39. puoluekokous Tampere 6.-8.6.2002 Esityskirja 10 a Sosi a ali ai oi tteet
SISÄLLYSLUETTELO Sosiaalialoitteet 240-323 240. Kannanotto sosiaalipolitiikasta Puoluehallituksen esitys... 1 Sosiaalialoitteet Köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäiseminen 241. Sosiaaliturvan muutokset seurantaan Porin Sos.dem. Naisyhdistys r.y:n aloite... 12 Puoluehallituksen lausunto... 12 242. Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien aseman parantaminen Someron Työväenyhdistys r.y:n aloite...13 243. Asumiskustannusten omavastuu pois toimeentulotuesta Joensuun Työväenyhdistys r.y:n aloite...14 244. Toimeentulotuen laskennallinen osa Kelan hoidettavaksi Joensuun Työväenyhdistys r.y:n aloite...15 Puoluehallituksen lausunto aloitteista 242-244... 15 245. Perustoimeentulon tason nostaminen ja hallinnon yksinkertaistaminen Kara-ja Viherkallion Sos.dem. Kilta r.y:n aloite... 16 246. Ei enää leipäjonoja Kemin Sosialidemokraattinen Naisyhdistys r.y:n aloite... 18 247. Köyhät ja asunnottomat Kuusankosken Työväenyhdistys r.y:n jäsenen Jorma Lehtosen aloite... 18 248. Sosiaalietuudet Jyväskylän Lohikosken Sos.dem Työväenyhdistys r.y:n aloite...19 Puoluehallituksen lausunto aloitteista 245-248... 19 Lapsiperheiden palvelut ja etuudet 249. Lapsilisäiän korotus Turun Sosialidemokraattinen Nuorisoyhdistys r.y:n aloite... 21 250. Kaikkien ikäryhmien huomioiminen peruspalveluja kehitettäessä Lielahden - Lentävänniemen Sosialidemokraatit r.y:n aloite... 21
251. Lasten hyvinvointi Friherrsin Sosialidemokraatit r.y:n jäsenen Miia Pietilän, Äbo Socialdemokrater r.f:n jäsenen Eeva Donnerin, Kalevan Työväenyhdistys r.y:n jäsenen Mia Leinon, Nummenmäen Sosialidemokraattinen yhdistys r.y:n jäsenen Heli Paasion ja Töölön Sosialidemokraattinen yhdistys r.y:n jäsenen Laura Tuomiston aloite... 22 Puoluehallituksen lausunto aloitteista 249-251... 22 252. Lapsiperheiden työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen Kalevan Työväenyhdistys r.y:n aloite... 24 253. Äitiyspäivärahan muuttaminen Kinahmon Työväenyhdistys r.yrn aloite...25 Puoluehallituksen lausunto aloitteista 252ja 253... 25 254. Lapsiperheiden asemaa on parannettava joensuun työväenyhdistys r.y:n aloite... 26 255. Perhepolitiikan tukeminen Järvenpään Työväenyhdistys r.y:n aloite...27 256. Riittävä ja kattava julkinen tuki vanhempien itsensä järjestämälle lastensa työaikaiselle hoidolle Porkkalan Työväenyhdistys r.y:n aloite...28 Puoluehallituksen lausunto aloitteista 254-256... 30 257. Jämställ adoptivföräldrar med biologiska föräldrar Motion given av Vanda Arbetarförening r.f...31 Adoptiovanhemmat tasa-arvoisiksi biologisten vanhempien kanssa Vanda Arbetarförening r.f:n aloite... 33 258. Adoptioperheille parempaa kohtelua Joensuun Työväenyhdistys r.y:n aloite...34 Partistyrelsens utlätande om motionema 257 och 2 5 8... 35 Puoluehallituksen lausunto aloitteista 257ja 258... 36 259. Sijaisperhepankki Parkanon Sos.-dem. Kunnallisjäijestö r.y:n, Ikaalisten Sos.-dem. Kunnallisjärjestö r.y:n, Kihniön Sosialidemokraatit r.y:n ja Viljakkalan Sos.- dem. Työväenyhdistys r.y:n aloite... 37 260. Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten tukeminen Vanhankylän Sosialidemokraatit r.y:n aloite...38 Puoluehallituksen lausunto aloitteista 259ja 260... 38 261. Lapsiasioiden koordinointi valtionhallintoon Nuorten Kotkain Keskusliitto r.y:n aloite...39 262. Lapsiasiavaltuutetun virka ja toimisto Kauklahden sos.dem. yhdistys r.y:n aloite...40 Puoluehallituksen lausunto aloitteista 261 ja 262... 41
Lasten päivähoito ja pienten koululaisten iltapäivähoito 263. Päivähoidon ja esiopetuksen resursseja lisättävä Nuorten Kotkain Keskusliitto r.y:n aloite...42 Puoluehallituksen lausunto... 43 264. Kaikille pienimmille peruskoululaisille mahdollisuus iltapäivätoimintaan Nuorten Kotkain Keskusliitto r.y:n aloite...44 265. Pienten koululaisten aamu- ja iltapäivät turvallisiksi Sosialidemokraattisten Naisten aloite... 45 266. Koululaisten iltapäivähoito lakisääteiseksi Roihuvuoren Sosialidemokraatit r.y:n aloite...46 267. Koululaisten maksuton aamu- ja iltapäivähoito Kallion Sosialidemokraatit r.y:n aloite... 47 268. Koululaisten iltapäiväkerhotoimintaa kehitettävä Vaasan sosialidemokraatit r.y:n aloite... 48 Puoluehallituksen lausunto aloitteista 264-268... 48 Eläkeasiat 269. On jo aika päästä ikäsyrjinnästä Töölön Sosialidemokraattinen Yhdistys r.y:n aloite... 49 Puoluehallituksen lausunto... 49 270. Pienituloisille eläkeläisille ylimääräiset korotukset Utran Työväenyhdistys r.y:n aloite... 50 271. Kansaneläkkeen pohjaosan kaksinkertainen leikkaus Utran Työväenyhdistys r.y:n aloite... 50 272. Kansaneläkkeisiin tasokorotus Puhoksen Työväenyhdistys r.y:n aloite...50 273. Eläkkeet ajan tasalle Joensuun Työväenyhdistys r.y:n aloite...51 274. Kansaneläkkeen tasokorotus Juuan Työväenyhdistys r.y:n aloite... 52 275. Työeläkkeiden indeksikorotus Juuan Työväenyhdistys r.y:n aloite...53 Puoluehallituksen lausunto aloitteista 270-275... 53 276. Palomiesten eläkeikä Urheiluväen Sos.dem. yhdistys r.y:n aloite...54 277. Palomiesten eläkeikä Helsingin Kunnantyöntekijäin Sos.-dem. Yhdistys... 54 278. Palomiesten eläkeikä Jyväskylän Työväenyhdistys r.y:n aloite...55
279. Palomiesten eläkeikäraj an palauttaminen j ärkevälle tasolle Puhoksen Työväenyhdistys r.y:n aloite... 56 280. Palomiesten eläkeikä Urheiluväen Sos.-dem. Yhdistys r.y:n jäsenen Kimmo Lujan aloite...57 Puoluehallituksen lausunto aloitteista 276-280... 61 281. KVTEL pois luottamushenkilöpalkkioista Joensuun Työvenyhdistys r.y:n aloite...62 282. Ansionmenetyksen korvaus kunnallisissa luottamustoimissa Kouvolan Työväenyhdistys r.y:n aloite...62 Puoluehallituksen lausunto aloitteista 281 ja 282... 63 283. Työkyvyttömyydestä johtuvan eläkepäätöksen käsittelyn nopeuttaminen Jyväskylän Työväenyhdistys r.y:n aloite...64 Puoluehallituksen lausunto:... 64 Työttömyysturva 284. Työssäoloehdon lyhentäminen kymmenestä kuukaudesta kuuteen kuukauteen Kokkolan Sosialidemokraatit r.y:n aloite...65 285. Työssäoloehdon kertyminen Jyväskylän Lohikosken Sos.dem. Työväenyhdistys r.y:n aloite...66 286. Ansiosidonnaiselle pääseminen Jyväskylän Lohikosken Sos.dem. Työväenyhdistys r.y:n aloite...67 287. Yhdistelmätukityöstä saatava palkka ja työaika Utran Työväenyhdistys r.y:n aloite... 67 Puoluehallituksen lausunto aloitteista 284-287... 67 288. Pätkätyöläisyys Vallilan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n jäsenen Eija Tuutin, Espoolahden Demarit r.y:n jäsenen Paavo Saikkosen ja Yhteiskuntapoliittinen sos.-dem. yhdistys r.y:n jäsenen Eric Hällströmin aloite...68 289. Pätkätyöt ja osa-aikatyö Mikkelin Demarit r.y:n aloite... 69 290. Pätkätyöläisyys Tuusulan Demarit r.y:n aloite... 70 291. Sovitellun päivärahan muuttaminen Kokkolan Sosialidemokraatit r.y:n aloite...70 292. Työttömyyspäivärahan sovittelu Kaarlelan Sos.-dem. Yhdistys r.y:n aloite...72 Puoluehallituksen lausunto aloitteista 288-292... 72
