VAASAN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Vaasan opetusterveyskeskus Yleissuunnitelma Raimo Isoaho, Birgitta Majors & Markku Sirviö 2012
Taitto: Antti Tarponen, Turun yliopisto
SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...5 2. OPETUSTERVEYSKESKUKSEN TEHTÄVÄT...8 2.1 Lääketieteen opetus...8 2.1.1 Lääketieteen perusopetus...8 2.1.2 Yleislääketieteen erityiskoulutus...21 2.1.3 Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutus...23 2.1.4 Tieteellinen jatkokoulutus...25 2.1.5 Lääkärin mahdolliset urapolut...26 2.2 Hammaslääketieteen opetus...27 2.2.1 Hammaslääketieteen perusopetus...27 2.2.2 Erikoishammaslääkärikoulutus...31 2.2.3 Tieteellinen jatkokoulutus...32 2.2.4 Hammaslääkärin mahdolliset urapolut...32 2.2.5 Suomen hammashuollon tulevaisuuden haasteet...33 2.3 Moniammatillinen opetus...34 2.3.1 Moniammatillisen opetuksen tarve...34 2.3.2 Moniammatilliset koulutusohjelmat...35 2.3.3 Moniammatillinen tiimityö...37 2.4 Täydennyskoulutus...38 2.4.1 Lääkäreiden ja hammaslääkäreiden täydennyskoulutus...39 2.4.2 Terveyskeskusten toimipaikkakoulutus...40 2.5 Terveystieteellinen tutkimus...43 2.5.1 Tutkimushankkeet...43 2.5.2 Pohjanmaan terveystieteiden päivät...45 2.5.3 Terveystieteellinen kirjasto ja tutkijakoulu...45 2.6 Yhteistyö...45 2.6.1 Erikoissairaanhoito...45 2.6.2 Ammatilliset oppilaitokset...46 2.6.3 Kotimaiset yliopistot...46 2.7 Kansainvälisyys...46 2.7.1 Yhteistyö ulkomaisten yliopistojen kanssa...46 2.8 Arviointi ja laatu...47 2.8.1 Perehdytys...47 2.8.2 Opetuksen arviointi...47
2.8.3 Laatukriteerit...48 3. HENKILÖSTÖ...49 3.1 Opetusterveyskeskuksen henkilöstö...49 3.2 Kouluttajien pätevyys...49 3.3 Opetushenkilökunta...51 4. TILAT JA VARUSTEET...54 4.1 Opetusterveyskeskuksen sijainti...54 4.2 Opetusterveyskeskuksen tilat ja varusteet...54 5. OPISKELIJOIDEN ASUMINEN...57 5.1 Asunnot...57 5.2 Matkakustannukset...57 6. JOHTOPÄÄTÖKSET...58 7. LÄHTEET...59 8. LIITTEET...62 Liite 1. Turun yliopiston lääketieteen ja hammaslääketieteen peruskoulutuksen kliinisen opetuksen järjestäminen Vaasan sosiaali- ja terveystoimessa...63 Liite 2. Senioriväestö 1975-2030, toteutunut kehitys vuoteen 2011...71 Liite 3. Vaasan väestö alueittain iän ja kielen mukaan 31.12.2011...72 Liite 4. Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon rakenne 2011-2012...73 Liite 5. Terveyskeskusjaksojen oppimistavoitteet yleislääketieteen erityiskoulutuksessa ja saman oppiaineen erikoislääkärikoulutuksessa...75 Liite 6. Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon rakenne 2011-2012...76
1. JOHDANTO Tämä on Vaasan opetusterveyskeskuksen ensimmäinen yleissuunnitelma. Tavoitteena on ollut laatia kokonaisnäkemys siitä, mitä opetusterveyskeskuksen idea pitää sisällään. Opetusterveyskeskuksen suunnittelussa on kyse kahden tahon intressistä, Vaasan kaupungin ja Turun yliopiston. Vaasan kaupungin osalta tavoitteena on varmistaa kaupungin perusterveydenhuollon korkea taso tulevaisuudessa. Tällä hetkellä on nähtävissä voimakkaita yhteiskunnallisia muutoksia itse terveydenhuollon sisällä, julkisessa hallinnossa, taloudellisissa edellytyksissä tuottaa kansalaisille peruspalveluja, väestön ikärakenteen muutoksessa sekä julkisessa rahoituspohjassa. Yksityinen sektori on voimistunut viime vuosina. Tulevaisuudessa Suomen eri alueet ovat kilpailutilanteessa toisiinsa nähden mitä tulee talouteen, tulevaisuuden näkymiin sekä osaavan työvoiman rekrytointiin. Vaasan kaupungilla on luonnollinen intressi varmistaa, että sen terveydenhuoltoon saadaan osaavia henkilöitä myös tulevaisuudessa. Henkilöstön tiedon ja taidon ylläpitäminen ja kehittäminen on myös vaativa haaste. Turun yliopiston osalta kyse on laadukkaan opetuksen varmistamisesta tulevaisuuden lääkäreille ja hammaslääkäreille. Yliopiston piirissä kehitetty hajautetun opetuksen malli on Satakunnan sairaanhoitopiirissä saatujen kokemusten perusteella osoittautunut hyvin toimivaksi lääketieteen ja hammaslääketieteen opetuksessa. Se on myös otettu hyvin vastaan Satakunnan sairaanhoitopiirissä sekä Porin kaupungin perusterveydenhuollossa. Koulutettavien määrän lisääntyessä on syntynyt tarve soveltaa hajautetun opetuksen mallia myös Vaasan sairaanhoitopiirissä ja Vaasan kaupungin perusterveydenhuollossa. Alueellisesti hajautettu Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opetus on vielä paljon vähäisempää Vaasassa kuin Porissa. Vaasassa tarvitaan vahva moniammatillisen opetuksen fyysinen ja henkinen infrastruktuuri lääketieteen, hammaslääketieteen sekä terveydenhuollon ja osin sosiaalitoimen ammattiryhmien koulutusta varten. Koulutusmallit edellyttävät jatkuvaa kehittämistä ja yhteistyötä. Moniammatillinen opetus on todennäköisesti paras koulutusmalli, jos näkyviä tuloksia terveydenhuollon kehittämisessä halutaan saada. Vaasassa toimivat ammattikorkeakoulut ja muut koulutusyksiköt hyötyvät vuorovaikutuksesta lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen kanssa. Erityisesti lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen osalta Vaasan kaupungilla tulee olla valmius vastata niihin koulutustoiveisiin, joita nuorilla lääkäreillä ja hammaslääkäreillä on. Jopa tieteelliseen jatkokoulutukseen tulisi löytyä mahdollisuudet Vaasasta, jotta nekin, jotka tähtäävät akateemiseen uraan jäävät työskentelemään kaupunkiin. Vaasan kaupungilla on osaamisen kehittämisen toimintaohjelma vuosille 2009-2013. Käsillä oleva Vaasan opetusterveyskeskuksen yleissuunnitelma on linjassa osaamisen kehittämisstrategian kanssa. 5
