ROSK N ROLL OY AB BIOJÄTTEEN ERILLISKERÄYKSEN ELINKAARIARVIO

ROSK N ROLL OY AB BIOJÄTTEEN ERILLISKERÄYKSEN ELINKAARIARVIO LOPPURAPORTTI 15.6.2010 P11303

SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 2 1 JOHDANTO 3 1.1 Rosk n Roll Oy Ab 3 1.2 Tausta 3 1.3 Lähtötiedot 4 1.4 Päästölaskennasta 5 1.5 Energiantuotannon ja kulutuksen huomioiminen 5 2 BIOJÄTTEEN KERÄYS JA KULJETUS MUNKKAALLE 7 2.1 Nykytila 7 2.1.1 Asukas-, kiinteistö- ja jätemäärät 7 2.1.2 Biojätteen keräys ja kuljetus 8 2.1.3 Biojätteen käsittely 10 2.2 Tehostettu keräys 10 2.2.1 Asukas-, kiinteistö- ja jätemäärät 10 2.2.2 Biojätteen keräys ja kuljetus 11 2.3 Erilliskeräyksen lakkauttaminen 13 2.4 Yhteenveto keräyskattavuuden vaikutuksista 13 3 KÄSITTELYVAIHTOEHDOT 16 3.1 Mädätys Forssassa 17 3.1.1 Siirtokuormaus 17 3.1.2 Mädätys 17 3.1.3 Energiantuotannon päästöhyvitykset 18 3.1.4 Mädätteen hyötykäyttö 19 3.1.5 Yhteenveto: Mädätys Forssassa 19 3.2 Mädätys ja kompostointi Espoossa 21 3.2.1 Siirtokuormaus 21 3.2.2 Mädätys 21 3.2.3 Energiantuotannon päästöhyvitykset 22 3.2.4 Mädätteen käsittely 23 3.2.5 Mädätteen hyötykäyttö 24 3.2.6 Yhteenveto: Mädätys Ämmässuolla 25 3.3 Mädätys Munkkaalla 27 3.3.1 Siirtokuormaus 27 3.3.2 Mädätys 27 3.3.3 Energiantuotannon päästöhyvitykset 27 3.3.4 Mädätteen hyötykäyttö 28 3.3.5 Yhteenveto: Mädätys Munkkaalla 28 3.3.6 Yleistä mädätteen käytöstä 29 3.4 Poltto Vantaalla 30 3.4.1 Siirtokuormaus 30 3.4.2 Biojätteellä tuotettu energia 31 3.4.3 Korvattu sähkö ja lämpö 33 3.4.4 Yhteenveto: Poltto Vantaalla 34 4 YHTEENVETO 36 4.1 Biojätteen käsittelymenetelmien vertailu 36 4.2 Virhelähteet 38 4.2.1 Biojätesaanto 38 4.2.2 Keräys ja kuljetus 38 4.2.3 Käsittelymenetelmät 40 5 JOHTOPÄÄTÖKSET 41 Lähteet 42 1

TIIVISTELMÄ Selvityksessä vertaillaan n tapaan Länsi-Uudenmaan alueella toimivan jätehuoltoyhtiön biojätteelle soveltuvien käsittelyketjujen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Käsittelyvaihtoehtojen KHKpäästötaseissa on otettu huomioon myös käsittelyprosesseissa syntyvän energian hyötykäytöllä saavutettavat KHK-päästöjen hyvitykset, jotka ovat seurausta fossiilisten polttoaineiden korvaamisesta. Biojätteen erilliskäsittelyvaihtoina tarkastellaan mädätystä kolmessa eri mädätyslaitoksessa. Erilliskäsittelylle vaihtoehtoisena biojätteen käsittelymenetelmänä tarkastellaan biojätteen polttoa sekajätteen mukana arinapolttolaitoksessa. Selvityksessä on myös arvioitu biojätteen erilliskeräysjärjestelmän kattavuuden vaikutuksia keräyksestä ja kuljetuksesta aiheutuviin KHKpäästöihin. Biojätteen käsittelyvaihdoista poltto on ilmastovaikutuksiltaan suotuisin, sillä sen KHK-päästötase on vertailtavista käsittelyketjuista selvästi negatiivinen. Tämä johtuu siitä, että jätteenpolttolaitos on kaukolämmön peruskuormaa tuottava yhteistuotantolaitos ja sen tuottamalla sähköllä ja lämmöllä korvataan fossiilista energiantuotantoa. Biojätteen erilliskeräyksestä luopuminen vähentää myös biojätteen keräyksestä ja kuljetuksesta aiheutuvia KHK-päästöjä. sisältävissä käsittelyvaihtoehdoissa keräysten ja kuljetusten osuus on merkittävin KHK-päästöjen lähde. Käsittelypaikan etäisyydellä keräysalueesta ei ole suurta merkitystä kuljetuksista syntyviin KHK-päästöihin etäisyyden ollessa alle 100 km. Polton tapaan myös mädätysprosessissa tuotettu sähkö voi korvata fossiilista sähköntuotantoa, mutta lämmölle ei aina ole paikallisesti kysyntää. laajentaminen haja-asutusalueelle lisää biojätehuollosta aiheutuvia KHK-päästöjä merkittävästi. Tämä johtuu siitä, että haja-asutusalueen biojätteen keräys ja kuljetus lisäävät ajorasitusta kohtuuttomasti suhteessa biojätesaantoon. Tekijä, lisätietoja: Veera Sevander veera.sevander@fcg.fi p. 010 409 5085 2

1 JOHDANTO 1.1 Rosk n Roll Oy Ab Rosk'n Roll Oy Ab on Länsi-Uudellamaalla toimiva, kuntien omistama jätehuoltoyhtiö. Hanko, Inkoo, Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Raasepori, Siuntio ja Vihti omistavat 99,62 % osakkeista. Alueella asuu vakituisesti noin 133 000 ihmistä. Yhtiö on saanut tehtäväkseen hoitaa mm. pääosan kuntien jätehuollon velvoitteista säännösten ja määräysten mukaisesti. Tehtävät pyritään hoitamaan tehokkaasti ja ympäristöä säästäen kuntarajoista riippumatta. Rosk'n Rollin tehtävät ovat tiivistetysti: jätehuollon suunnittelu, kehitys ja koordinointi kierrätyksen järjestäminen ongelmajätehuollon hoitaminen yhteisen alueellisen kaatopaikan ja jätteenkäsittelylaitosten ylläpito biojätteiden erilliskeräys jätepisteverkoston rakentaminen ja ylläpito sekajätekuljetusten kilpailutus neuvonta ja tiedotus Toimintaa ohjaavat lainsäädäntö ja kunnalliset jätehuoltomääräykset. Rosk'n Roll Oy Ab:n tehtävänä on rakentaa alueensa asukkaille vuoteen 2016 mennessä pohjoismaisen mallin mukainen, maailman huipputasoa oleva jätehuoltojärjestelmä. Yhtiö pyrkii ympäristöpolitiikallaan vähentämään jätteiden ympäristöä pilaavia vaikutuksia sekä edistämään luonnonvarojen ja energian säästöä. 1.2 Tausta Valtakunnallisen jätesuunnitelman toteuttamiseksi alueellinen ympäristökeskus laatii alueellisen jätesuunnitelman (ALSU). Alueellisella jätesuunnittelulla pyritään vaikuttamaan alueiden ratkaisuihin siten, että ne edistävät valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteita. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelmaan vuoteen 2020 on kirjattu biohajoavien jätteiden hyödyntämistä koskevia toimenpiteitä. Biojätteiden käsittelyn tavoitteita ovat mm: Selvitetään biojätekeräyksen ympäristövaikutukset sekä tarkoituksenmukaiset keräys- ja kuljetusmatkat biojätekeräyksen optimoimiseksi. Biokaasutus- ja kompostointikapasiteettia rakennetaan koko suunnittelualueelle niin, että kierrätyksen lisääminen onnistuu tavoitteiden mukaisesti. Tässä selvityksessä tarkastellaan n tapaan Länsi- Uudenmaan alueen biojätehuollon vaihtoehtoisien toteutustapojen aiheuttamia ilmastovaikutuksia. Ilmastovaikutukset on arvioitu kasvihuonekaasupäästöinä, jonka yksikkönä käytetään hiilidioksidiekvivalenttia. Kioton pöytäkirjan määrittelemistä kuudesta KHK-päästökomponentista selvityk- 3

