Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.



Samankaltaiset tiedostot
Jättiputken torjuntaohje

Jättiputken torjuntaohjeita. osa 1

Jättiputki. -vaarallinen vieraslaji

Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v

Kurtturuusun torjuntaohje

Vieraslajien torjunta Lounais-Suomessa. Perustiedot hankkeesta. Ahlman, Tampere Vieraskasvilajien levinneisyys Lounais-Suomessa

Oriveden kaupungin jättiputkitiedote

Jättiputken torjunta Lohjalla jatkuu ilmoita kasvupaikoista ja torjuntatoimien onnistumisesta ympäristöyksikköön

J Ä T T I P U T K I. Biologia ja torjunta

Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015)

Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle

Avomaan vihannesviljely

Jättiputken torjunta sekä torjunnan kustannukset ja hyödyt. Auditorio Eija Pouta ja Sirkka Juhanoja 13:15-14:30

OHJEITA METSANVIUELUALLE

Vieraslajien tunnistaminen, hävittäminen, vastaanotto ja käsittely

Hapro. Toimintasuunnitelma. Teksti ja kuvat: Niina Lindell

Hoitosuunnitelma As Oy Vantaan Seljankukka

Kuvia 1-vuotisista, 2-sirkkaisista siemenrikkakasveista Osa III (rusokki, kiertotatar, ukontatar, vesitatar, katkeratar)

Asiantuntijasi rikkojen torjunnassa

Juurten kasvaessa maassa ne parantavat maata

Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna

Biologinen kasvinsuojelu

glyfosaatti 450 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)

Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää

Koepaikkojen tarkastustulokset 2011 ja 2012 ja raportti koetoimintaluvan saaneen yrityksen Charcoal Finland Oy -käyttöön

Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun?

NoroTec KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

Littoistenjärven lammikkikartoitus

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Puutarhakarkulaiset Helsingissä - viranomaisten rooli, vapaaehtoistyö, käytännön järjestelyt. Sisältö. Mitä vieraslajit ovat?

Avaunt. Avaunt tuhohyönteisaine rapsikuoriaisten torjuntaan

Avaunt. Avaunt tuhohyönteisaine rapsikuoriaisten torjuntaan

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

HOITO-OHJEET. Viljelylaatikot

Mitä vieraslajeja tiedät Suomesta tai maailmalta? Puhu parin kanssa pari minuuttia.

Tehoaine: glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)

PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET

Haitallisten vieraslajien torjunnasta. Tuuli Ylikotila & Riitta Partanen, HKR

Maatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitosopimukset - kohteet ja niiden hoito

Tehoaine: glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)

Kuvia 1-vuotisista, 2-sirkkaisista siemenrikkakasveista Osa I (savikat, pihatatar, peipit, pillikkeet)

PIKKUPETUNIA (japaninkello) AMPPELIPETUNIA (Surfinia) AMPPELILOBELIA LUMIHIUTALE

Vieraslajien kartoitusta ja torjuntaa Hämeenlinnassa

Jättiputket, jättipalsami ja keltamajavankaali leviäminen, rajoittaminen ja puutarhanhoito

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Agrimarket- Viljelijäristeily

BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ

Vieraslajien hallinta luonnonsuojelualueilla

Poikkeuslupa neljän haitallisen vieraslajin pitämiseksi tutkimustarkoituksessa

glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)

Harsot, kankaat ja katteet

UUTTA: Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1

Saaristomeren kurtturuusujen torjunta 2018

Eerolan tila, Palopuro SYKSY

Karhunvadelman viljely

Maisemanhoito laiduntamalla Käytännöt ja rahoitus. Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset

AMPPELITOMAATTI TUMBLER

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

AMPPELITOMAATTI TUMBLER

Harmony 50 SX. Hyväksytyt käyttökohteet Rikkakasvien torjuntaan nurmien suojaviljoista, viljellyiltä laitumilta ja rehumaissilta

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

ALPPIRUUSUPUISTO SUONENJOKI

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn

Kestopreparaatin tekeminen. Antti Haarto

Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti

COPPER ANTI-SEIZE. Valumispiste -- Maksimi lämpötila 1200 C

Taimikonhoito kitkemällä

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Agil 100 EC/ (7) Vaara

Vaikuttaako poronjäkäläpeitteen väheneminen männyn kasvuun?

