Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 108 final 2016/0061 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään yhteistyöhön tuomioistuimen toimivaltaa, sovellettavaa lakia sekä päätösten tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevissa asioissa, jotka liittyvät kansainvälisten parien varallisuussuhteisiin ja kattavat sekä aviovarallisuussuhteet että rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeudelliset vaikutukset FI FI

1. JOHDANTO PERUSTELUT 1. Komissio hyväksyi 16. maaliskuuta 2011 ehdotuksen neuvoston asetukseksi tuomioistuimen toimivallasta, sovellettavasta laista sekä päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta aviovarallisuussuhteita koskevissa asioissa 1 ja toisen ehdotuksen neuvoston asetukseksi tuomioistuimen toimivallasta, sovellettavasta laista sekä päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeudellisia vaikutuksia koskevissa asioissa 2. 3 2. Ehdotettujen neuvoston asetusten oikeusperusta oli Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 81 artiklan 3 kohta. Ehdotukset koskivat yksityisoikeudellisissa asioissa tehtävää oikeudellista yhteistyötä ja liittyivät perheoikeutta koskeviin näkökohtiin. Oikeusperustassa annetaan neuvostolle toimivalta säätää toimenpiteistä yksimielisesti Euroopan parlamenttia kuultuaan. 3. Komission ehdotuksista keskusteltiin joulukuusta 2012 alkaen neuvoston yksityisoikeustyöryhmässä (aviovarallisuussuhteet ja rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeudelliset vaikutukset). Joulukuussa 2012 ehdotuksista keskusteltiin neuvoston kokouksessa ja ministerit sopivat suuntaviivoista, joiden tarkoituksena oli helpottaa ehdotuksista käytäviä neuvotteluja. 4. Euroopan parlamentti antoi ehdotuksista puoltavan lausunnon 10. syyskuuta 2013 4. Euroopan parlamentin huomautukset otettiin huomioon erityisesti säilyttämällä kummassakin ehdotuksessa eksekvatuurimenettely ja sisällyttämällä niihin samanlaiset täytäntöönpanokelpoisuutta koskevat säännökset kuin perintöasetuksessa 5. Lisäksi ehdotuksiin on sisällytetty säännökset vastaajan saapuville tuloon perustuvasta toimivallasta. Euroopan parlamentin pyynnöstä rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeudellisia vaikutuksia koskevaan ehdotukseen sisällytettiin lain ja oikeuspaikan valintaa koskevat säännökset. 5. Useimmat tekniset kysymykset saatiin ratkaistua joulukuuhun 2014 mennessä, minkä jälkeen oli mahdollista pyrkiä saavuttamaan ehdotuksia koskeva poliittinen yhteisymmärrys. Tässä vaiheessa jäsenvaltioiden suuri enemmistö oli halukas hyväksymään molemmat ehdotukset. Ehdotusten poliittinen arkaluonteisuus aiheutti kuitenkin ongelmia joillekin jäsenvaltioille. Italia esitteli asian puheenjohtajuuskaudellaan oikeus- ja sisäasioiden neuvostolle, joka päätti antaa näille jäsenvaltioille lisää harkinta-aikaa joulukuuhun 2015 saakka. Ongelmat liittyivät pääasiassa siihen, että kaikissa jäsenvaltioissa ei tunnusteta samaa sukupuolta olevien välistä avioliittoa ja/tai rekisteröityä parisuhdetta. Osa näistä jäsenvaltioista katsoi, että neuvostolle esitetty kompromissiteksti tarjosi riittävät 1 2 3 4 5 KOM(2011) 126. KOM(2011) 127. Perussopimuksiin liitetyn, Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan nojalla Tanska ei osallistunut ehdotetun asetuksen antamiseen, se ei sitonut Tanskaa eikä sitä sovellettu siihen. Perussopimuksiin liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta tehdyn pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti eivät ilmoittaneet haluavansa osallistua ehdotettujen asetusten antamiseen ja soveltamiseen. A7-0253/2013 ja A7-0254/2013. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 650/2012, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2012, toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta ja virallisten asiakirjojen hyväksymisestä ja täytäntöönpanosta perintöasioissa sekä eurooppalaisen perintötodistuksen käyttöönotosta. FI 2 FI

takeet sen varmistamiseksi, että niiden tuomioistuinten ei tarvitsisi käsitellä tällaisia niiden oikeusjärjestelmälle vieraita instituutioita. Toiset jäsenvaltiot ilmaisivat kuitenkin huolensa siitä, että vaikka tulevissa säädöksissä ei vaadittaisikaan niitä ottamaan käyttöön niiden kansalliselle lainsäädännölle vieraita instituutioita, näistä instituutioista johtuvien varallisuusoikeudellisten vaikutusten tunnustaminen kyseisten jäsenvaltioiden alueella vaikuttaisi epäsuorasti myös niiden kansalliseen perheoikeuteen ja -politiikkaan. Useimmat jäsenvaltiot pitivät tärkeänä, että ehdotukset hyväksyttäisiin pakettina, jotta voitaisiin taata pariskuntien yhtäläinen kohtelu kaikkialla unionissa. 6. Vuoden aikana toteutettiin tiiviitä kuulemisia erityisesti Luxemburgin puheenjohtajakauden aikana. Ehdotuksiin tehtiin muutoksia, jotta kaikki jäsenvaltiot voisivat hyväksyä ne. Tarkistettuja kompromissitekstejä tarkasteltuaan neuvosto kuitenkin katsoi 3. joulukuuta 2015 pidetyssä kokouksessaan, että koko unioni ei voisi päästä sopimukseen asetusten hyväksymisestä kohtuullisessa ajassa. 6 Monet valtuuskunnat ilmoittivat olevansa silti halukkaita harkitsemaan tiiviimmän yhteistyön aloittamista asetusten soveltamisalaan kuuluvissa asioissa. 7. Joulukuun 2015 ja helmikuun 2016 välisenä aikana seitsemäntoista jäsenvaltiota (Ruotsi, Belgia, Kreikka, Kroatia, Slovenia, Espanja, Ranska, Portugali, Italia, Malta, Luxemburg, Saksa, Tšekki, Alankomaat, Itävalta, Bulgaria ja Suomi) esitti komissiolle pyynnön, jossa toivottiin tiiviimmän yhteistyön aloittamista näiden jäsenvaltioiden välillä tuomioistuimen toimivaltaa, sovellettavaa lakia sekä päätösten tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevissa asioissa, jotka liittyvät aviovarallisuussuhteisiin ja rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeudellisiin vaikutuksiin. Jäsenvaltiot pyysivät komissiota antamaan neuvostolle asiaa koskevan ehdotuksen. 8. Tämä ehdotus on komission vastaus näihin pyyntöihin. 2. TIIVIIMMÄN YHTEISTYÖN OIKEUSPERUSTA 9. Tiiviimmästä yhteistyöstä määrätään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEUsopimuksen) 20 artiklassa ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimuksen) 326 334 artiklassa. 10. Komission ehdotus neuvoston päätökseksi luvan antamisesta tiiviimpään yhteistyöhön tuomioistuimen toimivaltaa, sovellettavaa lakia sekä päätösten tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevissa asioissa, jotka liittyvät kansainvälisten parien varallisuussuhteisiin, kattaa sekä aviovarallisuussuhteet että rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeudelliset vaikutukset. Ehdotuksen oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 329 artiklan 1 kohta. 3. TOIMENPITEET, JOILLA TIIVIIMPI YHTEISTYÖ PANNAAN TÄYTÄNTÖÖN 11. Komission ehdotus neuvoston päätökseksi koskee luvan antamista tiiviimpään yhteistyöhön alalla, joka koskee tuomioistuimen toimivaltaa, sovellettavaa lakia sekä päätösten tunnustamista ja täytäntöönpanoa asioissa, jotka liittyvät kansainvälisten parien varallisuussuhteisiin. Ehdotus kattaa sekä aviovarallisuussuhteet että rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeudelliset vaikutukset. Ehdotukset 6 CS-PRES/2015/14937. FI 3 FI

