Kuopion kaupungin PERUSTURVA- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN SOVELTAMISOHJEET TOIMEENTULOTUESTA Perusturva- ja terveyslautakunta 25.9.2012 80
1 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN, TOIMEENTULOTUEN TARKOITUS JA RAKENNE 3 2 TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA KÄSITTELY 4 3 OLESKELUKUNTA 7 4 HUOMIOON OTETTAVAT TULOT JA VARAT 8 4.1 Tulot 8 4.2 Omaisuus ja varallisuus 11 4.3 Tulojen jaksottaminen 11 4.4 Jälkikäteen ilmenevät tulot 13 5 PERUSTOIMEENTULOTUKEEN OIKEUTTAVAT MENOT 13 5.1 Perusosa 13 5.2 Vankien käyttövara 14 5.3 Asumismenot 14 5.4 Muut asumismenot 17 5.5 Asunnottomien asumismenot 18 5.6 Terveydenhuoltomenot 18 5.7 Työmatkamenot 20 6 TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT 23 6.1 Kodinhankinnat 23 6.2 Vuokravakuus ja välityspalkkio 24 6.3 Vaatemenot 24 6.4 Jäännösverot 24 6.5 Opintolainan korkomenot 24 6.6 Päivähoitomenot ja elatusmaksut 25 6.7 Lapsen tapaamisesta ja luonapidosta aiheutuvat menot 25 6.8 Hautausavustus 26 6.9 Lähiomaisen muistotilaisuus 27 6.10 Perhejuhlat 27 6.11 Muuttomenot 27 6.12 Lasten harrastusmenot 28 6.13 Oleskelulupa, passi, viisumimaksu, kansalaisuushakemus, henkilöllisyystodistus 28 6.14 Edunvalvontapalkkio ja maistraatin tilintarkastusmaksu 29 6.15 Matkamenot työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen osallistumisen ajalta 29 7 OPISKELIJOIDEN AVUSTAMINEN 29 7.1 Opintotuki tulona 29 7.2 Opiskelijoiden asumismenot 32 8 YRITTÄJIEN AVUSTAMINEN 34
Toimeentulotukiasian käsittelyä ohjaavat seuraavat säännökset muutoksineen: Laki toimeentulotuesta 1412/1997 Laki toimeentulotuesta 1812/2005 Laki toimeentulotuesta 1202/2007 Hallintolaki 434/2003 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 Sosiaalihuoltolaki 710/1982 Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001 Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 493/1999 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 221/2003 Henkilötietolaki 523/1999 Sosiaali- ja terveysministeriön Opas toimeentulotukilain soveltajille 11/2007 Kuopion kaupungin Perusturva- ja terveyslautakunnan 25.9.2012 hyväksymät ohjeet on tarkoitettu täydentämään ja tarkentamaan toimeentulotukilain säädöksiä ja sosiaali- ja terveysministeriön toimeentulotukioppaan ohjeita sekä takaamaan kuntalaisille yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumisen toimeentulotukilakia sovellettaessa. Perusturva- ja terveyslautakunnan antamia ohjeita ei kuitenkaan voi käyttää yksinomaisina päätöksen perusteluina eikä niillä voida sivuuttaa lain säännöksiä, vaan päätökset perustellaan toimeentulotukilain ja asetuksen asianmukaisilla kohdilla. Harkinnanvaraisen toimeentulotuen ja ennaltaehkäisevän toimeentulotuen myöntämisestä päättävät vastuualueen sosiaalityöntekijät ja sosiaalityön palveluohjaajat. Sosiaalityöntekijöillä ja sosiaalityön palveluohjaajilla on oikeus myöntää käytettävissä olevien varojen puuttuessa kahden viikon toimeentulotuen perusosaa vastaava määrä ja maksusitoumus kiireellisiin lääkehankintoihin. Ohjeet astuvat voimaan 1.10.2012
1 OIKEUS TOIMENTULOTUKEEN, TOIMEENTULOTUEN TARKOITUS JA RAKENNE Suomen perustuslain 19 :n 1 momentissa turvataan oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotuki on toimeentulotukilain mukainen viimesijainen taloudellinen etuus, jonka tarkoituksena on turvata henkilön tai perheen välttämätön toimeentulo ihmisarvoiseen elämiseen, antaa mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan toimintaan ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotukioikeus syntyy, jos henkilö tai perhe on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloaan ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, hänelle elatusvelvollisen huolenpidolla tai muulla tavalla. Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloa turvaava etuus ja siitä syystä kaikki muut asiakkaan ensisijaiset mahdollisuudet (työ- ja yrittäjätulot) saada välttämätön toimeentulo on ensin aina selvitettävä sekä ohjattava ja neuvottava toimeentulotuen hakijat käyttämään ja hakemaan heille kuuluvia sosiaaliturvaetuuksia (esimerkiksi eläke, työttömyysetuudet, vakuutukset, sairauspäiväraha, lapsilisä, asumis- ja opintotuki). Hallintolaissa on mainittu hyvän hallinnon perusteina viranomaisen palveluperiaate ja neuvontavelvollisuus toimeentulotuen hakemiseen liittyvissä asioissa. Toimeentulotuki jaetaan valtion ja kunnan rahoittamaan perustoimeentulotukeen ja kunnan maksamaan täydentävään ja ennaltaehkäisevään toimeentulotukeen. Perustoimeentulotukeen oikeuttavina menoina otetaan huomioon toimeentulotuen perusosan lisäksi kohtuulliset asumismenot, sähkö- ja kotivakuutusmenot, välttämättömät julkisen terveydenhuollon menot ja työmatkamenot.
