1 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2014 31.12.2016 RUOKOLAHDEN KUNTA Nimi Osoite Puhelin Toimiala Y-tunnus Tilikausi Organisaation johtaja Yhteyshenkilö Työsuojelupäällikkö Työsuojeluvaltuutettu Tapaturmavakuutus Eläkevakuutus Ruokolahden kunta Virastotie 3, 56100 Ruokolahti 05 26911 (vaihde) Julkinen hallinto 0163013-5 1.1. 31.12. Antti Pätilä puh. 044 4491 201 Susanna Kaskinen, puh. 044 4491 202 Jari Leppänen, puh. 044 4491 255 Heli Vento-Turunen, puh. 044 4491 241 If Kuntien eläkevakuutus TYÖTERVEYSHUOLTO Nimi Toimitusjohtaja Kuntatyönantajalle nimetty työterveyshoitaja Kuntatyönantajalle nimetty työterveyslääkäri Kuntatyönantajalle nimetty työfysioterapeutti Toimipisteen osoite Puhelin Aukioloajat Etelä-Karjalan Työkunto Oy Riitta Piironen Riitta Teräväinen, puh. 040 5245 171 Pirkko Jokiranta Aija Rotinen Vuoksenniskantie 76A lh2 B 020 7199 061 (keskitetty ajanvaraus) Toimipisteiden aukioloajat näkyvät osoitteessa:
2 TYÖTERVEYSHUOLLON SISÄLTÖ Lakisääteinen, ehkäisevä ja työkykyä ylläpitävä toiminta (Kelan korvausluokka I) - Työpaikkaselvitykset - Terveystarkastukset, työkyvyn seuranta - Tietojen antaminen ja ohjaus - Työfysioterapeutin, työterveyspsykologin ja muiden työterveyshuoltolain edellyttämien asiantuntijoiden palvelut. Asiantuntijat osallistuvat tarvittaessa työpaikkakäynneille ja ammattihenkilöiden suosituksesta tekevät niitä myös itsenäisesti sekä antavat yksilöohjausta, neuvontaa ja tekevät erilaisia testauksia. - Ryhmätoimintaan valinta tapahtuu työterveyshuollon ammatti- ja asiantuntijahenkilöiden harkinnan mukaisesti ja perustuu tehtyihin terveystarkastuksiin ja työpaikkaselvityksiin. - Erikoislääkärikonsultaatio maksusitoumuksella työkykyarvioon liittyen enintään 1-2 kertaa/vuosi/erikoislääkäri työterveyslääkärin harkinnan mukaan hoitovastuun säilyessä työterveyslääkärillä. Työterveyshuolto on mukana työkykyä ja työhyvinvointia ylläpitävissä ja edistävissä toiminnoissa. Työterveyshuolto arvioi ja määrittelee organisaation johdon kanssa tavoitteita toimintasuunnitelmakaudelle. Sairaanhoito ja muu terveydenhoito (Kelan korvausluokka II) Työterveyspainotteisessa sairaanhoidossa huomioidaan sairauden vaikutus työhön ja työn vaikutus sairauteen. - Yleislääkäritasoinen, työterveyspainotteinen sairaanhoito työterveyshuollon ammattihenkilön, työterveyslääkärin ja työterveyshoitajan toteuttamana resurssien puitteissa - Työterveyshuollon asiantuntijoiden (työfysioterapeutti, työterveyspsykologi) palvelut enintään 2 kertaa/vuosi/asiantuntija - Yleislääkäritasoiset laboratoriotutkimukset. Lisäksi PAD-tutkimukset. - Kuvantamistutkimukset: Yleisesti käytössä olevat röntgentutkimukset (mm. luukuvat, keuhkokuva, poskiontelokuva) Ultraäänitutkimukset (+ siihen mahdollisesti liittyvä biopsia kokonaisuudessaan) Mammografia sairausepäilyssä lääkärin lähetteellä Erikoislääkärikonsultaatiot työkykyyn vaikuttavissa sairauksissa enintään 2 kertaa/vuosi/erikoislääkäri hoitovastuun säilyessä työterveyslääkärillä. Työntekijällä on oikeus 1.1.2014 alkaen käyttää palvelua sen jälkeen, kun palvelussuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti kuusi kuukautta.
