SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 26.11.2015 Mika Mänttäri VALTIONEUVOSTON ASETUS TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAIN MU- KAISEN VUOSITYÖANSION MÄÄRITTÄMISESTÄ 1. Yleistä 1.1 Asetuksenantovaltuus Uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki (459/2015) tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016. Lain 80 :n mukaan valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä vuosityöansion määrittämisestä. 1.2 Vuosityöansio ansionmenetyskorvauksen perusteena 1.3 Asian valmistelu Vuosityöansion perusteella määräytyy työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen päivärahan suuruus, kun vahinkotapahtumasta on kulunut 28 päivää, sekä päivärahakauden jälkeen maksettavan tapaturmaeläkkeen suuruus. Mainittuja etuuksia vastaavan kuntoutusrahan sekä perhe-eläkkeen suuruus perustuu myös vahingoittuneen vuosityöansioon. Vuosityöansiota koskevat perussäännökset ovat lain 71 :ssä. Vuosityöansio perustuu pääsääntöisesti laskentaan. Lähtökohta vuosityöansiota määrättäessä on vahinkopäivän ansiotaso. Vahinkopäivän työansioita verrataan kuitenkin aina kolmen aikaisemman kalenterivuoden (vertailuaika) ansioiden keskiarvoon. Jos vahinkopäivän työansio poikkeaa vähemmän kuin 20 % vertailuajan ansioiden keskiarvosta, vuosityöansio on vahinkopäivän työansio. Jos vahinkopäivän työansio poikkeaa vähintään 20 % vertailuajan ansioiden keskiarvosta, vuosityöansio määräytyy näiden neljän vuoden keskiarvon perusteella. Jos työansioiden poikkeama kuitenkin johtuu pysyväksi arvioitavasta muutoksesta, vuosityöansio määrätään vahinkopäivän ansiotason mukaan siten kuin lain 72 :ssä säädetään. Tässä asetuksessa annettaisiin tarkempia, lähinnä laskentateknisiä säännöksiä siitä, miten vuosityöansiolaskelma tehdään. Säännökset koskisivat pääasiassa lain 71 :n mukaan tehtävää laskentaa. Lisäksi säädettäisiin tarkemmin siitä, mitä pidettäisiin lain 76 :n ja 78 :n mukaisena opiskelijan ja nuoren henkilön kolmen vuoden työkokemuksen mukaisena työansiona. Asetus on valmistelu sosiaali- ja terveysministeriössä virkatyötä osana työtapaturmaja ammattitautilainsäädännön kokonaisuudistusta. Valmistelu on tehty yhteistyössä keskeisten työmarkkinajärjestöjen sekä toimeenpanevaa tahoa edustavan Tapaturmavakuutuslaitosten liiton kanssa.
2 2. Yksityiskohtaiset perustelut 1 Vuosityöansion laskelma Työtapaturma- ja ammattitautilain 71 :n 1 momentin mukaan vuosityöansiona pidetään vahingoittuneen työansioita vuositasolla vahinkotapahtuman sattuessa. Työansiot lasketaan vahingoittuneen vahinkopäivän aikaisista työsuhteista vahinkotapahtumaa edeltävän vuoden ajalta saatujen työansioiden perusteella. Asetuksen 1 6 :ssä säädettäisiin, miten nämä työansiot muunnetaan vuositasolle. Mainitun lainkohdan yksityiskohtaisissa perusteluissa (HE 277/2014 vp) on todettu, että tältä osin noudatettaisiin nykyisen korvauskäytännön mukaista laskentatapaa. Asetuksen 1 6 :ään on siten kirjattu se käytäntö, jota on noudatettu voimassa olevan lain aikana. Pykälän mukaan vuosityöansiolaskelmassa otettaisiin työansiot huomioon vahinkopäivää edeltävästä päivästä taaksepäin vuoden ajalta. Jos työsuhde ei ole kestänyt vielä täyttä vuotta, työansiot otetaan huomioon vahinkopäivää edeltävästä päivästä työsuhteen alkamispäivään saakka. Pykälässä tarkennettaisiin myös, ettei lomarahaa vielä tässä vaiheessa oteta huomioon laskelmassa. Vuositasolle korottaminen tapahtuisi jakamalla työansion määrä niiden päivien lukumäärällä, jotka tulevat vahinkopäivää edeltävästä päivästä työsuhteen alkamispäivään, ja kertomalla tämä summa vuodessa olevine päivien lukumäärällä. Jäljempänä 4 :ssä todetun säännön mukaan laskelmassa käytettäisiin 30 päivää kuukaudessa ja 360 päivää vuodessa. Esimerkkilaskelma: Tapaturma 5.5.2016. Työsuhde alkanut 1.3.2016 Päiviä 1.3. 