Täydentävä toimeentulotuki kattaa erityismenoiksi kutsuttavat menot: lasten päivähoitomenot, erityiset asumismenot sekä henkilön että perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot. Ehkäisevä toimeentulotuki on tarkoitettu henkilön ja perheen sosiaalisen turvallisuuden ja itsenäisen toimintakyvyn edistämiseen, ehkäisemään syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. 2 TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA KÄSITTELY Toimeentulotukea haetaan pääsääntöisesti kirjallisesti tai suullisesti henkilökohtaisen käynnin yhteydessä viranomaisen luona. Hakemuksen voi uudistaa myös poikkeuksellisesti suullisesti puhelimitse. Tällöinkin asiakkaan on tarvittaessa toimitettava tuen tarpeen selvittämiseksi välttämättömät tositteet. Hakemuksesta on käytävä ilmi hakijan vaatimus perusteluineen. Toimeentulotuen hakijan on ilmoitettava ja esitettävä kaikki välttämättömät tiedot ja tositteet, jotka vaikuttavat toimeentulotukeen. Näitä tietoja ovat esimerkiksi tositteet tuloista ja muista kuin perusosaan kuuluvista menoista, päätökset ja maksutositteet muista sosiaaliturvaetuuksista, verotustiedot omaisuuden ja varallisuuden selvittämiseksi sekä hakijan kaikkien pankkitilien tiliotteet kahdelta edelliseltä kuukaudelta. Toimeentulotuen käsittelijällä on oikeus tarkistaa salassa pidettäviä tietoja viranomaisteitse ilman asiakkaan suostumusta (esim. Kelalta asumistukea, eläkkeitä, työttömyysetuutta tai opintososiaalisia etuuksia koskevia tietoja ja verotoimistosta vahvistetut verotiedot). Puutteellinen
hakemus viivästyttää asian käsittelyä tai hakemus voidaan hylätä. Ensimmäistä kertaa sosiaalityöntekijän vastaanotolla asioivan on täytettävä toimeentulotukihakemus. Toimeentulotuen hakemiseen liittyvissä asioissa voi asioida valtakirjalla. Uuden asiakkaan on aina todistettava henkilöllisyytensä esittämällä henkilöllisyystodistus. Ulkomaalaisen henkilön passi ja muut matkustusasiakirjat tarkistetaan hänen henkilöllisyytensä toteamiseksi sekä sen arvioimiseksi, onko hakijalla oikeutta toimeentulotukeen Suomessa. Asiakkaalle annetaan aina kirjallinen päätös. Toimeentulotukipäätöksen hakemus-osioon kirjataan kaikki ne asiat, joihin asiakas hakee toimeentulotukea. Päätöksessä otetaan kantaa kaikkiin hakemuksessa esitettyihin vaatimuksiin ja perustellaan asianomaisilla lainkohdilla. Myös osittain hylättyyn hakemukseen tehdään päätös perusteluineen. Kohtuullisuusharkinnan käyttö mainitaan ja perustellaan. Jos asiakkaalla on voimassa oleva myönteinen toimeentulotukipäätös, mutta jokin asiakkaan esittämä vaatimus hylätään, tehdään siitä erillinen päätös ja perustellaan se asianomaisilla lainkohdilla. Hakemus käsitellään ja ratkaistaan viivytyksettä seitsemän arkipäivän kuluessa, kiireellisissä tapauksissa joko samana tai seuraavana työpäivänä hakemuksen saapumisesta. Mikäli hakemusta on pyydetty täydentämään, ratkaisu toimeentulotuesta pyritään tekemään seitsemän työpäivän kuluessa lukien siitä päivästä, kun täydennetty hakemus tarvittavine liitteineen on saapunut sosiaalivirastoon. Asiakkaalle tehdään toimeentulotukilaskelma pääsääntöisesti kuukauden pituiselle ajanjaksolle. Toimeentulotukilaskelmaan merkitään asiakkaan tulot ja toimeentulotukeen oikeuttavat
menot, joihin luetaan perusosa, varsinaiset asumismenot ynnä muut asumismenot, eli sähkö- ja kotivakuutusmenot, sekä terveydenhoitomenot. Menot kohdistetaan tietylle kuukaudelle laskujen eräpäivän tai ostopäivän mukaan. Toimeentulotukea ei pääsääntöisesti myönnetä takautuvasti. Takautuvaa toimeentulotukea voidaan myöntää perustellusta syystä vuokravelkaan tai muihin toimeentulotukeen oikeuttaviin menoihin, joihin asiakkaalla olisi ollut oikeus menojen syntyessä. Toimeentulotuen saajalle asetetun ilmoitusvelvollisuuden perusteella sosiaalivirasto voi tarkistaa toimeentulotuen määrän maksamattomien toimeentulotukierien osalta. Tuki tarkistetaan, jos henkilön tai perheen olosuhteissa tai tuen tarpeessa tapahtuu muutoksia. Päätökseen tyytymättömällä on oikeus tehdä oikaisuvaatimus perusturva- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaostolle. Päätöksen liitteenä on muutoksenhakuohje. Yksilöasioiden jaoston päätökseen haetaan muutosta valittamalla Kuopion hallintooikeuteen. Asiakkaan tiedot kirjataan Kuopion kaupungin perusturvan atk-järjestelmään. Asiakkaan on ilmoitettava muutokset henkilö-, perhe-, osoite- ja pankkiyhteystiedoissaan. Asiakkaalla on oikeus tarkistaa itseään koskevat tiedot edellä mainitusta järjestelmästä tulostettavasta otteesta maksutta kerran kalenterivuodessa. 3 OLESKELUKUNTA Toimeentulotukilain 14 mukaan toimeentulotuen myöntää pääsääntöisesti se kunta, jonka alueella henkilö tai perhe
vakinaisesti oleskelee. Jos henkilö tai perhe muutoin kuin satunnaisesti oleskelee useammassa kuin yhdessä kunnassa, toimeentulotuen myöntää se kunta, jonka alueella oleskelusta henkilön tai perheen menot johtuvat. Henkilön tai perheen muuttaessa toiseen kuntaan päättää toimeentulotukeen oikeuttavista menoista se kunta, jossa henkilö tai perhe asuu sen kuukauden aikana, jolloin menot erääntyvät. Yleensä takuuvuokra ja muuttomenot käsitellään lähtökunnassa ja ensimmäinen vuokra tulokunnassa. Asiakkaan oikeutta toimeentulotukihakemuksen vireillepanoon Kuopion kaupungin sosiaalivirastossa ei voida rajoittaa. Mikäli toimeentulotukihakemusta vastaanotettaessa tai toimeentulotukiasiaa käsiteltäessä kuitenkin käy ilmi, että toimeentulotuen käsittely kuuluu toiselle kunnalle toimeentulotukilain perusteella, siirretään asia tai hakemus liitteineen hallintolain mukaisesti toisen kunnan käsiteltäväksi viranomaisteitse ja tiedotetaan asiakkaalle siirrosta toisen kunnan käsittelyyn. Kuopion kaupungin perusturva huolehtii siitä, ettei Kuopiossa oleskeleva hakija jää vaille tarvitsemaansa toimeentulotukea sen vuoksi, että kunnat olisivat eri mieltä korvausvastuusta. Viime kädessä lopullisen kustannusvastuun ratkaisee hallinto-oikeus hallintoriita-asiana. Jos tuen tarve on kiireellinen, toimeentulotuen myöntää se kunta, jossa hakemus tehdään. Tällöin kysymykseen tulevat lähinnä matkalipun myöntäminen varsinaiseen kotikuntaan tai mahdollisen maksusitoumuksen myöntäminen välttämättömiin terveydenhuolto- ja ravintohankintoihin. Niistä kiireellisistä terveydenhuoltomenoista, esimerkiksi poliklinikkamaksut, jotka erääntyvät maksettavaksi myöhemmin, toimeentulotukipäätöksen tekee se kunta, jossa hakija oleskelee vakinaisesti laskujen erääntyessä.
