Aktiivi-Instituutti. Työmarkkinakonsultin tutkinto

Aktiivi-Instituutti Työmarkkinakonsultin tutkinto Luottamusmies kehittämässä Kuopion kaupungin ympärivuorokautista sairaanhoitajavetoista vaativaa kotihoitoa eettiseltä sekä taloudelliselta kannalta ajateltuna Hanketyö 5.12.2015 Heikki Korppi

TIIVISTELMÄ Oppilaitos: Aktiivi-Instituutti Koulutus: Työmarkkinatutkinto Tekijä: Heikki Korppi Hankkeen nimi: Luottamusmies kehittämässä Kuopion kaupungin ympärivuorokautista sairaanhoitaja vetoista vaativaa kotihoitoa eettiseltä sekä taloudelliselta kannalta ajateltuna Aika: Joulukuu 2015 Sivuja: 17 Hanketyön tarkoituksena on tarkoitus tuoda toisenlainen näkökanta kotisairaanhoidon palveluihin. Ajatuksena on saada Kuopion kaupungille ympärivuorokautinen sairaanhoitaja vetoinen kotiin annettavien palveluiden muoto. Laitospaikkojen vähentymisen sekä ikääntyneen väestön kasvun myötä asiakkaille tarvitaan kotiin annettaviin palveluihin erikoissairaanhoidollista hoitoa sekä kotisairaanhoidon tekemään hoidontarpeenarviointia ensihoidollisin menetelmin. Toimintamallilla saadaan jäljempänä laskelman mukaan esiteltyä säästöä kunnan terveydenhuoltokuluihin sekä samalla kehitetään laadukasta hoitoa asiakkaan kotona. Moni iäkkäämpi henkilö haluaa asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Jo 1.7.2013 voimaan tulleen vanhuspalvelulainkin mukaan ikääntyneen väestön ääni on otettava huomioon suunnitellessa ja kehitettäessä palveluita kunnassa. Kaiken tarkoituksena on parantaa annettavia palveluita sosiaali- ja terveydenhoidon palveluita kunnassa. Oma roolini ensihoitajana pelastuslaitoksella antaa hyvän kuvan akuutista hoidontarpeesta Kuopion kaupungin alueella. Ensihoitotehtävien kasvun sekä ensihoitotehtävien potilaiden muuttuneen ikärakenteen myötä on saanut huomata kotona asuvien ikäihmisten kotiin annettavien palveluiden kehittämistarpeesta. Kaupungin suunnitelmien mukaan kotiin annettavia palveluja lisätään ensihoitopalvelulle. Tämä malli on toimiva Kuopion taajaman ulkopuolella. Kuopion taajaman alueella lisääntyneiden ensihoitotehtävien vuoksi kotiin annettavien palvelujen olisi hyvä olla kotisairaanhoito vetoista. Ensihoitoyksiköt jäisivät silloin heille tarkoitettuun operatiiviseen toimintaan. Tämän hanketyön pääasiallinen tarkoitus olisi saada Kuopion kaupungille toimiva ja kustannustehokas ympärivuorokautinen kotisairaanhoidon malli, sekä saada päättäjät ymmärtämään, että taloudellisesti olisi järkevämpää muuttaa yöpartiotoiminta sairaanhoitaja vetoiseksi ja kouluttaa henkilökunta hoidontarpeenarvioinnin ammattilaisiksi, kuin lisätä uusia yksiköitä tai laajentaa niukoilla resursseilla toimivaa ensihoitopalvelua. Sairaanhoitajavetoinen ympärivuorokautinen erikoiskotisairaanhoito maksaa alkuun, kuten työntekijöiden palkkakustannukset (lähihoitajat muutettaisiin sairaanhoitajiksi) ja välineistö, mutta tuo pidemmällä aikavälillä huomattavia säästöjä kotiin annettavien laadukkaiden hoitojen myötä.

Ensihoitajien työhyvinvointia on myös ajateltava. Lisääntyvä tehtävien määrä sekä vastuullisten, uusien tehtävien lisäys ei ole näillä tehtävä määrillä suotavaa. Operatiivista valmiutta on ylläpidettävä ottamatta hallittuja riskinottoja. Hoidon jatkumisen ja laadukkaan hoidonkin kannalta olisi ympärivuorokautinen sairaanhoitajavetoinen kotisairaanhoito järkevää. Myös kotisairaanhoidon kiinnostavuus lisääntyisi sairaanhoitajien keskuudessa heidän työnsä vastuun ja monipuolisuuden myötä. SoTe uudistuksessakin päätavoite on perusterveydenhuollon uudistaminen. Tämä malli tukisi myös tätä valtakunnallista tavoitetta.

SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYS TIIVISTELMÄ LÄHTEET 1 Johdanto... 1 2 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista... 2 2.1 Vanhuspalvelulaki, terveydenhuoltolaki ja kotisairaala... 3 2.1.1 Sote-uudistuksen päätavoitteet tukemassa lakeja:... 3 2.1.2 Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistus... 3 3 Kuopion väestön kehitys... 4 3.1 Valvomo apuna hoidon koordinoinnissa... 6 4 75 TÄYTTÄNEET KUOPIOLAISET SEURANTAPOTILAAT YHTEISPÄIVYSTYKSESSÄ AJANJAKSOLLA 4.11.2014-31.12.2014... 7 5 Palkkaus terveydenhuoltoammateissa... 8 5.1 Kustannukset... 8 5.2 Säästöt?... 9 5.3 Hoidontarpeenarviointiyksikkö ulkopuolelta... 9 6 Terveys ja perusturvan palvelualueet kuopiossa... 9 7 Pelastuslaitoksen organisaatio... 12 8 Kuopion kaupungin henkilöstömäärä... 14 9 Ensihoitotehtävät Kuopion paloasemalla... 14 10 Pohdinta... 15

