Ehkäisevän päihdetyön rakenteet ja yhteistyö, järjestöjen rooli ehkäisevässä päihdetyössä 1.3.2013. Sisällys 1 Johdanto... 2

Ehkäisevän päihdetyön rakenteet ja yhteistyö, järjestöjen rooli ehkäisevässä päihdetyössä 1.3.2013 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Ehkäisevä päihdetyö ja ehkäisevän päihdetyön järjestöt... 4 3 Ehkäisevän päihdetyön toimijakenttä... 5 3.1 Ehkäisevän päihdetyön ohjausvälineet... 6 3.1.1 Normiohjaus... 6 3.1.2 Resurssiohjaus ja valtakunnallinen ohjelmatyö... 7 3.1.3 Tieto-ohjaus... 9 3.1.4 Valvonta... 9 3.2 Valtakunnalliset toimijat... 10 3.2.1 Ministeriöt... 10 3.2.2 Ehkäisevän päihdetyön keskusjärjestöt ja valtakunnalliset järjestöt... 13 3.2.3 Muita toimijoita... 14 3.3 Alueelliset toimijat... 16 3.3.1 Kunnan peruspalvelut... 16 3.3.2 Alueelliset ja paikalliset järjestötoimijat... 16 3.3.3 Alkoholin ja tupakan vähittäismyynti, alkoholin anniskelu ja rahapelien myyntitoiminta... 17 3.4 Kansalaistoimijat... 17 4 Lopuksi... 17 LIITE 1: Järjestöt, joissa tehdään ehkäisevää päihdetyötä 1

1 JOHDANTO Ehkäisevän päihdetyön kenttä on ollut rakennemuutoksessa. Vuoden 2009 alusta Sosiaali- ja terveysalan tutkimus ja kehittämiskeskus (Stakes) ja Kansanterveyslaitos (KTL) fuusioituivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseksi (THL), joka peri Stakesille aiemmin kuuluneet ehkäisevän päihdetyön tieto-ohjaustehtävät. Saman vuoden alusta syntyi myös sosiaali- ja terveysalan lupa ja valvontavirasto Valvira, jolle kuuluu muun muassa alkoholivalvonta. Ehkäisevän päihdetyön järjestökentällä tapahtui muutoksia vuoden 2012 alusta, jolloin pitkään toiminut Terveyden edistämisen keskus ry (TEKRY) yhdistyi Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry:n ja Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry:n kanssa. Näin syntyi SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry. Vuoden 2012 alussa syntyi myös Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, kun Elämäntapaliitto ry, Elämä on parasta huumetta ry ja Terveys ry liittyivät yhteen. Järjestöjen sopiman työnjaon perusteella EHYT ry:lle tuli vastuu ehkäisevän päihdetyön järjestöjen koordinoinnista, josta aikaisemmin oli vastannut Terveyden edistämisen keskus. Ehkäisevän päihdetyön toimijakentästä ja työnjaoista on laadittu aiemmin erilaisia kuvauksia. Fuusiot kuitenkin muuttivat koko ehkäisevän päihdetyön kenttää niin, että uuden jäsennyksen tekeminen tuli tarpeelliseksi. Valtioneuvoston periaatepäätökseen toimenpideohjelmasta huumausaineiden käytön ja sen aiheuttamien haittojen vähentämiseksi 2012 2015 kirjattiinkin toimenpiteeksi, että valtionhallinnon ja eri ehkäisevän päihdetyön järjestöjen kanssa valmistellaan kuvaus ehkäisevän päihdetyön työnjaosta ja rakenteesta. Vaikka kirjaus tulikin huumeohjelmaan, tarkoituksena ei ollut pelkästään huumejärjestöjen vaan kaikkien ehkäisevää päihdetyötä tekevien järjestöjen (alkoholi, huumeet, tupakka, rahapelit) yhteisestä työstä. Järjestökentän suurten muutosten takia, selvitystyö rajattiin järjestöjen näkökulmaan. Selvitystyö aloitettiin STM:n järjestämällä kuulemistilaisuudella 21.5.2012, joka oli avoin kaikille ehkäisevän päihdetyön järjestötoimijoille. Kuulemistilaisuudessa järjestöiltä oli myös pyydetty puheenvuoroja aiheesta Miten STM, OKM ja THL voisivat parhaiten tukea järjestöjen tekemää ehkäisevää päihdetyötä? Tilaisuuden päätteeksi päätettiin myös ehkäisevän päihdetyön rakennetta selvittävän työryhmän perustamisesta ja jäsenistä. Työryhmän tavoitteeksi tuli jäsentää järjestöjen roolia ehkäisevässä päihdetyössä. Perinteisten alkoholi-, tupakka- ja huume-ehkäisyn lisäksi ehkäisevän päihdetyön sateenvarjon alle nähtiin kuuluvaksi myös rahapelihaittojen ehkäisy. Konkreettiseksi tavoitteeksi asetettiin luoda kuva ehkäisevän päihdetyön toimijakentästä ja kuvata rakenteita kirjallisesti. Työryhmä ja sen työskentelyn aikana tuotettu materiaali on hyödynnettävissä myös raittiustyölain uudistuksessa. Työskentelyssä haluttiin varmistaa yhteys myös kuntakenttään, mistä syystä työryhmän puheenjohtajaksi kutsuttiin Kuntaliiton edustaja. Työryhmän tuottama materiaali ja kuvaus ehkäisevän päihdetyön rakenteesta ovat kuitenkin tuotettu työryhmän järjestöjäsenten näkökulmasta. 2

Työryhmän jäseninä toimivat: Ellen Vogt Kuntaliitto, puheenjohtaja Elina Kotovirta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, sihteeri Sanna Pylkkänen Preventiimi / HUMAK, sihteeri Asmo Koste Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Markku Soikkeli Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Kristiina Hannula EHYT ry, ehkäisevän päihdetyön järjestöjen koordinaatio Mervi Hara, Suomen Suomen Ash ry Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Ari Saarto A-klinikkasäätiö Mari Pajula Sininauhaliitto / Peluuri Kaarina Tamminiemi SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Työryhmä piti neljä työkokousta syksyn 2012 aikana ja yhden tammikuussa 2013. Kokoustensa yhteydessä työryhmä järjesti kaksi vuorovaikutteista kuulemista, joista toisessa oli edustettuna eri valtion toimijoita ja toisessa kuntien ehkäisevän päihdetyön edustajia. Ensimmäisessä keskityttiin järjestöjen ja valtion ja toisessa järjestöjen ja kuntien väliseen yhteistyöhön. 3

