KIRJALLINEN KYSYMYS 77/2012 vp Työikäisten muistisairaiden huomioiminen Eduskunnan puhemiehelle Suomessa arvioidaan olevan noin 70 000 100 000 Alzheimerin tautia sairastavaa potilasta. Pääasiassa Alzheimerin tauti on iäkkäiden ihmisten sairaus, mutta työikäisten Alzheimerin tautia sairastavien potilaiden määrä kasvaa myös Suomessa. Työikäisiä Alzheimerin tautia sairastavia potilaita on Suomessa noin 7 000 10 000. Muistisairauksista puhutaan valtakunnallisella tasolla paljon. Keskustelun lomassa työikäiset muistisairaat jäävät usein syrjään, sillä tutkimuksia heidän tilanteestaan tai palvelujensa tarpeesta ei Suomessa ole juurikaan tehty. Työikäisten muistisairaiden kuntoutuksen ja palvelujen kehittämisen tarve on kuitenkin ilmeistä, sillä toimintakyvyn ylläpitäminen on yksi peruspilari muistisairaan elämänlaadun ylläpitämisessä. Ikäihmisten palvelujen laatusuositus on suunnattu 65 vuotta täyttäneiden ja siitä vanhempien hyvinvoinnin ja terveyden sekä palvelujen laadun parantamiseen. Tulevassa vanhuslaissa lain piiriin kuuluvien ikärajaa on kaavailtu tästäkin nostettavan. Tämä on huolestuttavaa, sillä jokaisella muistisairaalla iästä huolimatta on oikeus hyvään hoito- ja palveluketjuun. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mikä on hallituksen näkemys työikäisten muistisairaiden hoito- ja palveluketjun tilanteesta ja saatavuudesta tällä hetkellä ja mitä hallitus aikoo tehdä, jotta työikäisten muistisairaiden palvelujen tarve mm. kuntoutuksen osalta tulee huomioiduksi myös tulevassa vanhuslaissa? Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2012 Arja Juvonen /ps Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Arja Juvosen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 77/2012 vp: Mikä on hallituksen näkemys työikäisten muistisairaiden hoito- ja palveluketjun tilanteesta ja saatavuudesta tällä hetkellä ja mitä hallitus aikoo tehdä, jotta työikäisten muistisairaiden palvelujen tarve mm. kuntoutuksen osalta tulee huomioiduksi myös tulevassa vanhuslaissa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kysyjä tarttuu tärkeään asiaan. Suomessa joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa muistioireita. Jopa 120 000 henkilöllä muisti ja muu tiedonkäsittelytoiminto on lievästi heikentynyt. Tähän vaikuttaa osaltaan mm. työn kuormittavuus ja kiire, jotka pitkittyessään voivat aiheuttaa muistioireita ja keskittymiskyvyttömyyttä. Uusia vaikeampia muistisairaustapauksia ilmaantuu vähintään 13 000 vuosittain. Etenevä muistisairaus on 7 000 10 000 työikäisellä suomalaisella. Muistisairauksien oireet ja hoito ovat pääosin samanlaisia iästä riippumatta. Työikäiset muistisairaat kohtaavat moniin iäkkäisiin muistisairaisiin verrattuna erilaisia haasteita arjessaan. Eläköityminen suunniteltua aiemmin, työssäkäyvän puolison työssäkäyntimahdollisuuksien mahdollinen kaventuminen ja kouluikäisten tai aikuistumassa olevien lasten tuen tarve ovat esimerkkejä näistä. Vaikka lähivuosina ei ole tiedossa uutta, parantavaa lääkehoitoa muistisairauksiin, on Suomessa kuitenkin hyvät valmiudet vastata eriikäisten ihmisten muistisairauksista aiheutuviin palvelutarpeisiin. Aivoterveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy ovat keskeisiä toimia kaiken ikäisillä. Muistisairauksien ilmaantumiseen voidaan vaikuttaa jo lapsuudesta alkaen ehkäisemällä tunnettuja vaaratekijöitä, joita ovat ylipaino, korkea verenpaine, korkea kolesteroli ja diabetes; näitä kaikkia voidaan ehkäistä ja hoitaa tehokkaasti, mikäli ne todetaan varhain. Liikunta, terveellinen ravinto, päihteiden käytön vähentäminen ja välttäminen sekä henkinen vireys suojaavat muistisairauksilta. Aivoterveyden edistämisen ohella erityisen tärkeää on tunnistaa muistioireiden syy ajoissa ja ohjata muistioireinen ihminen asianmukaisiin tutkimuksiin. Perusterveydenhuollolla ja työterveyshuollolla on keskeinen rooli muistioireiden tunnistamisessa ja tutkimuksiin ohjaamisessa. Käytettävissä on tuore Käypä hoito -suositus muistisairauksista, joka ohjaa ammattilaisia diagnostiikan, kokonaisvaltaisen hoidon ja kuntoutuksen toteuttamiseksi. Eri ikäisten muistisairaiden ihmisten hoidon ja palvelujen turvaaminen on merkittävä kansanterveydellinen ja -taloudellinen haaste, johon varautumista voidaan parantaa. Varautumisen tueksi on sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa työryhmässä valmisteltu kansallinen muistiohjelma, joka julkistetaan kuluvana keväänä. Ohjelmassa on asetettu tavoitteita ja esitetään toimenpide-ehdotuksia varautumisen tueksi eri-ikäisten muistisairaiden ihmisten tarpeita huomioon ottaen. Iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaamista koskevan lain valmistelun tueksi on asetettu ohjausryhmä. Muistisairai- 2
