Lapsesta aikuiseksi - Luentomateriaalia alakouluikäisille Murrosiän kehitys ja seksuaalisuuden muuttuminen omakohtaisemmaksi aiheuttavat hämmennystä alakouluikäisillä lapsilla. Kysymykset, kuten miten tulla toimeen oman kasvavan ja muuttuvan kehon kanssa, kenen kanssa jutella mieltä askarruttavista asioista, miten suhtautua vastakkaiseen sukupuoleen ja heräävään seksuaalisuuteen, askarruttavat monen alakouluikäisen lapsen mieltä. Yhteiskunta on muuttunut yhä mediakeskeisemmäksi kuluneiden vuosien aikana ja sitä myöten yhä nuoremmat lapset joutuvat tekemisiin kaupallisen seksuaalisuuden kanssa. Lapset eivät pääse välttämään televisiossa esitettäviä eroottispainotteisia musiikkivideoita, mainoksia ja saippuasarjoja, joissa kauniit, hoikat ja isorintaiset naiset ja lihaksikkaat ja hyvin pukeutuvat miehet yrittävät saada katsojaa samaistumaan itseensä tai esittämäänsä roolihahmoon. Lapsi joutuu jatkuvasti tekemisiin television, internetin, iltapäivälehtien, katumainosten ym. esittämän ylierotisoituneen materiaalin kanssa. Lapsi ei kykene yksin erottamaan median fiktiivisyyttä arjen todellisuudesta, ellei hänellä ole aikuista kertomassa ja selventämässä asioita. Media saattaa antaa liioitellun tai vääränlaisen kuvan seksuaalisuuteen liittyvistä asioista lapselle tai nuorelle, joka painii oman muuttuvan kehonsa kassa. Lapsi tai nuori voi median välityksellä muodostaa epärealistisen kuvan seksuaalisuudesta ja sen kehittymisestä täyttäessään omaa tietämystään median tarjoamilla mielikuvilla, uskomuksilla tai odotuksilla taitojen, kokeneisuuden ja ulkonäkövaatimusten suhteen. Oikean, asiallisen ja lasta arvostavan seksuaalikasvatuksen ja opetuksen aloittaminen entistä varhaisemmassa vaiheessa tulee median myötä yhä tärkeämmäksi ja ajankohtaisemmaksi. Parempi vuotta varhemmin, kuin minuutti myöhään. (Hägglund, Tor-Björn, Katajamäki, Marjatta, Pylkkänen Kari ja Taipale Vappu (toim.) Naida vai palaa? Suomen nuorisopsykiatrisen yhdistyksen vuosikirja 1980.) Lapset näkevät, kuulevat ja kokevat seksuaalisuuteen liittyviä asioita ja näin ollen heille tulisi selittää, mitä näillä asioilla tarkoitetaan eikä siirtää asioiden selittämistä myöhemmälle iälle. Seksuaalikasvatus tai opetus on turvakasvatusta, jonka tarkoituksena on tuottaa seksuaalisesti terve ihminen. Seksuaalisesti terve ihminen on sinut oman seksuaalisuutensa kanssa eli hän kokee oman seksuaalisuutensa turvallisena ja miellyttävänä. Seksuaalisesti terve ihminen ei myöskään tunne syyllisyyttä tai ahdistuneisuutta omasta seksuaalisuudestaan. Seksuaaliseen terveyteen kuuluu lisäksi vapaus ja vastuu seksuaalisuuteen liittyvissä päätöksissä ja valinnoissa. Vapaudella tarkoitetaan seksuaalisuuden toteutumista ilman sosiaalisia painostuksia, kuten kumppanin painostusta tai pakottamista tai toveripaineita. Vastuullisuudella tarkoitetaan ennenaikaisten tai ei-toivottujen raskauksien ehkäisyä, sukupuolitaudeilta suojautumista sekä tautien edelleen tartuttamisen riskin ehkäisyä. Mitä on seksuaalisuus? Seksuaalisuus on jokaisen ihmisen perusominaisuus, joka kehittyy läpi koko elämän. Se on tyttönä tai poikana olemista, kasvamista ja kehittymistä. Seksuaalisuus ei tarkoita samaa kuin seksi. Seksuaalisuus tarkoittaa kykyä rakastaa, halua olla rakastettu sekä 1
