S e l v i t y s o s a : Toimintaympäristö Pääluokka 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA Sosiaaliturvan lähivuosien kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ovat väestön ikääntyminen ja toimintakyky, kansantalouden yleinen kehitys, Euroopan integraatio, työllisyys ja pitkäaikaistyöttömyyden taso, köyhyys ja syrjäytyminen, uuden teknologian käyttöönotto, alueellinen kehitys sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön muutokset. Sosiaaliturvan kestävän rahoituksen kannalta työssä jatkaminen sekä väestön työ- ja toimintakyvyn ylläpito korostuvat lähivuosina. Euroopan unionin maita yhdistävät samantyyppiset sosiaaliturvan haasteet. Yhteisötason toiminta, kuten tavoitteiden asettelu, eri alueiden toimintaohjelmat sekä politiikan tuloksia kuvaavat indikaattorit, on tiivistynyt sosiaaliturvan alueella. Talousarvioesityksen lähtökohdat Hallituksen keskeinen tavoite on kehittää hyvinvointiyhteiskuntaa parantamalla työllisyyttä ja vähentämällä työttömyyttä, ylläpitämällä työkykyä, vahvistamalla peruspalveluja ja toimeentuloturvaa sekä tasapainottamalla alueellista kehitystä. Ministeriö osallistuu hallitusohjelmassa sovituista politiikkaohjelmista työllisyysohjelmaan, yrittäjyyden politiikkaohjelmaan ja tietoyhteiskuntaohjelmaan sekä kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaan. Sosiaalimenoista rahoitetaan valtion talousarvion kautta noin kolmannes. Kaksi kolmannesta sosiaalimenoista rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä asiakasmaksuin. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on lähes neljännes, koska sosiaalimenoihin kuuluvia eriä rahoitetaan muidenkin pääluokkien kautta. Pääluokan suurimmat menoerät ovat siirtomenot kotitalouksille, kunnille ja kuntayhtymille. Sosiaalimenojen arvioidaan kasvavan vuosina 2003 2007 reaalisesti keskimäärin 2,8 prosenttia vuosittain. Eläketurvan ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän kasvusta huolimatta sosiaalimenojen kasvu jatkunee maltillisena vuosina 2007 2011. Sosiaalimenot bruttokansantuotteeseen suhteutettuina sekä henkeä kohden lasketut ostovoimakorjatut sosiaalimenot ovat Suomessa hieman alle EU-maiden keskitason. Sosiaalimenojen ennakoidaan kohoavan vuonna 2007 hieman suhteessa bruttokansantuotteeseen ja olevan noin 27,2 prosenttia. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan strategiset tavoitteet Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Työelämän vetovoiman lisääminen Syrjäytymisen ehkäisy ja hoito Toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva. Lisäksi hallitusohjelman painotuksena on Lapsiperheiden hyvinvointi Sukupuolten välinen tasa-arvo. Sosiaali- ja terveysministeriön kaikissa strategisissa tavoitteissa pyritään toteuttamaan sukupuolivaikutusten arviointi. Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa soveltuvin osin alueiden kehittämislain (602/2002) 1.1.2007 voimaan tulevan muutoksen periaatteita. Euroopan unionin rakennerahastovarojen (EAKR- ja ESR-ohjelmat) alueellisessa kohdentamisessa neuvotellaan aluekohtaiset sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan hankkeisiin tulevat voimavarat vastuuministeriöiden (sisäasiainministeriö ja työministeriö) kanssa. Voimavarojen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen varmistetaan käyttösuunnitelmalla. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet strategioittain Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Keskeisenä painopisteenä on väestöryhmien välisten terveyserojen supistaminen. Tämä on mahdollista vähentämällä alkoholin ja tupakan kulutusta, alentamalla nuorten aikuisten miesten tapaturmaista ja väkivaltaista kuolleisuutta, kohentamalla työikäisten työkykyä ja ikääntyneiden toimintakykyä. Väestön ja erityisesti nuorten lihomiseen voidaan vaikuttaa terveellisillä ruokatottumuksilla sekä riittävällä liikunnalla. Tavoitetta tuetaan erityisesti lukujen 33.07, 33.08, 33.32 ja 33.53 kautta. Tavoitteena on, että ylipainoisten osuus laskee alkoholin haittavaikutukset vähenevät tupakointi vähenee uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä laskee. Terveyden ja toimintakyvyn tunnusluvut 2000 toteutunut 2003 toteutunut 2005 arvio 2007 arvio Ylipainoisten (BMI 25 tai yli) osuus 15 64-vuotiaista, % miehet 53 54 60 60 naiset 37 38 40 40 Alkoholin aiheuttamat kuolemat, yhteensä 1 477 1 560 1 800 1 700 Humalahakuinen juominen (15 64-vuotiaista), % miehet 24 23 27 26 naiset 15 15 17 16 Päivittäin tupakoivat 15 64-vuotiaat, % miehet 28 26 26 25 naiset 20 19 22 20 Uusien työkyvyttömyyseläkkeiden lukumäärä 24 695 28 056 28 000 29 000 Työelämän vetovoiman lisääminen Keskeisenä painopisteenä on kannustaa kansalaisia täysipainoiseen osallistumiseen työelämään ja tehdä työ houkuttelevaksi vaihtoehdoksi kaikissa tilanteissa. Tämä edellyttää työolojen kehittämistä, laadukasta työterveyshuoltoa ja kannustavaa eläkejärjestelmää, joka tukee työelämässä jatkamista. Keskeistä on saada pidennettyä työuria ja myöhennettyä eläkkeelle jäämistä. Tavoitetta tuetaan poikkihallinnollisesti useiden momenttien ja pääluokkien kautta sekä erityisesti vuoden 2005 eläkeuudistuksella ja Veto-ohjelmalla. Tavoitteena on, että vuonna 2010 työelämässä pysytään 2 3 vuotta kauemmin kuin vuonna 2002 työtapaturmien taajuus ja ammattitautien syntyminen vähenevät 40 prosenttia ja niiden vakavuusaste vähenee aikavälillä 2002 2010 sairauksien aiheuttamat poissaolot vähenevät 15 prosenttia aikavälillä 2002 2007. Työelämän vetovoiman lisäämisen tunnusluvut 2000 toteutunut 2003 toteutunut 2005 arvio 2007 arvio 50-vuotiaan eläkkeelle siirtymisiän odote miehet 60,6 60,9 61,1 61,5 naiset 60,6 60,9 61,1 61,5 Korvatut työtapaturmat ja ammattitaudit yhteensä 121 000 118 000 118 000 118 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
