Tornion Rauhanyhdistys ry / SRK:n Tornion suviseurat 2016 JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA Tornion kaupunki Liitteenä on Tornion suviseurojen 2016 jätevesien-, yhdyskuntajätteiden-, ja puhtaanapidon järjestämisen yleissuunnitelma, viranomaiskäsittelyä ja toteutusta varten. Täydennämme ja täsmennämme suunnitelmia tarpeen mukaan. Torniossa Tornion Rauhanyhdistys ry / SRK:n Tornion suviseurat 2016 psta. kenttätoimikunnan pj. Mikael Keinänen p.0400 694766, mikael.keinanen@lakeva.fi Jätehuollon ja puhtaanapidon vastaava: Mika Hanhisuanto, 0400290506, mika.hanhisuanto@veljeksetvaara.fi Järjestelyosaston pj. Antti Päivärinta,
antti.paivarinta@lappia.fi Suviseurat Torniossa 1-4.7.2016 jätehuoltosuunnitelma 1. Jätevedet, (Suviseurojen aikana kulutetaan puhdasta vettä n. 4000-5000 m3) 1.1 Suihku Vettä suihkuissa edellisten suviseurojen kokemusten perusteella käytetään yhteensä n. 2 500 m3. Huippukulutus on lauantaina, n. 1000 m3/vrk, 50 m3/h, 1 m3/min. Suihkussa kävijöitä koko seuratapahtuman aikana on n. 26 000 henkilöä. Pesuveden irtoroskat suodatetaan liitteen mukaisella sorasuodatuksella ennen peltoalueen laskuojaan johtamista. 1.2 Ravintola Ravintola on n. 156 m pitkä. Siellä vettä kuluu keskimäärin n. 7 m3 tunnissa ja n. 130 m3 vuorokaudessa, yhteensä n. 450 m3 seura-tapahtuman aikana. (Kuva 1) Ravintolasta pesu- ja jätevettä tulee seurojen aikana n. 150 250 m3 eli noin 45 m3 vuorokaudessa. Vesi johdetaan rasvat ja kiintoaineksen erottavan 2 osaisen rasvanerotus/sakokaivon sekä liitteen mukaisen sorasuodatuksen kautta laskuojaan. Sakokaivot tyhjennetään loka-autolla seura-aikana päivittäin, mistä tehdään sopimus alueella toimivan jätehuoltoyrittäjän kanssa? Esimerkkikuvat ovat Pyhäjoella 2014 suviseuroissa olleista toteutuksista.
Kuva 1. Seuraravintola 1.3 Seurakenttä, käymälät ja lasten pesupaikat Seurakentälle vettä johdetaan käymälätilojen läheisyydessä oleviin käsien pesupaikkoihin joita on 8 kpl ja jokaisessa pesupaikassa noin 10-30 pesupaikkaa sekä lastenpesupaikoille ja muutamalle juomavesipisteelle. (Katso kuva 2. ) Käymälöiden yhteydessä olevien käsienpesupaikkojen vedet imeytetään, Liitteen 2 mukaisesti, imeytysputken avulla sorapesään, josta edelleen avo-ojaan. (Katso kuva 3). Lastenpesupaikkojen pesuvedet johdetaan viemäriputkella WC- altaisiin. Alipainevessa ratkaisussa jätevedet johdetaan alipainejärjestelmään.
Kuva 2. Käsienpesualtaat, vain kylmävesi. Kuva 3. Harmaavesien suodatus 2. Puhtaanapito ja jätehuolto 2.1.1 Jätehuoltosopimuksesta on käyty alustavia neuvotteluja Lassila & Tikanojan kanssa. 2.1.2 Julkiset tilat Siivousryhmät siivoavat päivittäin vastuuhenkilöiden johdolla toimistotilat, seura-alueella olevat kokoustilat, isojen kokousten kokoustilat, seurateltan, sakastin sekä tiedotuskeskuksen. Muiden tilojen kohdalla ao. toimikunnat huolehtivat omien toimistojensa ja tilojen siivouksesta ja puhtaanapidosta sekä hankkivat tarvittavat siivousvälineet.
