Heijastinbongaus Alakoulu 1 3-luokat. Ympäristö- ja luonnontieto, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot. Välkyt näkyy 30 45 minuuttia (+ valmistelut noin 15 minuuttia). Huone, jonka saa pimeäksi, heijastimia, erikokoisia pehmoleluja, teippiä, hakaneuloja, taskulamppuja. Havainnollistaa, miten pimeässä näkyy ilman heijastinta ja heijastimen kanssa. Valmistelut: Kiinnitä osaan pehmoleluista heijastimia eri paikkoihin. Joillain voi olla useampikin heijastin, mutta jätä myös osa pehmoleluista ilman heijastinta. Asettele pehmolelut ympäri huonetta, jonka saa täysin pimeäksi. Osa pehmoleluista voi olla hyvin näkyvissä, mutta osa voi kurkata laatikosta tai hyllyn takaa. Oppilaat saavat tulla yksitellen tai pareittain taskulampun kanssa pimeän huoneen ovelle. Tarkoitus ei ole mennä huoneeseen sisään, vaan katsella ovelta taskulampun kanssa. Kerro, että tilassa on pimeään eksyneitä pehmoleluja, jotka pitäisi löytää. Löytävätkö oppilaat kaikki? Monellako pehmolelulla on heijastin? Tehtävästä voi tehdä halutessaan myös kilpailun (kuka löytää kaikki/eniten?) ja tehtävään voi asettaa myös aikarajan (esimerkiksi minuutti etsimisaikaa/oppilas). Tehtävän lopuksi oppilaiden kanssa voi vielä keskustella heijastinnäkyvyydestä. Voit kertoa, että autoilijoilla ei ole aikaa etsiä jalankulkijoita pimeässä ja että heijastin auttaa autoilijoita näkemään jalankulkijat heti. Lisätehtävä: Kesto noin 10 minuuttia. Näytä oppilaille Liikenneturvan heijastindemosivu: http://extrat.liikenneturva.fi/heijastin/. Kokeile oppilaiden kanssa erilaisia etäisyyksiä ilman heijastinta ja heijastimen kanssa, lyhyillä ja pitkillä ajovaloilla.
Mikä on joukkoliikenne? Se liikuttaa! Alakoulu Esikoululaisista kuudenteen luokkaan vaikeusastetta varioiden sanojen ja kuvien avulla. Kuvataide, ympäristö- ja luonnontieto, ryhmäytyminen. 20 45 minuuttia (riippuen siitä kauanko haluaa käyttää aikaa piirustuskilpailuun). Kuvia sekä sanoja jotka liittyvät liikenteeseen ja joukkoliikennevälineisiin (kääntöpuolella). Piirustuspaperi sekä piirustus/maalausvälineet. Kuvien ja sanojen avulla määritellään mitä joukkoliikenne on. Pienemmille riittävät pelkät kuvat, vanhemmille oppilaille voi olla myös sanoja. Monista tai tulosta kääntöpuolen kuvat tai sanat. Leikkaa ruudut irti viivoja pitkin. Aluksi oppilaat saavat itse luoda oman käsityksensä joukkoliikenteestä. Oppilaat jaetaan 3-6 hengen ryhmiin. Jokaiselle ryhmälle annetaan nippu kuvia ja/tai sanoja. Tarkoitus on pohtia ryhmässä mitä joukkoliikenne on ja poimia ne kuvat ja sanat jotka heidän mielestään kuvaavat joukkoliikennettä. Tämän jälkeen oppilaiden ehdotukset käydään ryhmittäin läpi ja lopuksi opettaja kertoo, mitä joukkoliikenne tarkoittaa. Joukkoliikenne on julkista liikennettä, jossa samalla kulkuvälineellä kulkee useita toisilleen vieraita ihmisiä yhtä aikaa. Joukkoliikenne tarjoaa tavan liikkumiseen niin, että matkustajan ei tarvitse omistaa, vuokrata tai ajaa omaa kulkuvälinettä. Joukkoliikennevälineet kulkevat tyypillisesti ennalta suunnitellun reitin ja aikataulun mukaan. HSL-alueella joukkoliikennevälineitä ovat bussi, raitiovaunu, metro, lähijuna sekä lautta. - lähde Wikipedia Piirustustehtävä: Tulevaisuuden joukkoliikenne -piirustuskilpailu. Lapset voivat suunnitella tulevaisuuden joukkoliikennevälineen ja piirtää sen. Lapset saavat äänestää toistensa piirustuksista parhaat.