seen on sisällytetty jätehuollon kannalta merkittävimmät: CO 2, CH 4 ja N 2 O. Hiilidioksidiekvivalenttien muuntokertoimet kuvaavat ilmaston lämpenemisvaikutusta tiettynä ajanjaksona suhteessa hiilidioksidiin. Kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) määrittelemät metaanin (CH 4 ) ja dityppioksidin (N 2 O) muuntokertoimet CO 2 ekvivalenteiksi sadan vuoden vaikutusjaksolla on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1 Kasvihuonekaasupäästöjen muuntokertoimet (Solomon ym. 2008). Päästökomponentti Kerroin (CO 2 ekv) CO 2 1 CH 4 25 N 2 O 298 Selvityksessä tarkastellaan biojätteen käsittelyn kasvihuonekaasupäästöjä neljässä eri käsittelylaitoksessa: Mädätys Ämmässuolle rakennettavassa biokaasulaitoksessa Mädätys Forssan biokaasulaitoksessa Mädätys Munkkaalle rakennettavassa biokaasulaitoksessa Poltto sekajätteen mukana Vantaalle rakennettavassa arinapolttolaitoksessa kattavuutta ja sen aiheuttamia vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin arvioidaan kolmessa eri laajuudessa: Biojätteen erilliskeräys toteutetaan nykyisten jätehuoltomääräysten mukaisesti, eli yli 5 huoneistoa käsittäviltä kiinteistöiltä sekä suurtalouksilta, jotka tuottavat biojätettä yli 20 kg/vko. Biojätteen erilliskeräys laajennetaan käsittämään kaikki alueen vakituisessa asuinkäytössä olevat kiinteistöt, joilla ei ole omaa kompostointia tai jotka eivät ole jätepisteasiakkaita. Biojätteen erilliskeräys lakkautetaan ja biojäte kerätään sekajätteen mukana energiahyötykäyttöön. 1.3 Lähtötiedot Lähtötietoina selvityksessä käytettiin: Tilastoituja tietoja jätemääristä Tilastoituja tietoja asukas- ja kiinteistömääristä Tilastoituja tietoja biojätteen keräyksen ajokirjanpidosta Asiantuntija-arvioita Aikaisempia asiaa käsitteleviä julkaisuja (lähteet) Henkilöhaastatteluja Ominaispäästökertoimia Liite 1 Tilastokeskuksen ja energiateollisuuden määrittelemiä päästökertoimia Vantaan energian kaukolämmön ominaispäästökertoimia. 4

1.4 Päästölaskennasta KHK-päästöt jaetaan suoriin ja epäsuoriin päästöihin. Suorat KHK-päästöt vapautuvat suoraan prosessista ja epäsuorat KHK-päästöt syntyvät polttoaineen, sähkön ja lämmön kulutuksen kautta. KHK-päästöhyvityksiä syntyy kun prosessissa tuotettu energia korvaa fossiilisesti tuotettua energiaa tai prosessin lopputuotteena saatu materiaali korvaa päästöintensiivistä materiaalia, kuten lannoitteita. Selvityksessä tarkasteltavien biojätteen käsittelyketjujen KHK-päästöt muodostuvat pääosin epäsuorista päästöistä. Mädätyksestä ja poltosta ei synny laskennallisesti määriteltäviä suoria KHK-päästöjä. Mädätysprosessi on periaatteessa suljettu, eli suoria prosessipäästöjä ei vapaudu lukuun ottamatta satunnaisia vuotoja esim. laitoksen huollon yhteydessä. Poltossa vapautuva CO 2 on bioperäistä, mistä syystä sitä ei lasketa vallitsevan käytännön mukaisesti KHK-päästöihin kuuluvaksi. Jätteenpolton päästöjä ja poltto-olosuhteita koskevat määräykset perustuvat valtioneuvoston jätteenpolttoasetukseen, jossa ei määritellä raja-arvoja CH 4 - ja N 2 O- päästöille. Tästä syystä ne on merkityksettöminä jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Mädätyksessä syntyvä lopputuote voidaan käsitellä usealla eri tavalla ja näin ollen myös käsittelystä aiheutuvissa KHK-päästöissä on eroja. Mädätteen kompostoinnista aiheutuu sekä suoria että epäsuoria KHKpäästöjä. Mädätteen kompostoinnin suoria prosessipäästöjä ei ole otettu huomioon tarkastelussa, sillä mädätteen aktiivisuudesta ei ole kirjallisuustietoja. Lisäksi mädätteen jälkikäsittely riippuu sen jatkokäyttökohteesta, joiden ei haluttu vaikuttavan selvityksen lopputulokseen. Biojätteen keräyksestä ja kuljetuksista aiheutuvat muut kuin KHK-päästöt voidaan laskea selvityksessä esitettyjen päästötietojen perusteella. 1.5 Energiantuotannon ja kulutuksen huomioiminen Työssä tarkastellaan biojätteen käsittelyn aiheuttamia välillisiä kasvihuonekaasupäästöjä, jotka ovat seurausta energian käytöstä sekä biojätteellä tuotetulla energialla korvattavan sähkön- ja lämmöntuotannon KHKpäästöjä. Korvattavan fossiilisen energiantuotannon KHK-päästöt on laskennassa huomioitu ns. päästöhyvityksinä eli negatiivisina päästöinä. Kuljetusten vaatimaa energiankulutusta on arvioitu polttoaineenkulutuksen ja ajoneuvotyypin mukaan VTT:n liikenteen ominaispäästötietojen perusteella. Sähkön kulutuksen ja tuotannon aiheuttamia KHK -päästöjä sekä - päästöhyvityksiä on tilanteen yksinkertaistamiseksi arvioitu keskimääräisen pohjoismaisen sähköntuotantorakenteen mukaan tuotetun sähkön päästökertoimella (liite 1,taulukko 1-3). Sähkön kulutuksesta aiheutuvia khk-päästöjä on usein tarkoituksenmukaista tarkastella kunkin sähkönkuluttajan osalta erikseen. Tällöin laskenta perustuu sähkötoimittajan ilmoittamaan sähkön alkuperään ja päästökertoimiin. Näin ei kuitenkaan menetellä tässä selvityksessä, sillä biojätteenkäsittelystä vastaavia tahoja on useita eikä näiden tekemien määräaikaisten sähkösopimusten haluta vaikuttavan selvityksen lopputuloksiin. Sähkömarkkinoiden luonteen vuoksi korvattavaksi sähköntuotannoksi olisi voitu valita muunkinlainen 5