Mikäli henkilö sijoitetaan palvelu- tai hoitokotiin kotikuntansa ulkopuolelle ja hän joutuu toimeentulotuen tarpeeseen, vastaa toimeentulotuen myöntämisestä hoito- tai palvelukodin sijaintikunta. Tällaisia menoja ovat esimerkiksi satunnaiset terveydenhuoltomenot tai erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvat täydentävän toimeentulotuen menot. Asumis- ja palvelumaksuista sekä säännöllisestä lääkityksestä aiheutuvista menoista vastaa sijoittajakunta toimeentulotukeen nähden ensisijaisen lainsäädännön perusteella. 4 HUOMIOON OTETTAVAT TULOT JA VARAT 4.1 Tulot Asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa on annettava toimeentulotuen käsittelijälle kaikki ne tulotiedot, joita tarvitaan toimeentulotuen tarpeen arvioimiseksi. Toimeentulotuesta päätettäessä tarkistetaan hakijan kahden viimeisen kuukauden tiliotteet. Toimeentulotuen käsittelijä ohjaa asiakkaan hakemaan tälle kuuluvat ensisijaiset etuudet. Tuloilla tarkoitetaan kaikkia henkilön tai perheen käytettävissä olevia tuloja, verollisia tai verottomia, tulolähteestä riippumatta lukuun ottamatta alaikäisten lasten kesäansioita. Huomioon otettavia tuloja ovat palkka-, yrittäjäja omaisuustulot sekä yksityisistä ja julkisista lähteistä saatavat avustukset. Palkkatuloista tulee selvityksenä olla palkkaerittely, josta näkyvät rahapalkan lisäksi maksetut erilliskorvaukset ja luontaisetuudet sekä tehdyt palkanpidätykset. Kilometrikorvauksia ja työnantajan maksamia päivärahoja ei oteta huomioon tulona. Vastaavasti, mikäli kilometrikorvausta
maksetaan, ei työmatkamenoja pidetä tukeen oikeuttavana menona. Myöskään muita työnantajan maksamia menokorvauksia ei oteta huomioon niiltä osin, kun ne korvaavat työntekijälle työstä aiheutuneita menoja. Palkasta maksetut palkkaennakot, asuntokorvaukset ja ostot, otetaan huomioon tulona. Ateriakorvaus sekä ateria- ja puhelinetu otetaan huomioon tulona, koska ravinto- ja puhelinmenot sisältyvät perusosaan. Autoetu otetaan huomioon kokonaisuudessaan tulona. Jos hakijan ansiotulo ei riitä hänen toimeentuloonsa, on ensisijaista luopua autoedusta ja ottaa etuus rahapalkkana oman toimeentulonsa turvaamiseksi. Toimeentulotukea hakevan henkilön tai perheen nettoansiotuloista vähennetään niin sanottuna etuoikeutettuna tulona 150 euroa kuukaudessa kotitaloutta kohden. Kotitaloudella tarkoitetaan yhden henkilön taloutta tai toimeentulotukilain 3 :n mukaista perhettä. Jos asiakkaan tuloja ulosmitataan, otetaan huomioon ulosoton jälkeen tosiasiassa asiakkaalla käytettävissä oleva tulon osuus. Tämä edellyttää, että ulosotto on tehty suoraan tuloista, tai ulosottoviranomainen on vahvistanut asiakkaalle kirjallisen maksusuunnitelman, jonka mukaisesti velallinen lyhentää velkaansa ulosottoon. Jos Kela perii aiemmin liikaa maksamaansa etuutta suoraan jostain etuudesta, otetaan huomioon asiakkaalle tosiasiallisesti maksettava netto-osuus. Mikäli asiakas vapaaehtoisesti lyhentää ulosotossa olevaa velkaansa tai Kelan perimää asiakkaalle liikaa maksettua etuutta, suhtaudutaan lyhennykseen samalla tavoin kuin muihinkin velanhoitolyhennyksiin eikä sitä pidetä toimeentulotukeen oikeuttavana menona. Jos toimeentulotuenhakija on velkajärjestelyssä, on hakijan esitettävä käräjäoikeuden maksuohjelma.
Toimeentulotukipäätöstä tehtäessä velkajärjestelyssä vahvistettua maksuvaraa ei pidetä hakijan tai perheen toimeentuloon käytettävissä olevana tulona. Velkajärjestelyssä olevalle henkilölle tai perheelle toimeentulotuki pääsääntöisesti myönnetään vain äkillisiin suurehkoihin toimeentulotukeen oikeuttaviin menoihin. Mikäli velallisen maksukyky on maksuohjelman vahvistamisen jälkeen heikentynyt, ja hän on vaarassa jäädä ilman välttämätöntä toimeentuloa, ei velkajärjestelyä voida pitää esteenä tilapäisen toimeentulotuen myöntämiselle. Näissä tapauksissa velallinen ohjataan hakemaan maksuohjelman muuttamista. Mikäli toimeentulotuen tarve muodostuu pitkäaikaiseksi, ohjataan asiakas kääntymään ulosottoviranomaiseen puoleen sen selvittämiseksi, voidaanko ulosottomaksua pienentää tai voidaanko asiakkaalle myöntää vapaakuukausia. Asiakas ohjataan tarvittaessa talous- ja velkaneuvonnan piiriin. Tuloina otetaan myös huomioon kaikki hakijan muilta henkilöiltä tai tahoilta saadut avustukset ja suoritukset. Vähäisiksi katsottavat satunnaiset avustukset ja tulot sekä veronpalautukset otetaan huomioon yksinasuville 70 /kk ja perheille 140 /kk ylittävältä osalta. Mikäli ennakkoveron palautus ulosmitataan, sitä ei käsitellä tulona. Tällöin asiakkaan on kuitenkin esitettävä ulosmittauksesta todistus. Yli 65-vuotiaille voidaan säästöistä ja omaisuudesta jättää huomioon ottamatta 1000. Toimeentulotukilain 11 :ssä on lueteltu ne tulot, joita ei oteta huomioon toimeentulotukea käsiteltäessä. 4.2 Omaisuus ja varallisuus
Toimeentulotukilain 12 :ssä säädetään varojen ottamisesta huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. Helposti realisoitavissa oleva omaisuus, kuten pankkitalletukset, arvopaperit, osakkeet ja osuudet, puhelinosake, otetaan huomioon käytettävissä olevana varallisuutena. Mikäli asiakkaalla ei ole omaisuudesta tuloja käytettävissään, myönnetään hänelle toimeentulotukea siihen saakka, kunnes omaisuuden realisointiarvo on tiedossa. Vaikeammin realisoitavissa olevan varallisuuden, kuten vapaa-ajan asunnon tai maa- ja metsäomaisuuden, realisoimiseen annetaan aikaa korkeintaan 3 kk, jolle ajalle toimeentulotukea voidaan myöntää. Mikäli toimeentulotuen tarve muodostuu yli kolmen kuukauden mittaiseksi, tehdään varallisuudesta perintä. Omaisuuden myyntituloista otetaan huomioon vain velkojen tai muiden menojen jälkeen jäävä tulo. Hakemus voidaan hylätä toistuvasti käytettävissä olevan varallisuuden perusteella. 4.3 Tulojen jaksottaminen Mikäli asiakas on saanut jonkin suuren kertakorvauksen (palkan, erorahan, yritystulon, veronpalautuksen, sosiaalietuuden yms.), lasketaan normilaskelma kyseisen tulon saamisesta alkaen enintään kahdelle kuukaudelle. Palkansaajalle toimeentulotuen käsittely aloitetaan viimeisestä palkkapäivästä, tai mikäli kysymyksessä on kahden viikon välein maksettava palkka, viimeistä edellisestä palkanmaksupäivästä. Mikäli asiakas saa huomattavan summan (yli 2000 ), kuten perinnön, omaisuuden myyntituloja tms., voidaan tuloylijäämää siirtää pidempään kohtuullisuusharkintaa käyttäen. Eläkeläisille tai muille säännöllisistä tuloa saaville, jotka hakevat tilapäistä toimeentulotukea esimerkiksi sairausmenoihin, tehdään kahden kuukauden laskelma, jossa kyseinen meno otetaan huomioon.
