1 K E M E R A
Soveltamisala Toimenpiteet, joilla edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä metsälain mukaisesti. 1) puuntuotannon kestävyyden turvaaminen; 2) metsien biologisen monimuotoisuuden ylläpitäminen; 3) metsäluonnon hoitohankkeet; 4) toimintaa tukevat muut edistämistoimenpiteet 2
Rahoituksen saajat Yksityiset maanomistajat Em. toimenpiteisiin voidaan rahoitusta hakemuksesta myöntää myös muulle hakijalle kuin yksityiselle maanomistajalle, jos rahoitettavat toimenpiteet edistävät yksityismetsien kestävää hoitoa ja käyttöä. Yksityisellä maanomistajalla tarkoitetaan luonnollista henkilöä sekä sellaista luonnollisten henkilöiden muodostamaa yhtiötä, osuuskuntaa tai muuta yhteisöä taikka säätiötä, jonka pääasiallisena tarkoituksena on maatila- tai metsätalouden harjoittaminen, sekä yhteismetsän osakaskuntaa ja yhteisaluelaissa tarkoitetun yhteisen alueen osakaskuntaa. 3
KEMERA työlajit Kemera.mom. 1) Metsänuudistaminen 2) kulotus 3) nuoren metsän hoito, pystypuiden karsinta 4) energiapuun korjuu, haketus 5) metsänterveyslannoitus, juurikäävän torjunta 6) kunnostusojitus 7) metsätien tekeminen ja perusparannus Lh-mom. 1) Ympäristötuki 2) Lh-hankkeet 4
Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisten töiden suunnittelu Toimenpiteiden rahoitus perustuu joko ennalta hyväksyttävään suunnitelmaan tai toteutuksen jälkeen annettavaan toteutusselvitykseen. Suunnitelma tulee hyväksyä metsäkeskuksessa ennen työn toteutusta. 5 Suunnitelmaa edeltävät työlajit: metsänuudistaminen metsänterveyslannoitus kunnostusojitus metsätien tekeminen kulotus (tarvittaessa) työllisyystyönä tehtävä nuoren metsän hoito (tarvittaessa) Työn jälkeen annetaan toteutusselvitys ja rahoitetaan kulotus nuoren metsän hoito energiapuun korjuu juurikäävän torjunta energiapuun haketus työllisyystyönä nuoren metsän hoito
metsänuudistaminen KEMERA Metsänuudistaminen Tukea metsänuudistamiseen voi saada silloin kun uudistamisen kustannukset suhteessa saatavaan hakkuutuloon ovat suuret. Puuston arvo ei saa ylittää yhdessä kolmen viime vuoden hakkuutulojen kanssa seuraavassa taulukossa esitettyjä summia. Tukea saa myös, kun metsitettävä alue on ennestään puuton tai taimikko joudutaan uudistamaan viljelemällä myrsky-, lumi- tai muun luonnontuhon vuoksi. 6
metsänuudistaminen Tuen osuus keskimääräisistä toteutuskustannuksista riippuu tukivyöhykkeestä. Jos metsänomistajalla ei ole ajan tasalla olevaa metsäsuunnitelmaa, tukea alennetaan 10 prosenttiyksiköllä 7
metsänuudistaminen Mitä tuki kattaa? Tuki kattaa kokonaan taimien ja siementen hinnan sekä suunnittelun. Muihin tarvittaviin töihin, kuten heinäntorjuntaan, muokkaukseen ja istutukseen, maksetaan rahoitusvyöhykkeen mukaista toteutustukea. Metsänomistaja saa tukea myös omalle työlleen. 8
nuoren metsän hoito KEMERA Nuoren metsän hoito on kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera) mukainen työmuoto, jota tuetaan valtion varoin. Siihen kuuluvat varsinainen taimikonhoito sekä nuoren kasvatusmetsän harvennus ja sen yhteydessä puunkorjuuta haittaavan pieniläpimittaisen puuston poistaminen. Hoitotyöllä lisätään puiden kasvua ja nopeutetaan metsikön kehittymistä myyntikelpoiseksi ensiharvennuskohteeksi. 9