miehet 84 500 79 500 79 500 79 500 naiset 36 500 38 500 38 500 38 500 Korvatut työtapaturmat (vähintään 4 päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneet) 65 000 62 000 62 000 61 000 Sairauspoissaolopäivien osuus työpäivistä, % miehet 3,4 3,4 3,3 3,2 naiset 4,4 4,5 4,8 4,6 Sairauspäiviä/työllinen 9,0 9,0 10,0 9,0 miehet 7,8 7,5 7,3 7,0 naiset 9,3 9,4 10,0 9,5 Syrjäytymisen ehkäisy ja hoito Syrjäytymistä voidaan ehkäistä alentamalla pitkäaikaista työttömyyttä, takaamalla erityisryhmien palveluiden toimivuus sekä huolehtimalla vähimmäisetuuksien riittävästä tasosta. Syrjäytymisessä on useimmiten kyse moniongelmaisista ja heidän ongelmiensa pitkittymisestä. Tavoitetta tuetaan poikkihallinnollisesti useiden momenttien ja pääluokkien kautta. Tavoitteena on, että pitkäaikaistyöttömyys ja rakennetyöttömyys alenevat toimeentulotuen pitkäaikainen tarve vähenee. Sukupuolivaikutusten arviointi toteutetaan toimeentulotukilain uudistamiseen liittyvässä hallituksen esityksessä, joka koskee toimeentulotuen viivytyksetöntä käsittelyä sekä etuoikeutetun tulon vakinaistamista. Syrjäytymisen ehkäisyn ja hoidon tunnusluvut 2000 toteutunut 2003 toteutunut 2005 arvio 2007 arvio Yli vuoden työttömänä 86 800 71 000 70 900 68 000 miehet 47 500 40 700 39 700 38 000 naiset 39 300 30 300 31 200 30 000 Pitkittyneesti pienituloisia 304 000 376 900 394 500 395 000 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien osuus toimeentulotuen saajista, % 24,4 24,2 23,5 23,0 Toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva Tavoitteena on turvata väestön tarpeiden mukaisten kunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tasa-arvoinen saatavuus, laatu ja määrä kohtuullisin kustannuksin. Palveluiden tuottamisessa ja kehittämisessä tulee käyttää apuna tietoteknologiaa, seudullista yhteistyötä sekä toimivia työnjako- ja hoitoketjukäytäntöjä. Palveluiden tulee tukea ikääntyneiden kotona asumista ja mahdollistaa vammaisten osallistuminen yhteiskuntaan. Henkilöstön riittävyyteen vaikutetaan lisäämällä alan houkuttelevuutta työpaikkana. Eri elämäntilanteissa kansalaisilla tulee olla kohtuullinen toimeentuloturva, mutta järjestelmän tulee myös kannustaa työntekoon. Tavoitteita tuetaan erityisesti lukujen 33.17, 33.18, 33.19 ja 33.32 kautta. Tavoitteena on, että parannetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta ja laatua turvataan henkilöstön riittävyys varmistetaan palvelujen kestävää rahoitusta taataan riittävä vähimmäisturva ja kohtuullinen ansioturva. Kansallisen terveydenhuollon hankkeen toteutumisen arvioinnin yhteydessä tarkastellaan myös hankkeen sukupuolivaikutuksia. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Sosiaalipalvelujen saatavuuden ja laadun kehittämisessä otetaan huomioon sukupuolten välinen tasa-arvo. Sosiaalialan henkilöstörakenteessa, henkilöstön rekrytoinnissa ja alan koulutuksessa pyritään entistä tietoisemmin kiinnittämään huomiota miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon. Sukupuolivaikutusten arviointi toteutetaan vammaislain ja lastensuojelulain uudistamiseen liittyvissä hallituksen esityksissä. Sukupuolten välistä tasa-arvoa edistetään myös Yrittäjien sosiaaliturva 2004 -työryhmän esityksen mukaisilla muutoksilla yrittäjien perheenjäsenten työttömyysturvaoikeuteen. Toimivien palveluiden ja kohtuullisen toimeentuloturvan tunnusluvut 2000 toteutunut 2003 toteutunut 2005 arvio 2007 arvio Sosiaali- ja terveyspalvelut Hoitotakuun toteutuminen (erikoissairaanhoito) yli 6 kk jonottaneita.. 66 000 21 200 2 000 Vanhusten palveluja saavat 75-vuotta täyttäneistä, % kodinhoitoapu 19,7 18,7 17,5 17,5 palveluasuminen 5,1 5,5 5,6 5,7 vanhainkodeissa 5,3 4,7 4,4 4,2 terveyskeskusten pitkäaikaishoidossa 3,1 2,6 2,4 2,2 omaishoidontuella hoidetut 3,0 3,5 3,8 4,0 Täyttämättömät terveyskeskuslääkärin virat, % 6,8 12,1 15,3 13,0 Valtionosuusprosentti 24,2 28,06 32,99 33,86 Sosiaali- ja terveystoimen menojen osuus kuntien kokonaismenoista, % 50,9 52,1 52,7 53,0 Eläkkeensaajat Vanhuuseläke 869 700 901 900 940 000 975 000 miehet 338 400 360 800 380 700 397 800 naiset 531 300 541 100 559 300 577 200 Osa-aikaeläke 24 600 41 200 32 500 28 000 miehet 11 200 19 400 15 300 13 200 naiset 13 400 21 800 17 200 14 800 Työkyvyttömyyseläke 276 300 267 200 269 400 275 000 miehet 147 000 142 800 143 900 146 900 naiset 129 300 124 400 125 500 128 100 Työttömyyseläke 54 300 55 700 50 900 45 000 miehet 25 900 26 100 23 900 21 000 naiset 28 400 29 600 27 000 24 000 Leskeneläke 252 800 259 000 261 000 263 000 miehet 26 300 30 900 32 900 35 200 naiset 226 500 228 100 228 100 227 800 Keskimääräiset etuudet (euroa/kk) Vanhuuseläke miehet 1 178 1 338 1 409 1 470 naiset 718 840 900 950 Työkyvyttömyyseläke miehet 1 012 1 078 1 098 1 120 naiset 807 880 905 930 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Työttömien ansiopäiväraha miehet 916 1 084 1 137 1 219 naiset 719 824 861 923 Sairauspäiväraha miehet 1 037 1 132 1 180 1 285 naiset 897 977 1 033 1 138 Vanhempainpäiväraha miehet 1 230 1 425 1 482 1 737 naiset 765 905 995 1 177 Minimietuudet ja toimeentulotuki (euroa/kk) Sairausvakuutuksen ja äitiys-/vanhempainpäiväraha 252 286 380 380 Työttömän peruspäiväraha 441 495 500 514 Kansaneläke (täysi, I kuntaryhmä) 447 493 498 1) 524 Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet 271 690 261 430 238 848 236 000 henkilöt 454 350 424 130 377 376 375 000 Lapsiperheiden hyvinvointi Tavoitteena on taata korkea syntyvyys ja laskea ensisynnyttäjien keski-ikää sekä tasata lapsista aiheutuvia kustannuksia. Syntyvyyteen voidaan vaikuttaa mahdollistamalla työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen. Lapsiperheitä tulee tukea, jotta lapset ja nuoret voivat kasvaa turvallisessa ympäristössä. Tavoitetta tuetaan useiden momenttien kautta, erityisesti luvuissa 33.15 ja 33.32. Tavoitteena on, että tuetaan vanhemmuutta ja perheiden yhtenäisyyttä tasataan lapsista aiheutuvia kustannuksia vahvistetaan lasten turvallisia kasvu- ja kehitysympäristöjä. Lapsiperheiden hyvinvointia tuetaan luomalla molemmille vanhemmille yhdenvertainen mahdollisuus osallistua työelämään sekä samanaikaisesti huolehtia perheen hyvinvoinnista. Näin vahvistetaan myös lasten kasvamista arvostamaan tasa-arvoa perheen hyvinvoinnin perustana. Sukupuolten välistä tasa-arvoa edistetään muun muassa korottamalla äitiyspäivärahaa ja isien vanhempainrahaa sekä joustavoittamalla isien perhevapaiden käyttöä. Lapsiperheiden hyvinvoinnin tunnusluvut 2000 toteutunut 2003 toteutunut 2005 arvio 2007 arvio Ensisynnyttäjien keski-ikä 27,6 27,8 27,9 28,0 Kokonaishedelmällisyys 1,73 1,76 1,80 1,80 Päivähoidossa olevien osuus ikäryhmästä, % 1 2-vuotiaat 35,3 35,7 36,7 37,0 3 5-vuotiaat 66,4 67,9 68,0 68,2 Lapsia avohoidon tukitoimissa 49 351 56 379 58 000 59 000 Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret 12 835 14 392 15 000 15 000 Vanhempainpäivärahapäivistä maksettu isille, % 4,2 5,2 5,5 6,0 Isyysrahaa käyttäneiden isien osuus, % 63,1 68,4 69,8 71,0 1) Tasokorotukset 7 /kk 1.3.2005 ja 5 /kk 1.9.2006 lukien Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Sukupuolten välinen tasa-arvo Tavoitteena on edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tavoitetta tuetaan poikkihallinnollisesti koko valtioneuvoston toimin eikä siihen ole kohdennettavissa erillisiä talousarvion lukuja tai momentteja. Tavoitteena on, että kukin hallinnonala valtavirtaistaa toimintansa muun muassa arvioimalla tarpeen mukaan hallituksen esitystensä sukupuolivaikutukset naisten ja miesten väliset keskimääräiset