lista 1/2014 (11/10-14) kevätkokous Aika Paikka 15. 16.5.2014 (to-pe) Sokos Hotel Pasila, Maistraatinportti 3, 00240 Helsinki pasila.helsinki@sokoshotels.fi 1 Kokouksen järjestäytyminen 1.1 Kokouksen avaus Valtuuston puheenjohtaja Asko Lehtonen avaa kokouksen. 1.2 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä puhe- ja läsnäolooikeudet Liiton sääntöjen 3 :n 2. kohdan mukaan valtuuston kevätkokouksesta on annettava alustava tieto kirjeitse valtuutetuille, jäsenyhdistyksille ja osastoille viimeistään kahta kalenterikuukautta ennen kokousta. Kevätkokous on pidettävä 15.4. 31.5. Hallitus on lähettänyt 14.3.2014 päivätyn ennakkokutsun, jolla on annettu alustava tieto kokouksesta. Kirje on lähetetty valtuutetuille, jäsenyhdistyksille, osastoille ja tilintarkastajille. Liiton sääntöjen 36 :n mukaan kutsu valtuuston varsinaiseen kokoukseen on toimitettava kirjallisesti viimeistään seitsemän (7) päivää ennen kokousta. Kokouskutsu on toimitettava valtuutetuille, jäsenyhdistyksille ja tilintarkastajille. Kokouskutsussa on mainittava käsiteltävät asiat. Kokouskutsu on lähetetty liiton toimistosta 5.5.2014. Kokouskutsu on toimitettu valtuutetuille, jäsenyhdistyksille ja tilintarkastajille. Kokouksen esityslista on lähetetty kokouskutsun liitteenä. Liiton sääntöjen 38 :n mukaan valtuusto on päätösvaltainen, kun sen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet valtuuston jäsenistä on läsnä. Suoritetaan nimenhuuto. Merkitään läsnä olleeksi ilmoittautuneet xx valtuutettua ja xx varaedustajaa. Tämän pöytäkirjan liitteenä on luettelo ilmoittautuneista valtuutetuista, varavaltuutetuista, opiskelijaedustajista sekä hallituksen ja liiton toimiston edustajista. Koska läsnä on yli puolet valtuuston jäsenistä, kokous todetaan yksimielisesti laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi Suomen Journalistiliiton valtuuston sääntömääräiseksi kevätkokoukseksi.
lista 1/2014 (11/10-14) 2(13) 1.3 listan ja työjärjestyksen hyväksyminen 1.4 Kahden sihteerin valitseminen 1.5 Kahden pöytäkirjantarkastajan valitseminen 1.6 Kahden ääntenlaskijan valitseminen 1.7 Valiokuntien asettaminen Puhe- ja läsnäolo-oikeus myönnetään Pirjo Munckille ja Kaija Plitille. Hyväksytään kokoukselle esityslista ja työjärjestys. Valitaan kokouksen sihteereiksi hallituksen esityksestä Marja Palmunen ja Valtteri Aaltonen. Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi.. ja. Valitaan ääntenlaskijoiksi. ja. 1.8 Pysyvät esteet Päätetään asettaa valiokuntia tarpeen mukaan kokouksen kuluessa. Olli Pellikka (RTTL) on jäänyt eläkkeelle, joten myönnetään Pellikalle ero valtuustosta. Pellikan tilalle valtuustoon nimetään Tiina Harpf (RTTL). Jukka Väyrynen (SFJ) on jäänyt eläkkeelle, joten myönnetään Väyryselle ero valtuustosta. Nimetään Väyrysen tilalle valtuustoon Anne Hyvönen. 1.9 Liiton nimenkirjoitus Myönnetään koulutusasiamies Nina Porralle liiton nimenkirjoitusoikeus työsuhteen keston ajaksi. Myönnetään esityksen mukaisesti. 2 Valtuuston kyselytunti 2.1 Valtuuston kyselytunti Puheenjohtajisto esittää kokouksessa ajankohdan valtuuston kyselytunnille.
