Laatutyön menetelmät ete ätja vaikuttavuus uus metsänhoidossa Ville Kankaanhuhta Kajaani 18.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011
Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus tkim ja kehittämisverkostoerkosto http://www.metla.fi/metinfo/metsanhoitopalvelut/ Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Metla Opiskelijat Mikkelin AMK MP -yritys(2) Savon ammattija aikuisopisto, Toivala MP -yritys(1) Verkosto MP -yritys (3) MP -yritys(4) Opiskelijat MP -yritys (6) MP -yritys (5) MP -yritys (7)
Laadun hallinnan ja omavalvonnan peruselementit (esim. Shewhart 1931, Juran 1951, Deming 1986, 1994, Juran & Gryna 1988, Gitlow 2001) Jatkuva kehittäminen PDCA (ks. kuva): Systeeminäkökulma Toimintojen/työlajien ketjut, eli prosessit Koko ketjun tarkastelu Tilastollisen vaihtelun hallinta Mistä syystä tulokset vaihtelevat, ja kuinka paljon? Psykologia Johdon tuki Eietsitä syyllisiä Ryhmätyö Päätösvalta ja vastuu omasta työstä. Act = Paranna Mitä on tehtävä toiminnan edelleen parantamiseksi? Check = Arvioi/Tarkista Mihin tulokseen päädyitte? (esim. omavalvontamittaukset ja inventoinnit) Plan = Suunnittele Määrittele päämääräsi: (esim. hyvä metsänuudistamistulos) sekä tavoitteesi työlajeittain. Do = Toteuta/Tee Esittele tavoitteet sekä keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimi suunnitelmasi mukaan.
Metsänhoitopalvelut muodostuvat työvaiheiden (työlajien) ketjuista Työvaiheet rakentuvat syötetietojen ja materiaalien arvioinnista, määritellyistä toimintatavoista (toimintaohjeista), työn toteutuksesta (toiminnasta) sekä toiminnan arvioinnista: omavalvontamittaukset! Syötteen Toimintaohjeet Toiminta Arviointi Arviointi (Mitä, Miten ) (Toteutus) Syöte Esimerkkejä: Esimerkkejä: Esimerkkejä: Mittaukset: Tulos Kasvupaikka Menetelmä Muokkaus Istutuspaikat Maalaji Puulaji(t) Istutustyö Kasvatettava Tuhoriski Istutuspaikka Raivaussa- puusto Tavoitetiheys hatyö Tarkistuslistat (Esim. Kankaanhuhta ym. 2009. Quality management of forest regeneration service processes. In: Forest regeneration: ecology, management and economics)
Metsänhoitopalvelujen laadun hallinta oikeat valinnat ja toteutuksen omavalvonta Metsänuudistamisen palveluprosessi T Työvaiheet/aliprosessit: U Markkinointi Maanmuok- Viljely- Viljelytyö y L kaus materiaali O Menetelmän Menetelmän Valinta & ajoitus Ajoitus S valinta: valinta Toimitusketju Taimi/siemenmäärä - Kasvupaikka Omavalvonta Taimihuolto Omavalvonta (toteu- - Maalaji (määrä & laatu) Tarkistuslistat tus & huolellisuus) Taimikonhoitopalvelut: Heinän- Taimikon torjunta t harvennus Tulos Bioenergian ensiharkorjuu vennuk- Varhais- sessa perkaus Nuoren metsän kunnostus
Metsänuudistamisen laadun hallinta http://www.metla.fi/metinfo/taimitieto/julkaisut/metsanuudistaminen.htm (Kankaanhuhta ym. 2009. Silva Fennica 43(1): 51 70)
Metsänuudistamisen laadun kehittämistyö metsänhoitoyhdistyksissä hdi t i ä v. 2000 2006 2006 Palautetilaisuudet: 250 Esittelymateriaali 200 150 tuloksista 100 50 Tietokantaohjelma 0 tulosten analysointiin Metsäkeskuskohtaiset laatupäivät Laatujohtamisen ja laatutyön perusteet Syventävät kehittämispäivät Teemapäiviä, esim. maanmuokkaukseen liittyen. Väärä maalaji kylvölle Kivisyys Menetelmän markkinointi metsänomistajalle Pinta-ala, ha 300 56 % Esimerkkiyhdistys: uudistamisketjujen osuus ja onnistuminen (yht. 617 ha) 43 % Männyn istutus Männyn kylvö Kuusen istutus Männyn luontainen uudistaminen Hyviä