Ympäristöraportti 2008

Ympäristöraportti 2008

Kemira keskittyy veden- ja kuitujenkäsittelyn kemiaan, sen tavoitteena on olla omassa lajissaan paras. Vuonna 2008 Kemiran liikevaihto oli noin 2,8 miljardia euroa ja henkilömäärä 9 400. Kemira toimii 40 maassa. Kemiran liiketoiminta on järjestetty kolmeen asiakaskeskeiseen ja tulosvastuulliseen segmenttiin, joita yhdistää ve denkäsittelyyn liittyvä osaaminen. Ympäristövastuuta kannetaan myös taloudellisesti vaikeina aikoina Sisältö Johdanto Kemira vedenkäsittelyn erikoisosaaja 1 Vastuullinen yritystoiminta 2 Ympäristöjalanjälki 4 Ympäristöliiketoiminta 6 Ympäristö-, laatu- ja turvallisuusjärjestelmät 7 Toimipaikkakatsaus 8 Ympäristöraportointi 10 Kemira-konsernin ympäristötiedot 11 Ympäristötiedot graafeina 12 Riippumaton varmennusraportti Ympäristö ja turvallisuus kuuluvat yhteiskunnan tarkimmin säädeltyihin alueisiin lähes kaikkialla maailmassa. Erityisesti teollisuusyritykset, kemianteollisuus mukaan luettuna, ovat kattavien ja yksityiskohtaisten lupien ja valvonnan kohteena. Nämä toiminnan perusedellytykset eivät muutu taloudellisesti vaikeinakaan aikoina. Vapaaehtoisia investointeja voidaan siirtää tuonnemmaksi, mutta perustasosta ei tingitä. Säädökset luovat suurelta osin pohjan myös ympäristöliiketoiminnalle. Emme voi kuvitella, että esimerkiksi puhtaasta juomavedestä tai jäteveden puhdistamisesta luovuttaisiin länsimaisessa yhteiskunnassa edes taloudellisesti vaikeina aikoina. Tämä luo ympäristöliiketoimintaan sekä julkisen sektorin että teollisuusasiakkaiden parissa normaalia enemmän pysyvyyttä. Kemira jatkoi ympäristö- ja turvallisuustasonsa parantamista viime vuonna huolimatta suurista taloudellisista haasteista ja muutoksista. Erityisesti turvallisuustyö on sinnikkyyttä vaativaa pienten askelten tietä. Sitä pyrimme jatkuvasti tehostamaan. Lisäksi keskitämme tutkimus- ja kehityspanostuksiamme strategiamme painopistealueille, joissa vesi on yhdistävä tekijä. Harri Kerminen Kemiran toimitusjohtaja

Kemira vedenkäsittelyn erikoisosaaja Kemiralla on kattava tuotevalikoima ja osaaminen kuitukemiassa, kemiallisessa vedenkäsittelyssä ja veden erotustekniikassa. Veden- ja kuitujenkäsittelyn kemiaan keskittyvät segmenttimme ovat Paper, Water ja Oil & Mining. Uusimme strategiamme ja rakenteemme vuonna 2008. Muutosten lähtökohtana on ollut asiakaslähtöisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Tavoitteena on yhtenäinen Kemira, joka toimii kustannustehokkaasti ja asiakaslähtöisesti kaikkialla maailmassa. Liiketoimintamme järjestyi uudelleen Keskitymme liiketoimintoihin, joita yhdistää vesiteknologia. Kemiralla on vahva osaaminen, teknologia ja tuotevalikoima veden- ja kuitujenkäsittelyn kemiassa. Segmenttimme Paper, Water ja Oil & Mining hyödyntävät samaa tuoteosaamista ja kemiaa, jonka olemme rakentaneet määrätietoisen T&Ktoiminnan sekä lukuisten yritysostojen avulla. Uusi rakenteemme tuo meille etuja toimittaessamme kemikaaleja asiakkaillemme, kehittäessämme palveluita ja räätälöityjä ratkaisuja sekä pyrkiessämme läheisiin asiakassuhteisiin. Keskeinen osa rakennemuutosta on yhteisten toimintatapojen ja liiketoimintaprosessien luominen maailmanlaajuisesti. Maantieteellisesti toimintamme on jaettu neljään alueeseen: Pohjois-Amerikka, Etelä-Amerikka, Aasia ja Tyynenme ren alue sekä Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka. Toimintomme, mukaan lukien EHSQ (Environment, Health, Safety, Quality), palvelevat kaikkia segmenttejämme maailmanlaajuisesti. Ympäristöliiketoiminta kasvoi ja päästöt vähenivät Kemiran vuoden 2008 liikevaihto kasvoi edellisvuodesta noin 0,8 %. Vuonna 2008 ympäristöliikevaihtomme kohosi arviolta 1 151 miljoonaan euroon ja oli noin 40,6 % konsernin liikevaihdosta. Oman toimintamme aiheuttamat välittömät kasvihuonekaasujen päästöt ovat vähentyneet noin 95 % vuodesta 2000. Konsernin ympäristökuormitusta kuvaava ympäristöindeksi laski noin 3 % edellisvuodesta. Indeksiin lasketaan seitsemän keskeistä päästöä sekä tavanomaiset ja ongelmajätteet. Tuotantotoimipaikoillamme sattuneita, vähintään yhden työpäivän poissaolon aiheuttaneita tapaturmia kuvaava tunnusluku, LTA1, oli 4,4 vuonna 2008 ja 6,5 vuotta aikaisemmin. Pitkäaikainen positiivinen kehitys osoittaa, että panostukset asenteiden ja turvallisuuskulttuurin kehittämiseen tuottavat tulosta. Konsernin avainluvut 2008 2007 2006 2005 2004 Konsernin liikevaihto, milj. e 2 832 2810 2522 1994 2533 Ympäristöinvestoinnit, milj. e 7,2 30,2 12,2 7,4 10,3 Ympäristönsuojelun käyttökustannukset, milj. e 30,0 39,1 35,4 33,3 40,4 Ympäristökustannukset yhteensä, % liikevaihdosta 1,3 2,5 1,9 2,0 2,0 Ympäristöindeksi* 26 27 23 25 50 * Indeksin perusvuosi on 1997, jolloin sen arvo oli 100. 1