tuotantorakenne tai tavanomaisesti säätövoimana käytetty hiililauhdesähkö. Tarkastelua ei ole sidottu tiettyyn aikaan, joten siinä ei myöskään haluta ottaa kantaa tulevaisuudessa sähkömarkkinoilla vallitsevaan tuotantorakenteeseen ja sähkömarkkina-alueen harmonisuuteen. Pohjoismaisen sähkön tuotantorakenteen CO 2 -ominaispäästökerroin on Suomen keskimääräistä tuotantorakennetta vastaavaa CO 2 - päästökerrointa lähes puolet pienempi. Tästäkin syystä pohjoismainen kerroin on valittu käytettäväksi selvityksessä, jottei lopputulos anna liian optimistisia päästövähennyspotentiaaleja. Todellisuudessa korvattavaa sähkön ja lämmöntuotantoa on hankala arvioida tarkasti, koska siihen vaikuttavat tarkasteluhetken energiantuotantorakenne sekä sähkön ja lämmön kysyntä. Sähkön tuotantorakenne vaihtelee vuosittain vallitsevien olosuhteiden mukaan ja siihen vaikuttaa oleellisesti myös muiden Pohjoismaiden energiantuotannon ja -kulutuksen tilanne, sillä markkina-alue on yhtenäinen. Oletettavasti energiantuotannon ominaispäästöt pienenevät tulevaisuudessa monien ohjauskeinojen vaikuttaessa uusiutuvien energiamuotojen lisääntymiseen sekä mahdollisesti myös hiilidioksidin talteenottomenetelmien käyttöön. Lämmöntuotanto tapahtuu aina paikallisesti, joten biojätteellä tuotettavan lämpömäärän oletetaan korvaavan alueen keskimääräistä kaukolämmöntuotannon rakennetta. Vantaan Energian vuonna 2007 tuottamasta lämmöstä noin 90 % tuotettiin sähkön ja lämmön yhteistuotannolla (liite 1, taulukko 1-4). Loput lämmöstä tuotettiin pienemmissä lämpölaitoksissa, joiden polttoaineena käytettiin maakaasua, öljyä ja biokaasua (Vantaan Energia 2007). Tästä syystä kaukolämmön peruskuormaa tuottavan jätevoimalaitoksen lämmöntuotannon KHK -päästöhyvitysten laskennassa on käytetty Vantaan Energian vuoden 2007 lämmöntuotannon ominaispäästöjä (liite 1, taulukko 1-4). Mikäli tarkasteltavalla alueella on riittävästi lämpöä, ei biojätteenkäsittelyprosesseissa syntyvälle ylijäämälämmölle lasketa syntyvän päästöhyvityksiä. 6

2 BIOJÄTTEEN KERÄYS JA KULJETUS MUNKKAALLE 2.1 Nykytila 2.1.1 Asukas-, kiinteistö- ja jätemäärät Länsi-Uudenmaan jätelautakunta asettaa jätehuoltomääräykset, jotka ovat voimassa Hangossa, Inkoossa, Karkkilassa, Nummi-Pusulassa, Raaseporissa, Siuntiossa ja Vihdissä. Länsi-Uudenmaan jätehuoltomääräysten mukaan biojätteiden lajittelua edellytetään vähintään 5 huoneiston asuinkiinteistöissä, mikäli jätettä ei kompostoida kiinteistöllä. Biojätteen lajittelua edellytetään myös kiinteistöiltä, jotka tuottavat 20 kg biojätettä viikossa. Myös viittä huoneistoa pienempien kiinteistöjen tulee mahdollisuuksien mukaan kompostoida biojäte tai liittyä biojätteen kiinteistökohtaiseen keräykseen. Lohjalla on voimassa Lohjan kaupungin jätehuoltomääräykset, jotka eroavat biojätteen käsittelyn osalta ainoastaan siten, että suurkeittiössä, liike- tai muussa vastaavassa kiinteistössä on oltava biojätteen erilliskeräys, mikäli biojätettä syntyy vähintään 50 kg viikossa. Selvityksessä tarkastellaan Rosk n Roll Oy Ab:n (myöhempänä RR) järjestämän biojätteen erilliskeräyksen piiriin kuuluvien kuntien (Hanko, Raasepori, Inkoo, Karkkila, Sammatti, Nummi-Pusula, Siuntio ja Vihti) sekä Lohjan biojätehuoltoa. RR:n alueen kunnista Karjalohja ei ole mukana tarkastelussa, koska sieltä ei ole saatavissa tarvittavia kiinteistö- ja kuljetustietoja. Karjalohjan merkitys alueen biojätteen erilliskeräyksessä on vähäinen, sillä siellä asuu ainoastaan 1 % RR:n asiakkaista. Tarkasteluun sisältyvien kuntien muodostamasta alueesta on selvityksessä käytetty nimitystä Länsi-Uudenmaan alue. Länsi-Uudenmaan alueella biojätteen erilliskeräyksen piirissä on tällä hetkellä kaikkiaan 1380 kiinteistöä ja 28 200 huoneistoa. Länsi-Uudenmaan alueen keskimääräinen asukasmäärä kiinteistöä kohden on 2,17 (RR:n tilasto ja Tilastokeskus 2008), jolloin biojätteen erilliskeräykseen kuuluvien asukkaiden määrä on yhteensä noin 62 000. Biojätettä kerättiin Länsi-Uudenmaan alueelta vuonna 2009 yhteensä 3900 tonnia. Tästä kotitalouksilta kerättyä biojätettä oli noin 2300 ja suurtalouksien osuus 1600 tonnia. RR:n alueen kotitalouksista saadaan erilliskerättyä biojätettä noin 40 kg/as/a. Biojätesaannon on arveltu olevan noin 50 60 % teoreettisesta saannosta. Vaikka biojätteen lajitteluaste näyttää olevan jo nyt verrattain korkea (mm. pääkaupunkiseudulla 30 kg/as/a), on tavoitteena nostaa saantoa vuoteen 2014 mennessä määrään 43 kg/as/a. Tavoitteeseen pääsemiseksi on mm. suunnitteilla erilaisia kampanjoita ja tietoiskuja. Biojätteen lajitteluaktiivisuus tulee nousemaan lähivuosina, sillä ihmisten ympäristötietoisuus ja vaikuttamishalukkuus näyttää olevan kasvussa. Toisaalta jätteen synnyn ehkäisyllä pyritään vähentämään ruokajätteen määrää, mutta toistaiseksi ei ole saatavilla luotettavaa seurantatietoa kampanjoinnin vaikutuksista. 7

