1 Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi tueksi taloudellisissa vaikeuksissa oleville henkilöille tai perheille tilanteissa, joissa henkilön tai perheen tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin päivittäisiin menoihin. toimeentulotuen tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotukilain mukaan jokaisella on ensisijaisesti velvollisuus pitää huolta itsestään ja elatuksestaan kykynsä mukaan. Lisäksi muussa lainsäädännössä (mm. avioliittolaki, laki lapsen elatuksesta) säädetään velvollisuudesta pitää huolta puolison sekä alaikäisten biologisten ja adoptoitujen lasten elatuksesta. Toimeentulotuki turvaa yksilölle ja perheelle vähintään elämiseen kuuluvan vähimmäistason. Ennen toimeentulotuen myöntämistä selvitetään, voiko hakija saada muita tuloja tai sosiaaliturvan etuuksia. Tällaisia tuloja tai etuuksia ovat esimerkiksi palkka, työmarkkinatuki, eläke, sairauspäiväraha, asumistuki ja opintotuki. Lisäksi toimeentulotuen myöntämiseen vaikuttavat hakijan käytettävissä olevat realisoitavat varat, kuten rahastot, säästöt, talletukset sekä muu omaisuus. Tuloina ei oteta huomioon muun muassa äitiysavustusta, kansaneläkelain mukaista hoitotukea, vammaistukea, lapsen hoitotukea, eikä työllisyyskurssin ajalta maksettavaa ylläpito- /kulukorvausta, korotusosaa tai muutosturvalisää. Toimeentulotukea myönnettäessä käytetään yksilökohtaista harkintaa. Tukea voidaan myöntää, mikäli se katsotaan asiakkaan sen hetkisen tilanteen perusteella tarpeelliseksi. Tuen määrä lasketaan sosiaalitoimistossa toimeentulotukilaskelmalla. Internetissä on toimeentulotukilaskureita, joilla voi arvioida mahdollisuuttaan saada toimeentulotukea. Laskurilla saatava tulos on suuntaa antava, sillä se ei huomioi esimerkiksi paikkakuntaisia eroja hyväksyttävissä asumismenoissa. Toimeentulotukea haetaan kirjallisesti hakulomakkeella oman asuinkunnan sosiaalitoimistosta. Tukea voi hakea myös sähköisesti. Ohjeet sähköisen hakemuksen täyttämiseen ovat kaupungin www-sivuilla. Sähköisen hakemuksen laatiminen edellyttää verkkopankkitunnuksia.
2 Toimeentulotuki muodostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta sekä ehkäisevästä toimeentulotuesta. Perustoimeentulotuki Kun henkilö hakee toimentulotukea, lasketaan ensin yhteen kaikki hakijan ja hänen perheenjäsentensä käytettävissä olevat nettotulot ja varat. Nettotulot on rahamäärä, joka henkilölle jää käyttöön sen jälkeen kun kuukausituloista on vähennetty verot. Näistä tuloista vähennetään ruokaan ja muihin perusmenoihin varattu summa. Summaa sanotaan toimeentulotuen perusosaksi. Perusosan suuruus on määritelty laissa. Toimeentulotuen perusosat ja alennetut perusosat 1.1.2015 alkaen ovat: täysi perusosa alennettu perusosa -20 % alennettu perusosa -40 % euroa/kk euroa/kk euroa/kk Yksin asuva henkilö 485,50 388,40 291,30 Yksinhuoltaja 534,05 427,24 320,43 Muu 18 vuotta täyttänyt henkilö Avio- ja avopuolisot kumpikin 412,68 330,14 247,61 Vanhempansa luona asuva 18 vuotta täyttänyt henkilö 354,42 283,54 212,65 10-17 vuotias: ensimmäinen lapsi 339,85 toinen lapsi 315,58 kolmas lapsi tai sitä useampi lapsi 291,30 0-9 vuotias: ensimmäinen lapsi 305,87 toinen lapsi 281,59 kolmas lapsi tai sitä useampi lapsi 257,32
