omaisuutta. Hankintameno-olettama tarkoittaa sitä, että luovu tusvoittoa laskettaessa luovutushinnasta vähennetään aina vähintään 20 prosenttia luovutushinnasta, jos olet omistanut omaisuuden luovutushetkellä alle 10 vuoden ajan. Hankintameno-olettama on 40 prosenttia luovutushinnasta, jos olet omistanut omaisuuden luo vu tushetkellä vähintään 10 vuoden ajan. Hankintameno-olettama vähennetään hankintamenon ja voiton hankkimisesta olleiden menojen yhteismäärän sijasta, jos hankintameno-olettaman mukaan laskettu vähennys on suurempi. Voitto lasketaan verovelvolliselle edullisemmalla tavalla. Voit toa laskettaessa vähennetään joko hankintamenon ja voiton hankkimisesta olleiden menojen yhteismäärä tai hankintameno-olettaman mukaan laskettu vähennys, mutta ei molempia. Hankintameno-olettaman lisäksi ei siis saa vähentää (todellista) hankintamenoa tai voiton hankkimisesta olleita menoja (myyntikuluja). Vähennyskelpoinen luovutustappio vähennetään omaisuuden luovutuksista syntyneistä veronalaisista voitoista luovutustappion syntymisvuonna ja viitenä seuraavana verovuonna. Jos esitäytetyt tiedot ovat virheellisiä, korjaa tiedot. Omai suuden myynnistä tai vaihtamisesta saadut luo vutusvoitot ja -tappiot selvitetään lomakkeella 9 tai 9A. Lomakkeiden mukaisesti lasketut luovutusvoitot ja -tappiot siirretään lomakkeelle kohtiin 4.3 ja 4.4. tai 4.5 ja 4.6. Myös osakkeille maksetut pääomanpalautukset on ilmoitettava. Pääomanpalautuksia verotetaan kuten luovutusvoittoja. Voit vähentää pääomanpalautuksesta 11
ko. osakkeen hankintamenoa enintään pääoman pa lautuksen määrän. Kun myöhemmin myyt osakkeet, et saa niiden luovutusvoittoa laskettaessa vähentää sitä osaa hankintamenosta, jonka olet aiemmin vähentänyt pääomanpalautuksesta. Luonnollisen henkilön tai kuolinpesän saama omaisuuden luovutusvoitto/pääomanpalautus ei ole veronalaista tuloa, jos verovuonna luovutetun muun omaisuuden kuin tavanomaisen koti-irtaimiston yhteen lasketut luovutushinnat ovat enintään 1 000 euroa. Sellaisen omai suuden luovutusta, josta saatu voitto on sitä kos kevien erityisten säännösten mukaan verovapaa, ei oteta huomioon 1 000 euron rajaa laskettaessa. Näin ollen esimerkiksi oman asunnon verovapaa luovutus voitto ei vaikuta vapaaosaan. Ilmoita myös verovapaat luovutusvoitot ja vähen nyskelvottomat luovutustappiot. Huomattava on, että myös perintönä saadun omaisuuden (esimerkiksi asunto-osake) myynnistä syntyvästä myyn tivoitosta joudutaan maksamaan myynti voit toveroa. Myyntivoitto on näissä tapauksissa myynti hinnan ja perintöverotuksessa käytetyn verotusarvon välinen erotus ja vero tästä siis 30/33 prosenttia. Jos aikoo myydä perintönä saadun omaisuuden välittömästi perinnön saatuaan, kannattaa miettiä, kummasta verosta muodostuu suurempi rasitus, perintöverosta vai myyntivoittoverosta. Jos laskee perintöveron muodos tuvan edullisemmaksi, on kannattavaa ilmoittaa perintö verotusarvo mahdollisimman korkeaksi, jolloin myyn tivoittoa syntyy vähemmän. 4.7 Osakaslainat Kohdassa 4.7 ilmoitetaan osakaslaina eli osakeyhtiöstä vuonna 2015 otettu laina ja verovuoden päättyessä eli 31.12.2015 takaisin maksamatta oleva rahalaina. Edel lytyksenä on, että lainansaaja, hänen perheen jäsenensä tai he yhdessä omistavat vähintään 10 prosenttia lainan myöntäneen yhtiön osakkeista tai äänimäärästä. Suoraan omistukseen rinnastetaan välillinen omistus eli omistus toisen yhtiön kautta. Osakaslaina luetaan lainan saajan pääomatuloksi, vaikka hän ei itse omistaisi lainkaan yhtiön osakkeita. Lainansaajalla on oikeus vähentää tulon hankkimismenona pääomatuloistaan tuloksi luetusta osakaslainasta takaisin maksamansa määrä, jos maksu on suoritettu vähintään viidentenä verovuonna lainan nostamisvuoden jälkeen. Mikäli aikaisempina vuosina tuloksi luetusta osakaslainasta on osa maksettu takaisin vuonna 2015, takaisin maksettu erä ilmoitetaan kohdassa 7.2. 4.8 Pääomatuloa olevat eläkkeet ja suoritukset Ilmoita tässä kohdassa pääomatulona verotettavat va paaehtoisen eläkevakuutuksen tai pitkäaikais sääs tämissopimuksen (PS-sopimuksen) suoritukset. 12 4.9 Muut pääomatulot Tässä kohdassa ilmoitettavia tuloja ovat muun muassa seu raavat: Korkotulot Lähdeverotettuja (pankki perinyt 30 prosentin lähdeveron) tai verovapaita korkotuloja ei ilmoiteta veroil moituksessa. Muut korkotulot tulee sen sijaan ilmoittaa koh dassa 4.9. Myös viimeksi mainittuihin liittyvä pääoma tulee ilmoittaa varallisuutena. Kurssivoitto Luonnollisen henkilön saama muuhun kuin tulonhankkimistoimintaan liittyvien kurssivoittojen yhteismäärä 500 euroon asti vuodessa on verovapaata tuloa. Mainitun määrän ylittävät kurssivoitot ovat veron alaista tuloa. Sijoitusrahaston tuotto Kotimaisen sijoitusrahaston tuotto-osuuksille maksettu vuotuinen tuotto on veronalaista pääomatuloa. Tuottoa ei kuitenkaan ilmoiteta veroilmoituksella, koska Verohallinto saa tiedot suoraan sijoitusrahastosta. Ulkomaisen sijoitusrahaston tuotto-osuus ja rahasto-osuuden pääoma on sen sijaan ilmoitettava veroil moi tuksella. Sijoitusrahaston rahasto-osuuksien lunastuksista tai luovutuksista saadut voitot, jotka ovat veronalaista pääomatuloa, on ilmoitettava lomakkeella 9A. 5. Osingot ja ylijäämät Vuonna 2015 saadut ja nostettavissa olleet osingot ilmoitetaan kohdissa 5.1 5.2. Osinkotulot erotellaan sen mukaan, ovatko ne saatu pörssinoteeratusta (julkisesti noteeratusta eli listatusta) yhtiöstä vai ei. Osinkotulot on merkitty ilmoitusosalle ja vero velvollinen korjaa niitä bruttomääräisenä. Vero tus päätöksessä näytetään Verohallinnon laskema verovapaa ja veronalainen osinko. Julkisesti noteeratun yhtiön (listatun yhtiön) jakamasta osingosta 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa. Esimerkki: Anna saa vuonna 2015 pörssiyhtiöstä osinkoa 10 000 euroa. Annan veronalainen osinkotulo (85 % Í 10 000 e) = 8 500 euroa Vero pääomatulosta (30 % Í 8 500 euroa) = 2 550 euroa Muun kuin julkisesti noteeratun (listaamattoman yhtiön) jakama osinko luonnolliselle henkilölle tai kuolinpesälle jaetaan pääomatulo-osinkoon ja ansiotulo-osinkoon. Listaamattoman yhtiön jakamasta osingosta 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia
vero vapaata tuloa siltä osin kuin osingon määrä vastaa enintään osakkeiden matemaattiselle arvolle laskettua 8 prosentin vuotuista tuottoa. Jos osingonsaajan verovuonna saamien tällaisten osinkojen yhteismäärä ylittää 150 000 euroa, ylimenevästä osasta on veronalaista pääomatuloa 85 prosenttia ja verovapaata tuloa 15 prosenttia. Jos osinko on yli 8 prosenttia osakkeiden mate maattisesta arvosta, ylimenevästä osasta 75 prosenttia on veron alaista ansiotuloa ja 25 prosenttia verovapaata tuloa. Osakkeen matemaattinen arvo lasketaan yhtiön verovuotta edeltävän vuoden nettovarallisuuden perusteella siten, että yhtiön tilinpäätöshetken nettovarallisuus (varat velat) jaetaan yhtiön ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä. Yhtiön lunastamia ja muutoin hankkimia omia osakkeita ei oteta laskelmassa huomioon. Esimerkki: Antti omistaa kaikki Yhtiö Oy:n osakkeet, joiden yhteinen matemaattinen arvo on 1 500 000 euroa. Hän saa yhtiöstä vuonna 2015 osinkoa 100 000 euroa. Osinko on alle 8 prosenttia matemaattisesta arvosta (8 % Í 1 500 000 e = 120 000 e). Antin saamasta osinkotulosta 25 000 euroa on hänen veronalaista pääomatuloaan, josta menee veroa 30 % eli 7 500 euroa. Loput 75 000 euroa osingosta on Antille verovapaata tuloa. Esimerkki: Edellisen esimerkin Antti saakin osinkoa Yhtiö Oy:stä 200 000 euroa. Osinko on yli 8 prosenttia osakkeiden matemaattisesta arvosta. Ylimenevästä osasta (80 000 eurosta) on veronalaista ansiotuloa 60 000 euroa (75 % Í 80 000 e) ja verovapaata tuloa on 20 000 euroa (25 % Í 80 000 e). Vero ansiotulona verotettavasta osuudesta määräytyy Antin oman veroprosentin mukaan. Luonnollisen henkilön tai kuolinpesän elinkeino toiminnan tulolähteeseen kuuluvien osinkojen veronalainen osuus määräytyy myös sen mukaan, onko osingon jakaja julkisesti noteerattu yhtiö vai muu kuin julkisesti noteerattu yhtiö. Muilta kuin julkisesti noteeratuilta yhtiöiltä saaduista osingoista 75 prosenttia on veronalaista elinkeinotoiminnan tuloa ja 25 pro senttia on verovapaata tuloa. Julkisesti noteeratuilta yhtiöiltä saaduista osingoista 85 prosenttia on veron alaista elinkeinotoiminnan tuloa ja 15 prosenttia on verovapaata tuloa. Jos osakkeet kuuluvat elinkeino toiminnan varallisuuteen, saadut osingot selvitetään lomakkeella 5 (ks. jäljempänä). Ulkomaiselta yhtiöltä saadun osingon veronalaisuus määräytyy samalla tavalla kuin suomalaisesta yhtiöstä saadun osingon veronalaisuus, kun ulkomaisen yhtiön verotuksellinen kotipaikka on toisessa EU/ETA-valtiossa tai sellaisessa valtiossa, jonka kanssa Suomella on osinkoihin sovellettava verosopimus. Muusta kuin EU/ETAvaltiosta tai verosopimusvaltiosta saatu osinko on kokonaan veronalaista ansiotuloa. Ulkomaisista yh tiöistä saadut osinkotulot ilmoitetaan kohdassa 10.3. Uutta! Osuuskunnan ylijäämät ilmoitetaan kohdissa 5.3 5.5 Osuuskunnan voitonjaon verosäännökset uudistuivat vuoden 2015 alusta. Osuuspääoman korkoa verotetaan jatkossa samojen säännösten mukaan kuin muuta osuuskunnan jakamaa ylijäämää. Julkisesti noteeratun osuuskunnan jakamasta ylijäämästä 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa, kun saajana on yksityishenkilö tai kuolinpesä. Osuuskunta on julkisesti noteerattu esimerkiksi silloin, kun sen osuudella tai osakkeella käydään kauppaa arvopaperipörssissä. Suomessa ei ole tällä hetkellä julkisesti noteerattuja osuuskuntia. Muista kuin julkisesti noteeratuista osuuskunnista saaduista ylijäämistä 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verovapaata tuloa 5 000 euron vuotuiseen yhteismäärään saakka, kun saajana on yksityishenkilö. Kun ylijäämät ylittävät 5 000 euroa, ylimenevästä määrästä on veronalaista pääomatuloa 85 prosenttia ja verovapaata tuloa 15 prosenttia. Jos osuuskunnassa on alle 500 osuusmaksun maksanutta jäsentä, on ylijäämä saajan ansiotuloa siltä osin, kun se ylittää saajan kaikista kyseisen osuus kunnan osuuksista ja osakkeista omaan pääomaan merkitylle määrälle lasketun 8 prosentin vuotuisen tuoton. Ylimenevästä osasta 75 prosenttia on veron alaista ansiotuloa ja 25 prosenttia verovapaata tuloa. Osuuksista osuuskunnan pääomaan merkitty määrä on usein sama kuin osuudesta maksetun osuusmaksun määrä. Ansiotulona verotettaviin ylijäämiin ei sovelleta edellä mainittua 5 000 euron lievennystä. Uudet verosäännökset eivät koske yksityishenkilöiden ostojensa perusteella saamia tavanomaisia bonuksia ja asiakashyvityksiä. Ne ovat edelleen verovapaita. 6. Ennakonpidätykset pääomatuloista ja osingoista Tarkistetaan tiedot. Jos olet maksanut ennakkoveroa tai ennakontäydennysmaksua, ne otetaan huomioon maksetun suuruisina. Määrän oikeellisuuden voi tarkistaa kohdasta 13.1. Ennakonpidätys toimitetaan paitsi julkisesti noteeratun yhtiön myös muun kuin julkisesti noteeratun yhtiön maksamista osingoista. Ennakonpidätys julkisesti noteeratun yhtiön maksa mista osingoista on 25,5 prosenttia. Ennakon pidätys muun kuin julkisesti noteeratun yhtiön maksamista osingoista on 7,5 prosenttia 150 000 euron rajaan asti. Osinkojen 150 000 euron ylittävästä osasta ennakon pidätys on 28 prosenttia. 13