tunnekuohun kautta saatavaa fyysistä hyvänolon tunnetta. Tunteiden kohteena voi olla henkilö, joka on samaa tai eri sukupuolta. HETERO: Heteroseksuaali tuntee ihastumisen ja rakastumisen tunteita sekä seksuaalista kiinnostusta vastakkaista sukupuolta kohtaan; esimerkiksi poika on kiinnostunut tytöistä ja tyttö pojista. HOMO: Homoseksuaali tuntee ihastumisen ja rakastumisen tunteita sekä seksuaalista kiinnostusta samaa sukupuolta kohtaan, esimerkiksi poika on kiinnostunut pojista ja tyttö tytöistä. LESBO: Tyttö tuntee ihastumisen ja rakastumisen tunteita sekä seksuaalista kiinnostusta tyttöjä kohtaan. BISEKSUAALI: Biseksuaaleja taas ovat ne, joiden seksuaalista halua ohjaavat ihastuminen ja rakastuminen sukupuoleen katsomatta. Biseksuaali voi itse olla joko tyttö tai poika ja voi rakastua ja harrastaa seksiä joko tytön tai pojan kanssa. Nuoruus Nuoruus on vaihe lapsuuden ja aikuisuuden välissä. Nuoruus voidaan jakaa varhaisnuoruuteen (12-16-vuotiaat), nuoruuden keskivaiheeseen (16-19-vuotiaat) ja myöhäisnuoruuteen (19-25-vuotiaat). (Vilkko-Riihelä, Anneli. Psyyke. Psykologian käsikirja. 2003.) Nuoruus on suurten muutosten aikaa niin fyysisesti (jokaisesta kasvaa mies tai nainen), psyykkisesti (opitaan tunnistamaan, kokemaan, ymmärtämään ja hallitsemaan erilaisia tunteita) kuin sosiaalisesti (opitaan vuorovaikutustaitoja, tulemaan toimeen muiden kanssa) mutta myös seksuaalisen kasvun ja kehityksen suhteen. Kasvua tapahtuu monella tasolla. Lyhyessä ajassa lapsen biologinen ruumis muuttuu tytöstä nuoreksi naiseksi tai pojasta nuoreksi mieheksi, psykologinen minä kehittyy ja erilaiset sosiaaliset vuorovaikutussuhteet muuttuvat. Jokainen kuitenkin kasvaa ja kehittyy aikuiseksi omaan tahtiinsa. Nuoruudessa lapsi kasvaa aikuiseksi, saavuttaa lisääntymiskyvyn, itsenäistyy ja irtaantuu lapsuuden kodistaan ja perheestään sekä opettelee huolehtimaan itsestään. Aikuisuuden saavuttamista ja aikuiseksi kasvamista odotetaan ja aikuisuuden merkkien toteutumisesta koetaan ylpeyttä ja riemua. Erilaisuus on täysin normaalia. Kaikki me olemme erilaisia ja ainutlaatuisia yksilöitä. Jokainen ihminen myös kehittyy oman aikataulunsa mukaan. Kasvua ja kehitystä määräävät perintötekijät ja tällöin ne määräät myös aikuisuuden merkkien alkamisen ajankohdan ja keston. Toiset kehittyvät varhain ja nopeaan tahtiin ja toiset taas myöhään ja hitaasti. Aina joku ikäryhmästä kehittyy ensimmäisenä ja joku viimeisenä. Oman kehityksen aikataulua voi arvioida tiedustelemalla omien vanhempien kehityksen alkamisajankohtaa ja kestoa. Erilaisuus ja eriaikaisuus ovat täysin normaalia. Lopputulos on aina ainutlaatuinen ja yksilöllinen. Kasvua ja kehitystä tapahtuu aina 20-vuotiaaksi asti, koska silloin vasta voidaan sanoa, että on kasvanut aikuiseksi. Tällaista nuoruudessa tapahtuvaa kehitysvaihetta kutsutaan murrosiäksi. Murrosikä eli puberteetti on merkittävä vaihe nuoren elämässä. Suomalaisilla nuorilla murrosiän muutokset ajoittuvat ikävuosiin 10-18. 2
Tytöstä nuoreksi naiseksi Murrosiän ensimmäisiä näkyviä merkkejä tytöillä ovat rintojen kasvu. Rinnat alkavat kasvaa 8-13 vuoden iässä ja rintojen kasvu ja kehitys vie kokonaisuudessaan aikaa noin 4-5 vuotta. Kuukautisten alkaminen on merkki fyysisen sukukypsyyden saavuttamisesta. Monilla tytöillä alkaa valkovuoto ennen varsinaisten kuukautisten alkamista. Valkovuoto on merkki hormonitoiminnan käynnistymisestä. (Valkovuoto on nestettä, jota erittyy emättimen limakalvoista ja kohdunkaulan rauhasista. Se auttaa pitämään emättimen limakalvot kunnossa ja terveinä. Valkovuoto voi olla maidonvalkoista ja tahmeaa tai kirkasta ja venyvää. Joskus vuoto voi olla hieman kokkareista. Valkovuoto on tuoksultaan hieman hapan. Jos valkovuoto muuttuu pahanhajuiseksi tai kokkareiseksi, voi kysymyksessä olla hiivatulehdus. Hiivatulehdus tarkoittaa hiivasienen aiheuttamaa emätintulehdusta, joka on melko yleistä tytöillä ja naisilla. Tavallisimmat oireet ovat kutina, kirvely ja kokkareinen valkovuoto sekä emättimen punoitus, arkuus ja