3 Toimeentulotuen perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat: ruoka vaatteiden osto, pesu ja korjaus sekä kodin siivousaineet parturi- ja kampaamomaksut, henkilökohtainen puhtaus ilman lääkärin määräystä apteekista hankitut lääkkeet ja pienet hoitotarvikemenot paikallisliikenteen käyttö, pienet virkistys- ja harrastusmenot sanomalehti-, puhelin-, internet- sekä mahdolliset tv-ohjelmapakettien menot Toimeentulotuen perusosan suuruuteen vaikuttaa mm. se, onko hakija yksinasuva, yhteisasuja, yksinhuoltaja, onko hänellä puolisoa tai asuuko hakija vanhempiensa luona. Lapsille myönnetään erisuuruinen perusosa riippuen lapsen iästä ja siitä, montako lasta perheessä on. Toimeentulotuen perusosaa voidaan myös alentaa. Perusosaa alennetaan, jos hakija esimerkiksi kieltäytyy ilman perusteltua syytä hänelle tarjotusta työstä tai muusta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä. Työvoimapoliittinen toimenpide voi olla esimerkiksi työharjoittelu tai koulutus. Jos henkilö kieltäytyy toistuvasti toimenpiteistä, toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa lisää. Perusosaa voidaan alentaa toimeentulotukea saavilta opiskelijoilta esimerkiksi silloin, kun opinnot ovat viivästyneet eivätkä etene yhdessä laaditun suunnitelman mukaisesti. Perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina voidaan ottaa huomioon tarpeellisen suuruisina muun muassa asumismenoja, kuten vuokra, vesi-, sähköja lämmitysmaksut, kotivakuutusmaksu sekä vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. Vähäistä suurempia terveydenhuoltomenoja ovat esimerkiksi lääkärin määräämät sairauden hoitoon tarkoitetut lääkkeet sekä terveydenhuoltoon liittyvät maksut. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso asuinseudulla. Asumismenoja voidaan huomioida vuokra-asunnossa asumisen lisäksi myös omistusasunnossa asumiseen. Perheen kohtuullinen, toimeentulotuessa hyväksyttävä vuokra perheen koon mukaan on Joensuun alueella vuonna 2015: 1 hlö 470 3 hlö 700 5 hlö 900 7 hlö 1060 2 hlö 590 4 hlö 770 6 hlö 980 8 hlö 1150 Kaikki menot eivät ole toimeentulotuessa huomioon otettavia menoja. Tällaisia menoja ovat esimerkiksi autoon liittyvät menot, sakkojen maksaminen, muiden kuin asuntolainojen korot, jäännösverot, laskujen myöhästymismaksut ja ulosottomaksut.
Jos hakijan tulot ovat pienemmät kuin hyväksyttävät yhteenlasketut menot (perusosaan kuuluvat menot + muut perusmenot), hakijalla on oikeus saada toimeentulotukea. Maksettava toimeentulotuki on toimeentulotuessa hyväksyttävien menojen sekä tulojen ja varojen välisen erotuksen suuruinen. Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki Hakijalle voidaan myöntää myös täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea. Tuki myönnetään sosiaalitoimistossa tehtävän yksilökohtaisen harkinnan perusteella, minkä vuoksi tarkempia myöntämisperusteita ja euromääräisiä rajoja ei voida aina määritellä. Harkinta perustuu kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan laatimaan toimeentulotuen sovellusohjeeseen. Täydentävää toimeentulotukea voidaan myöntää henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuviin menoihin, joiden harkitaan edistävän henkilön tai perheen itsenäistä suoriutumista. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista sairautta tai lapsen harrastustoimintaan liittyviä erityistarpeita. Esimerkkejä täydentävällä toimeentulotuella katettavista menoista ovat takuuvuokra, muutosta aiheutuvat kustannukset, hautajaiskustannukset sekä lapsen hoitoon ja tapaamiseen liittyvät menot. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on taloudellisissa vaikeuksissa edistää henkilön ja perheen omatoimista suoriutumista ja ehkäistä syrjäytymistä sekä pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Toimeentulotukihakemuksen liitteet Hakemukseen on liitettävä riittävät selvitykset hakijan ja perheenjäsenten tuloista, menoista ja elämäntilanteesta. Tarvittavien liitteiden puuttuminen viivästyttää toimeentulotukihakemuksen käsittelyä. Tarvittavia liitteitä ovat esimerkiksi tiliotteet myös S-tili, tositteet menoista joihin hakee toimeentulotukea, verotuspäätös ja selvitys mahdollisesta työsuhteen tai koulutuksen alkamisesta tai päättymisestä. Tarkan listan tarvittavista liitteistä saa sosiaalitoimistosta. Hakemuksen mukana toimitetut alkuperäiset liitteet palautetaan hakijalle toimeentulotukipäätöksen mukana. Toimeentulotukipäätös Hakijalla on oikeus saada toimeentulotukipäätös seitsemän arkipäivän kuluessa. Tämä edellyttää, että hakemuksessa on kaikki päätöksenteossa tarvittavat selvitykset. Kiireellisessä tilanteessa päätös on tehtävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Esimerkkejä kiireellisestä tilanteesta ovat kriisitilanteet perheessä sekä ta- 4
louteen, asumiseen ja ravintoon liittyvissä asioissa. Hakemuksen kiireellisyys määritellään sosiaalitoimistossa tilanteesta saatujen tietojen perusteella. Toimeentulotukipäätökseen voi hakea oikaisua Jos hakija on tyytymätön sosiaalitoimiston tekemään toimeentulotukipäätökseen, hän voi hakea päätökseen oikaisua. Oikaisua haetaan vapaamuotoisella kirjallisella hakemuksella kahden viikon (14 vrk) kuluessa kirjallisen päätöksen saamisesta, 1.4.2015 alkaen oikaisun jättämisaika muuttuu 30 vrk:n pituiseksi. Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava päätös, johon haetaan oikaisua, sekä selvitys, millaista oikaisua vaaditaan ja millä perusteilla sitä vaaditaan. Oikaisuvaatimuksen voi jättää sosiaalitoimistoon. Puutteelliseen oikaisuvaatimukseen pyydetään lisätietoja ennen asian käsittelyä. Toimeentulotuen takaisinperintä Myönnettyä toimeentulotukea ei yleensä peritä takaisin tuen saajalta. Joissakin tilanteissa toimeentulotuki saatetaan periä takaisin. Takaisinperintä voi tulla kysymykseen esimerkiksi silloin jos 1) tuen saajalla on sellaisia tuloja, varoja tai omaisuutta, joka ei ole hänen käytettävissään vielä tukea myönnettäessä tai jos 2) tuen saaja on tahallisesti antanut hakemuksessaan vääriä tietoja. 5
6 ESIMERKKEJÄ TOIMEENTULOTUEN LASKEMISESTA Esimerkki 1 Toimeentulotukea hakee perhe, jossa isä on työtön ja saa työmarkkinatukea. Äiti on kotiäiti ja saa vanhempainpäivärahaa sekä kotihoidontukea. Perheeseen kuuluu lisäksi 6-vuotias ja alle 1-vuotias lapsi. Perhe saa asumistukea ja lapsilisää. Tulot Euroa/kk Työmarkkinatuki 649,12 12 (20 pv:n perusteella, vertaa esimerkki 3) Vanhempainpäiväraha 508,30 Kotihoidontuki 206,96 Asumistuki 555,11 Lapsilisät 201,55 Tulot yhteensä 2 121,04 Menot Perusosat isä äiti ensimmäinen lapsi toinen lapsi 412,68 412,68 305,87 281,59 Vuokra (tosite) 950 / kk 770,00 hyväksytään 4 henkilön ruokakunnalle Vesimaksu (tosite) 60 / kk 60,00 voidaan hyväksyä enintään 20 / hlö / kk Puhelinlasku 90 / kk ei hyväksytä menona, sisältyy perusosaan Ostettu bussilippu 60 /kk ei hyväksytä menona, sisältyy perusosaan Internet-maksu 35 / kk ei hyväksytä menona, sisältyy perusosaan Ostettu vaatteita 95 / kk ei hyväksytä menona, sisältyy perusosaan Menot yhteensä 2702,82 hyväksytyt menot yhteensä 2242,82 Toimeentulotuki (tulojen ja hyväksyttävien -121,78 menojen erotus) Päätös toimeentulotuesta esimerkki 1: Hakijalla on oikeus toimeentulotukeen. Toimeentulotukilaskelma on alijäämäinen, eli kun hyväksytyistä tuloista on vähennetty hyväksytyt menot, jää laskelma miinusmerkkiseksi. Myönnetään toimeentulotukea kuukaudeksi 121,78 euroa. Lisäksi myönnetään päätöksen voimassaoloaikana erääntyvät kohtuulliset sähkölaskut sekä omavastuuosuus julkisen terveydenhuollon potilasmaksuista ja lääkärin sairauden hoitoon määräämistä lääkkeistä.