Osinkoa jakava yhtiö seuraa samalle saajalle maksamiensa osinkojen 150 000 euron rajan ylittymistä. 7. Pääomatuloista tehtävät vähennykset 7.1 Arvopapereiden hoito- ja säilyttämismenot Kyseisiä menoja koskee 50 euron omavastuuosuus, jonka Verohallinto vähentää viran puolesta. 7.2 Takaisin maksetut osakaslainat Mikäli aikaisempina vuosina tuloksi luetusta osakaslainasta on osa maksettu takaisin vuonna 2015, takaisin maksettu erä ilmoitetaan kohdassa 7.2. 7.3. Muut tulonhankkimiskulut Jos pääomatulojen hankintaan liittyy muita tulon hank kimiskuluja, vähennetään ne tässä kohdassa. Tässä kohdassa ilmoitetaan esimerkiksi jälkimark kinahyvitys. Tässä kohdassa ilmoitetaan myös takausvelan korot. Milloin takaaja tai muun vakuuden asettaja sitou muksensa perusteella on maksanut takausvelan korkoja, ovat nämä vähennyskelpoisia vain, jos alkuperäisellä velallisella olisi ollut oikeus niiden vähentämiseen elinkeinotoimintaan tai maatalouteen kohdistuvina korkoina. Vähennyskelpoisia ovat ne korot, jotka ovat kertyneet sinä aikana, kun velallinen on esimerkiksi ulosotossa todettu maksukyvyttömäksi. Alkuperäinen velallinen saa vähentää takaajalle tai muulle vakuuden asettajalle maksamansa hyvitykseen sisältyvän velan korkoa vastaavan osuuden korkoa koskevia säännösten mukaan eli jos alkuperäinen velka on asunto-, opintotai tulonhankkimisvelka. 7.4 7.6 Velkojen korot Korkokulut vähennetään ensisijaisesti pääomatuloista. Jos korkoja on enemmän kuin pääomatuloja, voi pääomatuloista vähentämättä jääneet korot vähentää ansiotuloista määrättävästä verosta niin kutsuttuna alijäämähyvityksenä. Alijäämähyvitys, joka vähennetään ansiotulojen veroista, on 30 prosenttia siitä määrästä, jolla korkomenot ylittävät pääomatulot. Alijäämähyvityksen enimmäismäärää on rajoitettu. Korkoina voi vähentää asuntovelan ja tulonhankkimisvelan korkoja. Muiden velkojen korkoja ei voida vähentää. Vuonna 2015 vähennyskelpoista on enintään 65 prosenttia asuntolainan koroista. Muilta osin korkojen vähentämistä koskevat säännökset ovat ennallaan. Vuodesta 2016 alkaen vähennyskelpoista on enintään 60 prosenttia koroista. Ilmoita asuntolainan korot täysimääräisinä. Verottaja laskee vähennyskelpoisen osuuden. Asuntolainan korkojen vähennyskelpoisuuden rajoittaminen koskee sekä pääomatulosta vähennettäviä että ansiotulon verosta alijäämähyvityksen kautta vähennettäviä korkoja. Alijäämähyvityksen määrä on 30 prosenttia vähennyskelpoisen koron määrästä. Enimmäismäärää korotetaan 2 prosenttiyksiköllä siltä osin kuin kyseessä on ensiasunnon hankintaan otetun asuntovelan korko. Esimerkiksi vuonna 2015 maksetun, 1 000 euron suuruisen asuntovelan koron perusteella vähennettävän alijäämähyvityksen määrä on (65 % Í 1 000 Í 30 %) 195 euroa. Ensiasunnon korkoihin liittyy siis suurempi alijäämähyvitys kuin muihin korkoihin (32 %). Ensiasuntona pidetään vakituista asuntoa, josta verovelvollinen omistaa vähintään puolet. Ensiasunnon korot vähennetään kohdassa 7.5. Alijäämähyvityksen korotuksen saa verotuksessa enintään ensiasunnon käyttöönot to vuodelta ja yhdeksältä seuraavalta vuodelta. Tulonhankkimisvelan korot ilmoitetaan kohdassa 7.6. Tulonhankkimisvelasta on kyse silloin, kun velka on otettu sellaista toimintaa varten, jolla on tarkoitus hankkia veronalaisia tuloja. Tulonhankkimisvelkaa on esimerkiksi velka, joka on otettu vuokralle annettavan asunnon hankkimista varten. Yhdenkin asunnon vuokraukseen liittyvä velka on vähennyskelpoinen tulonhankkimisvelkana. Tulonhankkimisveloista on kyse myös esimerkiksi osakesäästämiseen liittyvissä veloissa. Yritystoiminnan hankkimiseen otettujen velkojen korot vähennetään ensisijaisesti yhtiöstä saadusta tuloosuudesta tai osingosta ennen tulo-osuuden tai osingon jakoa ansio- ja pääomatuloihin. Näin korko vähennyksestä saadaan suurempi hyöty, kun korkoja voidaan vähentää osittain myös ansiotuloista, joihin kohdistuu yleensä pääomatulojen 30/33 prosentin verokantaa ankarampi progressiivinen verotus. Yritystoiminnan hankkimisveloilla (tulonhankkimisvelkoja) tarkoitetaan avoimen tai kommandiittiyhtiön vastuunalaisen yh tiömiehen osuuden hankintaan otettuja velkoja. Yritystoiminnan hankkimisvelasta on kyse myös silloin, kun hankitaan yksin tai perheen kanssa yli 50 prosenttia osakeyhtiön osakkeista, jossa itse toimitaan johtavassa asemassa. Jos edellä mainitut korot ylittävät osingon määrän, vähennetään ylimenevä osa koroista kohdassa 7.6 tulonhankkimisvelan korkona. 7.7 Vapaaehtoiset eläkevakuutusmaksut ja PS-sopimuksen maksut Tähän kohtaan on merkitty vapaaehtoiset eläke va kuutusmaksut. Tiedot vakuutuksittain ilmenevät erittelyosasta. Vapaaehtoisista eläkevakuutuksista on esitäytetylle veroilmoituslomakkeelle ilmoitusosaan tulostettu verovelvollisen maksama määrä (brutto). Vero tuspäätökselle sen sijaan tulostetaan verotuksessa vähen netty määrä. Jos 14
