Terveydensuojelulaki ja asumisterveysasetus Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö
Terveydensuojelulain asumisterveyttä koskevat säädökset (muutoksia 1.3.2015) 1 Lain tarkoitus 2 Yleiset periaatteet 6 Kunnan terveydensuojelutehtävät 26 Asunnon ja muun oleskelutilan terveydelliset vaatimukset 27 Asunnossa ja muussa oleskelutilassa esiintyvä terveyshaitta 32 Asuntoja, yleisiä alueita ja laitoksia koskevat tarkemmat säännökset 45 Tarkastusoikeus 46 Asunnontarkastus 49-49 d Ulkopuoliset asiantuntijat 50 Maksut 51 Terveydensuojelua koskevat määräykset Luku 13 - Pakkokeinot ja seuraamukset
Asunnon ja muun oleskelutilan terveydelliset vaatimukset TsL 26 Asunnon ja muun sisätilan sisäilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon, säteilyn ja muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asunnossa tai sisätilassa oleskeleville terveyshaittaa. Asunnossa ja muussa oleskelutilassa ei saa olla eläimiä eikä mikrobeja siinä määrin, että niistä aiheutuu terveyshaittaa. Ylipäätään mikään olosuhdetekijä ei saa aiheuttaa terveyshaittaa Asuntoja, yleisiä alueita ja laitoksia koskevat tarkemmat säännökset TsL 32 1 mom. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä terveydellisin perustein fysikaalisista, kemiallisista ja biologisista tekijöistä asunnossa ja muussa oleskeluun tarkoitetussa tilassa. STM:n asumisterveysasetus (545/2015) voimaan 15.5.2015
Asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyvä terveyshaitta 27 1. mom (19.12.2014/1237) Jos asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyy melua, tärinää, hajua, valoa, mikrobeja, pölyä, savua, liiallista lämpöä tai kylmyyttä taikka kosteutta, säteilyä tai muuta niihin verrattavaa siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai muussa tilassa oleskelevalle, toimenpiteisiin haitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi on ryhdyttävä viipymättä. Muutos aikaisempaan se, että haitasta vastuussa olevan on ryhdyttävä toimenpiteisiin viipymättä.
27 2. mom (19.12.2014/1237) Jos haitta aiheutuu asuinhuoneiston tai muun oleskelutilan rakennuksen rakenteista, eristeistä tai rakennuksen omistajan vastuulla olevista perusjärjestelmistä, haitan poistamisesta vastaa rakennuksen omistaja, ellei muualla laissa toisin säädetä. Jos terveyshaitta aiheutuu kuitenkin asunnon tai muun oleskelutilan käytöstä, joka ei ole tavanomaista, terveyshaitan poistamisesta vastaa asunnon tai muun oleskelutilan haltija. Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa sen, jonka vastuulla haitta on, ryhtymään viipymättä tarvittaviin toimenpiteisiin terveyshaitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Vastuunjako asunto-osakeyhtiölain mukaisen pääsäännön mukaisesti, ellei vastuuta ole jaettu toisin esim. yhtiöjärjestyksessä tai asuinhuoneiston vuokrauksesta annetussa laissa. Epäselvissä tilanteissa viranomainen antaa velvoitteen ym. momentin mukaisesti. Terveydensuojeluviranomainen ei selvitä sitä, kuka on esimerkiksi rakennuksen takuuaikana vastuussa rakennusvirheestä. Näissä tapauksissa velvoite osoitettaisiin kiinteistön omistajalle tai haltijalle, joka puolestaan voi kääntyä rakentajan tai rakennuttajan puoleen.
27 3. mom (19.12.2014/1237) Jos terveyshaitta on ilmeinen ja on syytä epäillä sen aiheuttavan välitöntä vaaraa, haittaa ei voida korjata tai jos terveydensuojeluviranomaisen määräystä haitan poistamiseksi ei ole noudatettu, eikä muita tämän lain mukaisia toimenpiteitä ole pidettävä riittävinä, terveydensuojeluviranomainen voi kieltää tai rajoittaa asunnon tai muun oleskelutilan käyttöä. Viranomaisen toimien on oltava tehokkaita ja oikeasuhtaisia. Käyttökielto on iso asia. Sitä pitää tarvittaessa käyttää, mutta ei kevyin perustein. Perustuslakivaliokunta pohtinut asian PeVL 30/2014 vp todennut, että oikeasuhtaisuusvaatimuksen kannalta olennaisena, että perusoikeuteen merkittävästi puuttuva viranomaisen toimivaltuus on viimesijainen keino välittömän terveysvaaran torjumiseksi (ks. PeVL 37/2005 vp, s. 2 3).
27 4. mom (19.12.2014/1237) Tässä pykälässä tarkoitettujen määräysten antamisen tulee perustua terveydensuojeluviranomaisen tekemään tarkastukseen sekä riittäviin ja luotettaviin mittauksiin, näytteisiin, tutkimuksiin, selvityksiin tai havaintoihin. Terveyshaitan selvittämiseksi voidaan lisäksi antaa määräys rakenteen kuntotutkimuksen suorittamisesta. Tarkastus edellä, ei mittaus! Määräystä ei voida antaa ilman viranomaisen tekemää tarkastusta. Kuntotutkimuksen teettäminen tärkeää piilevien vaurioiden selvittämiseksi.