jopa haavaumat. Lisätietoa ja hoito-ohjeita saa terveydenhoitajalta tai lääkäriltä. Hiivatulehdukseen on saatavilla lääkkeet apteekista ilman reseptiä.) Tytöillä kuukautiset alkavat 10-16 ikävuoden välillä. Joillakin tytöillä kuukautiset saattavat alkaa jo 10-vuotiaana ja joillakin vasta 16-vuotiaana, mutta keskimäärin kuukautiset alkavat 13 vuoden iässä. Kuukautisten aikana munasarjoissa kypsyy ja irtoaa kerran kuukaudessa (siitä nimitys kuukautiset) yksi tai useampi munasolu ja kohdun limakalvo valmistautuu vastaanottamaan hedelmöittyneen munasolun. Munasolu kulkee munanjohdinta pitkin kohtuun. Koko matkan ajan munasolu on valmiina hedelmöittymään, edellyttäen että siittiösolu sattuu paikalle. Jos hedelmöitystä ei tapahdu, eli siittiösolu ei kohtaa munasolua, munasolu surkastuu ja poistuu noin vuorokauden kuluttua kuukautisvuotona. Kuukautiset kestävät kerrallaan yleensä noin 3-7 vuorokautta. Kuukautiskierron (kierto= kuukautisten alkamisesta seuraavien kuukautisten alkamiseen) ainoa merkitys on valmistautua vastaanottamaan hedelmöittynyt munasolu eli mahdollistaa raskaus. Hedelmöittyminen tapahtuu, kun poika saa siemensyöksyn ja siinä olevat siittiöt tavoittavat tytön munasolun. Raju laihtuminen (laihdutuskuurit, syömishäiriöt) ja kova fyysinen harjoittelu (kilpaurheilu) voivat siirtää kuukautisten alkamisikää. Kuukautiset ovat aluksi epäsäännölliset mutta tasaantuvat yleensä noin vuoden kuluessa. Monilla tytöillä kuukautiset saattavat aiheuttaa nk. kuukautiskipuja. Tällainen vaiva on hyvin yleinen ja monesti myös perinnöllinen. Kuukautiskipujen lisäksi monet tytöt ja naiset kärsivät muista kuukautisvaivoista, joita ovat epäsäännölliset ja/tai runsaat kuukautiset. Em. kuukautisvaivat ovat hyvin yleisiä, mutta siitä huolimatta kenenkään ei tarvitse niistä kärsiä. Kuukautiskipuihin auttavat usein reipas liikunta ja venyttely, koska liikunta parantaa elimistön verenkiertoa, säännöllinen, monipuolinen ja kuitupitoinen ravinto, kylmät tai kuumat kääreet tai esim. tavalliset apteekista saatavat särkylääkkeet. Naisen tärkein hormoni on estrogeeni. Sen tuotanto alkaa murrosiässä, ja juuri sen vaikutuksesta alkavat ulkoiset sukupuoliominaisuudet kehittyä, kuten rintojen kasvu, karvojen kasvu kainaloihin ja häpykummulle, pituuskasvu, lantion leveneminen ja valkovuodon ja kuukautisten alkaminen. Pääosa estrogeenistä syntyy munasarjoissa ja sen tehtävänä on säädellä kohdun toimintoja. Keltarauhashormonia eli progesteronia erittyy munasarjojen keltarauhasessa ja sen tehtävänä on muokata kohdun limakalvo 3
otolliseksi hedelmöittyneen munasolun kiinnittymiselle ja sikiön kasvulle. Ellei munasolu irtoa tai ellei hedelmöittymistä tapahdu, vanha paksuuntunut kohdun limakalvo poistuu kuukautisvuotona. Kuukautisten aikana käytetään kuukautissuojia, jotka imevät itseensä vuodon. Suojia on kahta lajia: terveyssiteet ja tamponit. Siteitä käytetään ulkoisesti, tamponi asetetaan emättimeen sisään. Öisin on parempi käyttää sidettä kuin tamponia tulehdusvaaran välttämiseksi. Erityisesti kuukautisten aikana puhtaudesta huolehtiminen on tärkeää sekä terveyden että viihtyvyyden vuoksi. Peseydy ja vaihda siteitä riittävän usein. Päivisin pitää tamponi vaihtaa vähintään viiden tunnin välein. Naisen sukupuolielimiin kuuluvat: häpyhuulet, häpykieli eli klitoris, emätin, kohtu, munanjohdin ja munasarjat. Pojasta nuoreksi mieheksi Miehen tärkein hormoni on testosteroni. Testosteronipitoisuus on suuri heti syntymän jälkeen, mutta sitten se pienenee ja alkaa suurentua jälleen murrosiän lähestyessä. Testosteronin vaikutuksesta käynnistyy murrosikä eli puberteetti. Murrosiän fyysisiä merkkejä