Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Samankaltaiset tiedostot
Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunitelma

Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen

Millaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa?

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet

Lakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen

Vesistökunnostusten toimintaympäristön muutoksia

Vesistökunnostusten toimintaympäristön muutoksia

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

Kalastuksenvalvonnan muutokset osana kalastuslain kokonaisuudistusta. Lakimies Riina Arffman Lappeenranta

Toimenpiteiden suunnittelu

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa Matti Sipponen

Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet. Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI

Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Lappeenranta. Taina Ihaksi

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

Vesistöjen kunnostusstrategian esittely

Käyttö- ja hoitosuunnitelmat sekä yhteistyöryhmien roolit

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Kalastuslaki ja kalataloushallinto uudistuvat. Keski-Suomen kalastusaluepäivä Matti Sipponen

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM

Siuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset

Vesien kunnostustyöryhmän loppuraportti

Kalastusalueet kalastuslain siirtymävaiheessa. Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Kalastuslakikoulutus Tampere

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Aluesuunnittelupilotti kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvat alueet kartalle

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

ELY-keskuksen rooli ympäristö- ja rakentamishankkeissa

Vesienhoito ja maatalous

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille (ehdotus)

Säännöt, käyttö- ja hoitosuunnitelmat ja rahoitus. Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät Polvijärvi

Kalatalouden neuvontajärjestöt vaelluskalakantojen hoitajina. Kalajoki Tapio Kangas Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

Kalatalousavustukset. Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut

Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiset Inarijärvi-asiat

Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Kanta-Häme, Satakunta, Varsinais-Suomi

VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus. Maarit Satomaa ProAgria Oulu

Vesiensuojeluun kohdistuvat odotukset. Sari Janhunen Ympäristöpäällikkö Vihdin kunta

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen kalatiestrategia katkaistujen ekologisten yhteyksien luojana

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Vesistökunnostuksen edistämismahdollisuudet Leena Leskinen Tiina Käki Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Vesien- ja merenhoidon tehtävät , organisointi, aikataulut ja resurssit Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 21.9.

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.

Ihmisen paras ympäristö Häme

Vesienhoidon suunnittelu

Ilmastonmuutos ja vesienhoito

Vesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus

Kotitarvekalastajan puheenvuoro

Vesistökunnostuksen ja luonnonsuojelun tavoitteiden yhdistäminen

UUSI KALASTUSLAKI toimeenpanon periaatteet ja linjaukset. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus

Ivalojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari , Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Nosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen kärkihankerahoituksella Jenni Jäänheimo, YM,

Ympäristölautakunta antoi nyt käsittelyssä olevaan vesienhoitosuunnitelmaan liittyvästä valmistelutyöstä (työohjelmasta) seuraavanlaisen lausunnon:

Kalastuslain kokonaisuudistus

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä Voimaan

Vesipolitiikan puitedirektiivi on prosessi

KANTA-HÄMEEN, KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTIEN YHTEINEN KALASTUSALUEPÄIVÄ 2016

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: klo Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Vesien- ja merenhoidon tehtävät vuonna Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Visa Niittyniemi

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015

Kalatalouspalvelut. 2. vaihe

Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito

Ekosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä. Rauno Yrjölä

Vesienhoidon rahoituslähteet. Helena Haakana Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi

Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen

Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa. Jouni Backman Kerimäki

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LUVY Vesienhoitoa vuodesta 1975

Virtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä

LAUSUNTO KALASTUSLAIN HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA / LAUSUNTOPYYNTÖ /MMM022:00/2008

Ulkoisen kuormituksen vähentämistoimenpiteet Maatalouden, metsätalouden ja hajaasutuksen. toimenpiteet Ei Kyllä

Vesien tila ja vesiluvat

Vesienhoidon rahoituslähteet. Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi

Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella

Pertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus. Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/

VASTUULLINEN VESIENOMISTUS

Yleistä vesienhoidon suunnittelusta. Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus

ELY-keskuksen myöntämät avustukset vesienhoitoon sekä kalataloushankkeisiin Vauhtia vesienhoitoon järvi-ilta , Tampere

Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella

Kitkajärvien vesienhoito tulevaisuudessa

Veneenlaskuverkoston rakentamishankkeiden rahoitusmahdollisuudet

Kestävällä kalastuksella ja Oikealla kalastuksen säätelyllä Tulevaisuuteen Inarissa

Transkriptio:

Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013. Edellinen luokitus on vuodelta 2008. Vesienhoidon tavoitteena on, että kaikissa vesimuodostumissa saavutetaan hyvä ekologinen tila 2

Puruveden pääallas on erinomaisessa tilassa Valuma-alueen pienissä järvissä ja suljetuissa lahdissa tilanne on oleellisesti huonompi Valuma-alueilta vesistöön joutuva kuormitus lisääntyy ilmastonmuutoksen seurauksena. Natura luontoarvojen ja erinomaisen tilan säilyttäminen tarvitsevat aktiivista vesienhoitoa. 3

Fosforipitoisuus

Vesien kunnostuksen visio Vesienhoitosuunnitelmissa mainittuja kunnostuksia toteutetaan monitavoitteisesti niin, että joissa, järvissä ja rannikkovesissä saavutetaan hyvä ekologinen ja kemiallinen tila, parannetaan vesien käytettävyyttä sekä tuetaan luonnon monimuotoisuutta. Kunnostuksissa otetaan huomioon kuormituksen vähentämiseen ja riskien hallintaan valuma-alueella tarvittavat toimet. Kunnostusten määrä, laatu ja vaikuttavuus paranevat. Kunnostushankkeiden toteuttajajoukko vahvistuu ja monipuolistuu. Ympäristö- ja kalataloushallinto ylläpitävät ja kehittävät osaamistaan vesien kunnostuksen osalta osana vesienhoidon suunnittelua, osallistuvat merkittävien kunnostushankkeiden toteuttamiseen sekä tarjoavat tukea ja asiantuntija-apua sitä tarvitseville. 5

Päähuomio vesienhoitoa tukeviin kohteisiin Kumppanuuksia ja yhteistyötä vahvistettava Rahoituspohjaa laajennettava Hallinto toteuttajasta tukijaksi ja edellytysten luojaksi 6

Yksi tavoite kaksi lakia Kalastuslain tarkoituksena on parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon perustuen järjestää kalavarojen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä käyttö ja hoito siten, että turvataan kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto, kalakantojen luontainen elinkierto sekä kalavarojen ja muun vesiluonnon monimuotoisuus ja Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisen yleisenä tavoitteena on suojella, parantaa ja ennallistaa vesiä ja Itämerta niin, ettei pintavesien ja pohjavesien tai Itämeren tila heikkene ja että niiden tila on vähintään hyvä. suojelu. 7

Yksi tavoite kahdet välineet Laadittava käyttö- ja hoitosuunnitelma, jolla turvataan alueen kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto ja käyttö sekä biologinen monimuotoisuus, ja edistetään kaupallisensekä vapaa-ajankalastuksen toimintaedellytyksiä. Toimenpideohjelma laaditaan vesienhoidon ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi ottaen huomioon tehdyt selvitykset vesien ominaispiirteistä ja ihmisen aiheuttamista vaikutuksista vesiin sekä vedenkäytön taloudelliset selvitykset. 8