tätä kohtaa korjataan, selvitys tulee antaa Lisätietoja -kohdassa. Myös pitkäai kais sääs tämis sopimuksen (PS-sopimukset) perusteella maksetut maksut on merkitty tähän kohtaan. 7.8 Verotusyhtymän maatalouden verovuoden tappio Maatalousyhtymälle verovuonna 2015 syntynyttä tappiota voidaan vähentää pääomatuloista tässä kohdassa. Tappion määrä merkitään joko prosentteina tai euroina. 8. Alijäämähyvitys Jos pääomatuloista tehtävät vähennykset ovat suu remmat kuin pääomatulojen yhteismäärä tai pääomatuloja ei ole lainkaan, syntyy pääomatulojen alijäämää (nega tiivinen erotus). Esimerkki: Vuokratulot Korkokulut (oma ja vuokra-asunto) Alijäämä 3 500 euroa 6 000 euroa 2 500 euroa Alijäämästä 2 500 euroa voidaan 30 prosenttia vähentää ansiotuloista määrättävästä verosta. Tässä tapauksessa verosta vähennettäisiin alijäämähyvityksenä 750 euroa. Alijäämähyvitys ei voi olla rajoittamattoman suuri ja niinpä siihen liittyykin 1 400 euron yläraja verovel vol lista kohti. Ylärajaa korotetaan 400 eurolla yhdestä ja 800 eurolla kahdesta tai useammasta lapsesta (lapsien määrä ilmoitetaan kohdassa 8.1). Puolisot voivat esittää vaa timuksen lapsikorotuksen huomioimisesta jom mallakummalla puolisoista. Lapsikorotus voidaan myös jakaa puolisoiden kesken. Puolisot voivat siirtää ali jää mähyvityksen vähennettäväksi toisen puolison veroista, mikäli puolisolla itsellään ei ole ansiotuloista mää rättäviä veroja tai ne eivät riitä koko alijäämä hyvi tyksen vähentämiseen. Vaatimus siirrosta tehdään kohdassa 8.2. Jos verovelvollisen omat tai puolison verot eivät riitä alijäämähyvityksen vähentämiseen, taikka vähennykset ylittävät alijäämähyvityksen enimmäismäärän, vah vis tetaan tältä osin pääomatulolajin tappio. Tappio on vähennettävissä pääomatuloista seuraavan 10 vuoden kuluessa. 9. Perhe- ja huoltosuhteen muutos Kohdassa 9.1. ilmoitetaan pysyvä puolisosta erilleenmuuttopäivä sekä kohdassa 9.2. merkitään rasti ruutuun, jos yhteishuollossa olevat lapset ovat suurim man osan verovuodesta asuneet luonasi. 10. Ulkomaan tulot 10.1 Ulkomaan eläketulot Tässä kohdassa ilmoitetaan ulkomailta saadut eläkkeet ja kohdassa 10.2. niistä ulkomaille maksettu vero. 10.2 Muut ulkomaan ansiotulot Puutteet tai virheelliset tiedot korjataan ja ilmoitetaan lomakkeella 16. Ulkomaille maksetuista veroista olevat selvitykset on säilytettävä, kuten muut kuitit ja tositteet. 10.3 Ulkomaan pääomatulot Kohtaan on tulostettu ulkomailta saadut osingot (esimerkiksi Nordea), jotka ovat Verohallinnon tiedossa. Puuttuvat tiedot lisätään veroilmoituslomakkeelle. Ulkomaille maksetuista veroista olevat selvitykset on säilytettävä, kuten muut kuitit ja tositteet. 11. Ulkomaan tulosta maksetut ulkomaiset verot Ilmoita tässä kohdassa ulkomaan tulosta maksamasi ulkomaiset verot. 12. Verosta tehtävät vähennykset 12.1 Kotitalousvähennys Kotitalousvähennys merkitään ilmoituksen kohtaan 12.1. Kotitalousvähennystä vaadittaessa on täytettävä lo make 14A tai 14B, jotka löytyvät Verohallinnon sivuilta. Säilytä kuitit ja tositteet itselläsi. Verohallinto pyytää niitä tarvittaessa. Vuonna 2015 kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on 2 400 euroa, joka koskee kaikkea vähennykseen oikeuttavaa työtä. Kotitalousvähennys myönnetään vain siltä osin kuin vähennettävä osuus kustannuksista ylittää 100 euroa. Koska vähennys tehdään verosta, suora hyöty vähennyksestä on rahallisesti enimmillään kyseinen 2 400 euroa. Vähennys tehdään ensisijaisesti valtion tulo verosta ja valtion tuloveron ylittävältä osin kun nal lis verosta, vakuutetun sairasvakuutusmaksusta ja kir kol lisverosta. Vähennys on henkilökohtainen, joten aviopuolisot voivat vähentää yhteensä enimmillään 4 800 euroa (2 400 euroa molemmat). Molempia puolisoita koskee kuitenkin vähennyksen 100 euron omavastuuosuus. Puolisoille vähennys tehdään siten kuin he ovat sitä ennen verotuksen päättymistä vaatineet. Siltä osin kuin vähennystä tai osaa siitä ei voida tehdä vähennystä vaatineella puolisolla, vähentämättä jäänyt määrä vähen netään hänen puolisonsa veroista. Kotitalousvähennykseen oikeuttaa yksityisen palveluntuottajan (ei esimerkiksi kunnan tuottama) tavanomainen kotitalous-, hoiva- tai hoitotyö sekä asun non kunnossapito- tai perusparannustyö. Esimerkkeinä vähennykseen oikeuttavista töistä voidaan mainita lasten tai vanhusten hoito, siivous, ruoanlaitto sekä kodissa tai vapaa-ajan asunnossa tehty remontti. Kodinkoneiden 15
huolto ole ei ole asunnon remontointia, eikä talon rakentaminen vähennyksen oikeuttavaa kunnossapitotai perusparannustyötä. Myöskään sijoitusasunnossa tehty korjaus- tai perusparannustyö ei ole vähennykseen oikeuttavaa työtä. Vähennykseen oikeuttaa myös tieto- ja vies tin tätekniikan laitteiden, ohjelmistojen, tietoturvan ja tietoliikenneyhteyksien asennus-, kunnossapito- ja opastustyön kustannukset. Verovelvollisen itsensä tai hänen kanssa samassa taloudessa asuvan tekemästä työstä ei saa kotitalousvähennystä. Kotitalousvähennystä ei myönnetä myöskään, jos henkilö on saanut välittömästi samaan työsuoritukseen omaishoidon tukea, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tukea tai työnantajana toimivalle kotitaloudelle maksettavaa palkkatukea. Vähennyksen estää myös kunnan myöntämä sosiaali- ja terveyshuollon palve luseteli. Pientalojen lämmitystapamuutokseen saatu avustus ei estä vähennystä. Vähennyksen myöntämistä ei kuitenkaan enää estä se, että yritys/yrittäjä, jolta kotitalous