Ohje 1 (12) 20.2.2013 Dnro 5382/100/2011 Liikenteenhallinta Vastaanottaja Rautatieyritykset, rataverkon haltijat, radanpidon urakoitsijat, alueisännöitsijät Säädösperusta Rautatielaki (8.4.2011/304) 84 Määräys viestinnästä rautatiejärjestelmässä RVI/1090/412/2009 OPE-YTE Korvaa/muuttaa Rautatiejärjestelmän viestintäohje 782/040/2008, 11.11.2011 Kohdistuvuus Asiasanat Voimassa 3.6.2013 alkaen toistaiseksi ohje, rautatie, viestintä LISÄTIETOJA Tapio Raaska puh. 020 637 3867 Liikennevirasto PL 33 puh. 020 637 373 kirjaamo@liikennevirasto.fi www.liikennevirasto.fi 00521 HELSINKI faksi 020 637 3700 etunimi.sukunimi@liikennevirasto.fi
LIIKENNEVIRASTO Ohje 2 (12) Sisältö 1 MÄÄRITELMIÄ... 3 2 SOVELTAMISALA... 5 3 VIESTIN ANTAMINEN... 6 3.1 Viestin rakenne... 6 3.2 Viestinnässä käytettävät nimet ja tunnukset... 7 3.3 Lähtölupien antaminen/vastaanottaminen tekstiviesteinä... 7 4 TOIMINTA RAILI-VERKOSSA... 8 4.1 Yleistä... 8 4.2 Junaliikenne... 8 4.3 Vaihtotyö... 9 4.4 Ratatyö... 9 4.5 Ilmoitukset onnettomuuksista tai niiden uhista... 11 4.6 Radioviestinnän viat ja häiriöt... 11 4.7 Aiheettomat hätäpuhelut... 12 4.8 Aiheettoman kirjautumisen purku... 12
LIIKENNEVIRASTO Ohje 3 (12) 1 Määritelmiä Analoginen radiopuhelinverkko on järjestelmä, jossa tietyllä taajuudella on yksi kanava käytettävissä tiettyä käyttötarkoitusta varten. Dicora on liikenteenohjauksen viestintäverkon puhelin, jolla hallitaan puheluita myös GSM-Rverkossa. GSM (Global System for Mobile communication) on yleinen kaupallinen radiopuhelinverkko. GSM-R on GSM:n pohjalle kehitetty rautatiekäyttöön suunniteltu, suljettu digitaalinen radioverkko, joka on osa RAILI-verkkoa. Digitaalinen radiopuhelinverkko on järjestelmä, jossa tietty taajuus on jaettu useamman samanaikaisen käyttäjän kesken aikaväleihin. Kukin käyttäjä varaa automaattisesti puhelinta käyttäessään oman aikavälinsä verkon resursseista. Junahätäpuhelulla tarkoitetaan RAILI-verkon hätäpuhelua. Se on korkeimman prioriteetin ryhmäpuhelu (tunnus 299), joka avautuu automaattisesti RAILI-puhelimiin ja katkaisee alueellaan muut puhelimissa mahdollisesti meneillään olevat puhelut. Konduktöörihätäpuhelu on konduktöörien käyttöön tarkoitettu ryhmäpuhelu (tunnus 399), joka avautuu automaattisesti alueella olevien junien konduktöörien ja matkustajaliikenteen kuljettajien puhelimiin katkaisten niissä mahdollisesti meneillään olevat alemman prioriteetin puhelut. Puhelu kytkeytyy myös ao. rataosan liikenteenohjaajalle. Liikenteenohjaus tarkoittaa junien kulkuteiden turvaamista ja lupien antamista vaihtotyöhön sekä ratatyön suojaamista liikenteenohjauksen piirissä olevalla alueella. Liikenteenohjauksen yhteystiedot ovat RAILI-puhelinluettelossa. Se sisältää liikenteenohjauksen puhelinnumeroita, vastuualueita, ryhmiä ja ryhmäalueita sekä muita yhteystietoja. Liikenteenohjaukseen vaikuttavat muutokset ilmoitetaan ennakkoilmoitusjärjestelmässä. Liikenteenohjauksen roolilla tarkoitetaan vastuualueella olevaa työtehtävää. RAILI-verkossa rooleilla on toimintanumero, joka on muotoa 7<vastuualue><tehtävä>. LOV (LiikenteenOhjauksen Viestintäverkko) on liikenteenohjauksen puhelinverkko, joka on RAILI-verkon osa. LOV muodostuu Tercos puhelinkeskuksesta ja siihen liitetyistä Dicora puhelimista. Neuvottelupuhelun muodostaminen, enimmillään kuusi osallistujaa ml. puhelun muodostaja, on mahdollista jokaisella liittymällä. Neuvottelupuhelu eroaa ryhmäpuhelusta siten, että neuvottelupuhelussa kaikki voivat sekä kuunnella että puhua yhtäaikaisesti, eikä se ole sidottu tiettyyn alueeseen. Nopea tiedotusryhmäpuhelu on nopeaan tiedottamiseen tarkoitettu ryhmäpuhelu (tunnus 200, joka avautuu automaattisesti alueella oleviin RAILI-puhelimiin katkaisten niissä mahdollisesti meneillään olevat alemman prioriteetin puhelut. Puhelu kytkeytyy myös ao. alueen liikenteenohjaajalle. Puhetie on puheviestin lähettämiseen käytettävä radiotie.