3 Poissaolotodistukset Kuntatyönantajan palveluksessa olevat työntekijät voivat saada äkillisen lyhytaikaisen sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden vuoksi työvapaata viisi kalenteripäivää oman ilmoituksen perusteella. Oma ilmoitus sairastumisesta riittää pääsääntöisesti tilanteissa, joissa on kyse epidemialuontoisesta, äkillisestä sairaudesta (kuumeinen flunssa tai vatsatauti) tai niihin rinnastuvasta, lääkärin aikaisemmin diagnosoimasta sairaudesta, jonka oireet ilmenevät äkillisesti ja lyhytaikaisesti. Esimiehen harkinnassa on, milloin lyhytaikaisestakin työkyvyttömyydestä on esitettävä lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön laatima todistus. Mikäli sairaus jatkuu kauemmin kuin viisi päivää, työkyvyttömyydestä on esitettävä hyväksyttävä lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön laatima todistus. ASIAKASORGANISAATION KUVAUS Kunta järjestää hallinnon, teknisen ja sivistystoimen palveluja kunnan asukkaille. Työtehtävistä riippuen työn altisteet ja kuormitustekijät; fysikaaliset, fyysiset/ergonomiset, kemialliset, psyykkiset, sosiaaliset ja tapaturmat. Henkilöstö keskimäärin 180 työntekijää Organisaation työterveyshuollon tavoitteet toimintasuunnitelmakaudelle Henkilöstön työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen työolosuhteita, työ- ja elintapoja parantamalla sekä sairauksia ennalta ehkäisemällä. 1. Työntekijöiden tukeminen ja kannustaminen omatoimiseen tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisyyn 2. Työntekijöiden valmiuden kehittäminen ja vahvistaminen kohdata työn sisältöön ja työn organisointiin liittyviä muutoksia 3. Joka toinen vuosi tehtävän, kaikille työntekijöille suunnatun työhyvinvointikyselyn ja muun henkilöstöpalautteen aiempaa tehokkaampi hyödyntäminen esimiestyössä TYÖSUOJELUYHTEISTYÖ Kuntatyönantajalla on työsuojelutoiminnan yhteistyöelimenä toimiva yhteistoimintatoimikunta. Työterveyshuolto osallistuu kutsuttaessa yhteistoimintatoimikunnan kokouksiin ja työsuojelutarkastuksiin työpaikalla. Yhteistyön tavoitteena on vähentää työn aiheuttamia terveysriskejä ja tapaturmia. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma hyväksytetään yhteistoimintatoimikunnassa.