Valesokkeli
Yksittäisistä mittauksista kokonaisuuden arviointiin OIREET/VALITUKSET RAKENTEIDEN JA JÄRJESTELMIEN RISKIARVIO HENKILÖKUNNAN HAASTATTELUT KÄYTTÄJIEN OIREKYSELYT PINTAPUOLISET KARTOITUKSET: kosteusvauriot, iv:n toiminta, sisäilman laatu OIREKYSELYJEN TULKINTA TUTKIMUSSUUNNITELMAT: RAKENNE, LVI, MATERIAALIT, SISÄILMA RAKENTEIDEN KUNTOTUTKIMUKSET: -Kosteusmittaukset -Rakenteiden avaukset -Mikrobianalyysit näytteistä -Rakenteiden tiiveysmittaukset -Painesuhteiden mitatukset -Vauriomekanismien määritys IV:N KUNTOTUTKIMUKSET: -Ilmamäärät -Puhtaus -Painesuhteet -Tiiveys LVV-kuntotutkimukset SISÄILMA- YM. MITTAUKSET: -Mikrobit -Kuidut -VOC -Ammoniakki -yms. RAPORTOINTI (TULKINTA): KORJAUSSUOSITUKSET, KIIREELLISYYSJÄRJESTYS, TILOJEN TURVALLISUUS KÄYTTÄJÄLLE
Asunnontarkastus 46 Tarkastus tai siihen liittyvä muu valvontatoimi voidaan tehdä pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyissä tiloissa muutoin kuin tilan haltijan tai omistajan omasta aloitteesta vain, jos se on välttämätön sen selvittämiseksi, aiheutuuko haltijalle tai muulle tilassa oleskelevalle taikka naapurille terveyshaittaa. Pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyn tilan tarkastus asukkaan tahdon vastaisesti voidaan tehdä vain, jos viranomaisella on perusteltu syy epäillä välittömiä toimia edellyttävää vakavaa terveyshaittaa. Tällöin tarkastuksen tai siihen liittyvän toimen suorittamiseen tulee olla kunnan terveydensuojeluviranomaisen antama kirjallinen määräys. Lisäksi 1 momentissa tarkoitettu tarkastus tai muu valvontatoimi voidaan tehdä tässä laissa rangaistavaksi säädetyn menettelyn selvittämiseksi, jos lakia on perusteltu syy epäillä rikotun tai rikottavan ja valvontatoimi tässä tarkoituksessa on välttämätön. Pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävän tilan tarkastuksen voi toimittaa vain viranomainen.
50 Maksut Kunnalla on lisäksi oikeus periä hyväksymänsä taksan mukainen maksu: 1) kiinteistön omistajalta tai haltijalta taikka muulta, jonka vastuulla terveyshaitta 27 :n nojalla on, asunnossa tai muussa oleskelutilassa suoritetusta tarkastuksesta, mittauksesta, näytteenotosta, tutkimuksesta ja selvityksestä, joka liittyy 26 :n mukaisten terveyshaittojen selvittämiseen tai haitan poistamisen varmistamiseen; viranomaisen ensimmäinen tarkastus terveyshaittaepäilyn selvittämiseksi ja siihen liittyvä jatkotutkimustarpeen määrittely on kuitenkin maksuton; (19.12.2014/1237) Yleisen oikeusturvan kannalta on merkityksellistä, että ensimmäinen tarkastus ja siihen liittyvä jatkotutkimustarpeen määrittely olisi aina maksuton. Maksukyky ei saa vaikuttaa terveyshaittaepäilyn vireille saamiseen. Tarkastuksella tarkoitetaan Hallintolain 39 :n mukaista tarkastusta, jossa viranomainen käy paikanpäällä. Ongelmatilanteena maksulliset tutkimukset, joilla vasta selvitetään sitä, kuka on vastuussa terveyshaitasta. Vaihtoehtoina peritään maksu kiinteistön omistajalta (HE 76/2014) sovitaan, miten maksu suoritetaan viranomainen maksaa tutkimukset ensin ja perii haitasta vastuussa olevalta
Yksittäisistä mittauksista kokonaisuuden arviointiin Yhteydenotto OIREET/VALITUKSET viranomaiseen RAKENTEIDEN JA JÄRJESTELMIEN RISKIARVIO Ensimmäinen asunnontarkastus PINTAPUOLISET KARTOITUKSET: kosteusvauriot, iv:n toiminta, sisäilman laatu HENKILÖKUNNAN HAASTATTELUT KÄYTTÄJIEN OIREKYSELYT Mahdolliset oirekyselyt (terveydenhuolto) tai yksityisasunnoissa haastattelu OIREKYSELYJEN (terveydensuojelu) TULKINTA TUTKIMUSSUUNNITELMAT: RAKENNE, LVI, MATERIAALIT, SISÄILMA Jatkotutkimustarpeen määrittely RAKENTEIDEN KUNTOTUTKIMUKSET: -Kosteusmittaukset -Rakenteiden avaukset -Mikrobianalyysit näytteistä -Rakenteiden tiiveysmittaukset -Painesuhteiden mitatukset -Vauriomekanismien määritys IV:N KUNTOTUTKIMUKSET: -Ilmamäärät -Puhtaus -Painesuhteet -Tiiveys LVV-kuntotutkimukset Ulkopuolisen asiantuntijan tekemät selvitykset (haitasta vastuussa oleva tilaa) SISÄILMA- YM. MITTAUKSET: -Mikrobit -Kuidut -VOC -Ammoniakki -yms. Arvio terveyshaitasta RAPORTOINTI ja (TULKINTA): mahdollinen KORJAUSSUOSITUKSET, velvoite poistaa terveyshaitta KIIREELLISYYSJÄRJESTYS, (terveydensuojeluviranomaien TILOJEN TURVALLISUUS päättää) KÄYTTÄJÄLLE
51 Terveydensuojelua koskevat määräykset Kunnan terveydensuojeluviranomaisella on oikeus antaa yksittäisiä kieltoja ja määräyksiä, jotka ovat välttämättömiä terveyshaitan poistamiseksi tai sen ehkäisemiseksi Kiireellisessä tapauksessa valvontaa suorittava kunnan viranhaltija saa antaa 1 momentissa tarkoitetun kiellon tai määräyksen. 53 Uhkasakko sekä teettämis- ja keskeyttämisuhka 54 Rangaistussäännökset Terveydensuojeluviranomaiselta löytyy työkaluja, jos tilanne niitä vaatii.
Ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö
Miksi ulkopuolisia asiantuntijoita tarvitaan viranomaisvalvonnan tukena? Viranomaisella ei ole resursseja kuin pintapuolisiin selvityksiin ja prosessin hallinnointiin. Ulkopuolisilla asiantuntijoilla on erityisosaamista, kalustoa ja muutoinkin mahdollisuuksia tehdä perusteellisempia selvityksiä. Ulkopuolisten asiantuntijoiden avulla mahdollisuus tehostaa valvontaa. Tavoitteena se, että: vireille tulleissa asioissa viranomainen johtaa prosessia ulkopuolinen asiantuntija tekee tarkemmat selvitykset haitasta vastuussa oleva maksaa kulut
Vauriota ei voida korjata, ellei tiedetä sen syytä Rakennuksen kunnon ja sisäilman tekijöiden tutkijoiden on ymmärrettävä monipuolisesti vauriomekanismit ja niiden vaikutukset sisäilman terveellisyyteen. Tämän ymmärryksen varmistaminen on ollut pätevyysvaatimusten tavoitteena. Siksi kannustettu myös viranhaltijoita hankkimaan pätevyyksiä. Rakennusterveysasiantuntijan osaaminen on painottunut henkilön perustutkinnon alaan, rakennustekniseen tai sisäilmaan. Kuitenkin niin että hän ymmärtää toista alaa riittävästi pystyäkseen tutkimaan ja vetämään rakennuksen kunnon ja terveellisyyden tutkimushanketta, jossa on mukana mahdollisesti myös erityisasiantuntijoita (mm. mikrobiologeja, terveydenhoitajia, rakennusfyysikoita ja kemistejä). Kosteusvaurion kuntotutkijan ja sisäilma-asiantuntijan osaamisvaatimukset yhdessä vastaavat sellaista osaamista jolla kokonaisymmärrys ongelmasta pystytään saavuttamaan.
Asumisterveysasetus 21 Ulkopuolisen asiantuntijan pätevyysvaatimukset 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 VTT FISE VTT RTA Sisäilma-asiantuntija Kosteusvaurion kuntotutkija Opinnäytetyö Sisäympäristö ja terveysvaikutukset Ilmanvaihto- ja ilmastointi Rakennusfysiikka ja kuntotutkimusmenetelmät Voi toimia yksin Yhteistyössä
Kiinteistönomistaja /-haltija Ulkopuolinen asiantuntija Terveydensuojeluviranomainen Rakennusvalvontaviranomainen Vireilletulo Ensimmäinen asunnontarkastus Arvio terveyshaitasta ja jatkotutkimustarpeen määrittely Lisäselvitysten tilaaminen viranomaisen velvoitteen pohjalta Asiantuntijan tekemät lisäselvitykset Arvio lisäselvitysten riittävyydestä, tutkimuksista ja terveyshaitan olemassaolosta Selvitysten toimittaminen terveydensuojeluviranomaiselle Jos terveyshaittaa esiintyy, velvoite haitan poistamiseksi Toimenpiteiden käynnistäminen haitan poistamiseksi. Korjauksista yhteys rakennusvalvontaviranomaiseen Asiantuntijaa voidaan käyttää apuna jatkotutkimustarpeen määrittelyssä Korjausten luvanvaraisuus ja siihen liittyvät toimet määräytyvät MRL:n mukaan ja toimivaltainen viranomainen on rakennusvalvontaviranomainen Arvio terveyshaitan poistumisesta Toimenpiteet haitan poistamiseksi ja selvitys tehdyistä toimenpiteistä terveydensuojeluviranomaiselle Jos terveyshaitta poistuu, asia päättyy
Ulkopuolisen asiantuntijan rooli Tekee tutkimuksia terveyshaitan arviointia varten. Selvittää rakennuksesta, mitä vaurioita ja epäpuhtauslähteitä esiintyy ja minkälaisina pitoisuuksina sekä sen, voiko asunnossa oleskelevat niille altistua. Terveydensuojeluviranomainen päättää tutkimusten ja selvitysten perusteella sen, esiintyykö asunnossa tai muussa oleskelutilassa terveyshaittaa ja onko toimenpiteisiin haitan poistamiseksi ryhdyttävä ja kuinka nopeasti. Terveydensuojeluviranomaisen yhteistyö ulkopuolisen asiantuntijan kanssa tärkeää.