lista 1/2014 (11/10-14) 3(13) 3 Järjestöasiat 3.1 Jäsenmaksun määrääminen liiton eläkeläisjäsenille ja Satakunnan journalistien asiaan liittyvä aloite Hallitus esittää valtuustolle, että kaikki Suomen Journalistiliiton jäsenet tulevat jäsenmaksun piiriin vuoden 2016 alusta. Tämän toteuttamiseksi hallitus esittää, että se valmistelee vuoden 2014 syysvaltuustolle tarvittavan sääntömuutosesityksen. Jäsenmaksun ulottaminen kaikkiin jäseniin tarkoittaa käytännössä sitä, että tällä hetkellä ainoa jäsenmaksusta vapaa ryhmä, eläkeläiset, tulevat myös jäsenmaksun piiriin. Jäsenmaksu eläkeläisille edellyttää sääntömuutosta. Hallitus esittää, että uudistus koskee kaikkia eläkeläisiä. Hallituksessa oli esillä myös vaihtoehto, jonka mukaan muutos koskisi vain tulevia eläkeläisiä eli 1.1.2016 ja sen jälkeen eläkkeelle jääviä. Enemmistö hallituksen jäsenistä kannatti äänin 8-4 uudistuksen ulottamista kaikkiin jäseniin. Hallitus esittää myös, että vapaajäsenyys astuu voimaan kaikkien jäsenten kohdalla, kun jäsen täyttää 75 vuotta. Hallituksen perustelut: Eläkeläisiä on liiton jäsenistä jo noin 3500, siis noin 23 prosenttia. Hallitus katsoo, että tulevaisuuden liitossa kaikkien jäsenten tulee maksaa jonkin suuruinen jäsenmaksu. Jäsenmaksuvapautus on jo aiemmin poistettu liiton vähävaraisilta jäseniltä eli työttömiltä, opiskelijoilta ja äitiys- tai hoitovapaalla olevilta jäseniltä. Eläkeläisten jäsenmaksun tulee olla matala, joten hallitus esittää eläkeläisten maksavan puolet kulloinkin käytössä olevasta alimmasta jäsenmaksusta. Tällä hetkellä alin jäsenmaksu on 12 euroa kuukaudessa, eläkeläiselle siis 6 euroa kuukaudessa, 72 euroa vuodessa. Hallitus tiedostaa, että kaikkien jäsenten saattamisella jäsenmaksun piiriin ei akuutisti paranneta eikä pelasteta liiton taloutta, mutta muutos tulee kuitenkin toteuttaa tulevaisuutta silmällä pitäen, koska eläkeläisten määrä kasvaa koko ajan. Jäsenmaksumuutoksen taloudellista tuottoa ei voida etukäteen arvioida tarkasti, koska ei tiedetä, kuinka moni eläkeläinen jäisi liiton jäseneksi. Siksi onkin olennaista, että ei juututa tarkastelemaan tätä muutosta akuuttien hyötyjen tai haittojen näkökulmasta. Liiton jäsenrakenne ei saa kehittyä siihen suuntaan, että yhä kasvava ryhmä liiton jäsenistä ei maksa lainkaan jäsenmaksua. Kyse on liiton tulevaisuuden rakentamisesta. Pidemmällä ajanjaksolla jäsenmaksun periminen kaikilta on tietenkin tuottavaa.
