KESKUSTAN OSAYLEISKAAVATYÖ TEEMARAPORTTI 2: Asuminen elämänvaiheet Mitä puuttuu? Löytyykö lisää perusteluja tai tavoitteita? Kommentteja kerätään yleiskaavan sähköpostiosoitteeseen: yleiskaava@kankaanpaa.fi MUUT TEEMARAPORTIT: 1: Elinkeinot ja palvelut 3: Liikkuminen ja kulutus 4: Kaupunkikulttuuri 5: Viherverkot ja luonnon arvot KARTTA 1 (4), YK-92 toteutuneisuus Teemaraportteihin on koottu kaupunkihautomotyöskentelyn, kaupunkilaiskyselyn, tulevaisuuslaboratoriotyöskentelyn ja lauantaitorikyselyn tulokset soveltuvin osin. Teemaraportin on koonnut 20.1.2009 projp. Mariitta Vuorenpää Kuka täällä asuu, kuka rakentaa ja missä käydään töissä v. 2030? Kankaanpää MUUTTOLIIKKEEN KEHITYS 800 700 600 500 400 300 200 TULO LÄHTÖ NETTOMU 100 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007-100 -200-300 yht: - Mitä muuttoliike pitää sisällään ja miten siihen voidaan vaikuttaa? 1
LÄHTÖKOHTIA JA OLENNAISIA KYSYMYKSIÄ Keitä asuu ja millaista on elämänmeno Kankaanpäässä vuonna 2030? 16000 Kankaanpään väestönenustevaihtoehdot asukasta 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2008 2010 2020 2030 2040 MINIMI MEDIUM MAKSIMI MINIMI = Tilastokeskuksen trendiennuste, joka perustuu viimeisen viiden vuoden kehityksen tunnuslukujen jatkamiseen vuoteen 2040. Vuoteen 2030 mennessä vähennys on 1000 asukasta. Keitä ovat lähtijät? MEDIUM = Tilastokeskuksen omavaraislaskelma, jossa muuttoliikkeen vaikutus on nollattu, pitää väestön ensin nykytasolla ja vasta 2030 jälkeen kuolevuus alkaa ylittää syntyvyyden. Sopisiko ennusten positiiviseksi yleiskaavatyön pohjaksi? Miten muuttoliike saadaan nollatuksi? MAKSIMI = Yleiskaavassa myös tarkasteltava tavoiteskenaario: Miten se voisi olla mahdollinen? 12 000 10 000 65-8 000 6 000 15-64 4 000 2 000 0 0-14 2008 2010 2020 2030 2040 Ikärakenne lukuina ja prosentteina 2008 2010 2020 2030 2040 0-14 1 945 1 915 1 960 1 977 1 760 % 16 15 16 16 15 15-64 8 219 8 259 7 352 6 707 6 780 % 66 66 59 54 56 65-2 247 2 377 3 253 3 757 3 466 % 18 19 26 30 29 2
MEDIUMENNUSTEEN VÄESTÖRA- KENTEEN KEHITYS Kankaanpää ASUMISVÄLJYYS Nyt yli 65-vuotiaita on 18%, vuonna 2030 30% eli lähes 2*kertainen osuus! 2250 >>> 3750 yli 65-vuotiasta, joista 1200 on yli 80 vuotta! Alle 14-vuotiaiden määrä pysyy ennallaan, mutta työväestön määrä laskee 1500:lla! 45 40 35 2006 1995 Vaikutukse?: palvelurakenteeseen työpaikkarakenteeseen liikkumiseen kunnan talouteen uusiin asumismuotoihin vapaa-ajan palveluihin h-m2 / asukas 30 25 20 15 10 5 0 33% 4 h.ask. 5 h. ask. 14% Asumisväljyys on jatkanut lineaarista kasvuaan elintason nousun, asuntokuntakoon pienentymisen ja ikärakenteen vanhentumisen vaikutuksesta. Suomen johtava asumisväljyysasiantuntija on ennustanut asumisväljyyden kehittyvän PKS:n ympäryskunnissa vuoteen 2030 mennessä vielä 20% lisää. Kankaanpäässä se tarkoittaisi 53 k-m 2 >> 63 k-m 2 v. 2030 ja yhä jatkettuna 70 k-m 2 v. 2040. (Lankiselta on tilattu ennuste Satakuntaliiton maakuntakaavan puitteissa korjaamme arviota sen pohjalta.) Millaista asumista? Erilaisilla tuotantojakaumapainotuksilla, väestön