LIIKENNEVIRASTO Ohje 4 (12) Puhepainike (PTT, push to talk) on ryhmäpuheluissa käytettävä puhetien avauspainike. RAILI (=Rautateiden integroitu liikenneviestintäjärjestelmä) on Suomen rataverkolle suunniteltu GSM-R pohjainen viestintäverkko, johon kuuluu myös LOV. RAILI-puhelin on GSM-R verkon veturi- tai käsiradiopuhelin. Rekisteröitymisellä eli kirjautumisella tarkoitetaan tehtävän mukaisen roolin, aktivoimista RAILI-verkkoon ja puhelimeen. Rooli on alueella tai junassa oleva työtehtävä. Ratatyöilmoitus (Rt-ilmoitus) on ilmoitus ratatyöstä tai liikenteen rajoitteesta liikenteenohjaukselle. Ryhmäpuhelu on avointa radiokanavaa vastaava viestintätapa, jossa yksi puhuu vuorollaan muiden ryhmässä olijoiden ollessa kuuntelulla. Puheenvuoro saadaan painamalla puhepainiketta (PTT) puhetien ollessa vapaa. Ryhmäpuhelualueet on määritelty kullekin ryhmäpuhelutunnukselle erikseen. Alue muodostuu yhdestä tai useammasta tukiasemasta. Tekstiviestit (SMS, short message service) ovat yleisistä GSM-verkoista ja -puhelimista tuttuja lyhyitä viestejä. Viestit välitetään RAILI-verkon tekstiviestikeskuksen kautta, joka pitää viestit tallessa ja yrittää lähettää viestit uudelleen, kunnes kohteena oleva RAILI-puhelin vastaanottaa sen tai viestin voimassaoloaika päättyy. RAILI-verkossa tekstiviestejä voidaan käyttää lähtölupien antamiseen/vastaanottamiseen radio-ohjatuilla rataosilla. Tekstiviestejä ei voi lähettää eikä vastaanottaa RAILI-verkon ulkopuolelta. Toimintanumero on RAILI-verkossa käytettävä roolikohtainen kutsunumero. Toimintatunnus on tehtävää, tiettyä laitetta, toimintaa tai ryhmää kuvaava tunnus, esim. junan kuljettaja tai konduktööri. Viiveetön ryhmäpuhelu on ryhmäpuhelun ja neuvottelupuhelun yhdistelmä, jota käytetään tietyllä alueella vaihtotöiden viestinnässä. Yksilöpuhelu on kahden käyttäjän välinen puhelu.