lista 1/2014 (11/10-14) 4(13) Hallitus toivoo, että asenneilmasto muuttuu niin, että jäsen on valmis eläkkeelläkin tukemaan liittoa ja tulevia sukupolvia pienellä jäsenmaksullaan, joka on suhteessa huomattavasti vähäisempi kuin työelämässä olevilla. Jäsenmaksua vastaan saa edelleenkin palveluja: jäsenkortin, lehden, tarvittaessa tes-neuvontaa ja mahdollisuuden osallistua liiton, yhdistysten ja toimitusosastojen tilaisuuksiin. Jäsenmaksun ulottamista kaikkiin jäseniin puoltaa toki myös se taloudellinen tosiasia, että liitossamme on käytännössä jouduttu ensi kertaa tilanteeseen, jossa jäsenmaksutuotto on kääntynyt laskuun. Jäsenmaksutuotolla ei pystytä enää rahoittamaan liiton toimintaa, vaan toimintaan on käytettävä sijoitustuottoja - siis syötävä säästöjä. Käytännön taustaselvityksiä: Hallitus asetti työryhmän selvittämään tämän sääntömuutoksen hyötyjä ja haittoja. Molempia on tarjolla juuri sillä hetkellä, kun muutos toteutuu. Työryhmä huomauttaa mahdollisesta imagotappiosta, jos kovin moni eläkeläinen jättää jäsenmaksunsa maksamatta. Liitto lähettää nykyisin joka toinen vuosi 3500 eläkeläiselle jäsenkortin tietämättä, kuinka moni sen oikeasti haluaa. Jos 6 euroa kuukaudessa liiton jäsenyydestä on liikaa, voidaan myös kysyä, onko näin edullisesta palvelusta luopuminen imagotappio. Niin ikään työryhmä muistuttaa, että jäsenmaksujen mahdollinen karhuaminen isolta eläkeläisryhmältä tuottaa ensimmäisenä vuonna kenties enemmän taloudellista tappiota kuin voittoa. Selvityksessä todetaan, että arviot nopeista hyödyistä tai haitoista ovat epävarmoja. Kaikkien eläkeläisten tullessa jäsenmaksun piiriin jäsenmaksulappu on ainakin ensimmäisellä kerralla lähetettävä kaikille 3500 eläkeläisjäsenelle. Ensimmäisenä vuonna perintäkustannukset voivat ylittää maksun tuoton, jos kovin moni eläkeläisistä päättää jättää jäsenmaksun maksamatta, mutta pitkän päälle jäsenmaksun tuotto on parempi, kun maksajia on suurempi joukko alusta alkaen. Jäsenmaksukertymä per vuosi, jos maksu ulotetaan kaikkiin eläkeläisiin, työryhmän selvitys: (Suluissa kertymä yhdistyspalautuksen jälkeen) Maksu 144 /vuosi Maksu 72 /vuosi Jos kaikki jatkavat jäseninä 504 000 (403 000 ) 252 000 (201 600 ) Jos puolet jatkaa jäsenenä 252 000 (201 600 ) 126 000 (100 800 ) Jos 20 % jatkaa jäsenenä 100 800 (80 640 ) 50 400 (40 320 )
lista 1/2014 (11/10-14) 5(13) Hallituksen esitys on Maksu 72 /vuosi. Vertailun vuoksi - kun Journalisti-lehti muutettiin eläkeläisille maksulliseksi (45 /vuosikerta), eläkeläistilaajien määrä on nyt noin 700 eli noin 20 prosenttia eläkeläisistä. Työryhmän vaihtoehtoinen selvitys, jäsenmaksukertymä ensimmäisenä vuonna, jos maksun piiriin tulevat vain uudet eläkeläiset: Eläkkeelle siirtyy noin 210 henkilöä/vuosi. Kertymä kasvaa vuosittain, koska suurin osa jäsenmaksun maksajista maksaa sitä seuraavinakin vuosina. (Suluissa kertymä yhdistyspalautuksen jälkeen) Maksu 144 /vuosi Maksu 72 /vuosi Jos kaikki jatkavat jäseninä 30 000 (24 000 ) 15 000 (12 000 ) Jos puolet jatkaa jäsenenä 15 000 (12 000 ) 7 500 (6000 ) Jos 20 % jatkaa jäsenenä 6 500 (5 200 ) 3 250 (2 600 ) Yhdistyspalautus: Yhdistyksille palautetaan osastopalautuksena 9 euroa/vuosi kaikista jäsenistä, myös eläkeläisistä (3500 x 9 = 31 500 ). Yhdistykset voivat käyttää nämä rahat esim. eläkeläistoimintaan. Jos eläkeläisillä