omavaraiskehityksellä (mediumskenaario) ja väljyyskehityksen asiantuntija-arviolla päädytään seuraaviin uusiin maa-aluetarpeisiin: OMAKOTIVALTAINEN VAIHTOEHTO: AO 70 AKR 20 AK 10 %: ~120 ha maata Omakotitaloja 73-100 hehtaaria (riippuen aluetehokkuudesta e) Rivitaloja 18 hehtaaria Kerrostaloja 0 KERROSTALOVALTAINEN VAIHTOEHTO: AO 40 AKR 30 AK 30%: ~75 ha maata Omakotitaloja 19 25 hehtaaria Rivitaloja 33 50 hehtaaria Kerrostaloja 11 hehtaaria Yleiskaava -92:n toteutuneisuusselvityksen (kartta) mukaan vanhassa kaavassa on tarjolla n. 170 ha rakentamatonta AP-aluetta. Ne siis riittävät reilusti joka skenaariossa seuraaville 30-vuodelle. Olennaista onkin tutkia ovatko varaukset olennaisilla paikoilla, mikä olisi niiden toteutusjärjestys ja halutaanko ottaa käyttöön joitain uusia kohteita. Haja-asumisen ohjaaminen on toinen olennainen kysymys. Rakennettavien alueiden luonteen visiointi (esim. ekologisten tai energiaomavaraisten alueiden kohteet) voisi olla olennainen Kankaanpään houkuttelevuutta lisäävä tekijä. Myös tulevaisuuden elämäntaparyhmien tarpeiden kartoittaminen on olennaista yleiskaavan toteutumisen näkökulmasta: - mitä toimintoja ja millaista infrastruktuuria vuorovaikutus kaupungin muiden toimintojen kanssa odotetaan? 3
KAUPUNKIHAUTOMO hautomo 4.11.2008 ASUMINEN JA ELÄMÄNVAIHEET: NUORTEN SENIORIEN KANKAANPÄÄ 3500:n pirteän seniorin Kankaanpää haasteet asumiselle ja palveluille eli Millaisia uusia tarpeita kaupunkiympäristöön tulee kohdistumaan? TARVENÄKYMÄT PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN VERKOSTOT JA UUDET MUODOT MUUT LÄHIPALVELUT huom. keskusta-alueella kouluverkko on kattava ja ne ovat kävelyetäisyydellä KOHTAAMISEN KAUPUNKI 1. Lähiympäristön merkitys kasvaa. 2. Millaiset alueet edistävät asukkaiden (erityisesti seniorien) spontaania tapaamista ja yhteistä puuhastelua kaupunkiympäristössä? 3. Nuorten hengailupaikkoja ei ole riittävästi (esim. koulun jälkeen kokoontuminen S-marketin kahviautomaatille, kesällä uimarannan laiturille) puutteet - mitä tarvitaan ja mihin? - päivittäistavaraverkostossa tavoitesaavutettavuus 0,5 km linnuntiesäteellä (= noin max 0,8 km maastossa) lähikaupasta kaikilla asuntoalueilla 80%:lla asukkaista - lisääntyvä senioriväestö tuo uutta kysyntää myös apteekkipalvelujen ja päiväkahvi/lounaspaikkojen tarpeelle - päivittäistavarakaupan ja nettikaupan noutopisteen yhdistelmät voivat säilyttää lähipalveluita tulevaisuudessa - tarkastetaan yk-92:ssa olevan, Kelankaaren risteyksen KL-varauksen tarkoituksenmukaisuus olisiko A-merkintä parempi? - asuntoalueen lähipalvelupisteeseen sijoitettu lounaskahvila (+nettikahvila jne.) on tärkeä päivittäisen kohtaamisen paikka senioriväestölle (sosiaalinen vaihtoehto kotiateriapalvelulle) ja oikein suunniteltuna myös muulle väestölle ja nuorille - lähiliikuntapaikat asuntoalueille - Päiväkotien lähelle tarvitaan viljelypalsta-alueita, joita päiväkotilapset hoitavat. Näin syntyy terveempi, vähemmän allerginen ja vastustuskykyisempi sukupolvi = paluu likaisempaan elinympäristöön projekti. - koulujen pihoja