helppo käyttää vaikea käyttää kiva luotettava kaupunkilainen turvallinen ympäristöä säästävä pelottava myöhässä nykyaikainen tarpeellinen nopea hauska aikataulu sopii kaikille C 2
Sanaselityspeli "siinä on pyörät ja se on sininen.." Alakoulu 1 2-luokat kuvien kera, 3 4-luokat korttien vaikeustasoja vaihdellen ympäristö- ja luonnontieto, äidinkieli, suomen kieli, ryhmäytyminen. 20 minuuttia. Pelikortit (kääntöpuolella). Liikenteeseen ja liikkumiseen liittyvän sanaston opettaminen. Monista tai tulosta kääntöpuolen kuvat tai sanat. Leikkaa ruuduiksi. Jaetaan luokka ryhmiin siten, että jokaisessa ryhmässä on noin 3 5 henkilöä. Kaksi ryhmää pelaa aina toisiaan vastaan. Kukin ryhmäläinen saa vuorollaan selittää omalle ryhmälleen sanoja 30 sekunnin ajan (kiertävä ajanottovuoro tai opettaja ottaa aikaa). Ryhmä saa sen verran pisteitä, kun tietää oikeita vastauksia. Voittajajoukkue on se kuka saa eniten pisteitä, kun kierroksia on pelattu yhtä monta kaikkien joukkueiden kesken. Purkukeskustelu: Tuliko vastaan outoja sanoja? Käydään yhdessä lopuksi läpi vaikeat sanat, jotta kaikki saavat mahdollisuuden oppia myös jotain uutta.
tarkastaja liikenneruuhka aikataulu lippuautomaatti lasten lippu matkakortinlukija opaskoira polttoaine hiilidioksidipäästö melu moottoripyörä mopo skootteri moottoritie mopoauto
Koulumatkalla Alakoulu 1 4-luokat. Tää on mun reitti Kuvataide, yhteiskuntaoppi, ympäristö- ja luonnontieto. 45 minuuttia. Piirustuspaperia sekä värikyniä. Käydä läpi omaan koulumatkaan liittyvät asiat. Käydään ensiksi läpi yhdessä, miten kukin tuli tänään kouluun: Käsi ylös kaikki, jotka tulivat tänään kouluun: Kävellen Autokyydillä Polkupyörällä Bussilla Koulutaksilla Junalla Muulla, millä? Oppilaille jaetaan paperi ja värikynät. 1. Piirrä paperille oma koulutiesi niin tarkasti kuin muistat. Hiekkatie ruskealla, asfaltti mustalla jne. Tässä vaiheessa piirretään pelkkä tie. 2. Seuraavaksi voit piirtää tien viereen puita, taloja, bussipysäkkejä, kauppoja ja muita asioita, joita näet päivittäin koulumatkallasi. 3. Piirrä itsesi koulutielle. Piirrä itsesi siinä kulkuvälineessä millä yleisimmin kuljet; esim. kävellen, pyörällä, autokyydillä, bussilla tms. Mikäli kuljet usealla eri kulkuvälineellä, piirrä itsesi tien eri kohtiin sopiviin kulkuvälineisiin.
4. Piirrä tai kirjoita koulutien eri kohtiin mukavimpia ja kauneimpia asioita koulumatkallasi. (Valmiiksi piirrettyjä asioita voi merkata esimerkiksi hymiöillä.) 5. Piirrä tai kirjoita koulutien eri kohtiin pelottavimpia tai vaarallisimpia asioita koulumatkallasi. (Valmiiksi piirrettyjä asioita voi merkata esimerkiksi suupielet alaspäin olevilla hymiöillä.) 6. Piirrä tai kirjoita asioita, joita voit itse tehdä, jotta koulumatka olisi turvallinen. Purkukeskustelu: Piirtämisen jälkeen voidaan taas käydä käsi ylös -periaatteella läpi koulumatkalla olevia asioita, esimerkiksi Kuinka moni joutuu ylittämään autotien? Kuinka moni (edelliseen kysymykseen vastanneista) käyttää suojatietä? Kuinka moni käyttää heijastinta? Kuinka moni tekee koulumatkan kokonaan yksin? Kuinka monen koulumatkalla on bussipysäkkejä? Lopuksi voidaan keskustella vielä piirustustehtävässä esille nousseista muista asioista, etenkin pelottavat ja vaaralliset asiat on hyvä kysyä ja pohtia yhdessä ratkaisuja turvallisuuden lisäämiseksi, esim. heijastin, pyöräilykypärä, suojatien käyttö, tarkkaavaisuus liikenteessä yms.