4 KELAN I KORVAUSLUOKKAAN KUULUVA TYÖTERVEYSHUOLTO Työpaikkaselvitykset Työpaikkaselvitys on työterveyshuollon jatkuvaa toimintaa ja toiminnan perusta. Perusselvitys tehdään toimintaa aloitettaessa, työolosuhteiden muuttuessa ja aina tarpeen vaatiessa. Työpaikkaselvitysten yhteydessä annetaan työpaikoilla ohjausta työpaikan, työntekijöiden ja työyhteisön terveyteen liittyvissä asioissa. Työpaikkaselvityksiin osallistuvat työterveyshoitaja, tarvittaessa työterveyslääkäri sekä työnantajan ja työsuojeluorganisaation edustajat. Lisäksi ammattihenkilöiden arvion mukaan työfysioterapeutti ja työterveyspsykologi. Työpaikkaselvityksistä työterveyshuolto laatii raportin toimenpideehdotuksineen. Jakelu sovitaan työpaikkakäynnillä. Toimenpide-ehdotusten toteutumisen seuranta määritellään raportissa ja työpaikkakäyntien toteutumista seurataan työnantajan ja työterveyshuollon yhteisissä kokouksissa. Tarvittaessa tehdään suunnattuja työpaikkaselvityksiä. Seuraavat suunnitelman mukaiset työpaikkakäynnit vuonna 2016. TERVEYSTARKASTUKSET Työhönsijoitustarkastus Alkutarkastus Työhönsijoitustarkastus tehdään aina vakituiseen ja määräaikaiseen palvelussuhteeseen tuleville työntekijöille. Lisäksi tarkastus tehdään työntekijän työtehtävien olennaisesti muuttuessa, työkykyyn olennaisesti vaikuttavien sairausvaiheiden jälkeen ja sijoitettaessa vajaakuntoista työntekijää uuteen työhön. Työhönsijoitustarkastus/alkutarkastus tehdään erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä viimeistään kuukauden kuluessa työn aloittamisesta. Esimiesten tehtävä on ohjata uudet työntekijät työhönsijoitustarkastukseen. Harkinnanvaraisen palkattoman loman aikana (kesäaika, vuorotteluvapaa tms.) ei ole oikeutta työterveyshuollon palvelujen käyttämiseen lukuun ottamatta mahdollista, ennen eläkkeelle jäämistä tehtävää terveystarkastusta. Sivutoimisille tuntiopettajille ei tehdä terveystarkastuksia. Sisältö Terveydenhoitajan haastattelu, joka sisältää fyysisen ja psyykkisen terveydentilan arvioinnin ja terveyssuunnitelman Tietojen anto ja ohjaus Verenpaineen ja painon mittaus BMI, vyötärönympärys Rokotussuojan tarkistus Näkö ja kuulo Päihteiden käytön selvittely
5 Laboratoriokokeet: PVK+T, Lipidit, verensokeri, maksakokeet, työn altisteisiin liittyvät tutkimukset Tarvittaessa: EKG Keuhkojen toimintakoe (spirometria) ja tarvittavat jatkotutkimukset Opettajilta ja lasten päivähoidon henkilöstöltä, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa ja parvorokkoa, voidaan ottaa vasta-ainemääritykset Työfysioterapeutin terveystarkastus ja henkilökohtainen ohjaus Työterveyspsykologin terveystarkastus Työterveyslääkärin tarkastus Tartuntatautilain mukaiset tutkimukset otetaan terveyskeskuksessa Terveydenseuranta-/ määräaikaistarkastukset Tehdään tarvittaessa 1-3 vuoden välein riippuen altistuksesta. Fysikaaliset tekijät Melu Kuulon tutkimus aluksi vuoden välein 4 vuoden ajan, mikäli työntekijä on ensimmäistä kertaa melutyössä. Jatkoseuranta 3 vuoden välein. Mikäli kuulossa todetaan alenemaa, työntekijä ohjataan jatkotutkimuksiin. Poikkeavat lämpöolot Kylmä- ja kuumatyö. Terveystarkastus 3-5 vuoden välein. Pölyt Työterveyshoitajan tarkastukset 3 vuoden välein, harkinnan mukaan puhalluskokeet ja lääkärin tarkastus. Kemialliset tekijät Asbesti Asbestille altistuneet työntekijät tarkastetaan lääkärin toimesta 3 vuoden välein. Näyttöpäätetyö Alle 18-vuotiaat Näyttöpäätetyö ja siinä tarvittavat erityistyölasit määritellään EU:n direktiivissä. Työntekijä ottaa tarvittaessa yhteyttä työterveyshoitajaan, joka käynnistää työfysioterapeutin ergonomiakartoituksen ja tarvittaessa työntekijä ohjataan työnäköoptikolle. Lääkärintarkastus erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä (laki nuorista työntekijöistä 998/93, 11 ) Selvitys erikseen Alle 18-vuotiaiden kesätöissä on ruohikkoalueiden hoitotehtäviä. Työssä melua ja tapaturmariskiä.