kehitetään viihtyisämmiksi - potentiaalia ulkoiluun yhdistettyjen kohtauspaikkojen kehittämisessä - kahvilat o torin laita (Oivan lasikulma) o kirjastokahvila o Ruokojärven rannalle esim. Oukariin Tamminiementien kahvilan tyyppinen korkealuokkainen puistokahvila o taidekoulun pihakahvila vesitaideteoksen vieressä o vanha lääkäritalo - golf - koirapuistot - turvalliset kävelylenkit ja niiden levähdyspisteet o Ruokojärven ja Ruoko-ojan puistomaiset kävelytiet o taidekehä ja sen kohtauspaikat - viljelypalstat - kerhotilat (Reiman esimerkki) o Myllymäen aluekeskuksen kehittäminen - lähiliikuntapaikat - taidekoulun (ja sen gallerian) parempi liittäminen keskustaan (nyt erillään), miten? 4
UUDET ASUMISMUODOT JA ALUEET: MILLAISIA, MIHIN? (ks. myös lopussa 1) ) Järventaustan omakotialue on Kankaanpään Bewerly hills erittäin onnistunut. Rauhankadun miljöö on hieno: oleva rivitalokaava muutetaan säilyttäväksi omakotikaavaksi. HAASTEET LIIKKUMISYM- PÄRISTÖLLE no 1: lasten turvalliset koulutiet no 2: seniorien lähiliikkumisympäristöt no 3: rullaluisteluun ja mopoille soveltuvat reitit HAASTEET VIRKISTYSYM- PÄRISTÖLLE: - Seniorien palveluasunnoille paikka keskustaan 1) : esim. Kantrin tontti hyvä paikka tai Toukolanhovin lähistö. Lähiliikkumisalueet hyvin valaistuja, esteettömiä, turvallisia, kaitein ja levähdyskalustein varustettuja. - Ajanmukaisen vammaiskodin paikka ja rakentaminen: sijoituksessa tärkeää ikkunanäkymät, toteutuksessa hyvä ulkovalaistus ja kontrastiväritykset (helpottavat näkövammaisten hahmottamista). - Senioriväestölle korkealuokkaista kerrostaloasumista keskustan tuntumassa: oleva kerrostalovaranto on hyvä potentiaali - Järvi kaupungin kainalossa on ehdoton potentiaali virkistyksen ja asumisen näkökulmista - löytyisikö järvenrantakerrostaloille paikka? - Teema-asuminen teemayhteisöt osaamista ja elinkeinotoimintaa kerrannaisvaikutuksia ala Ilmari., esim. seniorien muuttaminen virkistyspalvelujen äärelle. Valaistus on olennainen viihtyisyystekijä: - asuntoaluekadut valaistava nykyistä paremmin - myös pyörätiet valaistava katkeamattomasti - prior 1: Narvin koulu lopettaa ja kylällä asuu paljon lapsia kummalle puolelle Laviantietä kl-väylä pitäisi rakentaa? - tarvitaan katkeamattomat pyörätiet kyliltä ja asuntoalueilta koulujen luo keskustaan - Verttuuntiellä lapset nyt vaarassa - esim. K-marketin liikennejärjestelyt ja P-paikka koetaan vaarallisina (paranee laajennuksen myötä) - turvalliset kävelytiet keskustaan tulevilta seniorien asunnoilta ja palvelutaloilta olennaisia senioriväestön näkökulmasta - palvelukeskuksen suojatiellä paljon kävelijäonnettomuuksia? prior 1: UIMARANNAN KEHITTÄMINEN - tarvitaan kohtaus- ja oleskelupaikka (nuorille, senioreille ja kaikille): kioski, kahvila, tanssilava?, kulttuurimaisemaravintola edustustiloineen ja saunoineen? VERTTUUNTIEN MAALAISMAISEMAREITTI - lenkkeily- ja pyöräilyreitti järven ympäri (mäkiä, näköalapaikkoja) YHTEYS KUNINKAANLÄHTEELLE (~10 km) - tarvitaan katkeamaton rullaluistelukelpoinen kl-väylä ja alueen palvelujen kehittäminen sekä