293. Puolison tulojen vaikutus Kelan maksamaan työmarkkinatukeen Utran Työväenyhdistys r.y:n aloite... 73 294. Työttömyysturvan puolisosidonnaisuuden poistaminen Puhoksen Työväenyhdistys r.y:n aloite...74 295. Työttömyysturvan ja muiden tulojen yhteensovittamiseen muutos Joensuun Työväenyhdistys r.y:n aloite...74 Puoluehallituksen lausunto aloitteista 293-295... 76 296. Palkkatodistusten saamisen nopeuttaminen työttömyysturvan hakijalle Puhoksen Työväenyhdistys r.y:n aloite...77 Puoluehallituksen lausunto... 78 Sairausvakuutus 297. Sairaanhoidon korvaukset ajan tasalle Turun Rautatieläisten Sos.dem. yhdistys r.y:n aloite... 79 Puoluehallituksen lausunto... 79 298. Uusien teho- ja täsmälääkkeiden saaminen Kelan korvauksen piiriin Jyväskylän Työväenyhdistys r.y:n aloite...80 Puoluehallituksen lausunto... 80 299. Hoidon ja lääkkeiden omavastuuosuuksia pienennettävä Uudenmaan Sosialidemokraattinen piirijäijestö r.y:n aloite...81 300. Suuret lääkekulut Utran Työväenyhdistys r.y:n aloite... 81 301. Lääkkeet maksuttomiksi pienituloisille Joensuun Työväenyhdistys r.y:n aloite...82 302. Kalliiden lääkkeiden hintaan vaikuttaminen Jyväskylän Työväenyhdistys r.y:n aloite...82 Puoluehallituksen lausunto aloitteista 299-302... 83 303. Asiakkaan oikeudesta saada Kelalta etuuspäätös viivytyksettä kohtuuajassa Puhoksen Työväenyhdistys r.y:n aloite...84 Puoluehallituksen lausunto... 84 304. Sairauspäiväraha myös arkipyhäpäiviltä Puhoksen Työväenyhdistys r.y:n aloite...85 Puoluehallituksen lausunto... 85 305. Osteoporoosin lääkekorvausten suurentamisesta Puhoksen Työväenyhdistys r.y:n aloite...86 Puoluehallituksen lausunto... 86
Vanhustenhoito/hoiva 306. Eläkkeensaajien hoitotuesta kattava hoivavakuutus Uudenmaan Sosialidemokraattinen piirijärjestö r.y:n aloite... 87 Puoluehallituksen lausunto... 88 307. Vanhuspoliittinen ohjelma Kotkan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n aloite... 88 308. Sosialidemokraattinen vanhuspoliittinen ohjelma Käpylän Sos.dem. Työväenyhdistys r.y:n jäsenen Teuvo Ikosen aloite.. 89 309. Suurten ikäluokkien ikääntymisen aiheuttaman palvelutarpeen turvaaminen Imatran Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö r.y:n aloite...90 310. Vanhusneuvostot jokaiseen kuntaan Suolahden Työväenyhdistys r.y:n aloite...91 311. Garanterandet av värdkvaliteten inom äldreomsorgen Motion given av Vasa Svenska Socialdemokrater r.f... 92 Hoidon laadun takaaminen vanhusten hoivassa Vasa Svenska Socialdemokrater r.f:n aloite...93 312. Vanhustenhuollon laatutaso kuntoon Roihuvuoren sosialidemokraatit r.y:n aloite...94 313. Kotisairaalatoimintaa laajennettava ja kehitettävä Vaasan sosialidemokraatit r.y:n aloite...95 314. Laitoshoidossa olevien vanhusten pääsystä fysikaaliseen hoitoon Puhoksen Työväenyhdistys r.y:n aloite...95 Puoluehallituksen lausunto aloitteista 307-314... 96 Partistyrelsens utlätande om motionema 307-314... 97 315. Veteraanikuntoutuksen on kohdattava harvenevat veteraanit useammin Lappeenrannan Työväenyhdistys r.y:n aloite...99 Puoluehallituksen lausunto aloitteesta... 99 Vammaisten etuudet 316. Vammaispoliittinen ohjelma Kotkan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys r.y:n aloite... 100 317. Henkilökohtaisen avustajan saaminen vaikeavammaiselle henkilölle Jyväskylän Työväenyhdistys r.y:n aloite... 101 Puoluehallituksen lausunto aloitteista 316 ja 317... 102 318. Työkyvyttömyyseläkkeensaajien invalidivähennyksen säilyttäminen Puhoksen Työväenyhdistys r.y:n aloite...102 Puoluehallituksen lausunto... 103
Omaishoitajat 319. Omaishoitajien ja hoidettavien aseman parantamisesta Puhoksen työväenyhdistys r.y:n aloite... 104 320. Kuntien maksaman omaishoidon tuen kartoitus valtakunnallisesti sekä omaishoidon tuen markkamääräinen korotus Myllypuron Sosialidemokraatit r.y:n aloite... 105 Puoluehallituksen lausunto aloitteista 319 ja 320... 106 Erilliskysymykset 321. Työpaikan ilman homeiden sairastuttaman henkilön aseman parantamisesta Puhoksen Työväenyhdistys r.y:n aloite...107 Puoluehallituksen lausunto:... 108 322. Pelko pois - väkivallan kierre on katkaistava Sosialidemokraattisten Naisten aloite... 109 Puoluehallituksen lausunto... 111 323. RAY:n toiminnasta rahoituksensa saavien yhteisöjen toiminnan turvaaminen Imatran Sosialidemokraattinen Kimnallisjäijestö r.y:n aloite... 112 Puoluehallituksen lausunto... 113
240. Kannanotto sosiaalipolitiikasta Puoluehallituksen esitys Hyvinvointiyhteiskunta syntyy työllä SDP:n tavoitteena on yhteisvastuun yhteiskunta, joka huolehtii kaikista ihmisistä. Hyvinvoinnin perusta on työ. Tuloja ja varallisuutta syntyy työllä. Näin syntynyttä yhteiskunnallista varallisuutta ja hyvinvointia voidaan tulonsiirtojen ja palvelujen kautta turvata ja jakaa myös niille, jotka eivät ole työelämässä. Solidaarinen yhteiskunta taij oaa j äsenilleen toimeentulon mahdollisuuden, antaa edellytyksiä oman elämän hallintaan sekä turvaa kaikille tarvittavat palvelut elämän eri vaiheissa. Tämä on mahdollista, kun työllisyys on korkea. Köyhyyttä poistetaan parhaiten työn avulla. Palvelut sekä ansio- ja vähimmäisturva lisäävät mahdollisuuksien tasa-arvoa Työhön perustuva lakisääteinen ansio- ja vähimmäisturva sekä palvelut lisäävät mahdollisuuksien tasa-arvoa. Hyvinvointiyhteiskuntaan kuuluu solidaarisuus heikompiosaisia kohtaan. Se on myös vahva osa suomalaista arvomaailmaa. Uudistusten myötä sosiaaliturvaa ja palveluja on kehitettävä toimivammiksi ja ihmisläheisemmiksi. Sosialidemokraattien lähtökohta on syyperusteinen kattavan toimeentuloturvan kehittäminen. Toimeentuloturvan erilaisten sosiaalisten riskien varalta perustuttava kattaviin ansiosidonnaisiin ja lakisääteisiin vakuutuksiin. Suomen perustuslain mukaan jokaiselle taataan oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltaj an menetyksen perusteella. Ansioturva rahoitetaan palkkaperusteisin työnantaja-ja työntekijämaksuin. Ansioturvan lisäksi on yleisillä verovaroilla rahoitettava vähimmäisturva. Työllä ansaittua sosiaaliturvaa kehitetään kolmikantaisesti työmarkkinajärjestöjen ja valtiovallan yhteistoimin. Tulevaisuuden haasteet Lähivuosien suurimmat haasteet liittyvät hyvinvointipalvelujen turvaamiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn, sosiaaliturvan kattavuuteen ja toimivuuteen muuttu 1