ostaa palveluja, on saanut em. tukia. Vähennykseen oikeuttava työ voi olla järjestetty niin, että kotitalous palkkaa työntekijän (esimerkiksi las tenhoitajan) itse, jolloin vähennyskelpoista on 15 prosenttia lastenhoitajalle maksetusta palkasta sekä mak settuun palkkaan liittyvät sivukulut, kuten työnantajan so siaaliturvamaksu, pakollinen työeläkemaksu, tapa tur mavakuutusmaksu, työttömyysvakuutusmaksu ja ryh mähenkivakuutusmaksu. Esimerkki: Maksettu lastenhoitajalle palkkaa 3 500 euroa. Sosiaalikuluja palkan lisäksi on maksettu 870 euroa (työelä kemaksu ym.). Kotitalousvähennyksenä voi vähentää suoraan verosta tehtävänä vähennyksenä 1 295 euroa (omavastuu 100 euroa). Vähennykseen oikeuttava työ voi olla myös ostettu ennakkoperintärekisteriin merkityltä palvelun tuot tajalta, esimerkiksi remonttiliikkeeltä tai yksityiseltä ko dinhoitopalvelujen tuottajalta. Tällöin koti ta lous vähennyksenä voidaan vähentää 45 prosenttia työ kor vauk sen osuudesta. Esimerkki: Siivousta 1.1. 3.12.2015 Siivouspalvelu Ahkera-Liisan lasku työ tarvikkeet alv yhteensä 16 2 000 euroa 200 euroa 506 euroa 2 706 euroa Työn osuudesta 2 000 euroa sekä siihen sisältyvästä arvon lisäverosta eli 460 eurosta (2 000/2 200 Í 506) on vähennyskelpoista 45 % eli yhteensä 1 107 euroa. Tästä vähennetään 100 euron omavastuu. Vuoden 2013 alusta verovelvollinen, jolla on Suomessa verotettavaa tuloa, on saanut muuna kuin palkkana maksamastaan suorituksesta koti talous vähennyksen Suomen verotuksessa myös silloin, kun kotitalousvähennykseen oikeuttava työ on tehty toisessa Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluvassa valtiossa. Tällöin verovelvollisen on kuitenkin osoitettava, että suorituksen saajalla ei ole olennaisia verotukseen liittyviä maksu- ja ilmoituslaiminlyöntejä tai kirjanpidon laiminlyöntejä (esim. lomakkeella 14 C tai ao. valtion veroviranomaisen antamalla todistuksella tai suori tuksen saajan ennakkoperintärekisteriä vastaavalla rekisterimerkinnällä). Muutosta sovelletaan taan neh tivasti: vähennyksen voi saada toisessa ETA-valtiossa tehdystä työstä jo 1.1.2007 lukien. Tällöin vähennystä on kuitenkin vaadittava erikseen tehtävällä oikaisu vaatimuksella oikaisuvaatimukselle säädettyjen määräaikojen puitteissa ja samalla selvitettävä, että vähen nyksen edellytykset kaikilta osin täyttyvät. Esimerkiksi vuotta 2010 koskeva oikaisuvaatimus on tehtävä viimeistään vuoden 2016 loppuun mennessä. Tarkempia tietoja kotitalousvähennyksestä löydät Verohallinnon ohjeesta Kotitalousvähennys (25.1.2016, Diaarinumero A214/200/2015). 12.2. Opintolainavähennys Kohtaan on merkitty Kelan ilmoittamat opinto lai navähennykseen oikeuttavat opintolainan lyhen nykset. 12.3 Maksetut elatusavut Merkitään kohtaan 12.3 kuinka monesta lapsesta ela tusapua on maksettu. 13. Maksetut ennakkoverot ja ennakon täydennysmaksut 13.1. Ennakot ja ennakon täydennysmaksut on merkitty tähän kohtaan. Maksut on otettu huomioon myös verotuspäätöksessä. Jos maksamasi maksut eivät näy tässä kohdassa, ne eivät jostain syystä ole ehtineet veroilmoitukseesi ja saat syksyllä uuden verotus pää töksen. Tarkista uudesta verotuspäätöksestäsi tuol loin, että maksut on otettu huomioon! 14. Varat ja velat Varat Varallisuusverotus poistui verovuodesta 2006 alkaen. Varallisuus on silti edelleen ilmoitettava veroil moituksella. Myös ulkomailla olevat varat on ilmoitettava. Varat ilmoitetaan 31.12.2015 tilanteen mukaisina.
Verohallinnon tiedossa olevat varat on merkitty erittelyosalle, jos näitä tietoja korjataan tai niihin on lisättävää, kohtaan 14.1 merkitään rasti. Korjaukset ja lisäykset ilmoitetaan lisätiedoissa. Varojen arvoa ei tarvitse enää ilmoittaa. Joukkovelkakirjoista ja muista saamisista (esim. lainat lapsille) on kuitenkin ilmoi tettava niiden nimellisarvo. Velat Tarkemmat tiedot löytyvät erittelyosasta. Virheet ja puutteet korjataan ja lisäksi lisätiedoissa ilmoitetaan luoton antaja, velan määrä ja käyttötarkoitus. Velat on ilmoitettava vain jos luotonantaja on pankki tai muu luotto- ja rahoituslaitos, valtio, kunta vakuutus- tai eläkelaitos, huoltokonttori tai työnantaja. Muiden an ta mat lainat ilmoitetaan vain, jos lainan korko on verotuk sessa vähennyskelpoinen. Muut vähennykset verotuksessa Verottaja tekee viran puolesta muun muassa seuraavat vähennykset: tulonhankkimisvähennys (620 euroa, kuitenkin enin tään palkkatulon määrä) lapsivähennys eläketulovähennys perusvähennys ansiotulovähennys työtulovähennys opintorahavähennys opintolainavähennys invalidivähennys elatusvelvollisuusvähennys pakolliset eläkevakuutusmaksut (työntekijän eläkemaksu ja työttömyysvakuutusmaksu) meisen päivän huoltosuhteiden mukaan. Lapsivähennys tehdään verosta. Löydät tarkempia ohjeita lapsivähennyk sestä Verohallinnon julkaisusta Lapsivähennys. Veronpalautus puolisolle Mikäli veronpalautuksen haluaa siirtää käytettäväksi puolison jäännösveronmaksuun, merkitse rasti ruu tuun. Ilmoita Verohallinnolle tilinumerosi, jos et ole tehnyt sitä aiemmin tai jos aikaisemmin ilmoittamasi tili numero on muuttunut. Voit tarkistaa ja ilmoittaa tili numeron Veroilmoitus verkossa -palvelussa veroil moi tuksesi palautuspäivään saakka ja sen jälkeen osoitteessa vero.fi/tilinumero. Ilmoituksen voi tehdä myös erillisellä paperilomakkeella (Henkilöasiakkaan ilmoitus tili numerosta, lomake 7208). Korjattu/täydennetty ilmoitus allekirjoitetaan! ERITTELYOSA