lähteen kunnostaminen YHTEYS JÄMIN ALUEELLE - tarvitaan mainostusta ja joukkoliikennettä KUNTALAISTEN YHTEINEN MAATILA: - (Oukari järven rannalla?), kahvila, tilaussauna, majoitusta, perinnekäsitöitä jne. + Pienten polkujen verkosto ympäröivään luontoon. KYLIEN KEHITTÄMINEN: - kyläkunnat toivoisivat, että asukkaita tulisi pienimuotoisesti lisää - viemäriverkoston kehittäminen Hemiänkyläänpäin - jl-palvelukysymys: pienbussit, tilausbussit jne. - lähipalvelukynnys: (esim. Sivan kannattavuusraja?) 5
SYNTYYKÖ KILPAILUVALTTI? - KYLLÄ! Asukkaat pysyvät, paluumuuttajat tulevat ja uudet asukkaat löytävät, jos: 1. markkinointia erityisesti Satakunnan ulkopuolisten näkökulmasta kehitetään. 2. huippuvetovoimatekijät nostetaan tietoisuuteen eli Kankaanpää on liikuntaharrastuksen huippupaikka (kaupungin esittelykartta, nettisivun kehittäminen). 3. imagoille (taidekivijalka) rakennetaan sisältöä ja jatkoa, ja sitä osataan markkinoida. 4. taideyhteisön kriittisen massan kehittymiselle luodaan edellytyksiä esim. perustamalla valtakunnallisesti merkittävä taidemuseo (75% / 25% rahoituksella ja talkootyöllä mahdollista!). 5. kaupunkimaisia kohtauspaikkoja kehitetään ja kulttuuritarjontaa monipuolistetaan keskustaan rakennettavalla kulttuurikeskuksella ja kulttuurikorttelilla. 6. lähipalveluverkkoa vahvistetaan ja monipuolistetaan kehittämällä esim. uusi palvelualuekonsepti, jossa toiminnot tukevat toistensa kannattavuutta ja päivittäistavarapisteen säilymistä. 7. terveydenhuollossa on tarjolla kilpailukykyisiä ja laadukkaita vaihtoehtoja senioriväestölle. 8. liikkumiseen on tarjota omavaraisia, kaupunkiympäristön laatua parantavia vaihtoehtoja kuten Freiburgissa. 1) VANHUSNEUVOSTON terveiset yleiskaavatyölle kokouksesta 15.10.2008 Muistiossa myös muita toiveita kohteen toteutukseen. Tässä lähinnä yleiskaavaa olevat tavoitteet. 1. Osayleiskaavaan tulee tehdä varaus vanhusten palvelutaloa varten. Talon täytyy sijaita lähellä palveluja tai keskustaajamaa itsenäisen asioidenhoidon takia. Sopiva paikka voisi olla TOUKOLANHOVIN lähellä, koska lähistöllä on jo nyt halutun tapaisia palveluja. 2. Lohikon alueella olevia seniorien palveluja voidaan myös laajentaa, koska raskaampaakin hoitoa tarvitsevien vanhusten määrä kasvaa. 3. Myös intervalliasumiseen tulisi olla mahdollisuus. 4. Asuntojen koko, esteettömyys ja talon yhteisten tilojen määrä ovat tärkeitä suunnittelulähtökohtia. Talossa on oltava myös palvelutiloja yksityisille ja julkisille palveluille. 5. Ulkotiloissa ja kevyen liikenteen reiteillä liikkumisen esteettömyyteen ja turvallisuuteen on kiinnitettävä runsaasti huomiota. Myös valaistuksen on oltava hyvä. 6