Vastuullinen yritystoiminta Ympäristö- ja turvallisuusasiat toimintamme ytimessä Kemianteollisuuden yrityksenä erityisesti ympäristö- ja turvallisuusasiat ovat toiminnassamme tärkeitä. Tämä koskee ennen muuta tuotteitamme ja niiden koko toimitusketjua. Voimme osaltamme olla vähentämässä myös asiakkaidemme ympäristö kuormitusta vedenpuhdistuksen ja kierrätyksen keinoin. Kemiran liiketapaperiaatteet ottavat kantaa: Taloudelliseen raportointiin Ympäristöön, terveyteen ja turvallisuuteen Liikesuhteisiin Kilpailuun Eturistiriitoihin ja lahjontaan Ihmisoikeuksiin Sisäpiiritietoon ja sijoittajasuhteisiin Yhtiön omaisuuden hallintaan Luottamukselliseen tietoon ja yksityisyyden suojaan Raportointimenettelyyn Olemme sitoutuneet: Ehkäisemään ja vähentämään toiminnastamme aiheutuvia ympäristö- ja terveyshaittoja sekä omaisuusvahinkoja Parantamaan jatkuvasti suoritustasoamme ympäristö- ja turvallisuusasioissa Edistämään kestävää kehitystä käyttämällä energiaa ja luonnonvaroja säästävästi Kansainväliseen Responsible Care (RC) -ohjelmaan Laajentamaan sertifioituja hallintajärjestelmiämme globaaleiksi 2 Kemira 2008

Kemianteollisuuden vastuullisessa yritystoiminnassa korostuvat luonnollisina alueina turvallisuus- ja ympäristöasiat. Jo vuosikymmeniä alalla on kohdistettu eniten painoa työ- ja prosessiturvallisuuteen sekä tehtaiden ympäristöasioihin hyvin tuloksin. Näkyvin esimerkki tästä on maailmanlaajui nen Responsible Care -ohjelma. Turvallisuus ensin Parannamme jatkuvasti työturvallisuuteen liittyviä järjestelmiä, asenteita ja työtapoja. Tuotantotoimipaikoillamme sattunei ta, vähintään yhden työpäivän poissaolon aiheuttaneita tapa tur mia kuvaava tunnusluku, LTA1, oli 4,4 vuonna 2008 ja 6,5 vuotta aikaisemmin. Pitkäaikainen positiivinen kehitys osoittaa, että panostukset asenteiden ja turvallisuuskulttuurin ke hit tä miseen tuottavat tulosta. Muutoksen aikana korostuu hen kisen työsuojelun merkitys, ja järjestämme henkilöstölle tukitoi men piteitä paikallisten käytäntöjen ja kulttuurin mukaisesti. Prosessiturvallisuudessa avainasioita ovat osaaminen, teknologia ja laitosten huolellinen käyttö. Olemme kohdentaneet resursseja riskiarviointeihin ja prosessiteknisiin auditointeihin. Prosessiturvallisuuden kannalta merkittäviä onnettomuuksia ei tapahtunut vuonna 2008. Haluamme olla varmoja, että tuotteidemme toimitusketjut ovat turvallisia, nopeita ja kustannustehokkaita. Optimoimme yhdessä asiakkaidemme kanssa kuljetusten ja varastoinnin suunnittelun, mikä vähentää välillisesti myös päästöjä. Varasto- ja tuotantoverkostoamme analysoidaan ja sitä tullaan optimoimaan vuosina 2009 2010. Toimitusketjumme kehittämisessä keskitymme erityisesti tuoteturvallisuuteen. Teemme intensiivisesti töitä kemikaalien riskien tunnistamisen ja niiden turvallisen käytön eteen. Perustimme vuonna 2006 Espooseen REACH-osaamiskeskuksen, jonka tehtävänä on Euroopan unionin antaman REACH-kemikaalilainsäädännön toimeenpano Kemirassa. Vedenpuhdistus ympäristövastuullista liiketoimintaa Korostamme liiketoiminnassamme asiakkaidemme ympäristö ongelmien ratkaisemista. Autamme asiakkaitamme muun muassa käyttämään niukkoja raaka-aineita tehokkaammin, vähentämään jätekuormitustaan kierrätyksen avulla ja tehostamaan prosessejaan. Erityisesti vesi on strategiaamme yhdistävä tekijä. Kemikaalien avulla tapahtuva vedenpuhdistus on tehokasta ja turvallista osaavissa käsissä. Tuotteiden avulla saavutettava yhteiskunnan etu on merkittävä ja konkreettinen. Puhdistukseen käytettävät kemikaalit ovat hyvin tunnettuja ja luotettavia aineita. Niitä voidaan myös valmistaa kierrätysraaka-aineista ja paikallisesti tärkeitä kestävän kehityksen pilareita kumpikin. Ympäristöriskit ja -vastuut Suurin osa Kemiran liiketoiminnasta on kemianteollisuutta, jonka tuotteita ja toimintaa säätelevät lukuisat kansainväliset sopimukset sekä alueellinen ja kansallinen lainsäädäntö eri puolilla maailmaa. Konserni käsittelee ympäristövastuita ja -riskejä tilinpäätöksessään IFRS-säännösten mukaisesti ja noudattaa vakiintuneita sisäisiä periaatteita ja menettelytapoja. Tärkein lainsäädäntöön liittyvä prosessi on EU:n kemikaalilainsäädännön REACHin toimeenpanon eteneminen. Kemirassa aineiden esirekisteröinti saatettiin loppuun suunnitellusti vuonna 2008, ja varsinainen rekisteröinti on täydessä käynnissä. Sen sijaan ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvän lainsäädännön suora vaikutus Kemiraan on vähäinen. Yritysostot ja -myynnit eivät muuttaneet konsernin ympäristövastuita merkittävästi lukuun ottamatta pigmenttialan yhteisyrityksen muodostamista Rockwood Inc:n kanssa. Järjestelyssä sovittiin muun ohella, että kummankin osapuolen tehdasalueilla sijaitsevat suljetut kaatopaikat jätetään yhteisyrityksen ulkopuolelle ja sopijaosapuolten vastuulle. Kemira Oyj:n vastuulle siirtyi kaksi läjitysaluetta Porissa. Näiden sulkeminen aloitettiin ympäristölupien mukaisesti vuonna 2008, ja muodostettiin sulkemissuunnitelman mukainen varaus. Ympäristön kunnostukseen liittyvien varausten yhteismäärä oli 18,8 miljoonaa euroa. Suurimmat varaukset koskevat Porin ohella Vaasan tehtaiden viereisen järven pohjasedimentin kunnostusta. Aiemman toiminnan aiheuttamaa maaperän ja pohjaveden saastumista koskevia due diligence -selvityksiä tehtiin kaikissa vuonna 2008 toteutuneissa yritysjärjestelyissä. Konserniraportoinnissa kaikkiaan kolmelta toimipaikalta raportoitiin tilapäisistä ympäristölupaehtojen ylityksistä. Tapahtumat ovat viranomaisten tiedossa, ja näiden asettamat vaatimukset ja korjaavat toimenpiteet on tehty tai ovat käynnissä. Päästöoikeudet Konsernilla on Euroopan yhteisön päästökauppadirektiivin tarkoittamia päästöoikeuksia ja -kiintiöitä yhdellä toimipaikalla Ruotsissa. Nettomääräisesti päästöoikeudet olivat konsernitasolla 2 230 hiilidioksiditonnia ylijäämäiset vuonna 2008. 3

