Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2012 talousarvioon

Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2012 talousarvioon

Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2012 talousarvioon 2 Pirkanmaan liitto Tampere 2011 Taitto Mainoskenttä Oy Painosmäärä 800 kpl Painopaikka PK-Paino Oy, Tampere

Saatteeksi Pirkanmaan liitossa laaditaan vuosittain Pirkanmaan budjettitavoitemuistio valtion seuraavan vuoden talousarvioon vaikuttamiseksi ja maakunnallista edunvalvontaa varten. Siihen sisällytetään hankkeita ja toimenpide-esityksiä, mitkä ovat maakunnalle keskeisiä ja edellyttävät ratkaisuja määrärahavarauksina tai muutoin toimenpiteitä budjettivalmistelun yhteydessä. Muistio Pirkanmaan budjettitavoitteista valtion vuoden 2012 talousarvioon on keskeinen asiakirja maakunnallisessa edunvalvontatyössä. Maakuntahallitus on hyväksynyt 8.3.2011 Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2012 talousarvioon. Budjettitavoitteet sisältävät niin Pirkanmaan ykköstavoitteet kuin muut määrärahatavoitteet tulevalle vuodelle. 3

Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2012 talousarvioon SISÄLLYSLUETTELO Saatteeksi 3 YleisJOHDANTO 7 Määrärahatavoitteet 2012 8 Pirkanmaan ykköstavoitteet valtion talousarvioon vuodelle 2012 8 Liikenne- ja viestintäministeriö 8 Tampereen Rantaväylän (Vt 12) tunnelin toteuttaminen 8 Valtatie 3:n parantaminen runkotietasoiseksi välillä Tampere Vaasa: Hämeenkyrön ohikulkutie 8 Valtatie 12:lla Teiskontien parantaminen Tampereen keskussairaalan kohdalla ja joukkoliikenteen edistämisen teemahanke 8 Tampere Pori -radan peruskorjaus 9 Ympäristöministeriö 9 Sastamala Punkalaidun Huittinen -siirtoviemäri ja yhdysvesijohto: 1. vaihe Punkalaidun Huittinen, 2. vaihe Sastamala Huittinen 9 Opetus- ja kulttuuriministeriö 9 Tampereen keskusareenalle valtion rahoitus 9 Valtiovarainministeriö 10 Valtion sitoutuminen ja rahoitus Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimuksen mukaisiin kehittämiskohteisiin (myös liikenne- ja viestintäministeriö ja ympäristöministeriö) 10 Merkitykseltään tärkeät muut hankkeet: 10 Maa- ja metsätalousministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö 10 Vaihtoehtomenetelmäkeskus Ficamin kansallisen aseman varmistaminen ja toiminnan edellytysten kehittämisen turvaaminen 10 Liikenne- ja viestintäministeriö 10 Raidekapasiteetin lisääminen: suunnittelumääräraha välille Tampere Toijala (Akaa) 10 4

MUUT PIRKANMAAN MÄÄRÄRAHATAVOITTEET VALTION TALOUSARVIOON VUODELLE 2012 11 Valtiovarainministeriö 11 Kuntien rahoituksen turvaaminen ja kuntien tehtävät 11 Opetus- ja kulttuuriministeriö 11 Tampereen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimintaedellytysten vahvistaminen 11 Tampereen teknillisen yliopiston säätiöpääoman keräämisajan jatkaminen 11 Tampereen kansainvälisen koulun (FISTA) resursointi 11 Sastamalassa sijaitsevan Suomalaisen kirjan museo Pukstaavin valtionosuuden korottaminen 12 Oppilaitosrakentaminen (sis.peruskorjaukset) 12 Liikuntapaikkarakentaminen 12 Maa- ja metsätalousministeriö 13 Vesihuollon jatkorahoitus: Aitoo Pälkäne -yhdysvesijohto ja siirtoviemäri 13 Vesihuollon uusi hanke: Hämeenkyrö Nokia -syöttövesijohto ja siirtoviemäri 13 Valtion avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin (myös ympäristöministeriö) 13 Metsäntutkimuslaitoksen Parkanossa sijaitsevan Länsi-Suomen alueyksikön toiminnan vahvistaminen 13 Pirkanmaan kansallispuistojen ja virkistysalueiden palveluvarustuksen ja kulutuskestävyyden lisääminen (myös ympäristöministeriö) 13 Liikenne- ja viestintäministeriö 14 Valtatie 9:llä liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujumisen parantaminen välillä Tampere Orivesi 14 Maantieliikenteen teemahankkeet 14 Valtatie 11:llä Nokian Koukkujärven eritasoliittymä 14 Perustienpidon rahoitus, alueelliset investoinnit ja siltainvestoinnit sekä asfaltointimäärärahan korottaminen vilkkaasti liikennöidyille alueille 14 Puuhuollon kuljetukset turvaavan tienpidon rahoitus 15 Suomen pääradan rahoitus eurooppalaisena TEN-T investointikohteena 15 Tampere Seinäjoki Oulu -pääradan tason nostaminen ja Tampere Seinäjoki -rataosan