4.5.2015 yht. 64 kpl Työansio 1.3. 5.5.2016 4 600 Työansio vuositasolla: 4600/64 x 360 = 25875,00 2 Palkankorotus Pykälässä säädettäisiin palkankorotuksen huomioon ottamisesta 1 :n mukaisessa laskennassa. Palkankorotus, joka on saatu kesken edeltävän vuoden jaksoa, otettaisiin laskelmassa huomioon siten kuin sitä olisi maksettu ajanjakson alusta alkaen. Pykälän laskentasäännön mukaan vuoteen katsottaisiin sisältyvän 2 028 tuntia. Tämä tuntimäärä vastaa voimassa olevaa laskentatapaa, joka perustuu sosiaali- ja terveysministeriön päätökseen (1087/1981) vuosityöansion laskemisesta tapaturmakorvausta määrättäessä. Esimerkkilaskelma: Tapaturma 20.2.2016. Työsuhde alkanut vuonna 2008 Työansio 20.2.2015 19.2.2016 26 700 Palkankorotus 1.10.2015 1,20 /tunti Palkankorotus maksamatta 221 päivältä: 221 x 1,2 x 2028/360 = 1493,96 Työansio vuositasolla: 26700 + 1493,96 = 28193,96
3 3 Palkaton poissaolo Pykälässä säädettäisiin, miten 1 :n mukaiseen vuoden ajanjaksoon sisältyvät poissaolopäivät otettaisiin huomioon laskelmassa. Nykyisen käytännön mukaisesti kaikki palkattomat poissaolot eliminoitaisiin laskelmassa eli työansiot laskettaisiin niin kuin poissaoloja ei olisi ollut. Pykälän mukaan palkaton poissaolopäivä vähennetään ajanjakson päivien määrästä. Poissaolotiedot saadaan työnantajalta. Työnantaja ilmoittaa esimerkiksi ajanjaksoon sisältyvät lomautuspäivät tai vanhempainvapaapäivät, joilta ei ole maksettu palkkaa. Tällöin ei poissaloajalta mahdollisesti maksettavien etuuksien suorituspäivillä ole merkitystä. Menettely vastaa nykytilaa. Asetuksen 4 :n mukaisesti laskelmassa kuukaudessa olisi 30 päivää ja vuodessa 360 päivää. Esimerkkilaskelma: Tapaturma 20.2.2016. Työsuhde alkanut vuonna 2008 Työansio 20.2.2015 19.2.2016 26 700 Isyysvapaa 14 pv Työansio vuositasolla: 26700/(360 14) x 360 = 27 780,35 Vastaavasti kuin kokopäiväinen poissaolo otettaisiin huomioon sellainen poissaoloon rinnastettava päivittäisen työajan vähennys, joka johtuu tilapäisestä syystä, kuten osittaisesta hoitovapaasta tai osasairauspäivärahasta. Osa-aikaisen työn ansio korotettaisiin tällöin kokopäivätyön ansioiden tasolle. Jos osa-aikaisessa työssä ei ole kysymys työajan vähentämisestä tilapäisen syyn vuoksi, sitä ei korotettaisi kokopäivätyön ansioiden tasolle. 4 Laskelmassa käytettävien päivien lukumäärä 5 Luontoisedut Pykälässä säädettäisiin tarkemmin, miten 1 :n mukaiset työansiot muunnetaan laskelmassa vuositasolle, kun työansioita ei ole koko vuodelta. Pykälän 1 momentin mukaan tällöin kuukaudessa katsottaisiin olevan 30 päivää ja vuodessa pääsäännön mukaan 360 päivää. Tämä vastaisi nykyistä laskentatapaa. Pykälän 2 momentin mukaan vuodessa laskettaisiin olevan vain 330 päivää, jos palkan määräytymisperusteiden mukaan vuosilomapalkka sisältyy lomarahaan. Tämä käytännössä lähinnä rakennusalaa koskeva laskentasääntö on myös nykyisen käytännön mukainen laskentatapa. Pykälän 1 momentin mukaan työntekijän saamat luontoisedut otettaisiin huomioon samojen perusteiden mukaan kuin ennakkoperintälain (1118/1996) mukaista ennakonpidätystä toimitettaessa. Pykälän 2 momentissa tarkennettaisiin laskusääntöä siten, että osalta vuotta maksettuja luontoisetuja vuositasolle muunnettaessa työpäiviä on vuodessa pääsäännön mukaan 253. Jos luontoisedut kohdistuvat jollakin alalla vain osaan vuotta, vuositasolle muuntaminen täytyy laskea suhteellisesti sen mukaan, miten pitkään aikaan vuodesta luontoisedut kohdistuvat. Tällä tarkoitetaan käytännössä opetusalaa, jolla luontois-
