Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Teppo Kröger Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet -seminaari Helsinki 17.8.2015
Ikäasumisen suuret kysymykset Yksin vai yhdessä? Eläkejärjestelmän kypsyminen, 1960 70 -lukujen maaltamuutto sekä elintapojen muutos ovat Suomessa tehneet aikuisten lasten kanssa asumisesta harvinaisen poikkeuksen 1980-luvulle asti yksin asuvien vanhojen ihmisten asumisolosuhteet olivat suuri asuntopoliittinen kysymys ( vanhustentalot) Nykyisin asutaan yhdessä puolison kanssa, kunnes tämä kuolee/muuttaa laitokseen, sen jälkeen yksin Voisivatko ikäihmiset asua keskenään yhdessä?
Ikäasumisen suuret kysymykset Kotona vai laitoksessa? Suomessa kuten monessa muussakin maassa on jo useamman vuosikymmenen kehitetty ja painotettu kotihoitoa ( taloudellista ja inhimillistä ) 1990-luvulta lähtien varsinainen laitoshoito on supistunut nopeaa tahtia (samaan aikaan palveluasuminen kasvanut) Kotihoidon resurssit eivät ole pysyneet laitoshoidon vähenemisen ja väestön ikääntymisen vauhdissa Tuloksena on ollut kotihoidon palvelujen raju oheneminen mutta toisaalta intensifioituminen
Kotihoidon saajat (SOTKAnet) 65 74 (% ikäryhmästäryhmästäryhmästäryhmästäryhmästä) 75 84 (% ikä- 85+ (% ikä- 75+ (% ikä- 65+ (% ikä- 1990 9.3 29.0 42.3 31.4 18.6 1995 4.6 18.2 35.7 22.1 11.8 2000 3.6 15.2 34.8 19.7 10.7 2005 3.1 13.6 34.4 18.3 10.2 2010 3.2 14.4 37.3 20.4 11.2 Muutos (% ikäryhmästä) -65.6 % -50.3 % -11.8 % -35.0 % -39.8 % Muutos (kotitalouksien määrästä) -55.4 % -31.1 % +93.8 % +0.2 % -16.2 %
Säännöllisen kotihoidon saajat, käynnit per kk (SOTKAnet) 1 8 9 16 17 20 21 40 41+ Yht Mediaani 1995 49.7 18.1 4.1 15.6 12.5 100 8 1999 43.8 17.2 3.9 14.4 20.7 100 10 2005 43.8 13.0 2.9 15.2 25.1 100 11 2009 40.8 11.2 2.4 17.3 28.2 100 14 Muutos (%) -17.9 % -38.1 % -41.5 % +10.9 % +125.6 %
Ikäasumisen suuret kysymykset Muuttaako vaiko ei? Mutta mihin? Ja milloin? Vaikka yhtäältä yhteiskuntapoliittisessa keskustelussa korostetaan oikeutta asua kotona, samaan aikaan ikääntyville asetetaan myös kasvavia odotuksia elämäntilanteen muutosten ennakoimisesta asumisjärjestelyissä Toimivampaan asuntoon tai palvelujen ääreen muuttamisesta on tullut uusi normi, kun ikääntyneet pyrkivät minimoimaan heistä niin perheilleen kuin yhteiskunnallekin aiheutuvaa taakkaa Muuttaminen vaatii kuitenkin resursseja
MOVAGE-projekti MOVAGE Muuttaminen ja vanhuus: Asumisen ja hoivan siirtymiä (Moving in old age: Transitions in housing and care) Suomen Akatemian Asumisen tulevaisuuden tutkimusohjelma 1.9.2011 31.8.2015 Toteutuspaikka Jyväskylän yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Prof. Teppo Kröger, FT Outi Jolanki, YTM Paula Vasara, FM Jiby Mathew Puthenparambil (alkuvaiheessa myös YTT Anu Leinonen) Yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) (Dos. Anni Vilkko) sekä Linköpingin yliopiston (NISAL) kanssa
MOVAGE-projekti Lähtökohtana havainto siitä, että monet vanhatkin ihmiset muuttavat: osa mielellään, osa vastentahtoisesti; tietoa tästä on kuitenkin niukasti Tutkimusprojekti keskittyy tutkimaan vanhojen ihmisten asumis- ja muuttopäätöksiä, muuttamisen syitä ja kokemuksia Kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia aineistoja Monitieteinen tarkastelu: yhteiskuntapolitiikka, terveystutkimus, sosiaali- ja ympäristögerontologia, asumistutkimus
Projektin käsitteelliset lähtökohdat Asumispolku (housing pathways) (Clapham 2005, 2010) Asumispäätöksiä tarkasteltava yksilön ja perheen/läheisten elämänhistorian kokonaisuudessa Otettava huomioon kodin ja asuinympäristön subjektiivinen merkitys Otettava huomioon sosiaalinen ja kulttuurinen konteksti, jossa päätöksiä tehdään
Projektin käsitteelliset lähtökohdat Toimijuus Huomio päätöksentekoon ja valintoihin Tarkastelussa kuitenkin myös, miten toimijuus toteutuu ( effective choice, Brown & King 2005), ja miten päätöksentekoa mahdollistavat tai rajoittavat esim. taloudelliset tekijät, terveydentila, asuinympäristön ominaisuudet, palvelujen ja avun saatavuus, perhesuhteet ja muut sosiaaliset suhteet Muuttaminen voi olla suunniteltua tai eitoivottua ja suunnittelematonta
Projektin tutkimuskysymyksiä Miksi muutetaan tai päätetään jäädä nykyiseen asuntoon? Mistä minne muutetaan? Maaseudulta ja haja-asutusalueelta kaupungin keskustaan? Omakotitalosta kerrostaloon? Omasta kodista palvelutaloon? Mitä muutolla tavoitellaan ja mitä saavutetaan? Itsenäisyys ja omillaan pärjääminen? Avun ja palvelujen saaminen? Sosiaalisten verkostojen ylläpito ja sosiaalinen osallistuminen? Toimintakyvyn ja terveyden ylläpito? Hyvinvointi ja onnellisuus?
