KIRJALLINEN KYSYMYS 793/2004 vp Uskonnollinen painostus Eduskunnan puhemiehelle Ajatus lähestyvästä poismenosta saa monet ikäihmiset aikaisempaa kiinnostuneemmiksi uskonasioista. Tämä saattaa ikäihmiset houkutteleviksi maaleiksi erilaisille uskontokunnille. Usein ihmistä saatetaan pelotella, painostaa ja uhkailla liittymään johonkin uskonlahkoon. Liittyneitä henkilöitä painostetaan lahjoittamaan varansa uskontokunnalle. Jos voitaisiin varmistaa, ettei tämänkaltaisella menettelyllä voisi saada rahallista hyötyä testamentattuna, loppuisi myös vääränlainen käännytystoiminta ikäihmisiä kohtaan ja ihminen voisi rauhassa tehdä omat ratkaisunsa asioista. Pitäisi harkita uskonnollisen uhkailun ja painostuksen estävää lakia, jonka avulla voitaisiin evätä painostukseen syyllistyneiden tahojen oikeus testamentattuun omaisuuteen. On tapauksia, joissa ihminen itse on pyytänyt läheisiltään apua, kun uskonnollinen yhteisö on painostanut tekemään itselleen edullisia ratkaisuja. Läheisillä ei usein kuitenkaan ole keinoja auttaa jonkun uskonnollisen liikkeen uhriksi joutunutta, vaan lopulta peloteltu ihminen usein antaa periksi ahdistelijoilleen. Näin toiminnasta saadaan hyötyä, kun uhri testamenttaa omaisuuttaan uskonlahkolle, ja toiminta jatkuu aina uusia uhreja etsien. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä, että henkisellä uskonnollisella painostuksella ei jatkossa voi saada rahallista hyötyä? Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 2004 Matti Kangas /vas Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Kankaan /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 793/2004 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä, että henkisellä uskonnollisella painostuksella ei jatkossa voi saada rahallista hyötyä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Vanhusten taivuttelu ja muu kaltoin kohtelu on muodostumassa aikaisempaa suuremmaksi ongelmaksi vanhusväestön lukumäärän kasvaessa. Samaan suuntaan vaikuttaa se, että ikääntyvillä ihmisillä on usein entistä enemmän omaisuutta, jolloin motiivi vanhuksen taloudelliseen hyväksikäyttöön kasvaa. Vanhuksen paras turva taloudellista painostusta ja taivuttelua vastaan on yleensä monipuolinen omaisten ja läheisten verkosto, josta vanhus voi saada apua ja neuvoja. Usein tämä verkosto kykenee myös havaitsemaan vanhukseen suunnatut taivutteluyritykset. Kaikilla tällaisia verkostoja ei kuitenkaan ole, ja joissakin tapauksissa juuri omaiset ovat vanhusta hyväksikäyttävä taho. Oikeusministeriössä on viime vuosina toteutettu tai saatettu vireille useita hankkeita, joiden avulla vanhusten taloudellisen hyväksikäytön vaaraa voidaan vähentää. Holhouslainsäädäntö ajanmukaistettiin vuonna 1999. Samanaikaisesti tuli voimaan laki edunvalvontapalveluiden järjestämisestä, jolla pyritään turvaamaan se, että edunvalvontapalveluita tuotetaan riittävästi, jotta jokainen edunvalvontaa tarvitseva voisi saada edunvalvojan. Muutama viikko sitten julkistettiin työryhmän mietintö, jossa ehdotetaan edunvalvontavaltuutusta koskevan lain säätämistä. Ehdotetun lain mukaan henkilö voisi edunvalvontavaltuutuksella järjestää asioidensa hoidon sen varalta, että hän myöhemmin tulisi esimerkiksi henkisen toiminnan häiriintymisen vuoksi kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan. Se, että vanhuksen taloudellisten asioiden hoito on järjestetty ja että valtuutettu seuraa päämiehensä asioita, vaikeuttaa vanhuksen taloudellista hyväksikäyttöä, vaikka ei voikaan sitä kokonaan estää. Jo nykyinen perintökaari pyrkii antamaan turvaa testamentin tekovaiheessa esiintyvää testamentin tekijän taivuttelua vastaan. Perintökaaren 13 luvun 1 :n mukaan testamentti on pätemätön muun muassa silloin, kun testamentin tekijä on taivutettu tekemään testamentti käyttämällä väärin hänen ymmärtämättömyyttään, tahdonheikkouttaan tai riippuvaista asemaansa taikka jos hänet on petollisesti vietelty tekemään testamentti tahi jos hän on muutoin sillä tavoin erehtynyt, että se on määräävästi vaikuttanut hänen tahtoonsa. Käytännössä voi olla vaikeaa näyttää toteen, että testamentin tekijää on taivuteltu tai petollisesti vietelty testamentin tekemiseen. Sen vuoksi olisi harkittava sääntelyjä, joiden avulla voidaan vaikeuttaa testamentin tekijän taivuttelua ja painostamista testamenttia tehtäessä. Perintökaaren uudistamistarpeita selvittänyt työryhmä, joka luovutti mietintönsä alkukesästä 2004, ehdottaa, että testamentin tekijöille annettaisiin mahdollisuus laatia testamentti viranomaisen edessä. Työryhmän mukaan tämä parantaisi testamenttia koskevien muotovaatimusten noudattamista, lisäisi takeita testamentin oikeaperäisyydestä ja vaikeuttaisi testamentin tekijään kohdistuvaa tai- 2