2.2 Majoitustilat Majoitustoimikunnan oma siivousryhmä huolehtii yhteismajoitustilojen siisteydestä ja loppusiivouksesta. (seuraorganisaation vuokraamat koulut, asuntolat ym. julkiset majoitustilat) 2.3 Seuraravintola, myymälät ja grillit Keitto- ja tarjoilukatoksen taakse järjestetään keskitetty jätteiden vastaanottopiste. Seuraruokalan jokaisen pöydän päässä on jätesäkkitelineet joihin kerätään ruokailussa syntyvät jätteet. Nämä jäteastiat/telineet tyhjennetään organisaation toimesta mönkijä/peräkärry yhdistelmällä säännöllisin väliajoin ja jätteet kuljetetaan jätteiden keräilypisteen jätepuristimeen. Jätteiden keräilyssä käytetään pääasiassa jätesäkkejä. Ravintolan ja grillien taakse järjestetään jätepakkaajat sekajätettä varten. Jätteet kuljetetaan edelleen ulkopuolisen urakoitsijan toimesta alueen jätteenkäsittelyyn. Omavalvonta alueen siivouksesta huolehtii, ao. toimintojen vastuuhenkilöt työntekijöineen. 2.3.1 Keittiön ja ravintolan biojäte Ravintolan biojätteet kerätään kannellisiin säilytysastioihin. Keittiöllä ruuanlaitossa syntyvät biojätteet sekä yliaikainen ruoka kerätään jätehuoltoyrittäjän toimittamaan säiliöön, joka tyhjennetään biotehtaalle Ouluun. Suviseuroissa arvioidaan tulevan biojätettä n. 20 m3. 2.3.2 Paperi ja pahvi Paperi ja pahvijätettä kerätään erillisenä ravintola-alueelta, myymälästä ja kioskista ja grillistä. Näihin paikkoihin järjestetään kolme jätepuristinta, yksi ravintolakatoksen, yksi myymälän sekä yksi grillin ja kioskin yhteyteen. Myymälätoimikunta vastaa myymälöiden, kioskien ja grillien sisäisestä jätehuollosta ja puhtaanapidosta sekä hankkii tarvittavat siivousvälineet. 2.4 Suihkut Suihkuille järjestetään käyttöhenkilökuntaa ja suihkutilojen siivouksesta vastaa siivoojaryhmät. Aukiolon aikana siivous/desinfiointityötä tehdään jatkuvasti. Perusteellinen siivous ja desinfiointi suoritetaan päivittäin suihkujen sulkemisajan jälkeen.
3 Käymälä-huolto 3.1 Käymälät Käymälät voidaan toteuttaa kahdella eri vaihtoehdolla. Vaihtoehto1: Alipainetyhjennyksellä toimiva vähän vettä kuluttava vesi WC-systeemi. Rakenne koostuu sähkökäyttöisestä tehoyksiköstä, putkistosta ja wc-istuimista. Tehoyksikköön voidaan liittää jopa 60 wc-istuinyksikköä jotka ovat eroteltu väliseinillä ja ovella toisistaan, sekä erilleen sijoitettava pisuaari tila. Huuhteluvesi syötetään suviseurojen vesijohdosta tehoyksikölle. Tehoyksikkö kehittää alipaineen, jolla wc-pönttö tyhjentyy jokaisen käytön jälkeen. Jäte menee murskaimen kautta keräilysäiliöön joka voidaan sijoittaa muutaman kymmenen metrin päähän vessaryhmästä. Säiliöön kerätty jäte voidaan kuljettaa sellaisenaan jätevedenpuhdistamolle loppukäsittelyyn. Tällaisia komplekseja tehtäisiin 8kpl. Jokaiseen wc-kompleksin yhteyteen tulee asuntovaunujen wc-pöntön tyhjennys- ja huuhtelu piste sekä lasten- ja käsienpesupaikka. Vaihtoehto2: Seura-alueelle rakennetaan 8 kpl kuivakäymälää. Käymälöiden alle kaivetaan riittävän suuret kaivannot käymäläjätteelle. Kaivantoihin laitetaan HPDE-kalvo, kaksinkertainen vahva muovikalvo tai