Ministerin vastaus KK 77/2012 vp Arja Juvonen /ps den ihmisten tarpeet ovat olleet ohjausryhmän asialistalla. Myös kysyjän viittaaman ikärajan säätäminen palveluntarvitsijan asemaa turvaavasta näkökulmasta on huomioitu, kuten myös palveluketjun toimivuuden tärkeys. Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 2012 Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 77/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Arja Juvonen /saf: Vad anser regeringen om nuläget och den nuvarande tillgången när det gäller vård- och servicekedjan för minnessjuka och vad tänker regeringen göra för att behovet av service, bl.a. rehabilitering, bland minnessjuka i arbetsför ålder ska beaktas även i den nya äldreomsorgslagen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Frågeställaren ingriper en viktig fråga. I Finland uppger var femte person i arbetsför ålder och var tredje som fyllt 65 år att de har minnessymtom. Hos hela 120 000 personer är minnet eller någon annan funktion för hantering av information lindrigt försämrat eller lindrigt nedsatt. En bidragande orsak till detta är utdragen arbetsbelastning och utdragen brådska som kan orsaka minnessymtom och förlorad koncentrationsförmåga. Årligen upptäcks det minst 13 000 nya fall av allvarligare minnessjukdom. Bland finländare i arbetsför ålder finns det 7 000 10 000 som lider av framskridande minnessjukdom. Symptomen vid och vården och behandlingen av minnessjukdomar är till övervägande del likadana oavsett åldern. Minnessjuka i arbetsför ålder konfronteras i sin vardag med utmaningar som är annorlunda än utmaningarna för många äldre minnessjuka. Som exempel kan nämnas pensionering tidigare än planerat, eventuella knappare möjligheter att arbete för en yrkesverksam make eller maka samt behov av stöd från barn i skolåldern eller barn som håller på att bli vuxna. Även om man inte vet om någon ny, läkande medicinering för de närmaste åren har man i Finland trots allt god beredskap att bemöta servicebehov till följd av minnessjukdomar hos personer i olika åldrar. Främjande av hjärnhälsa och förebyggande åtgärder är viktiga för personer i alla åldrar. Man kan börja påverka förekomsten av minnessjukdomar redan i barndomen genom att förebygga kända riskfaktorer, såsom övervikt, högt blodtryck, högt kolesterolvärde och diabetes. Alla dessa kan förebyggas och behandlas effektivt, om de konstateras i ett tidigt skede. Motion, hälsosam kost, minskad användning och undvikande av berusningsmedel samt mental vitalitet skyddar mot minnessjukdomar. Vid sidan om att främja hjärnhälsan är det speciellt viktigt att identifiera orsaken till minnessymtom i tid och hänvisa en person med minnessymtom till lämpliga undersökningar. Primärvården och företagshälsovården spelar en viktig roll när det gäller att identifiera minnessymtom och hänvisa till undersökningar. Det finns en färsk rekommendation om god medicinsk praxis som gäller minnessjukdomar. Där får yrkesutbildade vägledning i diagnostisering, holistisk vård och rehabilitering. Säkerställande av vård och service för minnessjuka i olika åldrar är en viktig utmaning för folkhälsan och samhällsekonomin. Det är möjligt att förbättra beredskapen för detta. Till stöd för beredskapen har en arbetsgrupp tillsatt vid socialoch hälsovårdsministeriet utarbetat ett nationellt minnesprogram, som kommer att offentliggöras under våren. I programmet uppställs mål och fö- 4
Ministerns svar KK 77/2012 vp Arja Juvonen /ps reslås åtgärder för att stödja beredskapen med hänsyn till behoven hos minnessjuka i olika åldrar. Det har tillsatts en styrgrupp för att stödja beredningen av lagen om tryggande av tillgången till social- och hälsovårdstjänster för äldre. Minnessjukas behov har funnits på styrgruppens agenda. Också reglerandet av åldersgränsen som frågeställaren hänvisar till har tagits I beaktande ur synvinkeln att säkerställa serviceanvändarens ställning, så som också vikten av att servicekedjan fungerar. Helsingfors den 9 mars 2012 Omsorgsminister Maria Guzenina-Richardson 5