Vaasan opetusterveyskeskuksen yleissuunnitelman laatiminen käynnistyi vuodenvaihteessa 2011-2012. Ensimmäisessä vaiheessa analysoitiin lähtötilanne yhteistyössä Turun yliopiston kanssa. Dekaani Tapani Rönnemaa ja muut tiedekunnan vastuuhenkilöt painottivat monessa yhteydessä Vaasaan hajautettavan opetuksen tärkeyttä. Dekaani Rönnemaa esitti myös visionsa Vaasan opetuksen merkityksestä yliopistolle. Turun yliopiston, Vaasan kaupungin ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin välinen opetussopimus allekirjoitettiin keväällä 2012. Suunnittelun alkuvaiheessa pohdittiin terveydenhuollon yleisiä trendejä, jotka vaikuttavat suunnitteluun. Työn tulokset on kuvattu jäljempänä olevassa taulukossa. Kevään 2012 aikana Raimo Isoaho ja Birgitta Majors tutustuivat kaikkiin Vaasan terveyskeskuksen terveysasemiin vuodeosastot mukaan luettuna. Suunnitelman laatimisessa on tehty läheistä yhteistyötä sosiaali- ja terveysviraston johdon kanssa. Johtava ylilääkäri Markku Sirviö osallistui tiiviisti suunnitteluprosessiin ja kommentoi ansiokkaasti Raimo Isoahon ja Birgitta Majorsin laatimia tekstejä, taulukoita ja kaavioita. Siksi hänen nimensä kirjoittajana on oikeutettu. Turun yliopiston hammaslääketieteen professori Risto-Pekka Happonen tarkasti ja esitti parannusehdotuksia hammaslääketieteen opetusta koskevaan tekstiin. Vaasassa tähän mennessä toteutetun hammaslääketieteen opetuksen tiedot saatiin johtava hammaslääkäri Katri Palolta. Opintokäynti Porin opetusterveyskeskukseen ja Satakunnan sairaanhoitopiirin tieteelliseen kirjastoon tehtiin 9.3.2012. Opetusterveyskeskuksessa käytiin vierailun yhteydessä palautekeskustelu, jossa yhteydessä Vaasan perusturvajohtaja Jukka Kentala ja Porin vastaava johtaja Esko Karra sekä yleislääketieteen professori Pirjo Immonen-Räihä Turun yliopistosta kannustivat jatkamaan aloitettua Vaasan opetusterveyskeskuksen suunnittelutyötä. Kiitokset kaikille henkilökunnan jäsenille, jotka jaksoivat kevään aikana osallistua keskusteluihin taikka pikemminkin kuunnella ääneti pohdintoja toiminnan järjestämiseen liittyvistä näkökohdista. Heidän kärsivällinen asenteensa on ollut kannustava. Vaasan sosiaali- ja terveysvirastossa 29. toukokuuta 2012 Raimo Isoaho, yleislääketieteen dosentti, asiantuntija Birgitta Majors, kehittämissuunnittelija Markku Sirviö, johtava ylilääkäri 6
Taulukko 1. Tulevaisuuden haasteet koulutukselle Muutostekijät Nykytila Tulevaisuus Haaste koulutukselle - Demograafiset muutokset: väestön ikääntyminen, epäedullinen huoltosuhde - Koulutuksessa määrällisiä ja laadullisia puutteita ikääntyvän väestön tarpeita ajatellen - Alueelliset osaamiskeskittymät koulutuksessa ja toiminnassa - Geriatrian koulutuksen nopea laadullinen ja määrällinen kehittäminen - Kansainvälistyminen - Kansainväliset palveluiden tuottajat aloittaneet Suomessa - Toimijoiden kulttuurierot - Taloudellinen voitontavoittelu nykyistä merkittävämpi - Monimuotoisuus palvelujen tuotannossa lisää koulutustarpeiden moninaisuutta - Hierarkisten rakenteiden heikentyminen - Auktoriteettilähtöisyys - Professionalismi (laillistetut ammattiryhmät) - Potilaan hoitomyöntyvyys (komplianssi) tavoite - Vastaanottokäyntien traditiot voimakkaat - Lääkärinkierrot sairaalassa tahdittavat toimintaa - Kumppanuussuhde - Potilaskeskeisyys - Potilaan ja omaisten suurempi myötävaikutus hoidon toteuttamisessa - Moniammatilliset työryhmät - Hoitoon sitoutuminen (adhrenssi) - Hoidosta sopiminen (konkordanssi) - Potilaan itsenäisyyden ja omahoidon tukeminen - Moniammatillinen koulutus (IPE, interprofessional education) jo peruskoulutusvaiheessa - Osaamiskeskukset, paikat, joissa osaajat kohtaavat (arenor för interprofessionellt lärande) - CPD (continuing professional development) -koulutusmallit - Toiminnan perusta lääketieteessä ja käytännön kokemuspohjassa (vetenskap och beprövad erfarenhet), standardoidut hoitoratkaisut, käypä hoito suositukset - Näyttöön perustuva lääketiede - Uusi informaatiotekniikka - Järjestelmien moninaisuus ja yhteensopimattomuus - Rekisteritietojen vähäinen hyödyntäminen - Tilastolliset avainluvut jäävät usein vaille huomiota - Kokonaiskuva vaikuttavuudesta (effectiveness) puuttuu - Integrointi toimii järjestelmien ja toimijoiden välillä - Hoito tukeutuu tietoteknisiin apuvälineisiin (kliinisen päätöksenteon tuki, hoitoalgoritmit) - Rekisteritietoja käytetään toiminnan määrän ja laadun mittareina - Toimintalukujen selkeys ja läpinäkyvyys - Laatuindikaattorit julkisia - Informaatiotekniikan koulutus vie tilaa perinteisten koulutussisältöjen kustannuksella - Suuret koulutustarpeet useimmissa henkilöstöryhmissä - Tilaaja-tuottaja-mallit - Terveysmarkkinat - Palveluiden järjestäjän ja tuottajan eriyttäminen - Kansalaisen roolina toimia kuluttajana - Palvelutarve kanavoituu kysyntänä ja kulutuksena - Kuluttajansuoja - Monikanavainen rahoitus - Kansalaisen omavastuu kasvaa - Markkinatalouden lait - Liike-elämän koulutustraditiot ja tutkinnot (esim. MBA, Master of Business Administration) perinteisten kansanterveystieteen tutkintojen asemesta johtoportaassa - Haasteet perinteiselle kansanterveystieteen (Public Health Science) koulutukselle: preventiivisten toimintojen heikentyminen, eettiset ongelmat, väliinputoajat, valtiolla yhdenmukaistamisen paine alueellisten erojen suhteen - Valtiolta puuttuvat voimakkaat instrumentit ohjata toimintaa terveyden edistämisen näkökulmasta - Julkisen hallinnon muutokset - 1970-1980-luku -> Valtio sääteli resursseja suunnitelmakausille - 1990-luku - > Valtionohjauksen heikkeneminen, samalla valtion taloudellisen vastuun heikkeneminen, kuntien itsenäisen päätöksenteon voimistuminen - 2010-luku - > Valtiovallan väliintulo, kuntien järjestämisvastuuseen kohdistunut kritiikki ja toimenpiteet - Kuntarakenteen muutokset - Laajan väestöpohjan julkiset organisaatiot haaste julkiselle taloudelle - Suuret kompleksiset organisaatiot haaste koulutukselle 7