Erittelyosasta näet tarkemmin, mistä ilmoitusosan esitäytetyt tiedot koostuvat. Esimerkiksi palkkojen osalta erit t elyosaan on merkitty työnantajan nimi, palkan määrä, ennakonpidätys sekä pakolliset työttömyys- ja eläke vakuutusmaksut. Erittelyosassa voi olla myös seuraavia tietoja, joita ei ole merkitty ilmoitusosaan: maa- ja metsätalouden tietoja arvopapereiden, osakehuoneistojen ja kiinteistöjen luovutukset, joista on itse annettava selvitys ja laskettava luovutusvoiton tai -tappion määrä muut tiedot, esimerkiksi perhesuhteet ja maksetut ennakkoverot ja ennakon täydennysmaksut Erittelyosan tiedot on tarkistettava kuiteista ja tositteista. Lapsivähennys Lapsivähennys on väliaikaisesti voimassa verovuosina 2015 2017. Lapsivähennys lasketaan automaattisesti, joten sinun ei tarvitse tehdä mitään. Näet vähennyksen määrän verotuspäätöksestäsi. Lapsivähennyksen määrä on 50 euroa alaikäistä huol lettavaa lasta kohden ja se myönnetään enintään neljän lapsen perusteella. Yksinhuoltajalle vähennys voidaan myöntää kaksinkertaisena. Vähennys on tulo sidon nainen ja alkaa pienentyä verovelvollisen vuosi tulon ylittäessä 36 000 euroa. Vähennysoikeus määräytyy verovuoden vii 17
VEROTUSPÄÄTÖS Verotuspäätökseltä (entinen verolippu) näet muun muassa, kuinka tuloja on verotettu ja mitä vähennyksiä verotuksessa on hyväksytty sekä mahdollisen veronpalautuksen tai jäännösveron määrän. Näet myös yle-veron määrän verotuspäätökseltäsi. Verottaja laskee yle-veron määrän. Yle-vero on enintään 143 euroa. Veron määrä riippuu tulojesi määrästä. Jos veron määrä on alle 51 euroa tai verovelvollinen on alle 18-vuotias, yle-veroa ei tule maksettavaksi. Yle-vero tuli televisiomaksun tilalle 1.1.2013 alkaen. Jos veroilmoitusta korjataan tai jos Verohallinto saa muualta verotukseen vaikuttavia lisätietoja, verovelvollinen saa lokakuun loppuun mennessä uuden verotuspäätöksen. Vuoden 2015 verotus päättyy 31.10.2016. VEROTUSTODISTUS/TILISIIRTOLOMAKE Verotustodistukseen on merkitty verotettavat ansio- ja pääomatulot. Säilytä verotustodistus! LÄÄKÄRIN YKSITYISPRAKTIIKASTA SAAMAT TULOT Lääkäri, jolla on praktiikkatuloja omasta vastaanotostaan, antaa esitäytetyn veroilmoituslomakkeen lisäksi elinkeinotoiminnan veroilmoituslomakkeen 5, jossa selvitetään ammatista saadut tulot. Lomakkeella 5 ilmoitetaan vain elinkeinotoiminnan tuotot ja kulut sekä varat ja velat. Elinkeinotoiminnan tulos lasketaan tuloverotuksessa elinkeinotoiminnan verottamisesta säädetyn lain (EVL) mukaan. Elin kei notoiminnalla tarkoitetaan liike- ja ammatti toimintaa. Sähköinen veroilmoitus Verohallinto suosittelee, että elinkeinotoiminnan veroilmoitus annetaan säh köi sesti Liikkeen- tai ammatinharjoittaja voi antaa elinkeinotoiminnan veroilmoituslomakkeen 5 sähköisesti. Jos elinkeinotoiminnan veroilmoitus annetaan sähköisesti, tulee myös mahdolliset liitteet antaa sähköisessä muodossa. Lisätietoja löydät www. vero.fi/veroilmoitus/5. Sähköiseen ilmoittamiseen tarvitset henkilökohtaiset pankkitunnukset tai Katso -tunnisteen. TÄYTTÖOPAS NETISTÄ! Verohallinnon täyttöopas löytyy tänäkin vuonna netistä. Kaikille lähetetään aikaisempaa suppeampi paperinen opas, joka antaa perustiedot veroilmoituksen antamisesta veroilmoituslomakkeen sekä yksityiskohtaiset ohjeet löydät Verohallinnon sivuilta www.vero.fi/lomakkeet/5 Elinkeinotoiminnan veroilmoitus. Myös osoitteesta vww.vero.fi/liikkeen- ja ammatinharjoittaja löytyy ajankoh taista tietoa elinkeinonharjoittajien verotuksesta. AMMATINHARJOITTAJAN VEROTUS Ammattitoiminnasta saatu tulo jaetaan verotuksessa ansio- ja pääomatuloksi. Ansiotulo-osuus lisätään muihin verotettaviin ansiotuloihin (esim. palkkatulot) ja näiden yhteissummasta maksetaan valtionvero progressiivisen valtion tuloveroasteikon mukaisesti sekä kunnallisvero. Ansiotulon perusteella määrätään lisäksi kirkollisvero sekä kansaneläkelaitokselle suoritettava vakuutetun sairausvakuutusmaksu. Pääomatulosta maksetaan suhteellinen 30 prosentin vero (yli 30000 euron pääomatulojen yhteismäärän osalta veroprosentti on 33). Jako ansio- ja pääomatuloihin tapahtuu verovuotta edeltävän vuoden päättyessä (2014) olleen elin keinotoiminnan nettovarallisuuden perusteella. Net to varallisuudella tarkoitetaan ammattitoimintaan kuuluvien varojen ja velkojen erotusta. Tälle erotukselle laskettu 20 prosentin vuotuinen tuotto verotetaan pääomatulona (jollet esitä vaatimusta, että vain 10 pro senttia verotetaan pääomatulona tai että yritystulo verotetaan kokonaan ansiotulona; ks. tarkemmin jäljempänä). Voit siis vaatia myös, että jaettava yritystulo verotetaan kokonaan ansiotulona. Esimerkki: Ammattitoiminnan verotettava tulo vuonna 2015 on 50 000 euroa. Ammattitoiminnan nettovarallisuus verovuoden 2014 päättyessä on ollut 33 000 euroa. Tilikausi on kalenterivuosi. Pääomatulo-osuus 33 000 Í 20 % = 6 600 euroa. Ansiotuloa 50 000 euroa 6 600 euroa = 43 400 euroa. Tämän laskelman suorittaa verottaja viran puolesta, joten sitä ei tarvitse tehdä itse. Kirjanpito Kirjanpito muodostaa praktiikkaa harjoittavan lääkärin verotuksen perusteen. Kirjanpito on syytä pitää huolellisesti, sillä epäluotettava kirjanpito voi olla peruste arvioverotukselle. Lääkäri voi pitää joko yhdenkertaista maksu perusteista tai kahdenkertaista suoriteperusteista kirjanpitoa. Yhdenkertaisessa kirjanpidossa kirjataan tulot sitä mukaan, kun ne on saatu ja menot kertaalleen sitä mukaa, kun ne on maksettu. Useimmiten pieni muotoista vastaanottoa harjoittavan lääkärin kirjanpito on yhdenkertainen. Yhdenkertaista kirjanpitoa on helppo pitää itsekin. Kahdenkertaisessa kirjanpidossa tulot ja menot kirjataan aina kahdelle tilille sen mukaan kuin niiden suorittamisvelvollisuus on syntynyt, esimerkiksi silloin kun lasku on saapunut, vaikkei sitä vielä ole maksettu. Kahdenkertaista kirjanpitoa pidettäessä on laadittava myös suoriteperusteinen tilinpäätös. Kahdenkertaisen kirjanpidon pitäminen vaatii useimmiten jonkin kirjan 18