Ministerin vastaus KK 793/2004 vp Matti Kangas /vas vuttelua. Työryhmän mietintö on parhaillaan lausuntokierroksella. Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 2004 Oikeusministeri Johannes Koskinen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 793/2004 rd undertecknat av riksdagsledamot Matti Kangas /vänst: Vad ämnar regeringen göra för att det i framtiden inte skall vara möjligt att skaffa ekonomisk vinning genom att utöva psykisk påtryckning med religiösa förtecken? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Att åldringar blir utsatta för övertalningsförsök och även på annat sätt behandlas illa håller på att bli ett allt större problem i takt med att antalet åldringar ökar. Denna tendens förstärks av det faktum att åldringarna ofta har allt mera egendom, vilket ökar motivet till ekonomiskt utnyttjande. Det bästa skyddet mot ekonomisk påtryckning och övertalningsförsök är i allmänhet ett mångsidigt nätverk av anhöriga och närstående av vilka åldringen kan få hjälp och råd. Dessa personer märker ofta också när en åldring blir utsatt för eventuella övertalningsförsök. Alla har dock inte sådana nätverk, och i en del fall är det uttryckligen de anhöriga som utnyttjar åldringen. Vid justitieministeriet har man under de senaste åren både genomfört och inlett ett flertal projekt i syfte att minska risken för att åldringar utnyttjas ekonomiskt. Förmynderskapslagstiftningen reviderades 1999. Samtidigt trädde en lag om ordnande av intressebevakningstjänster i kraft, vars syfte är att säkerställa att det produceras tillräckligt med intressebevakningstjänster så att var och en som behöver intressebevakning kan få en intressebevakare. För några veckor sedan publicerades ett arbetsgruppsbetänkande där det föreslås att det stiftas en lag om intressebevakningsfullmakt. Enligt den föreslagna lagen skall en person med intressebevakningsfullmaktens hjälp kunna organisera skötseln av sina angelägenheter för den händelse att han eller hon senare förlorar den förmågan t.ex. till följd av störningar i de psykiska funktionerna. När skötseln av en åldrings ekonomiska angelägenheter har ordnats så att en befullmäktigad övervakar dem för sin huvudmans räkning blir det svårare att utnyttja åldringen ekonomiskt, även om det inte är möjligt att helt och hållet förhindra detta. Redan i den gällande ärvdabalken är strävan att skydda testatorn mot övertalningsförsök i samband med att denne upprättar sitt testamente. Enligt ärvdabalkens 13 kap. 1 är ett testamente ogiltigt bl.a. om testatorn har förmåtts att upprätta testamente genom missbruk av hans oförstånd, viljesvaghet eller beroende ställning eller om han blivit svikligen förledd att upprätta testamentet eller annars misstagit sig så att misstaget varit bestämmande för hans vilja. I praktiken kan det vara svårt att bevisa att en testator har förmåtts eller blivit svikligen förledd att upprätta testamente. Därför bör man överväga bestämmelser som gör det svårare att utöva övertalning och påtryckning mot en testator när denne upprättar sitt testamente. En arbetsgrupp som har utrett behovet av att revidera ärvdabalken och som överlämnade sitt betänkande i början av sommaren 2004 föreslår att det skall bli möjligt för en testator att upprätta sitt testamente hos en myndighet. Fördelarna med detta är enligt arbetsgruppen att de formkrav som gäller testamenten iakttas i högre grad, att garantierna för testamentens äkthet ökar och att försök att över- 4
Ministerns svar KK 793/2004 vp Matti Kangas /vas tala testatorn försvåras. Arbetsgruppens betänkande är som bäst på remiss. Helsingfors den 10 november 2004 Justitieminister Johannes Koskinen 5