KAUPUNKILAISKYSELYN TULOKSIA OMAKOTIALUEILLE JA KERROSTALOILLE LÖYTYI RUNSAASTI SOPIVIA PAIKKOJA kartta 1 Kerrostaloja vastustettiin jyrkästi Kankaanpäähän soveltumattomina 11 vastauksessa (/38). Kankaanpäätä pidettiin omakotikaupunkina, luonnonalueita ja lähellä olevia koiranulkoilutusmaastoja haluttiin vaalia. Muissa vastauksissa kerrostalojen toivottiin olevan pienkerrostaloja, 2-4 kerroksisia, hissillisiä. Erityismainintana 8-10 kerroksinen maamerkki ja kerrostalot myös 6 krs korkeampia. Lisäksi muunneltavia huoneita, kauniita taloja, näkymät Ruokojärven rannalle, yhteisöllisyyttä lisääviä, mahdollisimman lähelle kauppoja, että kaupassakäyntiin ei tarvitse autoa. LIIKENTEEN MELU KANTAUTUU KAUAS JA SAVINEN MAAPERÄ ON HERKKÄÄ TÄRINÄLLE kartta 1 Melun häiritsevänä kokemiseen vaikuttavat voimakkaasti muutkin tekijät kuin absoluuttinen melutaso ja esiintymisen useus. Näitä tekijöitä ovat meluavaan toimintaan yhdistyvät negatiiviset tai positiiviset asenteet, melussa oleskelun pakollisuusaste sekä melulähteen ja havainnoijan välissä olevat rakenteet. Mm. kasvillisuuden takaa tuleva melu voidaan kokea matalammaksi, vaikka kasvillisuudella ei juurikaan ole melua pysäyttävää vaikutusta. Maankäyttöratkaisuilla ja rakentamisella voidaan vähentää kaupunkilaisten häiritseväksi kokemien meluavien ja tärisevien alueiden haittoja. Kyselyssä esille nousseiden alueiden melun ja tärinän hyväksyttävä taso on tutkittava, jos näiden alueiden lähelle ollaan sijoittamassa uutta toimintaa, erityisesti asutusta. Nykyisen melun ja tärinän torjuntaan tulisi etsiä vähentämiskeinoja, joita ovat esim. raskaan liikenteen reittien muuttaminen, meluaidat ja teiden pinnoitus. Yleiskaava-alueelle osoitettavien uusien toimintojen ja raskaan liikenteen suuntautumisen melun ja tärinän leviämien on selvitettävä yleiskaavatyössä. Pääasialliset melu- ja tärinälähteet: Pääteiltä liikennemelu kantautuu pitkälle asuntoalueille. Keskustassa liikennemelu korostuu. Niinisalon harjoitusmelu. Narvin kivilouhos puhuttaa puolesta ja vastaan.. Omakotitonttien vierestä kulkeva raskas liikenne aiheuttaa tärinää. Niinisalon harjoituksista aiheutuu tärinää. 7
KAUPUNKILABORATORIO: ULKOISIIN TRENDEIHIN VASTAAMINEN: Asuminen elämänvaiheet; nuorten ja seniorien Kankaanpää RYHMÄTYÖMUISTIO 14.10.2008/ Ilmari Mattila ja Aini Lähteenmäki TRENDIN VAIKUTUS KAN- KAANPÄÄN TULEVAISUUTEEN TRENDIN VAIKUTUS KAU- PUNKILAISTEN ARKEEN MEGATRENDI: MT 1: Väestörakenteen iso muutos on harmaantuminen ja eliniän pidentyminen varautuminen Kankaanpäässä? - muuttoa on sekä asutuskeskuksista maalle että maalta keskusta-alueelle. Lisäksi muutetaan takaisin Kankaanpäähän ja Kankaanpäästä muihin kuntiin. - kaupungin on varattava sopivia asuntoja/tontteja kaikille ryhmille - eri toimijoiden yhteisvoimin on taattava mahdollisuus asua kotona mahdollisimman pitkään - asuinalueiden suunnittelussa on varauduttava erilaisten asukkaiden erilaisiin tarpeisiin; sijoitetaanko samalle isommalle alueelle tai samaan pihapiiriin asukkaat, joilla on eri ikä, terveys, liikuntamahdollisuudet; asuvatko tuettua asumista tarvitsevat seniorit ja vammaiset samassa talossa vai eri taloissa MT 2: Nuoret ja nuoret aikuiset elävät jo nyt syvällä tietoyhteiskunnassa Kankaanpään infrastruktuuri? - kaupungin tulee turvata opiskelupaikat omalla paikkakunnalla mahdollisimman mo- 8