pito-ohjelman hankkimista ja hieman pereh ty mistä kirjanpidon pitämiseen. Yhdenkertaisen kirjanpidon tilikausi on aina kalenterivuosi. Kahdenkertaista kirjanpitoa pitävillä tili kausi voi olla kalenterivuodesta poikkeava. Elinkeinotoiminnan veroilmoitus annetaan lomakkeella 5 riippumatta siitä, onko kirjanpito yhdenkertainen tai kahdenkertainen. Seuraavassa selvitetään yhdenkertaista kirjanpitoa pitävän lääkärin ammat titoiminnan veroilmoitusta, koska lääkäreiden veroilmoitukset ovat pääsääntöisesti yhdenkertaiseen kirjanpitoon perustuvia. Koska tässä täyttöoppaassa on otettu esille vain lääkäreille tyypillisiä tilanteita, lisäksi kannattaa tutustua Verohallinnon täyttöoppaaseen Liikkeen- tai ammatinharjoittaja, joka postitetaan lomakkeen 5 mukana sekä Verohallinnon sivuilla oleviin yksityiskohtaisiin täyttöohjeisiin. YHDENKERTAISTA KIRJANPITOA PITÄVÄN LÄÄKÄRIN VEROILMOITUS Ammatinharjoittajan on annettava tuloverolaskelma elinkeinotoiminnan tuotoista ja kuluista lomakkeen 5 sivuilla 1 ja 2 sekä varallisuuslaskelma sivulla 4. Sivulla 3 annetaan muun muassa erittelyt yksityiskäytöstä, selvitys tilapäisestä työmatkasta aiheutuneista lisääntyneistä elantokustannuksista sekä selvitys yksityisvaroihin kuuluvan auton käytöstä elinkeinotoiminnassa. Verotettava tulo lasketaan siten, että tuloverolaskelman kohdassa 1 eriteltävistä elinkeinotoiminnan veron alaisista tuotoista vähennetään kohdassa 2 ilmoitettavat elinkeinotoiminnan verotuksessa vähennyskelpoiset kulut. Tuloverolaskelmassa eritellään vain elin kei no toiminnan tulolähteen tuotot ja kulut. Tulo vero las kelmassa on niiden tuottojen ja kulujen kohdissa, joissa kirjanpito ja verotus saattavat erota toisistaan, omat sarak keensa kirjanpidon euromäärälle ja vero tuk sen euro määrälle. Verohallinnon ohjeen mukaan, sekä Kirjanpito - että Verotus -sarakkeet on molemmat täytettävä, vaikka luvut olisivat yhtä suuret. Merkitse luvut sentin tarkkuudella. I TULOVEROLASKELMA Elinkeinotoiminnan tuotot: Liikevaihto / tuotot ammatista yhteensä (300): Tähän kohtaan merkitään ammatista saadut tuotot ilman arvonlisäveron osuutta. Saadut avustukset ja tuet (318): Tähän kohtaan merkitään elinkeinotoimintaa varten saatujen tukien ja avustusten yms. määrä. Muut tuotot (301): Kohdassa ilmoitetaan mahdolliset muut veronalaiset tuotot. Muita tuottoja voi olla esimerkiksi ammattia varten hankitusta omaisuudesta saadut vuokratulot tai käyttöomaisuuden luovutusvoitot. Tuloutus yksityiskäytöstä: Tässä kohdassa ilmoitetaan yksityiskäytön osuus kirjanpidossa vähennetyistä kuluista. Yksityiskäytöstä aiheutuneita menoja ei voi vähentää elinkeinotoiminnan kuluina. Auton yksityiskäyttö (313): Tähän kohtaan merkitään auton yksityiskäyttöä vastaava osuus silloin, kun autoa käytetään pääasiassa elinkeinotoiminnassa ja kaikki autokulut on vähennetty elinkeinotoiminnan kuluina. Elinkeinotoiminnan tuottoihin lisätään se suhteellinen osuus kokonaiskuluista, joka johtuu muista kuin elinkeinotoiminnan ajoista. Autokulut eritellään sivulla 3 kohdassa V Erittelyt yksityiskäytöstä A. Useimmiten lääkärin omistamaa autoa ei kuitenkaan hyväksytä kuuluvaksi ammattitoiminnan tulolähteeseen, eikä siitä näin ollen voi esimerkiksi tehdä poistoja, jotka olisivat vähennyskelpoisia ammattitulosta. Auton kulut eivät tällöin ole myöskään rasittamassa ammatti toiminnan tulosta. Tällöin kohdan V A täyttäminen sivulla 3 ei ole tarpeellista. Jos autokuluja on kirjanpidossa kuitenkin vähennetty, tulee lomakkeella selvittää, mikä osa kuluista on yksityiskäytöstä johtuvaa ja mikä ammattitoiminnasta johtuvaa vähennyskelpoista menoa. Jotta auto voitaisiin hyväksyä ammattitoiminnan tulolähteeseen ja muun muassa poistot tehdä, tulee yli puolet auton käytöstä olla ammattiajoa. Tavaroiden yksityiskäyttö (314): Tässä ilmoitetaan tavaroiden tai palvelujen otto omaan käyttöön niiden alkuperäisen hankintamenon suuruisina ilman arvonlisäveroa. Muu yksityiskäyttö (315): Tässä kohdassa ilmoitetaan muun kuin auton tai tavaroiden yksityiskäytön osuus. Saadut osingot ja osuuskunnan ylijäämät: Ilmoita kohdassa 319 sellaiset osinkotulot, jotka on saatu elinkeinotoimintaan kuuluvien osakkeiden perusteella (esim. lääkäriaseman osakkeet). Kohdassa 320 ilmoitetaan osinkojen veronalainen osuus. Elin keinotoiminnan tulolähteeseen kuuluvien osinkojen veronalainen osuus määräytyy sen mukaan, onko osingon jakaja julkisesti noteerattu yhtiö (listattu) vai muu kuin julkisesti noteerattu yhtiö (listaamaton). Muilta kuin julkisesti noteeratuilta yhtiöiltä saaduista osingoista 75 % on veronalaista elinkeinotoiminnan tuloa ja 25 % on verovapaata tuloa. Julkisesti notee ratuilta yhtiöiltä saaduista osingoista 85 % on veron alaista elinkeinotoiminnan tuloa ja 15 % on vero vapaata tuloa. Ylijäämät julkisesti noteeratuista osuuskunnista (325/326) Ylijäämät muista kuin julkisesti noteeratuista osuuskunnista (327/328): Osuuskunnan jakamien ylijäämien verotus on muuttunut. Elinkeinotoimintaan kuuluvien ylijäämien veronalaisen osuuden määrä riippuu siitä, onko ylijäämää jakava osuuskunta julkisesti noteerattu vai muu kuin julkisesti noteerattu. Julkisesti noteeratun 19