Taulukko 2 Selvityksessä käytettyjä lähtötietoja Länsi-Uudenmaan biojätteen erilliskeräyksestä Asukkaita erilliskeräyksessä (kpl) 61 800 Kiinteistöjä erilliskeräyksessä (kpl) 1390 Huoneistoja erilliskeräyksessä (kpl) 28 200 Biojätettä vuodessa (t/a) 4 500 Kotitalouksien biojätemäärä yhteensä (t/a) 2 660 Suurtalousbiojäte (t/a) 1 890 Biojätesaanto kotitalouksilta (kg/as/a) 43 2.1.2 Biojätteen keräys ja kuljetus Länsi-Uudenmaan alueen biojätekuljetukset on jaettu kolmeen urakkaalueeseen. Urakka-alueilla 1 ja 2 jätekuljetukset on kilpailutettu ja Lohjan alueella on käytössä sopimusperusteiset jätekuljetukset. Biojätettä kerätään pakkaavilla jäteautolla ja suurin osa kalustosta on ajoneuvotyyppiä EURO 4. vaatimat ajosuoritteet on jaettu ns. keräysajoon ja kuljetusajoon. Keräysajo tarkoittaa nyt keräysalueen sisällä tapahtuvaa ajoa, jonka aikana reitillä olevat biojäteastiat tyhjennetään pakkaavaan jäteautoon. Kuljetusajoksi kutsutaan ajoa, joka tapahtuu biojäteauton varikolta keräysreitille ja vastaavasti keräysreitiltä takaisin varikolle. Erillisenä ajosuoritteena tarkastellaan vielä biojätteen siirtokuormausta jäteasemalta käsittelylaitokselle. Keräyksestä aiheutuvia päästöjä arvioitiin kuljetusurakoitsijoilta saatujen ajokirjanpitotietojen mukaan. Urakka-alueiden 1 ja 2 ajokirjanpidosta saatiin biojätteen keräilyajoon tarvittavat ajokilometrit sekä viikoittain suoritetut astiatyhjennykset. Selvityksessä oletetaan, että kaikki kerätty biojäte siirtokuormataan Lohjan Munkkaan jätekeskuksella. Keräilyalueilta tarvittavaa kuljetusajoa Munkkaalle arvioitiin kunkin viiden keräilyalueen (Urakka-alueiden 1 ja 2 sisällä) lähimmän pisteen etäisyytenä Lohjalle. Etäisyys kerrottiin kahdella, sillä oletettiin, että jäteauto myös lähtee Munkkaalta ja reitin jälkeen palaa Munkkaalle. Urakka-alueiden 1 ja 2 biojätteen keräyksen ja kuljetuksen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä arvioitiin keräyksen ja kuljetuksen vaatimien ajokilometrien sekä biojäteauton keskimääräisen polttoaineenkulutuksen perusteella. Asiantuntijoilta saatujen arvioiden mukaan biojätteen keräyskalusto kuluttaa dieseliä keräilyajossa noin 55 litraa / 100km ja kuljetusajossa vastaava kulutus on noin 25 litraa. Dieselin ominaispäästöt on laskettu VTT:n Lipasto tietokantaan kerättyjen päästö ja kulutustietojen perusteella. Dieselin ominaispäästöt ajoneuvotyypille EURO 4 on esitetty liitteen 1 taulukossa 1-1. Vastaavia ajokirjanpitotietoja ei saatu Lohjan alueelta, mistä syystä Lohjan alueen biojätekuljetuksia on arvioitu pääkaupunkiseudun (HSY-alue) biojäteurakoitsijoilta saatujen vuoden 2008 biojätteen keräys- ja kuljetustietojen perusteella. Pääkaupunkiseudun neljältä biojätteen erilliskeräysalueelta saaduista ajokirjanpitotiedoista laskettuja ajosuoritetta kuvaavia keskiarvoja on esitetty taulukossa 3. Esitetyt ajokirjanpitotiedot ja niistä lasketut keskiarvot sisältävät sekä keräys- että kuljetusajon. Pääkaupunkiseudun biojäte kuljetettiin näissä tapauksissa käsiteltäväksi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen. Tästä syystä Lohjan alueen biojätteen erillis- 8

keräilyn aiheuttamia KHK-päästöjä arvioitaessa ei myöskään eroteltu keräysajoon ja kuljetusajoon tarvittavia kilometrejä vaan yhdistettiin ne yhdeksi ajosuoritteeksi. Taulukko 3 Biojätteen keräys- ja kuljetustietoja, keskiarvoja neljältä alueelta (Tapiolan Lämpö; L&T; 2008). Polttoaineen kulutus l/100km 56,95 Polttoainetta litraa / biojätetonni 7,40 Polttoainetta litraa / astiatyhjennys 0,22 Polttoainetta litraa / jätepiste 0,36 Kilometriä / biojätetonni 12,99 Kilometriä / biojäteastia 0,38 Kilometriä / biojätepiste 0,62 Lohjan alueen biojätteen erilliskeräykseen kuuluvien kiinteistöjen ja näiden välisten etäisyyksien sekä kiinteistöiltä kerättävän biojätesaannon oletetaan vastaavan riittävällä tarkkuudella pääkaupunkiseudun neljän biojätereitin keskiarvoa. Munkkaan jäteasema sijaitsee Lohjalla, joten kuljetusajo on urakka-alueisiin 1 ja 2 verrattuna vähäisempää. Laskentaa varten Taulukkoon 4 on koottu tietoja Länsi-Uudenmaan biojäteasiakkaista (yhteensä) sekä vastaavat tiedot lukuun ottamatta Lohjaa sekä yksistään Lohjan tiedot. Urakka-alueiden 1 ja 2 biojätteen keräyksen ja kuljetuksen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä arvioitiin keräyksen ja kuljetuksen vaatimien ajokilometrien sekä biojäteauton keskimääräisen polttoaineenkulutuksen perusteella. Lohjan alueella kerättävän biojätteen keräys- ja kuljetusajon polttoaineen kulutus on laskettu pääkaupunkiseudun biojätekuljetusten polttoaineen kulutukselle lasketulla keskiarvolla 7,4 litraa kerättyä biojätetonnia kohden. Edellä mainituin laskentaperustein saadaan Länsi-Uudenmaan alueen nykyisen keräyskattavuuden laajuisen selvityksessä tarkasteltavan biojätehuollon biojätteen keräyksen ja kuljetuksen vaatiman ajon aiheuttamiksi khk-päästöiksi 28,7 CO2 ekv kg/t biojätettä. Ajokilometrit sekä näistä aiheutuvat päästöt on esitetty myös taulukossa 4. 9

