PYHÄJÄRVISEUDUN YMPÄRISTÖTOIMISTON YMPÄRISTÖ- TERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 PYHÄJÄRVISEUDUN YMPÄRISTÖTOIMISTO EURA HUITTINEN KOKEMÄKI SÄKYLÄ
SISÄLLYSLUETTELO OSA I: YLEINEN OSA... 5 1 PYHÄJÄRVISEUDUN YMPÄRISTÖTOIMISTON YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO... 5 1.1 Johdanto... 5 1.2 Toimialue ja toimivalta... 5 1.3 Valvontasuunnitelman perusteet ja sisältö... 6 1.4 Henkilöstöresurssit ja tehtävät... 6 1.5 Näytteenotto- ja tutkimussuunnitelma... 7 1.6 Hyväksytyt laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu... 8 1.7 Valvonnan maksullisuus... 8 1.8 Viestintä ja tiedotus... 8 1.9 Laatujärjestelmä... 8 1.10 Valvontakirjanpito... 8 1.11 Koulutussuunnitelma ja koulutusrekisterin pito... 9 1.12 Erityistilannesuunnitelma... 10 1.13 Terveysvaaratilanteiden ja epidemioiden selvittäminen... 10 1.14 Kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman laatiminen ja toteutumisen arviointi... 10 OSA II: ELINTARVIKE-, TERVEYDENSUOJELU- JA TUPAKKALAIN VALVONTA... 12 2 ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA... 12 2.1 Elintarvikevalvonnan yleiset tavoitteet... 12 2.2. Elintarvikevalvonnan toteuttaminen... 12 2.2.1 Valvontakohteet... 12 2.2.2 Omavalvontasuunnitelma... 12 2.2.3 Tarkastus ja valvonta... 13 2.2.4 Valvontakohteiden riskiluokitus ja tarkastustiheys... 14 2.2.5 Näytteenottosuunnitelma ja laboratoriot... 14 2.2.6 Ensisaapumisvalvonta... 14 2.2.7 Hallinnolliset pakkokeinot ja rangaistusseuraamukset... 15 3 TERVEYDENSUOJELUN VALVONTASUUNNITELMA... 15 3.1 Yleiset tavoitteet... 15 3.2 Tarkastus ja tarkastuksen sisällön määrittely... 15 3.3 Valvontakohteiden riskinarviointi, riskiluokitus ja tarkastustiheys... 16 3.4 Valvontakohteet... 16 3.5 Valvonnan painopisteet... 17 3.6 Näytteenotto- ja tutkimussuunnitelma... 17 4 TUPAKKALAIN VALVONTA JA NIKOTIINIVALMISTEIDEN VÄHITTÄISMYYNNIN VALVONTA... 17 4.1 Johdanto... 17 4.2 Tupakkalain valvonnan painopisteet... 17 4.3 Tupakkalain ja lääkelain mukaiset luvat ja tarkastukset... 18 4.4 Tarkastusten sisältö... 18 4.5 Valvontakohteet, riskinarviointi, tarkastustiheys, tarkastuksiin käytettävä aika ja resurssit... 19 4.6 Kunnan toimesta suoritettava näytteenotto ja tutkiminen... 19 OSA III: PYHÄJÄRVISEUDUN YMPÄRISTÖTOIMISTON YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON SUUNNITELMA ELÄINTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN VALVONNASTA SEKÄ KUNTIEN JÄRJESTÄMISTÄ ELÄINLÄÄKÄRIPALVELUISTA 2016... 20 1 JOHDANTO... 20 2
1.1 Suunnitelman tarkoitus ja lainsäädännöllinen perusta... 20 1.2 Eläinlääkintähuoltojärjestelmän yleiskuvaus ja tehtävät... 20 2 VOIMAVARAT... 21 2.1 Resurssitarpeen kartoitus... 21 2.2 Henkilöresurssit, vastuualueet ja työnjako... 21 2.3 Henkilökunnan pätevyyden ja osaamisen varmistaminen... 23 2.4 Yksityinen palvelutarjonta... 24 3 TIETOJÄRJESTELMÄT... 24 4 YHTEISTYÖ JA VIESTINTÄ... 25 4.1 Yleistä... 25 4.2 Viranomaisten välinen yhteistyö ja tiedotus... 26 4.3 Erityistilanneviestintä... 26 5 MAKSUT... 26 6 VALVONNAN TOIMEENPANO... 27 6.1 Tavoitteet... 27 6.2 Hankkeet ja painopisteet... 27 6.2.1 Eläintautivalmius... 27 6.2.2. Eläintautiepäilyt ja tapaukset... 28 6.2.3. Zoonosien valvonta... 28 6.2.4 Terveysvalvontaohjelmat... 29 6.2.5 Vesiviljelylaitosten terveysvalvonta... 30 6.2.6 Muu tautiseuranta... 30 6.2.7 Eläimistä saatavat sivutuotteet... 30 6.2.7.1 Sivutuotealan laitosten hyväksyntä... 30 6.2.7.2 Laitosten valvonta... 30 6.2.7.3 Sivutuotteiden hautaaminen... 31 6.2.7.4 Käsittelemättömiä sivutuotteita käyttävät toimijat... 32 6.2.8 Eläinten merkitseminen ja rekisteröinti... 32 6.2.9 Tuonti ja eläinlääkinnällinen rajatarkastus... 32 6.2.10 Elävien eläinten ja eläimistä saatavien muiden tuotteiden kuin elintarvikkeiden sisämarkkinakauppa ja vienti... 32 6.2.10.1 Sisämarkkinatuonti... 33 6.2.10.2 Sisämarkkinavienti... 34 6.2.10.3 Vienti EU:n ulkopuolisiin maihin... 34 7 ELÄINTEN HYVINVOINNIN VALVONTA... 34 7.1 Yleistä... 34 7.2.1 Epäilyyn perustuva eläinsuojelutarkastus... 35 7.2.2 Tiloilla tehtävät EU-eläinsuojelutarkastukset... 36 7.2.3 Luvan- ja ilmoituksenvaraiseen toimintaan ilman epäilyä kohdistuva tarkastus... 36 7.2.4 Eläinsuojeluvalvojat... 36 7.2.5 Eläinkuljetukset... 36 7.2.6 Teurastamot ja pienteurastamot... 37 7.3 Eläinten lääkitsemisen valvonta... 37 7.4 Tukivalvonta... 37 8 ELÄINLÄÄKÄRIPALVELUJEN TOIMEENPANO... 37 8.1 Peruseläinlääkäripalvelut... 37 8.1.1 Yleistä... 37 8.1.2 Eläinlääkäripalvelun sisältö... 38 8.1.3 Puhelinneuvonta ja ajanvaraus... 38 8.1.4 Sairaanhoito... 38 3
8.1.5 Terveydenhoito... 39 8.1.6 Eläinten lopetus... 39 8.1.7 Todistukset... 39 8.2 Tuotantoeläinten terveydenhuolto... 39 8.3 Kiireellinen eläinlääkäriapu... 40 8.3.1 Sisältö... 40 8.3.2 Kiireellinen eläinlääkäriapu ja yhteydenottopalvelu... 40 8.4 Saatavuus- ja laatutavoitteet... 41 8.4.1 Ajanvaraus... 41 8.4.2 Saatavuus... 41 8.5 Toimitilat... 42 8.6 Välineresurssit... 42 8.7 Ostopalvelut... 42 8.8 Perustason ylittävät palvelut... 42 8.8.1 Erikoiseläinlääkäripalvelut... 42 8.8.2 Remissiomahdollisuudet... 42 8.8.3 Laboratoriopalvelut... 42 9 OHJAUS JA ARVIOINTI... 43 10 LAATU... 43 10.1 Auditointi... 43 10.2 Valitusten käsittely... 43 10.3 Toiminnan kehittäminen... 43 11 SEURANTA JA RAPORTOINTI... 43 11.1 Annettujen määräysten ja kieltojen noudattamisen valvonta... 43 11.2 VASU-raportointi... 43 11.3 Muut viranomaisten pyytämät raportit ja tilastot... 43 11.4 Eläintaudeista ilmoittaminen... 44 11.5 Eläinlääkäripalvelujen käytön tilastointi... 44 LIITTEET... 44 4
OSA I: YLEINEN OSA 1 PYHÄJÄRVISEUDUN YMPÄRISTÖTOIMISTON YMPÄRISTÖ- TERVEYDENHUOLTO 1.1 Johdanto Ympäristöterveydenhuollon tavoitteena on edistää ja valvoa elinympäristön ja yksilön terveyttä sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia. Ympäristöterveydenhuoltoon kuuluvat elintarvikevalvonta, eläinlääkintähuolto, terveydensuojelu ja tupakkalain mukainen valvonta sekä nikotiinituotteiden myynnin valvonta. Tuoteturvallisuusvalvonta kuuluu kuntien ympäristöterveydenhuoltoon 30.4.2016 asti, mutta ei sisälly yksityiskohtaisesti enää tähän valvontasuunnitelmaan. Ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntö sekä valtioneuvoston ns. valvontasuunnitelma-asetus (665/2006) edellyttävät kuntia laatimaan ja hyväksymään säännöllistä valvontaa koskevan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman. Lainsäädäntö edellyttää, että valvonta on suunnitelmallista, laadukasta, riittävin voimavaroin ja oikein kohdennettua, terveyshaittoja ehkäisevää sekä eri toimijoita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kohtelevaa. Lainsäädännössä korostetaan toiminnanharjoittajien omaa vastuuta, mutta viranomaisvalvontaa tarvitaan mm. toiminnan ja tuotteiden määräystenmukaisuuden varmistamiseksi sekä toimijoiden tuotantoedellytysten varmistamiseksi. Seuraavaa toimintavuotta koskeva suunnitelma on hyväksyttävä toimielimessä ja toimitettava aluehallintovirastolle. Suunnitelmassa on otettava huomioon valvontaa ohjaavien keskusvirastojen valvontaohjelma sekä valvontasuunnitelma-asetuksen edellyttämä sisältö. Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman mukainen säännöllinen valvonta on toiminnanharjoittajille maksullista. Kunta perii hyväksymänsä taksan mukaiset valvontamaksut. 1.2 Toimialue ja toimivalta Pyhäjärviseudun ympäristötoimiston ympäristöterveydenhuollon valvonta-alueeseen kuuluvat vuonna 2016 Eura, Huittinen, Kokemäki ja Säkylä. Köyliön kunta, joka myös aiemmin on kuulunut valvonta-alueeseen, on liittynyt Säkylän kuntaan 1.1.2016 alkaen. Yhteistoiminta-alueella asuu yhteensä n. 38 000 asukasta. Ympäristöterveysvalvonnan toimipisteet sijaitsevat Säkylän kunnanvirastossa osoitteessa Rantatie 268 ja Huittisten kaupunginvirastossa osoitteessa Risto Rytin katu 36. Lisäksi Kokemäen kaupunginvirastossa osoitteessa Tulkkilantie 1 on terveystarkastajille työhuone, jota voidaan käyttää tarpeen mukaan ja käyttää ajanvarauksella toimivana asiakaspalvelupisteenä. Kaupungin/kunnaneläinlääkäreiden toimipisteet sijaitsevat Eurassa, Huittisissa ja Kokemäellä. Pyhäjärviseudun ympäristötoimisto on solminut Rauman ja Sastamalan kaupungin kanssa sopimuksen, jossa valvontaeläinlääkärin tehtävät on siirretty Sastamalan ja Rauman viranhaltijoiden hoidettavaksi. Valvontaeläinlääkäreiden toimipisteet sijaitsevat Raumalla ja Sastamalassa, joissa kummassakin on yksi viranhaltija. Pyhäjärviseudun ympäristötoimistoon on 1.12.2015 alkaen perustettu oma valvontaeläinlääkärin virka, joka täytetään v. 2016. Rauman ja Sastamalan kanssa solmittua sopimusta tarkistetaan. Pyhäjärviseudun ympäristötoimiston ympäristöterveydenhuollossa 1.1.2016 alussa toimii ympäristöpäällikkö (0,6 htv), 5 terveystarkastajaa, 3 kunnan/kaupungineläinlääkäriä, 2 valvontaeläinlääkäriä (yht. 0,9 htv) ja 2 hallintopalvelusihteeriä (yht. 0,5 htv). Yksi kaupungineläinlääkärin virka on 5
tällä hetkellä täyttämättä. Henkilöresurssit on esitetty kohdassa 1.4. 1.4.2016 alkaen terveystarkastajaresurssia on suunniteltu lisättäväksi 0,5 htv ja valvontaeläinlääkäriresurssia 0,65 htv. Henkilökunta on toimivaltaista koko toimialueella. Kaikille on jaettu henkilökohtaiset vastuualueet, joiden valvonnasta ao. viranhaltija ensisijaisesti vastaa. Pyhäjärviseudun ympäristötoimiston yhteistyöalueella ympäristöterveydenhuollon valvontaviranomainen on Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta. 1.3 Valvontasuunnitelman perusteet ja sisältö Valvontasuunnitelman sisältö perustuu valtioneuvoston asetukseen 665/2006. Tässä valvontasuunnitelmassa on otettu huomioon keskusvirastojen yhteistyössä laatima ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2015-2019 ja toimialakohtaiset valtakunnalliset valvontaohjelmat. 1.4 Henkilöstöresurssit ja tehtävät Henkilöstöresurssit ja vastuualueet on esitetty alla olevassa taulukossa. Puolet työajasta pyritään varaamaan muuhun kuin suunnitelmalliseen työhön, mm. ennalta arvaamattomiin tarkastuksiin, koulutukseen, tiedonhankintaan, lausuntoihin, asiakasvalituksiin ja neuvontaan sekä ilmoitus-, hyväksymis- ja lupakäsittelyihin. Tehtävät ja vastuualueet on esitetty myös Pyhäjärviseudun ympäristötoimiston kotisivuilla. Viranhaltijoilla on tehtäviin vaadittava koulutus. Henkilöstöresurssit ja vastuualueet v. 2016 Nimi Virkanimike Vastuualue / erityisosaaminen htv Reko Jukka Ympäristöpäällikkö Ympäristöterveydenhuollon johtaminen 0,6 Kallionsivu Pasi Terveystarkastaja Terveydensuojelu, kuluttajaturvallisuus, uimavesivalvonta 1 Koivusaari Sari Terveystarkastaja Terveydensuojelu, laitos-, uimavesi- ja ensisaapumisvalvonta 1 Parkkari Terhi Terveystarkastaja Elintarvike-, talousvesi-, tupakka- ja lääkel mukainen valvonta 1 Pruuki Aila Terveystarkastaja Elintarvike-, talousvesi-, tupakka-, lääkel ja laitosvalvonta, 1 Tolkki Leena Terveystarkastaja Elintarvike-, talousvesi-, tupakka- ja lääkel mukainen valvonta 1 Virka täytetään Ympäristötarkastaja 1.4.2016 Terveydensuojelu, uimavesivalvonta 0,375 Koponen Pauliina Kaupungineläinlääkäri Praktiikka, lihantarkastus 0,8 Isokallio Pauliina Vs. kunnaneläinlääkäri Praktiikka, lihantarkastus 1 Paakki Päivi Kunnaneläinlääkäri Praktiikka, lihantarkastus 1 Virka täytetään Valvontaeläinlääkäri 1.3.2016 Eläinsuojelu, eläintautivalvonta, elintarvikevalvonta 0,83 Virka avoin Kaupungineläinlääkäri Praktiikka, lihantarkastus Kotilainen Tia Valvontaeläinlääkäri Eläinsuojelu, eläintautivalvonta 0,55 Porma Mari Valvontaeläinlääkäri Eläinsuojelu 0,06 Tapio Leena Hallintopalvelusihteeri Toimistotehtävät 0,25 Polvi Anja YHTEENSÄ Hallintopalvelusihteeri Toimistotehtävät 0,25 10,715 6
Alla olevassa taulukossa on annettu arvioitu kokonaistyöaika toimialaa kohden. Arviot perustuvat kohteiden lukumääriin, keskimääräiseen tarkastustiheyteen ja keskimääräiseen tarkastukseen sisältyvään aikaan sisältäen tarkastukseen kuluva aika ja kirjalliset toimenpiteet sekä raportointi. Lisäksi on omana kohtanaan arvioitu yhteisten toimintaohjeiden, tietohallinto-ohjelmien, laatujärjestelmien ja riskinarviointiin kehittämiseen sekä käyttöönottoon vaadittava työpanos. Eläinlääkäreiden osalta elintarviketarvikevalvontaan on varattu 0,5 htv, mikä muodostuu pääasiassa lihantarkastuksesta ja vientiin liittyvistä tarkastuksista. Alla olevassa taulukossa on arvioitu terveystarkastajien ja ympäristötarkastajan henkilötyöpäivät ja arvioitu kokonaistyötarve toimialoittain. Taulukko ei sisällä eläinlääkärien ja ympäristöpäällikön työtarvetta. Suunnitelma terveystarkastajaresurssien ja lihantarkastuksen jakautumisesta valvottaville toimialoille ja arvioitu tarve (suunniteltu + ei-suunnitelmallinen valvonta). Laskennallinen Prosentuaalinen työtarve (htpv/v) osuus (%) 1. Elintarvikevalvonta 780 68 2. Terveydensuojelun valvonta 220 18 3. Kuluttajaturvallisuusvalvonta 15 4 4. Tupakkalain valvonta 40 4 5. Yhteiset toimintakäytännöt ym 70 6 Yhteensä 1125 100 Terveystarkastajien ja ympäristötarkastajan kokonaistyöpanos sekä eläinlääkärien lihantarkastukseen käyttämä yhteenlaskettu työpanos on 1095 htpv/v, kun otetaan huomioon vuodelle 2016 suunnitellut Säkylän kunnan kolmen viikon lomautukset (80 työpäivää). Suunnitelmallisista tarkastuskäynneistä, ensisaapumisvalvonnasta (10 htpv), näytteenotosta, ei-suunnitelmallisista valvontatoimenpiteistä, tietojen hankinnasta, ohjauksesta, raportoinnista, koulutuksesta ym. sekä yhteisten toimintakäytäntöjen kehittäminen (mm. KUTI- ja