ovat kivesten kasvu, äänenmurros, pituuskasvu, karvojen kasvu kainaloihin ja sukupuolielinten ympärille sekä pienten haituvien kasvu leukaan ja ylähuuleen. Peniksen kasvun ajankohta riippuu murrosiän ajankohdasta. Peniksen eli siittimen kasvu alkaa keskimäärin 10,5-14,5-vuotiaana eli noin vuosi sen jälkeen kun kivesten kasvu on alkanut ja kasvua kestää kahdesta kolmeen vuoteen. Yksilölliset vaihtelut ovat suuria niin kasvun ja kehityksen ajankohdan kuin koonkin suhteen. Joillakin 13-vuotiailla pojilla saattaa olla jo aikuisen miehen penis, mutta joillakin kasvua saattaa tapahtua aina 20- vuotiaaksi asti. Siemensyöksyt ovat merkki fyysisen sukukypsyyden saavuttamisesta. Siemensyöksyssä purkautuu siemennestettä eli spermaa, joka sisältää miehen sukusoluja eli siittiöitä. Jokaisessa siemensyöksyssä on yli 100 miljoonaa siittiösolua. Määrällisesti siemennestettä eli spermaa purkautuu siemensyöksyssä vain noin 1-2 teelusikallista. Alkuun siemensyöksyt tapahtuvat usein itsestä riippumattomista syistä ja yöaikaan. Tällaisista yöllisistä siemensyöksyistä käytetään myös nimitystä märät unet. Yölliset siemensyöksyt ovat täysin normaalia eikä niitä tarvitse hävetä. Siemensyöksyt alkavat pojilla keskimäärin 13-14 vuoden iässä mutta yksittäiset vaihtelut tässäkin asiassa ovat huomattavia. Miehen sukupuolielimiin kuuluvat: penis, kivekset, lisäkivekset, kivespussi, virtsaputki ja siemenjohdin. Sekä tytöillä että pojilla ihon hiki- ja talirauhasten toiminta vilkastuu ja iho muuttuu aikaisempaa rasvaisemmaksi. Tämä voi aiheuttaa ihomatoja eli mustapäitä ja finnejä (akne). Iho on usein rasvaista sekä kasvoissa että selässä ja myös hiukset voivat rasvoittua nopeasti. Iho-ongelmat ovat hyvin tavallisia pitkälle aikuisikään saakka. Rasvainen ruoka ja liikunnan puute edesauttavat ongelmien syntyä ja laatua. Ihon hoitoon löytyy useita iho- ja finnivoiteita ihan tavallisista päivittäistavarakaupoista ja apteekeista ilman reseptiä. Vaikeammissa ongelmissa apua saa kouluterveydenhoitajalta tai lääkäriltä. Hormonit aiheuttavat myös hien koostumuksessa muutoksia ja henkilökohtainen hygienia 4
on entistä tärkeämpää. Peseytymisestä kannattaa huolehtia päivittäin ja vaatteita tulisi vaihtaa riittävän usein. Deodorantin käyttö on myös suotavaa. Minä Oman itsensä löytäminen ja naiseksi tai mieheksi kasvaminen kestää koko elämän. Naisen ja naiseuden ja miehen ja miehisyyden kuvaan vaikuttaa voimakkaasti ympäröivä maailma. Esimerkiksi tv, elokuvat, mainokset, internet ja pelit ovat monen kehittyvän nuoren arkea. Mediasta omaksutaan tietoja ja taitoja ja esimerkkejä siitä, millainen tosimies tai -nainen on ja kuinka nämä toimivat eri tilanteissa. Median tarjoama kuva naisista ja miehistä on useimmiten epärealistinen ja näin ollen se tarjoaa vääränlaisen ja miksei puutteellisenkin kuvan todellisista tytöistä ja pojista, naisista ja miehistä. Aikuisen tehtävä on ohjata, korjata vääriä mielikuvia ja käsityksiä ja näyttää esimerkkiä oman kehonsa kanssa painivalle nuorelle. Aikuisen miehen malli on jokaiselle pojalle tärkeä. Monelle pojalle ensisijainen malli on oma isä. Kehittyessään poika kohtaa samoja iloja ja vaikeuksia kuin oman isänsä sukupolven miehet. Lisäksi jokaisella pojalla on oman sukupolvensa haasteet ja mahdollisuudet. Siitä syystä oman isän antama malli ei välttämättä toimi. Kaikilla ei kuitenkaan ole omaa isää tai häntä tavataan harvoin. Tällöin hyvinä miehen malleina voivat toimia myös muut ympärillä olevat luotettavat aikuiset miehet, kuten esim. isäpuolet, isoisät, sedät, enot, kummit, naapurit, jne. Aikuisilta opitaan myös osoittamaan läheisyyttä tai olemaan osoittamatta