nuoren metsän hoito Lisäksi tuen piiriin kuuluu pystypuiden karsinta. Myös energiapuun korjuuta nuoren metsän hoidossa tuetaan valtion varoin. Valtion tuen osuus on Etelä- ja Keski-Suomessa 50 % hoitotyön keskimääräisistä laskennallisista kustannuksista. Pohjanmaalla, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa tukiosuus on 60 % ja Pohjois-Suomessa 70 %. Työllisyystyössä tuki lasketaan todellisten kustannusten perusteella ja tukiosuus on 10 prosenttiyksikköä suurempi kuin edellä. 10
nuoren metsän hoito Työnjohtokustannukset sisältyvät laskennallisiin toteutuskustannuksiin eli tuki kattaa niistäkin tukiprosentin mukaisen osan. Muu osa työnjohtokustannuksista jää metsänomistajan maksettavaksi. Tuet ovat metsänomistajalle verovapaita tuloja. Tukea saa sekä omatoimiselle että ulkopuolisella teetetylle työlle. 11
nuoren metsän hoito Nuoren metsän hoitokohteelle asetetut ehdot Rahoitettavan kohteen on oltava kooltaan vähintään yksi hehtaari. Se voi muodostua useammasta metsikkökuviosta. Tukivaroja voidaan käyttää vain kerran samalla alueella puuston kiertoaikana. Taimikonhoito voidaan kuitenkin uusia, jos metsikkö uhkaa vesoittua uudelleen. Pystykarsinta voidaan tehdä erillisenä työnä, jos se on tarkoituksenmukaista. 12
nuoren metsän hoito Nuoren metsän hoitotyö ei vaadi etukäteen tehtävää hoitosuunnitelmaa. Tuki maksetaan tehdyn työn jälkeen metsäkeskukselle jätetyn hakemuksen perusteella. Hakemukseen on liitettävä toteutusselvitys. Tukea alennetaan 10 prosenttiyksiköllä, jos metsänomistajalla ei ole ajan tasalla olevaa metsäsuunnitelmaa. Suunnitelma on ajan tasalla, jos sen voimassaolon umpeutumisesta on kulunut enintään 5 vuotta. 13
nuoren metsän hoito Tukea käytetään vain kohteessa, jossa on taloudellisesti kasvatuskelpoinen taimikko. Poistettavan puuston on haitattava kasvatettavan taimikon kehitystä. Tarpeetonta siistimistä on riistan ja luonnon hoidon vuoksi vältettävä. 14
taimikonhoito KEMERA Taimikonhoito Taimikonhoidossa puita on poistettava vähintään 2000 kpl/ha. Kasvatettavia taimia jätetään puulajin mukaan 1300-2000 kpl/ha maan pohjoisinta osaa lukuun ottamatta. Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin metsäkeskusten alueilla määrä on 1600-2500 kpl/ha. 15
taimikonhoito Taimikko voidaan jättää normaalia tiheämmäksi hyvin tiheässä kasvaneissa taimikoissa sekä alueilla, jolla hirvi-, lumi- tai muun luonnontuhon riski on huomattava. Jäävän puuston tiheys saa olla enintään 3000 kpl/ha. Tukea saa erityistapauksessa verhopuuston poistoon tai harvennukseen. Ehtona on, ettei toimenpide kuulu metsälain mukaiseen maanomistajan velvollisuuteen aikaansaada uusi puusto. Poistettavan verhopuuston määrän on oltava vähintään 1000 runkoa/ha. 16
taimikonhoito 17