Taulukko 4 Biojätteen keräyksen ja kuljetuksen vaatimat ajosuoritteet sekä näiden aiheuttamat khk-päästöt. Ilman NYKYTILA Lohjaa Lohja Yhteensä Asukkaita (kpl) 38 693 23 068 61 761 Kiinteistöjä (kpl) 916 468 1 384 Biojätettä vuodessa (t/a) 2 846 1 697 4 544 Kotitalousbiojätettä (t/a) 1 664 992 2 656 Suurtalousbiojätettä(t/a) 1 183 706 1 888 Biojätesaanto kotitalouksilta (kg/as/a) 43 43 Astiatyhjennyksiä (kpl/a) 70 155 Kilometrejä keräykseen (km/a) 50 076 *Puuttuu Kilometrejä kuljetukseen (km/a) 32 344 *Puuttuu Polttoainetta keräykseen (l/a) 27 542 Polttoainetta kuljetukseen (l/a) 8 086 Polttoainetta yhteensä (l/a) 35 628 12 561 48 189 Polttoainetta keräyksessä (l/astiatyhjennys) 0,39 khk- päästöt keräys+kuljetus (t(co 2 ekv.)/a) 96,41 33,99 130,4 khk- päästöt biojätetonnia kohden (kg(co 2 ekv)/t) 33,87 20,03 28,70 2.1.3 Biojätteen käsittely Tällä hetkellä Länsi-Uudenmaan biojätteet käsitellään joko Hangon kompostointilaitoksella tai Forssan mädätyslaitoksella tai kompostointilaitoksella. Tarkastelutilanteessa vuonna 2014, jolloin jätteen poltto alkaa Vantaalla, nykyiset käsittelysopimukset eivät enää ole voimassa. 2.2 Tehostettu keräys 2.2.1 Asukas-, kiinteistö- ja jätemäärät Tehostetussa biojätteen keräyksessä ajatellaan, että jätehuoltomääräyksissä kielletään biojätteen sijoittaminen sekajätteen joukkoon. Tällöin kaikkien sekajäteasiakkaiden kiinteistölle sijoitetaan biojäteastiat, ellei kiinteistöltä tehdä ilmoitusta pienkompostoinnista. Osa Länsi-Uudenmaan alueen vakituisessa asuinkäytössä olevista kiinteistöistä ovat ns. jätepisteasiakkaita, joilta ei kerätä sekajätettä kiinteistökohtaisesti. Jätepisteasiakkaiden ei ajatella uudessakaan tilanteessa liittyvän biojätteen erilliskeräyksen piiriin. Kiinteistökohtaisen kompostoinnin osuudeksi arvioidaan 40 % keräyksen piiriin liitettävistä uusista asiakkaista. Arvio kiinteistökohtaisen kompostoinnin aktiivisuudesta perustuu Suomen Ympäristökeskuksen laatimaan selvitykseen, johon on koottu aluekohtaista tietoa biohajoavien jätejakeiden käsittelystä (Rytkönen Tuula, 2009), Tilastokeskuksen tietoon kompostoivien omakotitalojen osuudesta vuodelta 2008 sekä Rosk n Roll Oy:n asiakastietoihin. Jätepisteasiakkaat ja kiinteistökohtaisesti kompostoivat pois lukien tehostetussa biojätteen keräysjärjestelmässä nykyiseen erilliskeräyksen piiriin 10

tulee liitettäväksi 16800 kiinteistöä lisää. Tämä tarkoittaa, että kaikkiaan biojätettä kerätään 18200 kiinteistöltä. Tällä hetkellä erilliskeräykseen kuulumattomia asukkaita on 72300. Tästä saadaan erilliskeräykseen kuulumatonta kiinteistöä kohden 2,3 asukasta. Näin ollen voidaan arvioida, että laajennetussa biojätteen keräysjärjestelmässä keräyksen piiriin kuuluvien asukkaiden määrä lisääntyy 38900 ja on kokonaisuudessaan siis 100 600. Kun erilliskeräykseen kuuluvilta kotitalouksilta saadaan biojätettä 43 kg/as/a, saadaan tehostetussa erilliskeräyksessä biojätettä 1 400 tonnia enemmän kuin nykyisessä tilanteessa. Suurtalouksilta kerättävän biojätemäärän oletetaan pysyvän samana, sillä uudet keräyksen piiriin liitettävät kiinteistöt ovat haja-asutusalueen kotitalouksia. Tehostetussa biojätteen erilliskeräyksessä vuosittain kerättävä biojätemäärä on täten yhteensä 6200 tonnia. Taulukko 5 Asukas-, kiinteistö- ja jätemäärät tehostetussa biojätteen erilliskeräyksessä sekä näissä tapahtuvat lisäykset siirryttäessä nykyisen laajuisesta biojätteen erilliskeräyksestä tehostettuun erilliskeräykseen. Lisää (lisäys) Yhteensä Asukkaita (kpl) 38 873 (63 %) 77 566 Kiinteistöjä (kpl) 16 813 17 729 Biojätettä vuodessa (t/a) 1672 (37 %) 6215 Kotitalousbiojätettä (t/a) 1672 4327 Suurtalousbiojätettä (t/a) 0 1183 Biojätesaanto kotitalouksilta (kg/as/a) 43 43 2.2.2 Biojätteen keräys ja kuljetus tehostamisen vaikutuksia keräilystä ja kuljetuksista aiheutuviin kasvihuonekaasupäästöihin arvioitiin nykyisen Länsi- Uudenmaan alueen bio- ja sekajätekeräilyn sekä pääkaupunkiseudun biojätteen erilliskeräyksen ajo- ja tyhjennystietojen, ja dieselin ominaispäästöjen perusteella. Selvityksessä oletetaan, että tehostetun keräilyjärjestelmään kuuluvilta kiinteistöiltä kerätään biojätettä viikoittain. Kiinteistöjen määrän lisääntyessä 16 800 on vuodessa tarvittavien lisätyhjennysten lukumäärä 874 300. Nykyisessä biojätteen keräilyajossa urakka-alueilla 1 ja 2 kuluu dieseliä noin 0,39 litraa/astiatyhjennys (taulukko 4). Asiantuntijoilta saatujen jätteenkuljetuksen polttoaineen kulutusarvioiden mukaan suuri osa polttoaineen kulutuksesta kuluu keräysauton liikkeellelähdössä ja pysähdyksessä. Näin ollen selvityksessä oletetaan, että haja-asutusalueella astiaa kohden kuluu yhtä paljon dieseliä kuin nykyisen järjestelmän urakka-alueiden 1 ja 2 keräilyajon keskiarvolla. Todellisuudessa kulutus on jonkin verran tätä suurempaa. Tehostetun järjestelmän vaatimaa kuljetusajoa arvioitiin nykyisen biojätteen kuljetustarpeen vaatimien resurssien ja ajettujen kilometrien perusteella, sekä urakka-alueiden 1 ja 2 sekajätteen keräyksen ja biojätteen keräyksen vaatimien ajokilometrien suhteena. Painotettu keskiarvo sekajätteen ja biojätteen ajosuoritteelle seitsemältä ajoreitiltä on 13. Koska 11