2. OPETUSTERVEYSKESKUKSEN TEHTÄVÄT 2.1 LÄÄKETIETEEN OPETUS 2.1.1 LÄÄKETIETEEN PERUSOPETUS Tausta Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon koulutus Turun yliopistossa on järjestetty siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kuudessa lukuvuodessa. Tutkinnon laajuus on 360 opintopistettä. Koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa. Kuitenkin opiskelijalla on oikeus käyttää lääketieteen kandidaatin arvoa, kun hän on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavista opinnoista vähintään kahden vuoden opinnot. Opinnot mitoitetaan opintopisteinä. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava opiskelijan 1600 tunnin työmäärä vastaa 60 opintopistettä. Yksi opintopiste vastaa noin 27 tunnin työmäärää. Tutkinnon opinnot jakautuvat keskeisiin ja valinnaisiin opintoihin (liite 4). Keskeisiin opintoihin sisältyy tutkintoon vaadittavien oppiaineiden perus- ja aineopintoja sekä syventäviä opintoja. Perus- ja aineopinnot ovat integroituina opintokokonaisuuksien sisältöihin. Syventäviin opintoihin katsotaan kuuluvaksi tutkielman ja opetussuunnitelmassa nimettyjen syventävien opintojaksojen lisäksi myös valinnaisopintoja siten kuin syventävistä opinnoista erikseen määrätään. Keskeisten opintojen opintokokonaisuuksiin liittyy loppukuulustelu sekä tavallisimmin välikuulusteluja. Tutkintoon kuuluu terveyskeskus- ja sairaalaharjoittelua. Osa opetusjaksoista toteutetaan yliopistosairaaloiden ulkopuolella sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Oppiaineiden keskeiset opinnot sijoittuvat lukukausille C1-C12 kaavion mukaisella tavalla (liite 4). Valinnaiset opinnot muodostuvat useammille lukukausille sijoittuvista valinnaispolkujen opintojaksoista tai yksittäisistä erillisistä valinnaisopintojaksoista. Perusopetus sisältää mm. luentoja, pienryhmäopetusta, laboratoriotyöskentelyä, työskentelyä eri klinikoilla sekä harjoittelua sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Syventäviin opintoihin kuuluvat valinnaiset opinnot sekä syventävien opintojen tutkielman aihepiirin opiskelija voi valita kiinnostuksensa mukaan. Lääketieteen lisensiaatin tutkinto on jaettu kahteentoista lukukauteen. Esimerkiksi C3 merkitsee kolmannen lukukauden eli toisen lukuvuoden syyslukukauden opiskelijaa. Opetus tapahtuu lukukauden alussa jaettavan yksityiskohtaisen työjärjestyksen mukaan. 8
Opetukseen tulee osallistua siinä järjestyksessä kuin lukukaudet on sijoitettu tutkinnon opetussuunnitelmaan. Prekliiniset opinnot on sijoitettu lukukausille C1-C4 ja kliiniset opinnot lukukausille C5-C12. Prekliinisillä opinnoilla tarkoitetaan opintoja, jolloin opetus tapahtuu muualla kuin sairaala- tai terveyskeskusympäristössä, tavallisimmin lääketieteellisen tiedekunnan teoreettisilla laitoksilla. Prekliinisten opintojen keskeisin osa kattaa laajasti ihmisen ja hänen elinjärjestelmiensä rakenteen ja toiminnat. Tiedot luovat perustan kliinisen vaiheen opinnoille. Lääketieteellisen tiedekunnan opetus poikkeaa koulumaisen lukujärjestyksensä vuoksi useimmista muista akateemisista oppialoista. Saman kurssiaseman opiskelijat oppivat siksi hyvin tuntemaan muut samalla kurssilla olevat kurssitoverit. Jokaisella opiskelijalla on henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS. Tiedekunta tukee opiskelijoita sekä opiskelija- että opettajatuutoritoiminnalla. Opintojen alkuvaiheessa opiskelijatuutorit toimivat opiskelupaikkaan perehdyttäjinä. Lääkäriksi kasvamista seuraa ja tukee opetushenkilökuntaan kuuluva opettajatuutori. Henkilökohtainen opettajatuutori ohjaa myös henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimista. Lääketieteellisen koulutuksen tutkimus- ja kehittämisyksikkö johtaa tuutoritoimintaa. Tiedekunnassa toimii useita opinto-ohjaajia, jotka ovat opiskelijoiden käytettävissä. Lääkärin sijaisena toimimiseen vaadittavat opintosuoritukset Asetuksen 14.2.2008 keskeiset säädökset ovat seuraavat: Pääsääntöisesti lääketieteen opiskelija voi toimia tilapäisesti lääkärin tehtävissä perusterveydenhuollossa ja päivystyksessä, mikäli hän on suorittanut hyväksytysti vähintään viiteen ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat opinnot eli C1-C10-opinnot ja hänellä on riittävät edellytykset asianomaisen tehtävän hoitamiseen. Erikoissairaanhoidon toimintayksiköissä tai terveyskeskuksen vuodeosastolla lääketieteen opiskelija voi toimia tilapäisesti lääkärin sijaisena, kun hän on suorittanut vähintään neljään ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat opinnot ja hänellä on riittävät edellytykset asianomaisen tehtävän suorittamiseen: hänen pitää olla suorittanut kyseisen erikoisalan lääkärin peruskoulutukseen kuuluvat opintojaksot. Näillä opintojaksoilla tarkoitetaan kyseisen oppiaineen varsinaista kliinistä kurssia tentteineen. Edellä mainittu asetus edellyttää lisäksi, että: Lääkärin tehtävässä toimivalle opiskelijasijaiselle tulee nimetä ohjaaja, joka on oikeutettu itsenäisesti harjoittamaan lääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä. Opiskelijan toimiessa päivystävänä lääkärinä on hänelle nimettävä takapäivystäjä, joka on itsenäisesti ammattiaan harjoittamaan oikeutettu lääkäri. 9