tiiviimmän yhteistyön toteuttamista koskeviksi toimenpiteiksi esitetään samaan aikaan tämän ehdotuksen kanssa. Jäljempänä esitetään näiden toimenpiteiden keskeiset elementit. 12. Kun otetaan huomioon 3. joulukuuta 2015 annetut neuvoston päätelmät ja niiden jäsenvaltioiden pyynnöt, jotka haluavat aloittaa keskenään tiiviimmän yhteistyön tällä alalla, tiiviimmän yhteistyön toteuttamista koskevien toimenpiteiden tulisi sisältää seuraavat elementit: a) ehdotus neuvoston asetukseksi tuomioistuimen toimivallasta, sovellettavasta laista sekä päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta aviovarallisuussuhteita koskevissa asioissa. Tämän ehdotuksen tulisi perustua oikeus- ja sisäasioiden neuvostossa 3. joulukuuta 2015 esitettyyn kompromissitekstiin 7 ; b) ehdotus neuvoston asetukseksi tuomioistuimen toimivallasta, sovellettavasta laista sekä päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeudellisia vaikutuksia koskevissa asioissa. Tämän ehdotuksen tulisi perustua oikeus- ja sisäasioiden neuvostossa 3. joulukuuta 2015 esitettyyn kompromissitekstiin 8. 13. Aviovarallisuussuhteita ja rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeudellisia vaikutuksia koskevilla säännöksillä on samat tavoitteet. Säännöksiä ei kuitenkaan voida muotoilla aivan samalla tavoin, koska näillä instituutioilla on kummallakin omat erityispiirteensä, ja erityisesti sen vuoksi, että rekisteröidyt parisuhteet eivät ole käytössä kaikissa jäsenvaltioissa. Komission vuonna 2011 esittämien ehdotusten yhteydessä tehdyssä vaikutustenarvioinnissa 9 todettiinkin, että rekisteröidyssä parisuhteessa olevat kansainväliset parit joutuvat kohtaamaan erityisiä ongelmia sen vuoksi, että rekisteröityä parisuhdetta ei tunneta kaikkien jäsenvaltioiden lainsäädännössä. Tästä syystä säännöt on räätälöitävä erikseen avioliittoja ja rekisteröityjä parisuhteita varten, koska molempia on vaikea säännellä yhdellä ainoalla välineellä. Jotta jäsenvaltioiden viranomaisten olisi helpompi tulkita ja soveltaa asiaa koskevia asetuksia, näitä kahta instituutiota käsitellään eri ehdotuksissa, joilla toteutetaan tiiviimpi yhteistyö tuomioistuimen toimivaltaa, sovellettavaa lakia sekä päätösten tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevissa asioissa, jotka liittyvät kansainvälisten parien varallisuussuhteisiin ja kattavat sekä aviovarallisuussuhteet että rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeudelliset vaikutukset. Tämä menettelytapa vastaa myös jäsenvaltioiden vaatimusta, jonka mukaan tiiviimmän yhteistyön tulee vastata olennaisilta osiltaan kahta neuvostolle 3. joulukuuta 2015 esitettyä kompromissitekstiä, jotta voidaan varmistaa mahdollisimman monen jäsenvaltion osallistuminen. 14. Jo komission vuonna 2011 esittämien ehdotusten ohessa hyväksytyssä tiedonannossa korostettiin, että tämä yksityisoikeuden alalla tehtävä yhteistyö koskee kansainvälisten parien varallisuussuhteita. Komission kahta alkuperäistä ehdotusta käsiteltiin pakettina myös neuvostossa ja Euroopan parlamentissa. SEUTsopimuksen 329 artiklan 1 kohdan mukaan niiden jäsenvaltioiden, jotka haluavat aloittaa keskenään tiiviimmän yhteistyön, on täsmennettävä suunnitellun yhteistyön soveltamisala. Asianomaiset jäsenvaltiot ovatkin tämän mukaisesti ilmoittaneet haluavansa aloittaa tiiviimmän yhteistyön tuomioistuimen toimivaltaa, sovellettavaa 7 8 9 Neuvoston asiakirja 14651/15 + COR1 REV1. Neuvoston asiakirja 14652/15. SEC(2011) 327 final. FI 4 FI

lakia sekä päätösten tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevissa asioissa, jotka liittyvät kansainvälisten parien varallisuussuhteisiin ja kattavat sekä aviovarallisuussuhteet että rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeudelliset vaikutukset. 15. Edellä esitetyn perusteella ehdotetuilla asetuksilla toteutetaan tiiviimpi yhteistyö tuomioistuimen toimivaltaa, sovellettavaa lakia sekä päätösten tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevissa asioissa, jotka liittyvät kansainvälisten parien varallisuussuhteisiin ja kattavat sekä aviovarallisuussuhteet että rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeudelliset vaikutukset. Jotta voidaan varmistaa kansalaisten syrjimätön kohtelu, ehdotetut asetukset olisi hyväksyttävä samaan aikaan, ja niitä olisi käsiteltävä pakettina tiiviimmän yhteistyön toteuttamista ja aikanaan siihen osallistumista varten. 4. ARVIO TIIVIIMMÄN YHTEISTYÖN OIKEUDELLISISTA EDELLYTYKSISTÄ 4.1. Hyväksymispäätös viimeisenä keinona ja vähintään yhdeksän jäsenvaltion osallistuminen 16. SEU-sopimuksen 20 artiklan 2 kohdassa määrätään, että neuvosto voi tehdä päätöksen, jolla annetaan lupa tiiviimmälle yhteistyölle, vasta viimeisenä keinona todetessaan, ettei koko unioni voi saavuttaa tälle yhteistyölle asetettuja tavoitteita kohtuullisessa ajassa, ja edellyttäen, että vähintään yhdeksän jäsenvaltiota osallistuu yhteistyöhön. 17. Kuten edellä todetaan, neuvosto katsoi 3. joulukuuta 2015 pidetyssä kokouksessaan, että koko unioni ei voisi päästä sopimukseen molempien asetusten hyväksymisestä kohtuullisessa ajassa. 10 Tämän perusteella neuvosto katsoi, ettei koko unionille ollut mahdollista löytää muuta ratkaisua, minkä vuoksi tiiviimpää yhteistyötä voitaisiin käyttää viimeisenä keinona. 18. Komissio on saanut tähän mennessä 17 jäsenvaltiolta (Ruotsi, Belgia, Kreikka, Kroatia, Slovenia, Espanja, Ranska, Portugali, Italia, Malta, Luxemburg, Saksa, Tšekki, Alankomaat, Itävalta, Bulgaria ja Suomi) pyynnön, jossa toivotaan tiiviimmän yhteistyön aloittamista näiden jäsenvaltioiden välillä tuomioistuimen toimivaltaa, sovellettavaa lakia sekä päätösten tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevissa asioissa, jotka liittyvät aviovarallisuussuhteisiin ja rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeudellisiin vaikutuksiin. 4.2. Perussopimuksissa tarkoitetut alat 19. Tiiviimpi yhteistyö voidaan aloittaa SEU-sopimuksen 20 artiklan 1 kohdan mukaan ainoastaan muulla kuin unionin yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvalla alalla ja SEUT-sopimuksen 329 artiklan 1 kohdan mukaan jollakin perussopimuksissa tarkoitetulla alalla, yksinomaisen toimivallan piiriin kuuluvia aloja lukuun ottamatta. 20. Edellä mainitut 17 jäsenvaltiota ovat pyytäneet saada aloittaa keskenään tiiviimmän yhteistyön tuomioistuimen toimivaltaa, sovellettavaa lakia sekä päätösten tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevissa asioissa, jotka liittyvät aviovarallisuussuhteisiin ja rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeudellisiin vaikutuksiin, ottamalla käyttöön lainvalintasäännöt tällä alalla. Lainvalintasäännöt eivät sisälly SEUT-sopimuksen 3 artiklan 1 kohdassa esitettyyn, yksinomaisen 10 CS-PRES/2015/14937. FI 5 FI