YHTI-projektit, laatujärjestelmä) muodostuu arviolta 1125 htpv/v tarve. Lisäksi matka-aika kohteisiin on arvioitu olevan 60 htpv/v. Yhteensä arvioitu vaadittava terveystarkastajien työtarve on siten 1185 htpv/v. Terveystarkastajien osalta käytettävissä olevissa resursseissa on siten n. 0,3 henkilötyövuoden vajaus resursseissa. Lisäksi resursseja on varattu eläinlääkintään yhteensä n. 2,5 htv ja hallintoon 1,1 htv sekä eläinsuojeluun, eläintautivalvontaan ja maitotilojen sekä munapakkaamojen valvontaan 1,44 htv. 1.5 Näytteenotto- ja tutkimussuunnitelma Valvontasuunnitelmaan sisältyvä näytteenotto ja tutkimuskulut ovat toiminnanharjoittajille maksullisia. Ruokamyrkytysnäytteiden ja muiden elintarvikkeista aiheutuvien terveysvaarojen sekä kuluttajavalituksen aiheutuvat tutkimuskulut kustannetaan ympäristöterveydenhuollon toimesta. Terveysvalvonta ottaa näytteitä tarvittaessa Eviran, Tullin tai AVI:n pyynnöstä. Näytteenottokohteiden valintakriteereitä ovat kohteiden historia, paikallinen valmistus, kohteiden valmistamat tai myymät tuotteet, kohteen omavalvonnan todentaminen ja projektiluonteisuus. Tutkimustuloksesta toimitetaan tulokset asianosaiselle elinkeinoharjoittajalle ja ympäristöterveysvalvonnalle. Tässä yhteydessä elinkeinoharjoittajan kanssa keskustellaan tuloksesta ja sen mahdollisesti aiheuttamista jatkotoimenpiteistä esim. uusintanäyte, omavalvonnan tehostaminen ym. Projektinomaisista näytteistä tehdään yhteenvedot, joita voidaan hyödyntää ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmia laadittaessa. Valvojilla on käytössä toimialakohtainen suunnitelma, jossa on valvottavat kohteet, tarkastusten ajoitus ja otettavat näytteet/kohde sekä tarkastettavat asiat. 7
1.6 Hyväksytyt laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu Näytteitä tutkitaan pääasiassa seuraavissa laboratorioissa: 1) Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n laboratorio, Tampere ja Rauma 2) Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy, Turku Evira on hyväksynyt laboratoriot. Perusteluina laboratorioiden valinnalle on laboratorioiden tarjoamat palvelut ja laboratorioiden sijainti. 1.7 Valvonnan maksullisuus Suunnitelmallisesta valvonnasta ja näytteenotosta peritään vuonna 2016 Pyhäjärviseudun ympäristölautakunnan voimassa olevan taksan mukainen maksu. Taksan perusteet ja maksutaulukko on esitetty liitteessä. Voimassa oleva maksutaksa on nähtävillä yksikön kotisivuilla. 1.8 Viestintä ja tiedotus Asiakkaat pyritään palvelemaan nopeasti ja asiantuntevasti. Asiakkaita palvellaan henkilökohtaisilla tapaamisilla, puhelimitse ja sähköpostin välityksellä. Informaatiota annetaan myös postitse. Tiedottamiseen voidaan käyttää myös Euran, Huittisten, Kokemäen ja Säkylän kuntien internetsivuja sekä paikallisia ja maakuntalehtiä (mm. Satakunnan Kansa, Länsi-Suomi, Lauttakylä, Alasatakunta, Sydän-Satakunta ja Jokilaakso). Yleisesti Pyhäjärviseudun ympäristötoimiston erityistilanteen tiedottamisesta sekä ympäristöterveydenhuollon erityistilanteissa ja kriiseissä vastaa ensisijaisesti ympäristöpäällikkö Jukka Reko. Tiedotusvastaavana ruokamyrkytystapauksissa toimii ympäristöpäällikkö ja/tai tartuntataudeista vastaava lääkäri. Tiedottamisvastuu voidaan myös tilanteesta riippuen antaa jollekin muulle ympäristöterveydenhuollon viranhaltijalle. Tapauskohtaisesti päätetään tiedotteiden antamisesta. Tiedottamisessa voidaan tehdä yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa toimivallan mukaan. 1.9 Laatujärjestelmä EY:n valvonta-asetuksen (882/2004) 8 artiklan ja elintarvikelain 41 :n mukainen elintarvikevalvontaa koskeva laatujärjestelmä on hyväksytty ympäristölautakunnassa 17.6.2015. 1.10 Valvontakirjanpito Pyhäjärviseudun ympäristötoimiston kohdetietojärjestelmä on TerveKuu-ohjelma. Kaikki uudet valvontakohteet kirjataan rekisteriin ilmoituksen käsittelyn tai kohteen hyväksymisen yhteydessä. Toimintansa lopettaneet kohteet merkitään rekisteriin lopettaneiksi. Valvontarekisteriin merkitään valvontakohteiden tunnistetiedot, suunnitellut ja suoritetut valvontatoimenpiteet sekä vastaavat muut toimialakohtaisen lainsäädännön ja niiden nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaiset valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot. Kaikki kohteita koskeva valvontatieto, myös ohjaus ja neuvonta, kirjataan TerveKuuhun, jossa se on kaikkien tarkastajien saatavilla. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran terveydensuojelu- ja tupakkavalvonnan yhteinen tietojärjestelmähanke YHTI ja Eviran vastuulla oleva elintarvikevalvonnan KUTItietojärjestelmähanke muodostavat ympäristöterveydenhuollon tiedonkeruuhankkeen. Kunnan valvontaviranomainen toimittaa Valviralle, Tukesille ja Eviralle tarkastuksia, valvontatoimenpiteitä, valvontahenkilöstöä, maksuja, sekä valvontaa koskevia muita tietoja näiden lakien mukaisen valvonnan ohjausta, seurantaa, raportointia ja tilastointia varten. 8
Valvontakohteiden asiakirjat on kirjattu kunnan sähköiseen Dynasty-ohjelmaan ja/tai TerveKuuohjelmaan. Valvontakirjanpito on arkistoitu ympäristötoimiston arkistoon. Dokumentointi sisältää kohteiden perustiedot, ilmoitusten käsittelyn/hyväksymispäätökset, tutkimustulokset, muistiot, tarkastuskertomukset, kohteiden omavalvonnan päivitystilanteen jne. Tarkastuksista tehdään tarkastuskertomus, joka annetaan tiedoksi toimijalle. Toiminnanharjoittajaa kuullaan tarkastuksen yhteydessä. Elintarvikevalvonnan alkutuotantopaikasta ja siellä harjoitettavasta toiminnasta on tehtävä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. Toimijan on ilmoitettava myös toiminnan lopettamisesta (elintarvikevalvonta-asetus). Valvontaviranomaisen on ilmoitettava alkutuotannon toimijalle ottaneensa vastaan ilmoituksen tai saaneensa tiedon toiselta viranomaiselta. Elintarvikelain muutos (352/2011) 13.6 :ssä sekä 22.3 ja 22.4 :ssä on lueteltu elintarvikealan ja alkutuotannon toimintoja, joista ei tarvitse tehdä ilmoitusta valvontaviranomaiselle. Alkutuotantokohteita on siirretty aiemmin kohderekisteritietojärjestelmään ja siirtotyötä jatketaan. 1.11 Koulutussuunnitelma ja koulutusrekisterin pito Terveysvalvonnan henkilöstön koulutukseen on varattu määrärahaa. Koulutukseen osallistutaan koulutustarjonnan ja -tarpeen mukaan. Toimialakohtaisesti koulutus valitaan koulutuksen sisällön ja luennoitsijoiden mukaan vuonna 2016. Koulutuksen jälkeen osallistuja tekee lyhyen raportin koulutuksesta muille viranhaltijoille sekä tuo koulutusmateriaalin muiden käyttöön. Koulutusrekisteri on perustettu vuonna 2011 ja sitä päivitetään työntekijän koulutukseen osallistumisen jälkeen. Nykyään hallintopalvelusihteerit ylläpitävät rekisteriä. Tarkoituksena on osallistua ainakin keskusvirastojen, aluehallintoviraston ja ministeriöiden järjestämään koulutukseen. Terveystarkastajien ja ympäristöpäällikön suunniteltu koulutukseen osallistuminen v. 2016 on esitetty alla. Eläinlääkäreiden koulutusohjelma on esitetty eläinlääkintähuollon valvontaohjelmassa. Koulutussuunnitelma 2016: 1. Elintarvikevalvonta 18 pv Terveystarkastajat (4) 4 pv/tarkastaja Ympäristöpäällikkö 2 pv 2. Terveydensuojelun valvonta 14,5 pv Terveystarkastajat (5) 2,5 pv/tarkastaja Ympäristöpäällikkö 2 pv 4. Tupakkalain valvonta 2 pv Terveystarkastaja (1) 2 pv 5. YTH-yleiskoulutus 2 pv/viranhaltija, yht. 14 pv 6. Hallinto 2 pv 7. Tietotekniikka tms 2 pv/viranhaltija, yht. 14 pv 9