olisi jäsenmaksu, yhdistykset saisivat myös osansa siitä (nykyisin 20 %). Jäsenedut: Jäsenmaksu takaisi eläkeläisille normaalit perusedut: jäsenkortin sekä lehden, tes-palveluja tarpeen mukaan sekä mahdollisuuden osallistua liiton ja yhdistysten tilaisuuksiin. Tes-palveluja eläkeläiset tarvitsevat vähän, mutta kuitenkin jonkin verran. Osa eläkeläisistä tekee yhä journalistista työtä ja on yhteydessä liiton tespäivystykseen. Yhdistykset eivät ole sinänsä velvollisia järjestämään toimintaa erityisesti eläkeläisille, koska SJL on ammattiliitto, jonka tehtävä on palvella työelämässä olevia jäseniään. Menettely: Kaikkien jäsenten saattaminen jäsenmaksun piiriin edellyttää sääntömuutosta ja sääntömuutos ¾ (kolmeneljäsosan) enemmistöä valtuustossa. Sääntömuutos on saatettavissa 2014 syysvaltuuston päätettäväksi. Tämän jälkeen sääntömuutos menee vielä yhdistysrekisterin tarkastettavaksi, joten tällaisella aikataululla järkevin ajankohta jäsenmaksupohjan laajentamisen voimaansaattamiselle on 1.1.2016. Valtuustolle jaetaan myös hallituksen asettaman työryhmän muistio. Muistiossa esille tuoduista akuuteista haitoista huolimatta hallitus katsoo, että jäsenmaksun ulottamisesta koskemaan kaikkia jäseniä ei tule luopua. Jäsenmaksupohjan laajentaminen on tärkein asia. Muutokset aiheuttavat useimmiten ärtymystä ryhmissä, joihin muutos kohdistuu. Jos pelätään kritiikkiä ja vastustusta, ei voida tehdä mitään tulevia sukupolvia tukevia muutoksia.
lista 1/2014 (11/10-14) 6(13) Lisäksi Satakunnan Journalistit ry on tehnyt kevätvaltuustolle seuraavan aloitteen: Satakunnan Journalistit ry:n 1. maaliskuuta Kankaanpäässä pidetty vuosikokous hyväksyi yksimielisesti Asta Matikaisen valtuustoaloitteen, jossa vastustetaan jyrkästi Journalistiliiton hallituksen kaavailuja esittää jäsenmaksuja myös liiton eläkeläisjäsenille. Tämä aloite on siis myös yhdistyksen kanta. Hallitus esittää valtuustolle, että 1. että Satakunnan Journalistien aloite hylätään. 2. että kaikki Suomen Journalistiliiton jäsenet tulevat jäsenmaksun piiriin vuoden 2016 alusta. Tämän toteuttamiseksi hallitus esittää, että se valmistelee vuoden 2014 syysvaltuustolle tarvittavan sääntömuutosesityksen. 3.2 Kevätvaltuuston varsinainen kokous/valtuuston ohjesääntö Valtuuston ohjesääntö on vahvistettu valtuuston kevätkokouksessa viimeksi vuonna 2010 ja sitä on noudatettu seuraavan valtuustokauden alusta eli vaihtokokouksesta 2010 alkaen. Sen jälkeen liiton sääntöjä on muutettu, mikä on vaikuttanut mm. pykälöintiin. Lisäksi ohjesäännössä mainitun valtuuston kertomuksen tilalle on tullut hallituksen kertomus liiton toiminnasta. Lisäksi ohjesääntöön on lisätty valtuuston aloitteen pohjalta hyväksymä muutos, jonka mukaan valtuutettua voi vaihtaa, jos kokous keskeytetään niin, että kokouksen ja jatkokokouksen välissä on vähintään yksi päivä." Nämä muutokset on tehty uuteen valtuuston ohjesääntöön, joka tulee voimaan vaihtokokouksen 2014 alusta. Hyväksytään. 3.3 Ohjesääntö opiskelijaedustuksesta valtuustossa Vuoden 2008 ylimääräinen liittokokous hyväksyi ohjesäännön opiskelijajäsenten edustuksesta valtuustossa. Sen jälkeen liitossa on luovuttu erityisestä opiskelijajäsenyydestä. Opiskelevat jäsenet ovat vaalikelpoisia yhdistysten valitsemiksi valtuutetuiksi siinä kuin muutkin jäsenet (eläkeläisiä lukuun ottamatta).