Tarkastuksessa on selvitettävä nuoren henkilön soveltuvuus aiottuun työhön sekä todettava, ettei työ ole vahingollista nuoren työntekijän terveydelle ja kehitykselle. Esimies varaa terveystarkastusajan työntekijöille työterveyshuollosta ennen kesätöiden alkua. Työntekijät täyttävät esitietolomakkeen ja tuovat sen tullessaan terveystarkastukseen Terveystarkastuksen sisältö: - Työterveyshoitajan haastattelu, yleistilan arviointi, kuulon mittaus (audiometria) - Annetaan työntekijälle tietoa työssä esiintyvistä terveysvaaroista ja ohjeita haittojen torjunnasta; melun torjunta, tapaturmariskit ruohikkoalueiden hoitotehtävissä (riskit rinteitä hoidettaessa) 6 Muu terveyden seuranta - Alle 25-vuotiaat vähintään 5 vuoden välein. Yksilöllisen riskin arviointiin perustuen tarvittaessa 1-3 vuoden välein - Alle 50-vuotiaat 5 vuoden välein - 50-60 -vuotiaat 2-3 vuoden välein - yli 60-vuotiaat 1-2 vuoden välein Yksilölliseen riskin arviointiin perustuen tarvittaessa useammin. Tarkastuksen tekee työterveyshoitaja, tarvittaessa varataan aika työterveyslääkäriin. Sisältö on sama kuin työhönsijoitustarkastuksessa, lisäksi työntekijä täyttää työkykyindeksilomakkeen. Kutsut seurantatarkastuksiin lähettää työterveyshuolto. Eläkkeelle lähtiessään työntekijä voi käydä (ennen eläkkeelle jäämistä) työterveystarkastuksessa ilmoitettuaan työnantajalle. Työfysioterapeutin palvelut Työfysioterapeutti tekee työpaikkakäyntejä työn ergonomisten tekijöiden selvittämiseksi. Työterveyspsykologin palvelut Työfysioterapeutti antaa yksilö- ja ryhmäohjausta enintään 2x/v/henkilö tai ryhmä työn ergonomisissa kysymyksissä. Työn vaatimusten tai työntekijän terveydentilassa ilmenneiden muutosten tai ongelmien vaatiessa osana terveystarkastusta tehdään tarvittaessa toimintakyky-, suorituskyky- ja kuntotestejä työkyvyn kartoittamiseksi. Testien tulokset täsmentävät työkyvyn parantamiseksi tarvittavia toimenpiteitä. Testien jälkeen annetaan oman kunnon edistämiseksi ohjausta ja tarvittaessa ohjataan ryhmämuotoiseen avokuntoutukseen (mm. selkä- ja niskaryhmä) ja lisäksi osallistutaan kuntoutusjaksojen jälkiseurantaan. Työpsykologilla yksilö- ja ryhmäkäynnit enintään 2x/v/henkilö tai ryhmä
7 Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen malli Työkyvyn seuranta on jatkuvaa toimintaa terveystarkastusten ja työpaikkakäyntien yhteydessä. Työnantaja seuraa työntekijän työssä jaksamista (fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset, päihdeongelmat) ja ottaa tarvittaessa yhteyden työterveyshuoltoon tilanteen arvioimiseksi. Työnantaja seuraa työntekijöidensä sairauspoissaoloja ja ilmoittaa työterveyshuoltoon, jos sairauslomaa on kertynyt yli 30 pv (sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolain muutos 1.6.2012 alkaen, toimintamalli liitteenä). Työpaikkakäyntien, terveystarkastusten tai sairauspoissaolojen seurannasta saatavien tietojen perusteella voidaan käynnistää työterveysneuvottelu. Työnantaja ilmoittaa tapaturmat (työ- ja vapaa-aika) työterveyshuoltoon. Terveyden ja työkyvyn ollessa uhattuna, ryhdytään tukeviin ja