1.12 Erityistilannesuunnitelma Ympäristöterveydenhuollon erityistilannesuunnitelma uusitaan/päivitetään vuosittain vastaamaan nykyistä tilannetta. Suunnitelman laadinnassa käytetään STM:n vuonna 2010 laatimaa Ympäristöterveydenhuollon erityistilanteiden opasta. Erityistilannesuunnitelma toimitetaan jokaiselle ruokamyrkytysryhmän taholle. Yksikössä se on kaikissa toimipisteissä paperiversiona ja sähköisesti yhteisessä terveystarkastajien tiedostokansiossa. 1.13 Terveysvaaratilanteiden ja epidemioiden selvittäminen Terveysvaaralla tarkoitetaan mitä tahansa biologista, kemiallista tai fysikaalista tekijää tai tilaa, joka saattaa vaarantaa elintarvikkeen tai talousveden turvallisuuden. Ympäristötoimisto selvittää alueellaan ilmenevät elintarvikkeisiin ja talousveteen liittyvät terveysvaaratilanteet, kuten ruokamyrkytykset ja muut elintarvike- sekä talous- ja uimavesivälitteiset vaaratilanteet. Samalla varaudutaan mahdollisesti tarvittavaan näytteenottoon ja tutkimuksiin. Terveysvalvonta voi saada tietoa terveydelle vaarallisista elintarvikkeista sekä talous- ja uimavesistä mm. oman alueen viranomais- tai omavalvonnan tutkimustuloksista, kuluttajavalituksista ja keskusvirastojen tiedotteista. Elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden epäily- ja selvitysilmoitukset tehdään epidemiarekisteritietojärjestelmään (RYMY-tietojärjestelmään). Eviran lähettäessä RASFF - ilmoitusta (terveysvaarailmoitus) koskevan tiedustelun tarkistetaan esimerkiksi ensin ensisaapumispaikkojen tekemistä ilmoituksista, onko kyseisiä elintarvike-eriä vastaanotettu. Ensisaapumispaikkoihin ollaan yhteydessä tilanteen selvittämiseksi. Mahdollisista jatkotoimenpiteistä sovitaan tapauskohtaisesti Eviran kanssa. Ruoka- ja vesivälitteisten epidemioiden tutkimusten keskeinen tavoite on sairastumisen aiheuttajan ja lähteen etsiminen. Epidemiaa epäiltäessä viranomaiset toimivat nopeasti, jotta on mahdollista estää epidemian mahdollinen leviäminen ja saada ehkäisevät toimenpiteet käyntiin. Ruoka- ja vesivälitteisen epidemian selvittäminen tapahtuu kunnan kustannuksella. Pyhäjärviseudun ympäristötoimiston alueella on ruoka- ja vesivälitteisten epidemioiden selvitystyöryhmä, jonka kokoonpano on päivitetty ja hyväksytty ympäristölautakunnassa. Selvitystyöryhmässä on toiminta-alueen kunnista jäseninä mm. johtava terveyskeskuslääkäri tai tartuntataudeista vastaava lääkäri, terveyskeskuksen tartuntatautiyhdyshenkilö, elintarvike- ja terveydensuojeluvalvontaa johtava virkamies, kunnan virkaeläinlääkäri, terveystarkastaja sekä alueen vesihuollosta vastaavan tahon edustaja. Selvitystyöryhmän kokoonpano tarkistetaan ja hyväksytään vuosittain tarvittaessa. 1.14 Kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman laatiminen ja toteutumisen arviointi Pyhäjärviseudun ympäristötoimisto lähettää ympäristölautakunnan hyväksymän seuraavan vuoden valvontasuunnitelman aluehallintovirastolle kunkin kalenterivuoden loppuun mennessä. Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta arvioi valvontasuunnitelman toteutuminen vuosittain. Arviointi tehdään ainakin seuraavien tekijöiden osalta: 1) tarkastusten määrä valvontakohdetyypeittäin 2) tarkastusten kattavuus 3) näytteiden määrä valvontakohdetyypeittäin 4) valvonnasta saatujen tulojen kohdentuminen 5) voimavarat ja yhteistoiminta-alueen toimivuus 6) toiminnan kehittämistarpeet 10
7) mahdolliset toiminnan tarkastamiset ja korjausehdotukset/poikkeamat (auditoinnit) Pyhäjärviseudun ympäristölautakunnalle annettavassa seurantaraportissa kerrotaan syyt tai perustelut suunnitelmasta poikkeamien suhteen ja esitetään korjausehdotuksia. Ympäristölautakunnassa keskustellaan ja mahdollisesti päätetään toimenpiteistä, joilla parannetaan tilannetta seuraavalla toimintakaudella arviointiraportin käsittelyn yhteydessä. Valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnin tulokset raportoidaan aluehallintovirastolle ja keskusvirastoille. Lisäksi aluehallintovirastolle tai keskusvirastoille toimitetaan ne mahdollisesti erikseen raportoitavat asiat, joita ne ovat pyytäneet kunnilta. Valvontasuunnitelman arviointi voidaan suorittaa kaikkien toimialojen kohdalta samanaikaisesti. Lisäksi Pyhäjärviseudun ympäristötoimistolla on oma kunnan toimintasuunnitelmaan ja toimintakertomukseen liittyvä toiminnan laajuutta kuvaava seuranta. Valvontaohjelman mukaiset toiminnan laajuutta kuvaavat numeeriset tiedot toimitetaan Pyhäjärviseudun ympäristölautakunnalle. 11
OSA II: ELINTARVIKE-, TERVEYDENSUOJELU- JA TUPAKKALAIN VALVONTA 2 ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA Kunnan elintarvikevalvontatehtäviä ovat: - kunnan valvontaan kuuluvien laitosten hyväksyminen ja elintarvikehuoneistojen ilmoituksen käsittely - alkutuotantopaikkojen, elintarvikehuoneistojen, ensisaapumis- ja muiden elintarvikealan toimijoiden ml. maahantuojien valvonta - kotimaassa tuotettujen elintarvikkeiden ja elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvien materiaalien ja tarvikkeiden valmistuksen valvonta - elintarvikkeiden markkinavalvonta - kunnalla on valvontatehtäviä myös liittyen puolustusvoimien toimintaan sekä Valviran ohjaamaa alkoholimyymälöiden ja varastojen valvontaa Kunnan tehtäviin kuuluvat elintarvikealan toimijoiden ja kuluttajien neuvonta ja tiedottaminen, valtion viranomaisten avustaminen eläimistä saatavien elintarvikkeiden kansallisen vierasainevalvontaohjelman toteuttamisessa sekä elintarvikemääräysten mukaisten ilmoitusten ja raporttien tekeminen aluehallintovirastolle ja Eviralle. 2.1 Elintarvikevalvonnan yleiset tavoitteet Elintarvikevalvonnan tarkoituksena on varmistaa elintarvikkeiden ja niiden käsittelyn turvallisuus sekä elintarvikkeiden hyvä terveydellinen ja muu elintarvikemääräysten mukainen laatu sekä varmistaa elintarvikkeiden jäljitettävyys. Elintarvikelain tarkoituksena on myös varmistaa, että elintarvikkeista annettava tieto on totuudenmukaista ja riittävää eikä johda kuluttajaa harhaan. Tarkoituksena on suojata kuluttajaa elintarvikemääräysten vastaisten elintarvikkeiden aiheuttamilta terveysvaaroilta sekä taloudellisilta tappioilta (EL 1 ). 