2 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ JA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÖT Ehkäisevällä päihdetyöllä pyritään ehkäisemään ja vähentämään alkoholin, tupakan ja huumeiden käyttöä vaikuttamalla niiden saatavuuteen ja hintaan, niitä koskeviin tietoihin ja asenteisiin sekä käyttötapoihin. Ehkäisevän päihdetyön sateenvarjon alle sopii myös rahapelihaittojen ehkäisy. Rahapelihaittojen ehkäisy osana ehkäisevää päihdetyötä tullaan huomioimaan myös raittiustyölain uudistuksessa. Ehkäisevän päihdetyö edistää terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia vaikuttamalla päihteiden käyttöön ja sen seurauksiin sekä toteuttaa ja edistää perus- ja ihmisoikeuksia päihteisiin liittyvissä kysymyksissä. Ehkäisevän päihdetyön keinoin vaikutetaan myös päihteiden ongelmakäyttöä synnyttäviin olosuhteisiin sekä sitä tukevaan kulttuuriin. Ehkäisevä päihdetyö on laaja kokonaisuus, johon kuuluu yksilöiden terveyttä suojaavat toimet, objektiivisen tiedon välittäminen, yhteisön arvoihin ja normeihin vaikuttaminen sekä erilaisissa hankkeissa toteutettava kehittämistyö. Työn vaikuttavuutta arvioidaan eri näkökulmista ja pyritään valitsemaan vain vaikuttavia ehkäisevän työn keinoja ja työmenetelmiä. Ehkäisevä päihdetyön on kehittynyt osaltaan raittiustyöstä ja osaltaan haittavalistuksen perinteestä. Voimassa oleva raittiustyölaki kuvaa nimestään huolimatta enemmän ehkäisevää päihdetyötä kuin raittiustyötä. Raittiustyölain uudistuksessa 2013, uusi laki saakin todennäköisesti nimekseen Laki ehkäisevästä päihdetyöstä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei raittiudelle olisi sijaa ehkäisevässä päihdetyössä. Alaikäisiä raittiuteen ohjaa alkoholi- ja tupakkalainsäädäntö ja tilanneraittius esimerkiksi liikenteessä ja työpaikalla on itsestäänselvyys. Osana ehkäisevää päihdetyötä on myös raittiuden puolustaminen. Järjestöt ovat autonomisia toimijoita, jotka määrittelevät itse toimialansa sekä toimintansa sisällöt ja tavoitteet. Järjestöt voidaan jakaa eri luokkiin kuten potilasjärjestöihin, sosiaali- ja terveysalan järjestöihin, nuorisojärjestöihin, kansalaisjärjestöihin, kansanterveysjärjestöihin ja raittius- ja päihdetyöjärjestöihin. Täydellistä jaottelua on mahdotonta tehdä. Yksi järjestö voi kuulua usean eri luokittelun alle. Järjestöjen luokittelu ehkäisevän päihdetyön näkökulmasta ei myöskään ole yksiselitteistä, koska järjestöt toteuttavat ehkäisevää päihdetyötä monin eri tavoin. Ehkäisevän päihdetyötä tekevät järjestöt voidaan jakaa esimerkiksi seuraavasti: 1) Päätehtävänään ehkäisevää päihdetyötä tekevät järjestöt, kuten päihdetyön tai ehkäisevän päihdetyön järjestöt. 2) Osatehtävänään ehkäisevää päihdetyötä tekevät järjestöt, kuten järjestöt, joilla on ehkäisevän päihdetyön hanke tai järjestössä on ehkäisevän päihdetyön yksikkö tai vastuuhenkilö. Ehkäisevä päihdetyö on kuitenkin vain yksi osa järjestön perustoimintaa. 3) Järjestöt, joissa ehkäisevä päihdetyö on kirjattu strategiaan ja se huomioidaan perustoiminnan osana, kuten esimerkiksi nuoriso-, liikunta-, kulttuuri- ja kansalaisjärjestöt. 4) Ehkäisevän työn alueelliset ja paikalliset vapaaehtoisjärjestöt, joiden toiminnan ydin on vertais- ja vapaaehtoistoiminnassa. 4

3 EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMIJAKENTTÄ Työryhmä päätyi jaottelemaan ehkäisevän päihdetyön toimijakentän toimijat kolmeen: 1) valtakunnalliset, 2) alueelliset ja paikalliset ja 3) kansalaistoimijat. Tämän lisäksi kuvassa on esitetty miten ehkäisevää päihdetyötä ohjataan normein, resurssein, ohjelmatyöllä, tieto-ohjauksella ja valvonnalla. Toimijatasojen rajat eivät aina ole yksiselitteisiä ja tarkkarajaisia. Kaikkia toimijoita, yhteistyökumppaneita ja -verkostoja ei ole voitu ottaa kuvaukseen mukaan, vaan on pyritty löytämään yhteinen nimittäjä eri toimijaryhmille. Rajanvetoa on myös käyty siinä, ketkä oikeastaan ovat ehkäisevän päihdetyön toimijoita. Ehkäisevän päihdetyön järjestöt tekevät esimerkiksi aktiivista mediayhteistyötä, mutta media ei ole varsinainen ehkäisevän päihdetyön toimija. Kuvassa on myös keskitytty ainoastaan kotimaisiin toimijoihin. Ehkäisevän päihdetyön järjestöillä on kuitenkin myös kansainvälisiä verkostoja ja kansainvälinen sekä EU-päätöksenteko ja suositukset vaikuttavat myös suomalaisten järjestöjen tekemään ehkäisevään päihdetyöhön. Kuvassa on keskitytty vain ehkäisevän päihdetyön toimijoihin. Eri toimijoiden laajaa työmuotojen ja toimintatapojen kirjoa ei ole kuvattu. Ehkäisevää päihdetyötä toteutetaan vaikuttamalla päihteitä koskeviin tietoihin, asenteisiin ja oikeuksiin, päihteiden käytöltä tai haitoilta suojaaviin tekijöihin ja niille altistaviin riskitekijöihin sekä päihteiden käyttöön ja käyttötapoihin. Ehkäisevässä päihdetyössä voidaan vaikuttaa yksilön, hänen lähisuhteittensa, paikallisyhteisöjen sekä kunnan, koko yhteiskunnan tai kansainvälisen yhteisön tasolla. 5

3.1 Ehkäisevän päihdetyön ohjausvälineet 3.1.1 Normiohjaus Perustuslaki (731/1999) turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden sekä oikeudet ja edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. Päihdeongelmista kärsivien ja heidän läheistensä oikeuksia koskevat yleinen yhdenvertaisuusperiaate ja syrjinnän kielto (6 ) sekä ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kielto (7 ). Säännös lasten kohtelusta tasa-arvoisesti yksilöinä (6 ) ohjaa heidän parissaan tehtävää työtä. Sosiaaliturvaa koskevaan 19 :ään sisältyy säännös julkisen vallan velvollisuudesta tukea perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Tämän säännöksen nojalla lapsia tulee suojata muun muassa päihteiden markkinoinnilta. On pidettävä huolta, ettei ehkäisevässä päihdetyössä, valistuksessa, päätöksenteossa eikä hallinnossa loukata kenenkään henkilökohtaista vapautta, (7 ), omantunnon vapautta (11 ), sananvapautta (12 ), kokoontumis- ja yhdistymisvapautta (12 ), yksityiselämän suojaa, kunniaa eikä luottamuksellisten viestien suojaa (10 ) eikä tieteen, taiteen ja opetuksen vapautta (16 ). Nämä vapausoikeudet koskevat myös alaikäisiä. Sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet velvoittavat osaltaan tarjoamaan riittävän sosiaali-, ja terveydenhuollon sekä päihdehuollon (19 ). Pykälään 21 sisältyvä velvollisuus turvata hyvän hallinnon takeet koskee muun muassa tilannetta, jossa huumausaineiden käytöstä kiinni jäämisen seuraukset kokonaisuudessaan muodostuisivat kohtuuttomiksi ja syrjäyttäviksi. Ehkäisevällä päihdetyöllä on oma erityislakinsa raittiustyölaki 1 (/828/1982) ja siihen liittyvä raittiustyöasetus (233/1983). Raittiustyölaissa raittiustyön tarkoitukseksi määritellään kansalaisten totuttaminen terveisiin elämäntapoihin ohjaamalla heitä välttämään päihteiden ja tupakan käyttöä. Yleisten edellytysten luominen raittiustyölle on lain mukaan ensisijaisesti valtion ja kuntien tehtävä. Käytännössä raittiustyön tekemisestä vastaavat pääasiassa kunnat sekä raittius- ja kansanterveysjärjestöt. Raittiustyöasetuksessa säädetään kunnan eri toimielinten ja aluehallintovirastojen tehtävistä. Päihdehuoltolain (41/1986) tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Alkoholilain 2 (1143/1994) tarkoituksena on alkoholin kulutusta ohjaamalla ehkäistä alkoholipitoisista aineista aiheutuvia yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Huumausainevalvontaa ohjataan huumausainelailla (373/2008) ja asetuksilla (543/2008 ja 548/2008). Huumausainelain tavoitteena on myös huumausaineiden käytön ehkäiseminen. Tupakkalaki (693/1976) ja asetus toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (225/1977) säätävät toimenpiteistä, joilla ehkäistään tupakkatuotteiden käytön aloittamista, edistetään niiden käytön lopettamista ja suojellaan väestöä tupakansavulle altistumiselta. Lastensuojelulain (417/2007) ja -asetuksen (1010/1983) tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Nuorisolain (72/2006) tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, sekä 1 Raittiustyölaki uudistetaan vuoden 2013 aikana. 2 Alkoholilain kokonaisuudistus toteutetaan kuluvan hallituskauden aikana. 6

parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat muun muassa yhteisöllisyys ja terveet elämäntavat. Sosiaalihuoltolain (710/1982) ja -asetuksen (607/1983) mukaan kunta on alueellaan velvollinen toimimaan sosiaalisten olojen kehittämiseksi ja sosiaalisten epäkohtien poistamiseksi ja kunnan on huolehdittava esimerkiksi päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huoltoon kuuluvien palveluiden järjestämisestä. Terveydenhuoltolain mukaan (1326/2010) kunnan on järjestettävä tarpeellinen päihdetyö. Tämä sisältää muun muassa terveydenhuollon ohjaus- ja neuvonta- sekä päihteiden aiheuttamien sairauksien tutkimus-, hoito- ja kuntoutuspalvelut. Laissa määritellään myös koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palvelujen järjestäminen opiskelijoille mukaan lukien mielenterveys- ja päihdetyö. Arpajaislain (1047/2001) tarkoituksena on muun muassa vähentää arpajaisiin osallistumisesta aiheutuvia sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Laissa säädetään rahapelitoiminnasta ja rahapelijärjestelmän ohjaukseen osallistuvien eri viranomaisten tehtävistä. Euroopan unionin tuomioistuimen linjaukset vaikuttavat osaltaan suomalaiseen pelipolitiikkaan. Rahapelien toimeenpanosta säädetään valtioneuvoston asetuksilla (1287/2011, 1286/2011, 1288/2011). Rahapelien säännöistä säädetään sisäasiainministeriön asetuksilla. Mielenterveyslain (1116/1990) mukaan mielenterveystyöllä tarkoitetaan yksilön psyykkisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja persoonallisuuden kasvun edistämistä sekä mielisairauksien ja muiden mielenterveydenhäiriöiden ehkäisemistä, parantamista ja lievittämistä. Mielenterveystyöhön kuuluu myös väestön elinolosuhteiden kehittäminen siten, että elinolosuhteet ehkäisevät ennalta mielenterveydenhäiriöiden syntyä, edistävät mielenterveystyötä ja tukevat mielenterveyspalvelujen järjestämistä. Perusopetuslain (628/1998) mukaan oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto, jolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Työterveyshuoltolain (1383/2001) tarkoituksena on muun muassa edistää työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä. Jos työnhakijalle tai työntekijälle on tarkoitus tehdä huumausainetesti, työnantajalla on oltava kirjallinen päihdeohjelma, jonka tulee sisältää työpaikan yleiset tavoitteet ja noudatettavat käytännöt päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmaisten hoitoon ohjaamiseksi. 3.1.2 Resurssiohjaus ja valtakunnallinen ohjelmatyö Ehkäisevän päihdetyön toteuttamista ohjaavat sille myönnettävät resurssit. Järjestöjen tärkeä rahoittaja on Raha-automaattiyhdistys (RAY), joka jakaa avustuksia myös ehkäisevään päihdetyöhön. Järjestöt voivat hakea avustusta myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) hallinnoimasta terveyden edistämisen määrärahasta (TE). Sekä RAY:n että TE- määrärahojen avustuspäätöksen vahvistaa valtioneuvosto. Myös kunnat tukevat ehkäisevän päihdetyön järjestöjä joko avustuksilla tai tarjoamalla esimerkiksi tiloja toimintaa varten tai muulla yhteistyöllä. 7

Käynnissä olevissa poliittisissa ohjelmissa kahdella (Kaste ja Lanuke ks. edellä) on myös resursseja avustusten jakamiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste), johtaa ja uudistaa suomalaista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Tarkoituksena on, että valtakunnalliset, alueelliset ja paikalliset toimijat tekevät yhteistyötä, jotta uudistukset toteutuvat. Hyvien käytäntöjen luomiseen ja toteuttamiseen kunnat ja kuntayhtymät voivat hakea valtionavustusta. Kaste-ohjelman tavoitteena ovat hyvinvointi- ja terveyserot kaventuminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden ja palveluiden järjestäminen asiakaslähtöisesti. Näihin tavoitteisiin pyritään muun muassa parantamalla riskiryhmien osallisuutta, hyvinvointia ja terveyttä sekä kehittämällä ehkäisevää työotetta vaikuttavammaksi. Valtioneuvoston joka neljäs vuosi hyväksymä lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma (Lanuke) sisältää nuorisolain mukaisesti tavoitteet alle 29-vuotiaiden kasvu- ja elinolojen parantamiseksi. Ohjelma sisältää hallituskauden valtakunnalliset lapsi- ja nuorisopoliittiset tavoitteet sekä suuntaviivat alueelliselle ja paikalliselle ohjelmatyölle. Kehittämisohjelman strategiset tavoitteet linjaavat muun muassa, että ennaltaehkäisevillä toimilla ylläpidetään lasten ja nuorten hyvinvointia, terveyttä, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Lisäksi painotetaan nuorten työllisyyttä, asumista, koulutusta ja liikunta, kulttuuri sekä harrastaustoiminnan mahdollisuuksia. Ehkäisevä päihdetyö näkyy myös muissa käynnissä olevissa poliittisissa ohjelmissa, jotka tekevät myös yhteistyötä järjestöjen kanssa. Alkoholiohjelmassa valtiovalta, kunnat ja järjestöt tekevät yhteistyötä vastuullisen päihdepolitiikan toteuttamiseksi. Käytännössä Alkoholiohjelma tukee paikallista ehkäisevää päihdetyötä, tuottaa aineistoa alkoholihaittojen ehkäisyn tueksi sekä levittämää Pakka (paikallinen alkoholipolitiikka) toimintamallia, jonka avulla puututaan alkoholin myymiseen, välittämiseen ja anniskeluun alaikäisille ja päihtyneille. Alkoholiohjelmaa koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) yhdessä aluehallintovirastoissa työskentelevien aluekoordinaattoreiden kanssa. Alkoholiohjelma tekee tiivistä järjestöyhteistyötä. Alkoholiohjelman valtakunnalliset järjestö- ja kirkkokumppanuussopimukset päivitettiin syksyllä 2012, jolloin 28 toimijatahoa sitoutui yhteiseen projektiin alkoholihaittojen vähentämiseksi omilla toimintasuunnitelmillaan. Huumeohjelmalla tarkoitetaan valtioneuvoston periaatepäätöstä toimenpideohjelmasta huumausaineiden käytön ja sen aiheuttamien haittojen vähentämiseksi 2012 2015. Periaatepäätöksellä vahvistetaan kansallista huumausainepolitiikkaa ja varmistetaan, että eri hallinnonalojen huumausainepoliittiset toimenpiteet ovat yhdenmukaisia. Huumeohjelma tekee yhteistyötä järjestöjen kanssa ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi sekä toimii järjestöjen ja valtionhallinnon välisenä tiedotuskanavana ja tukee vuorovaikutteista asiantuntijuuden vaihtoa huumeasioissa. Sisäisen turvallisuuden ohjelman Turvallisempi huominen 2012 2015 sisältö muodostuu arjen turvallisuuden ongelmien ennaltaehkäisystä ja ratkaisusta. Keskeisimmät kotimaiset haasteet ovat syrjäytyminen ja yhteiskunnan jakautuminen. Lisäksi ohjelmassa on tavoitteena muun muassa vähentää alkoholinkäytöstä aiheutuvia turvallisuusongelmia. 8