edistäviin toimenpiteisiin. Työterveyshuolto ohjaa tarvittaessa kuntoutukseen ja osallistuu kuntoutuksen jälkeiseen seurantaan. Kuntoutussuunnitelma kirjataan terveyskertomukseen. Pitkien tai toistuvien sairauslomien aikana sekä esimies että työterveyshuolto pitävät yhteyttä työntekijään. Työhön paluun tukitoimia ovat työterveysneuvottelu, paluu osapäivärahan tai kuntoutusrahan turvin esimerkiksi työkokeilumuotoisena työhön. Kuntatyönantajalla on varhaisen puuttumisen malli (Aktiivisen tuen toimintamalli). Sairauspoissaoloja ja työtapaturmia seurataan 4 kk:n välein. Lääkärin B-lausunnot kuntoutusta varten sekä Kelan edellyttämän 90 sairauspäivän jälkeisen lausunnon maksaa työnantaja. Tietojen anto, neuvonta ja ohjaus (TANO) Toteutetaan työterveyshuollon jatkuvana toimintana yksilötapaamisissa, työpaikkaan ja työyhteisöön kohdistuvana. Työterveyshuollon ammattihenkilöt ja asiantuntijat antavat tietoa mm. terveyden edistämisestä ja sairauksien ennaltaehkäisystä sekä työn ja työpaikan terveysvaaroista ja tapaturmien ehkäisystä. Ryhmäohjauksia toteutetaan työterveyshuollon ammattihenkilöiden suosituksesta. Työyhteisötyö Työnantajalla on vastuu työyhteisön toimivuudesta. Työyhteisötyön tavoitteena on tukea koko työyhteisöä kehittämään yhdessä työhyvinvointia. Tarkoituksena on lisätä työyhteisön kykyä ratkoa ongelmiaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja parantaa näin työn sujuvuutta ja tuottavuutta. Työterveyshuolto osallistuu työyhteisön ongelmien selvittelyyn ja ratkaisujen etsimiseen työnantajan pyynnöstä, lisäksi tarve voi nousta terveystarkastusten tai työpaikkaselvityksen perusteella.
8 Työyhteisön ristiriitojen käsittelyä toteutetaan tarvittaessa työterveyshoitajan, työterveyspsykologin ja työterveyslääkärin ohjaamana ryhmätoimintana. Työterveyshuolto on tarvittaessa apuna työyhteisökriisin käsittelyssä. Ensiapuvalmius Ensiapuvalmiuden järjestäminen kuuluu työnantajan velvollisuuksiin. Työterveyshenkilöstö antaa pyydettäessä asiantuntija-apua ensiapuvalmiuden järjestämisessä. Ensiapuvalmius arvioidaan työpaikkaselvitysten yhteydessä huomioiden työpaikan vaara- ja haittatekijät sekä työpaikan erityisvaatimukset. Työterveyshuolto varautuu organisoimaan työpaikan onnettomuustilanteiden jälkihoidossa tarvittavan kriisitilanteiden henkisen jälkihoidon ja kriisituen. Päihdetyö Kuntatyönantajalla on oma hoitoonohjausmalli. Työterveyshuolto osallistuu ennaltaehkäisyyn ja hoitoonohjaukseen hoitoonohjausmallin mukaisesti. Työterveyshuollossa puututaan päihdeongelmiin ja työnantajaa pyydetään ottamaan ajoissa yhteyttä päihdeongelmien ilmaantuessa. Tarvittaessa järjestetään yhdessä asianomaisen ja esimiehen kanssa hoitoonohjausneuvottelu. Rokotustoiminta Kausi-influenssarokotteen kustantaa työnantaja. Hepatiitti A+B -rokote henkilöstölle, joka saattaa altistua työssään jätevesille tai WC:n tyhjentämiseen (teknisen puolen henkilöstö, urheilualueiden hoito) Vesirokkorokotteen voivat saada opettajat ja lasten päivähoidon työntekijät, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa. Tarvittaessa