sekajäte kuljetetaan Munkkaan jätekeskukseen, kuten tehostetun biojätteen keräysjärjestelmän biojäte tarkasteltavassa tilanteessa, voidaan uudessa laajennetussa järjestelmässä olettaa, että biojätteen kuljetusajon tarve kasvaa 13-kertaiseksi. Laajennetussa järjestelmässä biojätteen kuljetusajon vastaa alueen sekajätteen kuljetusajoa, sillä reittejä tulee vastaava määrä. Toisin kuin sekajäteajossa biojätesaanto eli kuorman täyttyminen ei rajoita ajoreitin suunnittelua. Vähäisen biojätesaannon vuoksi rajoittavana tekijänä on keräilyyn kuluva aika eli urakoitsijoiden työvuorokierto. Taulukossa 6 on esitetty tehostetun biojätteen erilliskeräyksen aikaansaamat muutokset keräys- ja kuljetusjärjestelmässä ja tästä aiheutuvissa khk-päästöissä. Taulukko 6 Biojätteen keräyksen ja kuljetuksen aiheuttama polttoaineen kulutus ja KHK-päästöt nykyisen laajuisessa sekä tehostetutussa erilliskeräyksessä. Nykyinen Lisää Yhteensä Tyhjennyksiä (kpl/a) 70 155* 874 255 992 042* Polttoainetta keräykseen (l/a) 343 219 370 761 Polttoainetta kuljetukseen (l/a) 97 032 105 118 Polttoainetta yhteensä (l/a) 48 189 440 251 475 879 KHK- päästöt keräys (t(co 2 ekv.)/a) 929 1003 kuljetus (t(co 2 ekv.)/a) 263 284 yhteensä (t(co 2 ekv.)/a) 130 1191 1288 keräys (kg(co 2 ekv.)/t) 556 161 kuljetus (kg(co 2 ekv.)/t) 157 45,8 yhteensä (kg(co 2 ekv.)/t) 28,7 713 207 * Puuttuu Lohjan nykyiset tyhjennykset Edellä on tarkastelu tehostetun biojätteen erilliskeräyksen aikaansaamia KHK-päästöjä, jotka syntyvät biojätteen keräyksestä ja kuljetuksesta kun biojäteastiat tyhjennetään viikoittain. Jos astiat voidaan tyhjentää harvemmin kuin kerran viikossa, vähenee keräyksen ja kuljetuksen aiheuttama KHK-päästökuorma kerättyä biojätetonnia kohden. Jos haja-asutusalueen biojäte erilliskeräys talviaikaan (lokakuusta maaliskuuhun 26 viikkoa) kahdesti viikossa, lisääntyvät tyhjennykset 655 700 kpl/a. Kuljetusajo vähenee samassa suhteessa eli neljänneksen. Tämä tarkoittaa, että lisäsaannon keräyksestä ja kuljetuksesta aiheutuvat KHKpäästöt ovat 75 % yllä (taulukossa 6, alin rivi) esitetystä KHK-päästöstä kerättävää biojätetonnia kohden. Jos haja-asutusalueen biojätteen erilliskeräys tehdään ympäri vuoden kerran kahdessa viikossa, lisääntyvät tyhjennykset 437 100 kpl/a. Biojätteen lisäsaannon keräyksestä ja kuljetuksesta aiheutuvat KHK-päästöt ovat puolet yllä (taulukossa 6, alin rivi) esitetystä KHK-päästöstä kerättävää biojätetonnia kohden. Taulukkoon 7 on koottu eri tyhjennysväleille lasketut KHK-päästöt kerättyä biojätetonnia kohden. Lisäsaanto tarkoittaa haja-asutusalueelle laajennetun biojätteen erilliskeräyksen tuottamaa biojätesaantoa. Viimeisessä sarakkeessa esitetyt luvut ovat koko alueen biojätteen keräyksestä ja kuljetuksesta aiheutuvat KHK-päästöt koko kerättävää biojätemäärää kohden. 12

Taulukko 7 Haja-asutusalueelta kerättävän biojätteen lisäsaannon sekä laajennetun biojätteen erilliskeräyksen koko alueen biojätteen keräyksestä ja kuljetuksesta aiheutuvat KHK-päästöt eri astiatyhjennysväleillä. Haja-asutusalueen bio- Nykyinen Lisäsaanto jäteastian tyhjennysväli ((kg(co 2 ekv.)/t) (kg(co 2 ekv.)/t) 1 krt/ vko 28,70 713 207 Yhteensä (kg(co 2 ekv.)/t) kesällä 1 krt/vko, talvella 1 krt/ 2vko 535 165 1 krt/ 2vko 356 117 2.3 Erilliskeräyksen lakkauttaminen lakkauttamista tarkastellaan tämän selvityksen biojätteen käsittelyvaihtoehdossa, kappaleessa 3.4, jossa biojäte kerätään sekajätteen mukana ja kuljetetaan Vantaan jätevoimalaitokselle. Nykyisen erilliskerättävän biojätemäärän kerääminen ja kuljettaminen Munkkaan siirtokuormausasemalle sekajätteen mukana ei merkittävästi lisää sekajätteen keräilyrasitusta. Näin voidaan olettaa, sillä sekajäteauton kapasiteetti on harvoin täysin käytössä, jolloin uusia ajoreittejä ei todennäköisesti tarvita. Lisäksi biojätteen ominaispaino on sekajätettä suurempi ja rakenne hienompi, jolloin voidaan ajatella biojätteen vievän vain vähän tilaa sekajäteastioissa ja kuljetuksissa. Länsi-Uudenmaan alueelta kerätään sekajätettä yhteensä noin 39 000 tonnia vuodessa. Biojätteen kerääminen sekajätteen mukana kasvattaa sekajätesaantoa 10 %:lla. Todellisuudessa 10 % kasvava kuormapaino aiheuttaa lisäyksen kuljetuskaluston polttoaineen kulutuksessa ja sitä kautta KHK-päästöissä. 2.4 Yhteenveto keräyskattavuuden vaikutuksista Jos haja-asutusalueella biojäte erilliskerätään ympäri vuoden kerran viikossa, ovat keräysjärjestelmän keräys- ja kuljetuspäästöt yhteensä 10- kertaiset verrattuna erilliskeräykseen, joka on rajoitettu kattamaan vähintään viisi huoneistoa kattavat kiinteistöt (kuva 1). Biojätetonnia kohden kuljetusrasitus 7-kertaistuu siirryttäessä nykyisestä järjestelmästä tehostettuun järjestelmään. Lisäsaannolle laskettu KHK-päästö kerättyä biojätetonnia kohden on lähes 25-kertainen verrattuna nykyisen järjestelmän vastaaviin päästöihin. 13

12 10 kertainen 8 6 4 khk- päästöt biojätesaanto 2 0 5 1 Huoneistoa kiinteistöllä Kuva 1 KHK-päästöjen lisäys ja biojätesaannon muutos (kerroin) vuodessa siirryttäessä nykyisestä biojätteen erilliskeräyksen laajuudesta tehostettuun keräykseen. Jos biojätteen erilliskeräys halutaan laajentaa haja-asutusalueelle, olisi biojätteen keräyksen ja kuljetuksen KHK-päästörasitusta mahdollista vähentää lähes puoleen tyhjentämällä biojäteastiat ympäri vuoden kahden viikon välein. Kesällä tämä saattaa aiheuttaa tuholaiseläin-, bakteeri- ja hajuhaittoja. Harvemminkin suoritettu biojäteastioiden tyhjennys joka tapauksessa nelinkertaistaa keräyksestä ja kuljetuksesta aiheutuvat KHKpäästöt. Kuvassa 2 näkyy kuinka biojätteen erilliskeräyksessä käytettävä tyhjennysvälin vaikuttaa biojätteen keräyksen ja kuljetuksen aiheuttamiin KHKpäästöihin. 14