kaksiraiteistaminen 15 Tasoristeysten vähentäminen (Toijala Turku, Tampere Pori/Rauma) 15 Parkanon raakapuuterminaalin rakentaminen 15 Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tuen korottaminen Tampereen seudulla 16 Joukkoliikenteen tuen korottaminen haja-asutusalueilla 16 Henkilöliikenteen kehittäminen Tampere Mänttä-Vilppula -rataosalla 16 Laajakaistayhteyksien valtion rahoituksen varmistaminen haja-asutusalueilla 16 Työ- ja elinkeinoministeriö 16 Maakunnan kehittämisrahan tason nostaminen 16 Valtion rakennemuutosrahoituksen osoittaminen tietotekniikka-alalle ja valtion työllisyysperusteisten investointien määrärahojen lisääminen 17 Sosiaali- ja terveysministeriö 17 UKK-instituutin budjettirahoituksen korottaminen 17 EVO-rahoituksen tason korottaminen 17 Kehitysvammahuollon osaamiskeskuksen perustaminen Pitkäniemen alueelle 17 Oikeuslääketieteellisen keskuksen perustaminen TAYS:n yhteyteen 18 5

Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2012 talousarvioon PIRKANMAAN YKKÖSTAVOITTEET VALTION TALOUSARVIOON VUODELLE 2012 Ajankohtaiset valtion toimenpiteitä vaativat ratkaisut ja määrärahatarpeet kohdistuvat tarpeesta reagoida tietotekniikka-alan rakennemuutokseen, logistiikan ja teknisen infrastruktuurin sekä kaupunkirakennetta uudistavien ratkaisujen alueille. Seuraavassa listauksessa ovat tärkeimmät vuoden 2012 kohteet. Tampereen Rantaväylän (Vt 12) tunnelin toteuttaminen (LVM) Valtatie 3:n parantaminen runkotietasoiseksi välillä Tampere Vaasa: Hämeenkyrön ohikulkutie (LVM) Valtatie 12:lla Teiskontien parantaminen Tampereen keskussairaalan kohdalla ja joukkoliikenteen edistämisen teemahanke (LVM) Tampere Pori -radan peruskorjaus (LVM) Sastamala Punkalaidun Huittinen -siirtoviemäri ja yhdysvesijohto: 1. vaihe Punkalaidun Huittinen, 2. vaihe Sastamala Huittinen (YM) Tampereen keskusareenalle valtion rahoitus (OKM) Valtion sitoutuminen ja rahoitus Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimuksen mukaisiin kehittämiskohteisiin (VM ym.) Merkitykseltään tärkeät muut hankkeet: Vaihtoehtomenetelmäkeskus Ficamin kansallisen aseman varmistaminen ja toiminnan edellytysten kehittämisen turvaaminen (MMM ja OKM) Raidekapasiteetin lisääminen: suunnittelumääräraha välille Tampere Toijala (Akaa) (LVM) 6

PIRKANMAAN BUDJETTITAVOITTEET VALTION VUODEN 2012 TALOUSARVIOON YLEISJOHDANTO Pirkanmaan maakunnan kehittämislinjaukset sisältävät maakunnan aseman määrittelyn kolmen menestymisen kärjen kautta, jotka tukevat maakunnan kilpailuetua: elinkeinopoliittiset kärjet sekä osaamiseen perustuvat kilpailutekijät ympäristölliset tekijät maakunnan asukkaisiin ja heidän asemaansa ja valmiuksiinsa liittyvät tekijät Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2012 talousarvioon tukevat maakunnan kehittämislinjauksia. Pirkanmaan liitto on jo aiemmin esittänyt Pirkanmaan tavoitteet tulevaan hallitusohjelmaan vaalikaudelle 2011 2015. 7

Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2012 talousarvioon MÄÄRÄRAHATAVOITTEET 2012 8 Pirkanmaan ykköstavoitteet valtion talousarvioon vuodelle 2012 Liikenne- ja viestintäministeriö Tampereen Rantaväylän (Vt 12) tunnelin toteuttaminen Rantaväylän tunneli sisältyy liikennepoliittisen selonteon investointiohjelmaan vaalikaudella 2007 2011 alkaviin hankkeisiin merkinnällä, että siihen käytetään aikaistamisrahoitusta ja valtion maksut alkavat vuonna 2015. Valtion kuluvan vuoden budjetissa on selvitysosassa mainittu, että valtatie 12:n Tampereen Rantaväylän suunnittelua jatketaan ja varaudutaan hankkeen aloittamiseen viimeistään vuonna 2012. Tampereen Rantaväylän keskimääräinen vuorokausiliikenne vuonna 2010 oli 33000 45000 ajoneuvoa. Liikenne-ennusteiden mukaisesti keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät tulevat kasvamaan vuoteen 2030 mennessä tieosuudesta riippuen 15 28 prosenttia. Rantaväylän tunnelin kustannusarvio on tällä hetkellä noin 173 miljoonaa euroa, josta valtion rahoitusosuutta on kolmannes. Lisäksi valtio osallistuu tarvittaessa samalla osuudella sammutusjärjestelmän kustannuksiin. Valtion tulee vahvistaa rahoitus, jotta Tampereen kaupungin tehdessä myönteisen päätöksen, investointi