Perunan tautien ja ravinnepuutosten oireet sekä niiden torjunta

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012

VESIVARASTOT VIRTSA- JA LIETEALTAAT

Materiaalin nimi. Kohderyhmä. Materiaalin laatu. Materiaalin sisältö. Kuvaus. Materiaali. Lähde. Kasvien kasvupyrähdyksiä. 3 8 vuotiaat.

SANEERAUSKASVIT 2016

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

KORISTEKASVIEN KASVUNSÄÄTÖ. Kasvihuonetyöskentely/Tuula Tiirikainen, Mäntsälä, Saari

Ympäristösopimukset:

Humalan viljely - esimerkkejä ja havaintoja

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Glypper/ (7)

Käyttöturvallisuustiedote

Oy Transmeri Ab Substral-tuotteet 2011

Keräkaali. Keräkaali Premiere

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen

Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu

KASVUSTOHAVAINTOJA. Tuntomerkit: Pituudeltaan noin kaksi millimetriä, väriltään kiiltävän musta tai tummansininen, pisaranmuotoinen kovakuoriainen.

- Käytä tarvittavia suojaimia - Käsittele torjunta-aineita vain ohjeiden mukaan - Älä käsittele torjunta-aineita väsyneenä ja vältä kiirettä

Maaperätutkimukset. Maaperätutkimusten tarkoituksena on varmistaa, että suunniteltava järjestelmä soveltuu kohteeseen Koekuoppa

Ei rikkoja puutarhassa MAX

KESÄNEILIKKA LOBELIA PETUNIA ORVOKKI

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/

Putkilokasveilla juuret ottavat veden. Sammalet ottavat vettä koko pinnallaan.

Tutustu. Innostu. Luo! /2013 VilliHelmi Oy

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Transkriptio:

Jättiputki Tunnistaminen Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. 2-3 vuotiaan kasvin lehtien lehdyköiden reunat ovat karkea- ja terävähampaisia, lehtiruodissa usein punaisia pilkkuja tai se voi olla kokonaan punainen.

Kolmantena vuotena jättiputki yleensä kasvattaa kukinnon, joka on kukkaputken päässä jopa 3-4 metrin korkeudella. Miksi jättiputki pitäisi hävittää? Haitta terveydelle Jättiputken kasvineste aiheuttaa yhdessä auringon valon kanssa palovamman kaltaisia oireita iholle o kasvinesteen saa iholta pois pesemällä alue vedellä ja saippualla mahdollisimman pian altistuksen jälkeen. Jättiputken kasvineste aiheuttaa auringon valon kanssa palovamman kaltaisia oireita iholle. Kasvinesteen saa kuitenkin pois iholta pesemällä. Tämän jälkeen iho alue on syytä suojata auringonvalolta vielä viikon ajan. Muu haitta alentaa kiinteistön arvoa voi estää esim. rantojen virkistyskäyttöä, kuten kalastusta haitta luonnon monimuotoisuudelle ja maisemalle, koska valtaa laajoja alueita, joilla muut kasvit eivät pysty kasvamaan mitä enemmän esiintymä villiintyy ja leviää, sitä hankalampi sitä on torjua luonnonsuojelulaki (LSL 43 ) kieltää vierasperäisten lajien levittämisen luontoon, jos on olemassa vaara, että niistä voi syntyä pysyvä kanta.

Miten hävitetään? Siementaimet yksitellen kitkeminen laajan tai kovalla maalla kasvavan taimikon ruiskutus glyfosaatilla o glyfosaattiliuos voi olla laimeampi kuin isommille kasveille tarkoitettu taimien juuret hävitetään kuivattamalla tai polttamalla suojavarusteet: hansikkaat käsien suojaksi, myös käsivarret on syytä suojata Isommat jättiputket kaivaminen suojavarusteet: vartalon ja pään peittävä vaatetus ja hansikkaat kasvi kaivetaan juurineen maasta o ei haittaa, jos pieni pala juurta jää maahan juuret kuivatetaan ennen kompostointia tai poltetaan juurten kuivattaminen tapahtuu esim. nostamalla juuret puunoksalle tai kiven päälle tai jättämällä ne kuivan maan päälle. Juuren voi varmuuden vuoksi silpoa lapiolla sopii yksittäisten yksilöiden poistamiseen Kaivaminen soveltuu yksittäisten jättiputkien hävittämiseen.