SISÄILMAONGELMAN TUTKIMISEN VAIHEET OIREET/VALITUKSET RAKENTEIDEN JA JÄRJESTELMIEN RISKIARVIO HENKILÖKUNNAN HAASTATTELUT KÄYTTÄJIEN OIREKYSELYT PINTAPUOLISET KARTOITUKSET: kosteusvauriot, iv:n toiminta, sisäilmanlaatu OIREKYSELYJEN TULKINTA TUTKIMUSSUUNNITELMAT: RAKENNE, LVI, MATERIAALIT, SISÄILMA Jos viranomaiset eivät ole mukaan prosessissa, voi ulkopuolinen asiantuntija hoitaa koko paketin RAKENTEIDEN KUNTOTUTKIMUKSET: -Kosteusmittaukset -Rakenteiden avaukset -Mikrobianalyysit näytteistä -Rakenteiden tiiveysmittaukset -Painesuhteiden mitatukset -Vauriomekanismien määritys IV:N KUNTOTUTKIMUKSET: -Ilmamäärät -Puhtaus -Painesuhteet -Tiiveys LVV-kuntotutkimukset SISÄILMA- YM. MITTAUKSET: -Mikrobit -Kuidut -VOC -Ammoniakki -yms. Jos asia viranomaisella vireillä, asiantuntija hoitaa lisäselvitykset RAPORTOINTI (TULKINTA): KORJAUSSUOSITUKSET, KIIREELLISYYSJÄRJESTYS, TILOJEN TURVALLISUUS KÄYTTÄJÄLLE Ensiaputoimet ja korjaushankkeen käynnistäminen
TsL 49 Ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttäminen terveydensuojeluvalvonnassa Asunnon ja muun oleskelutilan tutkimuksia ja selvityksiä tämän lain mukaista viranomaisvalvontaa varten tekevällä ulkopuolisella asiantuntijalla tulee olla tarvittava pätevyys terveyshaittaa aiheuttavien kemiallisten, fysikaalisten ja biologisten tekijöiden selvittämiseksi. Mittaukset, tutkimukset ja selvitykset on tehtävä sekä näytteet otettava luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Jos viranomaisvalvontaa varten tarvitaan ulkopuolista asiantuntijaa sellaisen mittauksen, tutkimuksen tai selvityksen tekemiseen taikka näytteen ottamiseen, johon 49 d :n 1 momentissa tarkoitettu pätevyys ei sovellu tai ole tarkoituksenmukainen, on tehtävässä käytettävä muutoin pätevää henkilöä. Jos edellä tarkoitettu ulkopuolinen asiantuntija käyttää apunaan henkilöä, joka ei ole osoittanut pätevyyttään 49 d :n 1 momentissa säädetyllä tavalla, hän vastaa siitä, että tutkimukset ja selvitykset on tehty asiantuntevasti ja pätevästi. Ulkopuoliseen asiantuntijaan sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen tehdessään tässä laissa tarkoitettuja tutkimuksia ja selvityksiä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).
TsL 49 c Henkilösertifioijana toimimisen edellytykset Sosiaali- ja terveysministeriö nimeää toimijan, joka sertifioi henkilön ulkopuoliseksi asiantuntijaksi. Toimijalla tulee olla: a) riittävä ja asiantunteva henkilöstö sertifioinnin toteuttamiseksi b) muut käytännön edellytykset sertifiointitoiminnan järjestämiseen c) toiminnallisesti ja taloudellisesti riippumaton asema sertifioitaviin nähden Nimeäminen voidaan peruuttaa, jos hyväksymisen edellytykset lakkaavat tai sertifioinnissa havaitaan olennaisia puutteellisuuksia eikä toimija ole korjannut toimintaansa sosiaali- ja terveysministeriön kehotuksesta huolimatta annetussa määräajassa. Sosiaali- ja terveysministeriö valvoo henkilösertifioijan toimintaa. Toimijoiksi nimetty VTT Expert Service oy (RTA ja sisäilmaasiantuntija) ja FISE Oy (kosteusvaurion kuntotutkija)
Asiantuntijarekisterit VTT Expert Service Oy https://vtttodistus.fi/search?mode=list&certificatesubt ypeid=432&searchclass=7&searchsubclass=112&pa gesize=50&page=1 FISE Oy http://www.fise.fi/default/www/suomi/patevaksi_todet ut_henkilot/kuntotutkimus/kosteusvauriot/vaativan_lu okan_kosteusvaurion_kuntotutkija/
TsL 49 d Henkilön sertifiointi ulkopuoliseksi asiantuntijaksi 1-2 mom. Edellä 49 :n 1 momentissa tarkoitetun henkilön tulee osoittaa pätevyytensä suorittamalla hyväksytysti sosiaali- ja terveysministeriön edellyttämä koulutus ja osaamistesti taikka hyväksyttämällä aiemmin koulutuksella tai työkokemuksella hankkimansa vastaava osaaminen. Tarkempia säännöksiä pätevyyden osoittamiseksi suoritettavan koulutuksen sisällöstä ja laajuudesta sekä edellytettävästä työkokemuksesta tai muusta osaamisesta annetaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Edellä 49 c :ssä tarkoitettu toimija arvioi henkilön pätevyyden toimia ulkopuolisena asiantuntijana ja tekee merkinnän hyväksytystä pätevyydestä ylläpitämäänsä julkiseen tietojärjestelmään sertifioinnin voimassaoloajaksi. Merkinnällä osoitetaan henkilön sertifiointi ulkopuoliseksi asiantuntijaksi. Lisäksi sertifioija antaa henkilölle osoituksena sertifioinnista todistuksen, jonka mallin sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa. Sertifiointi on voimassa 5 vuotta, jonka umpeen kuluttua, jollei sertifiointia uudisteta, tulee sertifioijan poistaa merkintä rekisteristä. Pätevyys (koulutus + työkokemus) voidaan osoittaa usealla tavalla. Asumisterveysasetuksessa pätevyysvaatimukset Pätevät asiantuntijat merkitään julkiseen rekisteriin. Pätevyys on voimassa 5 vuotta, jonka jälkeen se on uusittava.
TsL 49 d Henkilön sertifiointi ulkopuoliseksi asiantuntijaksi 3-4 mom. Jos henkilö ei täytä enää pätevyysvaatimuksia tai toistuvasti laiminlyö tehtävissä edellytettävää riippumattomuutta tai asiallista raportointia taikka oikeita mittausja tutkimusmenetelmiä, sosiaali- ja terveysministeriö voi päättää merkinnän poistamisesta tietojärjestelmästä. Merkinnän tietojärjestelmästä poistaa sertifioija. Ennen tietojärjestelmästä poistamista henkilölle on kuitenkin varattava tilaisuus korjata pätevyydessään oleva puute, jollei puute ole niin olennainen, ettei sen korjaaminen ole mahdollista kohtuullisessa ajassa. Ulkopuolisen asiantuntijan tulee pitää ammattitaitoaan yllä asunnon tai muiden oleskelutilojen terveydellisten olosuhteiden arvioinneilla, koulutuksella tai näihin rinnastettavalla tavalla, jotta hänen sertifiointinsa voidaan uudistaa. Asiantuntijan on esitettävä ammattitaitonsa ylläpitämisestä selvitys hakiessaan sertifioinnin uudistamista 49 c :ssä tarkoitetulta toimijalta. Asiantuntija voidaan poistaa rekisteristä, jos pätevyys tai toimintatavat eivät vastaa ulkopuoliselta asiantuntijalta edellytettyä. Ammattitaitoa on ylläpidettävä.