sitä. Melkeinpä kaikille ihmisille läheisyys, sen saaminen ja osoittaminen on tärkeää ja omaa syvintä olemusta vahvistavaa. Nuoruus ja erityisesti murrosikä on suurten ja myllertävien tunteiden aikaa. Tunteet ja mielialat vaihtelevat vahvasta heikkoon ja epävarmaan, välillä hämmentää tai nolottaa, rakkauden ja vihan tunteet kilpailevat vuorotellen vallitsevasta tunnetilasta ja välillä haluaa uskoa elämästä selviytymiseen kun taas välillä usko horjuu ja tulevaisuus alkaa näyttää pelottavalta ja tyhjältä. Tällainen tunteiden vuoristorata on merkki nuoren heräilevästä hormonitoiminnasta. Muutokset kehossa aiheuttavat myös muutoksia tunteissa ja mielialoissa. Nuorena hyväksytyksi tulemisen ja kokemisen tarve on suuri ja siitä syystä nuori joutuu pohtimaan hyväksyykö hän itsensä, oman muuttuvan kehonsa ja ailahtelevan mielensä. Nuoruudessa myös oma ulkonäkö aiheuttaa usein hämmennystä ja omaan kehoon liittyviä ahdistavia tunteita: olen lihava, minulla on naama täynnä näppyjä, kukaan ei pidä minusta, kukaan ei varmasti ihastu minuun, minä haisen, vaatteeni ovat sata vuotta vanhoja, hiuksissani on 10 sentin juurikasvu jne. Kaikki nuoret painivat ajoittain samanlaisten hämmennystä herättävien ongelmien parissa. Kukaan ei ole täydellinen. Kaikkien keho muuttuu ja peilistä kurkistaa aivan eri näköinen tai kokoinen kummajainen kuin eilen. Seksuaalisuuden portaat Seksuaalinen kehitysprosessi kestää koko eliniän, mutta suurimmat muutokset tapahtuvat lapsuuden ja murrosiän aikana. Seksuaalisuutta voidaan kuvata portaina, joita lapsi tai nuori nousee vähitellen. Seksuaalisuuden kehittyessä nuoren oma keho muuttuu, 5
uteliaisuus muuttuu rohkaistumiseksi ja tunteiden kohteet muuttuvat. Omaan seksuaalisuuteen saattaa elämän aikana liittyä tilanteita, jolloin joutuu palaamaan monta porrasta alaspäin ja aloittamaan kiipeämisen alusta. Mutta vaikka kuinka joutuisi kokemaan pettymyksiä ja epäonnistumisia, aina voi aloittaa portaiden nousemisen uudestaan ja omaan tahtiin. Seksuaalisuuden portailla kehitystä tapahtuu niin järjen, tunteen kuin biologiankin tasolla. (Seksuaalisuuden portaista löydät lisätietoa tietopankista.) 1. porras: Äiti-isä, nainen-mies Lapsena rakastumisen kohde on usein joku lähipiirin aikuinen, kuten tytöillä isä ja pojilla äiti. Kiinnostus omaa alkuperää kohtaan alkaa kehittyä ja kasvaa: mistä vauvat tulevat, miten tytöt ja pojat eroavat toisistaan jne. 2. porras: Julkkisrakkaus Toisella portaalla ihastumisen ja rakastumisen kohteena on joku yleisesti hyväksytty tai monien ihailema sankari, kuten laulaja, filmitähti tai urheilija. Tällainen rakastumisen kohde on sopivan kaukainen ja turvallinen kaivattava. 3. porras: Tuttu-salattu Tällä portaalla ihastumisen kohteena on joku tuttu lähipiirin ihminen, mutta joka halutaan pitää salassa sekä ystäviltä että kohteelta itseltään. Murrosiän muutokset alkavat kiinnostaa: mitä tyttöjen ja poikien kehoissa tapahtuu sekä opetellaan hyväksymään oman kehon muutokset. 4. porras: Tuttu, kaverille kerrottu Tällä portaalla rohkeus lisääntyy ja nuori uskaltaa kertoa kaverilleen ihastuksensa kohteesta. Samalla nuori joutuu opettelemaan olemaan ystävä sekä tunnistamaan ystävyyden arvoisia ihmisiä, joille voi antaa arvioitavaksi ihastumisen tunteensa. 5. porras: Tykkään sinusta Tykkään sinusta portaalla nuori uskaltautuu kertomaan ihastuksestaan kohteelle joko tekstiviestin, kirjelappusen, sähköpostin tai viestinviejänä toimivan kaverin avulla, mutta vielä ei ole riittävästi uskallusta kertoa tunteistaan ihastukselle kasvotusten. Samoihin aikoihin murrosikäisen kehossa tapahtuu muutoksia ja masturbaatio eli itsetyydytys saattaa tulla kuvioihin aiheuttaen samalla hämmennystä ja ujoutta. Oman kehon muutosten myötä myös kiinnostus aikuisten asioihin lisääntyy. 6. porras: Käsi kädessä Käsi kädessä portaalla nuori uskaltaa kertoa ja näyttää ihastumisestaan julkisesti. Nuorella on uskallusta ja halua olla ihastuksen lähellä ja jopa käsi kädessä. Seksuaalista kiihottumista tälle portaalle ei vielä kuulu. Tunnetason kokeminen ja jakaminen on tärkeintä. Seurustelun päättyminen aiheuttaa pettymystä ja hylätyksi tulemisen tunnetta. 6