Takapäivystäjän pitää olla viivytyksettä tavoitettavissa ja tarvittaessa hänen on saavuttava toimintayksikköön opiskelijan tueksi. Takapäivystäjällä on vastuu opiskelijan toiminnasta. Neljä vuotta opiskellut voi toimia päivystävän lääkärin tehtävissä erikoissairaanhoidossa ja terveyskeskuksen vuodeosastolla, mutta ainoastaan laillistetun lääkärin läsnä ollessa, tämän ohjauksessa ja valvonnassa. Lääketieteen neljännen ja viidennen vuoden opinnot suorittaneet opiskelijat on 1.3.2009 lähtien merkitty Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontaviraston eli Valviran ylläpitämään Terhikki-rekisteriin. Tiedekunta ilmoittaa opiskelijoiden tiedot suoraan Valviralle. Tiedot ovat julkiset ja sieltä voidaan tarkistaa opiskelijan kelpoisuus edellä mainittujen tehtävien suorittamiseen. Valvira antaa kullekin opiskelijalle yksilöintitunnuksen, joka vaaditaan lääkärin sijaisena toimimiseen. Peruskoulutukseen sisältyvät kieliopinnot Opinto-oppaan mukaan opiskelijan tulee osoittaa suomen ja ruotsin kielen taito, joka lain mukaan (424/2003, 6 ) vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta. Lisäksi vaaditaan vähintään yhden vieraan kielen sellainen taito, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Lääketieteen lisensiaatin tutkintoon sisältyvät keskeisinä opintoina suomen kielen, ruotsin kielen ja englannin kielen opinnot ao. kielitaidon osoittamiseksi. Ruotsin kielen opinnot toteutetaan Skärgårdsmedicin och kultur kurssilla viidennellä lukukaudella (C5). Kurssi on laajuudeltaan 4 opintopistettä. Opiskelijan äidinkielen ollessa ruotsi Skärgårdsmedicin och kultur jaksossa ruotsinkieliset opiskelijat osallistuvat luennoille, organisoivat yhden luennon ja tekevät siitä referaatin. Suomen kielen taidon osoittamiseksi samat opiskelijat suorittavat Lääketieteen suomi kurssin sekä osoittavat suomen kielen taidon valtion kielitutkintolautakunnan todistuksella. Valinnaisopinnot Tutkintoon sisältyy valinnaisia opintoja keskimäärin 30 opintopistettä. Valinnaisopinnot katsotaan pääosin syventäviin opintoihin kuuluvaksi. Valinnaisopinnot ryhmitellään opetussuunnitelmien yhteydessä samansisältöisiin valinnaisopintokoreihin tai valinnaispolkuihin. Valinnaisopintokoreihin sijoittuu yksittäisiä oppiaineiden tuottamia opintojaksoja. Valinnaispoluilla opintojaksot sijoittuvat opetussuunnitelmassa eri lukukausille ja muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden valinnaisopintopolun aihepiiristä. Ns. ylimääräistä amanuenssipalvelua voidaan hyväksyä varadekaanin päätöksellä valinnaisopinnoiksi enintään 12 opintopistettä siten, että nuorempi amanuenssuuri tuottaa 3 opintopistettä ja vanhempi yhden kuukauden amanuenssuuri 6 opintopistettä. Amanuenssipalvelulla tarkoitetaan kliinistä työharjoittelua. 10
Lääkärin sijaisena erikoislääkärijohtoisessa sairaalassa taikka terveyskeskuslääkärin tehtävissä avoterveydenhuollossa hankittu työkokemus voidaan hyväksyä varadekaanin päätöksellä valinnaisopinnoiksi enintään 6 opintopistettä osalta siten, että yksi kuukausi tuottaa 6 opintopistettä. Edellisten lisäksi valinnaisopinnoiksi hyväksytään tiedekunnan tutkijalinjalla, tutkijakoulussa ja tutkimustyön parissa suoritettuja opintoja. Tutkijalinjan laajuus on kokonaisuudessaan 40 opintopistettä. Tiedekunnassa on kaksi tutkijalinjaa, biolääketieteen ja kliininen. Tiedekuntaan hyväksytyt hakevat jommallekummalle tutkijalinjalle erikseen. Opiskelijoita valitaan niille 12-18. Lisäksi voidaan varadekaanin päätöksellä hyväksyä valinnaisopinnoiksi tiedekunnan piirissä tehtyä kehittämistyötä, opiskelijatuutorina toimimista sekä tiedekunnan ulkopuolella suoritettuja opintoja. Kliininen työharjoittelu Perusopintoihin liittyvä harjoittelu käsittää kliinistä työharjoittelua eli amanuenssipalvelua, pakollista päivystysharjoittelua ja terveyskeskusharjoittelua. Viimeksi mainittu on samalla yleislääketieteen kliinistä opetusta. Amanuenssipalvelulla tarkoitetaan kokonaisuudessaan neljää kuukautta työharjoittelua terveydenhuollon yksiköissä. Yhden amanuenssikuukauden laajuus on 6 opintopistettä. Amanuenssipalvelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija sairaaloiden ja terveyskeskusten toimintaan, terveydenhuollon eri ammattiryhmien väliseen työnjakoon, opinnoissa saatujen valmiuksien soveltamiseen käytännössä sekä yleislääkäritasoisten toimenpiteiden suorittamiseen. Perusopintoihin liittyvän harjoittelun laajuus on kokonaisuudessaan 35 opintopistettä (op) seuraavan kaavion mukaisesti: AMANUENSSIPALVELU 24 op 4 kuukautta 1) pakolliset amanuenssuurit 1 op 2 kuukautta - sisätautioppi 6 op - kirurgia 6 op 2) vapaavalintaiset amanuenssuurit 12 op - 2 kuukautta PÄIVYSTYSHARJOITTELU 6 op - sisätautioppi 2 op - kirurgia ja traumatologia 2 op - lastentautioppi 1 op - synnytys- ja naistentautioppi 1 op TERVEYSKESKUSHARJOITTELU 5 op - C6-C7 2 op - C10-C11 3 op YHTEENSÄ 35 op 11