palkkaerot kaventuvat vähintään viidellä prosenttiyksiköllä vuoteen 2015 mennessä uudistetun tasa-arvolain mukaiset tasa-arvosuunnitelmat laaditaan viipymättä ja niiden taso on vuoteen 2008 mennessä vähintään tyydyttävä naisten osuus taloudellisessa ja poliittisessa päätöksenteossa kasvaa tasa-arvopoliittiset kysymykset arvioidaan myös miesnäkökulmasta. Tavoitteisiin pyritään muun muassa toteuttamalla hallituksen kaikkia hallinnonaloja koskevan tasa-arvo-ohjelman kirjaukset samoin kuin hallituksen ja työmarkkinaosapuolten yhteisen samapalkkaisuusohjelman kirjaukset. Miehet ja tasaarvo -aiheesta laaditaan strategia-asiakirja. Sukupuolten välisen tasa-arvon tunnusluvut 2000 toteutunut 2003 toteutunut 2005 arvio 2007 arvio Naisten säännöllisen työajan ansioiden osuus miesten vastaavista ansioista, % 80,6 80,2 80,7 82,0 Määräaikaisten työsuhteiden osuus työsuhteista, % miehet 12,9 12,6 12,9 12,0 naiset 19,7 19,9 19,9 18,0 Tuottavuus Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tuottavuustoimenpiteiden kautta vähennettävä henkilötyömäärä on 340 henkilötyövuotta vuosina 2007 2011. Tuottavuustoimenpiteet kohdistuvat Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen, Kansanterveyslaitoksen ja Työterveyslaitoksen tutkimustoiminnan tehostamiseen ja liikelaitostamiseen, minkä tulee olla valmis vuoden 2008 loppuun mennessä. Toisaalta toimenpiteet kohdistuvat valvonta-, muutoksenhaku- ja lupaviranomaisten henkilöstötarpeen vähentämiseen vaikuttamalla esille tulevien asioiden määrään. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen siirtäminen palvelukeskuksiin toteutetaan vuoteen 2008 mennessä. Lisäksi ministeriön johto- ja asiantuntijatehtäviä kehitetään, suurten hankkeiden hallinnointia tehostetaan, sähköistä asianhallintaa jatketaan, toimintamuotoja tehostetaan sekä selvitetään ministeriön tehtävä, rooli ja koko. Hallinnonalan määrärahat vuosina 2005 2007 v. 2005 tilinpäätös 1000 v. 2006 varsinainen talousarvio 1000 v. 2007 varsinainen talousarvio 1000 Muutos 2006 2007 1000 % 01. Sosiaali- ja terveysministeriö 70 136 68 301 72 435 4 134 6 21. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 35 119 34 934 36 022 1 088 3 28. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän edistäminen tietoteknologian avulla sekä siihen tarvittavan infrastruktuurin rakentaminen (siirtomääräraha 2 v) 3 685 2 200 1 840-360 - 16 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
v. 2005 tilinpäätös 1000 v. 2006 varsinainen talousarvio 1000 v. 2007 varsinainen talousarvio 1000 Muutos 2006 2007 1000 % 29. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 15 279 15 000 15 000 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus sosiaali- ja terveysministeriön osalta (arviomääräraha) 4 641 5 457 5 663 206 4 63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v) 7 935 6 500 9 700 3 200 49 67. Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (arviomääräraha) 3 477 4 210 4 210 02. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 22 920 22 740 23 327 587 3 21. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 22 920 22 740 23 327 587 3 03. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta 1 829 1 837 1 951 114 6 21. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 829 1 837 1 951 114 6 04. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta 2 054 1 964 2 989 1 025 52 21. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2 054 1 964 2 989 1 025 52 05. Vakuutusvalvontavirasto 06. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus 4 911 5 426 6 549 1 123 21 21. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2 715 3 226 4 349 1 123 35 26. Mielentilatutkimustoiminnan menot (arviomääräraha) 2 196 2 200 2 200 07. Työterveyslaitos 38 897 40 600 40 900 300 1 50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v) 37 697 37 900 38 200 300 1 51. Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 1 200 2 700 2 700 08. Kansanterveyslaitos 64 473 44 125 44 946 821 2 21. Kansanterveyslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 34 273 34 403 34 346-57 - 0 26. Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) 30 200 9 722 10 600 878 9 09. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus 5 035 5 055 4 915-140 - 3 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
v. 2005 tilinpäätös 1000 v. 2006 varsinainen talousarvio 1000 v. 2007 varsinainen talousarvio 1000 Muutos 2006 2007 1000 % 21. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 5 035 5 055 4 915-140 - 3 10. Säteilyturvakeskus 12 016 11 562 11 772 210 2 21. Säteilyturvakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 12 016 11 562 11 772 210 2 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 401 2 664 2 696 32 1 21. Lääkelaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) -924 1 331 1 363 32 2 22. Lääkehoidon kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 325 1 333 1 333 12. Valtion koulukodit 588 588 603 15 3 21. Valtion koulukotien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 588 588 603 15 3 13. Työsuojelun piirihallinto 23 863 24 310 25 513 1 203 5 21. Työsuojelupiirien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 23 863 24 310 25 513 1 203 5 14. Valtion mielisairaalat 607 607 718 111 18 21. Valtion mielisairaaloiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 607 607 718 111 18 15. Perhekustannusten tasaus 1 428 813 1 422 600 1 415 900-6 700-0 51. Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen lapseksiottamiseen (arviomääräraha) 11 250 11 200 11 300 100 1 52. Lapsilisät (arviomääräraha) 1 416 800 1 410 400 1 403 600-6 800-0 53. Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet (arviomääräraha) 763 1 000 1 000 16. Yleinen perhe-eläke 38 354 38 000 38 200 200 1 60. Yleinen perhe-eläke (arviomääräraha) 38 354 38 000 38 200 200 1 17. Työttömyysturva 700 829 667 500 670 250 2 750 0 50. Valtionosuus työttömyyskassoille (arviomääräraha) 570 999 542 000 536 500-5 500-1 51. Työttömyysturvalain mukainen perusturva (arviomääräraha) 74 000 59 000 62 750 3 750 6 53. Valtionosuus koulutuspäivärahasta (arviomääräraha) 10 330 11 500 12 000 500 4 54. Valtionosuus aikuiskoulutustuesta (arviomääräraha) 16 700 22 000 26 000 4 000 18 55. Valtionosuus vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha) 28 800 33 000 33 000 18. Sairausvakuutus 950 545 1 107 900 1 153 000 45 100 4 60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha) 950 545 1 107 900 1 153 000 45 100 4 19. Eläkevakuutus 1 599 065 2 380 400 2 437 400 57 000 2 50. Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (arviomääräraha) 36 800 39 000 42 000 3 000 8 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