Työttömyyspäiväraha maksetaan pääsääntöisesti 21,5 vuorokaudelta kuukaudessa. Kuitenkin työttömyyden alkaessa, ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan muuttuessa Kelan maksamaksi peruspäivärahaksi tai työmarkkinatueksi tai sairauspäivärahaksi, työttömyyden päättyessä tai asiakkaan saadessa soviteltua työttömyyspäivärahaa, otetaan laskelmassa tulona huomioon tosiasiallisesti maksetut työttömyyspäivärahat. Alle kuuden kuukauden työharjoittelussa tai muussa aktiivitoimenpiteessä oleville (muun muassa Työvoiman palvelukeskuksen asiakkaat) otetaan työmarkkinatuki huomioon tulona työharjoittelun tukemiseksi tosiasiallisesti maksettujen työmarkkinatukierien mukaan korotusosineen lukuun ottamatta maksettavaa ylläpitokorvausta. Kertoimen 21,5 käyttö aloitetaan sen jälkeen, kun asiakkaalle on maksettu kaksi täysimääräistä työttömyysturvan suoritusta saman kuukauden aikana toimeentulotukiasiakkaana ollessaan. Kertoimen käyttöä jatketaan johdonmukaisesti toimeentulotukiasiakkuuden aikana. 4.4 Jälkikäteen ilmenevät tulot Jälkikäteen ilmenevät ansiotulot tai muut tulot otetaan huomioon seuraavan kahden kuukauden aikana kokonaisuudessaan, ellei sitä voida pitää kohtuuttomana. Jälkikäteen ei kuitenkaan oteta huomioon vähäisiä yksityisiä avustuksia tai muita tuloja, elleivät ne tosiasiallisesti ole hakijan käytettävissä sen kuukauden aikana, jolle toimeentulotuesta tehdään päätös.
5 PERUSTOIMEENTULOTUKEEN OIKEUTTAVAT MENOT 5.1 Perusosa Toimeentulotukilaskelmassa oleva perusosa sisältää ravintoja vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, televisiomaksusta, puhelimen käytöstä sekä harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot ynnä vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Perusosan suuruus tarkistetaan vuosittain siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa säädetään. Perusosaa voidaan sosiaalityöntekijän harkinnalla alentaa määräajaksi enintään kahdeksi kuukaudeksi kerrallaan, jos toimeentulotuen hakija ei ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi, kieltäytyy tarjotusta työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, aktivointisuunnitelman laatimisesta tai muutoin toiminnallaan aiheuttaa, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä voida hakijalle tarjota. Perusosaa voidaan alentaa ensin 20 prosenttia, ja jos asiakas on toistuvasti menetellyt edellä kuvatun tavoin, tapauskohtaisesti alentaa 40 prosenttia. Toimeentulotukilain 10 :ään sisältyy erityissäännös: Alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä ao. henkilön ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa toimintasuunnitelma asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Laitoksessa (esimerkiksi vankilassa tai sairaalassa) olevien toimeentulotukilaskelmassa käytetään perusosan sijasta sosiaali- ja terveysministeriön vuosittain vahvistamaa laitoshoidon tai asiakasmaksupäätöksen käyttövaraa (v. 2012, 99 /kk).
5.2 Vankien käyttövara Vankien toimeentulotuen kuukausittaisen perusosan sijalla käytetään laitoshoidon käyttövaraa. Vangin tuloiksi otetaan vangin mahdolliset tulot, kuten vankilasta saatava työ- ja toimintakorvaus tai käyttöraha sekä vangin varat ja yksityiset tilillepanot. 5.3 Asumismenot Toimeentulotuessa asumismenojen huomioonottamisen tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön tai perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla. Kunnilla on siten oikeus harkita tarpeellisten asumismenojen suuruutta. Kohtuulliset asumismenot otetaan huomioon todellisen suuruisina pääsääntöisesti kuukausittain riippumatta siitä, onko vuokra-asunto vuokrattu yksityiseltä tai valtion rahoitusta asuntotuotantoon saaneelta taholta. Vuodesta 2007, jolloin edellisen kerran on toimeentulotuessa huomioon otettavia vuokria ohjeistettu, on keskimääräinen vuokrataso vuoteen 2011 verrattuna noussut 28 prosenttia (8,58 eurosta/m²/kk 11,00 euroon/m²/kk). Keskimääräinen kuukausivuokra Kuopiossa vuonna 2011 oli 11,00 euroa/m², vapaarahoitteisessa yksiössä 14,17 euroa/m². Perustana kohtuullista vuokratasoa määriteltäessä on lisäksi käytetty Niiralan Kulma Oy:n neliövuokrahintoja (1.3.2012 yhtiön kaikkien talojen keskivuokra oli 9,02 euroa/m²) ja keskimääräistä vuokra-asuntojen kokoa sekä peruskorjausten vaikutusta vuokratasoon.
Kohtuullisina vuokramenoina kuukaudessa pidetään vuokria asukasluvun mukaan seuraavan taulukon mukaisesti: 1 henkilö 500 2 henkilöä 600 3 henkilöä 700 4 henkilöä 750 5 henkilöä 800 6 henkilöä tai enemmän, lisätään 100 /henkilö Mikäli asumismenot ylittävät edellä mainitut summat tai asunto on kohtuuttoman suuri ja kallis (esimerkiksi kolmen huoneen asunto yksinasuvalle) ja tuen tarve on pitkäaikainen, asumismenot otetaan huomioon kolmen kuukauden ajan todellisen suuruisina. Asumismenot voidaan ottaa huomioon kokonaisuudessaan kolmen kuukauden jälkeenkin niin kauan kuin edullisempi asunto on löytynyt, mikäli asiakas todistettavasti on hakenut kohtuuvuokraista asuntoa tai pienempää asuntoa (esimerkiksi Niiralan Kulma Oy:ltä, VVO:lta tms.) ilman kaupunginosaan tai asunnon varusteluun kohdistuvia rajoituksia. Asiakkaan on tällöin oltava valmis ottamaan tarjottu asunto vastaan. Mikäli asiakas on asettanut vuokra-asunnon hakemiselle edellä mainittuja rajoituksia tai ei ole aktiivisesti hakenut huokeampaa asuntoa, kohtuullistetaan vuokra kolmen kuukauden määräajan jälkeen. Mikäli asiakas on jo toimeentulotukiasiakkaana ja asuu näiden toimeentulotuen soveltamisohjeiden voimaantullessa kalliimmassa asunnossa kuin edellisessä taulukossa kohtuullisiksi määritellyt vuokramenot ovat, annetaan asiakkaalle kuuden kuukauden (6 kk) määräaika, jona vuokra otetaan huomioon kokonaisuudessaan. Asiakkaan edellytetään hakevan asuntoa ilman edellä mainittuja rajoituksia Niiralan Kulma Oy:lta, VVO:lta tms. tai yksityiseltä vuokranantajalta.