voidaan käynnistää. Valtatie 3:n parantaminen runkotietasoiseksi välillä Tampere Vaasa: Hämeenkyrön ohikulkutie Vt 3:n parantaminen on kirjattu liikennepoliittisen selonteon investointiohjelmaan vuoden 2011 jälkeen alkaviin hankkeisiin. Tampere-Vaasan yhteysvälin parantamisessa runkotietasoiseksi yli 200 kilometrin pituudelta pitää edetä vaiheittain. Suunnitellut investoinnit sisältä- vät ohituskaistoja, keskikaiteita, paikallisen liikenteen erottamista päätieliikenteestä, liittymien uudistamista, pohjavesisuojauksia, meluesteiden rakentamista ja valaistuksen lisäämistä. Valtatie 3:n yhteysvälillä Ylöjärvi Vaasa on isoja puutteita liikenneturvallisuudessa ja liikenteen sujuvuudessa. Tie on kaikilla liikenneturvallisuuden tunnusluvuilla mitattuna tuntuvasti muita valtateitä vaarallisempi. Ensimmäisenä investointikohteena oleva Hämeenkyrön ohikulkutie (noin 10 km) on valmis aloitettavaksi nopealla aikataululla. Hämeenkyrön Kirkonkylän kohdalla vuorokausiliikenne on noin 11000 ajoneuvoa, josta raskaan liikenteen määrä on noin 1000 ajoneuvoa. Hankkeen kokonaiskustannusarvio kapeana nelikaistaisena keskikaiteellisena valtatienä on noin 61 miljoonaa euroa, mistä Hämeenkyrön kunnan rahoitusta on noin 1,4 miljoonaa euroa. Valtion rahoituksen tarve vuonna 2012 Hämeenkyrön ohikulkutielle investoinnin aloittamiseksi on 5,0 miljoonaa euroa. Valtatie 12:lla Teiskontien parantaminen Tampereen keskussairaalan kohdalla ja joukkoliikenteen edistämisen teemahanke Teiskontien parantaminen Tampereen yliopistollisen keskussairaalan kohdalla Tampereella on koko Pirkanmaata koskeva liikennehanke. Sillä parannetaan liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta tällä yhdellä keskeisimmistä Tampereen kaupungin sisääntuloteistä, joka on samalla valtakunnallista liikennettä välittävä päätie (Vt 12). Se on keskussairaala-alueella kaikkea sinne välittävää liikennettä palveleva väylä ja yhteys muun muassa ensiapu Acutaan. Liikenne sekä sairaala-alueelle että läheiselle ammattikorkeakoululle ja läheiselle Finn-Medin kampukselle tulee lisääntymään niin kasvavien potilasmäärien, kasvavien opiskelijamäärien kuin alueen muun liikennöintitarpeen vuoksi. Hanke on tiehallinnon ja Tampereen kaupungin yhteishanke ja kustannusarvioltaan 6,5 miljoonaa

euroa. Valtion rahoituksen tarve TAYS:n risteysalueen järjestelyihin vuodelle 2012 on 3,25 miljoonaa euroa. Valtatie 12:n kokonaissuunnitelma Tampereella sisältää myös joukkoliikennekaistojen ja kevyen liikenteen väylien rakentamiset. Tampereen Rantaväylän joukkoliikennekaistojen kustannusarvio on 14,8 miljoonaa euroa, mistä Tampereen kaupunki on valmis rahoittamaan merkittävän osan. Valtion rahoituksen tarve alueen joukkoliikenteen parantamisinvestointeihin vuodelle 2012 on 10,0 miljoonaa euroa. Tampere Pori -radan peruskorjaus Lielahti-Kokemäki -rataosuudelle on valmistumassa ratasuunnitelma, jonka pohjalta peruskorjaus voidaan aloittaa vuonna 2012. Noin 91 miljoonan euron suuruinen vuosille 2012 2015 jaksotettava peruskorjaus sisältää radan rakenteiden uusimisen ja korjaamisen sekä myös muun muassa Karkun ja Nokian asemalaitureiden uusimisen. Investointi mahdollistaa tavarakuljetusten 25 tonniin nostettujen akselipainojen hyödyntämisen junien kulkunopeutta nostamalla. Tampere Pori -radan peruskorjaukseen tulee osoittaa 15,0 miljoonan euron aloitusrahoitus valtion vuoden 2012 talousarviossa. Ympäristöministeriö Sastamala Punkalaidun Huittinen -siirtoviemäri ja yhdysvesijohto: 1. vaihe Punkalaidun Huittinen, 2. vaihe Sastamala Huittinen Hanke on kahden maakunnan ja kolmen kunnan yhteinen. Hankkeet on suunniteltu yhteensä neljä vuotta kestäviksi. Alueen kunnat ovat tehneet hankkeista myönteiset päätökset ja hankkeiden tämänhetkinen valmistelutilanne mahdollistaa 1. vaiheen nopean aloittamisen. Ensimmäisessä vaiheessa on tarkoitus toteuttaa Punkalaidun Huittinen -siirtoviemäri ja yhdysvesijohto. Hankkeessa Punkalaitumen jätevedet johdetaan käsiteltäviksi Huittisten saneerattavalle jätevedenpuhdistamolle. Samassa yhteydessä rakennetaan yhdysvesijohto. 1. vaiheen kokonaiskustannus on 2,5 miljoonaa euroa, mistä valtion rahoituksen tarve on 1,0 miljoonaa euroa. 