v. 2005 tilinpäätös 1000 v. 2006 varsinainen talousarvio 1000 v. 2007 varsinainen talousarvio 1000 Muutos 2006 2007 1000 % 51. Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) 416 300 435 000 447 000 12 000 3 52. Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) 51 900 73 000 60 000-13 000-18 53. Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä (arviomääräraha) 400 100-300 - 75 60. Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha) 1 094 065 1 833 000 1 888 300 55 300 3 20. Tapaturmavakuutus 13 300 14 500 14 500 53. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista (arviomääräraha) 13 300 14 500 14 500 21. Rintamaveteraanieläkkeet 87 676 80 000 74 000-6 000-7 52. Rintamalisät (arviomääräraha) 87 676 80 000 74 000-6 000-7 22. Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntoutustoiminnan menot 246 402 233 798 242 278 8 480 4 50. Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha) 243 294 230 900 239 200 8 300 4 (51.) Valtion korvaus partisaanien uhreille (siirtomääräraha 3 v) 200 56. Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) 2 760 2 760 2 960 200 7 57. Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille (siirtomääräraha 2 v) 140 130 110-20 - 15 59. Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) 8 8 8 23. Muu sodista kärsineiden turva 2 406 2 400 2 350-50 - 2 30. Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (arviomääräraha) 2 406 2 400 2 350-50 - 2 28. Muu toimeentuloturva 48 182 68 600 62 100-6 500-9 50. Sotilasavustus (arviomääräraha) 15 200 16 400 18 500 2 100 13 51. Maahanmuuttajan erityistuki (arviomääräraha) 16 790 18 700 21 100 2 400 13 60. Pitkäaikaisesti työttömien henkilöiden eläketuki (arviomääräraha) 16 192 33 500 22 500-11 000-33 32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 3 922 516 4 449 417 4 694 487 245 070 6 30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 3 728 342 4 021 700 4 307 400 285 700 7 (31.) Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen perustamiskustannuksiin (arviomääräraha) 428 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
v. 2005 tilinpäätös 1000 v. 2006 varsinainen talousarvio 1000 v. 2007 varsinainen talousarvio 1000 Muutos 2006 2007 1000 % 32. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha) 40 741 48 747 48 747 33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) 87 172 87 170 89 170 2 000 2 34. Valtion korvaus kunnille mielentilatutkimuspotilaista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) 3 004 2 370 2 370 36. Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin (siirtomääräraha 3 v) 54 430 55 230 39 800-15 430-28 37. Valtionavustus sairaanhoitopiirien kuntayhtymille lasten ja nuorten psykiatrisesta hoidosta ja kuntoutuksesta sekä kuntien mielenterveyspalveluiden kehittämisestä aiheutuviin kustannuksiin (kiinteä määräraha) 5 000 4 000 4 000 38. Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (arviomääräraha) 227 700 200 500-27 200-12 39. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha) 3 400 2 500 2 500 33. Eräät sosiaali- ja terveydenhuollon menot 7 841 12 050 13 100 1 050 9 23. Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot (arviomääräraha) 7 241 6 200 6 200 31. Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha) 600 600 600 32. Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (kiinteä määräraha) 5 250 6 300 1 050 20 53. Terveyden edistäminen ja terveysvalvonta 9 860 9 660 11 460 1 800 19 23. Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v) 950 800 800 24. Tartuntatautien valvonta (siirtomääräraha 2 v) 1 360 1 360 1 360 50. Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 7 550 7 500 9 300 1 800 24 57. Maatalousyrittäjien lomitustoiminta 201 749 207 700 207 739 39 0 40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha) 187 000 192 500 192 500 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10
v. 2005 tilinpäätös 1000 v. 2006 varsinainen talousarvio 1000 v. 2007 varsinainen talousarvio 1000 Muutos 2006 2007 1000 % 50. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen hallintomenoihin (kiinteä määräraha) 14 749 15 200 15 239 39 0 92. Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö 415 445 400 445 409 495 9 050 2 50. Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (arviomääräraha) 305 000 295 500 306 000 10 500 4 55. Valtion korvaus sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 59 707 59 707 61 707 2 000 3 58. Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) 2 950 2 950 3 500 550 19 59. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) 47 788 42 288 38 288-4 000-9 Yhteensä 9 920 711 11 324 749 11 685 573 360 824 3 Henkilöstön kokonaismäärä 4 145 4 190 4 190 2) V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan osuus valtion talousarvioesityksessä on noin 12 miljardia euroa, joka on noin 370 miljoonaa euroa kuluvan vuoden talousarviota suurempi. Talousarvioesityksessä kohdistetaan palveluja ja rahallista tukea erityisesti lapsiperheille, vammaisille, yrittäjille sekä eläkeläisille ja veteraaneille. Suurin osa määrärahoista käytetään edelleen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuteen, eläkkeisiin, lapsilisiin ja sairausvakuutukseen. Vuonna 2007 sosiaalimenojen arvioidaan olevan noin 45,2 miljardia euroa, josta valtion budjetin kautta rahoitetaan noin kolmannes. Tästä sosiaali- ja terveysministeriön osuus on kaksi kolmannesta. 01. Sosiaali- ja terveysministeriö S e l v i t y s o s a : Sosiaali- ja terveysministeriö johtaa ja ohjaa sosiaaliturvan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämistä ja toimintapolitiikkaa. Se määrittelee sosiaali- ja terveyspolitiikan suuntaviivat, valmistelee keskeiset uudistukset ja ohjaa niiden toteuttamista ja yhteensovittamista. Sosiaali- ja terveysministeriölle on alustavasti asetettu seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2007: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Toteutetaan yhteiskunnallista vaikuttavuutta hallitusohjelman ja hallituksen strategia-asiakirjan mukaisesti ja käytetään siinä apuna virastojen ja laitosten asiantuntemusta tulossopimuksissa sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Toteutetaan ja seurataan ministeriön vastuulla olevia merkittäviä ohjelmia ja muita hankkeita ja suoritetaan niitä koskevat vaikutusarvioinnit. Valmistellaan kunta- ja palvelurakenneuudistushanketta sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta. Otetaan huomioon alueellinen ja kuntien tasa-arvoinen kehittäminen. Prosessit ja rakenteet Käydään läpi ydinprosessit, arvioidaan prosessien laadunhallinnan tila ja kehitetään prosesseja. Selvitetään tukitoimintojen vaihtoehtoiset toteuttamismallit. 2) Tästä maksullisen toiminnan osuus on 1 520 henkilötyövuotta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11