Jos asiakas toimeentulotukiasiakkuuden aikana muuttaa ilman perusteltua syytä kohtuuvuokraisesta asunnosta asumismenoiltaan kalliimpaan asuntoon, eikä muutolle ole esitetty hyväksyttävää syytä (esimerkiksi häätö, terveydelliset syyt, lisätilan tarve), kohtuullistetaan vuokramenot välittömästi toimeentulotukilaskelmassa edellä esitetyn taulukon mukaisesti. Opiskelijoiden asumismenojen käsittely on selostettu kohdassa 7.2 Opiskelijoiden asumismenot. Eläkeläisten asumistuen rajat ovat väljemmät. Vanhusten, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten osalta voidaan poiketa edellä mainitusta vuokramenojen kohtuullisuusharkinnasta ja hyväksyä vuokramenot todellisina. Vanhempiensa luona asuville nuorille voidaan ottaa asumismenot huomioon silloin, kun nuori itse on todistettavasti aikaisemmin maksanut asumismenoistaan vanhemmilleen ja hänellä on ollut siihen myös taloudelliset mahdollisuudet. Pelkkä ravintomenojen maksaminen kotiin ei vielä edellytä, että asumismenot otettaisiin huomioon, koska ravintomenot sisältyvät toimeentulotukilaskelman perusosaan. Jos asumismenot otetaan huomioon, lasketaan nuorelle korkeintaan pääluvun mukainen osuus asumismenoista. Asuinirtaimiston varastoimisesta aiheutuvia menoja voidaan ottaa huomioon korkeintaan kolmen kuukauden ajalta. Vankien vuokramenot vapausrangaistuksen aikana otetaan huomioon korkeintaan kolmen kuukauden ajalta. Tällöin on otettava huomioon vankien oma mahdollisuus osallistua vuokranmaksuun vankilassa ansaitsemillaan työtuloilla. 5.4 Muut asumismenot
Mikäli vesimaksut eivät sisälly vuokramenoihin, otetaan ne huomioon toimeentulotukilaskelmassa erikseen. Saunamaksut kuuluvat perusosan sisältämiin henkilökohtaisiin hygieniamenoihin. Autopaikkamaksut eivät ole toimeentulotuella korvattavia menoja. Sähkö- ja lämmitysmenot, omakotitalon palovakuutus-, jäte-, tie- ja nuohousmaksut, kiinteistövero, tontinvuokra, aurausmenot yms. otetaan huomioon täysimääräisinä laskujen erääntymiskuukautena, silloin kun asiakas on oikeutettu toimeentulotukeen ko. kuukauden aikana. Lämmitysmenoihin voidaan polttopuihin myöntää avustus määräajoin. Polttopuun käytöstä aiheutuvat menot korvataan Kuopion Kaupungin Halkotarhan sekapilkkeen hintatason mukaisesti. Muina omistusasunnon menoina otetaan huomioon hoitovastike, kunnossapitomenot ja taloyhtiön perusparannuksesta johtuvat ylimääräiset yhtiövastikkeet tai sitä varten otettujen lainojen korkokulut. Asuntolainan korkomenot korvataan todellisen suuruisena. Toimeentulotuen tarpeen muodostuessa pitkäaikaiseksi (yli 6 kk) joudutaan harkitsemaan, onko asunnon säilyttäminen realistista ja tarkoituksenmukaista asiakkaan tulotaso ja asuntolainan suuruus sekä muut asumismenot huomioon ottaen. Asiakas ohjataan tarpeen vaatiessa järjestelemään asuntovelkansa oman maksukykynsä mukaiseksi. Kotivakuutuksesta korvataan kohtuullinen koti-, oikeusturvaja vastuuvakuutus. Vakuutuskirja on pyydettäessä esitettävä. Asumisoikeusasunnon ja osaomistusasunnon asumismenoihin sovelletaan samoja kohtuullisuusperiaatteita kuin vuokra-asuntojen vuokriin.
Mikäli toimeentulotuen hakija ilmoittaa osoitteekseen Poste Restante, tulee hänen antaa kirjallisesti selvitys, missä ja kenen luona tosiasiassa oleskelee. 5.5 Asunnottomien asumismenot Asunnottomille tarkoitetuista asumismaksuista on tarkemmat tiedot erillisissä ohjeissa. 5.6 Terveydenhuoltomenot Toimeentulotuen hakijan edellytetään käyttävän julkisia terveydenhuollon palveluja. Yksityisistä terveydenhuollon palveluista aiheutuneet kustannukset voidaan ottaa huomioon silloin, kun erikoishoidon tarpeellisuus, hoidon kiireellisyys tai jatkuva hoitosuhde sitä perustellusti edellyttävät. Hoidon tarpeellisuuden ja sen eri vaihtoehdot arvioi julkisen terveydenhuollon ammattihenkilökunta. Lääkemenoina korvataan pääsääntöisesti julkisen terveydenhuollon lääkärin sairauden hoitoon määräämät lääkkeet. Toimeentulotukena korvataan vain lain lääkevaihdosta nojalla apteekin vaihtamasta Lääkelaitoksen luettelon mukaisesta vaihtokelpoisesta lääkkeestä edullisin valmiste paitsi, jos lääkäri on kieltänyt lääkkeen vaihdon. Ilman lääkemääräystä hankitut lääkkeet ja hoitotarvikkeet sisältyvät perusosaan. Ehkäisypillerit ja muut lääkärin määräämät ehkäisyvälineet korvataan toimeentulotukeen oikeuttavina menoina. Erektionhoitolääkkeet hyväksytään menoksi Kelan hyväksymään perussairauden hoitoon siinä tapauksessa, että lääkkeen määrännyt hoitava lääkäri on perustellut lääkemääräyksessä lääkkeen tarpeellisuuden potilaan
hoidossa. Samoin menetellään laihdutus- ja tupakanvieroituslääkkeiden kohdalla. Hedelmöityshoidon julkisen terveydenhuollon kustannukset otetaan huomioon toimeentulotukeen oikeuttavana menona. ADHD-oireyhtymään lääkehoitoa tarvitsevat ohjataan Kuopion yliopistolliseen sairaalaan Kuopion kaupungin terveysjohtajan kautta. Jos asiakkaalle on määrätty kallista syöpälääkettä tai muuta Kelan korvauksen ulkopuolelle jäävää lääkitystä, tällöin selvitetään Kuopion kaupungin terveysjohtajan kanssa lääkkeiden välttämättömyys tai vaihtoehtoisen lääkkeen mahdollisuus. Hammashoidosta korvataan ainoastaan Kuopion kaupungin suun terveydenhuollon omana toimintanaan tai ostopalveluna järjestämästä ja välttämättömäksi arvioimasta hammashoidosta aiheutuvat menot. Laajemmasta hammashoidosta on toimitettava kustannusarvio. Mikäli asiakkaalla ei ole kuukausittaista oikeutta toimeentulotukeen, vaan hän hakee tilapäisesti toimeentulotukea hammashoitoon, lasketaan hänelle kahden kuukauden normilaskelma, johon sisällytetään hammashoidon kokonaismeno. Silmälaseihin myönnetään toimeentulotuki tarjouskilpailun jälkeen hankintapaikaksi valitun optikkoliikkeen kustannusarvion mukaisesti. Toimeentulotukea ei myönnetä värjäykseen, fototrooppisiin linsseihin tai linssipinnoitteisiin, ellei silmälääkäri ole tätä erityisesti määrännyt. Asiakasta ei voida velvoittaa asioimaan tietyssä optikkoliikkeessä. Asiakkaan on kuitenkin toimitettava hankintapaikaksi valitusta optikkoliikkeestä kustannusarvio, jota käytetään toimeentulotukilaskelmassa. Maksusitoumus voidaan antaa vain sopimusliikkeeseen.