Tre-Jkl 75+-kysely 2015 (2010) Alustavia tuloksia, satunnaisotos, vastausprosentti 2015: 72% (2010: 71%) Asuu yksin 60,8% (52,1%), puolison kanssa 34,8 % (42,3%), lasten kanssa 2,5% (2,4%) Kotitaloudessa 1 h. 60,9% (50,7%), 2 h. 37,6% (47,3%) Okt 18,2% (19,5%), rt 11,4% (10,2%), kt 67,5% (68,1%) Vuokra-asunto 18,7% (20,9%), omistusasunto 76,7% (74,6%) Palveluasunto 5,1%, senioriasunto 5,5%, tavallinen asunto 88,1% Asunut nykyisessä asunnossa max 5 v. 18,3%, 6-20 v. 31,4%, yli 20 v. 50,4%
Tre-Jkl 75+-kysely 2015 (2010) Nykyisen asunnon ominaisuuksia K, kh, oh & vähintään yksi mh: 96,1% Soveltuu pyörätuolin käyttöön: 59,5% Portaita sisääntulossa: 51,8% Talossa hissi: 56,6% Asunnossa parveke: 74,8% Oma puutarha: 28,6% Asunnon tärkein ominaisuus Palvelut lähellä: 69,0% Sijainti tutulla alueella: 59,0% Koko, esteettömyys, sauna ym.: 58,6% Asumiskulut: 33,0% Perhe asuu lähellä: 25,1%
Tre-Jkl 75+-kysely 2015 (2010) Syyt nykyiseen asuntoon muuttamiseen Halusin lähemmäs palveluita: 19,8% Asunnon hallintamuodon vaihto: 16,8% Kotitalouden koko muuttui: 14,8% Asunto oli liian suuri: 13,6% Asunnon ylläpito oli liian työlästä: 13,0% Asunto oli liian pieni: 12,5% Terveyssyyt: 12,1% Halusin muuttaa toiselle paikkakunnalle: 10,0% Puolisoni halusi muuttaa: 10,4% Halusin lähemmäs lastani/lapsiani: 9,6% Lapseni ym. halusivat, että muutan: 8,9% En viihtynyt asunnossa enkä alueella: 7,1% Asunto oli liian kallis: 4,0%
Asunnon sopivuus Kuinka paljon pitkäaikaissairaudet tai vamma haittaavat jokapäiväistä elämää? Vähän Jonkin verran En osaa sanoa Melko paljon Erittäin paljon Asunto ei sovi 44 146 28 120 73 pyörätuolille (10.7%) (35,5%) (6,8%) (29,2%) (17,8%) Asunto sopi pyörätuolille 80 (12,8%) 198 (31,7%) 36 (5,8%) 221 (35,4%) 89 (14,3%) Yhteensä 124 (12,0%) 344 (33,2%) 64 (6,2%) 341 (32,9%) 162 (15,7%)
One-size-fits-all -ajattelusta ikäasumisen moninaisuuteen
Yhteenveto Ikääntyneen väestön asuminen on noussut jälleen keskeiseksi yhteiskuntapoliittiseksi kysymykseksi Tällä kertaa ensisijaisena haasteena on kuitenkin puutteellisten asumisolojen korjaamisen sijasta toimivan kotihoivan mahdollistavien asumisjärjestelyjen kehittäminen Yhden mallin sijaan on kehitettävä useita erilaisia ikäasumisen vaihtoehtoja, jotka soveltuvat sisäisesti heterogeenisen ikääntyvän väestön tarpeisiin ja asumispreferensseihin