toimivallan piiriin kuuluvia aloja koskevaan luetteloon. Ne mainitaan erikseen SEUT-sopimuksen 81 artiklan 2 kohdan toimenpideluettelossa, kun taas SEUTsopimuksen 81 artiklan 3 kohdassa tehdään ero siviili- ja kauppaoikeuden alalla sovellettavien yleisten lainvalintasääntöjen ja perheoikeudellisten toimenpiteiden välillä. 21. Perheoikeuden alalla sovellettavat lainvalintasäännöt muodostavat näin ollen selkeästi määritellyn alan, joka ei kuulu perussopimuksissa tarkoitetun unionin yksinomaisen toimivallan piiriin ja jolla sen vuoksi voidaan aloittaa tiiviimpi yhteistyö. 4.3. Unionin tavoitteiden saavuttamisen edistäminen, sen etujen suojaaminen ja yhdentymiskehityksen vahvistaminen 4.3.1. Yleinen tausta 22. Komission vuonna 2011 esittämien ehdotusten perustelujen ja niihin liittyvän vaikutustenarvioinnin mukaan tiiviimmän yhteistyön tarkoituksena on luoda selkeät ja kattavat oikeussäännöt, jotka koskevat tuomioistuimen toimivaltaa, sovellettavaa lakia sekä päätösten tunnustamista ja täytäntöönpanoa asioissa, jotka liittyvät kansainvälisten parien varallisuussuhteisiin ja kattavat sekä aviovarallisuussuhteet että rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeudelliset vaikutukset. Perheoikeuden nykysuuntausten mukaisesti ehdotuksilla pyritään erityisesti antamaan osapuolille tietynasteinen vapaus valita sovellettava laki. 23. Komissio tilasi vuonna 2003 selvityksen aviovarallisuussuhteista ja avoparien varallisuussuhteista kansainvälisessä ja kansallisessa yksityisoikeudessa. 11 Selvitys toi esiin eräitä tähän alaan liittyviä ongelmia. Ne liittyvät erityisesti tilanteisiin, joissa kansalaiset käyttävät oikeuttaan liikkua vapaasti Euroopan unionin alueella. Tämän seurauksena heidän varallisuussuhteisiinsa voitaisiin soveltaa mahdollisesti keskenään ristiriidassa olevia säännöksiä. Komissio antoi vuonna 2006 vihreän kirjan 12 aviovarallisuussuhteisiin sovellettavan lainsäädännön määräytymisestä ja erityisesti tuomioistuimen toimivallasta ja vastavuoroisesta tunnustamisesta. Siinä tuotiin esiin nykytilanteeseen liittyviä puutteita. 24. Komissio myös perusti jäsenvaltioista riippumattoman asiantuntijaryhmän, jonka tehtävänä oli avustaa komissiota tulevien lainsäädäntöehdotusten valmistelussa. Lisäksi komissio järjesti 28. syyskuuta 2009 julkisen kuulemisen, johon osallistui 99 osanottajaa eri jäsenvaltioista. Asiantuntijaryhmän jäsenet, tutkijat, lakimiehet, notaarit ja kansalaisyhteiskunnan edustajat keskustelivat foorumissa siitä, olisiko tarpeen hyväksyä kansainvälisten parien varallisuussuhteita koskeva unionin säädös. 25. Tukholman ohjelman 13 mukaan vastavuoroista tunnustamista olisi laajennettava sellaisille aloille, joilla sitä ei tällä hetkellä sovelleta mutta jotka ovat jokapäiväisen elämän kannalta keskeisiä, kuten aviovarallisuussuhteisiin ja puolisoiden erilleen muuttamisen varallisuusoikeudellisiin seurauksiin. 26. Komission vuonna 2011 esittämiä ehdotuksia pidettiin yleisesti tarpeellisina, jotta parien varallisuussuhteita voitaisiin käsitellä johdonmukaisesti yhden ja saman 11 12 13 Étude sur les régimes matrimoniaux des couples mariés et sur le patrimoine des couples non mariés dans le droit international privé et dans le droit interne des Etats membres de l'union, Consortium ASSER-UCL. Ks. http://europa.eu.int/comm/justice_home/doc_centre/civil/studies/doc_civil_studies_en.htm KOM(2006) 400 lopullinen. EUVL C 115, 4.5.2010. FI 6 FI