1 JOHDANTO Jokaisella on oikeus turvalliseen vanhuuteen, johon kuuluu oikeus tarpeenmukaiseen hoitoon ja hyvään huolenpitoon. Meillä on yhteiskuntana velvollisuus huolehtia siitä, että vanhukset eivät jää vaille tarvitsemaansa hoitoa ja että he voivat säilyttää ihmisarvonsa ja itsemääräämisoikeutensa ja elää arvojensa mukaisesti. (ETENE- julkaisuja 2008.) Kuopion kaupungilla on ympärivuorokautinen kotihoito olemassa. Öisin yöpartiotoiminnassa toimivat lähihoitajat. Mikäli toiminta muuttuisi sairaanhoitajavetoiseksi, voitaisiin yöaikaankin toteuttaa lääkehoitoa, esimerkiksi kotona annettavat antibiootit, sekä tehdä hoidontarpeenarviointia ympärivuorokautisesti. Tämä tulisi vähentämään Kuopion kaupungin alueella ensihoitoyksiköiden tehtävämääriä sekä asiakkaiden vuorokaudenaikaisia päivystyksessä käyntejä. Kuopion alueella ensihoitotehtävät lisääntyvät vuosi vuodelta. Tämä johtuu suurimmassa määrin Pohjois-Savon alueella tehdyistä ensihoitoyksikköjen vähenemisestä. Myös ensihoitoyksikön käyttäminen Kuopion kaupungin alueella kotisairaalatoiminnassa on vähentänyt hetkittäin ensihoidon operatiivista valmiutta. Kuopion kaupungin alueella ensihoitopalvelut tuottaa pelastuslaitos. Tehtävä määrät ovat tällä hetkellä 18 000 tehtävää/vuosi. Pelastuslaitoksen määrittämä hoitoketju. Ihmisen sairastuessa tai vammautuessa äkillisesti tulee apua hälyttää välittömästi hätäkeskuksesta numerosta 112. Hätäkeskuksen tehtävänä on arvioida tilanne ja hälyttää kohteeseen tarkoituksenmukaisin apu. Hätäkeskus opastaa avun hälyttäjää myös aloittamaan yksinkertaiset henkeä pelastavat ensiaputoimenpiteet. Äkillisesti sairastuneen tai vammautuneen potilaan hoitamiseen osallistuu tarvittaessa useita eritasoiseen hoitoon kykeneviä yksiköitä, joiden tarkoituksena on varmistaa potilaan nopea ja tehokas hoidon aloittaminen sekä kuljetus terveydenhuollon päivystyspisteeseen. Välittömässä valmiudessa ambulansseja Kuopion alueella on päivisin Neulamäen paloasemalla viisi yksikköä klo 8-20 ja Petosen kaupunginosan toimipisteessä 1 ympäri vuorokauden. Petosen ensihoitoyksikkö, sijoitettuna pelastusopistolle, on sidottu myös pelastuspuolen vahvuuteen, eli pelastuspuolen tehtävän sattuessa, yksikkö ei ole käytössä ensihoitotehtäviin. Öisin klo 20-8 Neulamäen paloasemalta jää yksi yksikkö kokonaan pois, eli koko Kuopion alueella on klo 20-8 viisi ensihoitoyksikköä. Asukkaita Kuopiossa on yli 110 000, siis yhdelle yksikölle jää reilut 22 000 asukasta/ensihoitoyksikkö öisin. Nykytilanteessa maakuntien ensihoitoyksikköjen vähentämisen vuoksi Kuopion ensihoitoyksiköt hoitavat myös Vehmersalmen, Karttulan ja Riistaveden alueiden ensihoitotehtävät. Tällöin Kuopion keskustan alueelta vähenee ensihoitovalmius. 1

Tällä hetkellä suunnitelmissa on uusi yksikkö, hoidontarpeenarviointiyksikkö, jossa yksi ensihoitaja omalla yksiköllään, käy arvioimassa kotihoidon/kotisairaanhoidon pyynnöstä asiakkaan/potilaan tarpeen sairaalahoidosta. Yksikkö olisi käytettävissä ympärivuorokauden. Kuopion alueella toisena uutena yksikkönä aloittaa myös 1.1.2016 valvomo toiminta. Valvomo ohjaa/neuvoo oikeanlaista hoitoa kotiin. Kalleimmassa visiossa kotihoito, joka on asiakkaan/potilaan kotona, soittaa valvomoon ja pyytää hoidontarpeenyksikön paikalle. Hoidontarpeenarviointiyksikön arvion jälkeen paikalle pyydetään ensihoitoyksikkö, koska yhdenhengen hoidontarpeenarviointiyksikkö ei lain mukaan voi kuljettaa asiakasta/potilasta lopulliseen hoitopaikkaan. Sairaanhoitajien lisäkoulutuksella, joka voidaan hoitaa Kuopion kaupungin omana koulutuksena pelastuslaitoksella, saadaan kenttätyöhön hoidontarpeenarviointia tekeviä ammattilaisia, ilman uusia kalliita yksiköitä. Jos pelastuslaitoksella lähihoitajatkin pystyvät hoidontarpeen arviointiin lääkäriltä pyydettävän hoito-ohjeen jälkeen, en näkisi, miksi sairaanhoitajat lisäkoulutuksella eivät pystyisi samaan. Myös kotiin vietäviä erikoissairaanhoidollisia hoitoja pystyttäisiin lisäämään sekä hoidon laatua parantamaan. Ensihoitoyksiköt vapautuisivat heille tarkoitettuun perustehtäväänsä ja kalliilta päällekkäisyyksiltä sekä uusilta yksiköiltä vältyttäisiin. Rahaa säästyisi hyvään ja laadukkaaseen perushoitoon kotona, mikä omalta osaltaan toisi apua päivystyksen ruuhkautumiseen, sekä kallis oravan pyörä koti päivystys vuodeosasto koti, vähenisi. 2 LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ IÄKKÄIDEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISTA 1.7.2013 voimaan tulleen vanhuspalvelulain tarkoitus on antaa tukea itsenäiseen suoriutumiseen, toimintakykyyn, hyvinvointiin ja terveyteen ikääntyneelle väestölle. Tarkoituksena on myös saada ikääntyneen väestön ääni kuuluviin suunnitellessa ja kehitettäessä palveluita kunnassa. Tarkoituksena myös parantaa ikäihmisille annettavia palveluja sosiaali- ja terveyspalveluissa. Mahdollisimman hyvään ikääntymiseen on annettu myös laatusuosituksia. STM ja Kuntaliitto ovat julkaisseet vuonna 2013 78-sivuisen julkaisun nimeltä: Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Suosituksen tarkoituksena on tukea vanhuspalvelulain toimeenpanoa. 2