Matkavertailu Entä jos uis koko matkan? Alakoulu 5. 6. luokka Matematiikka, terveystieto, yhteiskuntaoppi, ympäristöoppi, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen. 10 20 minuuttia. Kynä, paperia. Lisätehtävä a): internetin käyttömahdollisuus. Havainnollistaa vertailujen avulla viisaan liikkumisen hyötyjä. Tehdään yksilötehtävänä kääntöpuolella oleva laskutehtävä.
Laskutehtävä: Vertaile matka-aikaa, kustannuksia ja kasvihuonekaasupäästöjä eri kulkumuodoilla matkalla Mäkelänrinteen uimahallista Päärautatieasemalle. Piirrä pylväskuvaajat. Miten matka olisi paras tehdä? Perustele vastauksesi. Esimerkkimatka Mäkelänrinteen uintikeskus Päärautatieasema, Helsinki, noin 4 km. Aika Kustannukset CO2-päästöt kävely: 46 min 0 0 g pyöräily: 14 min 0 0 g bussi: 17 min 0,9 300 g henkilöauto: 13 min 1,7 700 g Autolla kuluvaan matka-aikaan on laskettu ajoon kuluvan ajan lisäksi pysäköintiin ja kävelyyn kuluva aika (3 min). Henkilöautoilun kustannukset on laskettu kilometrikorvauksen mukaan 0,43 / km. Korvaus sisältää polttoaine-, ylläpito- ja hankintakulut, ei pysäköintikuluja. Joukkoliikenteen kustannus on aikuisen tekemän joukkoliikennematkan keskimääräinen kustannus matkaa kohden. Lapsen kustannus on noin puolet tästä. Lähteet: Päästötiedot: HSL:n Reittiopas Joukkoliikennelippujen hinnat: HSL Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn aikatiedot: HSL:n Reittiopas Autoilun reitti- ja aikatiedot: Google maps Autoilun ja pyöräilyn kustannukset: Verohallinto Lisätehtävät a) Tee vastaava vertailu itse valitsemallesi matkalle. Hyödynnä edellisessä tehtävässä mainittuja lähteitä. b) Arvioi kriittisesti vertailussa käytettyjä arvoja ja lähteitä. Minkälaisia muuttujia arvoissa voi olla, joita laskelma ei ota huomioon?
Joukkoliikennesuunnistus 5. 6. luokka Yhteiskuntaoppi, liikunta, terveystieto, maantieto, kuvaamataito, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot. 2 3 oppituntia. Reittiopas on mun matkaopas Liput tai matkakortit, joille on ladattu arvoa. Koulun retkiohjeiden mukainen varustus ja valmistautuminen. Netin käyttömahdollisuus tai ajantasaiset paperiset joukkoliikennekartat ja -aikataulut. Tutustua joukkoliikenteeseen ja opetella sen käyttöä. Tutustua kotiseutuun ja sen nähtävyyksiin. Jakautukaa neljän hengen ryhmiin. Valitkaa 1 3 kohdetta, joissa retken aikana käydään. Sovitaan mahdolliset muut säännöt. Sovitaan säännöt siitä mitä tehdään, jos suunniteltu matka ei toteudu myöhästymisten tai liikennehäiriöiden takia. Jokainen ryhmä laatii itselleen retkisuunnitelman käyttäen apuna HSL:n aikataulu- ja reittitietoja (www.hsl.fi ja www.reittiopas.fi). Retkien suunnittelussa on huomioitava käytettävissä oleva aika. Linjat, lähtö- ja saapumisajat sekä pysäkkien nimet kirjoitetaan ylös. Ryhmät esittelevät retkisuunnitelmansa opettajalle, opettaja hyväksyy retkisuunnitelmat ja ryhmät lähtevät matkaan. Ryhmät toteuttavat suunnistusretken suunnitelman mukaan. Oppilaat ottavat matkaltansa kuvia, joista voidaan tarkistaa, että kohteissa on oikeasti käyty. Keskustellaan matkakokemuksista ja katsotaan retkiltä otetut kuvat yhdessä.