vassa työelämässä, ikääntyvän väestön työ- ja toimintakyvyn turvaamiseen sekä sosiaaliturvan kestävän rahoituksen varmistamiseen. Suomalaisten keskimäärin varhainen työstä poistumisikä edellyttää uusia avauksia osaamisen ja työkyvyn turvaamiseksi. Toimeentulo on turvattava, jos työtä ei ole taijolla. Sosiaaliturvaa leikkaamalla ei varhaista eläköitymistä estetä. Talouden ja työllisyyden kasvusta huolimatta osalla väestöstä on merkittäviä toimeentulo-ongelmia. Pitkäaikainen työttömyys syijäyttää monet työelämästä ja muutenkin yhteiskunnasta. Markkinavoimien keinot eivät riitä kaikkien työllistämiseen. Markkinavoimien vastapainoksi ja täydentäjäksi tarvitaan aktiivista yhteiskuntapolitiikkaa torjumaan köyhyyttä ja ehkäisemään syrjäytymistä. Talouden ja työllisyyden kasvu turvaa myös sosiaalipolitiikan voimavarat. SDP:n tavoitteena on talouskasvun hyötyjen jakaminen oikeudenmukaisesti yhteiskunnan jäsenten kesken. Sosiaalipoliittisia parannuksia voidaan parhaiten tehdä, kun talous- ja työllisyyskehitys jatkuu myönteisenä. Sosiaalimenojen osuus kansantulosta on lamavuosien jälkeen laskenut alle EU-maiden keskitason. Lähivuosina sosiaalimenojen arvioidaan olevan noin neljännes bruttokansantuotteesta. Vanhempien ikäluokkien osuus väestöstä lisääntyy kuitenkin Suomessa nopeasti suhteessa eurooppalaiseen keskitasoon, mikä edellyttää sosiaalimenojen tarkkaa seurantaa. Uudistukset on kohdennettava ehkäisevään terveydenhuoltoon, lasten ja lapsiperheiden turvaan ja palveluihin sekä vanhustenhuoltoon. Euroopan unionin ja yhteisen eurorahan vaikutus suomalaiseen sosiaalipolitiikkaan on monitasoista, vaikka sosiaalipolitiikkaa harjoitetaan edelleen kansallisella pohjalla. Talous- ja rahaliiton myönteinen vaikutus talouteen lisää myös sosiaalipolitiikan liikkumavaraa. Toisaalta julkisen talouden alij äämäkriteeri voi rajoittaa julkista taloutta ja siten myös kansallista sosiaalipolitiikkaa. EU: ssa aloitettu sosiaalisen suoj elun prosessi on ainakin alkuvaiheessa merkinnyt lähinnä vain aktiivista sosiaaliturvajärjestelmien seurantaa. EU:n lainsäädännön kautta voi kuitenkin tulla myös muutospaineita sosiaaliturvaan. Keskeisimmät Euroopan unioniin liittyvät uhkat koskevat verokilpailun ja EU:n laajenemisen vaikutuksia kansalliseen sosiaalipolitiikkaan. EU-tason päätöksillä on estettävä verokilpailun rapauttava vaikutus sosiaaliturvaan. EU:n laajeneminen on toteutettava tarvittavilla siirtymäajoilla siten, ettei laajentuminen vaaranna sosiaaliturvaa uusissa ja vanhoissa jäsenmaissa. Pää 2
omien liikkuvuus j a pyrkimys vapaaseen kilpailuun voi tuoda uhkia sosiaalivakuutukseen. Suomen on pidettävä kiinni kansallisesta sosiaaliturvastaan. Turvallinen arki syntyy palveluilla Hyvinvointipalvelut ovat sosiaaliturvan keskeinen osa. Jokainen meistä on mahdollinen palvelujen käyttäjä. Palvelujen kattavuudesta, laadusta ja saatavuudesta on pidettävä huolta. Hyvinvointipalvelut edistävät tasa-arvoa, tekevät mahdolliseksi ja tukevat työssäkäyntiä ja opiskelua, antavat turvaa eri elämäntilanteissa ja mahdollisuuden itsenäiseen selviämiseen ja itsensä kehittämiseen. Muuttuvassa yhteiskunnassa on erityinen tarve selkeälle ja kattavalle lapsi-ja perhepolitiikalle, jolla luodaan edellytykset lasten ja perheiden tasapainoiselle elämälle. Nämä toimenpiteet ulottuvat perheiden palveluihin ja tulonsiirtoihin, koulun, lastensuojelun ja nuorisotoimen kehittämiseen sekä työmarkkinoiden kehitykseen, yhdyskuntasuunnitteluun ja asuntopolitiikkaan. Tasa-arvoiseen ihmiskäsitykseen perustuva hyvinvointimalli on osoittanut toimivuutensa ja uusiutumiskykynsä. Hyvinvointimalli turvaa yksilöille ja perheille laajat palvelut ja työhön perustuvan toimeentuloturvan elämän eri vaiheissa ja eri tilanteissa. Yhteiskunnan ja työelämän muuttuessa myös hyvinvointiyhteiskuntaa on kehitetty. Palkkatyön merkitys ei vähene 2000-luvulla. Työn ohella koulutus ja elinikäinen oppiminen muodostavat kansakunnan menestyksen perustan. Pohjoismainen malli tuottaa tasa-arvoa Suomalaiseen ja pohjoismaiseen hyvinvointimallia kohtaan on esitetty ideologista kritiikkiä, jossa hyvinvointiyhteiskuntaa on syytetty kalliiksi, tehottomaksi ja työllisyyden kannalta ongelmalliseksi. Toiset arvostelijat ovat esittäneet tilalle uusliberalistista, yltiöyksilöllistä mallia, jossa sosiaaliturva hoidettaisiin yksityisin vakuutuksin. Seurauksena olisi valtava yhteiskunnallinen eriarvoisuus ja kahtiajako, kun sosiaaliturvaan olisi varaa vain hyväosaisilla. Toiset taas esittävät tilalle kaikille maksettavaa yleistä kansalaispalkkaa. Kansalaispalkkamallit ovat yksinkertaisia teoriassa, mutta eivät ratkaise köyhyyden ja syrjäytymisen ongelmia. Päinvastoin kansalaispalkka merkitsisi veroasteen nostamista, toimeentuloturvan tasojen leikkauksiaja syrjäytymisen hyväksymistä - kahtiajaon yhteiskuntaa. 3
Muutoksiin varautuminen turvaa hyvinvointiyhteiskunnan Hyvinvointiyhteiskunnan rahoittaminen ja ylläpitäminen edellyttää riittävää rahoituspohjaa. Ansioturvan lyhytaikaiset etuudet rahoitetaan suoraan niitä varten kerättävillä vakuutusmaksuilla. Rahastoinnilla voidaan tasata suhdannevaihteluiden aiheuttamaa maksuvaihtelua. Pidemmälle ajalle ajoittuvien ja tulevaisuudessa maksuun tulevien etujen rahoituksessa on käytettävä myös rahastointia. Näin voidaan varautua mm. väestörakenteen muutoksista johtuviin menopaineisiin. Väestön ikärakenteen muuttuminen asettaa suuria haasteita koko sosiaaliturvalle. Lähivuosikymmeninä yhä suurempi osa väestöstä on eläkkeelläja työssä olevien ikäluokkien koko on nykyistä pienempi. Mahdollisuudet täysipainoiseen vanhuuteen on turvattava. Vanhusten hoidon jäljestäminen on suuri haaste koko yhteiskunnalle. Riittävä hoito on turvattava julkisin varoin. Vapaaehtoisten j a verovähennyksiin perustuvien vakuutusten sij asta eläkkeensaajien hoitotuesta on kehitettävä yleinen hoitovakuutus. Eläkkeet voidaan maksaa ja vanhusten palveluista huolehtia, jos riittävän monella on työtä. Työllisyyspolitiikka on myös sosiaalipolitiikkaa. 