2.2. Elintarvikevalvonnan toteuttaminen 2.2.1 Valvontakohteet Suunnitelmallisen valvonnan piirissä on 373 elintarvikehuoneistoa, 19 laitosta, 51 maidontuotantotilaa ja 28 lihakarjatilaa sekä muita alkutuotannon kohteita 929 kpl. Yhteensä kohteita on 1381 kpl. Valvontaviranomaisella on ajantasaisia tietoja valvonta-alueen kohteista - elintarvikehuoneistojen ilmoitukset ja hyväksymispäätökset - ensisaapumispaikkoja koskevat ilmoitukset ja päätökset - alkutuotantopaikkojen tiedot Elintarvikevalvonnan kohteiden lisäkartoitus perustuu viranhaltijoiden kenttätuntemukseen, liikeelämän seurantaan ja yritysrekisterin tietoihin. Elintarvikevalvontakohteet ja tarkastusten määrä sekä näytteenotto on esitetty liitteissä. 2.2.2 Omavalvontasuunnitelma Kaikilla elintarvikealan yrityksillä tulee olla omavalvontasuunnitelma. Omavalvontasuunnitelmaa ja sen toteutumista seurataan tarkastuskäyntien yhteydessä. Omavalvontaan liittyvissä asioissa an- 12
netaan neuvontaa ja ohjausta. Omavalvonnan valvonnan yhteydessä varmistetaan, että valvontakohteen näytteenotto on mikrobikriteeriasetuksen mukaista. 2.2.3 Tarkastus ja valvonta Tarkastus tehdään valvonta-asetuksen (EY) 882/2004 periaatteiden mukaan pääsääntöisesti ilman ennakkoilmoitusta. Valvontaohjelma-asetuksen (664/2006) mukaan tarkastaminen on säännöllistä ja ennalta suunniteltua. Tarkastukset voivat sisältää myös näytteiden ottoa ja mittauksia, joiden avulla arvioidaan kohteen, kohteessa harjoitettavan toiminnan ja tuotteiden turvallisuutta ja määräystenmukaisuutta. Toiminnassa olevan elintarvikehuoneiston valvonnassa tarkastus ei yleensä voi kattaa koko yrityksen toimintaa. Jokaisella tarkastuskäynnillä suoritetaan yleisluontainen tilojen ja toimintojen tarkastus tarkastettavan osa-alueen lisäksi. Tavoitteena on, että kohteen koko toiminta, tilat ja omavalvonta tulee käydyksi 1-3 vuoden kuluessa riippuen kohteen laajuudesta ja tarkastusmääristä. Mikäli tarkastuksella todetaan epäkohtia, jotka vaarantavat elintarviketurvallisuuden, annetaan epäkohtien poistamiseksi määräaika. Määräajan jälkeen tehdään uusi tarkastus tehtyjen toimenpiteiden varmistamiseksi. Tarkastukset pyritään tekemään silloin, kun valvontakohteessa on toimintaa. Joissakin tapauksissa voidaan tarkastus toteuttaa myös muuna ajankohtana. Valvontaviranomainen voi tehdä asiakirjatarkastuksia myös virkapaikallaan. Elintarvikevalvontaviranomainen tarkastaa kotirauhan piirissä harjoitettavan elintarvikehuoneistotoiminnan asiakirjatarkastuksena toimistolla. Tarkastuksesta peritään maksu taksan mukaan. Mikäli toimintaa varten on tehty omat tilat, sinne tehdään tarkastus normaaliin tapaan. Tarkastuksesta laaditaan tarkastuskertomus joka kirjataan aina TerveKuu-ohjelmaan. Tarkastuskertomukseen merkitään valvonnan tarkoitus, tulokset sekä tarvittaessa asianomaiselta toimijalta edellytettävät toimet. Epäkohtien korjaamisaikataulusta sovitaan toimijan kanssa. Säännöllisen valvonnan tarkastusten sisältö on esitetty yksikön laatujärjestelmässä. Elintarvikehuoneistotarkastuksissa käytetään OIVA-arviointilomakkeita ja muissa elintarvikehuoneistotarkastuksissa voidaan käyttää ko. elintarvikehuoneiston tai laitoksen tarkastukseen suunniteltuja EVI- RAn valmiita lomakkeita. Oivatarkastusten valvontatiedot tulevat kaikilta osin v. 2016 julkisiksi. Seurantatarkastukset ovat olennainen osa Oiva-järjestelmässä. Seurantatarkastuksilla varmistetaan valvonnan julkistamista, vaikuttavuutta ja yhtenäisyyttä. Seurantatarkastusten määrä on arviolta 10-15 % valvontakäyntien kokonaismäärästä, mikä lisää resurssitarvetta. Valtakunnalliset elintarviketurvallisuuden toimenpiteet ja painopisteet 2016 - Yhteiset: 1) Uuden riskiluokituksen toimeenpano - Elintarvikkeiden alkutuotanto: Alkutuotannon hygieniavalvonta tiloilla, joiden raakamaitoa toimitetaan kuluttajien käyttöön - Elintarvikkeiden valmistus: 1) Valvonnan yhdenmukaistaminen Oivan käyttöönoton jälkeen 2) Elintarvikepatogeeniprojekti - Kuljetus: 1) Valvonnan yhdenmukaistaminen Oivan käyttöönoton jälkeen - Elintarvikkeiden myynti ja tarjoilu: 1) Elintarvikevalvonnan yhdenmukaistaminen Oivan käyttöönoton jälkeen, 2) Elintarvikepatogeeniprojekti Valvontahankkeisiin osallistutaan mahdollisuuksien mukaan. 13
2.2.4 Valvontakohteiden riskiluokitus ja tarkastustiheys Valvontakohteiden riskinarviointia jatketaan edelleen suunnitelmallisten tarkastuskäyntien yhteydessä. Riskinarvioinnissa hyödynnetään Eviran ohjeistusta ja TerveKuu-ohjelmaa. Kohteiden tarkastustiheydet saadaan tehdyistä riskiluokituksista. Riskinarvioinnin perusteella tarkastusmääriä voidaan lisätä tai vähentää 50 % EVO:n mukaisista tarkastusmääristä. Tarkastustiheyksien määrittelyssä huomioidaan valtakunnallisen valvontatutkimusohjelman ohjeelliset tarkastusmäärät sekä valvontakohteissa havaitut riskitekijät. Tarkastukseen kuluvan keskimääräisen ajan määrittelyssä huomioidaan Eviran ohjeistusta. Valvontakohteet ja tarkastusmäärät ovat liitteenä 1 ja 2 sekä riskinarviointiohjeen luonnos, jota ei tätä suunnitelmaa laadittaessa ollut lopullisena saatavana, liitteenä 3. 2.2.5 Näytteenottosuunnitelma ja laboratoriot Elintarvikelain (23/2006) mukaan valvontaviranomaisen on laadittava oma näytteenotto- ja tutkimussuunnitelmansa osana vuosittaista elintarvikevalvontasuunnitelmaansa, jossa näytteenottotiheydet samoin kuin näytteistä tehtävät analyysit on määriteltävä. Näytteenottotiheyteen vaikuttavat toimijan omavalvontasuunnitelma, sen kattavuus ja toteutuminen sekä omavalvontanäytteiden tulokset. Näytteenotto perustuu riskinarviointiin. Valvoja voi ottaa tarvittaessa omavalvonnan varmistamiseksi lisää näytteitä valvontakohteista tapauskohtaisesti. Näytteistä tutkittavat analyysit on annettu näytteenottosuunnitelmassa (liitteet 4 ja 5), mutta analyyseja voidaan tarvittaessa määritellä uudestaan tapauskohtaisesti, esim. näytteen sisällön mukaan. Jos yritykset tutkituttavat riittävästi omavalvontanäytteitä, voidaan viranomaisnäytteitä ottaa vähemmän. Tämän lisäksi otetaan näytteitä esim. ruokamyrkytysepäilyjen ja kuluttajavalitusten perusteella. Erilaisten suunnittelemattomien (kuluttajavalitukset, terveysvaaratilanteet, ruokamyrkytykset) elintarviketutkimusten kustannukset maksetaan Pyhäjärviseudun ympäristötoimiston kustannuksella. Huonojen tulosten syyt pyritään selvittämään ja korjaamaan. Toiminnanharjoittajan kustannuksella otetaan uusintanäytteet, joista määritykset voivat olla laajemmat kuin alkuperäiset. Näytteenotossa hyödynnetään Eviran elintarvikevalvontaviranomaisille suunnattua ohjetta 10502/1 Elintarvikkeiden mikrobiologinen näytteenotto ja analyysit. Vuoden 2016 elintarvikenäytteiden otossa keskitytään edelleen ravintoloihin ja laitoskeittiöihin. Liitteessä on esitetty elintarvikenäytteenottosuunnitelma. Tuloksista tehdään yhteenveto, jota hyödynnetään seuraavan vuoden näytteenottosuunnitelmaa laadittaessa. Yhteenveto tai sen osia voidaan myös julkaista yksikön kotisivuilla ja paikkakunnan tiedotusvälineissä, mikäli se katsotaan aiheelliseksi. Osallistutaan Eviran ohjaamana seurantaohjelmiin ja vastataan tarvittaviin valvontatoimenpiteisiin. V. 2016 seurantaohjelmat eivät tätä suunnitelmaa laadittaessa olleet tiedossa. Valtakunnallisiin tai alueellisiin projekteihin osallistutaan pyynnöstä, jotta saadaan kattavaa tietoa koko Suomen tai alueen ko. tilanteesta. Kohdassa 2.2.3 on esitetty lisäksi painopistealueita, mikä osaltaan vaikuttaa mahdolliseen näytteenottoon. Näytteenotto niiden osalta ja siihen liittyvät toimenpiteet tarkentuvat vuoden 2016 aikana. 