Ympäristöjalanjälki Ympäristövaikutuksemme pienentyneet Kemiran hiilijalanjälki on vuosien kuluessa pienentynyt merkittävästi. Vesijalanjälkemme kertoo jätevesipäästöjemme vähenemisen ohella siitä, kuinka tuotteidemme avulla puhdistetaan yhä suurempia määriä vettä maailmanlaajuisesti. Oman toimintamme aiheuttamat välittömät kasvihuonekaasujen päästöt ovat vähentyneet noin 95 % vuodesta 2000. Näin suuren parannuksen ovat mahdollistaneet viime vuosien liiketoimintojen myynnit ja voimantuotannon ulkoistaminen. Yksi merkittävimmistä hiilijalanjälkeemme vaikuttavista tekijöistä, käyttämämme sähkö, on tuotettu suurelta osin ydin- tai vesivoimalla. Myös tärkeimpien energiakumppaniemme tuottama lämpö perustuu yhä laajemmin uusiutuviin polttoaineisiin, kierrätyspolttoaineisiin ja hiilettömään prosessienergiaan. Emme ole kuitenkaan arvioineet kaikkia hiilijalanjälkeemme vaikuttavia välillisiä päästöjä globaalisti. Pyrimme lisäämään sähkön omavaraisuutta ja parantamaan edelleen energiatehokkuuttamme. Olemme sitoutuneet vapaaehtoiseen Elinkeinoelämän keskusliiton energiatehokkuussopimukseen, joka on voimassa vuoden 2016 loppuun. Sopimus koskee tuotantotoimipaikkojamme Suomessa. Euroa Energiatehokkuuden parantaminen sisällytetään jatkossa myös globaaleihin hallintajärjestelmiimme. Lisäksi pyrimme tehostamaan kuljetustemme logistiikkaa ja energiankäyttöä. Positiivinen vesijalanjälki enemmän puhdasta vettä Hiilijalanjälki on tunnettu ympäristökäsite. Hiukan vähemmän tunnettu on vesijalanjälki, joka kertoo paljonko tuote, ihminen tai yhtiö saastuttaa tai käyttää vettä. Vesi- tai hiilijalanjälki voi olla myös positiivinen. Tuotteet voivat olla ympäristön kannalta myönteisiä jotkut puhdistavat vettä ja toiset sitovat hiiltä. Kemiran vesijalanjälki kertoo, kuinka puhdistamme tuotteidemme avulla yhä suurempia määriä asiakkaidemme vettä maailmanlaajuisesti. Samaan aikaan olemme tuntu vasti vähentäneet valmistuksessamme muodostuvia jätevesipäästöjä. Tämä on tapahtunut muun muassa vesien kierrätystä ja puhdistusta lisäämällä sekä yritysostojen ja -myyntien kautta. Lopputuloksena on puhdistava vesijalanjälki. Vesijalanjälkemme kehitys Euroa 97 00 05 08 97 00 05 08 Kemiran oman tuotannon jätevesipäästöt Kemiran tuotteilla puhdistettu jätevesi 4 Kemira 2008