Tilanne ulkopuolisten asiantuntijoiden osalta tällä hetkellä Rakennusterveysasiantuntijoiden rekisteri on olemassa ja sertifioituja on 132 hlöä. Sisäilma-asiantuntijan ja kosteusvaurion kuntotutkijan pätevyydet ovat uusia, eikä rekistereissä ole vielä henkilöitä. Koulutustahot: Helsinki, Kuopio 2, Rovaniemi, Satakunta, Turku, RATEKO, uusia on tulossa. OKM, YM ja STM rahoittavat (2013 2016) kahta rakennusterveyden koulutuksen kehittämishanketta, joissa kartoitetaan rakennusterveyden opetuksen osuutta korkeakoulujen tutkintokoulutuksissa ja kehitetään menetelmiä korkeakoulujen yhteisopetukseen puuttuvasta rakennusterveyden osasta. Samaan yhteyteen kehitetään työssä oleville rakennusterveyden täydennyskoulutusta. STM tukee yhä terveydensuojeluviranhaltijoiden opintoja 30 %:lla Neuvottelut kesken, tullaanko työsuojelulainsäädännössä viittaamaan ko. pätevyysvaatimuksiin.
Asumisterveysasetus
..
Asumisterveysohje asetukseksi Ohje muutetaan perustuslain edellyttämällä tavalla asetukseksi Asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisten olosuhteiden valvontaan Huom! Terveydensuojelulaki voimassa myös muualla Valvira laatii asetukselle soveltamisohjeen, jossa täsmennetään asetuksen sisältöä, tutkimusmenetelmiä jne.
Toimenpiderajoja fysikaalisille, kemiallisille ja biologisille tekijöille Asetuksen pohjana Asumisterveysohjeen ohjearvot, jotka muutettu tarvittavine päivityksineen toimenpiderajoiksi Asumisterveysohje soveltuu suurelta osin soveltamisohjeeksi sellaisenaan Lämpötila ja veto Huoneilman kosteus Ilmanvaihto (Radon), huom! Melu VOC Formaldehydi CO 2 Häkä Tupakansavu Asbesti Teolliset mineraalikuidut Pienhiukkaset Mikrobit Lämmin vesijohtovesi Ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimukset
Altisteen toimenpideraja Tarkoitetaan pitoisuutta, mittaustulosta tai ominaisuutta, jolloin sen, kenen vastuulla haitta on, tulee ryhtyä terveydensuojelulain 27 :n tai 51 :n mukaisiin toimenpiteisiin terveyshaitan selvittämiseksi ja tarvittaessa sen poistamiseksi tai rajoittamiseksi; Toimenpiderajoja sovelletaan ohjearvoja täsmällisemmin, mutta mahdollistettaisiin kuitenkin tiukan raja-arvoon perustuvan tulkinnan lisäksi toimenpiderajoista poikkeaminen silloin, kun se on terveyshaitan näkökulmasta perusteltua. Toimenpiderajojen soveltaminen edellyttää siten mittaustulosten lisäksi myös haitan kokonaisarviointia ja viranhaltijoilta riskinarviointiin liittyvää osaamista.
3 Asunnon ja muun oleskelutilan fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia tekijöitä koskevat yleiset arviointiperusteet Terveyshaitta on arvioitava kokonaisuutena siten, että altisteen toimenpiderajaa sovellettaessa otetaan huomioon altistumisen todennäköisyys, toistuvuus ja kesto, mahdollisuudet välttyä altistumiselta tai poistaa haitta sekä poistamisesta aiheutuvat olosuhteet ja muut vastaavat tekijät. Eli toimenpiderajojen soveltamisessa käytetään myös maalaisjärkeä! Sovellettaessa tässä asetuksessa tarkoitettuja fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia tekijöitä koskevia vaatimuksia tavanomaisesta poikkeavissa oloissa, kuten rakennuksen tai sen osan korjauksen tai muutostyön aikana, on otettava huomioon erityisesti altistuksen kesto ja mahdollisen terveyshaitan toteutumisen riski. Korjausten kesto yleensä tilapäinen, eivätkä pysyvään asumiseen tarkoitetut toimenpiderajat välttämättä sovellu terveyshaitan arviointiin. Sovelletaan myös esim. tilapäisiin yleisötilaisuuksiin.
4 Mittaus, näytteenotto ja analyysi Mittaus ja näytteenotto tulee tehdä ensisijaisesti asunnon tai muun oleskelutilan tavanomaista käyttöä vastaavissa oloissa. Terveyshaittaa selvitettäessä on mittauksessa ja näytteenotossa käytettävästandardoituja menetelmiä tai vastaavia muita luotettavia menetelmiä. Mittaus- ja näytteenottolaitteiden pitää olla valmistajan ohjeiden mukaisesti kalibroituja. Näyte tulee ottaa ja analysoida laboratorion ohjeiden ja laadunvarmistusjärjestelmän mukaisesti. Mittaus- ja analyysituloksia sisältävässä lausunnossa on aina ilmoitettava käytetty mittaus-, näytteenotto- ja analysointi-menetelmä sekä määritysraja ja tulosten tulkinnassa noudatetut periaatteet. Toimenpiderajan ylittymistä arvioitaessa on tehtävä mittaus- tai näytteenottotapahtumaa ja jatkoanalyysiä koskeva epävarmuustarkastelu. Toimenpideraja ylittyy, jos tässä asetuksessa tarkoitettujen altisteiden numeeriset arvot ylittyvät mittausepävarmuus huomioon ottaen. Uuden mittausmenetelmän luotettavuus ja toistettavuus terveyshaittojen selvittämiseksi on osoitettava asiantuntevan ja riippumattoman sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymän toimijan toimesta. Mittausten oltava edustavia!