Portaat 7, 8 ja 9 tulevat omakohtaisiksi paljon myöhemmin, mutta ko. portaiden sisällöstä on kuitenkin tärkeä mainita, koska monilla alakouluikäisillä lapsilla on jo mielikuvia tai kysymyksiä seurusteluun ja seksiin liittyvistä asioista. 7. porras: Kiss me Seurusteluun ja kanssakäymiseen liittyy seksuaalista kiihottumista. Suutelu ja halailu kuuluvat tärkeänä osana seurusteluun. 8. porras: Mikä tuntuu hyvältä? Tällä portaalla seurustelukumppanit uskaltavat tunnustella ja kosketella toinen toistaan kokeillen mikä kummastakin tuntuu hyvältä. Seurustelusuhde tuntuu turvalliselta läheisyyden kokemiselta ja toisen kehoon tutustumiselta. Tavoitteena ei kuitenkaan vielä ole yhdyntä vaan erilaiset uskaltautumiset nautintoon kuten toisen hyväilyyn. 9. porras: Rakastelu Viimeisellä eli rakastelu-portaalla nuori on tavannut sellaisen kumppanin, jonka kanssa olisi valmis osoittamaan rakkautta yhdynnän tasolla. Tämän portaan saavuttaminen vaatii aikaa eikä siihen kannata koskaan kiirehtiä ennen kuin on itse varmasti valmis siihen. Fyysinen yhdyntä ja rakkauden tunne yhdessä mahdollistavat fyysisen ja psyykkisen mielihyvän. Tässä vaiheessa nuoren pitäisi myös omata tarvittavat tiedot seksin riskeistä ja niiltä suojautumisesta. Vastuun kantaminen itsestä ja kumppanin kunnioittaminen ovat myös tärkeitä asioita tällä portaalla. Seurustelusta Seurustelu on erilaista eri ikä- ja elämänvaiheissa ja näin ollen seurustelutaitoja opetellaankin koko elämän ajan. Seurustelu on toiseen ihmiseen tutustumista, ihastumista ja rakastumista, toisen läsnäolon ja läheisyyden sietämistä, toiseen tutustumista yhä uudelleen ja uudelleen, yhdessä olemista, tekemistä ja harrastamista, ajatusten vaihtamista, kädestä pitämistä, suutelemista, halailua ja kun seurustelun molemmat osapuolet ovat valmiita, niin ehkä myös seksiä ja yhdyntää. Jokainen seurusteluvaihe on kuitenkin tärkeä aikuisuuden parisuhteen muodostumista ajatellen. Erityisen tärkeää on tiedostaa oma tilanteensa ja kehitysvaiheensa ja se mikä on itselle tärkeää ja ajankohtaista. Liian aikaisin ei kannata ryhtyä vaiheisiin tai tekoihin, joihin ei ole vielä valmis. (Vrt. seksuaalisuuden portaat). Alakouluikäiset lähettelevät esim. kirjelappusia, tekstiviestejä tai sähköpostiviestejä ihastuksensa kohteelleen ja näin ollen paljastavat ihastuksensa ko. henkilöön. Joissakin tapauksissa kaveri saatetaan lähettää viestin viejäksi, koska harvemmissa tapauksissa ihastuksesta uskalletaan kertoa kohteelle ihan suoraan ja kasvotusten. Viestien sisältö muodostuu usein Tykkään susta, aletaaks oleen? tai Ookko mun kaa? tyyppisistä viesteistä. Mikäli ihastuksen kohde vastaa viestiin myöntävästi, alkaa nk. yhdessä oleminen. Tällainen yhdessä oleminen on alakouluikäisille eräänlaista seurustelua ja seurustelun tavoin erittäin tärkeää ja merkittävää aikaa myöhempien seurustelu- ja parisuhteiden muodostumiselle. Yhdessä oleminen ei alakouluikäisten keskuudessa yleensä ole konkreettista yhdessä olemista ja läsnäoloa, vaan lähinnä kirjelappusten, 7