Yksi omistaja kaksi suunnitelmaa Käyttö- ja hoitosuunnitelman on sisällettävä: 1) perustiedot vesialueiden ja kalakantojen tilasta; 2) suunnitelma kalastuksen kehittämis- ja edistämistoimenpiteiksi ja näitä koskeva tavoitetila; 3) suunnitelma kalakantojen hoitotoimenpiteiksi mukaan lukien ehdotus vaelluskalojen elinkierron turvaamiseksi sekä muut biologisen monimuotoisuuden turvaamiseksi tarpeelliset toimenpiteet; 4) ehdotukset tarvittaviksi kalastuksen alueellisiksi säätelytoimenpiteiksi ja kalastonhoitomaksuista kertyneiden omistajakorvausten jakamiseksi; 5) kalataloudellisesti merkittävien alueiden sekä kaupalliseen kalastukseen ja kalastusmatkailutarkoituksen hyvin soveltuvien alueiden määrittely sekä kullakin kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvalla alueella kaupalliseen kalastukseen soveltuvien pyydysten määrittely; 6) suunnitelma kalastustietojen seurannan ja kalastuksenvalvonnan järjestämiseksi. Toimenpideohjelmassa on esitettävä: 1) vesienhoidon perustoimenpiteet, kuten vesiä ja ympäristönsuojelua koskevan lainsäädännön vaatimukset; 2) vesienhoidon täydentävät toimenpiteet, kuten muut hallinnolliset ja taloudelliset keinot, sopimukset, vesistön kunnostus sekä koulutus- ja tutkimushankkeet; 3) toimenpiteet poikkeuksellisten tilanteiden varalle; 4) vaihtoehtoisten toimenpiteiden yhdistelmät; 5) yhteenveto tulvariskien hallinnasta annetun lain mukaisissa tulvariskien hallintasuunnitelmissa esitetyistä toimenpideohjelmassa tarkoitettua aluetta koskevista toimenpiteistä sekä selvitys niiden vaikutuksista vesienhoidon ympäristötavoitteisiin. 9

Perustiedot Alueen rajaus ja osa-alueet Vesialueiden omistus Perustiedot kalakantojen tilasta Perustiedot vesialueiden ekologisesta tilasta Kalastus Vesistön muu käyttö 10

Tavoitetila Kalastuksen tavoitetila Saaliit Mahdolliset ongelmat Kalakantojen hoidon tavoitteet Kalakantojen kestävyys Kalojen luontainen lisääntyminen ja istutukset Vesien ekologista tilaa koskevat tavoitteet Tilatavoitteet osa-alueittain Kuormituksen vähentäminen Mahdolliset vesiensuojeluongelmat Vesien kemiallista tilaa koskevat tavoitteet Valvontaa, seurantaa ja hallintoa koskevat tavoitteet 11

Toimenpiteet 1/2 Kalastuksen kehittäminen ja edistäminen Elinkeinokalastus Ammattikalastus Vapaa-ajan kalastus Tiedottaminen ja kartat Satamat, veneluiskat, retkisatamat Kaupalliseen kalastukseen soveltuvien alueiden määrittely Kalastusmatkailutarkoitukseen soveltuvat alueet Kalakantojen hoitaminen Istutukset Kutualustojen hoitaminen 12

Toimenpiteet 2/2 Vaelluskalojen elinkierron turvaaminen Vaelluskalavesistöt, tärkeät lisääntymis-, vaellus- ja syönnöslaueet Nousuesteet Virtavesikunnostukset Biologisen monimuotoisuuden turvaaminen Vesialueiden kunnostaminen Hoitokalastus Vesikasvien vähentäminen Hapetus ja ilmastus Ruoppaukset 13

Säätely ja rajoitukset Kalastuksen alueellinen säätely Soveltuvien pyydysten määrittely Kalataloudellisesti arvokkaiden alueiden määrittely Vesiin kohdistuvan kuormituksen vähentäminen Vaatimukset (esim. lupakäsittelyt) Suositukset (vapaaehtoiset toimet) Vaikutukset muihin ohjelmiin 14

Valvonta, seuranta ja hallinto Kalastustietojen seuranta Kalastuksen valvonnan järjestäminen Vesien tilan seuranta Hallinnon ja yhteistyön toimenpiteet Toimenpiteiden kustannukset ja rahoitus 15