7 Esimerkki 2 Toimeentulotukea hakee yksinasuva opiskelija, jolla on tulona opintotuki. Opintotukeen kuuluvat opintoraha, opintolaina sekä asumislisä. Tulot Euroa /kk Opintoraha 298,00 Asumislisä 201,60 Opintolaina 400,00 Tulot yhteensä 899,60 Menot Perusosa 485,50 Vuokra 450,00 Reseptilääkkeet 65,00 Menot yhteensä 1 000,50 Toimeentulotuki (tulojen ja hyväksyttävien menojen erotus Päätös toimeentulotuesta esimerkki 2: -100,90 Hakijalla on oikeus toimeentulotukeen. Toimeentulotukilaskelma on alijäämäinen, eli kun hyväksytyistä tuloista on vähennetty hyväksytyt menot, jää laskelma miinusmerkkiseksi. Myönnetään toimeentulotukea kuukaudeksi 100,90 euroa. Opintotukeen oikeutetun täysi-ikäisen opiskelijan tuloksi lasketaan aina opintorahan lisäksi myös opintolaina, mikäli hakijalla on mahdollisuus sen saamiseen.
8 Esimerkki 3 Toimeentulotukea hakee yksinasuva työtön henkilö, jolla on tulona työmarkkinatuki sekä asumistuki. Hakijalle on maksettu hakukuukautena kaksi 20 päivän työmarkkinatuloerää. Tulot Euroa/kk Työmarkkinatuki 524,80 (maksettu 2 x kk 564,16 (kuukausitulon muuntokerroin 21,5) aikana Asumistuki 348,98 Tulot yhteensä 913,14 Menot Perusosa 485,50 Vuokra 460,00 Menot yhteensä 945,50 Toimeentulotuki (tulojen ja hyväksyttävien -32,36 menojen erotus Päätös toimeentulotuesta esimerkki 3: Hakijalla on oikeus toimeentulotukeen. Toimeentulotukilaskelma on alijäämäinen, eli kun hyväksytyistä tuloista on vähennetty hyväksytyt menot, jää laskelma miinusmerkkiseksi. Myönnetään toimeentulotukea kuukaudeksi 32,36 euroa. Hakijan työmarkkinatukitulon muuttamisessa kuukausituloksi on käytetty kerrointa 21,5. Ansiosidonnainen päiväraha-, peruspäiväraha- ja työmarkkinatukitulo maksetaan pääsääntöisesti 20 päivän jaksoissa arkipäiviltä. Tästä seuraa, että pitempään työttömyysturvan päivärahaa saavilla on vuodessa yksi kuukausi, jolloin henkilö saa kaksi 20 päivän päivärahaerää. Tämän vuoksi työttömyysturvan päivärahan muuntamisessa kuukausituloksi käytetään kerrointa 21,5 siitä kuukaudesta alkaen, jona päiväraha on maksettu kaksi kertaa (kuukausina, jolloin henkilö on saanut toimeentulotukea). Lähteet Laki toimeentulotuesta 30.12.1997/1412. Saatavilla www-muodossa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971412 Toimeentulotuki. Opas toimeentulotukilain soveltajille. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:4. Saatavilla www-muodossa: http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderid=6511564&name=dlfe- 25836.pdf Toimeentulotuen soveltamisohjeet. Joensuun kaupunki. Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.12.2014. Saatavilla www-muodossa: http://webdynasty.jns.fi/djulkaisu/kokous/2014570-14-2.pdf