Amanuenssipalvelun voi suorittaa kurssin aikana nuoremman amanuenssin toimessa. Kesäloman aikana 15.5. - 14.8. tai talviloman aikana 15.12. - 14.1. sen voi suorittaa vanhemman amanuenssin toimessa. Amanuenssipalvelua voidaan suorittaa amanuenssin toimessa kaikissa kotimaisissa sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Osa amanuenssipaikoista varataan suoritettavaksi sopimussairaaloissa ja sopimusterveyskeskuksissa. Amanuenssille tulee nimetä ohjaaja. Vapaavalintaiset amanuenssikuukaudet (12 opintopistettä, 2 kuukautta) voidaan suorittaa toimimalla amanuenssina terveyskeskuksessa tai terveyskeskuslääkärin tehtävissä. Terveyskeskusamanuenssina voi toimia yleislääketieteen ensimmäisen kliinisen jakson (C6-C7) suorittanut lääketieteen kandidaatti niinä ajanjaksoina, jotka harjoitteluohjesäännössä määritellään vanhemman amanuenssin toimiajaksi (15.5.-14.8. sekä 15.12.- 14.1. välisinä aikoina). Kurssiton tai taukoa pitävä yleislääketieteen ensimmäisen jakson suorittanut opiskelija voi toimia terveyskeskusamanuenssina myös muina ajanjaksoina. Tilapäisenä lääkärinä toimiminen edellyttää, että asetuksessa määrätyt kurssit ovat suoritettuina. Pakolliset sisätautien ja kirurgian amanuenssikuukaudet voidaan korvata toimimalla näillä aloilla lääkärin sijaisena. Korvaavuutta haetaan oppiaineen esimieheltä. Turun Lääketieteen Kandidaattiseura (TLKS) hoitaa amanuenssien paikanvälityksen harjoitteluohjesäännön mukaisesti. Edellä mainitusta poiketen opiskelija sopii harjoittelupaikasta itse, jos hän haluaa toimia amanuenssina terveyskeskuksessa. Amanuenssipalveluksi hyväksytään vain palkallisessa toimessa tai virassa suoritettu palvelu. Terveyskeskusamanuenssin toimenkuva ja palveluun liittyvä tarkempi ohjeistus löytyy Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan verkkosivuilta seuraavasta osoitteesta: http://med.utu.fi/yleislaak/opiskelu/perusopetus/terveyskeskusamanuenssuuri.html Pakolliset harjoittelujaksot terveyskeskuksessa Yleislääketieteen kaikki kliininen opetus on hajautettu opetus- ja sopimusterveyskeskuksiin. Pakollinen terveyskeskusharjoittelu, joka on yleislääketieteen oppiaineen kliinistä opetusta, toteutetaan keskeisinä opintoina C6-C7- ja C10-C11-lukukausilla. Potilastapausseminaarit ja omatoiminen opiskelu suoritetaan osin C11-lukukaudella. C6-C7-lukukauden opetus on pyritty keskittämään kahteen opetusterveyskeskukseen, jotka sijaitsevat Turussa Runosmäen terveysaseman ja Porissa Pohjois-Porin terveysaseman yhteydessä. C10-lukukauden terveyskeskusharjoittelu tapahtuu niissä terveyskeskuksissa, joiden kanssa yliopistolla on sopimus tai terveyskeskuksessa, jonka kanssa opiskelija itse on sopinut harjoittelusta. Yleislääketieteen oppiaine ohjeistaa mukana olevat terveyskeskukset opintojaksoa varten. 12
Syventävät opinnot Syventävien opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle syvällisemmät tiedot syventävien opintojen kohteena olevasta lääketieteellisestä asiakokonaisuudesta sekä parantaa etiikan, keskeisten menetelmätieteiden, johtamisen ja viestinnän taitoja sekä antaa valmius tuottaa kirjallinen opinnäyte. Viimeksi mainitun tavoitteena on luoda valmiuksia tieteelliseen ajatteluun, tutkimusmenetelmien hallintaan ja tieteelliseen kielenkäyttöön. Syventävien opintojen kokonaislaajuus on 60 opintopistettä. Kokonaisuus koostuu seuraavista osista: kirjallinen opinnäyte 20-40 opintopistettä, syventävien opintojen keskeiset opintojaksot 10 opintopistettä (ns. SOKO-opinnot) sekä valinnaiset opintojaksot 10-30 opintopistettä. Kirjallinen työ voi olla muodoltaan tutkielma, tieteellinen tutkimusraportti, esitutkimus tai selvitys. Valinnaiset opinnot valitaan tiedekunnan opetussuunnitelman mukaisista valinnaisopinnoista. Syventävät opinnot perustuvat etukäteen laadittuun kokonaissuunnitelmaan, joka on osa henkilökohtaista opintosuunnitelmaa eli HOPS:a. Syventävät opinnot voi tehdä suomen, ruotsin tai englanninkielellä. Tiedekunnan kaikki oppiaineet osallistuvat syventävien opintojen suunnitteluun ja toteutukseen. Opiskelija voi suorittaa syventävät opinnot haluamassaan oppiaineessa. YLEISLÄÄKETIETEEN KESKEISET OPINTOJAKSOT Yleislääketieteen opintojaksot lukukausittain ennen kliinisen vaiheen opintoja (C1 C4) Yleislääketieteen oppiaineella on päävastuu niiden tietojen ja taitojen opettamisessa, joita lääkärin työ perusterveydenhuollossa, tavallisimmin terveyskeskuksessa, edellyttää. Prekliiniseen vaiheeseen sisältyvät seuraavat yleislääketieteen opintojaksot: Ensimmäisen lukukauden yleislääketieteen opinnot (C1) Lääkäriksi kasvaminen -opintokokonaisuus on laajuudeltaan viisi opintopistettä. Opintokokonaisuuden toteuttaa pääosin lääketieteellisen koulutuksen tutkimus- ja kehittämisyksikkö eli TUTKE. Se on ensimmäinen osa opintojen läpi kulkevasta Lääkäriksi kasvaminen -opintopolusta. Yleislääketieteen oppiaine on mukana ns. juonneopetuksen osalta. Oppiaineen jakso on nimeltään Lääkärin työ ja taidot, juonneopinnot (1 opintopiste). Se sisältää terveyskeskuskäyntejä, oppimispäiväkirjojen kirjoittamista ja seminaareja. Seminaareissa käsitellään omia tapausselostuksia sekä annettuja potilastapauksia ongelmalähtöisen oppimisen keinoin. Jokainen opiskelija saa kaksi ohjaavaa opettajaa: lääkärin Varsinais-Suomen tai Satakunnan terveyskeskuksesta (juonneopettaja) ja yhdysopettajan yleislääketieteen oppiaineesta. Nämä opettajat avustavat ja ohjaavat opiskelijoita annettujen tehtävien suorittamisessa. 13