2.2.6 Ensisaapumisvalvonta Eläimistä saatavien elintarvikkeiden ensisaapumisvalvonta valtiollistettiin vuonna 2008, jolloin vastuu valvonnasta siirtyi kunnilta Eviralle. Pyhäjärviseudun ympäristötoimiston toimialueella Evira ostaa ensisaapumisvalvontapalvelun kunnalta. Evira määrää tarkastuskohteet ja -tiheyden sekä - laajuuden. V. 2016 arvioidaan tarkastettavia toimijoita olevan neljä, joissa tehdään yhteensä 5-6 tarkastusta. 14
2.2.7 Hallinnolliset pakkokeinot ja rangaistusseuraamukset Hallinnollisia pakkokeinoja käytetään elintarvikevalvonnassa silloin, kun elintarvikealan toimija ei ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin elintarvikemääräysten noudattamiseksi, eivätkä muut valvontatoimenpiteet elintarvikealan toimijan velvoittamiseksi noudattamaan elintarvikemääräyksiä ole riittäviä. Hallinnollisia pakkokeinoja koskevat säännökset ovat elintarvikelain 7 luvussa. Lisäksi Evira on laatinut viranomaisille vuonna 2008 ohjeen hallinnollisten pakkokeinojen käytöstä (Ohje 100011/1). Lisäksi voidaan tehdä ilmoitus poliisille, jos epäillään toimialaan liittyvää rikosta. Rangaistusseuraamuksista säädetään sekä elintarvikelaissa (10 luku) että rikoslaissa (39/1889, muutos 400/2002). Elintarvikelaissa säädetään elintarvikerikkomuksesta, josta voidaan tuomita sakkorangaistukseen. Rikoslaissa säädetään terveysrikoksesta, josta voidaan tuomita sakko- tai vankeusrangaistukseen. 3 TERVEYDENSUOJELUN VALVONTASUUNNITELMA 3.1 Yleiset tavoitteet Terveydensuojelun tarkoituksena on väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen. Tavoitteena on myös ennalta ehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka saattavat aiheuttaa terveyshaittaa. Terveydensuojelulaissa päävastuu terveydensuojelun toteuttamisesta on säädetty kunnan tehtäväksi. Kunnan valvontasuunnitelmaan sisältyvän säännöllisen ja suunnitelmallisen valvonnan lisäksi on huomioitava muu kunnan tehtävänä oleva terveydensuojelulain tarkoittama valvonta sekä siihen varattava työaika- ja henkilöresurssi. Tällaista muuta valvontaa, mikä ei vaadi säännöllisyyttä, ovat lupa- ja ilmoitusmenettelyt, erilaiset suunnitelmaan sisältymättömät yllättävät valvontatapaukset, asumisterveyteen liittyvät tarkastukset ja mittaukset, samoin epidemiaselvitykset, asiakkaiden valitukset sekä näihin liittyvät selvitykset ja valvontatoimet. Terveydensuojelulain 8 :ssä määriteltyihin erityistilanteisiin varautumiseen ennakolta yhdessä muiden viranomaisten ja laitosten kanssa tulee varata riittävästi aikaa. Lisäksi toiminta terveydensuojeluasioiden asiantuntijana, neuvojana ja ohjaajana vaativat voimavaroja kuin myös toiminnan kehittäminen sekä erilaiset raportointitehtävät. Terveydensuojelussa erityisesti tavoitteena on yhtenäistää valvontakäytäntöjä koko maassa ja saattaa myös toiminnanharjoittajat samanarvoiseen asemaan suhteessa valvontaan. 3.2 Tarkastus ja tarkastuksen sisällön määrittely Terveydensuojelulain mukaisen valvontatarkastuksen tavoite on selvittää terveysvaaran tai haitan esiintyminen eli aiheutuuko toiminnasta terveyshaittaa tai esiintyykö sellaisia tekijöitä ja olosuhteita, joista johtuen terveyshaitta voi syntyä ja antaa haitan estämiseksi ja tilanteen korjaamiseksi tarpeelliset määräykset ja ohjeet. Tarkastukseen liittyy tavallisesti aistinvaraista tarkastelua ja arviointia sekä mahdollisesti mittauksia ja näytteenottoa jatkotutkimuksia varten. Useimmat terveydensuojelulain mukaiset säännöllisen valvonnan kohteet ovat joko luvanvaraisia tai ilmoituksenvaraisia. Kohteet hyväksytään 18 :n mukaisen lupahakemuksen tai 13 :n mukaisen ilmoituksen nojalla. Tämän jälkeen kohde pääsääntöisesti tulee suunnitelmallisen ja säännöllisen valvonnan kohteeksi. Lainsäädännön muuttaminen on vireillä niin, että v. 2016 luvan- ja ilmoituksenvaraisuus todennäköisesti poistuu. 15
Moneen valvontakohteeseen kohdistuu useampien ympäristöterveydenhuollon sektorien valvontatoimia. Tarkastusten määrittelystä käy ilmi, minkä lain mukaisia ja mitä toimenpiteitä valvontakohdetyyppeihin ja valvontakohteisiin tehtävät tarkastukset sisältävät. Tarkastus voi sisältää useiden ympäristöterveydenhuollon lakien ja säädösten mukaisia toimenpiteitä. Terveydensuojelulain mukaiset valvontakohteet tarkastetaan säännöllisesti ja siten, että oleellisimmat terveydensuojelun näkökohdat tulevat katetuiksi tarkastuksissa. Valtakunnallisen terveydensuojelun valvontaohjelman ohjeet keskimääräisistä tarkastustiheyksistä sekä valvonta- ja tarkastuskäyntien ydinasioista otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon tarkastuksissa. Valvontakohdetyypin tarkastukseen keskimääräisesti käytettävän ajan määrittelyssä otetaan huomioon suunnittelu, tarkastuksen valmistelutyöt, tarkastukseen ja matkoihin kulunut aika sekä tarkastuskertomuksen laatiminen, kirjaukset, laskutus ja muut jälkityöt. Säännöllisen valvonnan tarkastusten sisältö on esitetty yksikön laatujärjestelmässä. Terveydensuojeluviranomainen tarkastaa kotirauhan piirissä harjoitettavan toiminnan asiakirjatarkastuksena toimistolla. Tarkastuksesta peritään maksu taksan mukaan. Mikäli toimintaa varten on tehty omat tilat, sinne tehdään tarkastus normaaliin tapaan. Kuntalaisten tai asiakkaiden kautta vireille tulevat asiat, jotka eivät ole suunnitelmallisen valvonnan piirissä ovat lisääntyneet huomattavasti mm. sisäilma-asiat. Em. asioiden hoitaminen vaatii henkilöstöresursseja. Kohteiden riskiarviointia jatketaan vuonna 2016 resurssien mukaan. Vesilaitosten valvontaohjelmien tarkastus ja laadinta sekä rakennusten sisäilmaongelmat saattavat vaatia arvioitua selkeästi suuremman työpanoksen. 