1. Suomen mallina on työhön perustuva, turvallinen, joustava ja osaava hyvinvointiyhteiskunta. Ihmisten mahdollisuudet itsensä toteuttamiseen, kehittämiseen ja toimeentulostaan huolehtimiseen toteutuvat parhaiten hyvinvointiyhteiskunnassa, jonka lähtökohtana on tasa-arvo ja solidaarisuus. Jokaisella on oltava mahdollisuus tehdä työtä, opiskella ja saada elämäntilanteen edellyttämää yhteisesti jäljestettyä toimeentuloturvaa ja palveluja. Hyvinvointiyhteiskunta ja yhteisöt takaavat turvallisuuden ja oikeudenmukaisuuden muuttuvissa olosuhteissa. 2. Hyvinvointipalveluja on kehitettävä asiakkaan näkökulmasta. Valtion on määriteltävä oikeus palveluihin ja palvelujen vähimmäistaso sekä maksuperusteet. Kuntien velvollisuus on jäljestää palvelut ja valita palvelujen toteuttamistapa. Toteuttamistapa ei saa uhata palveluiden laatua eikä kansalaisten oikeutta saada palveluja. Palveluiden tasapuolisen saatavuuden turvaamiseksi ja syijäytymisen estämiseksi on kehitettävä kuntien yhteistyötä. Asukkaiden palvelujen varmistamiseksi on tarpeen mukaan käytettävä kuntien yhteisiä toimintoja, ostopalveluj aja kuntien verkottamista. Päivähoito, peruskouluja nykyiset vammaisten palvelut on säilytettävä subjektiivisina oikeuksina. Sosiaali-ja terveys- 4
palvelut rahoitetaan pääosin verovaroilla ja lisäksi palvelumaksuilla. Maksut eivät saa estää palvelujen käyttöä pienituloisilta. Erityisesti sosiaali- ja terveysongelmien ehkäisyyn ja lastensuojeluun liittyvät palvelut on säilytettävä maksuttomina. 3. Lakisääteinen ansioturva on vakuutus elämän riskien varalle. Hyvin toimiva ja oikeudenmukainen ansiosidonnainen sosiaaliturva kannustaa työn tekoon ja turvaa toimeentulon, kun työn tekeminen estyy työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja lapsen syntymän ajalta sekä vanhuudenja huoltajan menetyksen perusteella. Köyhyyttä ja syrjäytymistä poistetaan parhaiten työn avulla. Ansioturvan on kerryttävä kaikesta työstäjä sen on turvattava riittävä toimeentulo eri elämäntilanteissa. Ansioturva on rahoitettava työperusteisilla maksuilla. Turvaa on kerryttävä kattavasti eri työsuhteista ja tason tulee pitkäkestoisissa etuuksissa määräytyä pitkän ajan perusteella. Ansioturvan ohella on yleisillä verovaroilla rahoitettava vähimmäisturva. Työllä ansaittua sosiaaliturvaa kehitetään kolmikantaisesti työmarkkinajärjestöjen ja valtiovallan yhteistoimin. 4. Syrjäytymisen kierre on katkaistava ja työttömyyden periytyminen on estettävä. Tämä edellyttää erityistoimenpiteitä yksilötasolla. Yhteiskunnan on huolehdittava erityisesti heikossa asemassa olevista. Syrjäytymistä vastaan tarvitaan monipuolisia ja yksilöllisiä keinoja - toimeentuloturvaa, kuntoutusta ja koulutusta - ja työtä mahdollisimman monelle. Valtion ja kunnan on tarjottava myös tukityötä pitkään työttömänä olleille. Mahdollisuuksia ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen on lisättävä. Toimeentuloturvan aukkoja on paikattava väliinputoamisten estämiseksi. 5. Ketään ei jätetä heitteille. Verovaroin kustannetun syyperusteisen vähimmäisturvan on taattava perustoimeentulon edellytykset sekä luotava mahdollisuuksia parantaa omaa asemaansa ja hankkia elantonsa työelämässä. Viimesijaisella toimeentulotuella taataan ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön toimeentulo. Toimeentulotuen on oltava kannustavaa, oikeudenmukaista j a riittävää. Tuloloukkujen syntyminen tulee ehkäistä. 5
6. Lapsiperheet Tulevaisuutta rakennetaan lasten ja perheiden hyvinvoinnista ja turvallisuudesta huolehtimalla. Lapsi- ja perhepolitiikan lähtökohtana on perheiden moninaisuus. Yhteiskunnan on turvattava erilaisille perheille turvallinen kasvuympäristö. Lapsi- ja perhepolitiikalla edistetään tasapainoista väestöllistä kehitystä. Perhepolitiikalla on merkitystä naisten työssäkäynnin mahdollistajana ja sukupuolten välisen tasaarvon tuottajana. Kehittyneen yhteiskunnan oikeudenmukaisuuden mittarina on, kuinka se huolehtii heikoimmista jäsenistään. Vanhemmuuden ja vanhempien kasvatustehtävän tukeminen auttaa turvaamaan hyvän lapsuuden. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamista on tuettava erilaisilla lastenhoito-, vanhustenhoito-, koulutus-, kouluruokailu-, ja kotipalveluilla. Lasten päivähoidon esiopetuksen, päivähoitomaksujen lapsenhoitotukien, lapsilisien ja verotuksen on oltava oikeudenmukaista ja lapsiperheitä tukevaa ja tehtävä myös työn vastaanottaminen kannattavaksi. Pienten koululaisten iltapäivähoidon j äq estäminen on saatava kuntien lakisääteiseksi velvollisuudeksi. Työttömillä tulee säilyä oikeus päivähoitopaikkaan, jotta työn vastaanottaminen on mahdollista. Osana perhepolitiikkaa on vahvistettava ennaltaehkäisevää työtä, jolla parannetaan perheiden elämänolosuhteita. Yksinhuoltajaperheiden erityisasema on otettava huomioon perhepolitiikassa. Lasten j a nuorten yleisiä elämänolosuhteita on parannettava mm. koulujen tukipalveluilla (tukiopetus, koulukuraattorit ja -psykologit), koulun kerhoilla, nuorisotyöllä ja harrastusten tukemisella. Äitiys-, isyys-, ja vanhempainloma antavat mahdollisuuden pienten lasten kotihoitoon. Vanhempainloman j oustavan käytön mahdollisuuksia on parannettava erityisesti isien ja adoptiovanhempien osalta samalla kun isän vanhempainrahakautta pidennetään. Vanhemmille on annettava mahdollisuus osa-aikaisen työskentelyn ja osapäiväisen tuen yhdistämiseen siten, että lapsi voidaan hoitaa kotona samalla kun vanhemmilla säilyy kosketus työelämään. Isiä on kannustettava vanhempain vapaan ja hoitovapaiden käyttöön. Lapsista aiheutuvia kustannuksia tasataan j okaisesta lapsesta maksettavalla lapsilisällä. Lapsilisäjäijestelmää on kehitettävä sekä lapsilisien 6