Terveys 2015 -kansanterveysohjelma on pitkän aikavälinen terveyspoliittinen ohjelma, jonka tavoitteena on terveiden ja elinvuosien lisääminen ja väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen. Ohjelman toteutuksen lähtökohtana on terveys kaikissa politiikoissa, eli se pyrkii hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä terveydenhuollossa että kaikilla muilla yhteiskunnan osa-alueilla. Ohjelmaa toteuttavat useat eri tahot, muun muassa kunnat, elinkeinoelämä ja järjestöt. Ohjelman taustalla on Maailman terveysjärjestön WHO:n Terveyttä kaikille -ohjelma. Ohjelmalla on konkreettisia ja mitattavia tavoitteita muun muassa nuorten osalta tavoitteeksi on asetettu tupakoinnin vähentäminen siten, että vuoteen 2015 mennessä korkeintaan 15 prosenttia 16 18- vuotiaista tupakoi. Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (Mieli) linjaa mielenterveys- ja päihdetyön tulevaisuuden keskeiset periaatteet ja painotukset vuoteen 2015. Suunnitelma linjaa ensimmäistä kertaa mielenterveys- ja päihdetyötä yhdessä valtakunnallisella tasolla. Suunnitelmassa painotetaan asiakkaan aseman vahvistamista, mielenterveyden ja päihteettömyyden edistämistä ja ongelmien ja haittojen ehkäisyä ja hoitoa sekä kaikkien ikäryhmien mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestämistä painottaen perus- ja avohoitopalveluja. 3.1.3 Tieto-ohjaus Tieto- eli informaatio-ohjaus on tiedon jakamista ja välittämistä, jolla pyritään vaikuttamaan ohjauksen kohteena olevaan toimijaan. Tietoa välitetään esimerkiksi tutkimusten, suositusten, suunnitelmien ja raporttien avulla. Tieto-ohjaukseen ei liity määräyksiä, eikä pakottavia velvoitteita tai sanktioita. Tieto-ohjaus on esimerkiksi valtionhallinnon toimijoiden keino pyrkiä vaikuttamaan ehkäisevän päihdetyön toteuttamiseen kunnissa. Ehkäisevän päihdetyön tieto-ohjausta ovat esimerkiksi THL:n ehkäisevän päihdetyön laatusuositukset, päihdepalveluiden laatusuositukset ja muu osaamisen kehittäminen. Aiemmin mainitut poliittiset toimintaohjelmat tekevät myös tieto-ohjausta. 3.1.4 Valvonta Sosiaali- ja terveysalan lupa ja valvontavirasto Valvira ohjaa ja valvoo alkoholijuomien valmistajien ja maahantuojien ensi- ja omavalvontaa ja vastaa alkoholin tuotevalvonnasta. Se valvoo valtion alkoholiyhtiön, Alko Oy:n toimintaa ja sitä, että alkoholiyhtiö kohtelee alkoholijuomien tuottajia yhdenvertaisesti. Valvira ohjaa aluehallintovirastojen toimintaa niiden alueellisessa ohjaus- ja valvontatyössä tavoitteena yhdenmukainen toiminta koko maassa. Valvira valvoo yhdessä aluehallintovirastojen kanssa alkoholijuomien mainontaa. Aluehallintovirastot myöntävät alueillaan alkoholijuomien anniskelu- ja vähittäismyyntiluvat. Lupien myöntämisen lisäksi aluehallintovirasto valvoo alueellaan alkoholijuomien vähittäismyyntiä ja anniskelua sekä alkoholijuomien mainontaa ja muuta myynninedistämistoimintaa koskevien säännösten noudattamista. Vaikka alkoholijuomaksi lasketaan vasta 2,8 tilavuusprosenttia alkoholia 9

sisältävä juoma, alle 18-vuotiaille on kiellettyä myydä yli 1,2 tilavuusprosenttia alkoholia sisältäviä juomia. Aluehallintovirastot valvovat myös tämän myyntikiellon noudattamista. Kunnat myöntävät tupakkatuotteiden myyntiluvat. Aluehallintovirastot ohjaavat kuntia tupakkalain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten toimeenpanossa ja arvioivat kuntien tupakkalain valvontasuunnitelmat. Valvira valvoo tupakkatuotteiden mainontakiellon noudattamista yhdessä kuntien kanssa ja tupakkatuotteiden myyntiä muun muassa niiltä osin kuin se koskee tupakkatuotteiden koostumusta, laadunvalvontaa ja pakkausmerkintöjä. Työsuojeluviranomaiset valvovat tupakkalain noudattamista työpaikoilla. Poliisi valvoo tupakkalainsäädännön toteutumista julkisissa yleisötilaisuuksissa, ja tulli valvoo tupakkatuotteiden maahantuontia. Huumevalvonnan toimivaltaisia viranomaisia ovat Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea, poliisi sekä tulli- ja rajavartioviranomaiset. Eri viranomaisten tehtävistä säädetään huumausainelaissa. Poliisihallitus (POHA) vastaa rahapelien toimeenpanon valtakunnallisesta valvonnasta. Valvonta kohdistuu sekä lailliseen että laittomasti toimeenpantuun pelitoimintaan. Valvonnassa tehdään yhteistyötä muiden viranomaisten, kuten STM:n, THL:n, Kuluttajaviraston, Finanssivalvonnan ja Kilpailuviraston kanssa. POHA valvoo myös rahapelien markkinoinnin lainmukaisuutta. 3.2 Valtakunnalliset toimijat Eri ministeriöt vastaavat ehkäisevän päihdetyön lainsäädäntö- ja asetusvalmistelusta sekä toiminnan ohjauksesta ja johtamisesta. Ministeriöiden alaiset toimijat kuten eri tutkimuslaitokset ja hallitukset ja nuorisotyön palvelu- ja kehittämiskeskukset tukevat myös eri tavoin päihde- ja rahapelihaittojen ehkäisyä. Omat tehtävänsä ehkäisevän päihdetyön toteuttamisessa on myös lakisääteisillä monopoliyhteisöillä sekä aluehallintovirastoilla (AVI) ja elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksilla (ELY). Valtakunnallisesti ehkäisevää päihdetyötä tekee useita järjestöjä eri painotuksin. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi EPT-verkostossa, johon kuuluu yli 30 toimijaa. Verkosto tavoitteena on tehdä ehkäisevää päihdetyötä voimavarat yhdistäen. Toiminnan painopiste on päihdepoliittisessa vaikuttamistyössä sekä erilaisten palvelujen kehittämisessä järjestöjen yhteistoiminnan syventämiseksi. 3.2.1 Ministeriöt Ehkäisevän päihdetyön ja rahapelihaittojen ehkäisyn johtaminen, ohjaus ja valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle (STM), joka on ohjannut osan tehtävistään alaisuudessaan toimiville laitoksille. STM vastaa pelaamiseen liittyvien ongelmien seurannasta ja tutkimuksesta sekä niiden ehkäisyn ja hoidon kehittämisestä. Tätä tehtävää se toteuttaa yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa. STM vastaa lisäksi Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) toiminnan ohjauksesta ja valvoo RAY:n avustustoimintaa, kuten avustusten jakoehdotuksen ja avustussuunnitelman valmistumista, avustusten maksamista ja avustusten käytön valvontaa. 10

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) tukee ehkäisevää päihdetyötä rahoittamalla nuorten huumeiden käytön ennaltaehkäisyn toimintaedellytysten parantamista, henkilöstön ja vapaaehtoisten koulutusta sekä pitkäaikaisia projekteja. OKM vastaa myös Veikkauksen omistajaohjauksesta ja tuotonjaosta. OKM:n alaisuudessa tapahtuvaa ehkäisevää päihdetyötä toteutetaan muun muassa etsivässä nuorisotyössä, työpajatoiminnassa ja järjestötoiminnassa. Sisäasianministeriö (SM) vastaa rahapelipolitiikan linjausten valmistelusta ja ohjauksesta sekä näiden lainsäädäntövalmistelusta. Vuodesta 2012 eteenpäin rahapelien pelisäännöt on annettu SM:n asetuksilla. SM:n onnettomuuksien ehkäisyn yksikössä on huomioitu päihdehaittojen ehkäisy osana onnettomuuksien ehkäisyä esimerkiksi koulutuksessa ja kampanjaviestinnässä. Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) toimii yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa muun muassa liikenneraittiuden edistämiseksi. Valtiovarainministeriö (VM) valmistelee hallituksen talous- ja finanssipolitiikkaa ja valtion talousarvion. Se vastaa myös julkishallinnon kehittämisestä ja kuntahallinnon lainsäädännön sekä kunnallistalouden kehittämisestä. Maa ja metsätalousministeriö (MMM) vastaa Fintoto Oy:n pelitoiminnan ohjauksesta ja tuotonjaon käsittelystä. Ministeriöiden alaiset toimijat STM:n alainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) koordinoi ehkäisevän päihdetyön aluetoimijoiden verkostoa, Paikallinen alkoholipolitiikka -verkostoa ja ehkäisevän päihdetyön laatukehittäjien yhteistyötä. THL kerää ja välittää alan hyviä käytäntöjä sekä tekee ehkäisevän päihdetyön laatutyötä. THL toimii myös valtakunnallisen Alkoholiohjelman pääkoordinaattorina ja vie eteenpäin huumeohjelmatyötä. THL:ssä tehdään myös preventiotutkimusta ja muuta tutkimusja tilastotyötä ehkäisevän päihdetyön tueksi. THL vastaa STM:n toimeksiannosta myös rahapelihaittojen seurannasta ja siihen liittyvästä tutkimuksesta. Tupakkatuotteiden osalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos seuraa ja tutkii tupakkalain ja tupakkavalmisteiden vähittäismyyntihintojen muutosten vaikutusta tupakoinnin yleisyyteen. Lisäksi se tukee tupakoinnin terveysvaaroihin ja haittoihin liittyvää tutkimus-, seuranta- ja kehittämistyötä. Työterveyslaitos (TTL) kehittää, edistää ja tutkii päihdehaittojen ehkäisyä työpaikoilla. TTL:n työn kohteena ovat muun muassa alkoholihaittojen tunnistaminen työpaikalla, työpaikan päihdeohjelmien kehittäminen ja työterveysyhteistyö päihdehaittojen ehkäisyssä. TTL edistää myös työpaikkojen savuttomuutta. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) vastaa alkoholi- ja tupakkavalvonnasta ja ohjauksesta valvoen esimerkiksi yhdessä aluehallintovirastojen kanssa alkoholijuomien mainontaa. Valvira toimii myös tilastoviranomaisena. Lisäksi se ohjaa aluehallintovirastoja ja kuntia tupakkalain perusteella kuuluvien tehtävien hoitamisessa ja laatii tupakkalain valvonnan toimeenpanemiseksi valtakunnallisen valvontaohjelman. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea toimii huumausainelainsäädännön mukaisena lupa- ja 11