3.3 Valvontakohteiden riskinarviointi, riskiluokitus ja tarkastustiheys Valvontasuunnitelman mukainen kohdekohtainen tarkastustiheys perustuu kohdekohtaiseen riskinarviointiin. Riskinarviointi perustuu toiminnan aiheuttamiin terveysuhkiin tai valvottavan tilan olosuhteisiin, joista voi aiheutua terveyshaittaa. Merkittäviä tekijöitä riskinarvioinnin kannalta ovat: - Altistuvien ihmisten määrä ja käyttäjäryhmä (lapset, nuoret, vammaiset, sairaat) - Altistavan tekijän vaarallisuus (taudinaiheuttaja, myrkyllisyys) - Altistuksen kesto ja/tai toistuvuus (vakituinen ja tilapäinen oleskelu) Tarkastustiheyteen vaikuttavat myös kohteessa todetut ongelmat, toiminnanharjoittajan asiantuntemus ja toimintatavat (hygieniatuntemus, omavalvonta tai käyttötarkkailu, aiemmat ongelmat) sekä huoneiston tai tilan olosuhteet, rakenteet ja kalusto (varustelutaso, rakenteiden kunto ym.). V. 2016 jatketaan edelleen kohteista saatujen tietojen keräämistä ja hyödynnetään niitä riskinarviointiin ja sovelletaan edelleen tarkastustiheyteen. Tarkoituksena suorittaa riskinarviointi kolmasosassa kohteista. Riskiluokituksen ja tarkastustiheyden valtakunnallinen ohje on liitteenä 6. 3.4 Valvontakohteet Kuntakohtainen valvontakohteiden tarkastussuunnitelma vuodelle 2016 on laadittu Valviran valtakunnallisen valvontaohjelman ohjeita soveltaen paikalliset olosuhteet ja valvontaan käytettävät resurssit huomioon ottaen. Tarkastussuunnitelma on esitetty liitteessä 7. Valvontakohteiden valvontatiedot on kirjattu TerveKuu-ohjelmaan. Järjestelmään kirjataan kohteisiin tehdyt tarkastuskäynnit, näytteenotot, ilmoitusten käsittely sekä muut mahdolliset valvontatoimenpiteet. 16
3.5 Valvonnan painopisteet Pyhäjärviseudun ympäristötoimiston toimialueella terveydensuojeluvalvonnan painopistealueet vuonna 2016 ovat talousvettä toimittavien vesilaitosten näytteenotto sekä erityistilannesuunnitelman päivittäminen, ihon läpäisevien toimintojen valvominen (esim. tatuointi, kuppaus), ulkopuolisten asiantuntijoiden hyödyntäminen sisäilmaselvityksissä (koulut, päiväkodit ja yksityiset asunnot), koulujen yhteistarkastukset eri tahojen kanssa, koulujen radonpitoisuuksien valvonta sekä terveydensuojelun huomioiminen suunnittelussa ja päätöksenteossa. 3.6 Näytteenotto- ja tutkimussuunnitelma Valvonta tukeutuu näytteenottoon ja näytteiden analysointiin laboratorioissa. Terveydensuojelulainsäädäntö määrittelee tarvittavat talousvesien ja uimavesien näytemäärät ja niistä tehtävät analyysit. Muu näytteenotto on harkinnanvaraista. Uimarantavesien alustava näytteenottosuunnitelma on esitetty liitteessä 9. Ympäristölautakunta päättää vuosittain uimarantaluettelosta koskien yleisiä pieniä uimarantoja, jolloin näytteenottosuunnitelma tarkentuu Verkostovesien laadun valvonta ja näytteenotto tapahtuu vesihuoltolaitoksille laadittujen valvontatutkimusohjelmien mukaisesti (liite 8). 4 TUPAKKALAIN VALVONTA JA NIKOTIINIVALMISTEIDEN VÄ- HITTÄISMYYNNIN VALVONTA 4.1 Johdanto Tupakkalaissa säädetään toimenpiteistä, joilla ehkäistään tupakkatuotteiden käytön aloittamista, edistetään niiden käytön lopettamista ja suojellaan väestöä tupakansavulle altistumiselta. Lain tavoitteena on ihmisille myrkyllisiä aineita sisältävien ja riippuvuutta aiheuttavien tupakkatuotteiden käytön loppuminen kaikissa ikäryhmissä. Valvonnan yhtenä painopisteenä on alle 18-vuotiaiden ympäristön tupakansavulle altistumisen vähentäminen sekä pyrkimys estää alaikäisten tupakan saatavuutta. Tupakkalain mukainen valvonta on delegoitu terveystarkastajille, samoin tupakan vähittäismyyntilupien lupapäätökset. Valvira ylläpitää rekisteriä tupakan vähittäismyyntiluvista. Lääkelain mukaisesti kunnan tulee omasta aloitteestaan ja tehtyjen ilmoitusten perusteella tarkastaa nikotiinivalmisteiden varastointi- ja myyntipaikkoja sekä valvoa nikotiinivalmisteiden myyntiä. 4.2 Tupakkalain valvonnan painopisteet Tupakkalain valvontaohjelmassa 2015-2019 painopistealueet määritellään erikseen tupakointikieltoihin ja -rajoituksiin sekä tupakkatuotteiden, tupakointivälineiden, tupakan vastikkeiden ja tupakkajäljitelmien myyntiin ja mainontaan. Markkinoille tulee jatkuvasti uusia tuotteita, jotka joko käyttötarkoitukseltaan vastaavat tupakkaa tai muistuttavat muodoltaan läheisesti tupakkatuotteita ja tupakointivälineitä, mutta eivät sisällä tupakkaa tai sen vastiketta. Tällaisia tuotteita ovat muun muassa sähkösavukkeet, energia-/yrttinuuska sekä erilaiset tupakkatuotteiden tai tupakointivälineiden ulkonäköä mukailevat makeiset. Ne vetoavat usein erityisesti alaikäisiin ja saavat heidät kiinnostumaan tupakkatuotteiden käytöstä. 17
Tupakkalain valvontaohjelman painopisteenä vuosina 2016-2017 on tupakkalain säännösten noudattaminen ulkoalueilla järjestettävissä yleisissä tilaisuuksissa. Tupakan vastikkeiden ja tupakkajäljitelmien mainonnallisen esillepanon valvonta on valvontaohjelman painopisteenä vuosina 2015-2017. Valvira ohjaa ja valvoo kuntien valvontaa suuntaavia valtakunnallisia tupakkalain valvontaprojekteja yhdessä aluehallintovirastojen kanssa. Aluehallintovirastoilla voi lisäksi olla omia alueellisia valvontaprojekteja. Valtakunnalliset ja alueelliset valvontaprojektit ovat osa kunnan toteuttamaa suunnitelmallista ja säännöllistä valvontaa. Niillä kunta toteuttaa valvontaa koordinoidusti ja tehokkaasti. Tupakkalakiin on tulossa muutoksia viimeistään vuonna 2016. Tämän vuoksi tupakkalain valvontaa koskevat mahdolliset valtakunnalliset valvontaprojektit järjestetään valvontaohjelmakauden 2015-2019 loppupuolella. Mahdollisista valvontaprojekteista tiedotetaan erikseen. Valvonta suunnataan 2016 painopistealueiden mukaisesti. 4.3 Tupakkalain ja lääkelain mukaiset luvat ja tarkastukset Tupakkatuotteiden vähittäismyynti on luvanvaraista ja myyntilupaa haetaan myyntipaikan sijaintikunnalta. Myyntilupa koskee kaikkea vähittäismyyntiä (myymälät, kioskit, ravintolat, yms.). Tupakkatuotteiden tukkumyymälä, joka ei harjoita tupakkatuotteiden vähittäismyyntiä, ei tarvitse tupakkatuotteiden vähittäismyyntilupaa. Tupakkatuotteiden ja niiden tavaramerkkien esilläpitoon kielletty tupakan, tupakkatuotteiden, tupakan vastikkeiden, tupakkajäljitelmien sekä tupakointivälineiden vähittäismyynnissä (poikkeuksena ns. tupakkakaupat). Tupakkatuotteiden myynti automaattisista myyntilaitteista on kielletty 1.1.2015 lähtien. Tupakkalain suunnitelmallista valvontaa on yksinkertaistettu ohjelmakaudelle 2015-2019. Suunnitelmallisen valvonnan piiristä on poistettu sellaiset kohdetyypit, joissa tupakointi on tupakkalain perusteella kielletty. Tällaisia kohdetyyppejä ovat muun muassa täysin savuttomat ravintolat, päiväkotien ja oppilaitosten sisätilat ja ulkoalueet sekä virastojen ja viranomaisten sekä niihin verrattavien julkisten laitosten yleisölle ja asiakkaille varatut sisätilat. Suunnitelmallisen valvonnan kohteita ovat esimerkiksi tupakointitilalliset ravintolat tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myyntipaikat tupakkatuotteiden tukkumyyntipaikat Tupakkalain eri kohdetyyppien mukaiset tarkastustiheydet ja aika on esitetty liitteessä 10. 4.4 Tarkastusten sisältö Tarkastukset kohdistuvat kohteesta riippuen tiloihin, toimintatapoihin, olosuhteisiin, asiakirjoihin ja tuotteisiin. Yksittäinen tarkastus pitää sisällään koko kohteen tarkastuksen tai annettujen kehotusten noudattamisen seurantatarkastuksissa. Tarkastukset sisältävät tarvittaessa näytteiden ottoa ja mittauksia. Tarkastuksesta tehdään tarkastuskertomus, joka toimitetaan tiedoksi asianosaisille. Tupakkalain mukainen valvonta voidaan jakaa kohdetyypin mukaan: 1) tupakointikiellot ja rajoitukset 2) Tupakkatuotteiden myynti, mainonta ja esilläpito. Tupakan myyntipaikan tarkastuksessa voidaan käyttää valtakunnallisen valvontaohjelman liitteenä olevaa tarkastusohjetta ja lomaketta. 18