2.1 Vanhuspalvelulaki, terveydenhuoltolaki ja kotisairaala Kaiken taustalla on pyrkiä turvaamaan ikäihmisten inhimillinen kohtelu sekä saada elinkaaren loppupäähän onnistuneet oikeudelliset järjestelyt. Tämä vaatii oikeudenalojen rajat ylittävää näkökulmaa sekä monitieteellistä osaamista ja yhteistyötä. Muun muassa sosiaalioikeudelliset, lääkintäoikeudelliset ja perus- ja ihmisoikeudelliset kysymykset sekä perheoikeudelliset kysymykset on otettava huomioon mietittäessä ikäihmisiä koskevia ajankohtaisia kysymyksiä. ( Vanhuus ja oikeus, Mäki-Petäjä-Leinonen & Nieminen 2014: 15, 16.) Kotisairaala tarkoittaa sairaalatasoisen hoidon toteuttamista potilaan kotona hänen niin halutessaan. Potilas voi vaihtoehtoisesti valita myös sairaalahoidon. Kotiin tarjottu hoito tukee potilaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä nopeuttaa pääsyä kiinni normaaleihin arjen rutiineihin. Terveydenhuollon näkökulmasta kotisairaalan toteuttama hoito säästää sairaalapaikkoja niitä enemmän tarvitseville, vähentää sairaalainfektioiden määrää ja ehkäisee potilaan laitostumista. Inhimillisyys ja hienovaraisuus korostuvat kotisairaalan hoitohenkilöstön toiminnassa ammattitaidon lisäksi. Edellä mainitut asiat mahdollistavat potilaan kokonaisvaltaisen hoidon hänen omassa elinympäristössään ja vähentävät potilaiden kuljetuksia hoitopalveluiden sekä kodin välillä. Uuden terveydenhuoltolain voimaantulon myötä (2011) kotisairaala-aihe on tärkeä ja ajankohtainen. Asiakkaiden valinnanvapaus terveyspalvelujen osalta on lisääntynyt lainsäädännön myötä. Laki suosittaa myös ensihoidon osuuden lisäämistä yleisessä terveydenhuollossa. Kotisairaalatoiminta tukee lain toteutumista.( Kuopion kotisairaala pilottihanke: Sairaanhoitajien ja ensihoitajien yhteistyön toimivuus ja ammatilliset valmiudet, opinnäytetyö, Savonia AMK.) 2.1.1 Sote-uudistuksen päätavoitteet tukemassa lakeja: Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on kaventaa terveyseroja hillitä kustannusten kasvua Uudistus toteutetaan palveluiden täydellisellä horisontaalisella ja vertikaalisella integraatiolla sekä vahvistamalla järjestäjien kantokykyä (VM 2015) 2.1.2 Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistus Tulevaisuudessa ikääntyvän väestön palvelutarpeen kasvu, sairauskirjon muutokset sekä hoitomahdollisuuksien lisääntyminen ja väestön odotusten kasvu luovat paineita kustannusten nousulle. Hidas talouskasvu ja jo lähtötilanteessa kansainvälisesti vertaillen korkea kokonaisveroaste pakottavat etsimään uusia tapoja kustannusten kasvun hillintään.( STM 2015) 3

3 KUOPION VÄESTÖN KEHITYS 93% 75-vuotta täyttäneistä asuu kotona. Kotihoidon asiakkailla on paljon parantumattomia pitkäaikaissairauksia, joiden seurauksena vointi aaltoilee.( Kotihoidon TPD Syksy 2015 Kaija Kokkonen) Vuoden 2015 alussa Kuopiossa asui noin 111 300 asukasta. Ennuste perustuu viime vuosien vahvaan väestönkehitykseen ja on selvästi väestönkasvultaan suurempi kuin kaikki aiemmat ennusteet. Kaupungin väestönkasvu nousi vuosina 2012-2014 uudelle ja selvästi korkeammalle tasolle ollen runsaat 1 200 asukasta/vuosi. Myös lähivuosille on odotettavissa vastaavaa kehitystä. Kuopiossa asui 111 289 asukasta vuoden 2015 alussa. Ennusteen mukaan väkiluku on noin 121 000 asukasta vuonna 2020 ja noin 130 000 asukasta vuonna 2030. Näissä luvuissa on mukana myös Juankoski, jonka kanssa kuntaliitos tulee toteutumaan vuoden 2017 alusta alkaen. Seuraava kuva esittää Kuopion väestönkehitystä ja ennustetta vuoteen 2030. Kuopion muuttovoitto on lisääntynyt viime vuosina. Molemmista sekä ulkomailta että maamme muista kunnista suuntautunut muuttovoitto on kasvanut. Viime vuosina muista kunnista on saatu muuttovoittoa noin 750-830 asukasta/vuosi ja ulkomailta tulleiden muuttovoitto on ollut noin 230 asukasta/vuosi. Muuttovoiton määrän on ennustettu toteutuvan edellisvuosien tasolla, mutta pienentyvän hieman ensi vuosikymmenellä. Ennuste tarkoittaa väestömäärän kasvua lähes kaikissa 4

