Kuolemmeko JÄTTEISIIMME?
Mieti ensin kaksi kertaa heitätkö roskat luontoon. Tiesitkö, että yksi veteen heitetty tupakka saastuttaa 7 litraa vettä? Kuolemmeko jätteisiimme? Kännykkä vaihtoon uutta ostattaessa, jätepaperit paperinkeräykseen, juomapullot pullonkeräykseen, vanhat vaatteet ja tavarat kirpputorille. Tämä on ensimmäinen lääke aiheuttamaamme jätemäärää vastaan. Kun saamme vanhat tavarat kiertoon ja keräyksiin, meidän ei tarvitse tuottaa niin paljon uusia. Retkelle puistoon tai metsään lähtiessä muutamalla saattaa jäädä roskat eväistään juuri siihen paikkaan missä eväät söikin. Mutta mietitäänpä uudestaan. Jos olet jaksanut kantaa ne sinne, niin mikset jaksa kantaa roskia roskiin tai takaisin kotiin? Onhan se takaisin tullessa kevyempi kantaa, koska ruuat niistä on jo syöty.
Pulloissa on pantit, jotta ihmiset eivät heittäisi niitä luontoon vaan palauttaisivat kauppaan. Kuitenkin on olemassa ihmisiä, joita pieni korvaus pullon palauttamisesta ei houkuta. Onneksi on olemassa ihmisiä, jotka keräävät pulloja ja palauttavat kauppaan. Kuitenkin pantittomat pullot ja tölkit jäävät usein luontoon lojumaan. Lasipullo menee helpommin rikki ulkona. Tällöin juuri sinä voit vahingoittaa eläimiä. Esimerkiksi koirien ja kissojen tassut ovat vaarassa. Nalle paran mieltä voit parantaa ennalta ehkäisemällä. Teollisuus taas voi si auttaa ongelmassa suunnittelemalla ja tuottamalla sellaisia tuotteita, jotka valmistetaan, myydään, käytetään sekä parhaimmillaan poistetaan tavalla joka saastuttaa vähiten. Esimerkiksi useasta kappaleesta koostuvan tuotteen rikkoutuessa tarvitaan vain yksi uusi osa. Nalle ei p erittäin v Karhunpoika on surullinen ihmisten huolimattomuudesta. Tahtoisitko sinä että kotisi olisi kuin kaatopaikka?
idä luonnossa lojuvista pulloista. Varsinkin lasipullojen sirpaleita nähdessä pitää olla tassuineen arovainen. Teollisuus voi käyttää uusia tekniikoita pienentääkseen tuotteen vaikutusta luontoon, mutta se on kuitenkin turhaa jos kuluttajat eivät osta niitä. Kuluttajan valinnat ovat siis suurempia mitä uskoisikaan. Jos ihmiset alkavat ostaa tämänlaisia tuotteita, se kannustaa teollisuutta tekemään tuotteistaan ympäristöystävällisempiä. On olemassa ekomerkki, jonka avulla tunnistat kaupasta tuotteen, jolla on pienimmät vaikutukset ympäristöön. Tuotteelle annetaan ekomerkki vain, jos se on mahdollisimman ympäristöystävällinen tuotannosta, myynnistä, käytöstä ja poistosta alkaen.
Ihminen on tämän kaiken takana. Koska me ihmiset olemme ahneita, koska aina pitää saada uutta ja hienompaa, koska ikinä vanha ei ole kyllin hyvää. Nykyään moni laitekkin on suunniteltu niin, että kun se menee rikki, on melkein halvempaa ostaa suoraan uusi kuin korjauttaa vanhaa. Näin jätemäärä kasvaa taas entisestään. Ihminen on laiska ja tahtoo päästä matalimman aidan läpi. Jaksatko itse viedä vanhoja lääkkeitä ja elohopeaa sisältävää kuumemittaria takaisin apteekkiin vai heitätkö ne tavallisen päivittäisen jätteen mukana roskiin. Ihminen on kaiken tämän takana, kuvassa näkyy ihmisen oma puumerkki, jalan jälki.
Kuolemmeko jätteisiimme? Jäteongelma tulee olemaan osa tulevaisuuttamme. Se tulee ilmi nopeammin kuin uskommekaan. Tiia Leppäkoski tiedottaa reportaasin kautta ihmisille kyseisestä uhasta. Tämän julkaisun tarkoitus on saada ihmiset ajattelemaan asioita syvemmin. Leppäkoski ilmaisee mielipiteitään jäteongelmasta tekstein ja kuvin. Leppäkoski vetoaa ihmisten tunteisiin pehmoankan ja -nallen kautta. Teksti, kuvat ja taitto: Tiia Leppäkoski, VIE04 Painotalo: Forssan Ammatti-instituutti, F-rakennus 250406