sovellettavan lain puitteissa ja yhden viranomaisen toimesta; jotta kansainväliset avioparit voisivat valita varallisuussuhteisiinsa sovellettavan lain; jotta voitaisiin parantaa oikeusvarmuutta sellaisten rekisteröityjen parisuhteiden yhteydessä, joihin liittyy kansainvälinen ulottuvuus, soveltamalla tällaisten parien varallisuussuhteisiin pääsääntöisesti sen valtion lakia, jossa parisuhde on rekisteröity; jotta erilaiset kansalaisia koskevat menettelyt voitaisiin käsitellä samassa tuomioistuimessa ja välttää siten rinnakkaiset menettelyt ja keskenään ristiriitaiset oikeudelliset päätökset; ja jotta voitaisiin parantaa kansainvälisten parien tilanteen ennakoitavuutta yksinkertaistamalla oikeuden päätösten tunnustamiseen ja täytäntöönpanoon liittyviä menettelyjä ja virallisten asiakirjojen liikkuvuutta Euroopan unionissa. 27. Ehdotukset myös täydentävät olennaisella tavalla asetusta (EU) N:o 650/2012 toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta ja virallisten asiakirjojen hyväksymisestä ja täytäntöönpanosta perintöasioissa sekä eurooppalaisen perintötodistuksen käyttöönotosta. Tämä johtuu siitä, että vainajan omaisuuden ositus edellyttää hyvin usein varallisuussuhteiden purkamista. Eurooppalaisen perintötodistuksen toimivuus paranisi huomattavasti, jos parien varallisuussuhteisiin sovellettaisiin kaikkialla Euroopan unionissa yhdenmukaisia lainvalintasääntöjä. 28. Komission vuonna 2011 esittämät ehdotukset olivat hyvin merkittäviä, sillä ne koskivat EU:ssa noin 16 miljoonaa kansainvälistä avioparia, jotka esimerkiksi asuvat tai joilla on omaisuutta muualla kuin kansalaisuusjäsenvaltiossaan. 29. Vuonna 2007 EU:ssa solmittiin noin 300 000 kansainvälistä avioliittoa, ja noin 500 000 kansainvälistä avioliittoa purkautui (avioeron tai toisen puolison kuoleman seurauksena). Kansainvälisten avioliittojen purkautumiseen liittyvän varallisuuden arvo on vuositasolla yli 460 miljoonaa euroa. Vuonna 2007 EU:ssa rekisteröitiin yli 41 000 uutta parisuhdetta, joihin liittyi varallisuutta koskeva kansainvälinen ulottuvuus. Vuosittain noin 10 000 rekisteröityä parisuhdetta päättyy joko eron tai kuoleman seurauksena. Lisäksi rekisteröityjen parisuhteiden lukumäärä kasvaa jatkuvasti muun muassa siksi, että tämä instituutio on nyt käytössä jo 20 jäsenvaltiossa, kun vuonna 2011 se oli käytössä vain 17 jäsenvaltiossa. Tästä syystä myös varallisuussuhteiden purkaminen lisääntyy parisuhteen päättymisen tai toisen osapuolen kuoleman seurauksena. 4.3.2. Nykytilanne tuomioistuimen toimivaltaa, sovellettavaa lakia sekä päätösten tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevissa asioissa, jotka liittyvät kansainvälisten parien varallisuussuhteisiin ja kattavat sekä aviovarallisuussuhteet että rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeudelliset vaikutukset 30. Kansainvälisen avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen osapuolet joutuvat nykyään kohtamaan erilaisia käytännön hankaluuksia varallisuuteen liittyvän suunnittelun alalla. Unionin kansalaiset muuttavat yhä useammin jäsenvaltiosta toiseen, minkä seurauksena on yhä enemmän kansainvälisiä pareja eli sellaisia pareja, joiden suhteessa on kansainvälinen ulottuvuus: puolisot ovat eri maiden kansalaisia tai asuvat muualla kuin kansalaisuusjäsenvaltiossaan tai heillä on omaisuutta eri jäsenvaltioissa tai he eroavat tai kuolevat muualla kuin kansalaisuusjäsenvaltiossaan. Ongelmana on, että ihmisten on hyvin vaikea tietää, mikä tuomioistuin on toimivaltainen ja mitä lakia heidän henkilökohtaiseen tilanteeseensa ja omaisuuteensa sovelletaan. Tästä on tahattomia epäedullisia seurauksia paitsi heidän hoitaessaan omaisuuttaan, myös silloin, kun pari eroaa tai toinen osapuoli kuolee. FI 7 FI

31. Unionissa on jo annettu säännöt tuomioistuimen toimivallasta ja sovellettavasta laista siviili- ja kauppaoikeuden alalla sekä eräillä perheoikeuden osa-alueilla, mutta varallisuussuhteiden tai kansainvälisten parien osalta tällaisia sääntöjä ei vielä ole olemassa. Siksi näihin kysymyksiin sovelletaan kansallista lakia ja hyvin rajallisesti myös jäsenvaltioiden välillä tehtyjä kansainvälisiä sopimuksia. 32. Rekisteröidyn parisuhteen osapuolten ongelmien syyt ovat samat kuin avioparien. Rekisteröityihin parisuhteisiin liittyy kuitenkin eräitä merkittäviä lisäongelmia sen vuoksi, että tämä instituutio on käytössä vain 20 jäsenvaltiossa. Kaikissa jäsenvaltioissa ei myöskään ole rekisteröityjen parien varallisuussuhteita koskevaa aineellista lainsäädäntöä, ja vielä harvemmassa jäsenvaltiossa on annettu rekisteröityihin parisuhteisiin sovellettavia sääntöjä tuomioistuimen toimivallasta ja lainvalinnasta. 33. Ehdotetut asetukset koskevat virallisesti tunnustettuja parisuhteita, erityisesti avioliittoja ja rekisteröityjä parisuhteita. Avoliitot eivät kuulu niiden soveltamisalaan. 34. Tiiviimmän yhteistyön tarkoituksena on luoda siihen osallistuvissa jäsenvaltioissa selkeät oikeussäännöt, joiden mukaisesti määritellään kansainvälisten parien varallisuussuhteisiin liittyvä tuomioistuimen toimivalta ja sovellettava laki ja joka kattaa sekä aviovarallisuussuhteet että rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeudelliset vaikutukset. Näin voidaan helpottaa näitä asioita koskevien oikeuden päätösten ja virallisten asiakirjojen liikkuvuutta jäsenvaltioiden välillä. 4.3.3. Tiiviimmästä yhteistyöstä saatavat edut tuomioistuimen toimivaltaa, sovellettavaa lakia sekä päätösten tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevissa asioissa, jotka liittyvät kansainvälisten parien varallisuussuhteisiin ja kattavat sekä aviovarallisuussuhteet että rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeudelliset vaikutukset 35. Seitsemäntoista jäsenvaltiota on pyytänyt tiiviimpää yhteistyötä alalla, joka koskee kansainvälisten parien varallisuussuhteita ja kattaa sekä aviovarallisuussuhteet että rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeudelliset vaikutukset: Ruotsi, Belgia, Kreikka, Kroatia, Slovenia, Espanja, Ranska, Portugali, Italia, Malta, Luxemburg, Saksa, Tšekki, Alankomaat, Itävalta, Bulgaria ja Suomi. Niiden yhteenlaskettu asukasluku on 340 miljoonaa, mikä on 67 prosenttia EU:n väestöstä. 14 Tämä tarkoittaa, että tiiviimmästä yhteistyöstä hyötyy huomattava osa EU:n 16 miljoonasta kansainvälisestä avioliitosta 15. Mitä useammat jäsenvaltiot osallistuvat tiiviimpään yhteistyöhön, sitä useammat kansalaiset siitä hyötyvät. 36. Tiiviimpi yhteistyö tuomioistuimen toimivaltaa, sovellettavaa lakia sekä päätösten tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevissa asioissa, jotka liittyvät kansainvälisten parien varallisuussuhteisiin ja kattavat sekä aviovarallisuussuhteet että rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeudelliset vaikutukset, toisi kansalaisille seuraavia etuja: a) parien varallisuussuhteita käsiteltäisiin johdonmukaisesti yhden ja saman sovellettavan lain mukaisesti ja yhden viranomaisen toimesta; 14 15 Eurostatin tiedot 1.1.2015 (http://ec.europa.eu/eurostat/tgm/table.do?tab=table&language=en&pcode=tps00001&tableselection= 1&footnotes=yes&labeling=labels&plugin=1). Näissä kappaleissa esitetyt tiedot perustuvat EPECin vuonna 2010 laatiman vaikutustenarvioinnin loppukertomukseen aviovarallisuussuhteita ja naimattomien pariskuntien omaisuuteen liittyviä kansainvälisiä näkökohtia koskevista yhteisön säädöksistä (Impact Assessment Study on Community instruments concerning matrimonial property regimes and property of unmarried couples with transnational elements). FI 8 FI