Osaamistavoitteet ovat seuraavat: Opiskelija tietää salassapitosäännösten periaatteet, on selvillä lääkärin työn ja terveyskeskustoiminnan perusperiaatteista, hahmottaa vuorovaikutustaitojen merkityksen lääkärin työssä, on tehnyt tuki- ja liikuntaelimistön perustutkimuksia, osaa soveltaa anatomian tietoja potilasongelmissa sekä osaa hankkia itsenäisesti ongelmanratkaisussa tarvittavia tietoja. Opiskelijoille pidetään yksi luento (1 t), he osallistuvat seminaareihin (5 t) sekä käyvät juonneterveyskeskuksissa (18 t). He kirjoittavat juonnepäiväkirjoja sekä suorittavat seminaaritehtäviä. Lokikirjan muotoon laadittu käytännön ohje nimeltään Juonteen ja anatomian lokikirja löytyy verkosta seuraavasta osoitteesta: http://www.med.utu.fi/yleislaak/opiskelu/perusopetus/keskeiset/lokikirja.pdf Toisen lukukauden yleislääketieteen opinnot (C2) Toiselle lukukaudelle kuuluva Sisäelimistön rakenne ja toiminta -opintokokonaisuus on laajuudeltaan 13 opintopistettä. Sen toteuttamiseen osallistuvat fysiologian oppiaine, Sydäntutkimuskeskus sekä yleislääketieteen oppiaine. Yleislääketieteen oppiaine vastaa Lääkärin työ ja taidot, juonneopetus opintojaksosta (1 op). Sen tavoitteena on ohjata opiskelijat yhdistämään prekliinisissä opinnoissa saatuja tietoja ja taitoja käytännön potilastyöhön sekä antaa opiskelijoille näkemys perusterveydenhuollon lääkärin työstä ja vuorovaikutustaitojen merkityksestä potilastyössä. Jakso on jatkoa C1-juonneopetukselle. Se toteutetaan myös vastaavalla tavalla. Omatoimisen opiskelun lisäksi pidetään seminaari (2 t) ja tehdään juonnekäyntejä (18 t). Yhdysopettajat avustavat ja ohjaavat opiskelijoita annettujen tehtävien suorittamisessa. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa verenkierron ja hengityksen teoreettisia tietoja potilasongelmiin, on hankkinut vuorovaikutustaitoja, sekä ymmärtää hoidon jatkuvuuden merkityksen. Lokikirjan muotoon laadittu käytännön ohje nimeltään C2 lokikirja. Verenkierto- ja hengityselimistön fysiologia ja juonne löytyy verkosta seuraavasta osoitteesta: http://www. med.utu.fi/yleislaak/opiskelu/perusopetus/keskeiset/c2lokirja_ke2005.pdf Kolmannen lukukauden yleislääketieteen opinnot (C3) Yleislääketieteen oppiaineella on koordinointivastuu opintokokonaisuudesta Ihmisen kasvu ja kehitys (5 op). Jakso toteutetaan usean oppiaineen yhteistyönä. Sen tavoitteena on perehdyttää opiskelijat ihmisen biologiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen kehitykseen syntymästä kuolemaan. Samoin tavoitteena on opettaa opiskelijaa lähestymään toista ihmistä kokonaisvaltaisesti. Opintokokonaisuus sisältää luentoja 58 tuntia, yhden tunnin käytännön perehdytyksen sekä muuta opiskelua kuten seminaariesityksiä yhteensä 36 tuntia. Opintokokonaisuus sisältää loppukuulustelun. Sen suorittanut tuntee ihmisen elämän normaalin kehityksen ja eri elämänvaiheisiin liittyvät muutokset ja hahmottaa tätä kautta terveyden ja sairauden rajaa. Hän on harjoitellut vieraan ihmisen kohtaamista ja tietää hyvän vuorovaikutuksen merkityksen ihmisten välisessä kanssakäymisessä. 14
Seminaarityöskentelyssä käsitellään monikulttuurisuus-aihetta, ja osa opiskelijoista käy haastattelemassa vieraista kulttuureista peräisin olevia henkilöitä. Osa luennoista voidaan pitää ruotsiksi ja englanniksi. Yleislääketieteen opintojaksot lukukausittain kliinisen vaiheen opintojen yhteydessä (C5 C12) Kliinisen vaiheen opinnoissa yleislääketieteen oppiaine toteuttaa seuraavat opintojaksot: C5: Kliinisen lääketieteen perusteet Vastaanottotapahtuma ja vuorovaikutus sekä terveydenhuollon tietojärjestelmät: luennot, demonstraatiot, ryhmätyöt (1 op) C6 C7: Kliininen terveyskeskusopetus (vastaanottotyö), luennot (2 op) C8: Kliininen terveyskeskusopetus (terveyskeskuksen vuodeosasto), luennot, potilasseminaarit, välikuulustelu (1 op) C9 C10: Luennot ja potilasseminaarit (äitiysneuvola, perhesuunnittelu, lastenneuvola, kouluterveydenhuolto) (1 op) C10 C11: Kliininen terveyskeskusopetus (vastaanottotyö ja muut terveyskeskustyön osa-alueet, arviointivastaanotot, seminaarit, lopputentti) (4 op). Yleislääketieteen kliinisen opetuksen ensimmäisenä tavoitteena on se, että opiskelija saa valmiuksia lääkärin perusterveydenhuollossa kohtaamien ongelmien käsittelyyn sekä kliinisten tietojen ja taitojen soveltamiseen yleislääkärin työssä. Toisena tavoitteena on se, että opiskelija kykenee tekemään synteesin aiemmin opituista yleislääkärin tiedoista ja taidoista. Yleislääketieteen kliininen terveyskeskusopetus on hajautettu pääasiassa Varsinais- Suomen ja Satakunnan alueen terveyskeskuksiin. Osa C10-vaiheen terveyskeskusjakson opetuksesta toteutetaan opiskelijan itsensä järjestämässä paikassa eri puolella Suomea. Oppiaine ohjeistaa kaikki mukana olevat terveyskeskukset opintojaksoa varten. Yleislääketieteen käytännön opetuksen toteuttamisesta terveyskeskuksessa C1-lukukaudesta lähtien on laadittu käytännönläheinen suositus nimeltään Yleislääketieteen opettajalääkärinä terveyskeskuksessa. Se löytyy verkosta seuraavasta osoitteesta: http://www.med.utu.fi/yleislaak/opiskelu/ohjeita/opettajalaakarina_terveyskeskuksessa_ kasikirja.pdf Viidennen lukukauden yleislääketieteen opinnot (C5) Viidennellä lukukaudella keskeisiin opintoihin kuuluu usean oppiaineen yhdessä toteuttama opintokokonaisuus Kliinisen lääketieteen perusteet (10 op). 15
