OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1
OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO Metsäpalvelut, metsäpalveluliiketoimintaan erikoistunut täyden palvelun liiketoimintayksikkö. Valtakunnallinen projektinjohto-organisaatio Palveluverkostoomme kuuluu noin sata toimipistettä ympäri maata. Paikkakuntakohtaisissa toimipisteissämme työskentelee 38 palvelutiimiä eli noin 300 metsäalan ammattilaista! Ei saa valtionapua, liikevaihto noin 40 milj. /v MEILLÄ MAKSAT VAIN KÄYTTÄMISTÄSI PALVELUISTA Metsäsuunnittelu ja tila-arviot Suometsien hoito Yksityistiet Metsänhoitotyöt Puukauppa Luonnon- ja ympäristönhoito Metsäomaisuuden hallinta Metsäkiinteistönvälitys Metsäsertifiointi Sertifioidut laatu-, ympäristö- ja työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät Verkostoitunut (yhteistyökumppanit ja satoja sopimusurakoitsijoita) 2
PUUN SAATAVUUS Määrä Puumäärät Lähde: Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen vuosikirja 2013 3
Metsämaan jakautuminen puuston iän perusteella Lähde: Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen vuosikirja 2013 Ilmastomuutos ja metsät Lähde: Asikainen ym. (toim.) 2012: Bioenergia, ilmastomuutos ja Suomen metsät Puun käyttö: AH = alhainen (61,6 milj.m3) MT = maltillinen (82,1 milj.m3) ja suurin kestävä (98,8 milj.m3), CC = ilmastonmuutos 4
Puumäärät ja riittävyys Puuston vuosikasvu ylitti vuosituhannen vaihteessa 100 milj. m 3, poistuma on ollut useita viimeiset 20 vuotta tasolla 70 milj. m 3 Puuston kokonaismäärä on kasvanut 1970-luvulta lähes 60 % ja on nyt metsä- ja kitumaalla 2 332 milj. m 3 Kestävästä hakkuumahdollisuudesta, joka on arvioitu 72,7 milj. m 3 vuosille 2010-2019, käytetään noin 70 %. Keskeiset syyt suureen kasvuun on soiden ojitukset, parantunut metsänhoito ja erityisesti metsien ikäluokkarakenne. Ilmastomuutos lisää puuston kasvua merkittävästi 9 OTSO:lla talousmetsän käsittelyketjun toteutus alkaa hyvästä metsäsuunnitelmasta Mikäli metsänomistuksella ei ole tavoitetta Metsä kasvaa itsestään Jos metsää ei harvenneta, niin osa puustosta kuolee itsestään valon puutteeseen Puut jäävät ohuiksi ja vähäarvoisiksi Liian pitkä kiertoaika laskee kasvua ja kokonaispuuntuotosta OTSO:n tekemissä metsäsuunnitelmissa arvokasvua säädetään metsänhoidolla ja harvennushakkuilla: Taimikonhoidon ajankohta ja tiheys määräävät paksuuskasvun nopeuden (ja puun laadun) Ensiharvennuksen ajankohta keskeinen Toisessa harvennuksessa saadaan hyvät tulot ja lisätään edelleen arvokasvua Metsä uudistetaan viimeistään, kun keskimääräinen kasvu alkaa laskea 5
Miksi mennä maastoon, kun metsä nähdään laserilla? Vain menemällä metsään, voidaan saavuttaa metsänomistajan asettamat tavoitteet metsän- ja ympäristönhoidolle. Erityisesti tuhoriskit, toimenpiteiden oikea-aikaisuus ja todellinen puuston kasvuntaso vaativat varmistusta maastossa. PUUN SAATAVUUS Laadun parantaminen 6
Mitä raaka-aineen laadun parantamiseksi on tehtävissä? Jalostushyöty käyttöön: taimi- ja siemenmateriaali luontaisesti sopiville kasvupaikoille Siemenviljelyssiemenistä kehittyneet puut kasvavat nopeammin ja ovat laadukkaampia = vähäoksaisempia ja oksakulmaltaan suorempia kuin puut keskimäärin Lähde: Metla 13 Mitä raaka-aineen laadun parantamiseksi on tehtävissä? Metsänhoidolliset menetelmät: Kaikkia pääpuulajeja voi pystykarsia Ravinne-epätasapaino hoidettava lannoituksin Oikea-aikaiset harvennukset parhaiten kasvavia puita suosien Lisäksi kasvatuslannoituksia sopivilla kohteilla Vaikuttaa hieman puuaineksen tiheyteen, mutta lisää toisaalta haluttua oksattoman pintapuun osuutta 14 7
2.12.2014 Mitä raaka-aineen laadun parantamiseksi on tehtävissä? Metsänhoidolliset menetelmät: Ravinne-epätasapaino hoidettava lannoituksin 100 Osuus, % 80 Runkotilavuus 60 Tukkitilavuus Hukkapuu 40 Mäntykuitu 20 0 0-20 20-40 40-60 60-80 80-100 Kasvuhäiriöisten kuusten osuus, % Lähde: Hynönen & Makkonen. 2004. Metlan tiedonantoja 934 15 PUUN SAATAVUUS Markkinat 8
Metsänomistajan saama kantorahatulo ratkaisee Kantorahatulosta noin 70 % muodostuu tukkipuusta Lähde: Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastotiedote 11/2014 17 Metsänomistajan saama kantorahatulo ratkaisee Niin kauan, kun laadun huomioiminen hinnassa on epävarmaa, metsänomistajan ei kannata tehdä kaikkea sen eteen. Selkeä laatuhinnoittelu olisi metsänomistajan ja jalostajien etu. Metsänomistaja tarvitsee avukseen metsäammattilaisen, joka valvoo apteerausta ja korjuun muuta laatua Metsäsuunnittelussa mahdollista löytää metsässä olevat erikoispuulajit / -puutavaralajit, mutta ellei puusta saatava lisähinta ole tiedossa, niin maastotyöhön käytetystä ajasta ei olla valmiita maksamaan. 18 9
PUUN SAATAVUUS Yhteenveto Yhteenveto Nykyisillä markkinoilla ja tuotantotekniikoilla järeä ja aiempaa laadukkaampi puuraaka-aine saadaan entistä nuoremmista metsistä Hakkuut painottuvat harvennuksiin (ilmastomuutoksen aiheuttama kasvunlisäys ja metsänhoitomenetelmien muutos) Tuhoriskit kasvavat erityisesti etelä-suomalaisissa metsissä (myrskytuhot, kuivuus ja hyönteiset) 20 10
Peto metsässä. OTSO on metsäpalveluiden hyväntuulinen uudistaja, jonka historia, juuret ja osaaminen ovat syvällä suomalaisessa metsämaassa. Tehtävämme on saada sinut yllättymään siitä, miten helppoa, nautinnollista ja tuottavaa metsän omistaminen oikeasti onkaan. KIITOS! Kehittämispäällikkö Timo Makkonen timo.makkonen@otso.fi www.otso.fi 11