suunnitteluikäryhmissä. Vuoteen 2030 mennessä ainoastaan 40-64 -vuotiaiden määrä vähenee nykyisestä hienoisesti, muissa ikäryhmissä asukkaiden määrä lisääntyy. Koko maan tavoin Kuopion väestön ikärakenne vanhenee, vaikka työikäisten ja lasten määrät lisääntyvät. Vuoteen 2030 mennessä 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa noin 70 prosenttia nykyisestä, mikä tarkoittaa noin 6 000 vanhusta lisää. 0-15-vuotiaiden lasten määrä lisääntyy yli 2 200 lapsella vuoteen 2030 mennessä. Suurin kasvu kohdistuu pieniin lapsiin. Alla oleva kuva esittää eri ikäryhmien muutosta vuoteen 2020 ja 2030. Viime vuosina Kuopiossa on toteutettu vanhuspalveluiden palvelurakenneuudistus, jonka myötä yhä useampi yli 75-vuotias asuu omassa kodissaan säännöllisen kotiin tuotetun hoivan ja hoidon turvin. Iäkkäällä on usein yhtä aikaa monta kroonista pitkäaikaissairautta, joiden viiveetön ja osaava lääketieteellinen hoito on osa hyvää kokonaishoitoa. Vuoteen 2030 mennessä Kuopiossa yli 75-vuotiaiden määrä tulee nykyisestä kaksinkertaistumaan ja ennusteen mukaan v. 2030 heitä on yli 16000, jonka takia tarve tehostetulle vanhuspalveluiden lääkärintyölle on tarpeellinen. Vuoden 2014 lopulla tehdyn päivystysselvityksen mukaan yli 75-vuotiaden kuopiolaisten päivystyksen seurannan käyttö yli 75-vuotiailla painottuu arki-päiviin (64%) ja virka-aikaan (77%). Suurin osa seurantapotilaista on säännöllisten tukipalveluiden ja kotihoidon hoivan piirissä (55%), mutta 39%:lla ei ollut minkäänlaisia tukipalveluita. Yleisin tulosyy päivystykseen oli äkillinen ja epäselvä yleistilan lasku (25%). Näistä potilaista yli puolet on säännöllisen tuen piirissä (58%). Päivystykseen tulon syyn perusteella ei voida arvioida käynnin tarpeellisuutta. Neljännes (24%) päivystyksen seurantakäynneistä oli lääkärin arvion mukaan lääketieteellisesti tarpeettomia. Näistä suurin osa (93%) olisi hoitunut vastaanottokäynnillä 1-3 vrk:n sisään. Lisäkustannuksia tuli lisäksi siitä, että yli puolet seurantapotilaista siirtyi jatkohoitoon erikoissairaan-hoitoon (54%). 12%:lla kaikista sairaalahoitoon 5

siirtyneistä potilaista päivystyskäynti oli lääkärin arvion mukaan lääketieteellisesti tarpeeton.( Vanhuspalveluiden lääkärityön uudelleen järjestely, Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015, 16.06.2015, 63, Asianro 4565/06.00.00/2015) 3.1 Valvomo apuna hoidon koordinoinnissa Kuopion kaupungin projektipäällikkö Kaija Kokkosen tekemä voinnin muutosten selvittely ja tarkoituksenmukaisen hoidon järjestely ja hoito kotona 24/7 (mm. päivystysselvitys 2014, kotihoidon asiakkaiden päivystyskäynnit, ensihoidon ja hälytyskeskuksen tunnusluvut). 40 prosenttia 75 vuotta täyttäneiden kuopiolaisten päivystyksen seurannan käynneistä on kotihoidon asiakkaiden tekemiä (selvitys 11-12/2014). Kotihoidon asiakkaan päivystysseurannan käyntejä 140 käyntiä/kk. 25% käynneistä olisi voitu hoitaa muuten kuin päivystyksessä. Ripeä ja onnistunut kotiutuminen (mm. päivystysselvitys 2014). Kotihoidon hyödyntäminen esim. päivystyksen kotiutuksissa ei ole riittävää.( Kotihoidon TPD Syksy 2015 Kaija Kokkonen) Alla on suora ote turva ja teknologian apujen puutteista. Turva- ja teknologia-avusteisten palvelujen monipuolisempi hyödyntäminen ja yhdistäminen tiiviiksi osaksi 6

- Kotihoidon vaihteleva/monisyinen saavutettavuus eri vuorokauden aikoina sidosryhmien yhteydenotto > paljon erilaisia puhelinnumeroita, aina ei saa kiinni hoitajaa, sidosryhmä ei tiedä minne soittaa. - Asiakkaiden yhteydenotto kotihoitoon ongelmatilanteissa 24/7, erilaisia käytäntöjä. - Kotihoidon resurssien hallinnassa epäyhtenäisiä käytäntöjä resurssien optimaalinen käyttö, nyt hajanaisia käytäntöjä kotiutusten resurssien järjestely, vaikea järjestellä erityisesti virkaajan ulkopuolella ei yhtenäistä toimintamallia, eikä resurssia kiireellinen tehostetun palvelun järjestäminen kotihoitoasiakkaan kotiin virka-aikaan ja erityisesti virka-ajan ulkopuolella. - Turva- ja teknologia-avusteisten palvelujen irrallisuus ja vähäinen hyödyntäminen kotihoidossa. - Palveluohjauksen ja kotihoidon sekä muiden asiantuntijoiden niukka yhteistyö arviointitilanteissa. - Palveluohjauksella ei resursseja ja välineitä kiireellisen avun järjestämiseen. Yhtenäisten arviointikäytäntöjen puute kotihoidolla ja palveluohjauksessa.. ( Kotihoidon TPD Syksy 2015 Kaija Kokkonen) Kaikki valvomon koordinoimat palvelut ja toimenpiteet tähtäävät ikäihmisen kotona asumiseen. Tavoitteena on, että ikäihmisen muuttuvissa turvallisuuden ja toimintakyvyn tilanteissa ensisijaisesti selvitetään mahdollisuudet hoidontarpeen arvioon ja avun järjestämiseen asiakkaan kotona. 4 75 TÄYTTÄNEET KUOPIOLAISET SEURANTAPOTILAAT YHTEISPÄIVYS- TYKSESSÄ AJANJAKSOLLA 4.11.2014-31.12.2014 Geriatrian erikoislääkärin Heli Mattilan selvityksen mukaan jopa 24% ikäihmisten käynneistä päivystyspoliklinikalla olisi voitu hoitaa kotona tai 1-3-vrk päästä lääkärillä. Mattilan loppupäätelmissä on otettu huomioon lääkäreiden mahdollisen kotikäyntien aloittaminen. Hoidon kokonaisuuden kannalta kotisairaanhoidon kehittäminen olisi vähintään yhtä tärkeää. Alla on geriatrian erikoislääkärin raportin loppupäätelmät. Neljännes (24%) päivystyksen seurantakäynneistä oli lääkärin arvion mukaan lääketieteellisesti tarpeettomia. Näistä suurin osa (93%) olisi hoitunut vastaanottokäynnillä 1-3 vrk:n sisään. PÄÄTELMIEN PERUSTEELLA EHDOTETUT JATKOTOIMENPITEET - Palvelutarpeen ja hoidon tarpeen arvioinnin kehitystyön jatkaminen kotihoidossa ja asumispalveluissa. - Kotiin tuotetun lääkäritoiminnan kehittäminen palvelujen (yksityiset ja kunnalliset) piirissä oleville/ tuleville ikäihmisille vrt. Tampereen pilotin malli. - Kokoaikaiset yleislääkärit ja geriatrit sektorityön sijaan. Myös kotikäynnit tarvittaessa 7