b) kansainväliset parit voisivat valita omaisuuteensa sovellettavan lain; c) oikeusvarmuus paranisi kansainvälisten parien kannalta, kun heihin sovellettaisiin pääsääntöisesti sen valtion lakia, johon heillä on läheisin yhteys; d) erilaiset kansalaisia koskevat menettelyt voitaisiin käsitellä samassa tuomioistuimessa, ja siten vältettäisiin rinnakkaiset menettelyt ja keskenään ristiriitaiset oikeuden päätökset; ja e) kansainvälisten parien tilanteen ennakoitavuus paranisi, kun voitaisiin yksinkertaistaa oikeuden päätösten tunnustamiseen ja täytäntöönpanoon liittyviä menettelyjä ja virallisten asiakirjojen liikkuvuutta Euroopan unionissa. 4.3.4. SEU-sopimuksen 20 artiklan 1 kohdan vaatimusten noudattaminen 37. SEU-sopimuksen 20 artiklan 1 kohdan mukaan tiiviimmän yhteistyön tarkoituksena on edistää unionin tavoitteiden saavuttamista, suojella sen etuja ja vahvistaa sen yhdentymiskehitystä. 38. Yksi unionin tehtävistä on tarjota kansalaisilleen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue, jolla ei ole sisärajoja ja jolla taataan henkilöiden vapaa liikkuvuus (SEU-sopimuksen 3 artiklan 2 kohta). Oikeusalueeseen sisältyy oikeudellisen yhteistyön kehittäminen yksityisoikeudellisissa asioissa, joilla on rajat ylittäviä vaikutuksia, tuomioistuinten päätösten vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen pohjalta (SEUT-sopimuksen 81 artiklan 1 kohta). Tätä varten unioni voi hyväksyä toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on varmistaa ensinnäkin tuomioiden tunnustaminen ja täytäntöönpano koko unionissa ja toiseksi lainvalintaa ja tuomioistuimen toimivaltaa koskevien jäsenvaltioiden sääntöjen yhteensopivuus (SEUT-sopimuksen 81 artiklan 2 kohdan a ja c alakohta). 39. Lainvalintaa ja tuomioistuimen toimivaltaa koskevien sääntöjen yhdenmukaistaminen helpottaa tuomioiden vastavuoroista tunnustamista. Se, että eri jäsenvaltioiden tuomioistuimet määrittävät samojen sääntöjen avulla, mikä tuomioistuin on toimivaltainen käsittelemään tietyn asian ja siihen sovellettavan lain, on omiaan lisäämään keskinäistä luottamusta toisissa jäsenvaltioissa annettuihin oikeuden päätöksiin. 16 40. Tiiviimpi yhteistyö sitä pyytäneiden jäsenvaltioiden välillä tuomioistuimen toimivaltaa, sovellettavaa lakia sekä päätösten tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevissa asioissa, jotka liittyvät kansainvälisten parien varallisuussuhteisiin ja kattavat sekä aviovarallisuussuhteet että rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeudelliset vaikutukset, edistäisi unionin tavoitetta, jonka mukaan olisi varmistettava lainvalintaa ja tuomioistuimen toimivaltaa koskevien jäsenvaltioiden sääntöjen yhteensopivuus. Tällainen tiiviimpi yhteistyö parantaisi niiden jäsenvaltioiden sääntöjen yhteensopivuutta, joiden avulla määritetään kansainvälisten parien varallisuussuhteiden käsittelyyn toimivaltainen tuomioistuin ja laki, jota tuomioistuimen olisi sovellettava. Se parantaisi myös niiden sääntöjen yhteensopivuutta, jotka koskevat yhdessä jäsenvaltiossa tällaisessa asiassa annetun päätöksen tunnustamista ja täytäntöönpanoa toisessa jäsenvaltiossa, verrattuna nykytilanteeseen, jossa ei ole käytössä kansainvälisten parien varallisuussuhteisiin 16 Toimenpideohjelma tuomioiden vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen toteuttamisesta siviili- ja kauppaoikeuden alalla, hyväksytty 30.11.2000 (EYVL C 12, 15.1.2001, s. 1). FI 9 FI

sovellettavia, lainvalintaa ja tuomioistuimen toimivaltaa sekä oikeuden päätösten tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevia yhdenmukaistettuja sääntöjä. 4.4. Perussopimusten ja unionin oikeuden noudattaminen 41. SEUT-sopimuksen 326 artiklan nojalla tiiviimmässä yhteistyössä on noudatettava perussopimuksia ja unionin oikeutta. 42. Tiiviimpi yhteistyö ei vaikuta voimassa olevaan unionin oikeuteen. Se on tarkoitus ottaa käyttöön alalla, joka kuuluu unionin jaetun toimivallan piiriin, mutta jolla ei ole toistaiseksi annettu yhteisiä unionin sääntöjä. Ensimmäinen perheoikeuden alalla annettu unionin säädös on neuvoston asetus (EY) N:o 1347/2000 17, jossa säädetään tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja yhteisten lasten huoltoa koskevissa asioissa avioliitto-oikeuden alaan kuuluvien menettelyjen yhteydessä. Asetuksessa ei kuitenkaan ole sääntöjä avioeroon tai varallisuusoikeudellisiin vaikutuksiin sovellettavasta laista. Tilanteeseen ei tullut muutosta, vaikka neuvoston asetus (EY) N:o 1347/2000 kumottiin ja korvattiin 1. maaliskuuta 2005 alkaen neuvoston asetuksella (EY) N:o 2201/2003 18. Avio- ja asumuseroa koskevat lainvalintasäännöt hyväksyttiin tiiviimmän yhteistyön perusteella asetuksella (EU) N:o 1259/2010 19 16 jäsenvaltion kesken. Perintöasioita ja testamentteja koskevat lainvalintasäännöt hyväksyttiin asetuksella (EU) N:o 650/2012 20. Kansainvälisiin pareihin unionissa sovellettavia oikeussääntöjä olisi nyt täydennettävä lainvalintasäännöillä, jotka koskevat kansainvälisten parien varallisuussuhteita ja kattavat sekä aviovarallisuussuhteet että rekisteröidyn parisuhteen varallisoikeudelliset vaikutukset. 43. Tiiviimpi yhteistyö tuomioistuimen toimivaltaa, sovellettavaa lakia sekä päätösten tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevissa asioissa, jotka liittyvät kansainvälisten parien varallisuussuhteisiin ja kattavat sekä aviovarallisuussuhteet että rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeudelliset vaikutukset, ei aiheuttaisi SEUT-sopimuksen 18 artiklassa kiellettyä kansalaisuuteen perustuvaa syrjintää, koska ehdotetut lainvalintasäännöt olisivat luonteeltaan yleispäteviä ja niitä sovellettaisiin osallistuvien jäsenvaltioiden tuomioistuimissa kaikkiin menettelyihin osapuolten kansalaisuudesta tai asuinpaikasta riippumatta. Toisaalta tiiviimmän yhteistyön ulkopuolelle jäävien jäsenvaltioiden tuomioistuimet soveltavat myös jatkossa kansallisia lainvalintasääntöjään kansainvälisen yksityisoikeuden sääntöjensä mukaisesti. 17 18 19 20 Neuvoston asetus (EY) N:o 1347/2000 tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja yhteisten lasten huoltoa koskevissa asioissa (EYVL L 160, 30.6.2000, s. 19). Neuvoston asetus (EY) N:o 2201/2003, annettu 27 päivänä marraskuuta 2003, tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2000 kumoamisesta. Asetus (EU) N:o 1259/2010, annettu 20 päivänä joulukuuta 2010, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta avio- ja asumuseroon sovellettavan lain alalla. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 650/2012, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2012, toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta ja virallisten asiakirjojen hyväksymisestä ja täytäntöönpanosta perintöasioissa sekä eurooppalaisen perintötodistuksen käyttöönotosta. FI 10 FI