4 6 Lomaraha edut eivät kohdistu koulujen loma-aikaan. Opetusalalla vuositasolle muuntamisessa käytettäisiin 190 työpäivää vuodessa. Asetuksen 6 :ssä säädettäisiin siitä, miten lomaraha lasketaan mukaan lain 71 :n mukaiseen vuosityöansioon. Lomarahalla tarkoitetaan tässä työehtosopimusten mukaista lomarahaa ja lomaltapaluurahaa. Lomaraha lisättäisiin laskelmassa sen jälkeen, kun 1 5 :n mukaiset laskutoimitukset on tehty ja saatu niiden mukainen vuositasolle laskettu työansio. Jos työehtosopimuksen mukaista lomarahaa ei ole maksettu, käytettäisiin laskelmassa laskennallista lomarahaa, joka on vuositasolle muunnetun työansion 24. osa. Samoin jos maksetun lomarahan määrä on pienempi kuin laskennallinen lomaraha, käytettäisiin laskennallista lomarahaa. Jos lomarahaan sisältyy työehtosopimuksen mukaisten palkanmääräytymisperusteiden mukaan vuosilomapalkka, laskennallinen lomaraha laskettaisiin kyseisten perusteiden mukaan. Tällainen lomarahan laskenta on esimerkiksi rakennusalan työehtosopimuksessa, jonka mukaan lomaltapaluurahan osuus on 18,5 % palkasta. 7 Vertailuajan ansiot Pykälä koskee työtapaturma- ja ammattitautilain 71 :n 3 momentin mukaista vertailuajan työansioiden laskemista. Lainkohdan mukaan vertailuajan (vahinkotapahtumaa edeltäneet kolme kalenterivuotta) työansiot otetaan huomioon sen suuruisina kuin ne olisivat ilman niiden määrään vaikuttavia poikkeuksellisia syitä ja vuosittaiset työansiot korotetaan vahinkotapahtumavuoden tasolle työntekijän eläkelain 96 :n mukaisella palkkakertoimella. Pykälän 1 momentin mukaan mukaista vuosittaista työansiota laskettaessa katsottaisiin vuodessa olevan 360 päivää. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin tarkemmin, miten mainitun lainkohdan mukaiset poikkeukselliset syyt otetaan huomioon laskennassa. Poikkeukselliset syyt ovat pääasiassa sellaisia, että niiden ajalta maksetaan työntekijälle jotakin etuutta, esimerkiksi sairaus- tai vanhempainpäivärahaa. Pääsäännön mukaan laskennassa otettaisiin huomioon kunkin etuuden suorituspäivien lukumäärä. Jos huomioon otettavaa etuutta ei myönnetä suorituspäivinä, joudutaan käyttämään työstä poissalon ajanjaksoon sisältyvien kalenteripäivien lukumäärää. Ajanjakson laskennassa katsottaisiin tällöin kuukaudessa olevan 30 päivää ja vuodessa 360 päivää. Pykälän 3 momentissa säädettäisiin tilanteesta, jossa vertailuajan kalenterivuoden aikana ei ole ollut lainkaan työansioita. Jos työansio on 0 euroa, ei sitä voi korottaa vuositasolle laskennallisesti. Jos työansioiden puuttuminen johtuu muusta kuin lainkohdan mukaisesta poikkeuksellisesta syystä, vertailuajan ansioiden keskiarvoa laskettaessa tuolle kalenterivuodelle summa on siten 0 euroa. Jos työntekijä on pitkään poissa esimerkiksi sairauden, hoitovapaan tai opintovapaan vuoksi ja jonain kalenterivuotena ansioita ei ole lainkaan, johtaisi se lain 71 :n 2 momentin nojalla vuosityöansioon, joka on tarkastellun neljän vuoden keskiarvo. Tätä lopputulosta voitaisiin pitää kohtuuttomana sellaisen vahingoittuneen osalta, jolla on kuitenkin ollut työsuhde voimassa kyseisenä kalenterivuotena. Jottei vertailuansio vääristyisi poikkeuksellisesta syystä johtuvan tilapäisen työstä poissaolon vuoksi, 3 momentin nojalla tällaisen vuoden työansiot otettaisiin huo-