nelle mahdollisimman pitkälle. Oman seudun koulutusta vastaavat työpaikat mahdollistavat jäämisen Kankaanpäähän. - liikenne muille paikkakunnille tulee olla mahdollista myös joukkoliikennevälinein - teiden tulee olla kunnossa - tietoliikenneyhteyksien pitää olla kunnossa - nuorille on oltava omat kokoontumispaikat ja niissä tarpeellinen ohjaus ja/tai aktiviteetit MT 3: Seniorien ja nuorten aikuisten asumistarpeet ovat erilaisia kaiken on kuitenkin oltava ekologisesti kestävää ja hyödynnettävä tietoyhteiskunnan uusimpia mahdollisuuksia - kierrätyksen tulee olla helppoa: keräyspisteitä pitää olla tarpeeksi kaikille kotitalouksien kierrätysmateriaaleille ja pisteiden tulee olla lähellä käyttäjiä. Ne on myös tyhjennettävä tarpeeksi usein. - tietoa kierrätyksestä tulee levittää aktiivisesti - asumisessa on huolehdittava eri-ikäisten tarpeista tasapuolisesti - vammaiset on huomioitava ratkaisuissa tasaveroisina kuntalaisina - asuntoalueille tulee saada paikkoja, joissa sosiaalinen yhdessä eläminen, välittäminen ja kokeminen on luontevaa. Tällaisia paikkoja voisivat olla esimerkiksi kokoontumistilat ja perhepuistotyyppiset puistot. MT 4: Maahanmuutto monikulttuuristaa asumisen tarpeita - ennakkoluulot ovat vahvoja, lisäksi eri maista tulevia saatetaan kohdella eri tavoin - maahanmuuttajia ei pidä sijoittaa yhteen asuinpaikkaan vaan integroituminen Kankaanpäähän voi olla helpompaa, kun asutaan kankaanpääläisten joukossa yhtenä heistä - eri-ikäisillä kuntalaisilla on erilaiset tarpeet ovatpa he sitten maahanmuuttajia tai syntyperältään suomalaisia - asuinalueiden yhteiset oleskelupaikat, esimerkiksi leikkipuistot ja kokoontumistilat, voivat toimia integroitumisen paikkoina - maahanmuuttajille tulee turvata esimerkiksi kielenopiskelu ja sosiaalitoimen palvelut mahdollisesti seudullisena yhteistyönä 9
MT 5: Suuret ikäluokat elävät ja asuvat pitkään ja ovat ostovoimaisia myös asumisessa - seniorit ovat entistä maksukykyisempiä ja osaavat ja uskaltavat vaatia - vaaditaan entistä parempia ja monipuolisempia palveluja. Asumista helpottavia palveluja tulisi olla tarpeeksi tarjolla lähellä. - palvelutaloajatus oli voimakkaana esillä. Palvelutalossa asuttaisiin lähellä palveluja omassa (omistus)asunnossa itsenäisesti, mutta ruokahuolto, sairaanhoito, siivouspalvelut yms kotipalvelua saisi omasta talosta haluttaessa. Tavoitteena on asua kotona mahdollisimman pitkään. - kaupungin tulisi tonttitarjonnassaan huomioida myös maksukykyiset rakentajat. Kaivattiin erityisesti rantatontteja. - kauppiaiden pitäisi omassa markkinoinnissaan huomata seniorit MT 6: Asuinympäristön laadulla kilpailu korostuu tulevaisuudessa mikä on kaupunkikulttuurin ja urbaanin sykkeen rooli? - kaikki eivät välttämättä vaadi kaupunkimaista asuinympäristöä vaan hiljaisuuteen jopa hakeudutaan - hiljaiset asuinpaikat, joista on helppo päästä palvelujen ääreen, voivat olla myös kilpailuvaltti - palvelujen täytyy kuitenkin olla helposti saavutettavissa liikenteellisesti - ympäristön tulee olla hyvin hoidettu ja silmää miellyttävä - teiden ja katujen tulee olla valaistuja ja liikenteellisesti turvallisia 10
MYÖS LAUANTAITORIKYSELYSSÄ EHDOTETTIIN KEINOJA ASUINYMPÄRISTÖN KE- HITTÄMISEEN 11