osuuskunnan jakamasta ylijäämästä on 85 % veronalaista elinkeinotoiminnan tuloa ja 15 % verovapaata tuloa. Suomessa ei ole tällä hetkellä julkisesti no teerattuja osuuskuntia. Muista kuin julkisesti noteeratuista osuuskunnista saaduista ylijäämistä 25 % on veronalaista elin keinotoiminnan tuloa ja 75 % verovapaata tuloa 5 000 euron yhteismäärään saakka. Siltä osin kun tulon yhteismäärä ylittää 5 000 euroa, 75 % on veronalaista tuloa ja 25 % verovapaata tuloa. Osingot ja osuuskuntien ylijäämät on maksajan antaman ilmoituksen perusteella voitu ottaa huomioon tuloina esitäytetyllä veroilmoituksella. Esitäytettyä veroilmoitusta on tarvittaessa korjattava, etteivät osingot ja osuuskuntien ylijäämät tule kahteen kertaan verotettua. Korkotuotot ja muut rahoitustuotot (323): Tässä kohdassa ilmoitetaan esimerkiksi korkotuotot saamisista. Varausten vähennys (312): Tähän kohtaan merkitään varausten vähennys (esim. toimintavarauksen tuloutus, ks. kohta 871). Muut veronalaiset tuotot (324): Tässä kohdassa ilmoitetaan veronalaiset tuotot, jotka eivät sisälly tili kauden tuloslaskelmaan. Elinkeinotoiminnan veronalaiset tuotot yhteensä (316): Tähän kohtaan lasketaan Verotus -sarakkeesta yhteen ammattitoiminnan veronalaiset tuotot. Tuloslaskelman verovapaat tuotot (317): Kohtaan merkitään tuloslaskelmaan sisältyvien verovapaiden tuot tojen määrä lisätietona Verohallinnolle. Ilmoita tässä kohdassa myös korkotulon lähdeverolain alaiset talletustilien korot. Elinkeinotoiminnan kulut: Ostot ja varastojen muutokset (333): Tässä kohdassa ilmoitetaan ostot tilikauden aikana sekä varaston muu tos eli alkuvarasto (esim. myytäväksi hankitut lääkkeet) lisättynä ostoilla tilikauden aikana ja vähen nettynä loppuvarastolla. Ulkopuoliset palvelut (334): Tässä kohdassa ilmoitetaan ulkopuolisilta ostettujen palvelujen han kintahinnat (esim. vastaanottotilan siivouspalvelu). Henkilöstökulut: Ammattitoimintaa harjoittava lääkäri ei voi vähentää itselleen, puolisolleen tai alle 14-vuotiaalle lapselleen maksamiansa palkkoja. Muille, kuten vastaanottoapulaiselle, maksettu palkka on vähennyskelpoinen ja ilmoitetaan kuluna kohdassa 335. Kohdassa 336 ilmoitetaan esim. työntekijöiden pal kanmaksuun liittyvät henkilösivukulut. Lääkärin omat, ammattitoimintaan liittyvät pakolliset eläke va kuutusmaksut (YEL-maksut) ovat myös vähen nys kelpoisia ammattitoiminnan tulosta ja voidaan ilmoittaa tässä kohdassa. Sen sijaan lääkärin omien va paaeh toisten eläkevakuutusten maksut voidaan vähen tää vain esitäytetyllä veroilmoituksella. Myös YEL-maksut voidaan vaihtoehtoisesti vähentää esitäytetyllä veroilmoituksella. Poistot: Jos vastaanottoa varten hankitun irtaimen käyttöomaisuuden todennäköinen taloudellinen käyttöikä on enintään kolme vuotta, voidaan tällaisen lyhytikäisen irtaimen käyttöomaisuuden hankintameno poistaa kuluna kokonaisuudessaan hankintavuonna. Jos käyttöaika todennäköisesti ylittää kolme vuotta, tulee hankintameno vähentää vuosittain tehtävin poistoin. Irtaimen käyttöomaisuuden poistot ovat 25 prosenttia kaiken irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenojen yhteenlasketusta hankintamenosta (menojäännös). Menojäännökseen lisätään vuosittain hankittu irtain käyttöomaisuus ja vähennetään myydyistä hyödykkeistä saadut hinnat ja näin saadusta yhteissummasta poistetaan 25 prosenttia. Vaikka hyödykkeen todennäköinen käyttöikä ylittäisi kolme vuotta ja sen hankintameno voidaan vähentää vain vuotuisin poistoin, voidaan niin sanotut pienhankinnat vähentää kokonaan jo hankintavuonna. Tämän säännön perusteella alle 850 euron arvoinen hankinta voidaan kirjata kuluksi jo hankintavuonna. Pienhankintoina voidaan vähentää verovuonna yhteensä enintään 2 500 euroa. Vastaanottotilojen hallintaan oikeuttavien asuntoosakkeiden osakkeet ovat kulumatonta käyttöomaisuutta, joista ei voi tehdä poistoja. Ilmoita kohdassa Poistot (337) kirjanpidossa vähennettyjen poistojen määrä. Jos elinkeinotoiminnan varoihin kuuluu vain irtainta käyttöomaisuutta, tarkempi erittely poistoista tulee antaa sivulla 2 koh dassa IV. Jos poistoja on tehty muustakin kuin irtai mesta omaisuudesta, tarkempi selvitys on annettava lomak keella 62. Kohdassa 338 ilmoitetaan verotuksessa vähen nyskelpoisten poistojen määrä. Edustuskulut (341/342): Edustusmenoista saa verovuonna 2015 jälleen vähentää 50 prosenttia. Ilmoita kohdassa 341 kirjanpidon mukaiset edustusmenot kokonaisuudessaan ja kohdassa 342: vähennyskelpoinen osa eli puolet edustusmenojen kokonaismäärästä. Vuokrat (343): Tässä kohdassa ilmoitetaan esi merkiksi vastaanottotilojen vuokrat. Muut vähennyskelpoiset kulut (344): Tässä kohdassa ilmoitetaan kaikki sellaiset elinkeinotoiminnassa vähennyskelpoiset kulut, jotka sisältyvät tilikauden tuloslaskelmaan ja joita ei ilmoiteta muissa kulukohdissa (esim. ammattiin liittyvät matkakulut, puhelinkulut, koulutus- ja kurssikulut, ammattikirjallisuus jne. katso tulonhankkimiskuluihin liittyen myös tämän oppaan kohta 3.4 Muut tulonhankkimiskulut). Ammatti toimintaan kohdistuvia muita vähennyskelpoisia kuluja 20