Silmälasien hankinnan tulee olla välttämättömään tarpeeseen perustuva. Piilolasit voidaan hyväksyä vaihtoehtoisina, jos siihen on olemassa erityiset perusteet. Piilolasien nesteet sisältyvät perusosaan. Silmälasien hankintaan toimeentulotukea määriteltäessä asiakkaalle lasketaan kahden kuukauden normilaskelma. Silmälääkärin palkkio otetaan huomioon tarvittaessa toimeentulotukeen oikeuttavana menona. Fysioterapiasta korvataan ainoastaan Kuopion terveyskeskuksen kuntoutuksen omana tai ostopalveluna järjestämästä hoidosta aiheutuvat menot. Yksityisen fysioterapian menot eivät ole toimeentulotukeen oikeuttavia menoja. Apuvälineitä ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukena, vaan asiakas voi hakea tarvitsemansa apuvälineet terveyskeskuksen kuntoutuksen apuvälinepalveluista. Terveydenhuoltomenona korvataan terveyskeskus-, sairaalaja poliklinikkamaksut. Jos sairaalassaolo kestää yli 14 vuorokautta, otetaan toimeentulotukilaskelmassa huomioon koko sairaalassaolon ajalta tulona sosiaali- ja terveysministeriön vuosittain vahvistaman perusosan mukainen ateriaetu (49 prosenttia täydestä perusosasta eli v. 2012 7,53 /vrk). Yli kolme kuukautta kestäneen sairaalassaolon jälkeen perusosa korvataan käyttövaralla (v. 2012 99,00 /kk). Vastaavasti ateriaetua ei tällöin enää lasketa tuloksi. Peruuttamatta jääneitä käyntimaksuja ei korvata. Päihdehuollon asiakasmaksut ovat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukaisia henkilön maksukyvyn mukaan määräytyviä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelumaksuja, jotka on jätettävä
perimättä tai niitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytykset tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamisen. Kotisairaanhoidon menot Sellaiset kotihoidon maksut, joihin sisältyy kotisairaanhoitoa, ovat perustoimentulotukeen oikeuttavia menoja siltä ajalta, jona maksua ei ole alennettu. Maksun alentaminen on kuitenkin ensisijainen toimeentulotukeen nähden. Psykiatrinen hoito Mikäli toimeentulotukeen oikeutetulla on oikeus saada psykoterapiaa Kelan kustantamana kuntoutuksena, voidaan psykoterapian omavastuuosuuteen myöntää toimeentulotukea. Mikäli psykoterapian tarve jatkuu vielä sen jälkeen kun Kelan myöntämä kuntoutus loppuu, tulee asiakkaan keskustella lähetteestä Kuopion psykiatrian keskukseen. Mikäli asiakkaalla ei ole mahdollisuutta saada Kelan kuntoutusta varten tarvittavaa lausuntoa julkisen terveydenhuollon lääkäriltä, voidaan lausuntoa varten tarvittava yksityisellä psykiatrilla käynti korvata toimeentulotukeen oikeuttavana menona. 5.7 Työmatkamenot Työmatkamenot korvataan edullisimman matkustustavan mukaan. Oman kulkuneuvon käytöstä aiheutuvia menoja voidaan ottaa huomioon Kelan hyväksymän kuntoutukseen liittyvien matkakustannusten korvauksen mukaisena (v. 2012 0,20 /km) silloin, kun oman kulkuneuvon käyttö työmatkoilla
on välttämätöntä työtehtävien, puuttuvien tai hankalien liikenneyhteyksien, sairauden tai vamman vuoksi. Toimeentulotuen hakijan on haettava ennakonpidätyksen alentamista työmatkakulujen vuoksi. 6 TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT 6.1 Kodinhankinnat Toimeentulotukea voidaan myöntää välttämättömiin kodinhankintoihin kuten sänkyyn, patjaan, vuodevaatteisiin, pöytään, tuoleihin, valaisimiin sekä astioihin. Niin kutsuttu alkuavustus on yksinasuvalle korkeintaan 300 ja perheelliselle korkeintaan 500. Alkuavustukseen on oikeutettu pitkään toimeentulotuen varassa elänyt henkilö tai perhe, pitkään asunnottomana ja toimeentulotuen varassa ollut henkilö tai erityistä tukea tarvitseva nuori. Mikäli alkuavustuksen myöntämisestä on jo kulunut pitkä aika tai henkilö hakee avustusta vain tiettyihin huonekaluihin, voidaan avustus myöntää seuraavan taulukon mukaisesti: Hankintojen enimmäishinnat: pöytä ja tuolit 135 sänky ja patja/runkopatja 150 parisänky ja patja 240 patja 40 pinnasänky 79 lastensänky 89
lastenvaunut 135 rattaat 67 kaksosten rattaat 400 yhdistelmävaunut 400 lasten syöttötuoli 20 jääkaappi 219, ellei sisälly keittiön kalustukseen pesukone 336, mikäli taloyhtiössä ei ole pesutupaa pölynimuri 50 6.2 Vuokravakuus ja välityspalkkio Asunnonvälityspalkkioon ei myönnetä toimeentulotukea. Vuokravakuus myönnetään kirjallisena sitoumuksena, mikäli asiakkaalla on toimeentulotukeen kuukausittainen oikeus. 6.3 Vaatemenot Vaatteiden hankinnan ja niiden huollon katsotaan sisältyvän perusosaan. Romaninaisen hameeseen voidaan myöntää avustusta 460 yleensä joka toinen vuosi. Hameen hinta lasketaan kahden kuukauden toimeentulotukilaskelmaan. Muut romaniväestön vaatehankinnat sisältyvät perusosaan. Odottaville äideille korvataan vaatehankintoja korkeintaan 100. 6.4 Jäännösverot Jäännösverot eivät ole toimeentulotukeen oikeuttava meno. Vapautuksen hakeminen ja lykkäyksen anominen ovat ensisijaisia keinoja.
6.5 Opintolainan korkomenot Opintolainan korkomenoihin on korkoavustusta ensisijaisesti haettava Kelalta. Kelan korkoavustuksesta on esitettävä päätös. Mikäli asiakas ei voi saada Kelan korkoavustusta, otetaan opintolainan korot huomioon laskelmassa. 6.6 Päivähoitomenot ja elatusmaksut Päivähoidon asiakasmaksut ovat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukaisia henkilön maksukyvyn mukaan määräytyviä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelumaksuja, jotka on jätettävä perimättä tai niitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. Maksun alentaminen on ensisijaista toimeentulotukeen nähden. Päivähoitomenot voidaan hyväksyä toimeentulotuen laskelmaan tilapäisesti. Mikäli asiakkaan toimeentulotuen tarve on jatkuva, ohjataan asiakasta hakemaan asiakasmaksulain mukaista vapautusta päivähoitomaksuista. Yksityisen päivähoidon maksu voidaan ottaa huomioon toimeentulotukilaskelmassa vain tilapäisesti ja asiakasta on ohjattava hakemaan kunnallista päivähoitopaikkaa. Koululaisten iltapäiväkerhojen maksut otetaan huomioon toimeentulotukeen oikeuttavana menona. Lapselle maksettavaan elatusapuun ei myönnetä toimeentulotukea. Maksettu elatusapu voidaan kuitenkin ottaa tilapäisesti menona huomioon. Mikäli asiakkaan toimeentulotuen tarve muodostuu pitkäaikaiseksi, on