1. vaiheen toteuttaminen parantaa oleellisesti kahden kunnan jätevesien käsittelytilannetta. Toisessa vaiheessa on tarkoitus toteuttaa Sastamala Huittinen -siirtoviemäri ja yhdysvesijohto. Hankkeessa Sastamalan kaupungin jätevedet johdetaan käsiteltäviksi Huittisten kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Samassa yhteydessä rakennetaan yhdysvesijohto. Jätevesien käsittelyn keskittämisen myötä on mahdollisuus päästä kokonaisuuden kannalta parempaan puhdistustulokseen. Hankkeella on suuri merkitys sekä elinkeinoelämän toimivuuden että asumisen viihtyvyyden kannalta. 2. vaiheen kokonaiskustannus on 11 miljoonaa euroa, mistä valtion rahoituksen tarve on 4,0 miljoonaa euroa. Valtion rahoituksen tarve 1. vaiheen toteuttamiseksi itsenäisenä hankkeena välillä Punkalaidun- Huittinen vuonna 2012 on 1,0 miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriö Tampereen keskusareenalle valtion rahoitus Suomen valmiuksien parantaminen kansainvälisten suurtapahtumien hakemisessa ja järjestämisessä on valtioneuvoston vahvistaman Suomen matkailupolitiikan mukainen tavoite. Se sisältyy myös alkamassa olevaan kulttuurimatkailun valtakunnallisen katto-ohjelman painopistealueisiin. Kansainvälisten suurtapahtumien järjestäminen niin urheilussa kuin kulttuurissa tarvitsee myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevan vetovoimaisen kohteen. 9

Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2012 talousarvioon Pirkanmaan elämystalouden kehittämisessä tällaisena kohteena on Tampereelle suunniteltu keskusareena, jolle tulee osoittaa liikunta- ja kulttuuripaikkarakentamisen valtion rahoitusta 10,0 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriö Valtion sitoutuminen ja rahoitus Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimuksen mukaisiin kehittämiskohteisiin (myös liikenne- ja viestintäministeriö ja ympäristöministeriö) Tampereen kaupunkiseudun tavoitteena on, että valtio varautuu talousarviossaan 2012 kaupunkiseudun laaja-alaista yhdyskuntasuunnittelua konkretisoivan kaupunkiseudun ja valtion aiesopimuksen 2011 2012 toteuttamiseen. Kunnat ovat omissa talousarvioissaan varautuneet aiesuunnitelman mukaisiin toimenpiteisiin. Tampereen seudun rautatieyhteyksien lähiliikennejärjestelyt ovat mukana liikennepoliittisen selonteon vuoden 2011 jälkeen alkavissa raideliikenteen kehittämishankkeissa. MAL-aiesopimukseen on kirjattu, että valtion osallistuminen Tampereen kaupunkiraitiotien rahoitukseen käsitellään seuraavan liikennepoliittisen selonteon yhteydessä. Valtion sitoutumista ja rahoitusta tarvitaan erityisesti joukkoliikenteen suunnitteluun Tampereen seudun rautatieyhteyksien lähiliikenteessä ja Tampereen kaupunkiraitiotiessä sekä asuntorakentamisen kohteisiin. Maa- ja metsätalousministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö Vaihtoehtomenetelmäkeskus Ficamin kansallisen aseman varmistaminen ja toiminnan edellytysten kehittämisen turvaaminen Tampereen yliopiston yhteydessä toimiva vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAM kehittää ja validoi ihmisperäiseen solu- ja kudosviljelyyn perustuvia menetelmiä, joilla voidaan täydentää tai korvata eläinkokeita. FICAM toimii vaihtoehtomenetelmien asiantuntijakeskuksena Suomessa ja sen johtaja toimii Suomen yhteyshenkilönä Euroopan unionissa. EU-lainsäädännön mukaan ja valmistelussa olevan kansallisen koe-eläinlain myötä tulee Suomessa nimetä viralliset validointi- ja referenssilaboratoriot. FICAM on saavuttanut laajaa kansainvälistä tunnustusta ja sillä on parhaat edellytykset Suomessa toimia validointi- ja referenssilaboratoriona. Sen toiminta tulee jatkossa turvata valtion rahoituksella niin, että se ei ole riippuvainen Tampereen yliopiston määrärahoista. EU-direktiivin määrittelemänä koe-eläintoiminnan velvoitteet kohdistuvat maa- ja metsätalousministeriön vastuulle. Tampereella sijaitseva vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAM tulee nimetä kansalliseksi validointi- ja referenssilaboratorioksi vuonna 2012 ja sille tulee osoittaa vuodesta 2013 lähtien pysyvä valtion rahoitus. Liikenne- ja viestintäministeriö Raidekapasiteetin