taimikoita Liian rehevä kasvupaikka Vähäinen siemenmäärä 60 % 45 % 100 % 53 % Sopimaton ajoitus Liian myöhään Kuiva kevät Harvoja taimikoita Ylivuotinen muokkaus Laitevika Siemenen säilytys Kylvötyö Kuusen luontainen uudistaminen Rauduskoivun istutus Männyn kylvön epäonnistuminen Act = Paranna Mitä on tehtävä toiminnan edelleen parantamiseksi? Check = Arvioi/Tarkista Mihin tulokseen päädyitte? (esim. omavalvontamittaukset ja inventoinnit) Plan = Suunnittele Määrittele päämääräsi: (esim. hyvä metsänuudistamistulos) sekä tavoitteesi työlajeittain. Do = Toteuta/Tee Esittele tavoitteet sekä keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimi i suunnitelmasi i mukaan.
Laadun kehittämistyön (2000 2006) vaikuttavuus postikyselyt keväällä 2006 ja syksyllä 2007 Vaikuttavuuden mittauksen viitekehyksenä khk käytettiin seitsemäntasoista viitekehystä (Kirkpatrick 1976, Bennett 1975, 1976): 1) Lopputulosten paraneminen metsässä uudistamistulokset ko. alueella (tätä ei pystytty tässä tutkimuksessa mittaamaan.) 2) Käytöksen muuttuminen uudistamistoiminnan ja resurssien muutos. 3) Tietojen, taitojen ja asenteiden muutos. 4) Osallistujien reaktiot t ja tiedon tarpeiden muutos. Lisäksi kolme alempaa tasoa mitata koulutukseen/ekstensioon käytettyjä panostuksia. (Kankaanhuhta ym. 2010. Silva Fennica 44(2): 341 361)
Inventointien ja laatutyön perusteella havaitut syyt heikkoihin uudistamistuloksiin Laatutyöhön osallistuneet kertoivat kyselyissä, mitä johtopäätöksiä he olivat tehneet analysoidun palautteen perusteella. Yleisimmät syyt huonoihin uudistamistuloksiin olivat : väärä muokkausmenetelmä kuusen viljelyssä, männyn viljely liian reheville kasvupaikoille, liian alhaiset muokkaus ja istutustiheydet ja liian pieni taimityyppi kuusen istutuksissa.
Uudistamistoiminnan ja resurssien muutokset maanmuokkaus Ki Kaivurimuokkaajien i määrä ä oli lisääntynyt t laatutyöhön t osallistuneissa yhdistyksissä 16 % enemmän. Ki Kaivurimuokkaajat i jtolivat hankkineet 23 % enemmän uutta välineistöä, esim. kauhoja. Laikkumätästyksen käyttö kuusen uudistamisessa oli yleistynyt eniten. Maanmuokkaus Osuus, % 60 menetelmien osuuksien 50 40 30 20 10 kehitys (Metinfo, Tilas topalvelu, 16.8.2010): Muokkausmenetelmien osuudet laadun hallinnassa mukana olleissa metsäkeskuksissa 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Laikutus Äestys Mätästys Vuosi
Uudistamistoiminnan muutokset laatutyöhön osallistuneiden keskuudessa Osallistuneet käyttivät 11 % enemmän 1,5 v. ja sitä vanhempia kuusen taimia, ja heidän alaisuudessaan toimivat istuttajat olivat osallistuneet 14 % useammin istutuskoulutukseen. Istutus ja muokkaustiheyden omavalvontaa oli otettu käyttöön 10 % enemmän. Metsänviljelymenetelmien osuudet laadunhal- Metsänviljelymenetelmien osuuksien kehitys (Metinfo, Tilastopalvelu, 16.8.2010): Osuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 linnassa mukana olleissa metsäkeskuksissa 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Mäky Muut ky. Mäis Kuis Muut is. Vuosi
Kokemuksia metsänuudistamisen laadun hallinnan vaikuttavuudesta kyselytutkimusten perusteella Omavalvontamittausten t hyödyntäminen korostui etenkin niissä laatutyöhön osallistuneissa yhdistyksissä, joiden istuttajat olivat osallistuneet istutuskoulutukseen. Laatutyöhön osallistuneet toimijat olivat vertailuryhmäänsä kiinnostuneempia saamaan laadun hallinnan inventoinneista i i palautetta toimintansa kehittämiseen myös jatkossa.