nuoren kasvatusmetsän harvennus KEMERA Nuoren kasvatusmetsän harvennus Nuoren kasvatusmetsän harvennus kohdistuu 2. kehitysluokan metsään. Kantoläpimitaltaan vähintään 4 cm:n puita on poistettava yli 1000 kpl/ha. Jäävän puuston keskiläpimitan on oltava rinnan korkeudelta alle 16 cm. Kasvatettavia puita jätetään puulajin mukaan 700-1400 kpl/ha. 18
nuoren kasvatusmetsän harvennus Harvennuksen jälkeen ei saa jäädä välitöntä ensiharvennustarvetta. Jos lähtöpuusto on ylitiheä ja harvennus aiheuttaa tuhoriskejä, kasvamaan jätettävän puuston tiheys saa olla enintään 2000 kpl/ha. 19
nuoren kasvatusmetsän harvennus Ala- ja laatuharvennuksella tehdyn käsittelyn jälkeen puuston valtapituus ei saa olla havupuumetsiköissä yli 14 metriä eikä lehtimetsissä yli 15 metriä. Mikäli korjattava puu käytetään kokonaan energiapuuksi, voi valtapituus olla tätä suurempi. Tukea ei saa ennen harvennushakkuuta tehtävään pelkkään raivaukseen. Tuen osuus keskimääräisistä toteutuskustannuksista riippuu tukivyöhykkeestä. 20
nuoren kasvatusmetsän harvennus Toteutustuen suuruus ilmenee oheisesta taulukosta. Jos metsänomistajalla ei ole ajan tasalla olevaa metsäsuunnitelmaa, tukea alennetaan 10 prosenttiyksiköllä. 21
metsätie KEMERA Metsätien tekeminen Nykyaikainen puunkorjuu ja metsätalous edellyttävät kunnollista ja riittävän tiheää metsätiestöä. Metsätie palvelee sekä puunkorjuuta että metsänhoitotöitä. Tien varressa olevasta leimikosta saa paremman hinnan ja metsänhoitotöiden kustannukset laskevat. 22
metsätie KEMERA Uuden metsätien tekeminen tuen edellytyksenä, että tiellä voidaan liikennöidä ympärivuotisesti ja yli puolet tieyksiköistä on metsäliikennettä tuen osuus keskimääräisistä toteutuskustannuksista riippuu tukivyöhykkeestä. jos metsänomistajalla ei ole ajan tasalla olevaa metsäsuunnitelmaa, yhden tilan hankkeen tukea alennetaan 10 prosenttiyksiköllä 23
metsätie 24
metsätie KEMERA Metsätien perusparannus Tukea saa, jos parannettavan tien kunnossapidosta on huolehdittu ja tie on aikanaan rakennettu ympärivuotiseen käyttöön. Metsäliikenteen osuuden oltava vähintään 40 %. Tien rakenteet jääneet nykytarpeita ajatellen alimittaisiksi ja kuljetusolot ovat muuttuneet Metsänparannusvaroin rakennetun tien valmistumisesta on kulunut yli 20 vuotta. 25
metsätie KEMERA Metsätien perusparannus Yhteishankkeena osakaskiinteistö voi tuen sijasta saada lainaa työkustannuksiin, jos kiinteistön osuus kustannuksista on vähintään 1 346. Laina maksetaan takaisin valtiolle 12 prosentin vuotuismaksuin, josta korko on 4 prosenttia. 26
kunnostusojitus KEMERA Kunnostusojitus Vanhat ojitusalueet vaativat kunnostusta 20 30 vuotta ojittamisen jälkeen. Kunnostaminen kannattaa tehdä silloin, kun alueen puusto vaatii harvennusta ja taimikot hoitoa. Kunnostusojituksen yhteydessä tuleekin huolehtia kiireellisistä hoito ja hakkuutöistä. Kunnostusojitus voidaan tehdä joko yhdelle tilalle tai yhteishankkeena useammalle tilalle. Ojitus on useimmiten paras toteuttaa yhteishankkeena. 27