Peittäminen sopii selvärajaisille kasvustoille tehokas, sillä tuhoaa myös maaperän siemenpankin kasvusto peitetään valoa läpäisemättömällä muovilla, esim. aumamuovi, jonka reunat tulee ankkuroida niin, että se kestää paikallaan kaksi vuotta. Mansikkamuovi tai vihreä pressu eivät käy peittämiseen. Peitemuovin tulee kestää paikallaan kaksi vuotta ja koostua mieluiten yhdestä kappaleesta, jotteivät jättiputket pääse kasvamaan saumakohdista. Jos peittämiseen tarvitaan useita muovin kappaleita, voi erilliset peittomuovikappaleet liittää yhteen aumateipillä. Laidunnus nuorta jättiputkikasvustoa voidaan laiduntaa naudoilla, vuohilla tai lampailla laidunnuksen aloitus toukokuun puolivälissä ja jatkuu koko kasvukauden laidunpaineen tulee olla riittävä Jättiputken laidunnus onnistuu parhaiten, kun se aloitetaan tarpeeksi aikaisin keväälle, ennen kuin lehdet ovat ehtineet kasvaa liian isoiksi.

Kukintojen keruu Suojavarusteet: hansikkaat. Käsivarret on myös hyvä suojata. Soveltuu, jos on muutamia kukkivia yksilöitä, tai ei halua käyttää torjunta-aineita. Ei sovellu alueille, joilla leikkii lapsia, sillä myrkylliset lehdet ja varret ovat paikoillaan koko kesän. Jos hoitaa oikeaan aikaan, riittää periaatteessa ainoaksikin keinoksi, mutta vaatii huolellisuutta. Oikea aika kukintojen keruulle on, kun pääkukinto on lakastunut ja tehnyt raa at siemenet ja sivukukinnoissa vielä kukka. Yleensä kyseinen aika on heinäkuun lopussa. Kukinto voi olla myös suhteellisen matalalla, ruohonjuuritasolla, kukkaputken tyvessä. Tarkkailtava, ettei tule hätäkukkia. Kukinnot voi riipiä maahan kuivumaan, mutta siemenet on poltettava tai toimitettava poltettavaan jätteeseen (ei biojäte). Siemenet voi myös haudata varmaan paikkaan tai peittää mustalla muovilla pariksi vuodeksi. Kukinnot leikataan kukintovarren päästä suoraan jätesäkkiin hävitettäväksi. Ruiskutus glyfosaatilla suojavarusteet: kumisaappaat, vartalon suojaava asuste esim. sadeasu, suojahansikkaat, päähine, suojalasit, hengityssuojain torjunta-ainetta ruiskutetaan koko kasvustoon tasaisesti ruiskuta lehtiin, varteen ja kukintoon, älä kaada myrkkyä katkaistuun putkeen tarkempi erillinen ohje glyfosaatin käytöstä erillisenä liitteenä Torjunta-aineita käytettäessä tulee muistaa asianmukainen suojavarustus.

Kuvat: ELY-keskus Lähteet: Ikonen, I, Kekki, M. ja Räikkönen, N. 2009: Jättiputki ja kurtturuusu kuriin Lounais-Suomessa. Lounais- Suomen ympäristökeskus. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 15/2009 Mikkonen, T. ja Hokkanen T.J. 2007: Jättiputki, biologia ja torjunta. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, Kainuun ympäristökeskus ja Ystävyyden puiston tutkimuskeskus. Räikkönen, N. 2013: Vieraslajien torjunta Lounais-Suomessa, hyvät käytännöt. Varsinais-Suomen ELYkeskus. Raportteja 63/2013 Ohjeen on tuottanut VIKURI-hanke (2010 2014)