- Ennaltaehkäisevät terveystarkastukset. Akuuttitilanteiden konsultaatio ja hoito. Hoidonlinjaukset ja palvelusuunnitelma kaikille. - Myös palveluohjauksen, asumisen ja omaishoidon asiakkaat - Nykyinen käytetty lääkäriresurssi (oma tuotannon hoito: kotihoito ja asuminen) 5,3 lääkäriä - Tampereen mallilla noin 8 lääkärin htv yleislääkärit ja geriatrit yhteensä (oman tuotannon hoito) - Puijonlaakson kriisi- ja vuorohoito 1 htv - Vastaanottotoiminnan 1-3 vrk:n lääkäriaikojen lisääminen: halvempi vaihtoehto päivystykseen hakeutumiselle Päivystyksen kotiutustoiminnan kehittämistyö: - kotiutuksen tehostaminen kotiutushoitajan/ palveluohjauksen avulla - Kotiutustarpeisiin vastaaminen kotihoidossa (Valvomo) - Tk-sairaaloiden kuntouttavan ja kotiuttavan geriatrisen hoidon kehittäminen ja hoitoaikojen lyhentäminen 5 PALKKAUS TERVEYDENHUOLTOAMMATEISSA Sairaanhoitaja keskipalkka on kolmivuorotyössä 2543 euroa/ kk, sisältää vuorolisät (KYS 2013). Lähihoitajan on keskipalkka 2300 euroa/kk, sisältää vuorolisät (KYS 2014). Erotus 243 euroa/kk, 2916 euroa/vuosi/sairaanhoitaja/lähihoitaja. Ensihoitaja hoitotaso pelastuslaitos, keskipalkka 3097/kk, sisältää vuorokausilisät. Palkat suuntaa antavia, mutta suhteessa toisiinsa oikein. Sairaanhoitajan vuosi palkka 12x2543=30 516. Lähihoitajan vuosipalkka 12x2300=27 600. Ensihoitajan vuosipalkka 12x3097=37 164. 5.1 Kustannukset Yöpartiossa 6 sairaanhoitajaa, vuosikustannukset n. 185 000 euroa. 165 500 euroa. Lisäkustannuksia 20 000 euroa/vuosi. Tällä hetkellä 6 lähihoitajaa Uusi defibrillaattori, jolla voi ottaa sydänfilmin, mitata verenpaineet sekä saturaatiot, maksaa n. 20 000 euroa. Lisä kustannuksia 3x20 000 = 60 000 kertahankinta. Defibrillaattorit yhteneväiset pelastuslaitoksen kanssa, medtronikin lifeback 15. 8

Ajoneuvot jo olemassa, ei kustannuksia, virat jo olemassa vain muutos lähihoitajasta sairaanhoitajaksi. Kokonaiskustannuksia alkuun n. 80 000 euroa /vuosi. 5.2 Säästöt? Ensihoitotehtävä maksaa keskimäärin 311 euroa. Kys päivystyspoliklinikan käynti minimissään 200 euroa, ilman jatkotutkimuksia ja jos jatkohoitopaikka Harjulan sairaalassa, se maksaa 306 euroa/vrk. Nämä maksut siis meille yhteiskunnalle. Yhteensä 817 euroa/potilas. Mikäli kotisairaanhoidon omalla hoidontarpeenarvioinnilla saataisiin vuorokaudessa yhdenkin potilaan kohdalla säästöä 817 euroa, tämä tekisi säästöä vuodessa (365 päivää) n. 300 000 euroa. Tällä matematiikalla säästöä omalla toiminnalla, sen kehittämisellä, saataisiin ensimmäisenä vuonna 200 000 euroa ja kun ensimmäisen vuoden defibrillaattoreiden kustannukset olisi saatu pois, säästöä tulisi 280 000 euroa/ vuosi. 5.3 Hoidontarpeenarviointiyksikkö ulkopuolelta Hoidontarpeenyksikkö uutena yksikkönä maksaisi seuraavaa. - Ajoneuvon kustannukset? - Ensihoitajia 6 kappaletta, kustannukset vuodessa n. 223 000 euroa/vuosi, edellyttäen uusia työntekijöitä, jotka ovat ensihoitajia. - Defibrillaattorit 3 x 20 000= 60 000 Kustannuksia alkuun 283 000 euroa ja kun defibrillaattorien kustannukset vähennetty pois, jäisi kustannuksia 223 000 euroa / vuosi. Yllä olevan laskelman mukaan säästöä tulisi vuodessa 77 000 euroa. Tästä laskelmasta puuttuu vielä ajoneuvon kustannukset. 6 TERVEYS JA PERUSTURVAN PALVELUALUEET KUOPIOSSA Terveydenhuollon palvelualue kattaa terveydenhuollon peruspalveluiden avo- ja sairaalahoidon sekä mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä palvelualueen omat tukipalvelut. Palvelualue tuottaa 9