reaaliarvon kehitys turvattava ja pidettävä tavoitteena myös lapsilisien ikärajan on nostamista täysi-ikäisyyteen saakka. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen sekä lastensuojelun yhteistyötä on lisättävä vanhempien tukemiseksi heidän kasvatustehtävässään. Neuvolapalveluja on laajennettava koskemaan koko perheen hyvinvointia. Lapsia on kuunneltava heitä itseään koskevien asioiden käsittelyssä. Lasten vammaisuudesta ja sairaudesta aiheutuvia erityiskustannuksia on tasattava yhteisin varoin ja tukijärjestelmiä on yksinkertaistettava. 7. Eläkkeensaajat ja eläketurva Suomalaisen eläkejärjestelmän on jatkossakin taattava työssä käyville työansioon perustuva työeläketurva ja riittävä vähimmäisturva kansaneläkkeellä. Työeläkettä tulee kertyä kaikesta ansiotyöstä ja koko työansiosta. Työeläke on jatkopaikkaa. Ansaittu eläketurva on koskematon eikä työpaikan vaihtaminen saa johtaa eläkemenetyksiin. Työeläkkeen tulee turvata kohtuullinen toimeentulo täyden työuran jälkeen. Eläkeetuuksien on perustuttava lakiin. Eläkkeen suuruuden on perustuttava tehtyyn työhön ja ansioihin, ei sijoitusmarkkinoiden tuottoon. Eläkejärjestelmän kestävyys on taattava riittävillä vakuutusmaksuilla samalla kun maksutaso on pidettävä kohtuullisena. Eläkejärjestelmän kustannusten on jakauduttava oikeudenmukaisesti sukupolvien välillä. Siksi rahastointia on lisättävä. Työeläkevarat on sijoitettava tuottavasti ja turvallisesti ja näitä tuottoja on käytettävä yhteisesti eläkkeiden rahoitukseen. kehittämällä j a edistämällä työkyvyn säilymistä mm. varhaista kuntoutusta kehittämällä j a mahdollistamalla edelleen osa-aikainen työskentely ja eläkkeellä olo. Työssä jatkamisen yli vanhuuseläkeiän tulisi olla mahdollista niille, jotka jaksavat ja haluavat työskennellä pitempään. Kertyneen työeläkkeen arvo on säilytettävä siten, että otetaan riittävästi huomioon palkansaajien ansiotason muutokset. Eläkkeensaajien toimeentulo on oltava oikeudenmukaisessa suhteessa työssä käyvän väestön toimeentuloon. 7
jen kanssa. Eläkelainsäädäntöä selkiytettäessä on huolehdittava siitä, että nykyisen tasoinen eläketurva säilyy. Työeläketurvan hajautettu hallintomalli on varmistettava samalla kun työeläkelaitosten välistä kilpailua lisätään. Työttömyysturva Yli 80 prosenttia suomalaisista palkansaajista kuuluu työttömyyskassaan. Vakuuttamalla ja vakuutusmaksut maksamalla saa itselleen ansioihin sidotun työttömyysturvan silloin, kun työtä tai sopivaa koulutusta ei ole tarjolla. Työttömyysturvan on taattava työttömille riittävä toimeentulo. Tämä toteutuu mm. siten, että työssäoloehto karttuu kaikesta työstä. Työttömyysturvan on toimittava joustavasti siten, että lyhytaikaisenkin työn vastaanottaminen on kannattavaa. Työttömyysturva liittyy saumattomasti aktiivisen työvoimapolitiikan keinoihin. Työtä, tukityötäj a työllistymiseen johtavaa koulutusta tarjoamalla tuetaan työttömien työnhakua. Työttömyysvakuutuksen ja koulutusvakuutuksen yhteyksiä lisätään. Tavoitteena on tehokas ja toimiva työttömyyskassojen hoitama turva, jonka avulla työttömän ja työelämässä olleiden toimeentulosta huolehditaan sekä työttömyyden että koulutuksen aikana. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa täydentää työttömyysturvan peruspäiväraha j a työmarkkinatuki, j oiden riittävästä tasosta on huolehdittava. Työttömän työnhakijan oikeudet on turvattava lisäämällä työvoimatoimistojen voimavaroja sekä parantamalla työttömyyskassojen ja viranomaisten välistä yhteistyötä. Työttömyysturvassa käyttöön otettu suhdannepuskuri on osoittautunut tarpeelliseksi. Puskurin kasvattamistarpeet on selvitettävä. en ja valtiovallan yhteistyönä. Työttömyysturvan avulla huolehditaan losta. Tämä toteutetaan joko työttömyyseläkejärjestelmän tai tulevaisuudessa työttömyysturvan ja joustavan eläkkeelle siirtymisen avulla.
9. Sairausvakuutus Sairausvakuutus käsittää työterveyshuollon ja sairaanhoidon korvausjäjjestelmät sekä sairauspäiväraha-, äitiys-, isyys-ja vanhempainvakuutuksen. Työterveyshuollon ja sairaanhoidon korvausjäijestehniä kehitettäessä on painotettava erityisesti sairauksien ennaltaehkäisyä, työkyvyn ylläpitämistä ja edistämistä sekä riittävän varhaista kuntoutusta. Korvausjärjestelmiä on kehitettävä siten, että ne tukevat hyvää työterveyshuoltokäytäntöä ja yleensäkin ns. käypää hoitoa, jolla pyritään laadukkaaseen hoitoon tarpeettomia kustannuksia välttäen. Lääkekorvausjäijestelmää kehitetään nykyjärjestelmän pohjalta siten, että selvitetään mahdollisuus vähentää korvausluokkia ja pyritään kohdentamaan korvaukset pitkäaikaisten ja vakavien sairauksien tehokkaaseen lääkehoitoon pitäen tavoitteena sitä, että potilas voi edelleenkin saada avohoidossa tarpeellisen lääkehoidon kohtuullisin kustannuksin. Työtulovakuutusta kehitetään turvaamalla sairausajan päivärahan riittävä taso siten, että se on aina vähintään odotettavissa olevan työeläkkeen suuruinen. Pitkäaikaisen sairastumisen kohdatessa sekä äitiys-, isyysja vanhempainlomalla on kaikille taattava myös vähimmäisturva. Vanhempainpäivärahojen käytön joustavia mahdollisuuksia lisätään siten, että vanhemmat voivat jakaa vanhempainloman käyttöä nykyistä helpommin. Sairausvakuutuksen rahoituksellinen tasapaino palautetaan ja rahoitus saatetaan kestävälle pohjalle. Työtulovakuutus rahoitetaan sairausvakuutusmaksulla, jonka maksavat palkansaajat, työnantajat, yrittäjät sekä vähimmäisetuuksien osalta valtio. Sairaanhoitokorvaukset rahoitetaan sairaanhoitovakuutusmaksulla, jota maksavat verotettavaa tuloa saavat vakuutetut kuten palkansaajat ja eläkeläiset sekä työterveyshuollon ja kuntoutuksen osalta työnantajat. 10. Tapaturmavakuutus ja ammattitaudit Työelämän muuttuessa on tapaturmavakuutuksen korvausperusteiden pysyttävä mukana. Uusi työturvallisuuslaki edellyttää myös tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädännön uudelleen tarkastelua. Ammattitautien selvittelyssä on turvattava korvauksenhakijan oikeus asiantuntevaan käsittelyyn niin vakuutusyhtiöissä kuin Työterveyslaitokses 9