Muutama muistettava asia mittausepävarmuudesta Kaikki mittarit näyttävät väärin. Mittaustulos on arvio, estimaatti, mitattavasta suureesta. Yhdestä tai useammasta estimaatista yritetään arvioida mahdollisimman todennäköinen arvo todellisesta mitattavasta suureesta. Jos jäädään mittausepävarmuuden sisään, on näyttöä haettava myös muutoin TP-Raja Mittaustulosta ei pidä raportoida ilman arviota mittauksen oikeellisuudesta. Mikä on mittaustuloksen arvo, jos ei ole käsitystä tulokseen liittyvästä mittausepävarmuudesta? Näytteenottotapahtumaan liittyy suurin epävarmuus 14.12.2015
5 Huoneilman kosteus Huoneilman kosteus ei saa olla pitkäkestoisesti niin suuri, että siitä aiheutuu rakenteissa, laitteissa taikka niiden pinnoilla mikrobikasvun riskiä. Asumisterveysohjeen suositus Huoneilman suhteellisen kosteuden suositellaan olevan välillä 20-60 %... jää pois säädöksestä, koska ilmastollisista syistä sisäilman kosteus voi poiketa hyvin paljon myös normaalisti siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa Toisaalta huoneilman RH 60 % aiheuttaa mm. talvella suuren mikrobikasvun riskin.
6 Lämpötila ja ilman virtausnopeus Lämpötilojen toimenpiderajat Asunnossa Huoneilman lämpötila lämmityskaudella + 18 C + 26 C Huoneilman lämpötila lämmityskauden ulkopuolella +18 C + 32 C Seinäpinnan alin keskiarvolämpötila + 16 C 81 Lattiapinnan alin keskiarvolämpötila + 18 C 87 Alin pistemäinen pintalämpötila + 11 C 61 Lämpötila -indeksi TI Palvelutaloissa, vanhainkodeissa, lasten päivähoitopaikoissa, oppilaitoksissa ja vastaavissa tiloissa Huoneilman lämpötila lämmityskaudella + 20 C + 26 C Huoneilman lämpötila lämmityskauden ulkopuolella, lasten päivähoitopaikat, +20 C + 32 C oppilaitokset ja muut vastaavat tilat Huoneilman lämpötila lämmityskauden ulkopuolella, palvelutalot, vanhainkodit ja muut vastaavat tilat +20 C + 30 C Seinäpinnan alin keskiarvolämpötila + 16 C 81 Lattiapinnan alin keskiarvolämpötila + 19 C 92 Alin pistemäinen pintalämpötila + 11 C 61
Ilman virtausnopeus Ilman nopeus m/s Vetokäyrä 0,4 0,35 0,3 0,25 0,2 0,15 0,1 0,05 0 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 Ilman lämpötila, C
Lämpötilaindeksi Pintalämpötiloja arvioidaan lämpötilaindeksiä käyttämällä silloin, kun lämpötiloja ei voida mitata 5 C ± 1 C:n ulkolämpötilassa ja + 21 C ± 1 C:n sisälämpötilassa. Lämpötilaindeksiä käytettäessä on rakennuksen alipaineisuus otettava huomioon, kun keskimääräinen alipaineisuus ylittää 5 Pa. Laskentakaava; jossa TI = lämpötilaindeksi; Tsp = sisäpinnan lämpötila, C; Ti = sisäilman lämpötila, C; To = ulkoilman lämpötila, C Rakenteen toimivuus arvioidaan lämpötilaindeksillä, mutta mikrobikasvun riski suoraan lämpötilasta.
7 Vesijohtoveden lämpötila Lämminvesilaitteistosta saatavan lämpimän vesijohtoveden lämpötilan tulee olla vähintään + 50 C ja vesikalusteesta saatava vesi saa olla korkeintaan + 65 C. Suunnitteluarvona verkostossa oltava vähintään + 55 C. Tarkoitetaan koko verkostoa, ei esim. varaajalta lähtevän veden lämpötilaa.
8 Ilmanvaihdon yleiset arviointiperusteet Ilmanvaihdon ulkoilmavirran tulee olla rakennuksen käytön mukaisesti riittävä ja sen laadun tulee olla riittävän puhdasta. Ilmanvaihto tulee järjestää siten, että sisäilma vaihtuu koko oleskeluvyöhykkeellä. Riittämätön ilmanvaihto ei saa aiheuttaa 5 :ssä tarkoitettua mikrobikasvun riskiä. Asuinrakennuksen tai muun oleskelutilan korjauksen aikana ilman vaihtuvuus saa olla 9 ja 10 :ssä säädettyä pienempi, jos ilmanvaihtoa voidaan tarvittaessa lisätä. Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja ylittyy, jos pitoisuus on 2 100 mg/m 3 (1 150 ppm) suurempi kuin ulkoilman hiilidioksidipitoisuus. Rakennuksen käyttöajan ulkopuolella ilmanvaihdon tulee olla sellainen, ettei rakennus- ja sisustusmateriaaleista tai muista lähteistä vapautuvien ja kulkeutuvien epäpuhtauksien kertyminen sisäilmaan aiheuta käyttöaikana tiloissa oleskeleville terveyshaittaa.