lisääminen: suunnittelumääräraha välille Tampere Toijala (Akaa) Uusien raideyhteyksien myötä pääradan liikennöinti pääkaupunkiseudulla on lisääntynyt. Tarpeet taajamajunaliikenteen kehittämiselle koko Helsinki- Tampere -rataosalla ovat kasvaneet. Riittävän vuorotiheyden mahdollistamiseksi taajamajunaliikenteen suunnittelussa tulee ottaa huomioon lisäraiteiden suunnittelu ja rakentaminen Tampereen ja Toijalan välille. Radanvarren kunnilla on akuutti tarve radan lähialueen maankäytön suunnitelmien tekemiseen. Ensimmäiseksi on käynnistettävä Tampereen ja Toijalan välille rakennettavan kolmannen ja neljännen raiteen suunnittelu. Valtion rahoituksen tarve vuodelle 2012 on 0,3 miljoonaa euroa lisäraiteiden suunnittelumäärärahaksi Tampereen ja Toijalan välille. 10

MUUT PIRKANMAAN MÄÄRÄRAHATAVOITTEET VALTION TALOUSARVIOON VUODELLE 2012 Valtiovarainministeriö Kuntien rahoituksen turvaaminen ja kuntien tehtävät Valtion ja kuntien välistä tehtävien jakoa ja rahoitusvastuuta tulee selkeyttää. On välttämätöntä, että valtio sitoutuu toteuttamaan pitkäjänteistä ja kuntien taloutta vakauttavaa kuntapolitiikkaa, jotta kunnallisten peruspalveluiden saatavuus ja laatu voidaan turvata koko maassa kohtuullisella vero- ja maksurasituksella. Kunnille ei saa lisätä uusia tehtäviä ilman pysyvää valtion rahoitusta. Verotulojen tasausjärjestelmää on jatkettava yhtäläisten palveluiden takaamiseksi kuntalaisille. Kuntien valtionosuuksien indeksitarkistukset on toteutettava täysimääräisinä. Kuntien harkinnanvaraista rahoitusavustusta tulee jatkaa poikkeuksellisten ja tilapäisten taloudellisten vaikeuksien helpottamiseksi. Äkillisen rakennemuutoksen kohtaaville alueille tulee osoittaa kuntakohtaisia kehittämistoimia sekä laajemmissa rakennemuutoksissa toimialakohtaisia tukia. Opetus- ja kulttuuriministeriö Tampereen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimintaedellytysten vahvistaminen Teknillistieteellisen opetus- ja tutkimuslaiteinfrastruktuurin modernisointi on ollut useita vuosia kansallisesti merkittävänä tavoitteena. Pirkanmaalla on alan strategisia painopistealueita ja klusterikokonaisuuksia. Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto ovat perustamassa yhdistettyä monitieteellistä MediTech -tutkimus-, innovaatio- ja kaupallistamiskeskittymää. MediTech-yhteistyö edellyttää valmistus- ja karakterisointilaboratorioympäristöä. Tarvittavan laitteistokokonaisuuden arvo on noin 1,8 miljoonaa euroa. Tampereen teknillisellä yliopistolla on infrastruktuurin kehittämiseen liittyviä laitteistoinvestointitarpeita lisäksi älykkäiden koneiden, paikannuksen ja langattoman tietoliikenteen kokeiluympäristön, 3D-videon tutkimuslaboratorion, aurinkovoimalaitosten tutkimuksen ja mikrosysteemitekniikan tutkimusalueen laboratoriolaitteiden osalta. Laiteinvestointitarpeet ovat yhteensä 2,45 miljoonaa euroa. Tampereen yliopistoille tulee osoittaa teknillistieteellisen opetus- ja tutkimuslaiteinfrastruktuurin modernisointiin valtion vuoden 2012 talousarviossa 4,25 miljoonaa euroa. Tampereen teknillisen yliopiston säätiöpääoman keräämisajan jatkaminen Valtio on myöntänyt vuosina 2009 2011 Tampereen teknillisen yliopiston säätiön pääomaan 125 miljoonaa euroa sillä edellytyksellä, että yksityisten rahoittajatahojen osuus on yhteensä vähintään 50 miljoonaa euroa. Muiden kuin säätiöyliopistojen yksityisen rahoituksen keräämisaikaa jatkettiin kuluvana vuonna puolella vuodella. Tampereen teknillisen yliopiston säätiön yksityisen rahoituksen keräämisaikaa tulee jatkaa 30.6.2012 saakka. Tampereen kansainvälisen koulun (FISTA) resursointi Tampereen kaupunkiseudun kahdeksan kunnan yhteinen tahto on ollut perustaa Finnish International School of Tampere (FISTA)/ Tampereen kansainvälinen peruskoulu, joksi nykyinen Tampereen Amurin koulu muutetaan asteittain vuosina 2011 2014. Koulu on yhtenäiskoulu, joka on tasapuolisesti avoin kaikille Tampereen kaupunkiseudun kuntien oppilaille. Koulun kokonaisoppilasmäärä voi enimmillään olla 800. Koulun kansainvälisten luokkien oppilaiksi otetaan englanninkielentaitoisia oppilaita. FISTAn opetussuunnitelma laaditaan suomalaisen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. 11

Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2012 talousarvioon FISTA käynnistyy vaiheittain niin, että koulu toimii koko laajuudessaan syksyllä 2014. FISTAn täysimääräinen toteuttaminen suunnitellun kaltaisena edellyttää Amurin koulun peruskorjauksen toteuttamista ja englanninkieliseen opetukseen liittyvän tutkimuksen, opettajien täydennyskoulutuksen ja oppimateriaalituotannon kehittämistä. Koulun tehtävät ovat laajuudeltaan ja tavoitetasoltaan enemmän valtakunnallisia kuin yhden kunnan tai seudun hoidettavia tehtäviä. Valtion vuoden 2012 talousarviossa tulee osoittaa 200 000 euron määräraha Tampereen kansainvälisen koulun tehtävien suunnittelu- ja valmistelukustannuksiin. Sastamalassa sijaitsevan Suomalaisen kirjan museo Pukstaavin valtionosuuden korottaminen Suomalaiselta kirjalta on puuttunut sen asemaa vahvistava ja lukemista edistävä toiminnallinen museo. Sastamalaan avataan kesällä 2011 Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi, missä edistetään laaja-alaisesti sekä tieteen että taiteen keinoin suomalaista kirjakulttuuria ja vahvistetaan suomalaisen kirjan asemaa. Hanke on edennyt Sastamalan kaupungin, Suomen kirjainstituutin säätiön ja hankerahoittajien tuella. Lähtökohtana on, että Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi on vuoden 2012 alusta valtionosuusmuseo. Tämä toteutuu, kun Sastamalan seudun museo sulautuu säätiöön opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksyessä menettelytavat. Sulautumisen myötä museo saa valtionsuutta kolmelle henkilötyövuodelle. Valtakunnallisen museon tehtävien hoitaminen edellyttää kuitenkin kahdeksaa päätoimista museoammatillista henkilöä ja lisäksi osa-aikaisia. Tämän mahdollistamiseksi Suomen kirjainstituutin säätiölle on turvattava museoiden lakisääteinen, henkilötyövuosiperustainen valtionavustus lisäksi viidelle museoammatilliselle henkilölle. Suomalaisen kirjan museon tulevaisuuden toiminnan kannalta on välttämätöntä, että Suomen kirjainstituutin säätiölle osoitetaan valtion vuoden 2012 talousarviossa jatkuva museoiden lakisääteinen valtionosuus kahdeksalle henkilötyövuodelle. Oppilaitosrakentaminen (sis. peruskorjaukset) Nykyisellään koulutuksen järjestäjien ehdottamista oppilaitosten rakennushankkeista vain noin kolmannes saadaan toteutetuksi valtionosuusjärjestelmän turvin. Oppilaitosrakentamisen määrärahan lisääminen suunnitellusti pitkällä aikavälillä on ehdoton edellytys sille, että määräraha pysyy tarvetta vastaavana ja vakaana, jolloin oppilaille voidaan järjestää terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö. Erilaiset sisäilmaongelmat, muun muassa kosteus- ja homevaurioista tai riittämättömästä ilmanvaihdosta johtuvat ongelmat ja niistä aiheutuvat terveydelliset haitat, ovat varsin yleisiä. Erityisrahoituksen osoittamista tähän tarkoitukseen tulee jatkaa. Pirkanmaan kunnissa on runsaasti investointipäätöksiä odottavia oppilaitosten rakentamis- ja kunnostamiskohteita. Valtion talousarviossa tulee osoittaa lisärahoitusta oppilaitosrakentamiseen. Liikuntapaikkarakentaminen Liikuntalain perusteella myönnetään avustuksia liikuntapaikkojen rakentamiseen. Kunnat ilmoittavat vuosittain alueellaan toteutettavaksi aiotut liikuntapaikkojen perustamishankkeet. Valtion liikuntaneuvoston liikuntapaikkarakentamisen linjausten ja kriteerien mukaan painopistealueita ovat muun muassa laajojen käyttäjäryhmien ja terveyttä edistävien liikuntakohteiden rakentaminen. Liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelmassa vuosille 2011 2014 on nimetty hankkeet, joita opetusja kulttuuriministeriö varautuu avustamaan seuraavina neljänä vuotena edellyttäen, että rahoitus säilyy arvioidun suuruisena. Suunnitelma tarkistetaan vuosittain. Rahoitussuunnitelmassa ovat Pirkanmaalta seuraavat kohteet vuodelle 2012: Valkeakosken liikuntahallin peruskorjaus, Tampereen Vuoreksen koulun liikuntasali ja Tesoman jäähallin peruskorjaus. Valtion talousarviossa tulee osoittaa ylläpitäjien hakema valtion rahoitus vuodelle 2012 liikuntapaikkarakentamiseen Pirkanmaalla. 12