sa. Väliinputoamistilanteet on estettävä siten, että toimeentulo turvataan niissäkin tilanteissa, joissa ammattitaudin edellytykset eivät täyty. 11. Hoitopalvelut/Hoitovakuutus Jokaisella kansalaisella on oltava oikeus hyvään hoitoon vanhuus- tai työkyvyttömyysaikanaan. Lähtökohtana on j o perustuslaissakin todettu oikeus ihmisarvoisen elämän kannalta välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Perustuslain mukaan julkisen vallan on myös turvattava riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Hoitopalveluj en j ärj estämiseen j a rahoittamiseen on väestön ikääntymisen vuoksi varauduttava jo etukäteen. Kuntien järjestämiä palveluja voivat täydentää esimerkiksi eri yhteisöjen ja yksityisten palvelut, joiden jäljestämistä ja tasoa yhteiskunta valvoo. Hoitopalveluista voidaan periä kohtuullinen maksu, mutta hyvän hoivan saaminen ei saa riippua asianomaisen tuloista ja omaisuudesta. Hoitopalvelujen laadun kehittämisen rinnalla on tärkeätä huolehtia siitä, että jokainen hoitoa tarvitseva sitä saa. Lähivuosien keskeiseksi painopistealueeksi on asetettava vanhusten hoitopalvelujen kehittäminen siten, että ne mahdollisuuksien mukaan tukisivat omatoimisuutta ja hyvää vanhuutta. Näihin tavoitteisiin tähtää mm. julkisin varoin ylläpidettävä eläkkeensaajien hoitotukijärjestelmä. Esillä on ollut myös yksityisen hoitovakuutuksen käyttöönottoja sen tukeminen verotuksen kautta. Suomessa on kuitenkin jo käytössä julkinen hoitovakuutus, eläkkeensaajien hoitotukijärjestelmä, jonka piirissä on 150.000 eläkeläistä. Yhteisten verovarojen suuntaaminen yksityisen vakuutuksen tukemiseen lisäisi kansalaisten eriarvoisuutta. Kehittämiskohteeksi onkin asetettava tämän julkisen ja kaikkia kansalaisia koskevan hoitovakuutusjärjestelmän kehittäminen. 12. Vammaisten etuudet Kehittyvä hyvinvointiyhteiskunta takaa myös vammaisille oman elämänsä hallinnan ja mahdollisuuden tasavertaiseen osallistumiseen kaikkiin yhteiskunnan toimintoihin. Omatoimisuuden edellytykset varmistetaan riittävällä yhteiskunnan tuella. Vammaisten ihmisten mahdollisuuksia ansaita myös omalla työllään toimeentulonsa on tuet- 10
tava. Uuden teknologian ja uusien toimintatapojen hyödyntämistä on edistettävä unohtamatta inhimillistä ihmisten välistä kontaktia. Erityisesti arkipäivän esteitä on poistettava. Kunnallisia tukia ja palveluita on kehitettävä näiden periaatteiden mukaisesti. Vammaispalvelulain toteuttamisessa olevat ongelmat on selvitettävä, epäkohdat korjattava sekä tarvittaessa selkeytettävä vammaispalveluidenjäijestämisvelvollisuutta. I 11
Sosiaalialoitteet K öyhyyden j a syrjäytymisen ehkäiseminen 241. Sosiaaliturvan muutokset seurantaan Porin Sos.dem. Naisyhdistys r.y:n aloite Laman aikana valtiontalouden leikkaukset kohdistuivat myös sosiaaliturvaan. Talouden kohentuessa epäkohtia ei kaikilta osin korjattu. Bruttokansantuotteella mitaten suomalaisen sosiaaliturvan taso uhkaa luisua EU:n keskimääräiselle tasolle tai sen alapuolelle. Näin veronalennukset ja suoritetut leikkaukset olisivat jäämässä yhteiskunnan heikompiosaisten maksettavaksi. Esitämme, että puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen yhdessä eduskunta-j a hallitusryhmän kanssa toimiin hyvinvointipalveluj en korkean tason j a saatavuuden puolesta. Samalla puoluehallituksen tulee käynnistää jatkuva seuranta ja raportointi Suomen sosiaaliturvan tasosta ja tapahtuneista muutoksista. Puoluehallituksen lausunto Aloitteessa esitetään, että puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen yhdessä eduskunta- ja hallitusryhmän kanssa toimimaan hyvinvointipalvelujen korkean tason ja saatavuuden puolesta ja käynnistää jatkuva seuranta ja raportointi Suomen sosiaaliturvan tasosta ja tapahtuneista muutoksista. Lähivuosien suurimmat haasteet liittyvät mm. hyvinvointipalvelujen turvaamiseen, syrjäytymisen ehkäisemisen, sosiaaliturvan kattavuuteen ja toimivuuteen sekä sosiaaliturvan kestävän rahoituksen varmistamiseen. Sosiaaliturvan kehitystä seurataan Suomessa mm. sosiaali- ja terveysministeriön, Stakesin ja eri tutkimuslaitosten toimesta. Puoluekokous, puoluevaltuusto ja puoluehallitus sekä eduskunta-ja hallitusryhmä voivat vaikuttaa sosiaaliturvan kehitykseen asettamalla palveluja ja sosiaaliturvaa koskevia tavoitteita sekä mm. hallitusohjelman ja sen toteuttamisen sekä eduskuntatyöskentelyn kautta. Puoluekokous 12
päätösten ja hallitusohjelman toteutumista seurataan mm. puoluehallituksessa ja puoluevaltuuston kokouksissa. Puoluehallituksen esitys puoluekokouksen päätökseksi: Puoluekokous viittaa sosiaalipoliittisen kannanoton yleisperusteluihin ja kohtiin 1 ja 2. 242. Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien aseman parantaminen Someron Työväenyhdistys r.y:n aloite Suomen talouskasvu on viime vuosikymmenen puolivälistä alkaen ollut nopeaa. Sen ansiosta myös työllisyyskehitys on ollut myönteistä. Samaan aikaan kuitenkin monet sosiaaliset ongelmat ovat käij istyneet. 1990-luvun alkupuolen laman seurauksena Suomeen tuntuu syntyneen pysyvästi kansalaisluokka, j oka eri syistä johtuen on jäänyt osattomaksi myönteisestä talouskehityksestä ja tuntee jääneensä syjjään yhteiskunnasta. Tällaisia syitä ovat mm. pitkään jatkunut työttömyys ja laman seurauksena syntynyt ylivelkaantuminen. Ongelman yhtenä ilmenemismuotona ovat leipäjonot, jotka ovat jääneet laman jälkeiseen Suomeen pysyväksi ilmiöksi. Syrjäytyminen näkyy myös perheiden hajoamisina, lasten huostaanottojen lisääntymisenä ja huumeongelman nopeana kasvrma. Suuri osa näistä ihmisistä joutuu tukeutumaan yhteiskunnan j atkuvaan taloudelliseen apuun. Tämä vaikuttaa kaikkiin heidän henkilökohtaisen elämänsä ratkaisuihin - aina perheen perustamista myöten. Ei ole oikein, että osa kansasta joutuu 2000-luvun Suomessa jokaisessa elämäntilanteessa miettimään ratkaisujensa vaikutusta yhteiskunnan antamiin tukiin. Edellä olevaan viitaten esitämme puoluekokoukselle, että puolue ottaa keskeiseksi tavoitteekseen syrjäytyneiden ja syijäytymisuhan alla olevien kansalaisten aseman parantamisen ja puolue toimii eduskunnassa ja hallituksessa mm. seuraavien tavoitteiden toteuttamiseksi: 1) Työllisyyspolitiikan tavoitteeksi otetaan pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorisotyöttömyyden puolittaminen puoluekokouskaudella. 13