lista 1/2014 (11/10-14) 7(13) Järjestövaliokunnan käsityksen mukaan em. muutoksesta huolimatta on tarpeen varmistaa, että valtuustossa nuorten jäsenten ääni kuuluu riittävällä painoarvolla. Siksi järjestelmä halutaan säilyttää soveltuvin osin ennallaan. Erikseen opiskelijaedustajiksi valittavilla on siis valtuuston kokouksissa puhe-, esitys- ja aloiteoikeus, mutta ei äänestysoikeutta. Hyväksytään. 3.4 EPSYn aloite valtuuston koon rajoittamisesta Etelä-Pohjanmaan Sanomalehtimiehet on tehnyt valtuustolle seuraavan aloitteen: Journalistiliiton valtuuston koko vuonna 2014 alkavalle nelivuotiskaudelle kasvaa 72 jäsenestä 79 jäseneen. Lisäys johtuu liiton säännöistä, jossa määritellään tarkasti, kuinka monta valtuutettua kukin yhdistys saa jäsenmääränsä perusteella. Säännöissä on mainittu myös, että laskutoimituksissa käytetään kolmea desimaalia ja yleisiä pyöristyssääntöjä. Valtuutettujen määrän noususta hyötyvät ainoastaan suuret yhdistykset, joilla jo nyt on paljon valtuutettuja. Yksikään yhdistys, jolla on 1 tai 2 valtuutettua, ei saa yhtään valtuutettua enempää. Näin ollen päätösvalta valuu yhä enemmän suurille yhdistyksille. Valtuutettujen määrän kasvaessa kasvavat myös valtuuston kulut samaan aikaan, kun liiton jäsenmäärä ja etenkin maksavien jäsenten määrä koko ajan pienenee. Etelä-Pohjanmaan sanomalehtimiesyhdistyksen EPSY:n hallitus on huolestunut valtuuston koon kasvamisesta ja erityisesti suurten yhdistysten päätäntävallan kasvamisesta. EPSY:n hallitus esittää, että Journalistiliiton valtuuston kokoa rajoitetaan siten, että valtuustoon valitaan vuonna 2018 alkavaksi kaudeksi enintään 70 henkilöä, kuitenkin siten, että jokaisella yhdistyksellä on vähintään yksi valtuutettu. Tämä saattaa vaatia liiton nykyisissä säännöissä olevan ja valtuuston koon määräytymiseen vaikuttavan laskentatavan, kertoimen tai muun yksityiskohdan muuttamista. Jos näin on, EPSY:n hallitus esittää, että tarvittavaan sääntömuutokseen ryhdytään viivyttelemättä. EPSY:n hallituksen puolesta Pia Hunnakko, puheenjohtaja Anne Laurila, sihteeri
lista 1/2014 (11/10-14) 8(13) Hallituksen vastaus: Liiton valtuuston kokoonpano on määritelty liiton säännöissä. Valtuuston koko riippuu sekä ns. tavoiteluvusta että pyöristyksistä. Määrittelyssä käytetään uuden valtuuston aloitusvuotta edeltävän vuoden viimeisen päivän jäsenmääriä. Syksyllä valittavan uuden valtuuston koko kasvaa 72 valtuutetusta 79 valtuutettuun siksi, että pyöristykset osuvat tällä kertaa ylöspäin. Matematiikan sattumanvaraisuudesta kertoo sekin, että jos valtuuston koko olisi laskettu seuraavan päivän eli kuluvan vuoden ensimmäisen päivän luvuilla, se olisi pysynyt entisellään. Sääntöjä ei voida muuttaa enää tässä vaiheessa niin, että se vaikuttaisi jo syksyllä aloittavan valtuuston kokoonpanoon. Valtuuston koon pienentämisen tavoitteesta on keskustelu alustavasti hallituksessa ja mm. ensi kauden toimintaohjelmaa valmistelevassa työryhmässä. Jos keskustelut johtavat sääntömuutoksiin, ne vaikuttaisivat vasta seuraavan eli vuonna 2018 valittavan valtuuston kokoonpanoon. EPSY:n aloite on hallituksen mielestä tervetullut, koska keskusteluissa on pidetty nykyistäkin valtuustoa liian suurena. Kun liiton hallintoa uudistettiin vuonna 2006 mm. lopettamalla liittokokoukset, alun perin tavoitteena oli, että valtuuston tavoiteluku olisi ollut 50. Yhdistysten välisissä neuvotteluissa päädyttiin kuitenkin siihen, että tavoiteluvuksi tuli 70. Suurempaa valtuustoa on perusteltu sillä, että yhdistysten kokoerot näkyvät sen kokoonpanossa paremmin eli suhteellisuus paranee. Joka tapauksessahan jokaiselle jäsenyhdistykselle on taattu ainakin yksi paikka eli pienet yhdistykset ovat suhteellisesti yliedustettuja. Pienempää valtuustoa perustelisi mm. se, että isommilla yhdistyksillä on ollut paikoitellen jopa ongelmia saada ryhmänsä täysimääräisenä kokoon. Suuressa kokouksessa yksittäisen edustajan on ollut vaikea saada ääntään kuuluviin ja keskustelu on pitkälti jäänyt yhdistysten keskeisten edustajien varaan. Ongelmana on myös nähty, että keskustelun tapaan myös päätöksenteko on tosiasiallisesti siirtynyt ryhmäkokouksiin, vaikka tavoite oli nimenomaan nostaa valtuuston painoarvoa sekä keskustelussa että päätöksenteossa. On selvää, että pienemmästä valtuustosta aiheutuisi myös vähemmän kustannuksia. Valtuuston koon muuttamista on syytä harkita tarkoin eri näkökulmista. Uudella hallituksella ja valtuustolla on täysi vapaus määritellä valtuuston koko ja muut asiaan liittyvät tekijät.