valvontaviranomaisena. Fimean tehtäviin kuuluu myös lääkkeiden asianmukaisen ja turvallisen käytön edistäminen. Opetushallitus (OPH) on keskeinen toimija koulutuspolitiikan toimeenpanossa ja koulutuksen kehittämisessä sekä siinä, miten ehkäisevä päihdetyö näkyy kouluissa ja ammatillisessa koulutuksessa. OKM:n alaisuudessa toimii nuorisotyön palvelu- ja kehittämiskeskusten verkosto. Palvelu- ja kehittämiskeskuksiksi on nimetty 14 nuorisotyön toimijaa. Näistä nuorisoalan ehkäisevään päihdetyöhön keskittyy Preventiimi, joka on nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön osaamiskeskus. Palvelu- ja kehittämiskeskuksista ehkäisevä päihdetyö on osana määriteltyjä tehtäviä myös Valtakunnallisen työpajayhdistys ry:n työssä sekä mukana muiden keskusten työssä. Poliisihallituksen (POHA) tehtävänä on suunnitella, kehittää, johtaa ja valvoa poliisitoimintaa ja sen tukitoimintoja. Poliisihallitus on mukana myös eri yhteistyöverkostoissa, joissa käsitellään ehkäisevää päihdetyötä. Lisäksi POHA vastaa myös rahapelien toimeenpanon valtakunnallisesta valvonnasta ja arpajaistoiminnan tilastoimisesta. Valvonta kohdistuu sekä lailliseen että laittomasti toimeenpantuun pelitoimintaan. Valvonnassa tehdään yhteistyötä muiden viranomaisten, kuten STM:n, THL:n, Kuluttajaviraston, Finanssivalvonnan ja Kilpailuviraston kanssa. POHA valvoo myös rahapelien markkinoinnin lainmukaisuutta. Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) alaiset Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi ja Liikenneturva tekevät liikenneturvallisuuskampanjointia ja liikennekasvatusta. Lakisääteiset monopoliyhteisöt Alko Oy on itsenäinen valtion kokonaan omistama osakeyhtiö, joka kuuluu STM:n hallinnonalaan ja valvontaan. Alkon toiminnan perustana ovat alkoholilaki (1143/1994), asetus alkoholiyhtiön toiminnasta (243/2000), osakeyhtiölaki ja yhtiöjärjestys sekä valtioneuvoston periaatepäätös alkoholipolitiikan tavoitteista. Alko on olennainen osa suomalaista alkoholijärjestelmää, jolla pyritään säätelemään alkoholin kulutusta ja rajoittamaan haittoja. Suomessa kolmen rahapelimonopolitoimijan yksinoikeudesta on säädetty arpajaislaissa. Rahaautomaattiyhdistyksellä (RAY) on yksinoikeus raha-automaatti-, kasinopeli- ja pelikasinotoimintaan. RAY:n voitto käytetään suomalaisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan sekä veteraanien hyväksi. Veikkaus Oy:llä on yksinoikeus veikkaus- ja vedonlyöntipeleihin sekä raha-arpajaisiin. Veikkauksen tuotot jaetaan kokonaisuudessaan suomalaiselle taiteelle, liikunnalle, tieteelle ja nuorisotyölle. Fintoto Oy:llä on yksinoikeus totopelien toimeenpanemiseen. Pelien tuotot käytetään hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen. Rahapelitoimijoiden tehtävänä on rahapelien toimeenpaneminen siten, että rahapelitoimintaan osallistuvien oikeusturva taataan, väärinkäytökset ja rikokset estetään sekä pelaamisesta aiheutuvia sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja ehkäistään ja vähennetään. Rahapeliyhteisöjen tulee ottaa lainsäädännöstä ilmenevä erityisen vastuullisuuden vaatimus huomioon toiminnassaan. 12

Aluehallinto Aluehallintovirastoille (AVI) kuuluu alueellisen ehkäisevän päihdetyön yleinen johto, ohjaus ja valvonta sekä yleisten edellytysten luominen ehkäisevän päihdetyön paikalliselle toteuttamiselle. Ehkäisevän päihdetyön kehittämiseksi aluehallintovirastot toimivat yhteistyössä eri viranomaisten ja yhteisöjen kanssa. Kukin Aluehallintovirasto ylläpitää ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöverkostoa osana Alkoholiohjelman aluekoordinaatiota. Kaikissa kuudessa aluehallintovirastossa toimii Alkoholiohjelman aluekoordinaattori, joka vastaa Alkoholiohjelman tavoitteiden toimeenpanosta omalla alueellaan ja toimii alueen haittoja ehkäisevän päihdetyön koordinaattorina. Aluehallintovirastot myös ohjaavat kuntia tupakkalain säännösten ja määräysten toimeenpanossa sekä arvioivat kuntien tupakkalain valvontasuunnitelmat sekä niiden toteutumista. Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) vastaavat alueellisesti nuorisopolitiikan yhteensovittamisesta opetusministeriön ohjauksessa. ELY-keskukset arvioivat vuosittain nuorten työpajatoimintaa ja koululaisten iltapäivätoimintaa osana nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi tehtävää työtä. Joka toinen vuosi tehdään arvio nuorten elinolosta ja kunnallisen nuorisotyön tilasta sekä valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia alueellisen tasa-arvon ja laadun näkökulmista. ELY-keskusten tavoitteena on nuorisotyöttömyyden aleneminen tukemalla muun muassa nuorten työpajatoimintaa, ehkäisevää päihdetyötä ja etsivää nuorisotyötä. 3.2.2 Ehkäisevän päihdetyön keskusjärjestöt ja valtakunnalliset järjestöt Ehkäisevän päihdetyön keskusjärjestöt ovat järjestöjä, joiden alle on järjestäytynyt useita itsenäisiä järjestöjä tai jotka toimivat järjestöjen katto-organisaationa. Valtakunnallisilla järjestöillä tarkoitetaan niitä järjestöjä, jotka toimivat valtakunnallisesti. Järjestön valtakunnallisuuden määrittää toimija itse, määritelmää ei rajaa järjestön koko tai se kuinka laajaa valtakunnallinen toiminta on. Ehkäisevää päihdetyötä tekevät useat eri järjestöt osana toimintaansa ja ehkäisevä päihdetyö on laajasti kirjattu kansalaisjärjestöjen tavoitteisiin. Valtakunnallinen järjestötoiminta on jaettu kuvassa kahteen: niihin keskusjärjestöihin tai valtakunnallisiin järjestöihin, joiden pää- tai osatehtävänä on ehkäisevä päihdetyö ja muihin järjestöihin. Ehkäisevän päihdetyön verkosto (EPT-verkosto) Ehkäisevää päihdetyötä tekevien järjestöjen yhteistoimintaa koordinoi Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n koordinointiyksikkö. Toiminnan rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Verkosto on avoin kaikille valtakunnallisille toimijoille. EPT-verkosto toimii: yhteiskunnallisen vaikuttamistyön vahvistamiseksi, kansalaisten äänen näkyväksi saattamiseksi, synergian löytämiseksi, tiedon jakamiseksi, 13