9 Asunnon ilmanvaihto Asunnon ilmanvaihdon ulkoilmavirran tulee olla käytön aikana vähintään 0,35 dm 3 /s neliömetriä kohden kaikissa asuinhuoneissa. Asunnon ulkoilmavirta saa olla 1 momentissa säädettyä pienempi, jos varmistutaan siitä, etteivät sisäilman epäpuhtauspitoisuudet tai lämpötila nouse niin suuriksi, että ne aiheuttavat terveyshaittaa taikka kosteus nouse niin suureksi, että se voisi aiheuttaa 5 :ssä tarkoitettua mikrobikasvun riskiä. On hyvin erilaisia asuntojen käyttötilanteita ja ne vaikuttavat myös ilmanvaihdon tarpeeseen. Tarpeenmukainen ilmanvaihto on myös sallittu, jos terveyshaitta vältetään.
10 Muiden oleskelutilojen ilmanvaihto Sen lisäksi, mitä 8 ja 9 :ssä säädetään, ulkoilmavirran tulee olla kouluissa, päiväkodeissa ja muissa vastaavissa oleskelutiloissa käytön aikana vähintään 6 dm 3 /s henkilöä kohden. Ulkoilmavirta saa kuitenkin olla 4 dm 3 /s henkilöä kohden, jos varmistutaan siitä, etteivät sisäilman epäpuhtauspitoisuudet tai lämpötila nouse niin suuriksi, että ne aiheuttavat terveyshaittaa taikka kosteus nouse niin suureksi, että se voisi aiheuttaa 5 :ssä tarkoitettua mikrobikasvun riskiä. Henkilömäärä on yleensä tärkein ilmanvaihtoa mitoittava tekijä.
11 Melun mittaaminen Melumittauksessa tulee käyttää tarkkuudeltaan ja toiminnoiltaan luotettavaksi osoitettua mittauslaitteistoa, jolla saatuja mittaustuloksia voidaan verrata tässä asetuksessa säädettyihin toimenpiderajoihin. Melumittaus tehdään oleskeluvyöhykkeellä. Mittauslaite sijoitetaan melun kokemisen ja haittavaikutusten kannalta tarkoituksenmukaiselle korkeudelle ja paikkaan, tavallisimmin pään korkeudelle. Mittauspiste voi olla myös vuode ja vuoteessa olevan henkilön pään alue. Mittauspiste ei saa kuitenkaan ilman perusteltua syytä sijaita alle 0,5 metrin etäisyydellä mistään huonepinnasta. Kun melutaso mitataan, ikkunoiden, ulko-ovien ja tuuletusluukkujen tulee olla kiinni.
12 Päivä- ja yöajan keskiäänitason toimenpiderajat Huoneisto ja huonetila Päiväajan keskiäänitaso L Aeq (klo 7-22) Yöajan keskiäänitaso L Aeq (klo 22-7) Asuinhuoneistot, palvelutalot, vanhainkodit, lasten päivähoitopaikat ja vastaavat tilat asuinhuoneet ja oleskelutilat 35 db 30 db muut tilat ja keittiö 40 db 40 db Kokoontumis- ja opetushuoneistot huonetila, jossa edellytetään yleisön saavan hyvin puheesta selvän ilman äänenvahvistuslaitteiden käyttöä 35 db - muut kokoontumistilat 40 db - Työhuoneistot (asiakkaiden kannalta) asiakkaiden vastaanottotilat ja toimistohuoneet 45 db -
12 Melun toimenpiderajat Pienitaajuisen sisämelun tunnin keskiäänitason toimenpiderajat nukkumiseen tarkoitetuissa tiloissa. Kaista/Hz 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 L eq,1h /db 74 64 56 49 44 42 40 38 36 34 32 Yöaikainen (klo 22 7) musiikkimelu tai muu vastaava mahdollisesti unihäiriötä aiheuttava melu, joka erottuu selvästi taustamelusta, ei saa ylittää 25 db yhden tunnin keskiäänitasona L Aeq,1h (klo 22 7) mitattuna niissä tiloissa, jotka on tarkoitettu nukkumiseen. Teknisten laitteiden aiheuttamat melutasot eivät saa ylittää asuinhuoneissa liitteen 2 taulukoiden 1 ja 2 arvoja. Teknisten laitteiden yöaikaisen melun enimmäistaso L AFmax (klo 22-7) ei saa ylittää 33 db. Jos melua esiintyy yöaikaan satunnaisesti tai harvoin, voidaan hyväksyä tätä suurempia arvoja kuitenkin siten, että yli 45 db tasoja ei esiinny lainkaan. Arvo ei koske samassa huoneistossa laskettavan veden aiheuttamaa ääntä. Kuulovaurion välttämiseksi melun äänitasot eivät saa ylittää L Aeq,4h 100 db, L AFmax 115 db tai L Cpeak 140 db. Jos yksi tai useampi näistä ylittyy, on melualtistusta rajoitettava joko suojaamalla kuulo, vähentämällä melutasoa tai rajoittamalla melua aiheuttavaa toimintaa ajallisesti.
13 Melumittaustulosten korjaaminen Impulssimaisen melun haitallisuuden vuoksi 11 :n 1 momentissa tarkoitettuun keskiäänitasoon lisätään laskennallinen korjaus, impulssikorjaus, jonka suuruus 5 db tai 10 db riippuu melun impulssimaisuudesta. Kapeakaistaisen melun haitallisuuden vuoksi 11 :n 1 momentissa tarkoitettuun keskiäänitasoon lisätään laskennallinen korjaus, kapeakaistakorjaus, jonka suuruus 3 db tai 6 db riippuu melun kapeakaistaisuudesta. Impulssimaisuus- ja kapeakaistaisuuskorjaus tehdään vain sille ajalle, jolloin melussa esiintyy altistuvassa kohteessa impulssimaisuutta tai kapeakaistaisuutta. Korjaus edellyttää laskemista!