250 khk-päästöt kg (CO2 ekv)/t biojätettä 200 150 100 50 1 krt/ vko kesällä 1 krt/vko, talvella 1 krt/ 2vko 1 krt/ 2vko 0 5 Huoneistoa kiinteistöllä 1 Kuva 2 Biojäteastioiden tyhjennysvälin vaikutus koko alueelta erilliskerättävän biojätteen keräyksestä ja kuljetuksista aiheutuviin KHK-päästöihin kerättävää biojäte tonnia kohden kun siirrytään nykyisestä keräyskattavuudesta tehostettuun erilliskeräykseen. 15

3 KÄSITTELYVAIHTOEHDOT Selvityksessä tarkasteltiin seuraavia vaihtoehtoisia käsittelytapoja: Mädätys Mädätys perustuu anaerobisissa ympäristössä toimivien mikrobien kykyyn hajottaa orgaanista ainesta. Prosessissa orgaaninen aines hajoaa vaiheittain synnyttäen lopputuotteena biokaasua sekä mädätyksessä hajoamatonta orgaanista ainetta sisältävää mädätettä. Biokaasun pääkomponentit ovat metaani ja hiilidioksidi. Hajoamisessa syntyvä energia sitoutuu suurelta osin biokaasuun. Biokaasun korkea metaanipitoisuus, noin 60 %, tekee siitä hyvin käyttökelpoisen polttoaineen. Mädätysprosesseja on käytössä monenlaisia ja niitä voidaan luokitella eri tavoin. Menetelmiä luokitellaan käsiteltävän seoksen kuivaainepitoisuuden mukaan märkiin, kuiviin ja puolikuiviin menetelmiin. Mädätysmenetelmissä on mahdollista käyttää mesofiilista (33-38 C) tai termofiilista (50 60 C) lämpötilaa. Suljettu mädätysprosessi on teoriassa päästötön, mutta metaania saattaa päästä karkaamaan venttiileistä pieniä määriä (Myllymaa ym. 2008b). Metaanipäästöt ovat enemmänkin satunnaisia ja purkautuvaa määrää on erittäin vaikea arvioida. Sen takia sitä ei ole tarkasteltu tässä työssä. Tässä selvityksessä tarkasteltavat mädätysmenetelmät eroavat toisistaan, mutta yhteistä niille on lietteenkäsittelyn mahdollistaminen samassa prosessissa. Suunniteltavien laitoksien tarkastelussa ei voida vielä ottaa kantaa käytettävään mädätysmenetelmään. Käytettävä menetelmä ei vaikuta oleellisesti mädätyksessä tuotettavan energian määrään. Poltto Jätteen polttoon ja kaasutukseen on olemassa useita erilaisia tekniikoita, joiden käytettävyys kussakin tilanteessa vaihtelee olosuhteiden mukaan. Jätettä voidaan polttaa joko yksinään tai seospolttona. Jätteenpoltossa yleisimmin käytettyjä tekniikoita ovat arinapoltto, leijukerrospoltto, kaasutus sekä rumpu-uuni. Tyypillisin ja vanhin jätteenpolttoon sopiva tekniikka on arinatekniikka. Se on polttotekniikoista ainoa, jossa jätettä ei tarvitse esikäsitellä. Jäte palaa jatkuvatoimisesti arinalla, joita on kaupallisessa käytössä jo useita erilaisia. Tässä selvityksessä tarkastellaan biojätteen polttoa sekajätteen mukana Vantaalle rakennettavassa jätevoimalaitoksessa. Jätevoimalaitos tuottaa sähköä 525 GWh ja lämpöä 750 GWh vuodessa ja sen arvioidaan olevan käytössä vuonna 2014. Polttoaineena käytetään HSY:n ja Rosk`n Roll Oy Ab:n sinne toimittamaa lajiteltua sekajätettä. Jätteet poltetaan kahdessa arinalla varustetussa höyrykattilassa. Sähköä tuotetaan maakaasukäyttöisellä kaasuturbiinilla ja höyryturbiinilla. Jätteenpoltto aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä ja jätepolttoaineelle voidaan laskea päästökerroin arvioimalla sen sisältämää ei-biohajoavaa osaa. Biojäte polttoaineena on täysin bioperäinen, joten sen poltosta aiheutuvia CO 2 päästöjä ei lasketa kasvihuonekaasupäästöiksi. Poltosta aiheutuvia muita KHK-päästöjä ei tarkastella tässä selvityksessä, sillä biojätteen polton CH 4 tai N 2 O päästöistä ei ole tutkimustietoa ja päästöt voidaan jätteenpolton päästötietojen nojalla olettaa marginaalisiksi. 16

3.1 Mädätys Forssassa 3.1.1 Siirtokuormaus Käsittelyyn ohjautuva erilliskerätty biojäte kuljetetaan Munkkaalta Forssaan puoliperävaunullisella yhdistelmäajoneuvolla. Ajoneuvon kuormapaino on noin 30 tonnia. Nykyisellä jätemäärällä kuormia tarvitaan vuodessa 152 kpl ja laajennetussa erilliskeräyksessä saatavalla biojätemäärällä kuormia tarvitaan 208 kpl. Ajoreitin pituus Munkkaalta Forssaan on noin 85 km. Ajoa kertyy kuormaa kohden yhteensä 170 km. Ajoneuvo ajaa puolet täydellä ja puolet tyhjällä kuormalla. Ajoneuvon varikon oletetaan sijaitsevan Munkkaan jäteasemalla. Siirtoajosta aiheutuvat päästöt on laskettu VTT:n Lipasto -tietokannan päästötiedoista maantieajossa puoliperävaunulliselle rekalle, jonka kokonaismassa on 40 t ja kuormapaino 25 t. Tämä on jätteen siirtokuormaus ajoneuvoa parhaiten kuvaava ajoneuvo ja ajoreitin tyyppi. Päästöt on esitetty taulukossa liitteessä 1 taulukossa 1-2. Siirtokuormauksessa vuosittain syntyvät päästöt on esitetty kummallekin keräyskattavuudelle taulukossa 8. Taulukossa esitettyjen tulosten sekä kappaleen 2 jätemäärätietojen perusteella saadaan siirtokuormauksen KHK-päästöiksi biojätetonnia kohden 5,4 kg/t. Taulukko 8 Biojätteen siirtokuormauksesta Munkkaalta Forssaan vuodessa aiheutuvat päästöt (kg/a) kun erilliskeräys toteutetaan nykyisessä laajuudessa (152 kuormaa) ja laajennettuna (208 kuormaa) Päästöjä kg/a kuormia vuodessa (kpl) Päästökomponentti 152 208 CO 2 ekv 24651 33733 CO 2,97 4,07 HC 0,44 0,60 No x 98,2 134 PM 0,79 1,08 CH 4 0,037 0,051 N 2 O 0,85 1,17 NH 3 0,13 0,18 SO 2 0,16 0,21 CO 2 24393 33380 3.1.2 Mädätys Forssan biokaasulaitos käsittelee vuodessa 33 600 tonnia biojätettä ja 22 400 tonnia yhdyskuntalietteitä. Mädätysprosessi on märkä ja toimii mesofiilisella lämpötila-alueella. Laitoksesta saatavaa biokaasua hyödynnetään kokonaisuudessaan yrityksen lämmityksessä ja sähköntuotannossa. Lisäksi sähköä myydään valtakunnan verkkoon. Muita käyttömahdollisuuksia on kaasun myyminen lähialueen teollisuuslaitoksille tai käyttäminen puhdistettuna autojen polttoaineena. Myös pumppaaminen Gasumin maakaasuverkkoon voi tulevaisuudessa olla mahdollista. 17