keskustelufoorumin tarjoamiseksi, päällekkäisyyksien karsimiseksi, pienten järjestöjen tukemiseksi, kustannustehokkuuden lisäämiseksi, ehkäisevän päihdetyön yhteisöllisen toimintakulttuurin vahvistamiseksi, ehkäisevän päihdetyön laadun kehittämiseksi ja arvostuksen lisäämiseksi. 3.2.3 Muita toimijoita Korkeakoulut ja toisen asteen oppilaitokset Ehkäisevän päihdetyön tutkimus-, kehittämis- ja kouluttamistoimintaa tehdään yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa sekä toisen asteen oppilaitoksissa. Erilaisten hankkeiden, seminaarien, julkaisujen ja koulutuksen avulla kehitetään tutkintojen rinnalla ehkäisevän päihdetyön sisältöjä sekä toimintoja yhteistyössä kuntien ja järjestöjen kanssa. Esimerkiksi Preventiimi, nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön osaamiskeskus sijaitsee hallinnollisesti Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Yliopistojen perustehtävänä on harjoittaa tieteellistä tutkimusta ja antaa siihen perustuvaa ylintä opetusta. Yliopistot toimivat vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa ja edistävät tutkimustulosten yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Ammattikorkeakoulut (AMK) ovat luonteeltaan monialaisia ja alueellisia korkeakouluja, joiden toiminnassa korostuu yhteys työelämään ja alueelliseen kehittämiseen. Toisen asteen oppilaitoksissa koulutetaan muun muassa näyttötutkintona suoritettavaa Päihdetyön ammattitutkintoa. Lukuisissa korkeakoulututkinnoissa voidaan erikoistua päihdetyöhön, mutta Päihdetyön ammattitutkinto kokonaisuudessaan tuottaa osaamista kohdennetusti päihdetyön kentälle. Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 338/2011 koskee kaikkia ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) tarkoitettuja oppilaitoksia. Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvia terveydenhuoltolain mukaisia palveluja ovat terveystarkastusten ja terveysneuvonnan lisäksi mielenterveys- ja päihdeongelmien varhainen toteaminen, hoito ja jatkohoitoon ohjaus. Lisäksi ammatillisessa koulutuksessa on opiskelija hyvinvointiin liittyviä rakenteita kuten oppilashuoltopalvelut, oppilaitosten päihdetoimintasuunnitelma, Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö YTHS, joiden avulla ehkäistään mielenterveys- ja päihdeongelmia opiskeluaikana. Poliisi Poliisi tekee ehkäisevää päihdetyötä tiiviissä yhteistyössä esimerkiksi koulujen ja eri valtakunnallisten ja paikallisten verkostojen kanssa. Koulu- ja lähipoliisitoiminnalla on tärkeä osa myös ehkäisevässä päihdetyössä ja poliisi työllään tukee varhaista puuttumista. 14

Puolustusvoimat Puolustusvoimissa tehdään aktiivista tupakoinnin ehkäisytyötä, jonka kohderyhmänä ovat sekä varusmiehet että puolustusvoimien palkattu henkilökunta. Puolustusvoimien Aikalisä-tukipalveluun kuuluu osana ehkäisevä päihdetyö. Sosiaalialan osaamiskeskukset Sosiaalialan osaamiskeskukset kokoavat alueensa kuntia, tutkimuslaitoksia, koulutusorganisaatiota, järjestöjä ja muita tahoja yhteistyöhön alueellaan. Alueellisia osaamiskeskuksia on 11. Osaamiskeskusten toimialueet muodostuvat 1 4 maakunnasta ja ne kattavat kaikki kunnat. Ruotsinkielisillä kunnilla on yhteinen osaamiskeskus. Osaamiskeskukset ovat mukana ehkäisevässä työssä myös valtakunnallisella tasolla. THL toteuttaa pelihaittojen ehkäisyn ja hoidon kehittämisen koordinaatiotehtäväänsä osin yhdessä Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus SOCCA:n ja Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kosken kanssa. SOCCA:ssa on yhtenäistetty rahapelaamiseen liittyvää asiakastiedonkeruuta ja tuettu Peliklinikan kehittämistyötä ja tiedon tuotantoa. Koske koordinoi THL:n ja järjestötoimijoiden tuottamaa rahapelien ongelmien ja hoidon verkkokurssia. Työelämä Työmarkkinajärjestöissä on edistetty erityisesti alkoholihaittojen ehkäisyä, varhaista puuttumista ja hoitoonohjausta. Työpaikoilla on käytössä erilaisia alkoholihaittojen ehkäisyn ja tupakoimattomuuden edistämisen malleja. Työterveyshuollolla on tärkeä rooli erityisesti miniinterventiotoiminnan kehittämisessä. Työpaikan päihdehaittojen ehkäisy on tärkeää myös työsuojelun näkökulmasta. Usealla työpaikalla on myös oma päihdeohjelmansa, jonka painopiste on ennakoinnissa ja varhaisessa puuttumisessa. Päihdeohjelma sisältää myös haittatilanteiden käsittelyn periaatteet ja ohjeet. Päihdeohjelma on osa työkykyä ylläpitävän toiminnan ja työsuojelun kokonaisuutta. Kuten aiemmin tässä raportissa on mainittu, Työterveyslaitos (TTL) kehittää päihdehaittojen ehkäisyä yhdessä työelämän kanssa. Uskonnolliset yhteisöt Uskonnollisia yhteisöjä ovat esimerkiksi evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkkokunta, joilla on lakeihin perustuva julkisoikeudellinen asema, sekä rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat, joita voi perustaa uskonnonvapauslaissa säädetyillä edellytyksillä. Esimerkiksi Suomen evankelis-luterilainen kirkko tekee ehkäisevää päihdetyötä muun muassa osana rippikoulutyötä. 15

Ehkäisevän päihdetyön verkostot Ehkäisevässä päihdetyössä keskeisiä toimijoita ovat valtakunnalliset ja paikalliset monialaiset verkostot. Monialaisuus merkitsee sekä päihde-, hyvinvointi-, terveys-, lainvalvonta-, opetus- ja nuorisotyön eri alojen, myös kansalaisjärjestöjen ja elinkeinonharjoittajien mukanaoloa. Verkostoja on olemassa sekä valtakunnallisina (Preventiimiverkosto) että paikallisina. Paikallisverkostot keskittyvät yleisimmin yhden kaupunginosan, kunnan tai seutukunnan ehkäisevän työn kysymysten tarkasteluun. Verkostoista on hyvä erottaa asiakasverkostoituminen, jolla tarkoitetaan yksittäisen asiakkaan läheisistä ja ammattiauttajista koostuvaa tukiverkostoa. 3.3 Alueelliset toimijat 3.3.1 Kunnan peruspalvelut Ehkäisevä päihdetyö on osa laajempaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä. Kuntien päihdestrategioissa ehkäisevää päihdetyötä on käsitelty yleensä jatkumona, johon sisältyy ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen ja hoito. Kunnat ja niiden muodostamat kuntayhtymät vastaavat pääosin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta. Kuntien ehkäisevän päihdetyön toiminnan ja järjestämistapojen kirjo on laaja. Ehkäisevää päihdetyötä voidaan järjestää seutukunnallisesti tai ostopalveluna tai kunnat järjestävät ehkäisevän työnsä itse. Kunnissa voi olla ehkäisevän päihdetyön koordinaattori, yksikkö tai hankkeita. Ehkäisevää päihdetyötä toteutetaan kunnissa monen eri hallintokunnan alaisuudessa. Usein kunnan ehkäisevän päihdetyön johto ja organisointi ovat sijoittuneet osaksi sosiaali- ja terveystoimea. Valtaosa kuntien ehkäisevästä päihdetyöstä toteutetaan käytännössä sivistystoimen alaisissa palveluissa, kuten nuoriso- ja liikuntapalveluissa. Myös kasvatus- ja opetustoimessa toteutetaan runsaasti päihdekasvatus- ja valistuskampanjoita sekä projekteja myös itsenäisesti. 3.3.2 Alueelliset ja paikalliset järjestötoimijat Päihteettömyyttä edistävien järjestöjen historia alkaa 1900-luvun alun raittiusliikkeestä, joiden toimijat olivat aktiivisia ympäri Suomea. Näiden perintönä paikallisia, yleensä vapaaehtoisia toimijoita on runsaasti. Yleensä toimijoiden tavoitteena on terveiden elämäntapojen, päihteettömyyden ja yhteisöllisyyden edistäminen paikallisesti. Paikallisjärjestötoiminnan ytimessä on alueellinen ja paikallinen päihdetyön tuntemus sekä kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan aktivoiminen. Alueosastot ja yksiköt toteuttavat etujärjestönsä tai päätoimijansa yhteistä yhteiskunnallista sanomaa ja näin osaltaan toteuttavat ehkäisevän päihdetyön jalkauttamista. 16