5 mioon sen suuruisina kuin ne ovat olleet sitä edeltävänä sellaisena kalenterivuotena, jona työansioita on ollut. Lisäksi edellytettäisiin, että työsuhde on ollut voimassa koko kalenterivuoden. Tämä laskentatapa vastaisi lain sanamuotoa, jonka mukaan työansiot otetaan huomioon sen suuruisina kuin ne olisivat ilman niiden määrään vaikuttavia poikkeuksellisia syitä. Kyseisen edeltävän kalenterivuoden laskennassa noudatetaan samoja sääntöjä kuin vertailuansion laskennassa muutoinkin eli poikkeuksellisen tekijän vaikutus otetaan huomioon. Momentin mukaan poikkeuksellisena syynä pidettävästä vakiintuneesta työttömyydestä johtuvaa koko kalenterivuoden työansioiden puuttumista ei kuitenkaan otettaisi huomioon vastaavalla tavalla laskennassa. Tämä on perusteltua, koska työansioiden puuttuminen johtuu tosiasiassa vakiintuneesta työttömyydestä. Tällaisen työansioita vailla olevan kalenterivuoden korottaminen nollatulosta jopa täyteen työansioon vuositasolla nostaisi vuosityöansiota niin paljon, ettei lopputulos enää vastaisi lain tavoitteena olevaa vakiintunutta ansiotasoa. Tämä sääntö koskisi siis tilannetta, jossa työttömyyttä on kaikkina kolmena vahinkotapahtumaa edeltävänä kalenterivuotena ja yhtenä kalenterivuotena koko sen vuoden ajan. Jos koko kalenterivuoden työttömyys johtuu tilapäisestä työttömyydestä, momentin säännöstä sovellettaisiin ja työansio haettaisiin edeltävästä kalenterivuodesta. Momentin mukaiset tilanteet, joissa koko kalenterivuoden tulottomuus johtuu tilapäisestä syystä, ovat käytännössä erittäin harvinaisia. Seuraavassa esitetään kaavamuodossa, miten vertailuajan työansiot laskettaisiin yhdeltä kalenterivuodelta: Av / (360 P) x (360 Tv) = Avk Av = kalenterivuoden työansiot P = poikkeuksellisen syyn päivien lkm yhteensä (mukana myös työttömyyspäivät ko. vuonna) Tv = vakiintunut työttömyys (päivien lkm) / jos ei työttömyyttä Tv=0 Avk = korjattu kalenterivuoden työansio Esimerkkilaskelmat: 1. Kalenterivuoden työansiot 9000. Työttömyyspäiviä 150. Sairauspäiviä 20. Vakiintunut työttömyys 50 pv. Av = 9000 P = 20 + 150=170 Tv = 50 Avk = 9000 / (360 170) x (360 50) Avk = 14684,21 Esimerkissä ensin eliminoidaan poikkeuksellisten syiden vaikutus vähentämällä jakajasta päivät, joilta ei ole maksettu palkkaa. Sen jälkeen saatu summa on työansio päivää kohti. Tämä päiväsumma kerrotaan sitten vuoden päivien lukumäärällä, josta vähennetty vakiintuneen työttömyyden osuus.
6 2. Kalenterivuoden työansiot 9000. Sairauspäiviä 170. Ei työttömyyttä. Av = 9000 P = 170 Tv = 0 Avk = 9000 / (360 170) x (360 0) Avk = 17052,63 8 Työansiot kolmen vuoden työkokemuksen jälkeen Pykälässä säädettäisiin työtapaturma- ja ammattitautilain 76 :n ja 78 :n mukaisen vuosityöansion määrittämisestä. Lain 76 :n mukaan opiskelijan vuosityöansiona pidetään työansiota, jonka hän valmistuttuaan olisi ammattia vastaavassa työssä kolmen vuoden työkokemuksen jälkeen saanut. Vastaavasti lain 78 :n mukaan lainkohdan tarkoittaman nuoren henkilön vuosityöansiona pidetään työansiota, jonka hän olisi vahinkopäivänä tekemässään työssä todennäköisesti ansainnut kolmen vuoden työkokemuksen jälkeen. Pykälän 1 momentin mukaan kolmen vuoden työkokemuksen mukaisena työansiona pidettäisiin kyseisellä alalla noudatettavan työ- tai virkaehtosopimuksen mukaisia työansioita. Pääsääntöisesti käytettäisiin siten työehtosopimuksen mukaista palkkaa, mikä vastaisi jo voimassa olevan tapaturmavakuutuslain aikana noudatettua käytäntöä. Pykälän 2 momentin mukaan toissijaisesti käytettäisiin luotettavan palkkatilaston mukaista työansiota, jos työehtosopimuksen mukaista työansiotietoa ei olisi käytettävissä. Pykälän 3 momentissa vielä todettaisiin, että työansioon luetaan mukaan mahdolliset kokemuslisät sekä muut sellaiset palkanlisät, joita alalla säännönmukaisesti maksetaan. Tältäkin osin kolmen vuoden työkokemuksen mukaisen palkan määrittely vastaisi nykyisin noudatettavaa käytäntöä. 9 Voimaantulosäännös Asetus tulisi voimaan samaan aikaan kuin työtapaturma- ja ammattitautilaki eli 1 päivänä tammikuuta 2016.