elatusvelvollisen haettava elatusmaksun alentamista ja lapsen huoltajan elatustukea. 6.7 Lapsen tapaamisesta ja luonapidosta aiheutuvat menot Lapsen tapaamisesta ja luonapidosta aiheutuviin menoihin voidaan toimeentulotukea myöntää sen mukaisesti, kun sosiaalilautakunnan vahvistamassa sopimuksessa on tapaamisista sovittu tai tuomioistuimen päätöksessä määrätty. Pääsääntöisesti lapsen tapaamiset korvataan korkeintaan joka toiselta viikonlopulta. Loma-aikoina lapsen tapaamisesta aiheutuvat menot otetaan huomioon kohtuullisuusharkintaa käyttäen. Menoina otetaan huomioon lapsen perusosaa vastaava summa siltä ajalta, kun lapsi on hakijan luona. Lapsen luonapidosta on asiakkaan esitettävä myös toisen vanhemman allekirjoittama selvitys. Menoina otetaan myös huomioon puolet lapsen kohtuullisista kotimaan matkustusmenoista tapaamispaikkakunnalle. 6.8 Hautausavustus Hautausavustushakemus on tehtävä kirjallisesti omaisuuden ja varallisuuden selvittämiseksi. Hautausmenoihin myönnetään toimeentulotukea silloin, kun kuolinpesä on varaton. Seurakunnan kulut otetaan menona huomioon kokonaisuudessaan, lukuun ottamatta muistotilaisuuden järjestämiskuluja. Hautaustoimiston kuluihin avustus myönnetään tarjouskilpailun jälkeen hankintapaikaksi valitun vainajan kuljetus- ja hautauspalvelun (Hautaustoimisto J. Nurro) sopimushintojen mukaisena. Hautaustoimiston kuluihin myönnetään tuki seuraavien kustannusten mukaisesti:
arkku, kuolinvaatteet, kuljetus, apumies 569 uurna 95 Kuolinpesän varat otetaan huomioon hautausavustusta myönnettäessä, samoin lesken tulot ja varat (ei avopuolison tuloja ja varoja). Selvityksenä on esitettävä perukirja ja mahdolliset vainajan vakuutukset. Hautausavustus voidaan tarvittaessa myöntää ennen kuin perukirja on käytettävissä. Tällöin laskelmassa tuloksi otetaan vainajan kuolinpäivänä pankkitileillä olleet varat. Maksamattomia laskuja, esimerkiksi sairaalalaskuja, ei oteta huomioon laskelmassa, vaan ne jäävät kuolinpesän maksettavaksi, tai mikäli kuolinpesä on varaton, kuolinpesän veloiksi. Mikäli vainajalla on ollut realisoitavissa olevaa varallisuutta, voidaan hakemus hautausmenoihin hylätä vainajan varallisuuden perusteella tai vaihtoehtoisesti tehdään perintä kuolinpesän varoista. 6.9 Lähiomaisen muistotilaisuus Lähiomaisten (vanhemmat, sisarukset, puoliso, lapset ja isovanhemmat) hautajaisiin osallistumista varten voidaan myöntää toimeentulotukena kukkavihkon hankintaan korkeintaan 50. Pitkään toimeentulotukiasiakkaana olleelle voidaan lisäksi myöntää avustusta hautajaisvaatteisiin 80. Muistotilaisuuden järjestämiseen lähiomaiselle voidaan myöntää korkeintaan 95. 6.10 Perhejuhlat Perhejuhlien (ristiäiset, rippijuhla, valmistumisjuhla, häät) järjestämiseen voidaan pitkään toimeentulotuen varassa eläneelle henkilölle tai perheelle myöntää 95. 6.11 Muuttomenot
Kuopion kaupungin sisällä tapahtuviin muuttoihin myönnetään yksinasuvalle henkilölle enintään 100 ja perheelle 200. Apumiesten kustannukset muutoissa hyväksytään vain perustelluista syistä (esimerkiksi vanhukset ja liikuntarajoitteiset). Kuopion lähialueelle (Kuopion ympäristökunnat) tapahtuviin muuttoihin hyväksytään toimeentulotukeen oikeuttavana menona yksinasuvalle korkeintaan 125 ja perheelle 250. Muutto muualle Suomeen korvataan halvimman vaihtoehdon mukaan. Muuttoavustus myönnetään pääsääntöisesti maksusitoumuksena. 6.12 Lasten harrastusmenot Pitkäaikaisen toimeentulotukiasiakkuuden perusteella tai lastensuojelullisista syistä voidaan perheelle myöntää toimeentulotukea lasten harrastusmenoihin seuraavasti: suksipaketti enintään 100 luistimet enintään 50 polkupyörä 80-270 Muihin harrastusmenoihin voidaan myöntää tukea harkinnan mukaan korkeintaan 200 /vuosi. 6.13 Oleskelulupa, passi, viisumimaksu, kansalaisuushakemus, henkilöllisyystodistus Oleskeluluvan, passin ja viisumin uusiminen hyväksytään maahanmuuttajille, pakolaisille ja paluumuuttajille toimeentulotukeen oikeuttavina erityismenoina kokonaan. Muiden ulkomaalaisten oleskelulupa- ja passimaksuja ei oteta huomioon. Myönteisen kansalaisuuspäätöksen lunastamisesta aiheutuva ilmoitusmaksu on toimeentulotukeen oikeuttavaa menoa.
Henkilöllisyystodistuksen hankintamenot sisältyvät toimeentulotuen perusosaan. 6.14 Edunvalvontapalkkio ja maistraatin tilintarkastusmaksu Ko. menot ovat toimeentulotukeen oikeuttavia menoja. 6.15 Matkamenot työvoimapoliittiseen toimintaan osallistumisen ajalta Työharjoittelussa, työkokeilussa ja työelämänvalmennusjaksolla oleville otetaan matkamenot huomioon ensimmäisen kuukauden ajalta, vaikka asiakas jatkossa saa ylläpitokorvausta. Mikäli asiakas ei ole oikeutettu ylläpitokorvaukseen, otetaan matkakulut huomioon menona. 7 OPISKELIJOIDEN AVUSTAMINEN 7.1 Opintotuki tulona Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki, joka on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulomenot. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta. Valtion takaama opintolaina on siten myös ensisijainen toimeentulotukeen nähden, ja opiskelija on velvoitettu nostamaan opintolainan toimeentulonsa turvaamiseksi. Mikäli opintotuen hakeminen on viivästynyt
opiskelijasta riippumattomasta syystä (esimerkiksi ilmoitus opiskelupaikasta on tullut myöhään), voidaan toimeentulotuki myöntää määräajaksi. Mahdollisesta takautuvasti maksettavasta opintotuesta tehdään perintä, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi. Jos opiskelija voi saada opintolainan valtiontakauksen, mutta ei jostain syystä sitä nosta tai on käyttänyt opintolainan opintotukijaksotuksesta poiketen, otetaan opintolainan kuukautta kohden jaksottuva osuus normilaskelmassa huomioon tulona. Mikäli opiskelija ei saa opintolainan valtiontakausta, tulee hänen antaa Kelalle tämän pyytämä selvitys maksuhäiriöön johtaneista syistä ennen kuin toimeentulotukiasia voidaan käsitellä. Opiskelijan on myös esitettävä toimeentulotuen käsittelijälle selvitys ulosotossa olevista veloistaan. Mikäli opiskelija ei Kelalle antamastaan selvityksestä huolimatta voi saada opintolainan valtiontakausta, tulee hänen selvittää mahdollisuutensa rahoittaa opiskelunsa muulla tavalla. Jos opiskelija on ollut ennen opiskelunsa aloittamista työtön, eikä hänellä ole ammatillista koulutusta, voidaan opiskelu turvata toimeentulotuen varoin. Opiskelijan mahdollisuudet työllistyä osa-aikaisesti tai suorittaa opiskelunsa esimerkiksi Kelan kuntoutusrahan turvin tulee selvittää. Alaikäisen opiskelijan tai jälkihuollossa olevan nuoren ei edellytetä ottavan opintolainaa. Mikäli opiskelijan opinnot ovat viivästyneet niin, että hänen opintosuorituksensa eivät ole riittävät opintotuen saamiseen, ohjataan opiskelija ensisijaisesti hakemaan harkinnanvaraista opintotuen osaa. Mikäli opiskelija ei saa harkinnanvaraistakaan opintotukea, voidaan toimeentulotukea myöntää täysimääräisesti pitkittyneiden opintojen aikaiseen toimeentuloon kerrallaan enintään viideksi kuukaudeksi. Opiskelijan on esitettävä toimeentulotukihakemuksensa liitteenä oppilaitoksen opintoohjaajan tai opintosihteerin antama selvitys opintojensa edistymisestä sekä suunnitelma siitä, missä ajassa