Laatutyön vaikutus uudistamistulokseen kuusen istutus (3 v. taimikot, Pohjois Savo) Uudistamistulos 2001 2006 (2951 ha) Uudistamistulos 2011 (332 ha) Pinta-a alaosuus, % 40 30 20 10 0 0-399 400-799 800-1200- 1600-2000- 1199 1599 1999 Kasvatettavien havupuiden keskitiheys kpl/ha Keskitiheyden 1600 havupuuta /ha täyttävien taimikoiden osuus 53 %. Keskitiheyden 1600 havupuuta /ha täyttävien taimikoiden osuus 67 %.
Laatutyön vaikutus uudistamistulokseen männyn kylvö (4 v. taimikot, Etelä Pohjanmaa) Uudistamistulos 2001 2006 (2511 ha) Uudistamistulos 2011 (172 ha) Keskitiheyden 3000 mäntyä /ha täyttävien taimikoiden osuus 44 %. Keskitiheyden 3000 mäntyä /ha täyttävien taimikoiden osuus 77 %.
Taimikonhoidon omavalvonta Mitattu palaute laatutyöhön Ennakkohinnoittelu ja ajoitus Metsäsuunnittelutietojen päivitys ICT ja lisäarvopalvelut
Huomioitavia seikkoja laatutyön menetelmien käyttöönotossa: ristiriitojen ennakoiminen! Työvälineet ja toimintamallit: omavalvonta Kohde: Tulos: Metsuri tai Metsänhoitopalvelut HYVÄT NUORET koneenkul- METSÄT jettaja Metsänomistaja Hyöty yhteiskunnalle Säännöt: Työnjako: Palvelusopimus Yhteisö: Palveluntarjoajan Lait ja asetukset Palveluntarjoajat, metsäyhtiöt, sisäinen MH -suositukset Metsäkeskukset, viranomaiset, Verkostokumppanien Sertifiointi Etujärjestöt, kansalaiset välinen
Laatutyö metsänhoitopalvelujen kehittämisessä yhteenveto Päämääränämetsänomistajanmahdollisimman metsänomistajan mahdollisimman suuri tyytyväisyys pitkällä jänteellä. ( Metsäammattilainen on tervetullut taloon toistekin ) Toimintaa kehitetään aktiivisesti ratkaisemalla merkittävimpiä pullonkauloja ja ristiriitoja yksi kerrallaan pienin askelin. Selkeä tavoitteenasettelu ja mittauksiin perustuva palaute työntekijöille on jatkuvan kehittämisen ensisijainen vaatimus. Työntekijät osallistuvat laatutyöhön ja ottavat vastuuta toiminnan kehittämisestä ( keskitytään ratkaisemaan ongelmia, ei etsimään syyllisiä ). Aktiivinen ja analyyttinen kehitystyö mahdollistaa j yy y y organisaation kilpailukyvyn säilyttämisen ja parantamisen muuttuvassa toimintaympäristössä.
Kiitos