LIIKENNEVIRASTO Ohje 5 (12) 2 Soveltamisala Tätä ohjetta on noudatettava viestinnässä valtion rataverkon liikenteenohjauksen kanssa sekä liikennöinnissä ja ratatyössä valtion rataverkolla. - turvallisuuteen liittyvässä viestinnässä. Liikenneviraston on huolehdittava siitä, että rautatieliikenteen viestiliikenne, turvalaitteiden tuottamat tiedot sekä muut vaaratilanteiden ja onnettomuuksien tutkinnassa tarpeelliset tiedot tallennetaan ja säilytetään tavalla, joka turvaa ne oikeudettomalta puuttumiselta. Tiedot tulee hävittää sen jälkeen kun tietoja ei enää tarvita Liikenneturvallisuuteen liittyvällä viestinnällä tarkoitetaan myös viestintää häiriötilanteissa. Nopea ja täsmällinen tiedonkulku osaltaan varmistaa nopean toipumisen häiriöistä. Häiriötilanteilla tarkoitetaan esimerkiksi seuraavia asioita: - kalustoyksiköiden viat (esim. sellaiset, jotka voivat aiheuttaa merkittävän häiriön liikenteelle, sekä menettelyt rikkoutuneen kaluston pois siirtämiseksi) tai - radan ja sen laitteiden viat (esim. kun virransyöttö on katkennut tai tilanteet, joissa junia joudutaan poikkeuttamaan suunnitellulta reitiltä) tai - toimintaa äärimmäisissä sääoloissa
LIIKENNEVIRASTO Ohje 6 (12) 3 Viestin antaminen Viestinnän onnistumisen kannalta on tärkeää, että viestintä käydään oikeiden henkilöiden kesken ja viesti on kuultu ja ymmärretty oikein. Jokaisen viestintään osallistuvan on velvollisuus omalta osaltaan toimia niin, ettei väärinkäsityksiä pääse syntymään. Hyvän viestinnän tunnusmerkkejä: Viestin sisältö on ennakolta valmiiksi mietitty Varmistutaan, että käytettävä puhetie on vapaa eli ei puhuta päälle Viestintä on lyhyttä ja ytimekästä Käytetään vain virallisia tunnuksia, termejä ja paikannimiä Puhutaan rauhallisesti Kuunnellaan rauhallisesti viesti kokonaan keskeyttämättä puhujaa Jaetaan pitkä viesti osiin 3.1 Viestin rakenne Viestit (ei koske Valmis lähtöön opasteen antamista) on annettava seuraavien kaavojen mukaan (A = kutsuja; B = vastaanottaja(t)): RAILI-verkon ryhmäpuheluissa: A: Ketä kutsutaan ja kuka kutsuu (viestin vastaanottaja on kuulolla ja odottaa, kunnes kuulee ketä kutsutaan) B: Kuka kuulee ketä A: [viesti] B: [tarvittaessa toisto] A: viestin kuittaus ja lopetus. Yksilöpuheluissa viestit on annettava seuraavan kaavan mukaan: B: Kuka kuulee (vastaus yksilöpuheluun) A: [viesti] B: [tarvittaessa toisto] A: viestin kuittaus ja lopetus. RAILI-verkon yksilöpuheluissa verkkoon rekisteröityneet osapuolet näkevät toistensa tunnukset puhelimen näytössä. Määrämuotoisten viestien lisäksi, on vastaanottajan toistettava viestin antajalle liikenteenohjauksen ilmoituksen asiasisältö. Jos liikenteenohjaus rajaa pyydettyä lupaa vaihtotyöhön, on saatu lupa toistettava. Liikenteenohjauksen ilmoituksen saa antaa vain liikenteenohjaus.