vasta-ainemääritys rokotustarpeen selvittämiseksi Polio-tehosteet infektiolääkäri Pekka Suomalaisen suosituksen mukaan 10 vuoden välein työntekijöille, jotka toistuvasti voivat joutua tekemisiin jätevesien kanssa. Puutiaisaivotulehdusrokote työntekijöille, jotka työskentelevät maastossa; mm. teknisen toimen ja urheilualueiden maastossa liikkuvat työntekijät Hep B -rokote henkilöille, jotka tyhjentävät kunnan alueen julkisia roska-astioita (esim. linja-autopysäkkien roska-astiat, ulkourheilualueet, urheilu-keskus). Perusrokotukset: - Jäykkäkouristus-kurkkumätä -rokote - MPR (tuhkarokko, sikotauti, vihurirokko)-rokote, jos ei ole aiemmin sairastanut näitä rokkoja
- Vapaa-ajan matkustamiseen liittyvät rokotukset (rokoteaine maksettava itse, työnantaja maksaa reseptin ja käynnin) 9 Työterveyshuollon laadun ja vaikuttavuuden arviointi Työterveyshuollossa toimitaan Työterveyslaitoksen laatuavaimen mukaisesti. Ydinprosessit ja niiden laatukriteerit on määritelty. Laatua seurataan mm. asiakastyytyväisyyskyselyiden avulla. Työterveyshuollon henkilöstön kanssa käydään kehityskeskustelut. Kuntatyönantajan työntekijöiden sairauspoissaoloja ja työterveyshuollon toteutumista arvioidaan vuosittain toimintasuunnitelman päivittämisen yhteydessä. Muu ohjeistus Toimintasuunnitelma laaditaan kolmeksi vuodeksi ja päivitetään vuosittain työpaikan ja työterveyshuollon yhteisneuvotteluissa. Työnantaja vastaa toimintasuunnitelman toteutumisesta ja on yhteydessä työterveyshuoltoon hyvissä ajoin (1-2 kuukautta) ennen toimintasuunnitelman päättymistä, jotta uusi toimintasuunnitelma on tehty ennen uutta tilikautta. Peruuttamattomasta työterveyshuollon vastaanottoajasta peritään hinnaston mukainen maksu työntekijältä. Työnantajan velvollisuus on ilmoittaa uudet ja päättyneet työsuhteet työterveyshuoltoon. Työhön vaadittavan T-todistuksen työntekijä maksaa itse. Lomautetut työntekijät saavat käyttää työterveyshuoltopalveluja. Sivutoimiset tuntiopettajat eivät voi käyttää työterveyshuollon palveluja. Työhönsijoitustarkastusten ja määräaikaistarkastusten perusteella annettavaan todistukseen merkitään yleinen arvio työntekijän terveydellisistä edellytyksistä hoitaa hänelle kuuluvia tai hänelle osoitettaviksi suunniteltuja tehtäviä. Sijoitettaessa työntekijää toiseen työhön sovitaan esimiehen ja työntekijän yhteisellä päätöksellä mahdollisesti tarvittavasta tarkastuksesta ja muista toimenpiteistä (esim. koulunkäyntiavustajat toiseen työhön kesäajalle). Kuntoutukseen osallistuva työntekijä informoi itse työterveyshuoltoa tai antaa kuntoutushenkilöstölle luvan lähettää työterveyshuollolle tarvittavan informaation. Työterveyshuollon osallistumisesta kuntoutuksen yhteistyöpäivään sovitaan tapauskohtaisesti erikseen henkilöstösihteerin kanssa. Potilasasiamies Tuomas Kumpula Puhelin 044 748 5306 Sähköposti tuomas.kumpula@socom.fi
10 Ruokolahti 2.12.2015 Työnantajan edustajien allekirjoitus Antti Pätilä, kunnanjohtaja Susanna Kaskinen, hallintojohtaja Työterveyshuollon edustajan allekirjoitus Pirkko Jokiranta, työterveyshuollon erikoislääkäri