Kemiran hiilijalanjälki 2008 1998 Esimerkkimme pienemmän hiilijalanjäljen tuotteesta REACH-esirekisteröinti valmis Euroopan unionin REACH-kemikaalilainsäädännön toimeenpanon ensimmäinen vaihe oli esirekisteröinti, joka oli tehtävä 1.6. 1.12.2008 välisenä aikana. Kemira teki lähes 3 000 esirekisteröintiä. Ne sisälsivät EU:n alueelle tuodut ja Kemiran tuottamat aineet sekä merkittävimmät raaka-aineet. Valmistelut 1.12.2010 mennessä tehtävää ensimmäisen vaiheen rekisteröintiä varten ovat täydessä vauhdissa. Olemme muiden kemianyhtiöiden tavoin mukana kehittämässä rekisteröinnissä tarvittavia menettelyitä. Asetuksen edellyttämien tiedonvaihtofoorumien perustaminen on meneillään, jolloin alkaa selvitä lopullisten rekisteröijien määrä sekä rekisteröintikustannukset. REACH lisää huomattavasti kommunikointitarvetta toimitusketjussa. Aiempien tuotekohtaisten tietojen lisäksi on välitettävä tietoja aineista, niiden määristä ja käyttö- ja altistumistavoista sekä rekisteröinteihin liittyviä hallinnointitietoja. Tämä vaatii merkittäviä tietojärjestelmämuutoksia myös Kemirassa. REACHin ohella jatkamme panostuksia tuoteturvallisuuteen muun muassa kehittämällä tuotehallintaa, tuoteturvallisuuden arviointimenettelyitä sekä ottamalla tuoteturvallisuuden entistä paremmin huomioon tuotekehitysprojekteissa. Kemiran kehittämä kidemuotoinen kalsiumsulfaattipigmentti on ominaisuuksiltaan monipuolinen ja lisäksi sekä kustannuksia että ympäristöä säästävä. Sitä voidaan käyttää niin paperin päällyste- kuin täytepigmenttinäkin. Kemira teetti vuonna 2008 ulkopuolisen selvityksen Kemiran kalsiumsulfaattipigmentin hiilijalanjäljestä. Tuloksia verrattiin vastaavanlaisen kalsiumkarbonaattipigmentin hiilijalanjälkeen. Selvityksen mukaan kalsiumsulfaattipigmentin tuotanto tuottaa vähemmän kasvihuonekaasuja kuin kalsiumkarbonaattipigmentin tuotanto. Jauhetun tuotteen osalta hiilijalanjälki oli 10 % pienempi ja saostetun tuotteen osalta 25 % pienempi. Myös paperituotteen hiilijalanjälki oli pienempi, kun valmistuksessa käytettiin kalsiumsulfaattipigmenttiä. Hiilijalanjälkeen laskettiin prosessityypin, tuotannon sijainnin ja logistiikan sekä energiankäytön vaikutukset. Raaka-aine tulee naapurista Vuoden 2009 alussa Kemiran käyttöönottama uusi kalsiumsulfaattipigmentin tuotantoprosessi on erittäin energiatehokas. Prosessi kuluttaa kolmanneksen vähemmän energiaa vanhoihin menetelmiin verrattuna. Kalsiumsulfaattipigmentin raaka-aineena käytetään kalsiumsulfaattia eli kipsiä. Sitä Kemira saa Siilinjärven tuotantolaitoksensa vieressä sijaitsevalta Yaran fosforihappotehtaalta, jossa sitä syntyy suuria määriä sivutuotteena. Raaka-aineen saanti on turvattu, ja lisäksi myönteistä on se, ettei sitä tarvitse kuljettaa kaukaa. 5

Ympäristöliiketoiminta Kemia ympäristöongelmien ratkaisijana Kemikaalit mielletään usein ympäristöongelmaksi, mutta itse asiassa ne ovat välttämätön osa ympäristöongelmien ratkaisua. Vuonna 2008 ympäristöliiketoiminnan osuus oli jo 40,6 % Kemiran liikevaihdosta. Ympäristöliiketoiminnasta ei ole olemassa selkeää kansainvälistä määritelmää varsinkaan niin kutsuttujen vihreiden kemikaalien osalta. Kemirassa olemme pitkään käyttäneet omaa epävirallista luokitteluamme ja pyrkineet seuramaan tämän sovellusalueen kasvua. Nykyisin ympäristöliiketoiminnassamme voi erottaa kolme pääluokkaa: ympäristönsuojeluun suoraan käytetyt tuotteet, kuten vedenpuhdistuskemikaalit, jätteistä jalostetut tuotteet ja markkinoilla ympäristöargumentein olevat vaihtoehtoiset tuotteet. Jälkimmäisiä ovat esimerkiksi klooria korvaavat happikemikaalit ja liuotteettomat maalituotteet. Ympäristösovellusten kasvualueena vedenpuhdistus Ympäristöliiketoimintaan luettavien sovellusalueiden kasvu on jatkunut Kemirassa pitkään. Vuonna 2008 ympäristöliikevaihtomme kohosi arviolta 1 151 miljoonaan euroon ja oli noin 40,6 % konsernin liikevaihdosta. Ympäristöliikevaihtomme kasvoi edellisvuodesta 2 %. Viime vuoden tärkeimpiä kasvualueita olivat vedenpuhdistuskemikaalit muun muassa Etelä-Amerikassa. Paperiliiketoiminnassa alan laskusuhdanne heijastui myös ympäristösovellusten myyntiin. Ympäristömyötäisten jäänestoaineiden myynti sen sijaan oli vahvassa kasvussa. 6 Kemira 2008