LIIKENNEVIRASTO Ohje 7 (12) 3.2 Viestinnässä käytettävät nimet ja tunnukset Tunnuksessa olevat numerot on luettava numero kerrallaan. Liikuttaessa pelkällä veturilla saapuvaan tai lähtevään junaan kohdistuvassa vaihtotyössä käytetään tunnuksena junan numeroa (esim. lähtevä 124, saapuva 124). Matkaveturilla tehtävissä vaihtotöissä voidaan käyttää junan tunnusta tai vaihtotyön yksilöivää tunnusta. Ratatyön yksilöivä tunnus on liikenteenohjauksen vastuualueen nimi ja vaihtuva RAILI-verkon ratatyön ryhmänumero. Yksilöivä tunnus on esimerkiksi "Saimaan työ 801". Yksilöivä tunnus on samalla myös ratatyöstä vastaavan rooli RAILI-verkossa. Ratatyöstä vastaava kirjautuu tätä tunnusta vastaavalla toimintanumerolla RAILI-verkkoon. Vaihtotyön ja ratatyön yksilöivät tunnukset ovat RAILI-puhelinluettelossa. 3.3 Lähtölupien antaminen/vastaanottaminen tekstiviesteinä Liikennepaikoilla, joilla ei ole näkyviä lähtöopastimia voi liikenteenohjaus antaa lähtöluvan määrämuotoisena Flash - lähtölupatekstiviestinä kuljettajan Raili -puhelimeen kaukoohjausjärjestelmän lähtölupatoiminnon avulla. Kauko-ohjausjärjestelmä ja lähtölupatoiminto huolehtivat Flash -tekstiviestilähtöluvan lähettämisestä turvalaitteen sallimien ehtojen mukaisesti. Varajärjestelmänä toimii liikenteenohjauksen ilmoituksella Flash-lähtölupaviestin lähetys kuljettajan GSM-puhelimeen. Määrämuotoinen sanoman, joka välittyy palvelimien ja lopulta tekstiviestikeskuksen kautta junan kuljettajan RAILI- tai GSM-puhelimeen, sisältö on: LAPIN KAUKO lähettäjätunniste, kauko-ohjaajan kutsu 15.06.2008 päivämäärä klo 15:30:05 kelloaika 55201 LÄHTÖLUPA junanumero, jolle lähtölupa on annetaan KOIVU liikennepaikka, jolta lupa annetaan LAPIN KO luvanantaja Kuljettaja vastaanottaa tekstiviestin puhelimeensa ns. flash-viestinä: - Tulee näytölle automaattisesti - Ei tallennu automaattisesti - Ei vaadi muistin tyhjennystä - Tulee läpi vaikka muisti olisi täynnä - Viestin voi vahingossa poistaa punaisella luurilla ennen lukemista Kauko-ohjausjärjestelmä ja lähtölupatoiminto huolehtivat mahdollisten järjestelmähäiriötilanteiden ilmaisemisesta liikenteenohjaajalle. Puheviestinä annettu lähtölupa tai ilmoitus on aina määräävä. Huom. Jos vastaanottajalla on ryhmäpuhelu meneillään, tekstiviestilähtölupa ei mene perille.
LIIKENNEVIRASTO Ohje 8 (12) 4 Toiminta RAILI-verkossa 4.1 Yleistä Ennen työn aloittamista on RAILI-verkkoon kirjauduttava tehtävän mukaisella toimintanumerolla. Ohjeet kirjautumisesta ovat liittymäoppaassa ja puhelimien käyttöohjeissa. Jos kirjautuminen haluttuun toimintanumeroon epäonnistuu toistuvasti, on otettava yhteyttä liikenteenohjaukseen. Tehtävän mukaisesta toimintanumerosta on ehdottomasti kirjauduttava ulos heti työn päätyttyä. Toimintanumeron rekisteröinnin voi poistaa puhelimen käyttäjän lisäksi vain rataliikennekeskus. RAILI-verkon palvelut, liittymät ja numerointi kuvataan RAILI-liittymäoppaassa. Alueet ja yhteystiedot ovat RAILI-puhelinluettelossa. Onnettomuuksista tai niiden uhista ilmoittamista koskevat ohjeet ovat kohdassa 4.5. Mikäli kyseessä ei ole välitön vaaratilanne käytetään ilmoittamiseen nopeaa tiedotusryhmäpuhelua (ryhmätunnus 200). Nopea tiedotusryhmäpuhelu katkaisee alueellaan olevista RAILI-puhelimista muut puhelut paitsi junahätäpuhelut ja konduktöörihätäpuhelut, jos ryhmä 200 on aktivoitu. Muut varoitukset ja tiedotukset annetaan tiedotusryhmäpuheluina (ryhmätunnus 300) ao. alueelle kaikille puhelimille. Tiedotusryhmäpuhelu katkaisee alueellaan olevista RAILIpuhelimista alemman prioriteetin puhelut, jos ryhmä 300 on aktivoitu. RAILI-verkon puuttuessa käytetään varayhteytenä yleistä GSM-puhelinta. 4.2 Junaliikenne Junan kuljettaja kirjautuu RAILI-verkkoon junan numerolla ja toimintatunnuksella heti, kun mahdollista. Junan kuljettaja käyttää kirjautuessaan toimintatunnusta 01 (junan kuljettaja). Kirjautuminen tehdään ennen junan lähtöä. Tässä vaiheessa kuljettaja aktivoi myös rataosalla käytettävät ryhmäpuhelutunnukset. Junan lähtö- ja määräpaikalla yksikön kuljettaja käyttää toimintatunnusta 01 ja muilla liikennepaikoilla lisäksi toimintatunnuksia 04 (lähtevä) ja 05 (saapuva), jos samaan junanumeroon kohdistuu useampi yksikkö. Junamiehistö käyttää kirjautuessaan tehtävänsä mukaista toimintatunnusta, esim. 10, johtava konduktööri. Kirjautuminen tehdään ja rataosalla käytettävät ryhmäpuhelutunnukset aktivoidaan heti, kun mahdollista. Kaikkien junien on tehtävä joko lähtöpoikkeusilmoitus tai lähtövalmiusilmoitus heti, kun mahdollista.