Suora vai vaihdoton yhteys?? Yläkoulu ja toinen aste Matematiikka, yhteiskuntaoppi. 30 minuuttia. Laskin, muistipaperia, tehtävä ja havainnekuva (kääntöpuolella). Havainnollistaa joukkoliikennesuunnittelun periaatteita ja herättää keskustelua. Ota kopioita tai tulosteita kääntöpuolen tehtävästä, tai näytä se luokalle. Anna ensiksi oppilaiden laskea omat ehdotuksensa ja kysy mielipiteitä mahdollisista reiteistä. Kerro lopuksi valmiit ehdotukset. Parempi bussi pysäkillä kuin kymmenen varikolla. Vaihtoehto 1: Kaikki bussit kulkevat keskellä olevan vaihtopaikan kautta. Haluavatko oppilaat tiheämmän vuorovälin muutamalle linjalle? Tämä tarkoittaa, että kahdella linjalla on enemmän busseja käytössä, ja vaihtopisteestä pääsee useammin muihin paikkoihin, mutta tällöin tarvitaan vaihdollista yhteyttä vaihtokeskuksessa. Vai Vaihtoehto 2: Tulisiko jokaisesta paikasta päästä jokaiseen paikkaan? Tarkoittaa sitä, että vaihtoja olisi vähemmän, mutta yhdellä reitillä on vähemmän busseja käytössä ja harvempi vuoroväli, koska reittejä on enemmän. Tarkennus Voit tarkentaa kertomalla, että mallissa, jossa pääsee kaikkialta kaikkialle AB, BD, DC & CA välillä vuoroväli olisi 60 minuuttia. Jokaista väliä ajaisi yksi auto. Ristikkäisille väleille AD ja BC jäisi 5 bussia käyttöön. Esimerkiksi, jos toisella linjalla on kolme bussia, vuoroväli on 20 minuuttia ja toisella kahden bussin linjalla 30 minuuttia. Mikäli pidetään vain ristikkäiset linjat, on toisella bussilla käytössä esimerkiksi viisi bussia eli vuoroväli on 12 minuuttia ja toisella neljä bussia eli vuoroväli on 15 minuuttia. Äänestys Äänestäkää lopuksi, kumpi malli on oppilaista parempi. Voit myös kysyä, että jos keskuksien välissä on esimerkiksi alakouluja, niin onko parempi, että oppilaat menevät vaihdolla kouluun vai pääsevät suoraan kotoa kouluun? Millaisen valinnan opiskelijat tekisivät tällaisessa tilanteessa? Yleensä joukkoliikennesuunnittelijat joutuvat tällaisissa tilanteissa laittamaan linjan kiertämään koulun kautta, mikä harventaa vuoroväliä, kun jostain toisesta yhteydestä joudutaan ottamaan busseja koulureitille.
Suora vai vaihdoton yhteys? Kuvassa näkyy reunoilla neljä isoa asuinkeskusta, joiden välissä on haja-asutusta ja keskellä pienempi keskus, jota käytetään bussien vaihdossa. Suunnittele joukkoliikenne keskusten välille. Jokaisesta isosta keskuksesta etäisyys keskellä olevaan pieneen keskukseen on 15 minuuttia. Jokaisen reunalla olevan keskuksen etäisyys toisiinsa on 30 minuuttia. Käytössä on 9 bussia, joilla kaikki mahdolliset reitit tulisi tehdä. Mille reiteille ja millä vuoroväleillä (vuoroväli = kuinka monen minuutin välein bussi lähtee pysäkiltä) bussit tulisi sijoittaa siten, että 60 minuutin aikana kaikkialta pääsee kaikkialle? Tähän on olemassa monta ratkaisua. Keskus A Keskus B Keskus C Keskus D
Konkari ja ylpee siitä Millainen liikkuja olen? Yläkoulu ja toinen aste Terveystieto, yhteiskuntaoppi, matematiikka, biologia, maantieto. 30 minuuttia. HSL:n nettisivujen käyttömahdollisuus jokaisella oppilaalla. Selvittää, millainen liikkujatyyppi on. Saada lisätietoa kestävistä kulkutavoista. Ohjaa oppilaat sivulle: www.hsl.fi/kulkutapalaskuri ja pyydä jokaista selvittämään oma liikkujatyyppinsä itsenäisesti. Tehkää kysely luokan kesken siitä, mihin liikkujatyyppiin kukakin kuuluu (koulu- ja vapaa-ajanmatkoilla erikseen) ja merkitkää ylös määrät. Laskekaa prosentit tai tehkää diagrammi luokan liikkujatyyppijakaumasta. Laskurin tulossivulla on vinkkejä koulu- ja työmatkoille. Keskustelkaa vinkeistä. Keksittekö luokan kanssa lisää vinkkejä, jotka kannustaisivat viisaaseen liikkumiseen?