4.5. Ei haittaa sisämarkkinoille eikä taloudelliselle, sosiaaliselle ja alueelliselle yhteenkuuluvuudelle; ei esteitä eikä syrjintää kaupankäynnissä eikä kilpailun vääristymistä 44. SEUT-sopimuksen 326 artiklassa määrätään, että tiiviimpi yhteistyö ei saa haitata sisämarkkinoita eikä taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta. Se ei myöskään saa luoda esteitä eikä aiheuttaa syrjintää jäsenvaltioiden välisessä kaupankäynnissä eikä vääristää niiden välistä kilpailua. 45. Tiiviimpi yhteistyö, joka koskee kansainvälisten parien varallisuussuhteisiin liittyviä asioita ja kattaa sekä aviovarallisuussuhteet että rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeudelliset vaikutukset, ei aiheuta näihin oikeudellisiin edellytyksiin liittyviä ongelmia. Tällä alalla tehtävää tiiviimpää yhteistyötä koskevat ehdotukset päinvastoin helpottavat osaltaan sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa poistamalla vapaan liikkuvuuden esteitä henkilöiltä, joille nyt aiheutuu ongelmia parisuhteiden varallisuusoikeudellisia vaikutuksia koskevien kansallisten lakien eroavuuksien takia. Yhdenmukaistettujen lainvalintasääntöjen tuoma oikeusvarmuus tällä alalla vaikuttaisi myönteisesti pariskuntiin, jotka käyttävät oikeuttaan liikkua vapaasti osallistuvien jäsenvaltioiden välillä. 46. Koska ehdotetut asetukset koskevat ainoastaan kahden yksilön välisiä suhteita, tiiviimpi yhteistyö ei vaikuttaisi yrityksiin eikä markkinoilla vallitseviin oikeudellisiin suhteisiin eikä myöskään kaupankäyntiin tai kilpailuun unionissa. Tiiviimpi yhteistyö ei vaikuttaisi haitallisesti myöskään alueelliseen yhteenkuuluvuuteen unionissa. 47. Lainvalintasääntöjen yhdenmukaistamista koskevat ehdotukset yksinkertaistaisivat merkittävästi kansalaisten (ja oikeusalan ammattihenkilöiden) elämää osallistuvissa jäsenvaltioissa, koska he voisivat määrittää varallisuussuhteisiinsa sovellettavan lain ja toimivaltaisen tuomioistuimen ja hyötyä näitä kysymyksiä koskevien päätösten ja virallisten asiakirjojen liikkumisen helpottamisesta. 48. Vaikka tiiviimpään yhteistyöhön perustuva oikeusvarmuus ja yksinkertaistaminen ei hyödytäkään kaikkia unionin kansainvälisiä pareja, niiden parien tilanne, joiden asiaa käsitellään tiiviimmän yhteistyön ulkopuolelle jäävien jäsenvaltioiden tuomioistuimissa, ei kuitenkaan heikkene nykytilanteeseen verrattuna. Niissä jäsenvaltioissa, jotka eivät osallistu tiiviimpään yhteistyöhön, säilyy nykytilanne, eli ne soveltavat edelleen kansallista lakiaan (myös kansainvälisen yksityisoikeuden sääntöjään) rajat ylittäviin tilanteisiin, jotka koskevat aviovarallisuussuhteita ja rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeudellisia vaikutuksia, sen määrittämiseksi, missä tuomioistuimessa nämä kysymykset olisi käsiteltävä ja mitä lakia kyseisen tuomioistuimen olisi sovellettava. Lisäksi tiiviimmän yhteistyön ulkopuolelle jäävät jäsenvaltiot soveltavat nykyiseen tapaan kansallista lakiaan (ja kansainvälisen yksityisoikeuden sääntöjään) sellaisten päätösten tunnustamiseen ja täytäntöönpanoon, jotka on annettu jossakin osallistuvassa jäsenvaltiossa. Osallistuvat jäsenvaltiot puolestaan soveltavat nykyiseen tapaan kansallista lakiaan (ja kansainvälisen yksityisoikeuden sääntöjään) sellaisten päätösten tunnustamiseen ja täytäntöönpanoon, jotka on annettu jossakin tiiviimmän yhteistyön ulkopuolelle jääneessä jäsenvaltiossa. Näin ollen aviovarallisuussuhteiden ja rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeudellisten vaikutusten tilanne vastaa muiden sellaisten yksityisoikeuden alalla annettujen välineiden tilannetta, joihin kaikki jäsenvaltiot eivät osallistu. Näitä ovat esimerkiksi asetus 1259/2010 tiiviimmän yhteistyön FI 11 FI

toteuttamisesta avio- ja asumuseroon sovellettavan lain alalla sekä perintöasioita koskeva asetus 650/2012. 49. Tiiviimmän yhteistyön toteuttamista aviovarallisuussuhteiden ja rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeudellisten vaikutusten alalla koskevien asetusten soveltaminen ei myöskään riipu siitä, ovatko osapuolet jonkin osallistuvan jäsenvaltion kansalaisia. Osallistuvien jäsenvaltioiden viranomaisilla (esimerkiksi notaarilla tai tuomioistuimella) on velvollisuus soveltaa asetuksia kaikkiin aviopareihin ja rekisteröityihin pareihin (riippumatta siitä, minkä maan kansalaisia nämä ovat), jotka tuovat niiden käsiteltäväksi varallisuussuhteisiinsa liittyvän kysymyksen. Toisaalta jos pariskunta, jonka osapuolista ainakin toinen on jonkin osallistuvan jäsenvaltion kansalainen, vie asiansa tiiviimmän yhteistyön ulkopuolelle jääneen jäsenvaltion viranomaisten käsiteltäväksi, nämä eivät sovella asetuksia vaan kansallista lainsäädäntöään (myös kansainvälisen yksityisoikeuden sääntöjään) ja ratkaisevat parin varallisuussuhteisiin liittyvät kansainväliset menettelynäkökohdat sen mukaisesti. 50. Tiiviimpi yhteistyö ei siis aiheuta kansalaisten perusteetonta eriarvoista kohtelua. 4.6. Tiiviimmän yhteistyön ulkopuolelle jäävien jäsenvaltioiden toimivallan, oikeuksien ja velvoitteiden kunnioittaminen 51. SEUT-sopimuksen 327 artiklassa määrätään, että tiiviimmässä yhteistyössä kunnioitetaan sen ulkopuolelle jäävien jäsenvaltioiden toimivaltaa, oikeuksia ja velvoitteita. 52. Yhteisten lainvalintasääntöjen hyväksyminen osallistuvissa jäsenvaltioissa ei vaikuta muiden jäsenvaltioiden sääntöihin. Tiiviimmän yhteistyön ulkopuolelle jäävät jäsenvaltiot soveltavat edelleen omia kansainvälisen yksityisoikeuden sääntöjään, jotka koskevat tuomioistuimen toimivaltaa, sovellettavaa lakia ja päätösten täytäntöönpanoa kansainvälisten parien varallisuussuhteisiin liittyvissä kysymyksissä. 53. Kansainvälisen oikeuden tasolla ei ole olemassa sellaisia tiiviimpään yhteistyöhön osallistuvien ja muiden jäsenvaltioiden välisiä kansainvälisiä sopimuksia, jotka koskisivat tuomioistuimen toimivaltaa, sovellettavaa lakia ja päätösten tunnustamista ja täytäntöönpanoa asioissa, jotka liittyvät kansainvälisten parien varallisuussuhteisiin (ja kattaisivat sekä aviovarallisuussuhteet että rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeudelliset vaikutukset), joihin tiiviimpi yhteistyö vaikuttaisi. 4.7. Oikeudellisten edellytysten täyttymistä koskevat päätelmät 54. Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että kaikki tiiviimmän yhteistyön hyväksymiselle perussopimuksissa asetetut oikeudelliset edellytykset täyttyvät. 4.8. Perusoikeuksien noudattaminen 55. Tiiviimpi yhteistyö, joka koskee kansainvälisten parien varallisuussuhteisiin liittyviä asioita ja kattaa sekä aviovarallisuussuhteet että rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeudelliset vaikutukset, on Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettujen perusoikeuksien mukaista. Se on sopusoinnussa erityisesti perusoikeuskirjan 9 artiklan kanssa, joka koskee oikeutta solmia avioliitto ja perustaa perhe kansallisten lainsäädäntöjen mukaisesti, ja perusoikeuskirjan 21 artiklan kanssa, jossa kielletään kaikenlainen syrjintä. Tiiviimmän yhteistyön toteuttamista koskevien asetusten lainvalintasääntöjä sovellettaisiin kaikkiin kansainvälisiin FI 12 FI