LIIKENNEVIRASTO Ohje 9 (12) Lähtövalmiusilmoitus annetaan soittamalla RAILI-verkon lyhytvalintanumeroon 1777. Lähtöpoikkeusilmoitus annetaan soittamalla liikenteenohjaukseen. Mikäli kuljettajalla tai junamiehistöllä ei ole varmuutta toistensa läsnäolosta tai valmiudesta lähtöön on havaitsijan annettava lähtöpoikkeusilmoitus liikenteenohjaukselle. Jos junan kokoonpano muuttuu eikä juna voi noudattaa aikataulun mukaista lähtöaikaa, on kuljettajan annettava lähtöpoikkeusilmoitus liikenteenohjaukselle. Kuljettajan estyneenä ollessa ilmoituksen antaa junamiehistö. 4.3 Vaihtotyö ua ei saa katkaista ennen - puhelimella veturivetoisissa matkustajajunissa, joissa on junamiehistö ja junassa on tarkoitus kuljettaa matkustajia. Ennen luvan pyytämistä ja vaihtotyön aloittamista on vaihtotyönjohtajan rekisteröidyttävä RAILI- verkkoon käyttäen yksilöivää tunnusta ja tehtävänsä mukaista toimintatunnusta. Määräyksessä viestinnästä rautatiejärjestelmässä RVI/1090/412/2009 säädetään, että vaihtotyönjohtajan ja kuljettajan välillä on työnnettäessä oltava jatkuva yhteys. Tämän ohjeen kohdassa 4.6 varoitetaan, että yhteys saattaa katketa. Jatkuvan yhteyden olemassa olosta voidaan varmistua esimerkiksi seuraavasti: 4.4 Ratatyö - Vaihtotyönjohtaja ilmoittaa työntöliikkeen päätekohtaa lähestyttäessä vähintään välimatkat 200 metristä alkaen seuraavasti: 200 metriä, 100, 50, 40, 30, 20, 10, 5, 4, 3, 2 ja metri. - Vaihtotyönjohtaja varmistaa puheellaan jatkuvan yhteyden koko työntöliikkeen ajan siten, ettei puheeseen tule liian pitkää katkosta, enintään viisi (5) sekuntia yli 20 m etäisyyksille ja enintään kaksi (2) sekuntia alle 20 metrin etäisyyksille. - Mikäli tauot pelkkien etäisyyksien ilmoittamisen välillä jäisivät liian pitkiksi, vaihtotyönjohtaja lisää etäisyyksien väliin jonkin täytesanan, esimerkiksi "yhteys". - Jos yhteydessä on liian pitkä katkos, kuljettaja aloittaa pysäytysjarrutuksen ja antaa mahdollisuuksien mukaan vihellinopasteen "seis havaittu". Liikenteenohjaus antaa ratatyön yksilöivän tunnuksen ennen luvan antamista ratatyöhön. Ennen luvan pyytämistä ratatyöhön on ratatyöstä vastaavan rekisteröidyttävä RAILI-verkkoon käyttäen liikenteenohjauksen antamaa yksilöivää ratatyötunnusta. Ratatyöilmoitukseen (Rt-ilmoitus) merkitään muiden tietojen lisäksi ratatyön yksilöivä tunnus. Tarkemmat menettelyt ovat Radanpidon turvallisuusohjeessa (TURO). Ratatyöstä vastaava ei saa olla kirjautuneena samanaikaisesti muuhun kuin tarvittaessa kuljettajan tehtävään.