3.3.3 Alkoholin ja tupakan vähittäismyynti, alkoholin anniskelu ja rahapelien myyntitoiminta Aluehallintovirasto valvoo alueellaan kaikkea alkoholijuomien anniskelutoimintaa ja vähittäismyyntiä sekä mainonnan ja muun alkoholijuomiin liittyvän myynninedistämistoiminnan lainmukaisuutta. Suomen laki kieltää alkoholijuomien myynnin, anniskelun ja välittämisen alaikäisille ja selvästi päihtyneille. RAY:n yrityskumppaneiden sekä Veikkauksen ja Fintoton asiamiesten tehtävänä on valvoa muun muassa 18-vuoden ikärajan noudattamista. RAY:lla on noin 7700 pelien sijoituspaikkaa, Veikkauksella noin 3 300 myyntipaikkaa ja Fintoton hevospelejä voi pelata noin 1000 asiamiespisteessä ja 43 raviradalla. Osa vastuullista elinkeinotoimintaa on elinkeinon omavalvonta ja omavalvontaan liittyvät sisäiset ohjeet, kuten täysi-ikäistä vanhemmilta iän tarkistaminen varmuuden vuoksi. Alueellisesti eri ehkäisevän päihdetyön ja elinkeinotoimijoiden yhteistyössä kehitetään eri alueilla Pakka, eli paikallinen alkoholipolitiikka -toimintaa, jonka tavoitteena on muun muassa vahvistaa alkoholin-, tupakan ja rahapelien myynnin ikärajavalvontaa. 3.4 Kansalaistoimijat Kansalaistoimijoilla tarkoitetaan niin yksittäisiä kansalaisia, erilaisia vapaita yhteenliittymiä, rekisteröimättömiä yhdistyksiä ja muita vastaavia toimijoita. Asukasyhteisötoiminta talojen kerhotiloissa tai kuntalaisilloissa syntynyt tarve tapahtuman järjestämiseksi tietyn alueen epäkohdan parantamiseksi, ovat osa lyhytkestoista ja merkittävää ehkäisevän päihdetyön toimintaa. Kansalaistoimijat ovat yhtä tärkeitä tekijöitä paikallisten olojen selvittämisessä, työn suunnittelussa ja kansalaiskeskustelussa sekä vaikuttamisessa. Kansalaistoimijat ovat usein mukana paikallisjärjestöjen toiminnassa, mutta myös täysin sitoutumatonta toimintaa on olemassa. 4 LOPUKSI Ehkäisevä päihdetyön rakenteet ja yhteistyö -työryhmä pyrki selvittämään syksyn 2012 aikana ehkäisevän päihdetyön toimijakentän rakennetta ja toimijoita. Työryhmän tavoitteena oli jäsentää järjestöjen roolia ehkäisevässä päihdetyössä. Järjestökentän kartoitukseen otettiin mukaan niin ehkäisevää päihdetyötä päätyönään tekevät järjestöt kuin nuoriso-, liikunta-, kulttuuri- ja vapaaajanjärjestöt. Ehkäisevän päihdetyön osa-alueiksi luettiin alkoholi-, tupakka-, huume- sekä rahapelihaittojen ehkäisy. Prosessin aikana työryhmä tapasi viisi kertaa ja päätti työskentelynsä tammikuussa 2013. Työskentelyn pohjalta syntyi kuva ehkäisevän päihdetyön toimijakentästä sekä sitä kuvaava muistio. Tuotosten julkaisualustana toimii THL:n ylläpitämä Neuvoa-antavatteemapalvelu (thl.fi/neuvoa-antavat). Näiden lisäksi ehkäisevää päihdetyötä tehdään digitaalisen pelaamisen (jolla tarkoitetaan tässä yhteydessä mobiililaitteella, pelikonsolilla tai tietokoneella tapahtuvaa muuta pelaamista kuin 17

rahapelaamista) parissa. Koska työryhmän toimeksiannossa työskentely pelaamisen osalta rajautui rahapelaamiseen ja ainakin toistaiseksi raittiustyölain uudistuksen yhteydessä on keskusteltu nimenomaan rahapelaamisen sisällyttämisestä lakiin, muun pelaamisen kokonaisuus jätettiin toimijakentän kuvauksen ulkopuolelle. Alue nousi kuitenkin esille työryhmän työskentelyssä ja kaipaa jatkotyöstämistä. Digitaalisen pelaamisen haittoja ehkäisevää työtä tehdään myös muun ehkäisevän työn parissa. Muotoaan hakeva toimijakenttä on vielä pieni, mutta laajalle levittynyt. Mediakasvatus ja sen toimijat ovat keskeisessä roolissa. Tietokone- ja konsolipelaamisen osalta toimintaa säätelee kuvaohjelmalaki ja K18-pelien rajoitusten osalta rikoslaki (17 luku 18b ). Toiminnan valvonnasta vastaa OKM:n alainen Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus. Työryhmän tapaamisten aikana käytiin vuoropuhelua sekä valtion että kuntatoimijoiden kanssa. Raittiustyölain mukaan raittiustyön yleinen johto, ohjaus ja valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle ja sen alaisina aluehallintovirastoille. STM on delegoinut ohjaustehtäviään myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Tämän lisäksi muilla ministeriöillä (kuten on kuvattu aiemmin tässä raportissa) on ehkäisevään päihdetyöhön liittyviä tehtäviä. Ehkäisevän päihdetyön järjestöille yksi tärkeimmistä kumppaneista valtionhallinnossa on Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL. Lisäksi Alkoholiohjelmalla on vakiintunut asema järjestöyhteistyössä. Vastaavasti nuorisojärjestöille tärkein valtiollinen kumppani on opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisoyksikkö sekä sen tukemat valtakunnalliset palvelu- ja kehittämiskeskukset. Järjestöjen toimintaa rahoitetaan paljon julkisin varoin, joten valtion rahoitusta saavat järjestöt ovat riippuvaisia valtiosta. Tämän vuoksi valtionhallinnon keskinäisen yhteistyön selkeys ja työnjaoista viestiminen ovat ehkäisevän päihdetyön toimijakentälle tärkeää. Esimerkiksi rahoitusjärjestelmien suhdetta toisiinsa tulisi selkiyttää, eivätkä eri rahoituskanavat saisi olla toisiaan poissulkevia. Ehkäisevän päihdetyön monimuotoisuus ja monihallinnollisuus vaativat monipuolista kehittämistyötä ja tämä tulisi huomioida myös rahoituksessa. Kunnissa ehkäisevää päihdetyötä johdetaan peruspalveluista käsin. Sitä voidaan kuntarakenteesta riippuen johtaa ja toteuttaa usean eri hallintokunnan alaisuudessa. Ehkäisevää päihdetyötä voidaan järjestää esimerkiksi kunnan omana toimintana, seutukunnallisesti tai ostopalveluna. Tämä tuo haasteita kuntien ja järjestöjen välisen yhteistyön käynnistämiseen. Esimerkiksi joissain suurissa kaupungeissa ehkäisevää päihdetyötä tehdään usean eri hallintokunnan alaisuudessa muun muassa elinkaarimallin mukaisesti. Tällöin lasten, nuorten, aikuisten ja ikääntyneiden päihdetyö jakaantuu eri sektoreille. Ehkäisevän päihdetyön järjestöjen toiminta on painottunut pääkaupunkiseudulle. Pienissä kunnissa kaivataan lisää järjestöjä yhteistyöhön. Järjestöjen tehtävä ei ole paikata kunnan puuttuvia resursseja vaan tuottaa yhteistyöllä lisäarvoa kunnan toimintaan. Myös järjestöjen on osattava selkeästi kuvata toteuttamansa ehkäisevän päihdetyön tavoitteet ja lähtökohdat. Verkostomainen työote ja erilaiset ehkäisevän päihdetyön verkostot ovat tärkeitä työkaluja ehkäisevän päihdetyön toteuttamisessa. Tähän työryhmään kutsutut järjestöedustajat tarkastelivat ehkäisevää päihdetyötä laajempien verkostojen edustajina. Ehkäisevän päihdetyön toimijoiden EPT-verkosto on ottanut tehtäväkseen ehkäisevän päihdetyön järjestöjen koordinaation. Vastaavasti 18