pareihin, joita yhdistää jokin institutionaalinen side, kuten avioliitto tai rekisteröity parisuhde, tiiviimpään yhteistyöhön osallistuvissa jäsenvaltioissa ilman minkäänlaista syrjintää. 4.9. Tiiviimpää yhteistyötä koskevat päätelmät 56. Komissio katsoo, että tiiviimmän yhteistyön toteuttaminen tuomioistuimen toimivaltaa, sovellettavaa lakia sekä päätösten tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevissa asioissa, jotka liittyvät kansainvälisten parien varallisuussuhteisiin ja kattavat sekä aviovarallisuussuhteet että rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeudelliset vaikutukset, toisi monenlaisia etuja verrattuna nykytilanteen säilyttämiseen ja että tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta saatavat edut ovat suuremmat kuin siitä mahdollisesti aiheutuvat haittavaikutukset. 57. Kansainvälisten parien varallisuussuhteisiin sovellettavat yhteiset lainvalintasäännöt helpottaisivat merkittävästi monien parien elämää tiiviimpään yhteistyöhön osallistuvissa jäsenvaltioissa. Tämä on myös Tukholman ohjelman mukaista. Siinä Eurooppa-neuvosto katsoi, että lainvalintasääntöjen yhdenmukaistamista olisi laajennettava unionin tasolla niille aloille, missä se on tarpeen, kuten aviovarallisuussuhteiden ja puolisoiden erilleen muuttamisen varallisuusoikeudellisiin seurauksiin 21. 58. Sen vuoksi komissio ehdottaa, että tiiviimpi yhteistyö sitä pyytävien jäsenvaltioiden välillä hyväksytään. Komissio korostaa, että SEUT-sopimuksen 328 artiklan nojalla kaikki jäsenvaltiot voivat milloin tahansa liittyä tiiviimpään yhteistyöhön tuomioistuimen toimivaltaa, sovellettavaa lakia sekä päätösten tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevissa asioissa, jotka liittyvät kansainvälisten parien varallisuussuhteisiin ja kattavat sekä aviovarallisuussuhteet että rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeudelliset vaikutukset. Se kehottaa jäsenvaltioita pyytämään tiiviimpään yhteistyöhön osallistumista, jos ne eivät ole sitä vielä tehneet, jotta siitä saatavia etuja ja hyötyä voidaan tehostaa. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS 2016/0061 (NLE) luvan antamisesta tiiviimpään yhteistyöhön tuomioistuimen toimivaltaa, sovellettavaa lakia sekä päätösten tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevissa asioissa, jotka liittyvät kansainvälisten parien varallisuussuhteisiin ja kattavat sekä aviovarallisuussuhteet että rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeudelliset vaikutukset EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 329 artiklan 1 kohdan, 21 EUVL C 115, 4.5.2010. FI 13 FI

ottaa huomioon Belgian, Bulgarian, Tšekin, Saksan, Kreikan, Espanjan, Ranskan, Kroatian, Italian, Luxemburgin, Maltan, Alankomaiden, Itävallan, Portugalin, Slovenian, Suomen ja Ruotsin esittämät pyynnöt, ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen, ottaa huomioon Euroopan parlamentin puoltavan lausunnon 22, sekä katsoo seuraavaa: (1) Unioni on ottanut tavoitteekseen pitää yllä ja kehittää vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvaa aluetta, jossa taataan henkilöiden vapaa liikkuvuus. Tällaisen alueen luomiseksi asteittain unionin on määrä toteuttaa toimenpiteitä, jotka koskevat oikeudellista yhteistyötä yksityisoikeudellisissa asioissa, joiden vaikutukset ulottuvat rajojen yli. (2) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 81 artiklan mukaisesti näillä toimenpiteillä varmistetaan muun muassa lainvalintaa koskevien jäsenvaltioiden sääntöjen yhdenmukaisuus ja niihin sisältyy erityisesti perheoikeudellisia toimenpiteitä, joilla on rajat ylittäviä vaikutuksia. (3) Komissio hyväksyi 16 päivänä maaliskuuta 2011 ehdotuksen neuvoston asetukseksi tuomioistuimen toimivallasta, sovellettavasta laista sekä päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta aviovarallisuussuhteita koskevissa asioissa ja toisen ehdotuksen neuvoston asetukseksi tuomioistuimen toimivallasta, sovellettavasta laista sekä päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeudellisia vaikutuksia koskevissa asioissa. (4) Neuvosto katsoi 3 päivänä joulukuuta 2015 pidetyssä kokouksessaan, että koko unioni ei voisi päästä sopimukseen asetusten hyväksymisestä kohtuullisessa ajassa. (5) Tässä tilanteessa Malta, Kroatia ja Belgia esittivät komissiolle 14, 15 ja 17 päivänä joulukuuta 2015 päivätyt ja Ruotsi, Kreikka, Slovenia, Espanja, Ranska, Portugali, Italia, Luxemburg ja Saksa 18 päivänä joulukuuta 2015 päivätyt pyynnöt, joissa ne ilmoittivat, että haluavat aloittaa keskenään tiiviimmän yhteistyön tuomioistuimen toimivaltaa, sovellettavaa lakia sekä päätösten tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevissa asioissa, jotka liittyvät aviovarallisuussuhteisiin ja rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeudellisiin vaikutuksiin, ja että komission olisi esitettävä neuvostolle tätä koskeva ehdotus. Saman pyynnön esittivät komissiolle myös Tšekki 28 päivänä tammikuuta 2016, Alankomaat 2 päivänä helmikuuta 2016, Bulgaria 9 päivänä helmikuuta 2016, Itävalta 16 päivänä helmikuuta 2016 ja Suomi 26 päivänä helmikuuta 2016. Yhteensä seitsemäntoista jäsenvaltiota on pyytänyt tiiviimmän yhteistyön hyväksymistä. (6) Tiiviimmän yhteistyön avulla olisi luotava osallistuvissa jäsenvaltioissa selkeät ja kattavat oikeussäännöt, jotka liittyvät kansainvälisten parien varallisuussuhteisiin ja kattavat sekä aviovarallisuussuhteet että rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeudelliset vaikutukset, varmistettava kansalaisille oikeusvarmuuden, ennakoitavuuden ja joustavuuden kannalta asianmukaiset ratkaisut ja helpotettava päätösten ja virallisten asiakirjojen liikkuvuutta osallistuvien jäsenvaltioiden välillä. (7) Tiiviimmän yhteistyön toteuttamista koskevien jäsenvaltioiden pyyntöjen mukaisesti komissio ehdottaa tiiviimmän yhteistyön toteuttamiseksi kahta aineellista säädöstä, 22 EUVL C [ ], [...], s. [...]. FI 14 FI