LIIKENNEVIRASTO Ohje 10 (12) Ratatyöstä vastaavan (RTV) ja liikenteenohjaajan (LO) välisestä määrämuotoisesta viestinnästä ratatyössä: Yksilöivän tunnuksen pyytäminen ratatyöhön RTV: soittaa luvan antavalle liikenteenohjaukselle LO: vastaa sillä liikenteenohjauksen tunnuksella, johon puhelu tuli RTV: kertoo nimensä ja työalueen sijainnin, pyytää yksilöivän tunnuksen ratatyötä varten ja kertoo tarvitseeko ryhmäpuhelua työssään LO: antaa tunnuksen ja kertoo sen voimassaoloajan (kirjaa tunnuksen ja sen alkamisajan yksilöivien tunnusten taulukkoon) RTV: kuittaa, lopettaa puhelun ja kirjautuu saamallaan tunnuksella RAILI-verkkoon (kirjaa tunnuksen Rt-ilmoitukseen) Luvan pyytäminen ja antaminen ratatyöhön RTV: on ensin kirjautunut yksilöivällä tunnuksellaan RAILI-verkkoon ja soittaa luvan antavalle liikenteenohjaukselle LO: vastaa sillä liikenteenohjauksen tunnuksella, johon puhelu tuli (Dicora puhelimen käyttäjä näkee RTV:n yksilöivän tunnuksen/yhteystiedon puhelimensa näytöllä) RTV: kertoo nimensä, kirjautumisen onnistumisen yksilöivällä tunnuksella/yhteystiedon, mitä työtä on tarkoitus tehdä, mikä alue työhön tarvitaan ja kertoo, mitä suojaustoimenpiteitä käyttää ja voiko alueella liikennöidä ratatyön aikana sekä työhön tarvittavan ajan LO: antaa luvan ratatyöhön [ratatyön tunnus, lupa ratatyöhön], kirjaa työn alkamisajan ja sovitun päättymisajan junapäiväkirjaan tai lupapäiväkirjaan RTV: kuittaa, lopettaa puhelun Ilmoitus ratatyöalueen vaihtumisesta RTV: soittaa luvan antavalle liikenteenohjaukselle LO: vastaa sillä liikenteenohjauksen tunnuksella, johon puhelu tuli RTV: kertoo työnsä yksilöivän tunnuksen ja työalueen sijainnin ja kertoo työalueen vaihtumisesta LO: antaa luvan ratatyöhön [ratatyön tunnus, lupa ratatyöhön], kirjaa uuden työalueen ja vaihtumisajan ja sovitun päättymisajan junapäiväkirjaan tai lupapäiväkirjaan RTV: kuittaa, lopettaa puhelun Ilmoitus ratatyön päättymisestä RTV: sulkee/deaktivoi käyttämänsä ryhmäpuhelut, soittaa luvan antaneelle liikenteenohjaukselle LO: vastaa sillä liikenteenohjauksen tunnuksella, johon puhelu tuli RTV: kertoo nimensä ja yksilöivän tunnuksen, onko työalue liikennöitävissä samoin edellytyksin kuin ennen työtä tai työstä aiheutuneet liikennöinnin rajoitteet. Ilmoittaa ratatyön päättyneeksi. LO: kuittaa ja lopettaa puhelun RTV: kirjautuu ulos yksilöivästä tunnuksestaan.