Ympäristö-, laatu- ja turvallisuusjärjestelmät Ympäristöjärjestelmät tuotantotoimipaikoilla Kemira solmi Lloyds LRQA:n kanssa globaalin sopimuksen toimipaikkojen EHSQ-järjestelmien sertifioinnista. Konsernin rakennemuutokseen liittyen EHSQ-organisaatiomme uudistettiin alueelliseksi. Kullakin maantieteellisellä alueella on vastuuhenkilöt ja tiimit, jotka kehittävät ja auditoivat yksiköiden toimintajärjestelmiä. Konsernitasolla EHSQ-toiminto työskentelee läheisessä yhteis työssä tuotanto-organisaation kanssa. Konsernin EHSQ-politiikkaa on täsmennetty korostaen turvallisuutta. Samalla siirrytään entistä yhtenäisempään käytäntöön tehtaiden EHSQ-työssä muun muassa suoritustason mittarien avulla. Tavoitteenamme on kaikkien tuotannollisten toimipaikkojen sertifiointi. Vuonna 2009 pyrimme kymmeneen uuteen sertifikaattiin. Vuoden 2008 lopussa tuotantotoimipaikkoja oli konsernissa yhteensä 89, joista 66 toimipaikalla oli sertifioitu laatu-, ympäristö- tai turvallisuusjärjestelmä. Vuoden aikana uusia saatiin yksi. Järjestelmien ylläpidossa ei todettu suuria poikkeamia. Ympäristö-, laatu- ja turvallisuusjärjestelmät toimipaikoilla Ympäristö ISO 14001 Laatu ISO 9001 Turvallisuus OHSAS 18001 27 % 21 % 56 % 44 % 73 % 79 % Toimipaikalla on sertifioitu järjestelmä Toimipaikalla ei ole sertifioitua järjestelmää 7

Toimipaikkakatsaus Ympäristö ja turvallisuus toimipaikoillamme Toteutimme tuotantotoimipaikoillamme vuoden 2008 aikana paljon pieniä tekoja ympäristö- ja turvallisuusasioiden parantamiseksi. Merkittäviä ympäristöinvestointeja ei ollut käynnissä. Eurooppa Prerovin ja Zelivkan tehtailla Tsekissä parannettiin energiatehokkuutta vesikemikaalien valmistuksessa ja Preroviin saatiin lupa peittausjätehappojen käsittelyyn. Puolan Policessa uusittiin viemäröinnit ja siirryttiin päästöttömään tekniikkaan natriumaluminaatin tuotannossa. Lauterbourgissa Ranskassa vähennettiin jätemääriä ja va rastoinnin turvallisuutta. Espanjan vesikemikaalitehtailla parannettiin vesien hallintaa ja suodatustehokkuutta. Lisäksi Tar ragonassa luotiin valmius kierrätyshapon käyttöön raaka-aineena. Torrelavegasiin valmistunut uusi rautakloriditehdas vähentää päästöjä ja tehostaa raaka-aineen ja energian käyttöä. Botlekissa Alankomaissa tehtiin prosessimuutoksia jätevesipäästöjen, etenkin kuparikuormituksen alentamiseksi. Tehtaalla sattui akryylinitriilin ja kuparin häiriöpäästö omalle puhdistamolle. Rosenburgin vetyperoksiditehtaalla otettiin käyttöön katalyyttipölyn suodatin ja parannettiin vesijärjestelmiä. Tielissä puolestaan vähennettiin kaupungin puhdistamolle johdettavia jätevesimääriä. Tehtaalla sattui kesäkuussa yhdellä kuivauslinjalla tulipalo, joka aiheutti omaisuusvahinkoja ja tuotannonmenetyksiä. Ison-Britannian Bradfordissa parannettiin energiantuotannon tehokkuutta ja jatkettiin valmisteluja korvata sinkki kaikilla tuotantolinjoilla. Ruotsin Helsingborgissa jatkettiin maaperän saastuneisuuden tutkimuksia ja kunnostettiin rajattuja rakennuskohteita. Norjan Fredrikstadissa käynnistyi kloorin korvaaminen hapella prosessissa. Suomessa Kuusankosken tehtaalla otettiin käyttöön uusi laitteisto kromin poistamiseen jätevedestä ja uusittiin putkistoja. Äetsässä tehostettiin vesien tarkkailua, ja tehdasalueella jat kui aiemman toimijan maaperän kunnostus. Vaasassa työ ta pa turmien määrä aleni tuntuvasti. Oulun tehtaiden maa peräja pohjavesiselvityksessä todettiin, että alueella ei ole jatkotoimenpidetarvetta. Vetyperoksiditehtaalla tehtiin melukartoitus. Porin titaanidioksiditehtaan siirtyminen yhteisyritykseen vaikutti konsernin raportoimiin päästö- ja jätemääriin sekä ympäristökustannuksiin olennaisesti. Tehdasalueella sijaitsevan rautasulfaatin läjitysalueen sulkeminen aloitettiin ympäristöluvan mukaisesti, ja työ kestää useita vuosia. Sulkeminen vähentää oleellisesti alueelta muodostuvia valumavesiä ja riskejä, ja peittorakenteessa voidaan hyödyntää kierrätysmateriaaleja. Pohjois-Amerikka Kanadassa Vancouverin paperikemikaalitehtaalle asennettiin ohutkalvohaihdutin, joka vähentää biolietteen määrää. St. Catharinesin tehtaalla parannettiin vuotojen torjuntaa ja tehtaan VOC-päästöt (Volatile Organic Compounds) alenivat tuotemuutosten takia. Fontanan tehtaalla luovuttiin kloorin käytöstä rautakloridin valmistuksessa. Prince Georgen tehtaalla käynnistettiin jätteen kierrätysohjelma. Yhdysvalloissa Mobilen tehtaalla kunnostettiin varastoalueita ja jatkettiin maaperäselvityksiä. 8 Kemira 2008