vastaavilla tuotteilla niin, että kaivannoista tulee täysin tiiviitä. Kaivantojen tyhjennys suoritetaan imuautolla/-traktorilla aina tarvittaessa. Käymälät varustetaan kannellisilla istuimilla ja ne jaetaan naisten, miesten ja invaosastoihin. Inva-vessat on järjestetty erillisillä inva-bajamajoilla. Käymälät siivotaan ja puhdistetaan vähintään kolme kertaa vuorokaudessa. Hajuhaittaa vähennetään alipaineistamalla wc:n jätetila. Käymälöiden päähän tulee asuntovaunujen/autojen jäteastioiden tyhjennyspaikka sekä pesupiste riittävän kauas käsienpesupaikasta. Paikka merkitään kieltotaululla joka kieltää juomaveden ottamisen. Käymäläjätteen tyhjentämistä varten on vessoissa oma tyhjennysputki, josta imuauto imee jätteen. Imuputken kansi kiinnitetään ruuvaamalla. (Kuva 4). Seurojen aikana käymäläaltaista poistetaan imuautolla pääosin nestettä. Rakenteiden purkamisen jälkeen käymäläaltaat tyhjennetään myös kiintoaineista. Kiintoaines kuljetetaan sopimusurakoitsijan toimesta biotehtaalle Ouluun.
Kuva 4. WC rakennus, jonka päässä alipainetuuletus ja asuntovaunujen- ja autojen wc astioiden tyhjennysluukku sekä vesipiste käymäläastioiden huuhtelua varten. 3.2 Kemialliset vessat (Baja-majat) Kemiallisia vessoja tulee seura-alueelle aikaisempien kokemusten perusteella n. 50-70 kpl. Niitä sijoitetaan ainakin ensiapuasemalle ja ravintolatyöntekijöille sekä eri toimipisteisiin, jolloin niiden yhteyteen tulee myös käsienpesupaikat sekä käsidesi pumppupullot. Muilta osin kemiallisten vessojen sijoittelu suunnitellaan erikseen kenttäsuunnitelman tarkentuessa. Ne siivotaan kolme kertaa vuorokaudessa ja aina tyhjennyksen jälkeen. Tyhjennys tapahtuu sovitun aikataulun mukaisesti. Kemiallisten vessojen jäte kuljetetaan urakoitsijan toimesta jäteveden puhdistamoon. Baja-majojen yhteyteen tulevien käsienpesupisteiden pesuvesi imeytetään sorapesällä tai imeytysputkella maahan tilanteen mukaan. 4 Bioenergia-, metalli-, lasi- ja polttokelpoisenjätteen käsittely, lajittelu ja kuljetus Jätteiden kierrätystarpeen vähentämiseksi pyritään vaikuttamaan jo seuratapahtumassa myytävien tuotteiden hankintavaiheessa, hankkimalla mahdollisimman hyvin kierrätettäviä tuotteita.
Toimipisteissä ja kenttäalueella syntyvä polttokelpoinen jäte kerätään alueelle sijoitettaviin jätesäkkeihin. Pienmetalli ja lasi kerätään vessojen läheisyyteen perustettaviin erillisiin keräilypisteisiin. Jätesäkit kerätään mönkijöillä vedettävillä autojen peräkärryillä ja kuljetetaan jätteiden keräyspisteissä oleville jätepuristimille tai siirretään suoraan pakkaavaan jäteautoon. Puhtaanapitotoimiston läheisyydessä on metallin keräilyyn lava, johon kerätään suuremmat metallijätteet. Myös pienelektroniikkajäte kerätään puhtaanapitotoimistolla. Puristimet ja jätelavat tyhjennetään alueelta ulkopuolisen urakoitsijan toimesta seurojen jälkeen ja puristimien täyttyessä myös seurojen aikana. 