Radon (ei sisällytetä asetukseen tässä yhteydessä) BSS-directive, Basic Safety Standards Directive, kansallinen vertailutaso saisi olla enintään 300 Bq/m 3. Asiaan liittyvä säätely arvioiaan säteilylain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Siihen asti STM:n päätöksen mukaisesti 400 Bq/m 3
14 Kemiallisten tekijöiden mittaus Ilmanäyte on otettava oleskeluvyöhykkeeltä tilan tai huoneen keskialueelta, noin 1,1 metrin korkeudelta. Näyte otetaan sellaisesta huoneesta tai oleskelutilasta, joka parhaiten edustaa tutkittavan kemiallisen yhdisteen esiintymistä. Ilmanvaihdon on näytteenottotilassa vastattava altistumisen kannalta tavanomaista tilannetta. Ikkunat, ulko-ovet ja tuuletusluukut on pidettävä kiinni näytteen keräyksen aikana. Mittausaika on kunkin kemiallisen aineen mittausmenetelmässä ilmoitettu näytteen keräysaika. Otetaan siis edustava näyte!
15 Haihtuvat orgaaniset yhdisteet Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden tolueenivasteella lasketun kokonaispitoisuuden toimenpideraja huoneilmassa on 400 µg/m³. (Huom! myös tämän pitoisuuden alapuolella voi esiintyä terveyshaittaa) Yksittäisen haihtuvan orgaanisen yhdisteen tolueenivasteella lasketun pitoisuuden toimenpideraja huoneilmassa on 50 µg/m³. (Huom! myös tämän pitoisuuden alapuolella voi esiintyä terveyshaittaa) Sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, seuraavien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden huoneilman tolueenivasteella lasketut pitoisuuden toimenpiderajat ovat: Yhdiste Toimenpideraja TXIB 10 µg/m 3 2-etyyli-1-heksanoli 10 µg/m 3 Naftaleeni ei saa esiintyä hajua, 10 µg/m 3 Styreeni 40 µg/m 3
16 Formaldehydi Sisäilman formaldehydipitoisuuden vuosikeskiarvo ei saa ylittää 50 µg/m³ ja lyhyen ajan keskiarvopitoisuus 30 minuutin mittauksen aikana ei saa ylittää 100 µg/m³. 17 Hiilimonoksidi Sisäilman hetkellinen hiilimonoksidipitoisuus ei saa ylittää 7 mg/m³.
18 Tupakansavu Sisäilmassa ei saa toistuvasti esiintyä aistinvaraisesti tunnistettavaa tupakansavua, joka on kulkeutunut asuntoon tai muuhun oleskelutilaan ulkoa tai muualta rakennuksesta. Sisäilman tupakansavu ei saa ylittää nikotiinipitoisuutena mitattuna 0,05 μg/m³. Savun kulkeutuminen sisäilmaan voidaan selvittää savun aistinvaraisen havainnon ja nikotiinipitoisuuden mittauksen lisäksi merkkiainetutkimuksella. Asuntojen tupakansavuongelmista suunnitteilla säädöksiä myös tupakkalakiin.
19 Hiukkasmaiset epäpuhtaudet Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuus sisäilmassa 24 tunnin mittauksen aikana saa olla enintään 50 µg/m 3. (sama kuin ulkona) Pienhiukkasten (PM 2,5 ) pitoisuus sisäilmassa 24 tunnin mittauksen aikana saa olla enintään 25 µg/m 3. (sama kuin ulkona) Teollisten mineraalikuitujen toimenpideraja kahden viikon aikana pinnoille laskeutuneessa pölyssä on 0,2 kuitua/cm 2. Asbestikuitujen esiintymistä pinnoille laskeutuneessa pölyssä pidetään toimenpiderajan ylittymisenä. Sisäilman asbestikuitujen pitoisuus ei saa ylittää 0,01 kuitua/cm 3.
20 Mikrobit Toimenpiderajan ylittymisenä pidetään korjaamatonta kosteus- tai lahovauriota, aistinvaraisesti todettua ja tarvittaessa analyyseillä varmistettua mikrobikasvua rakennuksen sisäpinnalla, sisäpuolisessa rakenteessa tai lämmöneristeessä, joka ei ole kosketuksissa ulkoilman tai maaperän kanssa, taikka mikrobikasvua muussa rakenteessa tai tilassa, jos sisätiloissa oleva voi sille altistua. Mikrobikasvu todetaan ensisijaisesti rakennusmateriaalista mikrobien kasvatukseen perustuvalla laimennossarja- tai suoraviljelymenetelmällä ja mikroskopoimalla tehdyllä analyysillä. Mikrobihaitta voidaan todeta myös Andersen 6-vaiheimpaktorilla otetun ilmanäytteen tai pintasivelynäytteen laimennossarjamenetelmällä tehdyllä analyysillä. Ilmanäytteen osalta on oltava myös muuta näyttöä toimenpiderajan ylittymisestä. Rakennuksen mikrobikasvun arviointiin voidaan käyttää laimennossarja- tai suoraviljelymenetelmän lisäksi myös muuta menetelmää, jos menetelmän luotettavuus on osoitettu 4 :n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla tai menetelmällä saatujen tulosten yhtenevyys laimennossarjamenetelmällä saatuihin tuloksiin on varmistettu.
Asumisterveysasetus 21 Ulkopuolisen asiantuntijan pätevyysvaatimukset 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 VTT FISE VTT RTA Sisäilma-asiantuntija Kosteusvaurion kuntotutkija Opinnäytetyö Sisäympäristö ja terveysvaikutukset Ilmanvaihto- ja ilmastointi Rakennusfysiikka ja kuntotutkimusmenetelmät Voi toimia yksin Yhteistyössä