Testaa ootko guru vai tavis Millainen jälki liikkumisestani jää? C 2 Yläkoulu ja toinen aste Terveystieto, yhteiskuntaoppi, matematiikka, biologia, maantieto. 20 minuuttia. HSL:n nettisivujen käyttömahdollisuus jokaisella oppilaalla. Selvittää, minkä kokoinen hiilidioksidijälki omasta liikkumisesta jää. Ohjaa oppilaat sivulle: www.hsljalki.fi ja pyydä jokaista laskemaan oma hiilidioksidijälkensä itsenäisesti. Tämän jälkeen voitte tehdä kyselyn luokan kesken, mihin kategoriaan kukin kuuluu ja merkitä ylös määrät. Laskekaa prosentit tai tehkää diagrammi luokan jälkikategorioista. Lopuksi keskustelkaa tuloksista.
Kuinka monta bussia reitilläsi kulkee? Yläkoulu Matematiikka, yhteiskuntaoppi. 15 minuuttia. HSL:n nettisivujen käyttömahdollisuus jokaisella oppilaalla. Selvittää, montako bussia kunkin oppilaan reitillä kulkee sekä lisätä ymmärrystä joukkoliikennesuunnittelun takana olevasta logiikasta. Kerro, että bussien aikataulusuunnittelu on myös matikkaa. Sano, että annat oppilaille kaavan, jonka mukaan he pystyvät selvittämään, kuinka monta bussia heidän omalla reitillään kulkee. Voitte yhdessä katsoa, kenen reitillä on harvin ja kenellä tihein vuoroväli ja kuinka monta bussia siihen tarvitaan. Mikäli kaikki eivät tule kouluun bussilla, voi matka olla myös esim. harrastusmatka tai matka ystävän luo tms. Ohjaa ensin oppilaat www.hsl.fi sivuille ja sieltä aikatauluihin (voit näyttää koneelta, mistä aikataulut löytyvät http://aikataulut.reittiopas.fi/pysakit/fi/). Pyydä oppilaita etsimään oma linja ja katsomaan, kuinka monen
minuutein välein busseja menee aamuisin klo 8 9 välillä. Sen jälkeen aikataulusivun lopusta löytyy kokonaismatka-aika. Pyydä oppilaita merkitsemään molemmat luvut ylös. Kierrosaika tarkoittaa aikaa, jolloin bussi lähtee päätepysäkiltä A, kulkee päätepysäkille B ja palaa takaisin päätepysäkille A. Linjakohtaisista aikatauluista näkee reitin kokonaismatka-ajan. Kierrosaika on kokonaismatka-aika x 2. Kierrosaika (min) / vuoroväli (min) = bussien määrä Pyydä oppilaita laskemaan yllä olevan kaavan avulla, kuinka monta bussia heidän reitillään menee. Voitte käsiäänestyksen avulla selvittää, kenen reitillä menee eniten busseja (esimerkiksi Nosta käsi ylös, jos reitilläsi menee enemmän kuin kaksi bussia ). Kysy oppilailta, mistä he luulevat oman asuinalueensa vuorovälin johtuvan, oli se sitten harva tai tiivis. Voit kertoa, että yhden bussin hankintahinta on noin 200 000 euroa ja vuosittaiset liikennöintikulut 200 000 euroa. Lisätehtävä: Kesto noin 10 minuuttia. Voit kertoa, että joukkoliikennesuunnittelun pohjana ovat aluekohtaiset palvelutasoluokat, joiden avulla määritellään peruspalvelutaso kullekin alueelle ja yhteysvälille. Halutessanne voitte etsiä oppilaiden asuinalueet joukkoliikenteen suunnitteluohjeesta ja katsoa vastaako selvittämänne bussien vuoroväli sen alueen palvelutasoluokitusta. Linkki suunnitteluohjeeseen: https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/suunnitteluohje_4_2012_netti.pdf Palvelutasoalueet löytyvät alkaen sivulta 15.