Seurantatarkastus liittyy annettujen ohjeiden ja määräysten toteutumisen tarkistamiseen. Mikäli havaitaan puutteita, kunta kieltää säännöstenvaraisen toiminnan ja asettaa määräajan, jonka kuluessa lainvastainen toiminta on lopetettava. 4.5 Valvontakohteet, riskinarviointi, tarkastustiheys, tarkastuksiin käytettävä aika ja resurssit Tupakkalain mukaiset valvontakohteet ja tarkastustiheys on esitetty liitteessä 10. Tupakkavalvonnan kohteissa suoritetaan riskinarviointi. Tavoitteena on arvioida kolmasosa kohteista. Riskiä lisääviä tekijöitä voivat olla esimerkiksi: valvontahistoriasta ilmenevät aiemmat rikkomukset taikka muulla tavoin ilmenevä kielteinen tai piittaamaton suhtautuminen tupakkalain säännöksiin omavalvonnan puutteellisuus myyntipaikan läheisyys suhteessa oppilaitoksiin tai muihin alle 18-vuotiaiden suosimiin paikkoihin tietty ajankohta (esimerkiksi alaikäisten yritykset ostaa tupakkatuotteita lisääntyvät yleensä syksyisin koulujen alettua) tupakansavulle altistuvien ihmisten suuri määrä ja mahdollinen erityisryhmä (lapset, nuoret, vammaiset, sairaat) Tarkastukseen keskimääräisesti käytettävän ajan määrittelyssä otetaan huomioon tarkastuksen suunnittelu ja valmistelu, tarkastus matkoineen sekä tarkastuskertomuksen laatiminen, kirjaukset ja muut jälkityöt. Pyhäjärviseudun ympäristötoimistossa tupakkalain valvontaa suorittaa kolme terveystarkastajaa elintarvikevalvonnan yhteydessä. Samalla suoritetaan lääkelain mukainen valvonta kohteissa joissa on nikotiinivalmisteiden myyntilupa. Tupakan ja nikotiinivalmisteiden vähittäismyyntilupapäätösten tekemisestä ja Valviran ylläpitämän myyntiluparekisterin ajan tasalla pitämisestä vastaa yksi terveystarkastaja. Tupakkalain mukainen valvonta on maksullista. valvontaa koskevat maksut perustuvat myyntiluvan käsittelyyn, myyntiluvan haltijaan kohdistuvaan vuosittaiseen valvontamaksuun tai valvontakohteen kuulumissen säännöllisen valvonnan piiriin. Lääkelaki sallii nikotiinivalmisteiden myynnin vähittäismyymälöissä, kioskeissa, huoltoasemilla ja ravitsemisliikkeissä tietyin ehdoin. Kunnan valvontaviranomainen myöntää luvat nikotiinivalmisteiden myyntiin ja valvoo alueellaan lain noudattamista. Nikotiinivalmisteiden myynnin valvonta on kytketty tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myyntipaikkojen valvontaan. 4.6 Kunnan toimesta suoritettava näytteenotto ja tutkiminen Tutkiminen suoritetaan pääsääntöisesti aistinvaraisesti haistamalla tarkastusten yhteydessä ja valitusten pohjalta. 19
OSA III: PYHÄJÄRVISEUDUN YMPÄRISTÖTOIMISTON YMPÄRISTÖ- TERVEYDENHUOLLON SUUNNITELMA ELÄINTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN VALVONNASTA SEKÄ KUNTIEN JÄRJESTÄMISTÄ ELÄINLÄÄKÄRIPALVELUISTA 2016 1 JOHDANTO 1.1 Suunnitelman tarkoitus ja lainsäädännöllinen perusta Pyhäjärviseudun ympäristötoimiston valvontasuunniteman tarkoituksena on lisätä valvonnan suunnitelmallisuutta, tehokkuutta ja laatua sekä ohjata rajalliset valvontaresurssit sinne, missä valvonnalla saadaan paras vaikuttavuus. Eläinlääkintähuoltolain (765/2009) 10 :n mukaan kunnan/ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen on laadittava suunnitelma järjestämistään eläinlääkäripalveluista sekä eläinlääkintähuoltolaissa tarkoitetusta eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan järjestämisestä alueellaan. Suunnitelma sisältää tiedot eläinlääkäripalvelun tuottamistavasta, saatavuudesta, laadusta ja mitoituksesta. Lisäksi suunnitelmassa esitetään miten kunnaneläinlääkärille määrättyjen eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontatehtävien hoito on alueella järjestetty. Erityisesti tulee kuvata valvontakohteet, hyväksymismenettelyt, tarkastusten suunnittelu ja toteutus, näytteenotto, hallinnolliset pakkokeinot sekä valvonnan toteutumisen seuranta ja raportointi. Palvelun mitoitusta suunniteltaessa on otettava huomioon yksityisten eläinlääkäripalvelun tuottajien alueella tarjoamat palvelut. Suunnitelmassa on osoitettava, että eläinlääkäripalvelut on järjestetty eläinlääkintähuoltolain vaatimusten mukaisesti. Kunnan suunnitelmassa on otettava huomioon valtakunnallinen valvontaohjelma ja alueellinen valvontasuunnitelma ja se on arvioitava ja tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein. Aluehallintovirasto ohjaa kunnan suunnitelman laatimista sekä valvoo ja arvioi sen toteutumista. Kunnan on suunnitelmassaan osoitettava, että eläinlääkäripalvelut on järjestetty eläinlääkintähuoltolain vaatimusten mukaisesti. 1.2 Eläinlääkintähuoltojärjestelmän yleiskuvaus ja tehtävät Maa- ja metsätalousministeriö ohjaa ja valvoo ylimpänä viranomaisena eläinlääkintähuollon säännösten toimeenpanoa ja noudattamista. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ohjaa ja valvoo keskushallinnon viranomaisena lainsäädännön toimeenpanoa ja noudattamista. Aluehallintovirasto puolestaan huolehtii täytäntöönpanosta ja noudattamisen valvonnasta alueellaan. Aluehallintovirasto suorittaa myös itse eläinlääkintähuoltoon liittyvää valvontaa kuten EUeläinsuojelutarkastuksia, täydentävien ehtojen valvontaa, lääkitsemislainsäädännön valvontaa ja omaehtoisesti tai kunnan valvontaviranomaisen pyynnöstä kriittisiä eläinsuojelutehtäviä. Aluehallintovirasto vastaa alueen eläintautivalmiudesta ja osallistuu tautitilanteiden hoitoon vakavissa eläintautitilanteissa apunaan erityiskoulutuksen saaneet valmiuseläinlääkärit. Paikallistasolla eläinlääkintähuollon ja siihen liittyvän valvonnan suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa kunta, kuntayhtymä tai ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue. Valtion vastuulla olevista eläintautien vastustamista ja eläinsuojelua koskevista kunnaneläinlääkärin suorittamista tehtävistä maksetaan kunnalle todellisia kustannuksia vastaava korvaus valtion varoista. 20