kasvun ja oppimisen tuen järjestämisvastuulla olevat lastenneuvolan, kouluterveyden ja opiskeluterveydenhuollon (pl. ammattikorkeakoulu) palvelut sekä lähetteettömät ns. matalan kynnyksen psykososiaaliset terveyspalvelut. Palveluilla tuetaan ja edistetään kaikkien ikä- ja väestöryhmien hyvinvointia järjestämällä laadukkaat ja riittävät peruspalvelut. Erityisesti paneudutaan lapsiperheiden hyvinvointiin, vanhusten toimintakyvyn parantamiseen, päihteettömyyden ja mielenterveyden edistämiseen sekä hoitamaan ammattitaidolla ja asiakaslähtöisesti niin fyysisiä kuin psyykkisiäkin sairauksia. Perusturvan palvelualue kattaa lastensuojelun ja lapsiperheiden kotipalvelun, aikuissosiaalityön ja työllistymisen palvelut, taloudellisen tuen sekä vanhus- ja vammaispalvelut. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden (perheet, joissa 0 17-vuotiaita lapsia) ja työikäisten hyvinvointia edistetään peruspalvelujen avulla sekä erityistilanteissa ammatillisena erityistukena. Lastensuojelu edistää lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia tukemalla vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa. Nuoret, erityisesti ammatillisessa koulutuksessa opiskelevat, ja työikäiset saavat tarvitsemaansa tukea mielenterveyden ja päihteettömyyden edistämiseksi myös perusturvan palveluissa. Aikuisten parissa tehtävällä varhaisella puuttumisella, tuella ja sosiaalityöllä ehkäistään sosiaalisten ongelmien syntyä ja vähennetään niiden aiheuttamia haittoja. Tavoitteena on asiakkaan mahdollisimman itsenäinen pärjääminen ja sosiaalityön palveluista riippumaton arki. Vanhus- ja vammaispalvelut tukevat kuopiolaisten kotona ja kodinomaisissa olosuhteissa asumista. Palvelut kohdennetaan tasapuolisesti palvelutarpeen, arvioinnin ja ohjauksen mukaisesti palveluiden piiriin hyväksytyille kriteerit täyttäville asiakkaille (määrärahasidonnaiset palvelut). Lakisääteisissä palveluissa painopiste on kotihoidossa laitoshoidon sijaan. Kuopion kaupungilla on kuusi palvelualuetta: - hyvinvoinnin edistämisen palvelualue - kasvun ja oppimisen palvelualue - kaupunkiympäristön palvelualue - perusturvan palvelualue - terveydenhuollon palvelualue - vetovoimaisuuden palvelualue Palvelualue on hallinnollinen kokonaisuus, joka tuottaa itse tai järjestää palvelut kunnan jäsenille tai muille palveluiden käyttäjille. Palvelualue hoitaa myös toimialaansa kuuluvat viranomaistehtävät. 10

Terveydenhuollon palvelualue palvelualuejohtaja: Markku Tervahauta Avohoidon palvelut kuntoutusjohtaja: Mikko Korhonen Sairaalapalvelut kuntoutusjohtaja: Mikko Korhonen terveysjohtaja: Jari Saarinen Mielenterveys- ja päihdepalvelut Vastaanottoyksikkö va. ylilääkäri: Pertti Lipponen Suunterveydenhuolto- yksikkö ylihammaslääkäri: Maija Tulla Terveydenhoitoyksikkö terveydenhoidon palvelujen päällikkö: Kristiina Mäki Kuntoutusyksikkö Poliklinikkatoiminnan yksikkö ylilääkäri: Tuija Jääskeläinen Osastohoidon yksikkö ylilääkäri: Tuija Jääskeläinen Kotiutusyksikkö ylilääkäri: Tuija Jääskeläinen Lasten mielenterveys- yksikkö apulaisylilääkäri: Saija Roine Nuorten mielenterveys- yksikkö apulaisylilääkäri: Saija Roine Aikuisten mielenterveys- yksikkö (KPK) ylilääkäri: Jarmo Pajula Päihdeyksikkö kuntoutuspäällikkö: Roine Maija ylilääkäri: Jarmo Pajula Perusturvan palvelualue palvelualuejohtaja: Markku Tervahauta Vanhus- ja vammaispalvelut Lapsiperhepalvelut Aikuissosiaalityön palvelut 11

kuntoutusjohtaja: Mikko Korhonen ja perusturvajohtaja: Mari Antikainen perusturvajohtaja: Mari Antikainen perusturvajohtaja: Mari Antikainen Vanhusten ja vammaisten palveluohjausyksikkö va. palveluohjauspäällikkö: Tiina Kallio Vanhusten hoivapalvelut kotihoidon päällikkö: Merja Ylönen va. vammaispalvelupäällikkö: Tarja Hoffrén Sosiaalipäivystysyksikkö Mar- lastensuojelupäällikkö: ketta Kolari Avo- ja jälkihuoltoyksikkö Mar- lastensuojelupäällikkö: ketta Kolari Sijaishuoltoyksikkö Mar- lastensuojelupäällikkö: ketta Kolari Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Riita- ja rikosasiain sovitteluyksikkö Sosiaalityön yksikkö aikuissosiaalityön Pirjo Oksanen päällikkö: Taloudellisen tukemisen yksikkö aikuissosiaalityön Pirjo Oksanen Maahanmuuttajayksikkö aikuissosiaalityön Pirjo Oksanen Työllistymisen yksikkö päällikkö: päällikkö: Mar- lastensuojelupäällikkö: ketta Kolari pääl- työllistymispalvelujen likkö: Pirjo Oksanen Perheoikeudellinen yksikkö Mar- lastensuojelupäällikkö: ketta Kolari 7 PELASTUSLAITOKSEN ORGANISAATIO Kuopion kaupunginvaltuusto Kuopion kaupunginhallitus 12