case Energiatehokas desinfiointimenetelmä Etelä-Amerikka Telemaco Borbassa Brasiliassa tehostettiin jätteiden kierrätystä ja vähennettiin pölyä ja jätevesimääriä. Uruguayssa Fray Bentosin tehtaalla otettiin käyttöön uusi pisaranerotin ja tehostettiin kaasunpuhdistusta. Brasiliasta hankitun Nheel Quimican toimipaikan ympäristötilanne selvitettiin perusteellisesti ja parannustoimenpiteet on suunniteltu. Aasia ja Tyynenmeren alue Yixingin tehtaalla otettiin käyttöön uusi kaasunpesulaitteisto ja sade- ja jätevedet eriytettiin allastuksineen. Alueen yritysjärjestelyissä tehtiin ympäristöselvityksiä. Tikkurila Tikkurila jatkoi tehtaidensa EHS-auditointeja tavoitteena erityisesti työturvallisuuden parantaminen. Vantaan toimipaikka sai uuden ympäristöluvan, ja hallintajärjestelmien auditoinnit sujuivat ongelmitta. Ruotsissa Tukholman yksikkö lopetettiin, ja uusi Nykvarnin tehdas valmistaa ainoastaan vesiohenteisia tuotteita. Laitos parantaa myös energiatehokkuutta ja vähentää kuljetuksia. Puolan Debicassa jatkui maaperän kunnostus suunnitellusti. Venäjällä Ramenskojen tehtaan liuotepohjainen tuotanto siirrettiin Pietariin. Uudet logistiikkakeskukset valmistuvat vuonna 2009 Moskovan Mytishiin ja Pietariin. Gamma Industrial Coatings aloitti liuotinjätteiden tislauksen ja kierrätyksen. Lokakuussa Tikkurila Powder Coatings sai laatusertifikaatin ja Tikkurilan tehtaista enää yksi on vailla laatujärjestelmää. Desinfiointi on tehokas tapa puhdistaa jätevesiä. Erilaiset desinfiointimenetelmät eroavat kustannuksiltaan, mutta myös energian kulutukseltaan ja ympäristövaikutuksiltaan. Kemiran DesinFix -menetelmä edustaa desinfiointiteknologian huipputasoa. Tuote ei muodosta ympäristölle haitallisia sivutuotteita, eikä se kerry ympäristöön. DesinFix sisältää muurahaishappoa ja vetyperoksidia, jotka oikein sekoitettuna muodostavat tehokkaan biosidin eli eliöntorjunta-aineen. Teknologia on investointikustannuksiltaan kilpaileviin UVvalo- ja otsoniteknologioihin verrattuna edullinen. Se on lisäksi energiatehokas ja vaatii vain vähän kunnossapitoa. Eroon puumassan sisältämistä metalleista ympäristöä säästäen Puumassassa olevat metallit heikentävät valkaisukemikaalien tehoa. Niitä voidaan poistaa metalliioneja itseensä sitovilla kelatointiaineilla. Kemiran kehittämillä Fennobio-tuotteilla haitallisista metalleista päästään eroon ympäristöä säästäen. Fennobio-tuotteet hajoavat perinteisiä kelatointiaineita nopeammin. Ne sisältävät myös huomattavasti vähemmän typpeä. Fennobio-tuotteisiin siirtyminen mahdollistaa kelatoinnin myös niillä asiakkailla, joille ympäristöviranomaiset ovat asettaneet perinteisten kelatointiaineiden käyttörajoituksia. 9

Ympäristöraportointi Päästöt ja energiankulutus selvässä laskussa Konsernin liikevaihto kasvoi 0,8 % vuonna 2008. Raportoinnissa mukana oleva tuotantovolyymi laski noin 4 % ja kokonaisenergiankulutus noin 9 %. Muutos johtui valtaosin Porin yritysjärjestelystä. Konsernin ympäristökuormitusta kuvaava indeksi laski noin 3 % edellisvuodesta. Indeksiin lasketaan seitsemän keskeistä päästöä sekä tavanomaiset ja ongelmajätteet. Kasvihuonekaasujen päästöt alenivat edelleen, noin 8 % edellisvuodesta. Nykyinen päästötaso on enää noin 5 % vuoden 2000 tasosta. Vähennys johtuu valtaosin yritysjärjestelyin tapahtuneesta siirtymisestä vähemmän energiaa vaativaan liiketoimintaportfolioon. Myös muut epäorgaaniset päästöt ilmaan laskivat selvästi. Huomionarvoista oli haihtuvien orgaanisten VOC-päästöjen lasku varsinkin konsernin maaliliiketoiminnassa. Vesimäärät ja jätevesikuormitus olivat kautta linjan laskusuunnassa. Tavanomaisten jätteiden määrä laski alle puoleen edellisvuodesta. Porissa tapahtuneen omistusmuutoksen lisäksi tehtaan sivutuotteiden myynti kasvoi selvästi pienentäen läjitystarvetta. Kaatopaikkaläjitys alenikin konsernitasolla kaksi kolmasosaa. Ongelmajätteiden määrä nousi noin 18 %, ja tehdastasolla muutoksia oli kumpaankin suuntaan. Näihin vaikuttavat muun muassa varastointimuutokset ja maaperän kunnostusprojektit. Ympäristökustannukset laskivat merkittävästi Ympäristökustannukset laskivat varsin huomattavasti edellisvuodesta. Kustannukset olivat yhteensä 37,2 miljoonaa euroa (69,3). Ympäristöinvestoinnit alenivat kolme neljäsosaa ollen noin 7,2 miljoonaa euroa (30,2). Merkittäviä investointeja ei ollut käynnissä tai suunnitteilla. Vuoden 2007 lukua nostivat erityisesti jätteiden tuotteistamiseen liittyneet investoinnit Porissa. Ympäristönsuojelun käyttökustannukset laskivat noin 23 % ja olivat 30,0 miljoonaa euroa (39,1). Lasku johtui valtaosin Poria koskeneesta yritysjärjestelystä. Lisäksi maaperän kunnostuskulut alenivat. Ympäristöraporttimme käsittelee konserniyhtiöitä samoin periaattein kuin tilinpäätös. Raportti on laadittu soveltuvin osin seuraavien ohjeiden mukaisesti: Suomen kirjanpitolautakunnan yleisohje ympäristöasioiden kirjaamisesta, laskennasta ja esittämisestä tilinpäätöksessä, 2003 Cefic (Euroopan kemianteollisuuden kattojärjestö): Responsible Care -raportointiohje 2006 Soveltuvat IFRS-ohjeet 10 Kemira 2008