Lisätään tutkimus- ja kehittämislaitosten yhteistyötä alueellinen näkökulma huomioituna. Jatketaan tasa-arvon valtavirtaistamista. Jatketaan talousarvion rakenneuudistusta. Arvioidaan EU-puheenjohtajuuskauden toteutuminen. Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Vakiinnutetaan uusi palkkausjärjestelmä. Kehitetään rekrytointimenettelyä. Toimeenpannaan hallinnonalan henkilöstöstrategiaa. Edistetään työhyvinvointia. Resurssit ja talous Suunnitellaan ja varmistetaan tehokas resurssien käyttö strategian suuntaisesti. Toteutetaan hallinnonalan tuottavuusohjelmaa ja valmistellaan sen edellyttämiä toimenpiteitä. Kehitetään ja hyödynnetään tuloksellisuuden laskentatointa, muuta seurantajärjestelmää ja johdon laskentatointa. Bruttobudjetoidun toiminnan tulosalueittaiset menot (1 000 euroa) 2005 toteutuma 2006 talousarvio 2007 talousarvio Johto ja erillisyksiköt 4 230 5 399 5 770 Johdon tuki Hallinto-osasto 9 477 9 852 10 125 Talous- ja suunnitteluosasto 4 704 5 258 5 290 Vakuutusosasto 2 696 2 850 2 980 Perhe- ja sosiaaliosasto 3 069 3 658 3 686 Terveysosasto 4 142 4 592 5 150 Työsuojeluosasto 4 602 4 953 4 990 Muita Työterveyshuollon koulutus 80 270 270 estm-hanke 276 250 170 Yhteensä 33 276 37 082 38 431 Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvio perustuu maksullisen toiminnan osalta osittain nettobudjetointiin. Toimintamenomomentille tuloutettavat tulot ovat valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla sosiaali- ja terveysministeriön määräämien perusteiden mukaisia tuloja lääkkeiden hintalautakunnan maksullisista suoritteista ja tuloja työsuojeluhallinnon maksullisista suoritteista sekä raha-automaattiavustuksista annetun lain (1056/2001) 45 :n mukaisia korvauksia Raha-automaattiyhdistyksen valvonnasta ja ohjauksesta sekä sosiaali- ja terveysministeriön peliriippuvuuden seurannan ja tutkimuksen kustannusten korvaamisesta antaman asetuksen (381/2002) nojalla rahapeliyhteisöiltä perittäviä korvauksia arpajaisiin osallistumisesta aiheutuvien ongelmien seuraamisesta ja tutkimisesta. Maksullisen toiminnan, joka on suhteellisen vähäistä, tavoitteena on julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus ja liiketaloudellisten suoritteiden osalta kannattavuus. 21. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 36 022 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös kansallisen veteraanipäivän pääjuhlan järjestämiseen, lääkinnällisen pelastustoimen ja poikkeusolojen valmiudesta sekä näihin liittyvien laitteiden ja kalusteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä sosiaali- ja terveysministeriön hy- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12
väksymien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään 270 000 euroa työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : EU-projektien tuloja sekä muilta kansainvälisiltä tahoilta saatavia tuloja arvioidaan kertyvän 5 000 euroa ja näitä vastaavien bruttomenojen arvioidaan olevan 5 000 euroa. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 30 000 euroa siirtona momentille 33.06.21. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 50 000 euroa yhden henkilön palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentilta 33.09.21. Edelleen määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 35 000 euroa siirtona momentilta 33.08.21. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) Edelleen määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon yhteensä 300 000 euroa tavanomaista laajempien perhevapaauudistuksen ja samapalkkaohjelman toteuttamiseen liittyvien tiedotuskampanjoiden järjestämiseen. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon myös 100 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 82 800 euroa VEL-maksun hoitokuluosuutena. Edelleen määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon yhteensä 430 000 euroa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisen arkistopalvelun tietohallinnon valtakunnallisen ohjauksen edellyttämän viiden viran palkkaus- ja muina vastaavina menoina sekä sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen arkistopalvelun tietohallinnon neuvottelukunnan menoina. Vastaava vähennys on tehty momentilla 33.32.36. Viroista kolme on perustettu vuonna 2006. 2005 toteutuma 2006 budjetoitu 2007 varsinainen talousarvio Bruttomenot 36 196 36 640 38 431 Bruttotulot 2 914 1 583 2 409 Nettomenot 33 282 35 057 36 022 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 8 813 siirtynyt seuraavalle vuodelle 10 650 2007 talousarvio 36 022 000 2006 I lisätalousarvio 123 000 2006 talousarvio 34 934 000 2005 tilinpäätös 35 119 000 28. (33.01.29) Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän edistäminen tietoteknologian avulla sekä siihen tarvittavan infrastruktuurin rakentaminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 1 840 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen sekä hankkeen läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaalija terveysministeriön erikseen määräämin perustein. Määrärahaa saa käyttää enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös rahoitusavustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös terveydenhuollon kansallisen sähköisen arkiston tietojärjestelmäarkkitehtuurin määrittelyyn ja perustamiseen liittyviin menoihin ja sähköisen arkistopalvelun valtakunnallisen toimijan toiminnasta aiheutuviin menoihin. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa. Määrärahalla tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden verkottumista ja yhteentoimivien tietojärjestelmien kehittämistä ennen muuta toteuttamalla kansallisen tason palveluja, jotka tukevat hallinnonalan Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13