Viisaan liikkumisen hyödyt draamaharjoitus Alakoulu, yläkoulu, toinen aste Draama, ryhmäytyminen, äidinkieli, terveystieto, ympäristö- ja luonnontieto, biologia, maantieto, yhteiskuntaoppi, ympäristöoppi, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen. 20 45 minuuttia. Paperia ja kyniä. Lisätä tietoisuutta viisaan liikkumisen hyödyistä ja (koulumatkan) kulkutapojen vaikutuksista mm. hyvinvointiin. 1. Monista tai tulosta tämän kortin kääntöpuolelta roolikortit. Leikkaa viivoja pitkin. 2. Jaetaan ryhmä kahdeksaan osaan. Jokainen pienryhmä saa roolin. (3 min). 3. Pienryhmissä keskustellaan ensin roolihahmosta, hänen työstään, asiantuntemuksesta, tavoitteista ja toiveistaan. (2 min). 4. Seuraavaksi pienryhmille esitetään väittämä: Koulumatkalla kannattaa kävellä, pyöräillä tai käyttää bussia. 5. Pienryhmissä mietitään väittämää roolihenkilön näkökulmasta. Parhaat kommentit kirjataan ylös. (5 10 min). 6. Pienryhmät esittelevät omat roolihenkilönsä ja roolin mukaiset näkökulmansa ja kommenttinsa kaikille. (10 15 min). 7. Kerätään kaikki kommentit ylös. 8. Lopuksi voidaan keskustella yhteisesti siitä, mitä hyvinvointi on ja mistä se koostuu, ja mitkä asiat erityisesti koulumatkalla vaikuttavat hyvinvointiin. Mitkä asiat lisäävät hyvinvointia, mitkä vähentävät sitä? Mitkä vaikutukset ovat suoria vaikutuksia ihmiseen ja mitkä tulevat esimerkiksi ympäristön hyvinvoinnin kautta? (10 min).
Rehtori Terveydenhoitaja Talousneuvoja Pikkulapsi, joka leikkii koulun läheisessä puistossa Kiireinen työmatkalainen ohikulkumatkalla Liikennepoliisi Luokkakaveri, jolla sama koulumatka Ympäristönsuojelija Opettajalle lisätietoa roolihahmoista: 1. Terveydenhoitaja Tuntee koulumatkaliikunnan vaikutukset oppimiseen ja jaksamiseen. On huolestunut arkiliikunnan vähäisyydestä. 2. Rehtori On kiinnostunut koulun maineesta ja siitä, että kouluun on helppo tulla. Tietää koulumatkojen pituuden ja kuljetusoppilaiden määrän. 3. Talousneuvoja Tietää eri kulkutapojen kustannukset yksilölle ja yhteiskunnalle. Antaa rahansäästövinkkejä. 4. Pikkulapsi, joka leikkii koulun läheisessä puistossa Pelkää vilkasta liikennettä, kärsii autoliikenteen melusta, ilmansaasteista ja epäviihtyisyydestä. Tahtoisi isomman puiston, mutta autot vaativat tilaa. 5. Kiireinen työmatkalainen ohikulkumatkalla Juuttuu silloin tällöin liikenneruuhkaan koulun kohdalla. 6. Liikennepoliisi Tuntee onnettomuustilastot. Pyrkii valvomaan liikennettä ja pysäköintiä sekä ehkäisemään ruuhkia. 7. Kaveri, jolla sama koulumatka Haluaisi kulkea yhdessä, koska se on hauskempaa ja tuntuu turvallisemmalta. 8. Ympäristönsuojelija Tahtoo vähentää liikenteen hiilidioksidi-, pienhiukkas- ja muita päästöjä, sekä saada ilmastonmuutoksen kuriin.
Missä asun, mistä tulen kouluun Alakoulu, yläkoulu, toinen aste Ryhmäytyminen, ympäristö- ja luonnontieto, maantieto, terveystieto, yhteiskuntaoppi, liikunta. 5 10 minuuttia. Löytää uusia kavereita omalta asuinsuunnalta ja ehkä kulkea joskus koulumatkat yhdessä. Pitkää matkaa autoilevat voivat löytää kimppakyytimahdollisuuksia. Kuvitellaan luokkahuone alueeksi, jolta oppilaita tulee kouluun. Koulu kuvitellaan keskelle luokkahuonetta (voi todellisuudessa sijaita alueen keskellä). Kukin oppilas menee seisomaan luokassa sinne, missä hänen kotinsa sijaitsee. luokkahuoneen kuvitellulla kartalla suhteessa keskellä olevan koulun sijaintiin. Lisäksi kysytään kulkutapaa: pyydetään oppilaita ottamaan tavallisen kulkutapansa mukainen asento.