LIIKENNEVIRASTO Ohje 11 (12) 4.5 Ilmoitukset onnettomuuksista tai niiden uhista Varoitus välittömästä vaarasta (hätäpunainen) annetaan junahätäpuheluna, joka ohjautuu vaara-alueesta vastaavalle liikenteenohjaukselle ja alueella oleville RAILI-puhelimille. Junahätäpuhelu katkaisee alueellaan olevista RAILI-puhelimista muut meneillään olevat puhelut. Kuljettajan käynnistämä junahätäpuhelu avautuu automaattisesti kolmen peräkkäisen tukiaseman alueella oleville käyttäjille ja alueesta vastaavalle liikenteenohjaukselle. Liikenteenohjauksen käynnistämä junahätäpuhelu avautuu liikenteenohjauksen valitsemalla alueella oleviin RAILI-puhelimiin. Junahätäpuhelujen aluenumerointi ja alueet kuvataan liittymäoppaassa ja RAILI-verkon puhelinluettelossa. Junahätäpuhelun käynnistyttyä RAILI-puhelimesta kuuluu varoitusääni 5s ajan. Tuona aikana kuljettajien on aloitettava täysivoimainen käyttöjarrutus. Puhetien avauduttua (5s kuluttua) on junahätäpuhelun käynnistäjän ilmoitettava ketä puhelu koskee ja mistä on kyse. RAILI-verkon junahätäpuhelut ovat ryhmäpuheluita. Puhetie avautuu painamalla puhepainiketta (PTT) ja puheen aikana on puhepainike pidettävä alas painettuna. Tyypillinen tilanne, jossa pitää tehdä junahätäpuhelu, on välitön onnettomuuden uhka rautatiealueella tai sen läheisyydessä. Tyypillinen tilanne, jossa pitää tehdä nopea tiedotusryhmäpuhelu (ryhmätunnus 200) on rautateihin kohdistuvasta uhasta tai vahingonteosta ilmoittaminen. Tyypillinen tilanne, jossa pitää tehdä konduktöörihätäpuhelu (399) on henkilökuntaa uhkaavasta tilanteesta ilmoittaminen. 4.6 Radioviestinnän viat ja häiriöt RAILI-verkon puuttuessa tai häiriöpaikoissa käytetään varayhteyttä, esim. yleistä GSMpuhelinta. RAILI-puhelimista voidaan myös muodostaa neuvottelupuhelu yleisiin GSMpuhelimiin. Vaikka liikenteenohjauksen viestintäverkko ei toimisi, GSM-R-radiopuhelinverkko on silti käytettävissä RAILI-puhelimilla. Yhteys liikenteenohjaukseen saadaan varayhteydellä (ks. liikenteenohjauksen yhteystiedot). Puhelu saattaa katketa yllättäen. Puhelut ovat alttiita erilaisille häiriöille ja katkoksille, joita aiheutuu mm. sääolosuhteista, ulkoisista radiohäiriöistä, laite- ja ohjelmistovioista sekä muutoksista verkossa, puhelimissa ja niiden lisälaitteissa. Puhelu saattaa katketa kesken työturvallisuuden kannalta kriittistä työvaihetta. Puhelun katkeamisen vaikutus työhön ja turvallisuuteen korostuu sen vuoksi, ettei yhteys palaudu itsestään, niin kuin analogisen verkon radiopuhelinyhteys, vaan käyttäjän pitää tehdä uusi puheluyritys. Uusikaan puhelu ei välttämättä onnistu heti tai onnistuu vasta vähän
LIIKENNEVIRASTO Ohje 12 (12) myöhemmin häiriötekijän poistumisen myötä. Puheyhteyden jatkuva valvonta ja toiminnan seuranta on työturvallisuuden kannalta tärkeää. 4.7 Aiheettomat hätäpuhelut Jos hätäpuhelun avauduttua ei tule ilmoitusta siitä ketä hätäpuhelu koskee ja mistä on kyse, on liikenteenohjauksen kutsuttava hätäpuhelun käynnistäjää, esim. "Kuuleeko hätäpuhelun käynnistäjä liikenteenohjausta?". Jos tähän ei saada vastausta, liikenteenohjauksen on ensin selvitettävä, onko alueella poikkeavaa ja jos ei ole, niin sitten voidaan antaa yleistiedote hätäpuhelualueelle, esim. hätäpuhelun hallitusti siten, että hätäpuhelu päättyy. 4.8 Aiheettoman kirjautumisen purku Verkkoon jää silloin tällöin kirjautumisia, vaikka ko. työtehtävä on päättynyt. Liikenteenohjaaja, joka on saanut tiedon mahdollisesti aiheettomasta rekisteröitymisestä, ilmoittaa rataliikennekeskukselle, ettei rekisteröityminen onnistu rooliin se-ja-se. Pakotetun rekisteröinnin poiston voi tehdä vain rataliikennekeskus. << Loppu - viimeinen sivu on tyhjä >>