4.1 Roskasäkkien vaihto ja tikkukeräys Seura-alueella kiertää roskasäkkien vaihtoryhmät, jotka vaihtavat uudet säkit telineisiin tarpeen mukaan. Seura-alueella kiertää myös nuoria tikkukerääjiä, jotka pienissä ryhmissä ryhmänjohtajan ohjauksessa keräävät irtoroskat piikkikeppien avulla jätesäkkeihin. Lisäksi seura-alueelle tulee eri puolille pullonpalautus pisteitä, josta pullot kerätään mönkijällä ja peräkärryllä pullojen lajittelupisteelle. Siellä pullot pakataan kierrätyssäkkeihin palautusta varten. 4.2 Ajokalusto Jätteiden keruu alueelta tapahtuu pääosin mönkijä-peräkärry yhdistelmillä jätepuristimille. Myös pakkaavaa jäteautoa voidaan käyttää tarvittaessa jätteiden keräilyssä keskusalueen ulkopuolella. Majoitusalueilta jätteet kerätään mönkijän vetämällä peräkärryllä. Lisäksi puhtaanapitotoimi käyttää siivousryhmien ja tarvikkeiden kuljetuksiin paketti- ja henkilöautoja. 5 Jätemäärät Arviot jätemääristä perustuvat muutamien edellisten suviseurojen kertyneisiin jätemääriin. 5.1 Sekajäte Kuivajätettä tulee n. 100 tn. Se muodostuu majoitusalueiden, vessojen läheisyydessä olevien jätteenkeräyspisteiden ja keskuskentältä kerättävistä jätteistä. Jäte kuljetetaan pakattuna seura-alueelta jäteurakoitsijan toimesta.
5.2 WC-jäte ja keittiön pesuvedet Jäte koostuu kenttävessojen ja kemiallistenvessojen jätteestä, n. 700 m3. Wc jäte on pääsääntöisesti nestemäistä jätettä. Lisäksi purkutöiden yhteydessä vessoista poistetaan kiinteä wc jäte, jota seurojen aikana kertyy n. 40 50 tn. Keittiön pesuvesiä kertyy n. 250m3. Määrät ovat suurimmillaan lauantaina ja sunnuntaina. 5.3 Puutavarajäte Puutavarajätettä kertyy erityisesti seurojen purkuvaiheessa. Määrä on ollut noin 20 tn. 5.4 Biojäte Ravintolasta ja keittiöstä tuleva biojätemäärä on yhteensä noin 20 m3. 6. Kuormituksesta yleensä suviseurojen aikana 6.1 Kaikki mustat jätevedet mm. wc ja lastenpesupaikkojen jätevedet viedään sopimusurakoitsijan toimesta Liitteessä 1 mainittuun jäteveden puhdistamoon. 6.2 Kaikki harmaat jätevedet mm. käsienpesu- ja suihkuvedet imeytetetään maastoon ja/tai suodatuksen kautta alueen peltojen ojiin. 6.3 Suviseurat kestävät vain vajaan viikon ja alueen kuormituksesta jää pois mm. viljelyn lannoitus 200 ha:n alueelta = n. 50 tn, josta typpeä noin 30 tn. (Liite 2) 7. Puhtaanapidon organisaatio suviseurojen aikana Puhtaanapidon kokonaisvastuu on kenttätoimikunnan nimeämällä jätehuoltovastaavalla. Hänellä on apunaan 8 puhtaanapidon osa-alueen päällikköä. Seurojen aikana puhtaanapidossa on noin 800 kpl 6-8 tunnin työvuoroa. 7.1 Kone- ja säkkikeräys 2 vastuuhenkilöä 10 työnjohtajaa työntekijät tulevat yleisen työhönoton kautta n. 500 työvuoroa
7.2 Tilasiivous 1 vastuuhenkilö 6 työnjohtajaa työntekijät tulevat yleisen työhönoton kautta n. 120 työvuoroa 7.3 Bajamajojen/- WC:n siivous 1 vastuuhenkilö 3 työnjohtajaa työntekijät tulevat yleisen työhönoton kautta n. 170 työvuoroa 7.4 Toimisto- ja varastopäivystys 2 vastuuhenkilöä 4 työnjohtajaa 7.5 Keppikeräys ja pullojen lajittelu 2 vastuuhenkilöä 4 työnjohtajaa Liitteet: Liite 1: Jätevesilietteet suunnitelma L&T Liite 2: Ravinnekuormituslaskelma. Liite 3: Seura-alueen kenttäsuunnitelma ja periaatepiirros harmaajätevesien sorasuodatuksesta