opiskelijan on mahdollista saada opintonsa loppuun suoritettua tai opintososiaaliset etuudet takaisin. Mikäli opinnot eivät edisty viiden kuukauden aikana, opiskelija ohjataan hakeutumaan muiden sosiaaliturvaetuuksien piiriin tai työnhakijaksi. Mikäli opiskelija edelleen jatkaa opintojaan, alennetaan hänen perusosaansa 20 prosenttia sosiaalityöntekijän päätöksellä kahdeksi kuukaudeksi kerrallaan. Mikäli opiskelija toistuvasti kieltäytyy järjestämästä toimeentuloturvaansa muulla tavoin, perusosaa voidaan alentaa 40 prosenttia sosiaalityöntekijän päätöksellä kaksi kuukautta kerrallaan. Uusi alentamispäätös voidaan tehdä välittömästi edellisen jälkeen. Mikäli toimeentulotuen hakijalla on jo ammatillinen koulutus, ei jatko-opintoja ole pääsääntöisesti perusteltua tukea toimeentulotuella. Näissä tapauksissa kiinnitetään huomiota erityisesti hakijan olosuhteisiin, työhistoriaan ennen opiskelun aloittamista sekä opiskelun aloittamisen syihin. Perusteltuna syynä voidaan pitää pitkäaikaistyöttömyyttä ja vähäistä mahdollisuutta työllistyä aikaisemmassa ammatissaan. Iltalukiossa ynnä muissa iltaopinnoissa opiskelu ei ole päätoimista, eikä opiskelija voi näin ollen saada opintoihinsa opintotukea. Opiskelijan on tässä tapauksessa ilmoittauduttava työ- ja elinkeinotoimistoon työttömäksi työnhakijaksi ja otettava vastaan tarjotut työvoimapoliittiset toimenpiteet. Mikäli hän ei ota vastaan esimerkiksi työmarkkinatuella työharjoittelua, hänen perusosaansa alennetaan toimeentulotukilain 10 :n mukaisesti. Mikäli opiskelija on siirtynyt ilman perusteltua ja hyväksyttävää syytä päiväopiskelijasta iltaopiskelijaksi, eikä hän voi saada työmarkkinatukea tai hänelle ei voida tarjota työvoimatoimiston säädösten mukaan harjoittelupaikkaa työmarkkinatuella, alennetaan perusosaa 20 prosenttia. Alle 18 vuotiaan opiskelijan opinto-aikaisesta toimeentulotuesta vastaavat vanhemmat, mikäli heillä tulojensa perusteella on siihen mahdollisuus. Vanhempien
taloudellisista olosuhteista on annettava selvitys. Perheelle tehdään viitteellinen toimeentulotukilaskelma, jonka mahdollinen ylijäämä voidaan siirtää toimeentulotukea hakevan nuoren toimeentulotukilaskelmaan tuloksi. Jos nuoren laskelma on tällöin ylijäämäinen, hakemus toimeentuloon hylätään. Yli 18 vuotiaan opiskelijan vanhemmilla ei ole elatusvelvollisuutta lapseensa nähden. Myönnettäessä toimeentulotukea 18 20 vuotiaalle opiskelijalle selvitetään, saako hän tosiasiallisesti taloudellista apua vanhemmiltaan tai muilta läheisiltään. Vanhemmilta tai muilta saadut avustukset otetaan huomioon tulona toimeentulotukea määrättäessä. Jos opiskelija ei ole lukuvuoden aikana nostanut opintolainaansa, vaan on tullut toimeen muulla tavoin ja hakee toimeentulotukea kesälle, ajatellaan hänellä olevan käytettävissä nostamaton opintolaina kesäajan toimeentuloon. Opintolaina on nostettavissa 31.7. saakka ja seuraavalle opintovuodelle 1.8. alkaen. Mikäli opiskelija hakee toimeentulotukea elokuulle, otetaan yhden kuukauden opintolainaerä tuloksi, edellyttäen että opintolaina on tosiasiallisesti opiskelijan nostettavissa. 7.2 Opiskelijoiden asumismenot Kuopion opiskelija-asunnot Oy:n vuokra otetaan huomioon menona kokonaisuudessaan. Opiskelijoiden kohtuuvuokrana muissa kuin Kuopion opiskelija-asunnot Oy:n asunnoissa otetaan huomioon 252 /kk. Jos toimeentulotuen hakemisajankohtana kohtuuhintaisia soluasuntoja ei ole saatavilla, otetaan opiskelijan vuokra todellisena huomioon ko. lukukauden ajan. Keväällä ja kesällä opiskelijoiden soluasuntoja on yleensä saatavana. Jos opiskelija oleskelee kesälomansa aikana toisella paikkakunnalla, ei hänen
asuntonsa vuokraa oteta huomioon toimeentulotukeen oikeuttavana menona. Mikäli opiskelija asuu vanhempiensa omistamassa asunnossa ja hänellä on virallinen vuokrasopimus vanhempien kanssa, otetaan hänen vuokransa huomioon, mikäli opiskelija on tosiasiallisesti maksanut vanhemmilleen vuokraa. Opintolainan korkomenot on käsitelty kohdassa 6.5. 8 YRITTÄJIEN AVUSTAMINEN Yrittäjän saama tulo yrittäjätoiminnastaan, myös yksityisotot, on toimeentulotuessa huomioon otettavaa tuloa, vaikka yritystoiminta olisi tappiollista. Käytettävissä olevia tuloja arvioitaessa voidaan selvityksenä käyttää esimerkiksi yrityksen tilinpäätöstä ja tilitarkastuskertomusta viimeksi päättyneeltä tilikaudelta, välitilinpäätöstä, tiliotteita, yrityksen ja yrittäjän viimeisimpiä veroilmoituksia sekä työvoimaviranomaisten tai Kelan lausuntoja. Kannattamatonta yritystoimintaa ei ole pitkäaikaisesti tarkoituksenmukaista toimeentulotuen keinoin tukea. Mikäli yrittäjällä ei ole yritystoiminnasta lainkaan tuloa, voidaan tätä avustaa tilapäisesti korkeintaan kolme kuukautta, ja yrittäjä ohjataan ilmoittautumaan työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Mikäli yrittäjä kieltäytyy ilmoittautumasta työvoimatoimistoon, voidaan hänen perusosaansa alentaa toimeentulotukilain 10 :n mukaisesti 20 prosenttia 2 kk kerrallaan, ja mikäli yrittäjä edelleen kieltäytyy hakeutumasta muiden sosiaaliturvaetuuksien piiriin, perusosaa alennetaan 40 prosenttia 2 kk kerrallaan. Yritystoiminnan tulot otetaan huomioon pidemmältä aikaväliltä kuukautta kohti jaksotettuna. Yritystoiminnasta aiheutuvat menot eivät ole toimeentulotukeen oikeuttavia menoja. Toimeentulotuen viimesijaisuudesta johtuen
yritystoiminnasta saatavat tulot on käytettävä ensisijaisesti yrittäjän ja hänen perheensä toimeentulon turvaamiseen.