lista 1/2014 (11/10-14) 9(13) Hallitus esittää valtuustolle, että aloite hyväksytään sikäli, että tavoite valtuuston koon pienentämisestä sisällytetään ensi valtuustokauden toimintaohjelmaan. 3.5 Uusi jäsenasiaohje Liiton jäsenedellytyksiä pohtinut työryhmä on laatinut uuden jäsenasiamuistion, jossa esitetään liiton jäsenrajojen väljentämistä (liitteenä). Muistiossa esitetään, että Journalistiliiton jäseneksi voidaan ottaa henkilö, jonka työ sisältää olennaisena osana journalistisia elementtejä, ja jonka työ on ammattimaista ja tuottaa siis taloudellista tulosta. Jäsenedellytysten tarkastamisesta luovutaan ja luotetaan hakijan omaan näkemykseen jäsenkelpoisuudestaan. Muistio on lähetetty tiedoksi yhdistyksille. Hyväksytään. 3.6 Sosiaaliohjesäännön lakkauttaminen SJL:n jäsenvaliokunta esitti, että liitto luopuisi sairauskuluavustuksesta ja hautausavustuksesta vuoden 2015 alusta. Suomen Journalistiliitto on maksanut vaikeuksiin joutuneille jäsenilleen sairauskuluavustuksia ja hautausavustuksia. Ne määritellään liiton valtuuston vuonna 2007 vahvistamassa sosiaaliohjesäännössä (LIITE). Avustusten enimmäismäärän on määritellyt vuosittain valtuusto talousarviokäsittelyn yhteydessä. Kuluvana vuonna talousarviossa on hautausavustuksiin varattu 3000 euroa ja sairauskuluavustuksiin 5000 euroa. Viime vuonna sairauskuluavustuksia maksettiin kolmelle jäsenelle yhteensä 2500 euroa ja hautausavustuksia kymmenelle jäsenelle yhteensä 4200 euroa. Hautausavustukseen ovat oikeutettuja ennen vuotta 1968 liittoon liittyneiden jäsenten kuolinpesät. Avustuskriteerit täyttyvät 361 henkilöllä (maaliskuussa 2014). Avustusta ei ole erityisemmin markkinoitu, joten sitä ei osata hakea. Valtuuston vuosittain vahvistamaa avustussummaa (420 euroa) ei ole muutettu moneen vuoteen. Sairauskuluavustus on nykyisin korkeintaan 1700 euroa henkilöä kohti enintään kolmena vuonna. Sillä ei korvata Kelan jo kertaalleen korvaamia menoja. Hakemuksiin liittyy erittäin henkilökohtaisia tietoja anojan terveydentilasta ja taloudesta. Tietosuojan takia niitä ei voi käsitellä esim. jäsenvaliokunnassa, vaan päätökset tekee pääsääntöisesti
lista 1/2014 (11/10-14)10(13) liiton jäsenrekisterin henkilöstö. Samasta syystä hakemuksista ei ole enää pyydetty lausuntoa jäsenyhdistykseltä. tä varten hakijan on toimitettava liittoon kuitteja, lääkärintodistuksia, Kelan päätöksiä ja alkuperäisiä reseptejä, mikä on entisestään vaikeutunut sähköisten reseptien myötä. Hakemukset ovat harvoin sellaisia, että niiden perusteella ei tarvitsisi pyytää lisätietoja. Tähän vaikuttaa myös se, että hakijoiden kyky hakemuksen laatimiseen on sairauden takia usein heikentynyt. Hakemuksia käsitellessään liiton jäsenrekisterin henkilökunta joutuu ottamaan kantaa asioihin, jotka kuuluisivat enemmänkin sosiaaliviranomaisille. Hakemuksissa on aina kysymys henkilökohtaisista katastrofeista. Vaikka avustus myönnettäisiin, se on enimmilläänkin vain vähäinen suhteessa hakijan kokonaistilanteeseen. Avustuksista ei ole toimitettu ennakonpidätyksiä. On odotettavissa, että verottajan mielestä suoraan jäsenelle maksettava avustus on verotettavaa tuloa. Mikäli avustuksista vähennetään verot, niiden taloudellinen merkitys vähenee entisestään Päätetään esittää valtuustolle sosiaaliohjesäännön lakkauttamista. 