tietohallintopalvelujen yhdenmukaista kehitystä. Tavoitteena on tietoteknologian hyväksikäyttöä tehostamalla parantaa myös palvelujen tasavertaista saatavuutta ja laatua sekä tukea omatoimisuutta, kotona asumista ja itsenäistä suoriutumista. Tavoitteena on myös varmistaa, että uuden tietoteknologian käyttöönotto toteutuu tasapuolisesti koko maassa muun muassa toteuttamalla kansalaisten terveysverkkopalvelu. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 160 000 euroa siirtona momentille 33.06.21. 2007 talousarvio 1 840 000 2006 talousarvio 2 200 000 2005 tilinpäätös 3 685 000 29. (33.01.19) Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 15 000 000 euroa. 2007 talousarvio 15 000 000 2006 talousarvio 15 000 000 2005 tilinpäätös 15 278 540 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus sosiaali- ja terveysministeriön osalta (arviomääräraha) Momentille myönnetään 5 663 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää ohjelmakauden 2000 2006 Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta rahoitettavien tavoite 1-, 2- ja 3 -ohjelmien sekä yhteisöaloitteiden Equal, Interreg ja Urban sekä innovatiivisten toimien hankkeiden valtion rahoitusosuuden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös teknisen avun ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen sekä ohjelmien toteuttamisen kannalta muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen yhdessä momenteilla 26.98.61 ja 34.05.61 olevien EU-osuuksien kanssa. Momentin määrärahaa saa käyttää neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/1999 30 artiklasta (tukikelpoisuus) ja 39 artiklasta (varainhoitoa koskevat oikaisut) johtuvien velvoitteiden maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työllisyysohjelmaa. Määrärahasta arvioidaan käytettävän 1 400 000 euroa Euroopan aluekehitysrahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena ja 4 263 000 euroa Euroopan sosiaalirahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena. Myöntämisvaltuuden käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa) 2007 2008 Yhteensä Vuoden 2004 2006 sitoumukset 5,663 4,900 10,563 Yhteensä 5,663 4,900 10,563 T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 6 5 / 2 0 0 6 v p ) s e l v i t y s o s a : Määrärahan vähennys 313 000 euroa talousarvioesityksen 5 976 000 euroon nähden ja vuoden 2007 myöntämisvaltuuden poisto aiheutuvat uuden ohjelmakauden 2007 2013 rakennerahasto-ohjelmien valtion rahoitusosuuden varojen kokoamisesta ao. rahaston hallintoviranomaisen pääluokkaan momenteille 26.98.65 ja 34.05.65. 2007 talousarvio 5 663 000 2006 II lisätalousarvio 2007 I lisätalousarvio 2006 talousarvio 5 457 000 2005 tilinpäätös 4 641 227 63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 9 700 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää sosiaali- ja terveysministeriön strategista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen sekä ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien puiteja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään 18 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa ja työllisyysohjelmaa. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 300 000 euroa siirtona momentille 33.53.50. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14
Määrärahan arvioitu jakautuminen eri hankkeisiin Käynnissä olevien hankkeiden jatkaminen ja tehostaminen Kansallinen hanke terveydenhuollon turvaamiseksi -toimeenpano Sosiaalialan kehittämishankkeen toimeenpano Terveys 2015 -kansanterveysohjelma Kansallinen toimintaohjelma lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemiseksi Veto-ohjelma (työllisyysohjelma) Kansallisen elektronisen sairauskertomuksen kehittäminen (tietoyhteiskuntaohjelma) Alkoholiohjelman toimeenpano Palvelulainsäädäntöhanke Työterveys 2015 -toimeenpanosuunnitelman toteuttaminen Vakuutustoiminnan kehittämishanke Pitkäaikaistyöttömien työkykyä ylläpitäviä terveystarkastuksia koskevan kokeiluhankkeen jatkaminen Päihdeongelmiin liittyvien hoitojärjestelmien kehittäminen (päihdeäidit ja raskaana olevat naiset) EU:n puite- ja aihealueittaiset ohjelmat DAPHNE-ohjelman kansallinen rahoitusosuus EU:n tasa-arvo-ohjelman kansallinen rahoitusosuus V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Alkoholin kulutus ja siihen liittyvät haitat ovat kasvaneet erittäin voimakkaasti vuodesta 2004 lukien, jolloin alkoholin tuonti vapautui muista EU-maista ja alkoholin verotusta alennettiin Suomessa. Vuosien 2003 ja 2005 välillä alkoholin kokonaiskulutuksen kasvusta noin 70 prosenttia oli peräisin matkustajatuonnin kasvusta. Suurkuluttajien määräksi arvioidaan noin 500 000 henkilöä ja päihdehuollon erityispalveluiden käyttäjiä on vuosittain noin 70 000. Päihdehuollon erityispalveluissa kohdataan entistä vakavampia päihdeongelmia. Alkoholin käytön ongelmat heijastuvat myös lastensuojeluun, jonka tarve on viime vuosina kasvanut voimakkaasti. Selvitysten mukaan vanhempien runsas päihteiden käyttö on ollut syynä tai jopa keskeisenä syynä 30 50 prosentissa huostaanotoista. Erityisen huolestuttavaa on myös se, että raskaana olevien naisten päihteiden käyttö on lisääntynyt. Tutkimusten mukaan noin 6 prosentilla raskaana olevista naisista on päihderiippuvuus. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan päihdepalvelujen tarjonta ei vastaa kysyntää. Avohoitopaikat, katkaisuhoitoyksiköt ja ns. matalan kynnyksen paikat ovat jatkuvasti täynnä eivätkä kunnat anna maksusitoutumuksia pitempikestoiseen laitoskuntoutukseen, jossa olisi vapaata kapasiteettia. Myöskään päihdeongelmaisten äitien hoitomahdollisuuksia ei ole riittävästi. Valiokunta korostaa, että kuntien tulee yhdessä muiden toimijoiden kanssa entistä määrätietoisemmin arvioida päihdetilannetta ja vahvistaa palveluverkostoa niin, että se vastaa todellisia tarpeita. Etenkin hoitoonohjausta tulee vahvistaa. Kuntien tulee myös olla valmiita kustantamaan pitkäkestoista laitoskuntoutusta. Valiokunta pitää välttämättömänä, että päihdeongelmaisten äitien hoitomahdollisuuksia lisätään. Tämä on ensiarvoisen tärkeää niin äidin kuin myös lapsen kannalta. Saadun selvityksen mukaan päihderiippuvaisilla äideillä on raskauden aikana usein suurempi motivaatio hakeutua hoitoon kuin muulloin. Valiokunta korostaa, että päihteiden käytöstä johtuvien ongelmien ennaltaehkäisy ja laaja-alainen hoito edellyttävät monipuolista yhteistyöverkostoa, joka ottaa huomioon kokonaisvaltaisesti koko perheen tilanteen ja palvelutarpeet. Valiokunta kiinnittää myös yleisemmin huomiota naisten lisääntyneisiin alkoholiongelmiin. Naisille kynnys hoitoon hakeutumiseen on yleensä miehiä korkeampi ja myös hoitomahdollisuudet ovat usein miehiä heikommat. Valiokunta pitää tärkeänä, että naisten alkoholiongelmien hoitoa vahvistetaan. Tehokkaalla hoitoonohjauksella voidaan vähentää myös lasten pahoinvointia ja huostaanottoja. Valiokunta kiinnittää huomiota vielä siihen, että päihdehuollon ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon yhteistyö Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15