Kemira-konsernin ympäristötiedot Kemiran ympäristötilasto on koottu 89 tuotannolliselta toimipaikalta eri puolilta maailmaa. Erillisiä varasto- tai jakelukeskuksia ei käsitellä. Vuonna 2008 uusia raportoivia yksiköitä tuli kolme ja kaksi toimipaikkaa lopetettiin. Yhteismäärien kannalta merkittävä Porin titaanidioksidituotanto on mukana kahdeksan kuukauden ajalta. Päästöt veteen, tonnia 2008 2007 2006 2005 2004 Kemiallinen hapenkulutus (COD) 1) 53 69 29 79 309 Typpi (N) 48 70 87 96 542 Fosfori (P) 0,4 2 4 7 15 Kiintoaine, 1000 tonnia 0,5 0,9 0,9 0,9 1,3 Raskasmetallit (Hg+Cd+Pb+Cr+As+Cu+Ni+Zn) 1,2 2,3 2,3 2,0 4,0 Päästöt ilmaan, tonnia Hiukkaset 63 69 40 128 257 Rikkidioksidi (So 2 ) 2) 1 801 1957 1813 3036 4330 Typen oksidit (No 2 ) 3) 323 372 298 1152 2864 Hiilidioksidi (CO 2 ), 1000 tonnia 205 223 224 805 1828 Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) 4) 177 182 171 130 136 Haihtuvat epäorgaaniset yhdisteet (VIC) 5) 142 144 23 24 1310 Jätteet 6), tonnia Ongelmajätteet yhteensä 9 554 8073 6497 5290 10310 Ulkopuolinen kaatopaikka 3 269 2738 2161 1316 3621 Ulkopuolinen poltto 3 709 3815 2332 1933 4892 Oma kaatopaikka 0 0 35 35 94 Muu käsittely 2 576 1521 1969 2006 1704 Tavanomainen jäte, 1 000 tonnia 299 639 526 654 1903 Luonnonvarat Polttoaineiden energiakäyttö, ktoe 7) 89 107 92 242 427 Polttoaineiden käyttö raaka-aineena, ktoe 83 92 93 81 560 Ostosähkö, TJ 10 857 11082 10420 9594 4137 Ostettu lämpö ja höyry, TJ 6 497 7340 6754 1177 907 Jäähdytysvesi, milj. m³, noin 199 219 213 202 239 Jätevesi, milj. m³, noin 6,0 6,1 5,7 5,4 13 Turvallisuus Työtapaturmien määrä 8) miljoonaa työtuntia kohti 4,4 6,5 6,0 8,4 6,7 Avainluvut, milj. e Konsernin liikevaihto 2 832 2810 2522 1994 2533 Ympäristöinvestoinnit 7,2 30,2 12,2 7,4 10,3 Ympäristönsuojelun käyttökustannukset 30,0 39,1 35,4 33,3 40,4 Ympäristökustannukset yhteensä, % liikevaihdosta 1,3 2,5 1,9 2,0 2,0 1) Arvio. Aiheutuu osittain myös epäorgaanisista päästöistä. 2) Kaikki rikkiyhdisteet rikkidioksidiksi laskettuna. 3) NO ja NO 2 typpidioksidiksi laskettuna. 4) VOC on haihtuvien orgaanisten yhdisteiden summa (perustuen EU direktiiviin 1999/13/EC). 5) Ammoniakin, suolahapon ja kuuden muun tavanomaisen epäorgaanisen yhdisteen summa. 6) Raportoidut luvut eivät sisällä tehtaalla poltettua jätettä eikä sellaista jätettä, joka jalostetaan edelleen tuotteiksi omilla tehtailla tai myydään ulkopuoliseen kierrätykseen. Määrät ilmoitettu märkäpainoina. 7) 1 000 ekvivalenttista öljytonnia. Polttoainekulutuksen pienentymä johtuu pääasiassa vuosien 2005 2007 laskentavirheestä. 8) Tapaturmat, jotka ovat aiheuttaneet työntekijän vähintään yhden päivän poissaolon (LTA1). 11

Ympäristötiedot graafeina Ympäristöindeksi Kasvihuonekaasut ilmaan VOC-päästöt 1 000 tonnia CO 2 ekv. Tonnia 120 97 04 05 06 07 08 7 000 97 04 05 06 07 08 400 97 04 05 06 07 08 100 80 60 40 20 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 300 200 100 0 0 0 Ympäristö indeksiin kuuluu seitsemän keskeistä päästöä sekä ongelma- ja tavanomainen jäte. Vuonna 1997 indeksi oli 100. N 2 O laskettuna CO 2 ekvivalenttina CO 2 1 000 tonnia Tavanomaiset jätteet 1 000 tonnia 97 04 05 06 07 08 3 000 Ongelmajätteen käsittely 1 % 19 % 28 % Työtapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohti 04 05 06 07 08 10 8 2 000 1 000 0 27 % 25 % Oma poltto Ulkopuolinen poltto Ulkopuolinen loppusijoitus Kierrätys Muu käsittely 6 4 2 0 Ympäristönsuojelun Ympäristöinvestoinnit Ympäristöliikevaihto käyttökustannukset Milj. e 60 97 04 05 06 07 08 Milj. e 60 97 04 05 06 07 08 Euroa Milj. e 1 200 97 04 05 06 07 08 50 50 1 000 40 40 800 30 30 600 20 20 400 10 10 200 0 0 0 12 Kemira 2008