Maa- ja metsätalousministeriö Vesihuollon jatkorahoitus: Aitoo Pälkäne -yhdysvesijohto ja siirtoviemäri Sappee Aitoo Pälkäne -yhdysvesijohto ja siirtoviemärihanke on ollut nelivuotinen hanke, mitä on toteutettu yhteistyössä Pälkäneen kunnan ja valtion kanssa. Investointi on ollut tarpeellinen Pälkäneen kunnan elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen ja turvaamisen kannalta. Alueella sijaitsee laajentuva ja kehittyvä Sappeen matkailukeskus. Kokonaishankkeesta toteutuu vuosina 2011-2012 hankkeen viimeinen vaihe Aitoo Pälkäne -yhdysvesijohto ja siirtoviemäri, jonka kustannusarvio on 3,6 miljoonaa euroa, mistä valtion osuus on 1,44 miljoonaa euroa. Hanke sai kuluvalle vuodelle 150 000 euron määrärahan. Valtion rahoituksen tarve vuodelle 2012 on 1,29 miljoonaa euroa. Vesihuollon uusi hanke: Hämeenkyrö Nokia -syöttövesijohto ja siirtoviemäri Hämeenkyrön ja Nokian välisessä syöttövesi- ja siirtoviemärihankkeessa on tarkoitus rakentaa syöttövesijohto pohjaveden johtamiseksi Nokian kaupungin tarpeisiin. Hankkeessa hyödynnetään osittain jo rakennettua Sastamalan kaupungin syöttövesijohtoa. Syöttöveden kanssa samassa yhteydessä on tarkoitus rakentaa siirtoviemäri Hämeenkyrön jätevesien johtamiseksi Nokian Kullaanvuoren puhdistamolle. Hanke palvelee välillisesti myös Ylöjärveä ja osittain Tampereen länsiosaa. Tavoitteena on vesihuoltoratkaisujen turvaaminen pitkällä aikavälillä. Hankkeen kokonaiskustannus on 14 miljoonaa euroa, mistä valtion osuuden tarve on 5,6 miljoonaa euroa. Valtion rahoituksen tarve hankkeen aloittamiseksi vuodelle 2012 on 0,3 miljoonaa euroa. Valtion avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin (myös ympäristöministeriö) Haja-asutusalueillakin tulee pyrkiä liittämään kiinteistöt kunnalliseen vesihuoltoon aina, kun se on teknis-taloudellisesti järkevää. Ympäristön ja etenkin vesiensuojelun kannalta jätevesien puhdis- taminen tulee keskittää mahdollisimman suuriin yksiköihin. Vesihuollon haasteena on lisäksi verkostoja uhkaava rappeutuminen, jos tarvittavia investointeja peruskorjauksiin ei tehdä ajoissa. Valtion talousarviossa tulee lisätä avustusmäärärahaa yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteitä varten. Metsäntutkimuslaitoksen Parkanossa sijaitsevan Länsi-Suomen alueyksikön toiminnan vahvistaminen Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) alueyksikköjaossa Länsi-Suomen keskuksena toimii Parkanon yksikkö, jolle on osoitettu myös valtakunnallisia tehtäviä. Metsäntutkimuslaitoksen Parkanon yksikkö on arvostettu tiedeyhteisö, joka kykenee vastaamaan tietotarpeisiin ja ennakoimaan niitä erityisesti suometsätalouden, metsien terveydentilan sekä metsän uudistamisen ja kasvatuksen alueilla. Yksikön muita vahvuuksia ovat metsäteknologian, bioenergian ja puutuotealan tutkimukset sekä nousevina potentiaaleina yhteydet bio- ja lääketieteen alueelle. Metlan Parkanon yksikköä pitää edelleen kehittää monipuolisena, alueellisena metsäosaamiskeskuksena, mikä palvelee laajasti Pirkanmaata ja koko Länsi-Suomea. Yksikön työntekijöistä vain neljännes toimii tutkijan viroissa ja osa tutkijoista on ulkoisen rahoituksen varassa. Pitkäjänteinen tutkimusyhteisön kehittäminen edellyttää virkarakenteeseen tutkijapainotusta. Metsäntutkimuslaitoksen Parkanon yksikölle tulee valtion vuoden 2012 talousarviossa lisätä tutkijan virkoja. Pirkanmaan kansallispuistojen ja virkistysalueiden palveluvarustuksen ja kulutuskestävyyden lisääminen (myös ympäristöministeriö) Pirkanmaalla Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistot ja niiden lisäksi muut vetovoimaiset luonto- ja virkistysalueet antavat hyvän pohjan elämysmatkailun toteuttamiseen. Seitsemisen ja Helvetinjärven alueilla käy vuosittain 70 000 80 000 kävijää. Luontomatkailukohteisiin liittyvät kävijäpalvelut tarjoavat mahdollisuuksia työtilaisuuksien, yritystoiminnan ja matkailutulojen lisäämiseen. Pirkanmaalla alueiden kestävä virkistys- ja luontomatkailukäyttö tulee turvata niin, että alueet pystyvät vastaanottamaan lisääntyviä kävijämääriä sekä tarjoamaan luontomatkailun elinkeinotoiminnalle riittävän laadukkaat puitteet. 13