Yleislääketieteen oppiaineella on vastuu em. kokonaisuuteen kuuluvasta opintojaksosta Vastaanottotapahtuma- ja vuorovaikutus sekä terveydenhuollon tietojärjestelmät (1 op). Vastaanottotapahtuma- ja vuorovaikutusosion tavoitteena on havainnollistaa opiskelijoille lääkärin suhtautumistapoja erityyppisiin potilaisiin sekä kehittää ja analysoida vuorovaikutustaitoja lääkärin työssä. Opetuksen yhteydessä opiskelija saa palautetta omista vuorovaikutustaidoistaan. Lisäksi havainnoidaan erilaisia vuorovaikutustilanteita ja vastaanottotyylejä. Potilastietojärjestelmiin liittyvän opetuksen tavoitteena on perehdyttää opiskelijat perusterveydenhuollon ja sairaaloiden sähköisten potilastietojärjestelmien sekä alueellisten tietojärjestelmien perusteisiin ja käyttöön. Tavallisimmat potilastietojärjestelmät perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa opetellaan tuntemaan. Niiden tietosuojaasiat käydään myös läpi. Kuudennen ja seitsemännen lukukauden yleislääketieteen opinnot (C6-C7) Kuudennella ja seitsemännellä lukukaudella, eli kolmannen lukuvuoden kevätlukukaudella ja neljännen lukuvuoden syyslukukaudella, keskeisiin opintoihin kuuluu opintokokonaisuus, joka opinto-oppaassa on nimetty seuraavasti: Yleislääketiede kliininen opetus C6-C7, terveyskeskuksen vastaanottotoiminta (2 op). Jakson tavoitteena on se, että 1) opiskelija tietää yleislääkärin työnkuvan pääpiirteet vastaanottotyössä, 2) osaa ratkaista kliinisiä ongelmia ja tehdä päätöksiä terveyskeskuksen potilaita koskien sekä soveltaa yleislääkärin työn keskeisiä toimintamalleja kohdatessaan potilasongelmia sekä 3) ymmärtää yleislääkärin työn erityispiirteet sairaalatyöhön verrattuna ja moniammatillisen yhteistyön merkityksen terveyskeskuksen vastaanottotyössä. Opintojaksoon kuuluu luentoja kahdeksan tuntia, kliinistä opetusta terveyskeskuksen vastaanotolla täydennettynä omatoimisella opiskelulla 40 tuntia. Vastaanottotoimintaa harjoitellaan terveyskeskuksessa kliinisen opettajan ohjauksessa. Opiskelija haastattelee ja tutkii terveyskeskuksen vastaanotolle tulevia potilaita, käyttää terveyskeskuksen tutkimusvälineitä, kirjoittaa havaintonsa, johtopäätökset ja toimenpiteet sairauskertomukseen sekä kirjoittaa tarvittaessa lähetteen erikoissairaanhoitoon. Yleislääketieteen kaikki kliininen opetus on hajautettu opetus- ja sopimusterveyskeskuksiin. C6-kurssilla kolmannen lukuvuoden kevätlukukaudella noin puolet kurssilaisista suorittaa em. kurssin, vastaavasti C7-kurssilla eli neljännen lukuvuoden syyslukukaudella kurssin jäljellä oleva puolisko suorittaa saman kurssin. 16
Kahdeksannen lukukauden yleislääketieteen opinnot (C8) Opintojakson nimenä on Yleislääketiede kliininen opetus C8 (1 op). Kahdeksannen lukukauden opetuksessa on tarkoitus perehtyä pitkäaikaishoitoon ja vuodeosastotyöhön. Tavoitteisiin kuuluu oppia tuntemaan aktiivisen kuntouttavan hoidon periaatteet, moniammatillisen yhteistyön toteuttaminen sekä keskeisten potilasryhmien hoidon erityispiirteet. Opiskelijat sijoittuvat pienryhminä Varsinais-Suomen terveyskeskusten vuodeosastoille. Yhdessä ryhmässä on 4-7 opiskelijaa. Opintojakson sisältö käsittää luento-opetusta 2 tuntia, seminaareja 12 tuntia, vuodeosastopotilaan hoitoketjun seuraamista terveyskeskuksessa 8 tuntia sekä omatoimista opiskelua. Osastopäivän aikataulu voi olla esimerkiksi seuraava: Aikataulu Tehtävät 08.15-10.30 Tutustuminen osastoon, kierto 10.30-11.30 Potilaiden tutkiminen 11.30-12.00 Ruokailutauko 12.00-13.00 Eri ammattiryhmien roolien ja toiminnan esittely 13.00-16.00 Potilastapausten läpikäyminen kliinisen opettajan johdolla Opetus on hajautettu Varsinais-Suomen terveyskeskusten vuodeosastoille. Opiskelijat ottavat osaa lääkärin kiertoon osastolla. He tutustuvat erikseen jaettuihin omiin potilaisiin, syventyvät näiden sairauskertomuksiin sekä muihin asiakirjoihin. He tekevät myös kliinisen tutkimuksen erikseen sovituille potilaille kliinisen opettajan antamien ohjeiden mukaisesti. Potilaiden valinnassa tehdään yhteistyötä osastonlääkärin ja potilaat tuntevien hoitajien kanssa. Tarkoitus olisi, että valittu potilasjoukko edustaa tyypillisimpiä potilasryhmiä. Esimerkkejä ovat kuntoutettava potilas, kotiutuva potilas, muistisairaudesta kärsivä potilas, pitkäaikaisessa hoidossa oleva potilas. Opiskelijan kannalta paras tilanne olisi se, että potilaan hyvin tunteva hoitaja kertoisi hänelle oman näkemyksensä potilaan hoidosta. Esimerkiksi osastonhoitaja voisi kertoa eri ammattiryhmien rooleista työyhteisössä. Esittelyyn sisältyisi esimerkiksi lääkärin rooli, hoitotyön järjestämistapa, hoitajien mahdolliset erityisalueet (haavanhoito, diabeteksen hoito, astman ja keuhkoahtaumataudin hoito). Sosiaalihoitajan, fysioterapeutin, toimintaterapeutin ja psykiatrian erikoissairaanhoitajan roolit olisi hyvä käydä läpi. Iltapäivällä olisi hyvä olla palautetilaisuus, jolloin opiskelijoilla olisi mahdollisuus esittää kysymyksiä tai jopa kriittisesti mutta rakentavasti kommentoida hoitojärjestelyjä. Opetusjakson lopussa on yleislääketieteen välitentti aikaisemmin opitusta. Siihen liittyy myös palautetilaisuus. 17