tekstiviestien ja sähköpostin lähettämistä ja mesettämistä. Vielä ei ole uskallusta näyttää tunteita niin julkisesti, että uskallettaisiin näyttäytyä julkisesti yhdessä. Omaan ihastukseen tutustuminen ja hänen kanssaan jutteleminen ovat vielä niin uusia ja jännittäviä asioita, ettei uskallusta välttämättä riitä edes juttelemiseen kasvotusten tai puhelimen välityksellä. ja vähän seksistäkin Seksuaalisuus ja seksi kuuluvat tärkeänä osana ihmisen elämään, mutta yleensä vasta aikuisuudessa. Alakouluikäisille lapsille seksi on korkeintaan yksin haaveilemista ja unelmointia. Kenelläkään alakouluikäisellä ei tulisi olla kokemuksia muunlaisesta seksuaalisesta kanssakäymisestä eikä ainakaan yhdynnästä. 11-12-vuotias lapsi ei ole edes fyysisesti tai henkisesti valmis siihen. Sukupuolielimet kehittyvät vähitellen, mutta alakouluikäisen (eikä välttämättä vielä yläkouluikäisenkään) sukupuolielimet eivät ole vielä riittävän kehittyneet yhdyntään. Ja mitä henkiseen kehitykseen tulee, niin alakouluikäinen ei todellakaan henkisiltä valmiuksiltaan ole valmis astumaan aikuisen saappaisiin tällaisissa asioissa. Ammattilaisena voit harkita, mistä seksiin liittyvistä asioista voit kertoa tai jättää kertomatta luokallesi/ryhmällesi. Lapset kehittyvät eri tahtiin ja erilaisissa ympäristöissä, esim. isojen kaupunkilaiskoulujen 5.-6. luokan oppilaat saattavat tietää seksiin liittyvistä asioista huomattavasti pienempien kyläkoulujen samanikäisiä oppilaita enemmän tai toisin päin. Median rooli seksuaalisuuteen liittyvän tiedon synnyssä ja omaksumisessa on myös huomattava. Seksuaaliopetuksen tarkoituksena on antaa kunkin ikäryhmän tarpeita vastaavaa seksuaalisuuteen liittyvää tietoa, eikä aiheuttaa hämmennystä tai ahdistusta tai paineita ja odotuksia omaa kehoa, taitoja ja kokeneisuutta kohtaan. Kartoitusta luokkasi/ryhmäsi tiedoista voit tehdä, esim. pyytämällä nuoria kirjoittamaan nimettömänä kysymyksiä heitä kiinnostavista asioista etukäteen. Seksi on toimintaa, joka tähtää hyvän olon tunteen ja nautinnon saavuttamiseen. Seksi voi toteutua joko yksin tai vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa. Seksi yksin voi olla haaveilua, fantasioita (seksifantasia on kuvitelma, joka tuottaa seksuaalista mielihyvää), eroottisten virikkeiden käyttöä (elokuvat, lehdet ym.) tai masturbointia eli itsetyydytystä. Seksi vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa voi olla yhdyntää, mutta se voi olla myös paljon muutakin (myös seksiä ilman yhdyntää). Kahden ihmisen välinen seksi voi olla myös flirttailua, hyväilyä, kiihottavia suudelmia tai kumppanin tyydyttämistä käsillä tai suulla. Seksi voi olla pelkkää teknistä suorittamista ilman tunteita tai se voi olla rakastelua, johon kuuluu voimakkaita läheisyyden, rakkauden, nautinnon ja halun tunteita. Seksi vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa (vastakkaista sukupuolta olevan ihmisen kanssa) ja siihen liittyvä yhdyntä mahdollistavat myös lisääntymisen. Yhdynnässä miehen jäykistynyt siitin eli penis työnnetään naisen liukkaaseen emättimeen. Yhdyntä päättyy yleensä miehen siemensyöksyyn, joka on myös edellytys lisääntymiselle. Siemensyöksyn välttäminen ei kuitenkaan estä raskauden mahdollisuutta, koska yhdynnässä raskauden alkamisen mahdollisuus on aina olemassa, ellei raskautta ole estetty jollain ehkäisymenetelmällä, kuten esim. kondomilla, e-pillereillä tai sterilisaatiolla. Seksiä harrastetaan yleensä sen vuoksi, että siitä saadaan nautintoa eli seksin kuuluu tuntua hyvältä ja kiihottavalta. Mitään sellaista, mitä ei halua, ei ole pakko tehdä! Laki on säätänyt suojaikärajan, jonka mukaan alle 16 -vuotiaalle ei saa tehdä mitään seksuaalista tekoa mutta muuten seksille ei ole olemassa mitään ikärajaa. Tärkeintä on pohtia sitä, onko valmis siihen, uskaltaako, haluaako, haluaako kumppani, osaako kantaa vastuun ja osaako suojautua sekä raskaudelta että mahdollisilta seksitaudeilta. Yhdestäkin 8