joista toinen koskee aviovarallisuussuhteita ja toinen rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeudellisia vaikutuksia. Jotta voidaan kattaa kansainvälisten parien varallisuussuhteita koskevan tiiviimmän yhteistyön koko soveltamisala ja varmistaa kansalaisten syrjimätön kohtelu, nämä kaksi aineellista täytäntöönpanosäädöstä olisi hyväksyttävä samaan aikaan. (8) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 20 artiklassa ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 326 329 artiklassa vahvistetut edellytykset täyttyvät. (9) Tiiviimmän yhteistyön soveltamisala eli tuomioistuimen toimivalta, sovellettava laki ja päätösten tunnustaminen ja täytäntöönpano asioissa, jotka liittyvät kansainvälisten parien varallisuussuhteisiin ja kattavat sekä aviovarallisuussuhteet että rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeudelliset vaikutukset, on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 81 artiklan 2 kohdan a ja c alakohdan ja 81 artiklan 3 kohdan mukaan yksi perussopimuksissa tarkoitetuista aloista. Tämä ala ei kuulu unionin yksinomaisen toimivallan piiriin. (10) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 20 artiklan 2 kohdassa esitetty viimeistä keinoa koskeva edellytys täyttyy, koska neuvosto totesi 3 päivänä joulukuuta 2015, että koko unioni ei voi saavuttaa ehdotettujen asetusten tavoitteita kohtuullisessa ajassa. (11) Tiiviimmällä yhteistyöllä tuomioistuimen toimivaltaa, sovellettavaa lakia sekä päätösten tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevissa asioissa, jotka liittyvät kansainvälisten parien varallisuussuhteisiin ja kattavat sekä aviovarallisuussuhteet että rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeudelliset vaikutukset, on tarkoitus kehittää oikeudellista yhteistyötä yksityisoikeudellisissa asioissa, joilla on rajat ylittäviä vaikutuksia, tuomioiden vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen pohjalta, ja varmistaa lainvalintaa koskevien jäsenvaltioiden sääntöjen yhteensopivuus. Tämän vuoksi se edistää unionin tavoitteiden saavuttamista, suojelee sen etuja ja vahvistaa sen yhdentymiskehitystä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla. (12) Tiiviimpi yhteistyö tuomioistuimen toimivaltaa, sovellettavaa lakia sekä päätösten tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevissa asioissa, jotka liittyvät kansainvälisten parien varallisuussuhteisiin ja kattavat sekä aviovarallisuussuhteet että rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeudelliset vaikutukset, on perussopimusten ja unionin oikeuden mukaista eikä haittaa sisämarkkinoita eikä taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta. Se ei luo esteitä eikä aiheuta syrjintää jäsenvaltioiden välisessä kaupankäynnissä eikä vääristä niiden välistä kilpailua. (13) Tiiviimpi yhteistyö tuomioistuimen toimivaltaa, sovellettavaa lakia sekä päätösten tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevissa asioissa, jotka liittyvät kansainvälisten parien varallisuussuhteisiin ja kattavat sekä aviovarallisuussuhteet että rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeudelliset vaikutukset, on erityisesti yksityisoikeudellisissa asioissa tehtävää oikeudellista yhteistyötä koskevan unionin oikeuden mukaista, koska se ei vaikuta aiempaan unionin lainsäädäntöön. (14) Tiiviimmässä yhteistyössä tuomioistuimen toimivaltaa, sovellettavaa lakia sekä päätösten tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevissa asioissa, jotka liittyvät kansainvälisten parien varallisuussuhteisiin ja kattavat sekä aviovarallisuussuhteet että rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeudelliset vaikutukset, kunnioitetaan niiden jäsenvaltioiden toimivaltaa, oikeuksia ja velvoitteita, jotka eivät osallistu siihen. Tuomioistuimen toimivaltaa, lainvalintaa ja päätösten tunnustamista ja FI 15 FI

täytäntöönpanoa koskevien yhteisten sääntöjen käyttöönotto osallistuvissa jäsenvaltioissa ei vaikuta muiden jäsenvaltioiden sääntöihin. Niiden jäsenvaltioiden tuomioistuimet, jotka eivät osallistu tiiviimpään yhteistyöhön, soveltavat edelleen kansallisia sääntöjään tuomioistuimen toimivaltaa, sovellettavaa lakia sekä päätösten tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevissa asioissa, jotka liittyvät kansainvälisten parien varallisuussuhteisiin ja kattavat sekä aviovarallisuussuhteet että rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeudelliset vaikutukset. (15) Tässä päätöksessä kunnioitetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja erityisesti sen 9 ja 21 artiklassa tunnustettuja periaatteita. (16) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 328 artiklan nojalla kaikki jäsenvaltiot voivat milloin tahansa liittyä tiiviimpään yhteistyöhön tuomioistuimen toimivaltaa, sovellettavaa lakia sekä päätösten tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevissa asioissa, jotka liittyvät kansainvälisten parien varallisuussuhteisiin ja kattavat sekä aviovarallisuussuhteet että rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeudelliset vaikutukset, ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN: 1 artikla Valtuutetaan Belgian kuningaskunta, Bulgarian tasavalta, Tšekin tasavalta, Saksan liittotasavalta, Helleenien tasavalta, Espanjan kuningaskunta, Ranskan tasavalta, Kroatian tasavalta, Italian tasavalta, Luxemburgin suurherttuakunta, Maltan tasavalta, Alankomaiden kuningaskunta, Itävallan tasavalta, Portugalin tasavalta, Slovenian tasavalta, Suomen tasavalta ja Ruotsin kuningaskunta aloittamaan välillään tiiviimpi yhteistyö tuomioistuimen toimivaltaa, sovellettavaa lakia sekä päätösten tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevissa asioissa, jotka liittyvät kansainvälisten parien varallisuussuhteisiin ja kattavat sekä aviovarallisuussuhteet että rekisteröityjen parisuhteiden varallisuusoikeudelliset vaikutukset, asiaa koskevien perussopimusten määräysten mukaisesti. 2 artikla Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään. Tehty Brysselissä Neuvoston puolesta Puheenjohtaja FI 16 FI