3.7 Free-ansiomenetyskorvaus Vuoden 2013 syysvaltuustossa esitettiin freeansionmenetyskorvauksen maksuperusteiden uudistamista. Freeneuvottelukunta on selvittänyt nykyisen ansionmenetyskorvauksen muutostarpeita. Free-neuvottelukunnan tekemää valmistelutyötä käsiteltiin liiton hallituksen kokouksessa 29.4. Neuvottelukunnassa käsitellyllä mallilla on muun muassa merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, joita on vielä selvitettävä. Asian jatkovalmistelu on syytä keskittää järjestövaliokuntaan, joka järjestötoiminnan korvausohjesäännön uudistamisen yhteydessä ottaa huomioon myös free-neuvottelukunnan taustatyön. Uusi korvausohjesääntö esitellään vuoden 2014 syysvaltuustossa. Merkitään tiedoksi. 4. Edunvalvonta ja tekijänoikeus 4.1 Valtuutus työehtosopimusten hyväksymiseen Valtuusto valtuuttaa hallituksen hyväksymään ennen valtuuston seuraavaa sääntömääräistä kokousta mahdollisesti solmittavat uudet työehtosopimukset tai olevien sopimusten tarkistukset.
lista 1/2014 (11/10-14)11(13) 4.2 Työmarkkinaraportti Kokouksessa jaetaan työmarkkinaraportti. Raportin yhteydessä kerrotaan lehdistön työehtoneuvotteluihin valmistautumisesta. Arto Nieminen esittelee. Merkitään raportti tiedoksi. 5. Koulutus ja työelämä 5.1 PJY:n ja Pirkanmaan Pientoimitusosaston aloite TAKOkoulutuksesta Hallituksen vastaus: PJY ja PiPi ovat tehneet valtuustolle seuraavan aloitteen: Onko TAKO jäämässä kuolleeksi kirjaimeksi työehtosopimuksessa? Työntekijällä on oikeus keskimäärin kahden päivän koulutusaikaan vuodessa työsuhteen alusta lukien. Näin lukee SJL:n ja VKL:n välisen työehtosopimuksen sivulla 58. Herää kysymys, kuinka monessa toimituksessa koulutusta suunnitellaan aktiivisesti ja koulutukseen myös pääsee. Vai onko yritysten taloudellinen ahdinko muuttamassa tämän työehtosopimukseen aikanaan saadun tärkeän kohdan kuolleeksi kirjaimeksi, koska koulutukseen ei uskalleta/jakseta/välitetä hakeutua työtahdin yhä kiristyessä ja yt-neuvottelujen painaessa päälle? Kuitenkin journalisti tarvitsee työkalujensa teroitusta säännöllisesti, ja tähän tulisi päinvastoin kannustaa. Esitämme, että liitto selvittää, miten jäsenet ovat käyttäneet TAKOoikeuttaan kolmen viime vuoden aikana. Niin ikään esitämme, että koulutusoikeus ja selvitystyön tulokset otetaan avoimesti puheenaiheeksi liiton eri tasoilla, koulutusoikeutta markkinoidaan näkyvästi ja lisäksi esitellään toimivia malleja omaehtoiseen koulutukseen, jotteivät koulutuspäivät kulu