suojaamattomasta yhdynnästä voi tulla raskaaksi tai saada jonkin seksitaudin (ts. sukupuolitaudin). Seksitaudit ovat tartuntatauteja, joita ovat muun muassa: klamydia, tippuri, kuppa, herpes, HIV, hepatiitit ja papilloomaviruksen aiheuttamat seksitaudit, kuten kondylooma. Osa seksitaudeista on helposti hoidettavissa antibioottikuurilla (klamydia, tippuri, kuppa) mutta on olemassa myös joitakin tauteja, joita ei voida parantaa, mutta joiden oireita voidaan lievittää (herpes, papilloomaviruksen aiheuttamat kondyloomat, hepatiitit ja hiv). Kuten seksuaalisuuden portaiden tarkastelussakin tulee esiin, seurusteluun liittyvä seksuaalinen kanssakäyminen, esim. suuteleminen, halailu ja ehkä myös seksi, tulevat ajankohtaisiksi vasta paljon myöhemmällä iällä eli alakouluikäisten seurusteluun ei todellakaan vielä kuulu seksuaalinen kanssakäyminen. Ihastumiset ja toisesta ihmisestä haaveileminen kuitenkin kuuluvat olennaisesti alakouluikäisten lasten ajatus- ja kokemusmaailmaan. Lisätietoa saat: www.seksuaaliterveys.org Nettisivuilla voi etsiä tai kysyä tietoa mieltä askarruttavista asioista. Puhelinneuvonta: 09-644 066, ma-ke 13-15 Neuvontapuhelimessa voi kysyä neuvoa mieltä askarruttaviin seksuaalisuuteen ja seksuaaliterveyteen liittyviin kysymyksiin nimettömänä. Puhelin toimii normaalin puhelun hinnalla. Hei beibi, mä oon tulta! Nuoren oma seksikirja. WSOY 2004. Hei beibi, mä oon tulta! on täsmäisku seksiin liittyvää epätietoisuutta, salamyhkäisyyttä ja pornoteollisuuden vääristämiä roolimalleja vastaan. Kirjassa on runsaasti kaikenlaisia seksiin liittyviä kysymyksiä ja asiallisia vastauksia. Legopalikoista leopardikalsareihin. Pojan matka mieheksi. Tammi 2001. Väestöliiton asiantuntijaryhmän kirjoittama kirja on suunnattu yli 12-vuotiaille nuorille miehille. Se on koottu poikien usein esittämien kysymysten perusteella ja tarjoaa myös kasvattajille näköalan mieheksi kasvamisen mielenkiintoiseen ja haasteelliseen aikaan. Minä - Nuori nainen. / Minä - Nuori mies. 2007. Teoksissa pohditaan keskeisiä nuoria askarruttavia kysymyksiä asiantuntevasti ja ennakkoluulottomasti: ulkonäkö. seurustelu, naiseus/miehisyys, vastuunottaminen, ammatinvalinta, moraali sekä oma identiteetti ovat juuri tällaisia aiheita. Lähteet 9
Brandt, Pia, Korteniemi-Poikela, Erja, Cacciatore, Raisa & Huovinen, Maarit. 2004. Hei beibi, mä oon tulta! Cacciatore, Raisa, Korteniemi-Poikela, Erja, Ryynänen, Juha, Ryynänen Antti & Apter, Dan. 2001. Legopalikoista leopardikalsareihin. Pojan matka mieheksi. Hägglund, Tor-Björn, Katajamäki, Marjatta, Pylkkänen Kari & Taipale Vappu (toim.) Naida vai palaa? Suomen nuorisopsykiatrisen yhdistyksen vuosikirja 1980. Kannas, Lasse (toim.) 1993. Ihanan tukala seksuaalisuus. Mankinen, Tuija & Brandt, Pia. Ala-asteen 6. luokkalaisten seksuaalikasvatustunnit. Raportti. Osa 1. Kevät 2004. Martikainen, Liisa (toim.) 2007. Minä Nuori mies. Martikainen, Liisa (toim.) 2007. Minä Nuori nainen. Rinkinen, Tuija & Aho, Tuulia. Ala-asteen 6. luokkalaisten seksuaalikasvatustunnit. Raportti. Osa 2. Syksy 2004. Vilkko-Riihelä, Anneli. 2003. Psyyke. Psykologian käsikirja. Väestöliitto. Tietopankki. www.seksuaaliterveys.org (luettu: syksy 2007) Väestöliitto. 2006. Väestöliiton seksuaaliterveyspoliittinen ohjelma. 10
This document was created with Win2PDF available at http://www.win2pdf.com. The unregistered version of Win2PDF is for evaluation or non-commercial use only. This page will not be added after purchasing Win2PDF.