ei toimi saumattomasti. Sen parantamiseen ja kehittämiseen on kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota. Valiokunta ehdottaa, että momentille lisätään 3 500 000 euroa. Määräraha osoitetaan lääninhallituksille sellaisten hankkeiden rahoitukseen, joilla kehitetään päihdeongelmiin liittyviä hoitojärjestelmiä. Määrärahan erityisenä painopisteenä on nimenomaan päihdeongelmaisten ja mahdollisesti myös mielenterveysongelmaisten äitien ja naisten hoitojärjestelmän parantaminen. Tavoitteena on vahvistaa nykyjärjestelmää siten, että erityisesti raskaana olevien naisten päihdeongelmiin voidaan puuttua nykyistä aiemmin ja tehokkaammin. 2007 talousarvio 9 700 000 2006 talousarvio 6 500 000 2005 tilinpäätös 7 935 000 67. Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (arviomääräraha) Momentille myönnetään 4 210 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten järjestöjen ja laitosten jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 2007 talousarvio 4 210 000 2006 talousarvio 4 210 000 2005 tilinpäätös 3 477 106 S e l v i t y s o s a : Laitoksen perustehtävä 02. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes) seuraa ja arvioi sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja kehitystä, tuottaa, hankkii ja välittää alan kotimaista ja kansainvälistä tietoa ja osaamista, ylläpitää alan virallisia ja muita tilastoja, tiedostoja ja rekistereitä, harjoittaa alan tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä edistää ja toteuttaa alan koulutusta. Stakesin Ulkomaanavun yksikkö (Hedec) tuottaa sosiaali-, terveys- ja väestöalan kehitysyhteistyöhön ja muuhun ulkomaanapuun liittyviä asiantuntijapalveluita sekä toteuttaa alan hankkeita. Hallinnollisesti itsenäinen Alkoholitutkimussäätiö edistää ja tukee alkoholi- ja muuta päihdetutkimusta jakamalla apurahoja ja tekemällä tai teettämällä tutkimusta sekä harjoittamalla tutkimukseen liittyvää julkaisutoimintaa. Toimintaympäristön muutokset Suomessa asuvan väestön keskimääräisen hyvinvoinnin ja eliniän odotetaan jatkossakin kehittyvän myönteisesti. Valoisan yleiskuvan taakse kätkeytyy kuitenkin kielteisiäkin kehityskulkuja. Osin 1990-luvun vaikean taloustilanteen aiheuttamana sosiaalinen syrjäytyminen on saamassa yhä pitkäkestoisempia, jopa yli sukupolvien jatkuvia muotoja. Hyvinvoinnin ja terveyden alueellinen ja väestöryhmittäinen jakautuminen on edelleen epätasaista. Syrjäytymiskehityksen kannalta erityisiä huolenaiheita ovat lasten ja nuorten psykososiaaliset ongelmat sekä ikääntyvien pitkäaikaistyöttömien suuri määrä. Mielenterveyden häiriöt eräänä kaikkein suurimmista kansanterveysongelmista korostuvat entisestään. Muuttuva maailmantalous ja muu globaali kehitys tuovat heijastusvaikutuksia suomalaiseen hyvinvointiin. EU-työvoiman vapaa liikkuvuus ja muu maahanmuutto vaikuttavat maan sosiaaliseen ja kulttuuriseen kehitykseen ja sosiaali- ja terveysalan palvelutarpeisiin. Kansantalouden ja erityisesti kuntatalouden heilahtelut vaikeuttavat lakisääteisten peruspalvelujen järjestämistä. Maan väestön sisäinen muuttoliike horjuttaa palvelujen tasapuolista saatavuutta sekä alueellisesti että paikallisesti. Terveydenhuollon teknologia tuottaa uusia laitteita, hoitomenetelmiä ja lääkkeitä, joilla kaikilla on taipumus lisätä terveydenhuollon kustannuksia. Informaatio- ja kommunikaatioteknologia uusine sovelluksineen kehittyy voimakkaasti ja helpottaa muun muassa palvelujärjestelmien ja kansalaisten keskinäistä vuorovaikutusta. Työelämän ja työympäristöjen nopeat muutokset heijastuvat voimakkaasti myös sosiaali- ja terveysalalle, jonka työntekijöiden lähivuosien runsas eläköityminen ja työn rasittavuus johtavat työvoimapulaan, ellei ammatillisen henkilöstön saantia ryhdytä turvaamaan. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16
Strategiset linjaukset Stakes edistää hyvinvointia ja terveyttä sekä sosiaalipalvelujen toimivuutta. Stakes arvioi hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavia muutoksia ja hyvinvointipolitiikan seurauksia sekä esittää uusia vaihtoehtoja. Stakes vahvistaa hyvinvointiosaamista kansallisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Stakes on sosiaali- ja terveysministeriön alainen sektoritutkimuslaitos, jonka ydintoimintoja ovat tutkimus, kehittäminen ja tietotuotanto. Lisäksi Stakes tukee ministeriötä hallinnonalan strategian toimeenpanossa. Stakes toteuttaa sosiaali- ja terveysministeriön kaikkia strategioita suuntaamalla tutkimus- ja kehittämistyötä, tietotuotantoa sekä tiedonvälitystä tukemaan erityisesti seuraavia sosiaali- ja terveysalan tavoitteita: hyvinvointipolitiikan kestävyys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä palvelujen vaikuttavuus väestörakenteen muutosten vaikutusten hallinta eriarvoistumisen vähentäminen ohjaava tietoperusta innovaatiokyky. Tavoitteet on tarkemmin määritelty Stakesin uudessa strategia-asiakirjassa. Keskeiset tulostavoitteet vuodelle 2007 Vuonna 2007 Stakesin toimintaa suuntaavat erityisesti hallitusohjelman, valtakunnallisten sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden, Terveys 2015 -kansanterveysohjelman sekä uuden tavoite- ja toimintaohjelman toteuttaminen ja toimeenpano. Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2007. Tulostavoitteet täsmennetään ministeriön ja laitoksen välisessä tulossopimuksessa. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Stakes suuntaa tutkimus- ja kehittämistyötä, tietotuotantoa sekä tiedonvälitystä siten, että ne tukevat sosiaali- ja terveysministeriön määrittelemiä strategisia linjauksia: terveyden ja toimintakyvyn edistämistä, työelämän vetovoiman lisäämistä, syrjäytymisen ehkäisyä ja hoitoa, toimivia palveluja ja kohtuullista toimeentuloturvaa ja lapsiperheiden hyvinvointia. Stakes kohdentaa toimintaansa erityisesti tieto-ohjauksen ja tieto-tilastojärjestelmien kehittämiseen, alueellisen ja seudullisen yhteistyön vahvistamiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä laatusuositusten ja muiden ohjausvälineiden toimeenpanon ja vaikuttavuuden seurantaan ja arviointiin. Prosessit ja rakenteet Stakesin ydintoiminnot toimivat tehokkaasti, taloudellisesti ja asiakassuuntautuneesti ja niiden laatu ja kustannusvaikuttavuus paranee. Stakes parantaa tilasto- ja tutkimustiedon hyödyntämismahdollisuuksia kunta-, seutu- ja aluetasolla uudistamalla sekä maksutonta että maksullista palvelutoimintaansa. Stakesin organisaatio toimii kokonaisuutena ja uusi organisaatiorakenne tukee Stakesin uuden strategian linjauksia. Stakesin hallinto- ja toimintatavat edistävät sukupuolten tasa-arvon toteutumista valtavirtaistamissuunnitelman mukaisesti. Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Stakesin henkilöstöllä on riittävät kyvyt ja taidot toteuttaa ministeriön ja Stakesin tavoitteet. Stakesin henkilöstön toimintavalmiutta ja osaamista kehitetään laitoksen toimintastrategian mukaisesti. Johtaminen on osaavaa ja kannustavaa ja henkilöstön kokema työhyvinvointi kasvaa ja työnantajakuva paranee. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17