kunnostusojitus Rahoitettavan kunnostusojitushankkeen on oltava kooltaan vähintään kaksi hehtaaria. Tuen osuus keskimääräisistä toteutuskustannuksista riippuu tukivyöhykkeestä. Jos metsänomistajalla ei ole ajan tasalla olevaa metsäsuunnitelmaa, yhden tilan hankkeen tukea alennetaan 10 prosenttiyksiköllä. Yhteishankkeessa kustannukset ositetaan yleensä osakastiloille kaivettujen ojametrien mukaan. Kunnostusojitukseen voidaan sisällyttää myös piennarteiden tekoa ja vesiensuojelutoimia. 28
kunnostusojitus 29
metsänterveyslannoitus KEMERA Metsänterveyslannoitus Terveyslannoituksella korjataan maan ravinneepätasapainoa havupuuvaltaisilla kangas- ja turvemailla sekä lehtipuuvaltaisilla entisillä maatalousmailla. Tuen saanti edellyttää, että metsän kehitys on ravinne-epätasapainon vuoksi taantuvaa metsänhoidosta huolimatta. Lannoitetarve, -määrä ja -koostumus selvitetään ravinneanalyysillä, joka on metsänomistajalle maksuton. 30
metsänterveyslannoitus Boori-NP lannoitus 500 kg/ha, tilalla on metsäsuunnitelma Tuen osuus keskimääräisistä toteutuskustannuksista riippuu tukivyöhykkeestä. Jos metsänomistajalla ei ole ajan tasalla olevaa metsäsuunnitelmaa, tukea alennetaan 10 prosenttiyksiköllä. 31
kulotus KEMERA Kulotus Kulotus parantaa maan ravinnetaloutta jopa kymmeniksi vuosiksi. Toteutustukea saa hakkuutuloista riippumatta valmisteleviin töihin ja kulotukseen. Kulotuksen vakuutusmaksu korvataan kokonaan. 32 Rahoitettavan kulotusalueen koon on oltava vähintään kaksi hehtaaria. Jos alue koostuu kahden tai useamman omistajan uudistusaloista, yhteiskulotuksen osakas saa tukea, vaikka osakkaan ala olisikin alle kaksi hehtaaria.
kulotus Tuen osuus keskimääräisistä toteutuskustannuksista riippuu tukivyöhykkeestä. Jos metsänomistajalla ei ole ajan tasalla olevaa metsäsuunnitelmaa, tukea alennetaan 10 prosenttiyksiköllä. 33
juurikäävän torjunta KEMERA Juurikäävän torjunta Juurikääpä aiheuttaa kuusella tyvilahoa ja männyllä tyvitervastautia. Juurikääpää torjutaan käsittelemällä kannot puunkorjuussa torjuntaaineella. Tukea juurikäävän torjuntaan saa juurikäävän leviämisen riskialueella, kun hakkuu tehdään sulan maan aikaan eli 1.5.-31.10. Torjunta on tehtävä hakkuun yhteydessä. 34
juurikäävän torjunta Kuusenjuurikäävän leviämisen riskialueen pohjoisraja on Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan metsäkeskusten alueiden pohjoisraja. Männynjuurikäävän leviämisen riskialue muodostuu Kaakkois-Suomen, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan metsäkeskusten alueista. Tuki levitystyön kustannuksiin on kasvatushakkuissa 0,44 ja uudistushakkuissa 0,22 hakattua kuutiometriä kohti. Tuki kattaa kokonaan torjunta-ainekustannukset. 35
Energiapuun korjuu KEMERA Energiapuun korjuu Korjuutuki 36 Energiapuun korjuutukea saa, kun puuta kertyy nuoren metsän hoitokohteelta vähintään 20 kiintokuutiometriä ja se luovutetaan energiakäyttöön. Metsäkeskukselle on annettava vakuutus puun luovutuksesta energiakäyttöön. Energiapuun korjuun tuki on 7 /kiinto-m³ (kasaus 3,50 /kiinto-m³, kuljetus 3,50 /kiinto-m³). Työllisyystyönä tehtyyn korjuuseen myönnetään lisätukea 1,70 /kiinto-m³.