Yhdeksännen ja kymmenennen lukukauden yleislääketieteen opinnot (C9-C10) Tässä vaiheessa opiskelijat osallistuvat kahteen opintojaksoon, jolloin he opiskelevat sekä äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolan että lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon toimintatavat. Oppijaksojen nimet ovat seuraavat: Yleislääketiede Kliininen opetus C9/C10, naistentaudit perusterveydenhuollossa, Yleislääketiede Kliininen opetus, neuvola- ja kouluikäiset perusterveydenhuollossa (1 op, yhteensä C9-C10). Tavoitteena on oppia moniammatillisen yhteistyön merkitys neuvolatoiminnassa. Lisäksi opintojaksojen aikana opitaan perusterveydenhuollon mahdollisuudet synnytys- ja naistentautien sekä lastentautien alaan kuuluvien ongelmien tunnistamisessa. Opintojaksoihin kuuluu luentoja, teemaseminaareja sekä omatoimista opiskelua. Kymmenennen ja yhdennentoista lukukauden yleislääketieteen opinnot (C10-C11) Yleislääketieteen oppiaineen kursseista tämä vaihe sisältää laajimman perehdytyksen terveyskeskuksen toimintaan. Opiskelijoilla on tässä vaiheessa takanaan 4½ vuoden opinnot eli 9 täyttä lukukautta. Opintojakso on nimeltään Yleislääketiede Kliininen terveyskeskusopetus C10-C11 ja sen laajuus on 4 opintopistettä. Jakson tavoitteena on se, että opiskelija ymmärtää perusterveydenhuollon eri osa-alueiden (esim. neuvolatoiminta, kotisairaanhoito, vastaanottotyö) merkityksen lääkärin työssä. Samoin hänen tulee ymmärtää terveyden edistämisen rooli yksittäisen potilaan ja koko väestön hoidossa. Hoidon jatkuvuuden merkitys sekä yleislääkärin rooli hoidon koordinoijana yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa tulee myös oppia. Työssä perusterveydenhuollossa pitää kyetä soveltamaan kliinisiä tietoja ja taitoja sekä tekemään hoitopäätöksiä. Opintojaksoon sisältyy kaksi viikkoa kestävä terveyskeskuslääkärin työn käytännön kliininen opetus sisältäen toiminnan ajanvaraus- ja päivystysvastaanotolla, kotisairaanhoidossa, äitiys- ja lastenneuvolassa, kouluterveydenhuollossa sekä mahdollisuuksien mukaan dementiayksikössä, palvelutalossa, vanhainkodissa, vuodeosastolla, perhesuunnitteluneuvolassa, opiskelija- ja työterveyshuollossa. Toisen opetusviikon aikana pidetään arviointivastaanotot opettajalääkärin läsnä ollessa. Opettajalääkäri seuraa ja arvioi 2-3 opiskelijan pitämää vastaanottotilannetta ja antaa opiskelijalle välittömän henkilökohtaisen palautteen. Tässä tilanteessa opiskelija voi myös itse arvioida omaa toimintaansa. Potilastapausseminaarit pidetään yleislääkärin työn keskeisistä aihepiireistä C11-kurssilla. 18
Käytännön opetus (3 op), potilastapausseminaarit ja omatoiminen opiskelu 80 tuntia, suoritetaan osin C11-lukukaudella. Opetus on hajautettu pääasiassa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen terveyskeskuksiin. Osa C10-vaiheen opetuksesta voidaan toteuttaa opiskelijan itsensä järjestämässä paikassa muissa Suomen terveyskeskuksissa. Oppiaine ohjeistaa mukana olevat terveyskeskukset opintojaksoa varten. Yleislääketieteen loppukuulustelu järjestetään opintokokonaisuuden päätyttyä C11-kurssilla. Jakson suoritettuaan opiskelija osaa toimia käytännön lääkärinä perusterveydenhuollossa ja kriittisesti arvioida omia tietojaan ja taitojaan. Esim. Lukujärjestys C10-C11 Viikko 1 Ma Ti Ke To Pe Perehdytys, hallinto, organisaatio Lastenneuvola Kotisairaanhoito, vanhainkoti, palvelutalo, dementiakoti Äitiysneuvola, perhesuunnitteluneuvola Vastaanotto Ruokailutauko Ruokailutauko Ruokailutauko Ruokailutauko Ruokailutauko Vastaanotto tai päiväajan päivystys Vastaanotto tai päiväajan päivystys Aamupäivän aihe jatkuu Vastaanotto tai päiväajan päivystys Päiväajan päivystys Viikko 2 Ma Ti Ke To Pe Kouluterveydenhuolto Vuodeosasto A-klinikka Diabetesneuvola Arviointivastaanotot Vastaanotto Ruokailutauko Ruokailutauko Ruokailutauko Ruokailutauko Ruokailutauko Vastaanotto tai päiväajan päivystys Vastaanotto tai päiväajan päivystys Vastaanotto tai päiväajan päivystys Työterveyshuolto Päiväajan päivystys 19
Kahdennentoista lukukauden yleislääketieteen opinnot (C12) Kahdestoista lukukausi on viimeinen perusopintoihin kuuluva lukukausi. Opintojaksolla Valmistuva lääkäri (1 op) yleislääketieteen oppiaine vastaa yhdessä lukukausijohtajan kanssa jakson koordinoinnista. Opiskelijalla on jo valmiuksia ja työkaluja oirelähtöiseen työskentelyyn ja käytännön lääkärin työssä selviytymiseen. Tällä kurssijaksolla opiskelija syventää näkemystä lääkärin, erityisesti perusterveydenhuollossa työskentelevän lääkärin monitahoisesta työ- ja tehtäväkentästä. Jakson sisältö luodaan useiden oppiaineiden yhteistyönä. Teemat vaihtelevat jonkin verran lukukausittain. Opetus on luento- ja seminaariopetusta, jotka on sijoitettu kolmen tunnin sessioiksi lukukauden muun ohjelman lomaan. Erityisesti keskitytään sellaisiin osa-alueisiin, joita viimeisen opiskeluvuoden aikana ei ole opiskeltu eikä kerrattu. Lääketieteen perusopetuksen määrä Vaasan terveyskeskuksessa voisi yhtä opiskelijaa kohti olla seuraava: Taulukko 2. Yleislääketieteen perusopetuksen koulutuspäivät terveyskeskuksessa Kurssi Teema Koulutuspäivät C1-C2 Juonneopetus 3+3 C6 Yleislääkärin työnkuvan pääpiirteet vastaanottotyössä 4 C7 Yleislääkärin työnkuvan pääpiirteet vastaanottotyössä 4 C7 Toimenpideopetus 1 C8 Pitkäaikaishoito ja vuodeosastotyö 1 C9/10 Ihotaudit 1 C10 Vastaanottotoiminta, lastenneuvola, kouluterveydenhuolto, kotisairaanhoito, vuodeosastotoiminta ym. C11 Potilastapausseminaarit 1 Yhteensä 28 10 Taulukko ei sisällä mahdollisia valinnaiskursseja eikä amanuenssi tai sijaisjaksoja. 20