vain talojen omaan välinekoulutukseen. Välinekoulutuskin on tarpeellista, mutta antoisampaa saattaisi olla lähtö ihan muualle. Eri lehtitaloissa ja yksittäisissä toimituksissa tulkitaan TAKOkouluttautumisoikeutta eri tavoilla. Liiton tiedossa on, että osassa lehtiä oikeus toteutuu hyvin, kun toisissa koulutuspäiviä voi käyttää vain sattumanvaraisesti. Täsmällistä numeroilla esitettävää kuvaa asiasta ei ole, mutta arviona voi esittää, etteivät läheskään kaikki
lista 1/2014 (11/10-14)12(13) jäsenet ole pystyneet käyttämään koulutusoikeuttaan täysimääräisesti. Journalistien ammatillisen osaamisen säännöllinen päivittäminen on erityisen merkittävää nykyisen mediamurroksen aikana. PJY ja PiPi ovatkin kiinnittäneet huomiota olennaiseen asiaan. Liiton on syytä selvittää lehdistön TAKO-tilanne ja kustannustoimittajien KAKOtilanne ja levittää jäsenten keskuuteen tietoa oikeudesta koulutuspäiviin. Hallitus esittää valtuustolle, että hyväksytään aloite ja selvitetään, missä määrin jäsenet ovat käyttäneet TAKO-ja KAKO-oikeuttaan. Viimeksi asiaa on selvitetty kattavasti vuonna 2007. Selvityksen lisäksi ryhdytään toimiin koulutuksen saattamiseksi tasolle, joka on kirjattu työehtosopimukseen. 6 Edellisen vuoden toiminta ja talous 6.1 Kertomus liiton toiminnasta ja taloudesta vuodelta 2013 listan liitteenä jaetaan hallituksen esitys liiton toiminta- ja vuosikertomukseksi vuodelta 2013. Hyväksytään toiminta- ja vuosikertomus 2013. 6.2 Tuloslaskelma 1.1. 31.12.2013 ja tase 31.12.2013 listan liitteenä jaetaan tuloslaskelma 1.1. 31.12.2013 ja tase 31.12.2013. Hyväksytään tuloslaskelma ja tase. 6.3 Tilintarkastajien lausunto Tilintarkastuskertomus sisältyy toiminta- ja vuosikertomukseen. Hyväksytään tilintarkastajien lausunto. 6.4 Tilinpäätöksen vahvistaminen Vahvistetaan tilinpäätös. 6.5 Vastuuvapauden myöntäminen
lista 1/2014 (11/10-14)13(13) 6.6 Vuoden 2015 talousarvion evästyskeskustelu Valtuusto käy keskustelun vuoden 2015 toiminnasta ja taloudesta seuraavan talousarvion suunnittelussa huomioon otettavaksi. Merkitään tiedoksi. 7. Viestintäpolitiikka ja journalismi 7.1 Vaikuttaminen eduskuntavaaleihin ja EU-vaaleihin Syysvaltuusto 2013 päätti, että kevätvaltuustossa käsitellään Journalistiliiton eduskuntavaalitavoitteita. Lisäksi päätettiin, että jokaisessa valtuuston kokouksessa käsitellään viestintäpoliittinen raportti. Pöytäjakeluun tulee liiton puolueille lähettämä eduskuntavaalimateriaali. Liitteenä on EU-vaaliehdokkaille lähetetty materiaali, jossa on yhdistetty kansallisia tavoitteita Euroopan Journalistiliiton tavoitteisiin. Tämän lisäksi valtuustolle kerrotaan liiton tekemästä vaikuttamistyöstä kuluvan kevään aikana, ja kuullaan selvitys maan hallituksen kehysriihessä päättämästä kaupallisen median innovaatiotuesta. Merkitään tiedoksi. 8. Tiedonannot ja kokouksen päättäminen 8.1 Muut asiat 8.2 Kokouksen päättäminen