Pirkanmaan budjettitavoitteet valtion vuoden 2012 talousarvioon 14 Pirkanmaan kansallispuistojen ja muiden luontoja virkistysalueiden palveluvarustuksen ja kulutuskestävyyden lisäämiseen tulee osoittaa lisärahoitusta 0,5 miljoona euroa valtion vuoden 2012 talousarviossa. Liikenne- ja viestintäministeriö Valtatie 9:llä liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujumisen parantaminen välillä Tampere Orivesi Valtatie 9 on osa Suomen TEN-tieverkkoa ja poikittaisyhteytenä tärkeä valtatieverkon osa. Tie on osin pahasti ruuhkainen ja liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallinen. Vt 9:n suurimmat ruuhkat ovat Tampereen ja Oriveden välisellä osuudella. Tampereen päässä vuorokausiliikenne on noin 20000 ajoneuvoa ja Oriveden päässä noin 10000 ajoneuvoa. Alasjärvi Orivesi -yhteysväli sijoittuu kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa valtateiden vaarallisimpaan viidennekseen. Liikenteen ennustetaan Tampereen Nurmi-Sorilan maankäytön kasvun takia jopa kolminkertaistuvan Alasjärven ja Aitovuoren välillä vuoteen 2030 mennessä. Oriveden puoleisessa päässä liikenteen ennustetaan kasvavan noin 1,5-kertaiseksi vuoteen 2030 mennessä. Vt 9:n ruuhkaisuus kytkeytyy yhteen myös Vt 12:n ruuhkiin, joita aiheutuu erityisesti Tampereen Teiskontiellä keskussairaalan risteyksen kohdalla puutteellisten risteysjärjestelyjen vuoksi. Valtatie 9:n yhteysväleille Alasjärvi Suinula ja Suinula Orivesi on osoitettava investointirahoitus siten, että se voidaan sijoittaa vaalikauden investointiohjelmaan. Lisäksi tulee teemahankkeina toteuttaa ennakoivia investointeja yhteysvälin liikenteen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi lisäämällä ohituskaistoja ja keskikaiteita. Maantieliikenteen teemahankkeet Valtakunnallisten teemapakettien kohteiksi tulee vuonna 2012 määritellä pääteiden keskisuurien turvallisuusinvestointien ja kohtaamisonnettomuuksia vähentävien investointien toteuttaminen sekä melusuojausinvestointien tekeminen. Pirkanmaalla teemahankekohteita on Vt 3:lla Hämeenkyrössä, Ikaalisissa ja Parkanossa sekä Vt 9:llä Urjalassa, Kylmäkoskella, Kangasalla ja Orivedellä, Vt 11:llä Nokialla sekä Vt 12:lla Tampereella, Kangasalla ja Pälkäneellä sekä Nokialla ja Sastamalassa. Valtatie 3:lla välillä Ruskontie Lakalaiva tulee toteuttaa melusuojaus puuttuvalta osin. Valtatie 11:llä Nokian Koukkujärven eritasoliittymä Nokian Koukkujärvellä sijaitsee toinen Pirkanmaan suurista jätteenkäsittelykeskuksista. Risteys valtatie 11:ltä Koukkujärvelle on myös paikallisliikenteen ja muun asiointiliikenteen liittymä. Alueen kokonaislogistiikan toimivuutta sekä liikenteen sujumista ja liikenneturvallisuutta parantavana tarvitaan valtatielle eritasoliittymä. Hanke on tarkoitus toteuttaa kaksivuotisena investointina EU-rahoituksella, työllisyysperusteisella investointirahoituksella ja Nokian kaupungin rahoituksella. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 2,5 miljoonaa euroa. Perustienpidon rahoitus, alueelliset investoinnit ja siltainvestoinnit sekä asfaltointimäärärahan korottaminen vilkkaasti liikennöidyille alueille Tienpidon määrärahavähennys on kohdistunut voimakkaasti alueellisiin investointeihin, jotka ovat lähinnä liikenneturvallisuusinvestointeja, joista ELYkeskukset päättävät. Nämä hankkeet ovat maakuntien päätöksentekoa korostavia, sillä hankkeista sovitaan maakuntien toteuttamisohjelmien yhteydessä. Alueellisilla investoinneilla toteutetaan muun muassa kevyenliikenteen väylien rakentamista. Tarve myös siltojen kunnostamiselle ja uusimiselle on paljon suurempi kuin mitä nykyisellä rahoituksella pystytään toteuttamaan. Pirkanmaalla perustienpidon rahoitus vuonna 2011 on noin 39 miljoonaa euroa. Maakunnan teiden kunnon ylläpitämiseen hyväksyttävällä tasolla tarvittaisiin noin 10 miljoonan euron tasokorotus. Kuluvana vuonna Pirkanmaalla ei voida käynnistää lainkaan perustienpidon alueellisia investointeja määrärahan vähäisyyden vuoksi. Pirkanmaalla kaikkein kiireellisimmät perustienpidon investointikohteet vuonna 2012 ovat seuraavat: Mt 259 Mouhijärvi Lavia, Vt12:lla Kyllön liittymän parantaminen, Rantakoiviston eritasoliittymä, Alasjärven eritasoliittymä sekä useita liittymä- ja yksityistiejärjestelyjä, Vt9:llä Urjalassa ja Akaassa liitty-