Biokaasulaitoksessa jätteet homogenisoidaan sekä hygienisoidaan. Tämä mahdollistaa myös EU:n sivutuoteasetuksen mukaisen 3-luokan eläinperäisen jätteen hyödyntämisen lannoitekäytössä. Tehokkaan esikäsittelyn ansiosta kaupan ja kotitalouksien elintarvikkeet voidaan käsittellä myös pakkauksineen. Laitoksen nykyisellä käsittelykapasiteetilla, 56 000 tonnia vuodessa, biokaasuntuotto noin 4 miljoonaa m³, jonka energiasisältö 26 000 MWh vastaa noin 1000 omakotitalon energiankulutusta. Kapasiteettia voidaan kasvattaa 84 000 tonniin rakentamalla kolmas reaktori. Forssan biokaasulaitos on lietteen ja biojätteen yhteiskäsittelyyn sopiva laitos. Laitokselta saatujen tietojen mukaan mädätyksen syötteen laadulla ei ole merkitystä prosessin energiataseeseen. Näin ollen syötettävää biojäte- ja lietetonnia kohden energiankulutus ja tuotanto voidaan olettaa yhtä suureksi. Mädätyslaitos käyttää prosessissa osan tuottamastaan sähköstä ja loppu myydään valtakunnalliseen sähköverkkoon. Prosessissa syntyvä lämpö käytetään laitosalueen tilojen lämmitykseen. Taulukossa 9 on kuvattu prosessin vuotuinen energiatase sekä energiatase käsiteltävää biojäte +lietetonnia kohden. Taulukko 9 Forssan biokaasulaitoksen energiatase vuodessa ja käsiteltävää biojäte+lietetonnia kohden. Vuodessa (GWh/a) Biojätetonnia kohden (kwh/t) Sähkötuotto 4,8 85,7 Sähkönkulutus 1,44 25,7 Sähkö verkkoon 3,36 60,0 Lämmöntuotto 10 179 Korvattu lämpömäärä 5 89,3 3.1.3 Energiantuotannon päästöhyvitykset Taulukossa 9 esitetyn energiataseen mukaan mädätyksessä syntyvän sähkön ajatellaan tässä tarkastelussa korvaavan keskimääräistä pohjoismaista sähköä, jonka ominaispäästökerroin on 124 kg/mwh (liite 1, taulukko 1-3). Forssan laitosalueella hyödynnetty mädätysprosessin lämpö korvaa lämmitykseen käytettävää polttoöljyllä tuotettua energiaa 5 GWh:n edestä. Tästä voidaan käsittelykapasiteettien suhteessa biojätteellä tuotettavaksi jyvittää 3 GWh/a. Tavanomaisen öljylämmityskattilan hyötysuhde on noin 87 %, mikä tarkoittaa korvattavaa öljyn energiasisältöä 3,45 GWh/a. Polttoöljyn päästökerroin on 267 kg/mwh (liite 1, taulukko 1-3), jolloin vuosittain korvataan CO 2 -päästöjä 921 tonnia. Forssan biokaasulaitoksen KHK-päästötase nykyisellä biojätteen käsittelykapasiteetilla vuodessa sekä käsiteltävää biojätetonnia kohden on esitetty taulukossa 10. 18

Taulukko 10 Forssan biokaasulaitoksen KHK-päästöt vuodessa ja käsiteltävää biojätetonnia kohden Korvatut päästöt Vuodessa Biojätetonnia kohden (CO 2 ekv t/a) (CO 2 ekv kg/t) Sähkö 250 7,4 Lämpö 921 27,4 Yhteensä 1171 34,9 3.1.4 Mädätteen hyötykäyttö Mädätyksessä syntyvälle mädätteelle ei ole jälkikäsittelyä. Mädäte säilötään aumoissa, josta se lähtee hyötykäyttöön maanparannusaineeksi lähialueen viljelijöille sellaisenaan. Mädäte voidaan myös kuivata linkoamalla, kompostoida ja käyttää mullan tuotantoon. Bioreaktorissa syntyvä mädäte on lähes hajutonta, joten se soveltuu siltäkin osin normaalia lietelantaa paremmin maanparannusaineeksi. Maanparannusaineen ei suoranaisesti voida katsoa korvaavan turvetta tai keinolannoitetta. Tämän takia hyötykäytölle ei voida laskea kasvihuonekaasupäästöjen hyvitysvaikutuksia. Maanparannusaineen käytön hyötyihin lasketaan maan viljelykäytön tehostuminen. Maanparannusaineen käytöllä voidaan jopa välttää maanviljelyssä tavanomaisesti käytettävät kesantovuodet. Forssan biokaasulaitoksella biojätteen ja yhdyskuntalietteen yhteiskäsittelyssä syntyy mädätettä vuodessa noin 22 000 tonnia. Mädätettä levitetään pelloille lannanlevityskoneilla noin 150 tonnia hehtaarille. Tällöin vuosittaiseen käyttöön riittää pellonparannusainetta 147 hehtaarille. Mädätteen hyötykäyttöä yleisesti on esitelty kappaleessa 3.3.5. 3.1.5 Yhteenveto: Mädätys Forssassa Länsi-Uudenmaan alueelta erilliskerättävän biojätteen käsittelyketjusta aiheutuvat KHK-päästöt ovat lähellä nollaa, kun biojäte käsitellään Forssan mädätyslaitoksessa. Selvityksessä esitettyjen laskelmien mukaan KHK-päästötase jää hyvitysten puolelle 0,73 kg (CO 2 ekv) käsiteltävää biojätetonnia kohden. KHK-päästöhyvitykset syntyvät, kun prosessissa tuotettu sähkö korvaa verkkosähköä, jonka tuotantorakenteen on ajateltu vastaavan keskimääräistä pohjoismaista sähköntuotantorakennetta. Mikäli verkkosähkön korvausvaikutus olisi laskettu Suomen keskimääräistä tuotantorakennetta vastaavalla sähköntuotannon ominaispäästöllä, olisivat sähköntuotannolla saavutetut KHK-päästöhyvitykset kaksinkertaiset tässä esitettyihin arvoihin nähden. Forssan jätteenkäsittelykeskuksen alue lämmitetään yksinomaan mädätyksessä syntyvällä lämmölllä. Koska alueen rakennukset lämmitettäisiin muuten öljyllä, aikaansaadaan KHK-päästöhyvityksiä myös lämmöntuotannolle. Forssassa ei ole mädätteelle energiaa kuluttavaa jatkokäsittelyprosessia. Mädäte säilötään aumoihin, ellei sitä toimiteta suoraan maanparannusai- 19