Allianssi on koordinoinut yli 20 vuotta nuorisojärjestöjen ja toimijoiden kenttää. Tämänkaltaiset rakenteet tukevat myös pienten järjestöjen toimintamahdollisuuksia. Samalla suunnitelmallinen verkostotyö tukee järjestöjen kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskunnallisen kehittämisen tarpeita ehkäisevän päihdetyön näkökulmasta. Järjestöillä ovat tärkeitä toimijoita myös vapaaehtoistyön kentällä. Tiiviin työryhmätyöskentelyn aikana on käynyt selväksi ehkäisevän päihdetyön kentän laajuus ja se, miten vaikeaa kokonaiskuvaa on rajata. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ehkäisevän päihdetyön määritettä tarvitsisi kaventaa. On hyvä, että ehkäisevä päihdetyö ymmärretään laajana toimintana, joka sisältää niin tupakka-, alkoholi-, huume- ja pelihaittojen ehkäisyn ja mahdollisesti myös muiden toiminnallisten riippuvuuksien ehkäisyn. 19

LIITE 1: Järjestöt, joissa tehdään ehkäisevää päihdetyötä Ehkäisevää päihdetyötä tekevät järjestöt voidaan karkeasti jakaa ryhmiin esimerkiksi seuraavasti: 1) Päätehtävänään ehkäisevää päihdetyötä tekevät järjestöt, kuten päihdetyön tai ehkäisevän päihdetyön järjestöt. 2) Osatehtävänään ehkäisevää päihdetyötä tekevät järjestöt, kuten järjestöt, joilla on ehkäisevän päihdetyön hanke tai järjestössä on ehkäisevän päihdetyön yksikkö tai vastuuhenkilö. Ehkäisevä päihdetyö on kuitenkin vain yksi osa järjestön perustoimintaa. 3) Järjestöt, joissa ehkäisevä päihdetyö on kirjattu strategiaan ja se huomioidaan perustoiminnan osana, kuten esimerkiksi nuoriso-, liikunta-, kulttuuri- ja kansalaisjärjestöt. 4) Ehkäisevän työn alueelliset ja paikalliset vapaaehtoisjärjestöt, joiden toiminnan ydin on vertais- ja vapaaehtoistoiminnassa. Tiedot järjestölistaan on pyydetty työryhmän edustajien verkostoista. Tässä listauksessa ovat mukana ne järjestöt, jotka toimittivat tietonsa määräaikaan mennessä. Järjestöt on jaoteltu otsikoiden alle aakkosjärjestyksessä. Päätehtävänään tai osatehtävänään ehkäisevää päihdetyötä tekevät järjestöt (ryhmät 1 ja 2) A-Kiltojen Liitto ry:n tarkoituksena on toimia jäsenyhdistysten (A-kiltojen) valtakunnallisena keskusjärjestönä ja tukea A-kiltojen päihteetöntä ja yhdistysmuotoista vertaistukitoimintaa, edistää A-kiltojen toipumiskulttuuria toimia päihdetoipujien vaikutuskanavana ja edunvalvojana, osallistua päihdetoipujien kokemustiedolla päihdekeskusteluun sekä harjoittaa ehkäisevää päihdepoliittista toimintaa. Tavoitteena on myös poistaa päihdekysymyksiin, jäsenyhdistyksiin (A-kiltoihin) ja päihdetoipujiin kohdistuvia ennakkoluuloja ja kielteisiä asenteita sekä edistää päihdeasiakkaiden lakiin perustuvien oikeuksien toteutumista. A-Kiltojen Liitto ry ja paikalliset A-killat ovat ensisijaisesti vertaistukitoimijoita. Päihdetoipujat pitävät kuitenkin myös ehkäisevää päihdetyötä tärkeänä ja haluavat olla siinä mukana kokemusasiantuntemuksellaan. A- killoissa on tärkeätä sekundaaripreventio eli retkahdusten torjuminen sekä riskiryhmiin kohdistuvan ehkäisevän päihdetyön kehittäminen. A-klinikkasäätiön tarkoituksena on päihde- ja riippuvuushaittojen vähentäminen sekä ongelmista kärsivien ja heidän läheistensä auttaminen ja aseman parantaminen. A-klinikkasäätiö tekee yhdessä ehkäisevän päihdetyön muiden toimijoiden kanssa koko väestöön suunnattua yleistä ehkäisyä muun muassa vaikuttamalla yhteiskuntapolitiikkaan ja yleiseen kansalaismielipiteeseen sekä toteuttamalla päihde- ja riippuvuushaittoja ehkäisevää työtä asuinalueilla, oppilaitoksissa, työpaikoilla ja muissa lähiyhteisöissä. Riskiehkäisyä A-klinikkasäätiö toteuttaa muun muassa tarjoamalla alkoholinkäyttäjille suunnattuja mini-interventioita ja huumeidenkäyttäjien terveys- ja sosiaalineuvontaa sekä vähentämällä muihin aineisiin (kuten tupakka ja dopingaineet) ja toimintoihin (kuten rahapelit ja netinkäyttö) liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä riskejä. A- klinikkasäätiö yhdistää kasvokkaisia ja sähköisiä palveluja, aktivoi kansalaisia oma-apuun, läheistukeen, vertaistoimintaan ja ammattilaisten kanssa tehtävään yhteistyöhön, hyödyntää sosiaalista mediaa ja muuta yhteiskunnallista viestintää, lisää kokemusasiantuntijoiden ja ammattilaisten osaamista sekä toteuttaa ehkäisevän päihdetyön laatua ja yhteiskunnallisia vaikutuksia edistävää tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n tarkoitus on paikallisella, alueellisella, valtakunnallisella sekä kansainvälisellä tasolla edistää raittiita ja terveitä elämäntapoja ehkäistä ja vähentää päihdehaittoja sekä sosiaalisia ja riippuvuuksista aiheutuvia ongelmia edistää ihmisten terveyttä, sosiaalista tasa-arvoa ja toimintakykyä, hyvinvointia, liikenneraittiutta sekä turvallisuutta. Tavoitteena on toimia ehkäisevän päihdetyön kansalais-, asiantuntija- ja palvelujärjestönä, vaikuttaa selviytymisongelmia aiheuttavien yhteiskunnallisten epäkohtien poistamiseksi ja luoda jäsenilleen edellytyksiä toimia ihmisten elämänhallinnan vahvistamiseksi. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi. Työ ulottuu lapsista ja nuorista työ- ja eläkeikäisiin. Alkoholiin, tupakkaan ja huumeisiin liittyvän ehkäisevän työn ohella EHYT ry ehkäisee pelaamisesta syntyviä haittoja, edistää liikenneraittiutta ja koordinoi ehkäisevän päihdetyön toimijoita. Elämäni Sankari ry:n tarkoituksena on toimia ehkäisevän päihdetyön kentällä innovatiivisena ja yhteistyökykyisenä järjestönä, joka toimillaan pyrkii vaikuttamaan kohderyhmiinsä laajasti terveyttä edistävällä tavalla. Toiminnassamme korostuvat liikunnan ja valistustyön yhdistäminen sekä ihmisten aito sosiaalinen kohtaaminen. Elämäni Sankari ry:n perustehtävät ovat ehkäisevän työn sisältöjen suunnittelu ja toteuttaminen pääsääntöisesti kouluihin ja oppilaitoksiin kuntakumppaniemme kera, materiaalien ja hyvien käytäntöjen tuottaminen ja liikunnallisten tapahtumien järjestäminen nuorille. Olemme erikoistuneet kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävään ehkäisevään työhön. Toimintamme missiona on "päihteiden käytön vähentyminen ja hyvinvoinnin lisääminen". 20