2) Oikeus ansiosidonnaisen työttömyysturvan jälkeiseen työmarkkinatukeen ei saa olla riippuvainen perhesuhteista ja niissä tapahtuvista muutoksista. 3) Kuntien voimavaroja ennaltaehkäisevään sosiaalityöhön sekä perhe-, lapsi-ja nuorisotyöhön lisätään tähän tarkoitukseen kohdennetuilla valtionosuuksilla, joiden ehtona on vuosittainen raportointi siitä, että kunnat ovat lisänneet resursseja näihin toimintoihin vähintään tämän ylimääräisen valtionosuuden verran. 4) Ylivelkaantuneiden kansalaisten mahdollisuutta päästä velkaj ärjestelyyn helpotetaan rajoittamalla yksittäisen velkojan oikeutta estää velkaj äjjestelyjm pääseminen. 5) Velallisten ja takaajien aseman parantamiseksi kohtuullistetaan pankkien ja rahoituslaitosten perimää viivästyskorkoa. 243. Asumiskustannusten omavastuu pois toimeentulotuesta Joensuun Työväenyhdistys r.y:n aloite Joensuun Työväenyhdistys esittää, että toimeentulotuen asumismenojen 7 prosentin omavastuuosuus poistetaan. Tämä toimenpide lisäisi suoraan toimeentulotuen saajien todellisia käyttövaroja. Asumiskulujen omavastuuosuus tuli toimeentulotukeen vuonna 1998. Perusteluna esitettiin, että se motivoisi toimeentulotuensaajat hankkimaan vuokraltaan edullisempia asuntoja. Tämän voisi ymmärtää, jos edullisempia asuntoja olisi tarjolla. Näinhän ei kuitenkaan ole. Esimerkkitapaus: Nelihenkinen perhe asuu kolmiossa, jonka vuokra on 450 euroa. Tästä perheen omavastuuosuus on 31,50 euroa, joka vähentää perheen toimeentulotukea. Jos perhe muuttaa kaksioon, jonka vuokra on 350 euroa, omavastuu osuus on 7 prosentin mukaan 24,50 euroa. Omavastuuosuus ei siis pienene huomattavasti. Asumismenojen omavastuuosuus on kuin sakkorangaistus, joka koskettaa kaikkia toimeentulotuen saajia, vaikka he asuisivat edullisesti. Jos pienituloisten perheiden asemaa tosiasiallisesti halutaan parantaa, on omavastuuosuuden poistaminen siihen selvin keino. 14
Joensuun Työväenyhdistys esittää, että toimeentulotuen asumismenojen 7 prosentin omavastuuosuus poistetaan heti. 244. Toimeentulotuen laskennallinen osa Kelan hoidettavaksi Joensuun Työväenyhdistys r.y:n aloite 1990-luvun lopulla kokeiltiin pari vuotta toimeentulotuen maksamista Kelan konttoreista. Kaikki osapuolet pitivät tätä hyvänä järjestelynä. Kelan konttoreissa asia sujui kitkattomasti ja kunnat olivat tyytyväisiä, kun kuntien perusturvaviranomaiset voivat keskittyä hoitamaan kuntalaisten peruspalveluja. Kelan toimisto on jokaisessa kunnassa, saavat kansalaiset sieltä palvelunsa yhtä hyvin kuin kunnan toimistostakin. Sopii kysyä, miksi kokeilua ei haluttu muuttaa pysyväksi, vaikka kokemukset olivat niin hyvät. Monien mielestä vastaus on: valtiovarainministeriö totesi sen tulevan kalliiksi, kun tukea hakivat lähes kaikki siihen oikeutetut eivätkä vain rohkeimmat. Kelan toimistoon on helpompi mennä kuin kunnan sosiaalitoimistoon. Kokeilu lopetettiin hiljaisuudessa ja kunnat joutuivat rakentamaan itselleen toimeentuloturvan maksatusjärjestelmän. Koska toimeentulotuki on kansalaisten subjektiivinen oikeus, jota kunta ei voi omilla päätöksillään muuttaa, sopii sen maksattaminen paremmin Kelalle kuin kunnalle. Joensuun Työväenyhdistys esittää, että toimeentulotuen laskennallisen osuuden maksaminen ja hoito siirretään Kelan tehtäväksi. Puoluehallituksen lausunto aloitteista 242-244 Aloitteissa esitetään syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien aseman parantamista mm. työllisyyspolitiikalla, työmarkkinatuen perhesuhteista riippumattomuuden vähentämisellä, kuntien voimavarojen lisäämisellä ennaltaehkäisevään sosiaalityöhön sekä ylivelkaantuneiden sekä velallisten ja takaajien aseman parantamista, asumiskustannusten omavastuun poistamista toimeentulotuesta sekä toimeentulotuen laskennallisen osan siirtämistä Kelalle. 15
Hyvinvoinnin perusta on työ. Kun työllisyys on korkea, yhteiskunta voi turvata jäsentensä toimeentulon, antaa mahdollisuuksia oman elämän hallintaan sekä turvata kaikille tarvittavat palvelut elämän eri vaiheissa. Myös köyhyyttä poistetaan parhaiten työtä taijoamalla. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tunnusmerkkejä ovat kaikille yhteiset palvelut. Erityisesti ehkäisevien palveluj en merkitys on tärkeä. Ne ovat paitsi inhimillisempi, myös tehokkaampi ja taloudellisempi vaihtoehto kuin j o syntyneiden ongelmien koij aaminen. Erityisryhmien palvelut on turvattava. Asumisen omavastuu toimeentulotuessa oli eräs kannustinloukkutyöryhmän esityksiä. Perusteluna omavastuulle esitettiin, että muutos kannustaisi toimeentulotuensaajia hankkimaan edullisimpia vuokraasuntoja. Muutos on osaltaan vähentänyt toimeentulotuen saajien käytettävissä olevia tuloja. Koska edullisimpien vuokra-asuntojen tarjonta on vähäistä, on selvitettävä omavastuusta luopumista. Aloitteessa esitetty toimeentulotuen laskennallisen osan siirtäminen Kelan hoidettavaksi on moniulotteinen asia. Kysymys on osaltaan siitä, että toimeentulotuella on katettu ns. ensisijaisten, usein Kelan maksamien etuisuuksien pienuutta. Toimeentulotuki on sosiaalityön väline ja osa kunnallista palvelutoimintaa. Puoluehallituksen esitys puoluekokouksen päätökseksi: Puoluekokous viittaa sosiaalipoliittiseen kannanottoon ja talouspoliittisen kannanoton kohtiin 22-27 perusteluineen. Ylivelkaantuneiden osalta puoluekokous viittaa oikeuspoliittisen kannanoton kohtaan 4. 245. Perustoimeentulon tason nostaminen ja hallinnon yksinkertaistaminen Kara-ja Viherkallion Sos.dem. Kilta r.y:n aloite Nykyinen sosiaaliturvan järjestelmämme merkitsee lukuisille vähävaraisille, pienituloisille, yhteiskunnan taloudellisesta kasvusta osattomaksi jääville ja kilpailussa yhteiskunnallisista ja taloudellisista asemista epäonnekkaille ja huonosti menestyville syvää nöyryytystä mm. turvan alhaisen tason, kontrolli- 16
keskeisen hallinnon ja saajien julkisen syyllistämisen muodossa. Tilanne on syvässä ristiriidassa sosialidemokraattisen perinteen kanssa. Teknologinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen kehitys on jo johtanut ja yhä edelleen johtamassa kasvaviin tuloeroihin. Erilaiset asemat tuotannossa niin työntekijöinä kuin omistajina merkitsevät erilaisia asemia myös tulonjaossa ilman, että asiassa olisi oikeudenmukaisuudella mitään tekemistä. Ilman määrätietoista poliittista puuttumista markkinatalouden tulonj akomekanismeihin tilanne muodostuu koko yhteiskunnan kannalta ennen pitkää kestämättömäksi. Ansiosidonnainen sosiaaliturva on ollut hieno saavutus. Sen aatteellinen perusta syntyi kuitenkin tilanteessa, jossa voitiin perustellusti olla optimistisia työllisyyden ja tulonjaon myönteisen kehityksen suhteen. Enää ei siihen optimistisuuteen ole edellytyksiä. Sen takia riittävän toimeentulon varmistaminen kaikille tarvitsee ansiosidonnaisen sosiaaliturvan lisäksi muita luonnolliseksi koettuja keinoja, jotka eivät leimaa ketään. Vähävaraisimmat maassamme tarvitsevat yksinkertaisesti käyttöönsä lisää rahaa. Myös pienituloisimmat säännöllisessäkin ansiotyössä käyvät kuuluvat heihin. Jotakin tähän asti radikaalimpaa on tehtävä. Yleinen kansalaistulo olisi tällöin yksinkertainen keino. Toinen keino olisi julkisen vallan takaaman perustulon huomattava nostaminen. Pekka Kuusi korosti klassillisessa teoksessaan 60-luvun sosiaalipolitiikka tulonsiirtojen avulla tapahtuvan yhteiskunnan köyhien mobilisoimisen merkitystä yleisen taloudellisen kasvun kannalta. Siten uusienkaan tulonsiirtojen ei viime kädessä tarvitsisi olla menetyksiä kenellekään. Yhteiskuntarauhan turvaaminen olisi kaikkien etu. Edellä sanotun perusteella ehdotamme, että puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen ryhtymään määrätietoisiin toimenpiteisiin perustoimeentulon tason huomattavaksi nostamiseksi ja hallinnon yksinkertaistamiseksi ja saattamaan myös tulonjaon tasoittamiseksi yleisen kansalaistulon vakavaan käsittelyyn puolueessa ja valtion elimissä. 17