Pohjois-Savon aluepelastuslautakunta Pelastusjohtaja Jukka Koponen Johtoryhmä Työhyvinvointitoimikunta Johtotiimi Henkilöstö- ja hallintopäällikkö Reija Huttunen Hallintosihteeri Kirsti Tarvainen Riskienhallintapäällikkö Paavo Tiitta Riskienhallinta Tekniikka ja kiinteistö Turvallisuusviestintä Valvonta ja palotarkastus Varautuminen ja valmius Pelastuspäällikkö Erkki Asikainen Ensihoitopäällikkö Jukka Hartikainen Tiimit ja ohjaajat Pelastustoimen toimialueet ja ensihoidon toimialueet 13

8 KUOPION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖMÄÄRÄ Vuoden 2014 lopussa kaupungin palveluksessa oli 5724 henkilöä. Vuodesta 2011 vuoteen 2014 koko henkilöstön määrä väheni 132 henkilöllä. Vakinaisen henkilöstön osuus koko henkilöstömäärästä on 81,3 %. Vakinaisen henkilöstön suurin ikäryhmä vuoden 2014 lopussa oli 50 54-vuotiaat (855 henkilöä). Naisten osuus vakinaisesta henkilöstöstä 31.12.2014 oli 74 % (3450 naista, 1205 miestä) Pelastuslaitoksella henkilöstöä on päätoimisesti ensihoidossa koko pelastuslaitoksessa 56 henkilöä, sisältäen Varkauden ja Suonenjoen paloasemien ensihoitoyksiköt. Näistä 56 henkilöstä Kuopion paloasemalla toimii 32 henkilöä, sisältäen 10 ensihoitaja-palomiestä, jotka siis ovat ajoittain myös pelastuspuolella palomiehen tehtävissä. 9 ENSIHOITOTEHTÄVÄT KUOPION PALOASEMALLA 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 2012 2013 2014 2015 Ensihoitotehtävät Kuopio Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 2012 1331 1311 1353 1193 1368 1293 1426 1421 1260 1344 1305 1406 16011 Kertymä vuodessa yhteensä Seurantajaks o-kertymä kpl 2013 1348 1286 1338 1215 1310 1378 1290 1392 1227 1266 1461 1516 16027 16027 2014 1375 1330 1384 1337 1580 1507 1670 1559 1520 1518 1512 1506 17798 17798 11,05 2015 1518 1460 1493 1517 1505 1483 1510 1444 1349 1449 1592 1507 17827 17827 0,16 kk muutos 10,4 9,8 7,9 13,5-4,7-1,6-9,6-7,4-11,3-4,5 5,3 0,1 Muutos seurantajaksolla % Muutos vuodessa % 14

10 POHDINTA Oman ajatteluni mukaan sekä karkeiden laskelmien ja hoidon jatkuvuuden kannalta, hoidontarpeenarviointi kannattaa tehdä kotisairaanhoidon omana toimintana. Ulkopuolelta, kuten pelastuslaitokselta tai sairaanhoitopiirin ensihoitokeskukselta, otettu hoidontarpeenarvioinnin yksikkö säästää vähemmän ja ei ole niin integroitunut kokonaisvaltaiseen kotisairaanhoidon toimintaan. Kotisairaanhoidon sisäinen kokonaisvaltainen asiakkaan hoitaminen, tutkiminen sekä jatkohoitojen järjestäminen on tiiviimpää ja asiakkaan kannalta inhimillisempää. Hoito on laadukkaampaa, kun tutut hoitajat tekevät potilaan kannalta tarvittavia hoitopäätöksiä. Kotisairaanhoito työpaikkana saisi lisää arvostusta, sekä saisi sairaanhoitajien keskuudessa halukkuutta työpaikkana. Kun samaan yhteistyöhön liitetään valvomo toiminta sekä ympärivuorokautinen lääkäripoolitoiminta, saadaan asiakkaan kannalta täydellinen ja kokonaisvaltainen hoidontarpeenarviointi paketti. Kotona annettavat erikoissairaanhoidolliset hoidot, kuten laskimoon annettavat antibiootit, potilaan kivun hoito, onnistuvat ympärivuorokauden katkeamattomasti ja aikataulussa ilman häiriötekijöitä, laadukasta hoitoa sekin. Ensihoitotoiminta keskittyy sille tarkoitettuun perustehtäväänsä ja kotisairaanhoidon hoidontarpeenarvion jälkeisiin tarvittaviin toimenpiteisiin, kuten kuljetukset lopulliseen hoitopaikkaan. Kotisairaanhoito on tehnyt tarvittavat tutkimukset kohteessa tuntien asiakkaansa anamneesin ja terveydentilan muutokset hyvin. Myös ensihoitotehtävämäärien kehitys on nouseva trendi. Tehtävämääriin vaikuttaa selkeästi varsinkin kesäajan tapahtumat sekä kesäkelit eli sää. Tämän hetkisen tilaston perusteella tehtävämäärien nousu olisi nyt pysähtynyt, mutta tämä voi olla myös harha. Alkuvuosi 2016 on ollut kiireellinen jälleen, mutta tähän ei vielä ollut tilastoja saatavilla. Ensihoitajien työkuormittavuutta sekä työssä jaksamista on ajateltava myös, ennen kuin lisätään heille suunnitelmissa olevia saattohoidon tehtäviä sekä mahdollisia muita operatiivisen toiminnan ulkopuolelta tulevia tehtäviä. Käyttöasteprosentit ensihoitoyksiköillä ovat vielä Kuopiossa inhimillisellä tasolla, en näkisi mitään syytä että niitä pitäisi nostaa. Pelastuslaitoksilla on muitakin talon sisällä olevia tehtäviä, vaikka ensihoitoon ei varsinaista päiväohjelmaa olekaan. Esimerkkinä työvuorojen aikainen koulutus ja päivittäiset toiminnat kuten ajoneuvojen korjaukset ja siivoukset, varastojen täydennykset sekä muut päivittäistä toimintaa tukevat toiminnat. Kotisairaanhoidon sairaanhoitajat koulutetaan Pohjois-Savon pelastuslaitoksen avulla hoidontarpeenarviointiin kaupungin sisäisenä koulutuksena Neulamäen paloasemalla hoitotason ensihoitajien toimesta. Tällä koulutuksella saadaan laajemmin lisää hoidontarpeenarvioinnin ammattilaisia lisääntyvään ikäihmisten hoidonohjauksen tarpeeseen. Tarkoituksena kehittää kokonaisvaltaista pakettia ikäihmisten kotona asumiselle ja hoidontarpeenarvioinnille. Valmiiseen kotisairaanhoidon toimintaan tehtäisiin tarvittavia muutoksia, ilman uusia 15