Resurssit ja talous Stakesin rahoitusrakenne 2005 toteutuma 2006 arvio 2007 arvio 1 000 htv 1 000 htv 1 000 htv Toimintamenomääräraha 25 084 332 22 682 330 23 327 325 Liiketaloudelliset suoritteet 3 247 23 5 100 22 5 500 22 Yhteisrahoitteinen rahoitus yhteensä 9 574 119 10 150 120 10 000 115 Muut valtion virastot 7 507 8 000 7 850 EU 549 650 650 Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 1 518 1 500 1 500 Yhteensä 37 905 474 37 932 472 38 827 462 Stakesin rahoitusrakenne on hallinnassa. Taloudelliset ja henkilöstövoimavarat kohdennetaan strategisten linjausten mukaisesti. Henkilöstösuunnittelu on pitkäjänteistä ja henkilöstömäärä ja -rakenne vastaavat strategisia linjauksia. Stakes toimii taloudellisesti ja tuottavasti. Maksuttoman toiminnan budjettimäärärahojen käyttö tulosalueittain 2005 2007 2005 toteutuma 2006 arvio 2007 arvio Tulosalue 1 000 htv 1 000 htv 1 000 htv Sosiaali- ja terveyspalvelut 3) 5 547 165 6 161 165 5 590 165 Hyvinvointi 3 283 91 3 521 91 3 290 91 Stakes Tieto 5 494 118 5 723 118 5 500 118 Hallintopalvelut 7 498 65 8 645 63 7 427 53 Ulkomaanavun yksikkö 39 22 40 22 39 22 Alue- ja kuntapalvelut 394 13 395 13 939 13 Säätiö 542-542 - 542 - Erilliskustannukset yhteensä 22 797 474 25 027 472 23 327 462 Talousarviosta 22 840 22 682 - Siirtomääräraha ed. vuodelta 1 655 2 287 - Maksullisen toiminnan siirtomääräraha 589 - - Käytettävissä yhteensä 25 084 24 969 23 327 Siirto seuraavalle vuodelle 2 287 - - Henkilötyövuodet sisältävät myös yhteisrahoitteisen ja maksullisen toiminnan. Maksullinen toiminta Maksullisen toiminnan tavoitteena on kustannusvastaavuus. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (liiketaloudelliset suoritteet, 1 000 euroa) 2005 toteutuma 2006 budjetoitu 2007 varsinainen talousarvio Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot 3 247 5 100 5 500 3) Vuonna 2006 toteutetussa organisaatiouudistuksessa Sosiaali- ja terveyspalvelut ja Stakes Tieto jakautuivat kahdeksi tulosalueeksi. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 3 199 4 900 5 100 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 48 200 400 Kustannusvastaavuus, % 101,5 104,1 107,8 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) 2005 toteutuma 2006 budjetoitu 2007 varsinainen talousarvio Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 7 507 8 000 7 850 EU:lta saatava rahoitus 549 650 650 muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 1 518 1 500 1 500 Tulot yhteensä 9 574 10 150 10 000 Hankkeiden kokonaiskustannukset 12 143 12 750 12 700 Kustannusvastaavuus (tulot - kustannukset) -2 569-2 600-2 700 Kustannusvastaavuus, % 79 80 79 21. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 23 327 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös jäsenmaksujen maksamiseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tilastotietokannan käytöstä ja Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen ulkopuolella toimeksiannosta tai yhteishankkeena toteutettavasta tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää Alkoholitutkimussäätiölle suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen ja Alkoholitutkimussäätiön toiminnasta Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukselle aiheutuvien menojen maksamiseen sekä täydennyskoulutuksen avustuksen ja ulkomailla toteutettavien projektien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös koulutusneuvolatoiminnasta kunnille maksettavien korvausten sekä äitiysavustuksen opaskirjojen toimittamisesta Sosiaali- ja Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukselle aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on varattu 542 480 euroa Alkoholitutkimussäätiölle suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 500 000 euroa terveydenhuollon arviointiyksikön toiminnan laajentamisen johdosta. Määrärahan mitoituksessa on niin ikään lisäyksenä otettu huomioon 49 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 74 600 euroa VEL-maksun hoitokuluosuutena. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 153 000 euroa siirtona momentille 33.06.21. Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu vähennyksenä huomioon 148 000 euroa tuottavuustoimenpiteiden johdosta. 2005 toteutuma 2006 budjetoitu 2007 varsinainen talousarvio Bruttomenot 28 200 37 932 38 827 Bruttotulot 5 323 15 250 15 500 Nettomenot 22 877 22 682 23 327 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 19
Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 244 siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 287 2007 talousarvio 23 327 000 2006 I lisätalousarvio -58 000 2006 talousarvio 22 740 000 2005 tilinpäätös 22 920 000 S e l v i t y s o s a : Viraston perustehtävä 03. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta toimii ensimmäisenä muutoksenhakuasteena työttömyyspäivärahaa, työmarkkinatukea, työttömyyskassan jäsenyyttä, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen opintososiaalisia etuuksia, vuorottelukorvausta, koulutusrahaston myöntämiä etuuksia ja kotoutumistukea koskevissa asioissa sekä eräissä palkkaturva-asioissa. Toimintaympäristön muutokset Vuonna 2005 vireille tuli 7 127 valitusasiaa. Vuonna 2006 vireille arvioidaan tulevan noin 8 500 ja vuonna 2007 noin 8 500 valitusasiaa. Vireille tulevien asioiden määrää lisää muutokset työttömyysturvalainsäädännössä. Vuosina 2005 ja 2006 toteutuneiden lainsäädäntöuudistusten, ns. muutosturvahanke ja työttömien aktivointia lisäävä työmarkkinatukiuudistus, arvioidaan nostavan vireille tulevien asioiden lukumäärää ja samalla nostavan valitusten käsittelyajan viiteen kuukauteen. Lisäksi työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalle siirretään vakuutusoikeudelle kuuluvia lainvoimaisten päätösten poistamista koskevia tehtäviä. Muutosten vaikutukset on otettu huomioon arvioissa. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan suoritteet eli valitusten johdosta annetut päätökset ovat maksuttomia. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2007. Vaikuttavuustavoitteet Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta edistää kansalaisten oikeusturvaa yhdenmukaisilla ja oikeudenmukaisilla päätöksillä. Tavoitteena on pitää ratkaisujen laatu sellaisella tasolla, että työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan tekemien valitusratkaisujen muutosaste vakuutusoikeudessa pysyy ennallaan, noin 12 prosentissa. 2005 2006 2007 toteutuma ennakoitu arvio Palvelutavoitteet Valitusten käsittelyaika (kk) 4 5 5 Muutosaste vakuutusoikeudessa (%) 14 12 12 Tuottavuus ja taloudellisuus Päätösten hinta (euroa/ratkaisu) 228 216 233 Työn tuottavuus (ratkaisut/htv) 233 265 265 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 20