Energiapuun korjuu Haketustuki Energiapuun haketuksen tuki on 1,70 / haketettu irto-m³. Tuki maksetaan haketta toimittavalle sen jälkeen, kun hakkeen käyttäjä on vastaanottanut energiakäyttöön ostamansa hakkeen. 37
Pystypuiden karsinta KEMERA Pystypuiden karsinta Pystypuiden karsintakohteiksi hyväksytään: ensisijassa tuoreiden ja kuivahkojen kankaiden männiköt ja vastaavat ojitettujen turvemaiden männiköt lehtomaisten kankaiden ja vastaavien ojitettujen turvemaiden männiköt, jos puusto täyttää karsinnan vaatimukset mänty- ja koivuvaltaiset sekametsiköt lehtomaisten ja tuoreiden kankaiden rauduskoivikot. 38
Pystypuiden karsinta Karsintakohteen puuston on oltava terve, kasvuisa sekä tiheydeltään ja ikärakenteeltaan tasainen. Karsintakelpoisia puita eli ainakin karsintakorkeuteen saakka suoria ja virheettömiä pää- ja lisävaltapuita on oltava vähintään 350 runkoa/ha. Kaikki puut on voitava karsia samaan korkeuteen, alin korkeus 4 m. Rauduskoivulla sopiva karsinta-aika on kesäelokuu ja havupuilla alkuvuosi sekä kesä lukuun ottamatta kevään nilakautta. Pystykarsintaan saa lisätukea 10 prosenttiyksikköä, kun se tehdään työllisyystyönä. 39
Pystypuiden karsinta 40
KEMERA Ympäristötuki ja metsäluonnonhoito Ympäristötukea voi saada erityisen arvokkaiden elinympäristöjen säilyttämisestä aiheutuvaan tulonmenetykseen tai näiden elinympäristöjen hoitoon ja kunnostukseen. Tuesta ja alueen käytöstä tehdään määräaikainen sopimus metsäkeskuksen ja metsänomistajan välillä. 41
Ympäristötuki Tuen määrä Peruskorvaus Keskikantohinta x 10 x alkava ha Hakkuuarvokorvaus Välittömästi hakattavissa oleva puusto x keskikantohinta - omavastuu Muu korvaus Ympäristötöistä Suunnitelmien tekemisestä Tuki maksetaan 10-vuotisjaksoina 42
Metsäluonnonhoitohanke Erillisinä metsäluonnon hoitohankkeina voidaan suunnitella ja toteuttaa: 1) usean tilan alueelle ulottuvia, tärkeiden elinympäristöjen hoito- ja kunnostustöitä; 2) metsälain 10 :n 2 momentissa tarkoitettujen monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen kartoitusta; 3) talousmetsien maisemanhoidon kannalta merkittäviä metsän kunnostustöitä; 4) metsäojitusalueiden laskeutusaltaiden tyhjentämistä tai metsäojituksista aiheutuneiden vesistöhaittojen estämistä tai korjaamista, jos toimenpiteellä on tavanomaista laajempi merkitys vesien ja vesiluonnon hoidon kannalta eikä kustannuksia voida osoittaa tietylle aiheuttajalle; 5) metsäojitusalueen ennallistamista luonnonarvoiltaan tärkeällä alueella; sekä 6) muita edellä mainittuja vastaavia metsäluonnonhoitoa sekä metsien monikäyttöä, maisema-, kulttuuri- ja virkistysarvoja korostavia, alueellisesti merkittäviä hankkeita. Metsäluonnon hoitohankkeet suunnitellaan ja toteutetaan metsäkeskuksen toimesta tai valvonnassa. Hankkeisiin sisältyvät työt tulee suunnitella yhteistyössä maanomistajan kanssa ja töiden suorittaminen edellyttää maanomistajan suostumusta. 43