kalliita ja ulkopuolisia, asiakkaalle vieraita ratkaisuja. Kotisairaanhoito on tärkeässä osassa mietittäessä tulevaisuudessa hoitojen kustannuskehitystä sekä hoidon laatua asiakkaan kannalta. Asiakashan on ajattelun keskiössä ykkösprioriteetti. Kuten yllä olevista kaavoista voi todeta, ikäihmisten määrä kasvaa Kuopiossa muiden isojen kaupungin tavoin. Nyt on korkea aika järjestellä ikäihmisten hoito mahdollisimman kokonaisvaltaisesti, taloutta ja inhimillisyyttä, ajatellen. Kotisairaanhoito on asiakkaiden mielestä tuttu ja turvallinen sekä luotettava yksikkö. Sitä ei pidä mennä sotkemaan uusilla yksiköillä, jolloin turvallisuuden tunne asiakkailta katoaa. Hoidon laatua on tuttu ja turvallinen ympäristö, jossa toimivat ne tutut ja turvalliset hoitajat, jotka tuntevat asiakkaansa ja osaavat antaa myös henkistä tukea/hoitoa asiakkaan tarpeisiin. Yhteistyö ensihoidon ja kotisairaalatoiminnan kanssa kehittyisi terveeseen suuntaan koulutusyhteistyön kautta. Kotisairaanhoidon henkilökunta lääkäreineen voisi pitää koulutusta ikäihmisten hoidoista sekä tutkimisesta. Ensihoito antaisi koulutusta hoidontarpeenarvioinnin tekemisestä sekä laiteteknisistä asioista. Myös työkiertoa voisi ajatella ensihoidon ja kotisairaanhoidon kesken. Yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää lisääntyvien ikäihmisten myötä. Jos jopa 25% ikäihmisten päivystyskäynneistä pystyttäisiin hoitamaan kotona tai 1-3 vuorokauden kuluessa virka-aikana, saataisiin terveydenhuollosta huomattavat säästöt, joita on edes mahdoton arvioida tarkasti. Koti on monelle se paikka, jossa halutaan asua elämänkaaren loppuun asti ja siihen meidän terveydenhuollon ammattilaisten on panostettava nyt ja tulevaisuudessa entistä enemmän. Kuopiossa on suunnitelmissa aloittaa myös lääkäripooli kokeilu, jossa lääkäri tekee tarvittaessa myös kotikäyntejä. Kotisairaanhoidon ja kotisairaanhoidon ympärivuorokautisen lääkärin saumattoman yhteistyö avulla, saadaan turvallista ja laadukasta hoitoa asiakkaille kotiin. Kustannukset tulevat räjähdysmäisesti kasvamaan, jos asialle ei saada akuutisti tehtyä järkeviä kustannustehokkaita ja asiakaslähtöisiä ratkaisuja. Tällä asialla on oikeasti kiire, ei auta enää vatuloida! 16

LÄHTEET http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980 TERVEYDENHUOLTOLAKI 30.12.2010/1326 25. Finlex. Lainsäädäntö. [Viitattu 2014-02-17]. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326 OHJEISTUS KOTISAIRAALATOIMINNASTA 2013. Kuopion kaupunki. Hallinnollinen ohje. Terveyden-huollon palvelualue. Sariaanhoitajapalvelut/ Yl Tuija Jääskeläinen. MUHONEN, Tuula 2012. Osastonhoitaja. Kotiutusyksikön toiminnan kehittäminen kotisairaala toiminnan vaatimuksiin. Savonia-ammattikorkeakoulu. Terveysala. Kehittämistyö. KANANOJA, Aulikki 2012-09-06. Etiikka sosiaali- ja terveysalan yhteistyössä. Asiakas ja potilasturval-lisuus ammattieettisenä haasteena [verkkojulkaisu]. ETENEn, Lääkäriliiton, Talentian ja Tehyn semi-naari Helsinki. [Viitattu 2014-02-17.] Saatavissa: http://www.etene.fi/c/document_library/get_file?folderid=269329&name=dlfe-4406.pdf ISOHERRANEN, Kaarina, REKOLA, Leena ja NURMINEN, Raija 2008. Enemmän yhdessä, moniamma-tillinen yhteistyö. 1. painos. Helsinki: WSOY Oppimateriaalit Oy. HALONEN, Marita 2012. Kotisairaalatyyppinen hoito asiakkaan kokemuksia tehostetusta kotisai-raanhoidosta. Kuopio: Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos. Pro gradu tutkielma. Vanhuus ja oikeus. (Mäki-Petäjä-Leinonen & Nieminen 2014: 15, 16.) http://www.kuopio.fi/c/document_library/get_file?uuid=71c19144-f349-4452-8a98-23ea094fe4ab&groupid=12167 17

(ETENE- julkaisuja 2008.) KUOPION KOTISAIRAALAPILOTTIHANKE; SAIRAANHOITAJIEN JA ENSIHOITAJIEN YHTEISTYÖN TOI- MIVUUS JA AMMATILLISET VALMIUDET, opinnäytetyö, Savonia AMK.) http://www.kuopio.fi/c/document_library/get_file?uuid=71c19144-f349-4452-8a98-23ea094fe4ab&groupid=12167 Keskustelu Pohjois-Savon pelastuslaitoksen ensihoitopäällikön Jukka Hartikainen 19.11.2015 kanssa. https://www.kuopio.fi/documents/12167/3231612/ta+2015_kvn+p%c3%a4%c3%a4t%c3%b6s.pdf http://www.kuopio.fi/web/organisaatio https://www.kuopio.fi/web/kaupunkitietoa/henkilostokertomus Vanhuspalveluiden lääkärityön uudelleen järjestely, Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015, 16.06.2015, 63, Asianro 4565/06.00.00/2015 18