Riippumaton varmennusraportti Kemira Oyj:n hallitukselle Olemme Kemira Oyj:n pyynnöstä käyneet läpi Kemira Oyj:n vuoden 2008 ympäristöraportissa esitetyt tiedot. Kemira Oyj:n johto vastaa ympäristöraportin laatimisesta ja sisällöstä. Kemira Oyj:n hallitus on hyväksynyt ympäristöraportin. Meidän tehtävänämme on antaa varmennusraportti ympäristöraportissa esitetyistä tiedoista. Varmennustoimeksiannon sisältö ja laajuus Kemira Oyj:n vuosittainen ympäristöraportti koostuu Kemiran ympäristönäkökohtiin liittyvän toiminnan ja toimenpiteiden edistymistä kuvaavista luvuista ja lausunnoista. Kemira Oyj:n ympäristöraportti on laadittu Kemira Oyj:n sisäisten raportointiohjeiden mukaisesti. Lisäksi Kemira Oyj noudattaa ympäristöraportoinnissaan soveltuvin osin kirjanpitolautakunnan yleisohjetta ympäristöasioiden kirjaamisesta, laskennasta ja esittämisestä tilinpäätöksessä (2006), sekä Euroopan kemianteollisuuden järjestön (CEFIC) Health, Safety and Environment Reporting Guidelines (2006) -suositusta. Varmennustoimenpiteemme on suunniteltu antamaan rajoitettu varmuus siitä, ovatko ympäristöraportissa esitetyt tiedot olennaisilta osiltaan oikein esitetty. Varmennustoimeksiannossa sovelletut standardit ja kriteerit Tämä toimeksianto on toteutettu KHT-yhdistyksen Muut varmennustoimeksiannot kuin menneitä kausia koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluonteinen tarkastus -varmennusstandardin 3000 mukaisesti. Muun ohessa tämä standardi edellyttää, että toimeksiannon toteuttajalla on riittävä erityisosaaminen, taidot sekä ammatillinen osaaminen varmennettavien tietojen ymmärtämiseen ja varmentamiseen ja että toimeksiannon toteuttaja noudattaa Kansainvälisen tilintarkastajaliiton IFAC:n ammattieettisiä periaatteita riippumattomuuden turvaamiseksi. Varmennuksemme arviointikriteereinä ovat Kemira Oyj:n sisäiset ympäristöraportoinnin ohjeet sekä Kemira Oyj:n raportointia vastaavasti soveltuvin osin Kirjanpitolautakunnan yleisohje ympäristöasioiden kirjaamisesta, laskennasta ja esittämisestä tilinpäätöksessä (2006) sekä CEFIC:n Health, Safety and Environment Reporting Guidelines (2006) -suositus. Kemira Oyj:n toiminnan tuloksen ja taloudellisen aseman arvioimiseksi tulee tutustua Kemira Oyj:n tilintarkastettuun tilinpäätökseen 31.12.2008 päättyneeltä tilikaudelta. Toimeksiannossa tehdyt toimenpiteet ja johtopäätökset Olemme arvioineet vuoden 2008 ympäristöraportin luotettavuutta käymällä läpi järjestelmät ja prosessit, joilla ympäristöraportin tiedot luodaan, kootaan ja raportoidaan sisäisiä dokumentteja raportoivien yksiköiden konsernille raportoimat tiedot olennaisilta osin konsernitasolla tehdyt laskelmat sekä tietojen oikeellisuutta koskevat varmistamistoimenpiteet konsernitasolla. Saadaksemme paremman käsityksen ympäristöraportissa esitetyistä tiedoista ja niihin liittyvistä raportointiprosesseista olemme myös keskustelleet niiden henkilöiden kanssa, joiden tehtävänä raportin laatiminen on ollut ja tehneet kaksi toimipaikkakäyntiä; Helsingborgiin Ruotsissa ja Bradfordiin Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Tekemämme varmennustyön perusteella tietoomme ei ole tullut seikkoja, jotka antaisivat aiheen olettaa, että Kemira Oyj:n ympäristöraportissa esitetyt tiedot eivät olisi aiemmin mainittujen kriteerien perusteella olennaisilta osiltaan oikein esitetty. Helsinki, 24. helmikuuta 2009 KPMG OY AB Pekka Pajamo KHT Nina Killström yritysvastuuasiantuntija Toimeksiannon rajoitukset Ympäristönäkökohtia ja -suorituskykyä koskevat tiedot ovat luonteeltaan rajallisia niiden laadusta sekä tietojen keräämiseen, laskemiseen ja arvioimiseen käytetyistä menetelmistä johtuen. Kemira Oyj on ympäristöraportissaan kertonut tietojen kattavuuteen liittyvistä rajoitteista. Ympäristöraportin tietoja tulee arvioida yhdessä niitä selittävien Kemira Oyj:n antamien tietojen kanssa. www.kemira.fi Internet-sivustomme Yritysvastuuosiosta löydät tietoa ympäristö- ja turvallisuusasioistamme sekä yhteyshenkilömme ympäristöasioissa.

Kemira Oyj Porkkalankatu 3 PL 330 00101 Helsinki Puh. 010 8611 Faksi 010 862 1119 Sähköposti: etunimi.sukunimi@kemira.com www.kemira.com Kotipaikka Helsinki, Y-tunnus 0109823-0