246. Ei enää leipäjonoja Kemin Sosialidemokraattinen Naisyhdistys r.y:n aloite Hyvinvointivaltio tunnetaan siitä kuinka hyvin se huolehtii vähäosaisistaan. Useiden selvitysten, esimerkiksi Sosiaalibarometrinja Stakesinköyhyystutkimuksen mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana tuloerot ovat Suomessa voimakkaasti kasvaneet. Valtion taloustalkoissa 90-luvulla sosiaaliturvaa leikattiin voimakkaasti. Hyvinvointivaltion ja sosialidemokraattisten arvojen oli väistyttävä kaikkein suurimman ja komeimman - talouden - arvojen tieltä. Suomeen ilmestyivät leipäjonot. Sosialidemokratia ei voi koskaan hyväksyä sitä, että yhteiskunnan vähäosaiset joutuvat sosiaaliturvan heikennysten vuoksi turvautumaan hyväntekeväisyyteen saadakseen itselleen ja myös perheelleen riittävässä määrin ruokaa. Kemin Sosialidemokraattinen Naisyhdistys ry esittää puoluekokoukselle, että selvitetään mahdollisuudet siirtyä taloudellisesti kaikkein heikommassa asemassa olevien osalta yhden luukun periaatteella toimivaan etuusjärjestelmään, tarkoittaen tietenkin pienimpien tulonsiirtojen tarkistamista tasolle, joka ylittää köyhyysrajan lapsilisien tasoa tarkistetaan ja se sidotaan kuten muutkin etuudet elinkustannusindeksiin toimeentulotuen varassa elävien perheiden toimeentulotukilaskelmassa lapsilisää ei huomioida tulona. 247. Köyhät ja asunnottomat Kuusankosken Työväenyhdistys r.y:n jäsenen Jorma Lehtosen aloite Kansanedustaja Valto Koski esitti Kuusankosken Vanhat Toverit -tilaisuudessa 13.marraskuuta, että maassamme on n. 99 000 henkilöä, joiden kuukausiansiot ovat alle 2 000 mk. Myös maassamme on yli 10 000 koditonta ihmistä. Puolueen ohjelmassa on tainnut olla kautta aikojen periaate, eikä se ole mikään lipsahdus, auttaa köyhiä ja hädässä olevia ihmisiä. 18
Rohkenen esittää, että puoluekokous kehottaa sos.dem. eduskuntaryhmää ryhtymään pikaisesti kaikkiin toimenpiteisiin em. epäkohtien poistamiseksi. 248. Sosiaalietuudet Jyväskylän Lohikosken Sos.dem Työväenyhdistys r.y:n aloite Sosialidemokraattien tulee huolehtia vähempiosaosista kansalaisista. Etusij alla ovat yhdeksänkymmentäluvulla harjoitetun sosiaalipolitiikan uhreiksi joutuneet lapsiperheet. Lapsiperheiden, joiden vanhemmista toinen, tai molemmat ovat työttöminä, ahdinkoa on helpotettava korottamalla työttömyysavustuksen lapsikorvausta. Pienet tulon lisäykset eivät saa leikata muita sosiaalietuuksia. (Esim. pienenkin työmarkkinatuen korotuksen asumistukea alentava vaikutus) Lyhyiden työsuhteiden vastaanottaminen on tehtävä taloudellisesti kannattavaksi. Äitiys- ja vanhempainrahan minimiä on korotettava 60:stä markasta (10,09 eur) 100:aan markkaan (18,82 eur.) päivässä. Tulonsiirrot on kohdennettava tukemaan pienituloisia. Mm. lapsilisät tulevat tasasuuruisina kaikille. Jyväskylän Lohikosken Sos.dem. Työväenyhdistys ry esittää, että puoluekokous kiirehtii sosiaalisen turvaverkon remonttia, joka pitää sisällään mm. edellä mainitut epäkohdat. Puoluehallituksen lausunto aloitteista 245-248 Aloitteissa esitetään mm, että puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen ryhtymään toimenpiteisiin perustoimeentulon nostamiseksi, hallinnon yksinkertaistamiseksi ja mm. kansalaistulon saattamisen vakavaan käsittelyyn puolueessa ja valtion elimissä. Aloitteissa esitetään myös lapsilisien tason tarkistamista, lapsilisien huomiotta j ättämistä toimeentulolaskelmassa sekä lapsilisien harkinnanvaraisuutta sekä asunnottomuuteen puuttumista. 19
Aloitteissa kiinnitetään huomiota vakavaan ongelmaan, joka aiheutuu erityisesti pitkäaikaistyöttömyydestä sekä osa-aikatyöstä johtuvasta tulojen vähyydestä. SDP on toiminut mm. hallituksessa köyhyyden ja syijäytymisen ehkäisemiseksi. Keväällä 2001 tehtiin köyhyyden ja syij äytymisen ehkäisyohj elma, j ossa on useita toimenpiteitä köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi. Paavo Lipposen toisen hallituksen aikana työmarkkinatuen lapsikorotukset ovat nousseet ja puolison tuloj en merkitys pienentynyt. Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki nousivat kahdeksalla markalla/päivässä 1.3.2002 lähtien. Ansioturvaa on kehitetty mm. niin, että kaikista työsuhteista kertyy eläke. Pienituloisten sairauspäivärahaetuuksia parannetaan 1.4.2002 lähtien. Hyvinvointivaltioon kuuluu kaikille tarkoitetut, yhteiskunnan pääasiassa kustantamat palvelut, ansioihin perustuva sosiaaliturva sekä vähimmäisturva sen takaamiseksi, että ketään ei jätetä heitteille. Syyperusteinen sosiaaliturva on oikeudenmukainen ja yhteiskunnalle taloudellisempi vaihtoehto kuin kansalaistulo. Kansalaistulo/palkka merkitsisi veroasteen nostamista, toimeentuloturvan tasojen leikkauksia ja syijäytymisen hyväksymistä. Kaikkia etuisuuksia myönnettäessä on tutkittava, että niihin oikeutetut henkilöt täyttävät saamisperusteet. Tämän on tapahduttava ihmisten arvoa kunnioittaen ja välttäen tarpeetonta tietojen keruuta. Sosialidemokraattien lähtökohta on, että toimeentulo ansaitaan työtä tekemällä. Yhteiskunta, jossa ihminen ei tule toimeen yhtä eikä edes useampaa työtä tekemällä, ei ole sosialidemokraattien mielestä tavoiteltava eikä yhteiskunnan toimien tule ohjata esimerkiksi sosiaaliturvan avulla työelämän kehitystä siihen suuntaan. Lapsilisät on tarkoitettu tasaamaan lapsiperheiden ja perheiden, joissa ei ole lapsia, välisiä tuloeroja. Lapsilisä tulee jatkossakin maksaa kaikille lapsiperheille. Tulonsiirrot (ml. lapsilisät) ovat tärkeitä, mutta palveluilla on kuitenkin ensisijainen merkitys perheiden hyvinvoinnin sekä syijäytymisen ehkäisyn kannalta. Asunnottomuusongelma koskee erityisesti päihde-j a mielenterveysongelmaisia. Tukiasumisen muotoja tulee lisätä ja kehittää ja palvelujen avulla mahdollistaa jokaiselle oikeus asuntoon. 20