SALON KAUPUNKI PL Salo Puh. (02) 7781 Dnro 2861/ /2013 SALON KAUPUNGIN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

Transkriptio

1 1/16 SALON KAUPUNKI PL Salo Puh. (02) 7781 Dnro 2861/ /2013 SALON KAUPUNGIN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Perussuunnitelma ajalle: , päivitys alkaen TYÖPAIKKA Nimi: Salon kaupunki Osoite: Tehdaskatu 2, Salo Puh: (02) 7781 Kaupunginjohtaja: Antti Rantakokko Työterveyshuollon yhteyshenkilö: Christina Söderlund sekä työpisteiden esimiehet Toimiala ja numero: Julkinen yleishallinto TOL: Eläkevakuutusyhtiö + yhteystiedot: Kuntien eläkevakuutus, PL 425, Helsinki Tapaturmavakuutusyhtiö + yhteystiedot: saakka IF vahinkovakuutusyhtiöt, PL 2013, alkaen Pohjola Vakuutus Oy, Lapinmäentie 1, Pohjola TYÖTERVEYSHUOLTO Työterveyshuollon tuottaja: Salon kaupunki/työterveyshuolto Toimipisteet: Vilhonkatu 25, Salo Puh. (02) Hornintie 1, Halikko Puh. (02) Vuorilinnantie 7, Perniö Puh. (02) Sähköposti: etunimi.sukunimi@salo.fi Työterveyshuollon ylilääkäri: Pentti Haavisto Työterveyshoitajat: Outi Hakala Puh Marja Salminen Puh Hannele Saturi Puh Tiina Luukkala Puh Marja Krzywacki Puh , sijainen Emma Lamminen asti Tiina Micklin Puh Paula Schukov Puh Työpaikalle nimetyt lääkärit: Pentti Haavisto Esa Ruohola Päivi Salomaa Eevi Heliö Inga Kello Sari Lastunen Työfysioterapeutit: Juha Leino Puh Marja Mattila Puh Työterveyspsykologi: Marjo Salo Puh Pasi Kainulainen Puh

2 Potilasasiamies: Marja Hiltunen Puh TYÖTERVEYSHUOLLON SISÄLTÖ 2/16 Sopimus työterveyshuoltopalveluista on tehty Sopimukseen kuuluu: Lakisääteinen ennaltaehkäisevä ja työkykyä ylläpitävä työterveyshuolto ja yleislääkäritasoinen sairaanhoito TYÖSUOJELUYHTEISTYÖ Työsuojelupäällikkö: Työsuojeluvaltuutetut: Anne Liimatainen Tiina Tulonen Hannu Rautiainen Päivi Virtanen-Telaranta Salon kaupungilla on työsuojelutoimikunta sekä työsuojelun toimintaohjelma. Työsuojelun ja työterveyshuollon välistä yhteistyötä tulee tiivistää palvelualuekohtaisilla tapaamisilla. Työterveyshuollon edustaja osallistuu työsuojelutoimikunnan kokouksiin, tarvittaessa aluehallintoviraston tarkastuksiin ja muuhun työsuojelutoimintaan. Työterveyshuollon edustaja huolehtii kokoustiedon viemisestä edelleen muille kaupunkia hoitaville työterveyshuollon henkilöille. Työsuojelupäällikkö koordinoi riskien arviointi kyselyä. Vuoden 2013 aikana työyksiköiden työntekijät vastasivat riskien arviointi kyselyyn. Vastauksista työsuojelupäällikkö kokosi työyksiköittäin yhteenvedot, jotka toimitettiin esimiehille syksyn 2013 aikana. Työyksiköt sopivat esimiesten johdolla, mitä havaituille riskeille tehdään oman aikataulunsa puitteissa. Yksiköt seuraavat toimenpiteiden toteutumista. Vuoden 2016 aikana riskienarviointi aloitetaan uudelleen. Se etenee porrastetusti vuoden edetessä. Toimenpiteiden toteutumisen seuranta tapahtuu työsuojelun toimintaohjelman mukaisesti. Työterveyshuolto osallistuu SORI-ryhmän työhön. Sori-ryhmän tarkoituksena on auttaa ja tukea esimiestä ratkaisemaan työyhteisön vaikeita ristiriitatilanteita. Sori-ryhmään osallistuvan työterveyspsykologin ja työterveyshoitajan roolista on sovittu erillisessä ohjeessa. SALON KAUPUNGIN TOIMINNAN JA HENKILÖSTÖN KUVAUS Salon kaupungin toiminnan kuvaus, henkilöstörakenne ja mahdolliset muutokset toimintasuunnitelmakaudella sekä muutokseen liittyvät haasteet työhyvinvoinnin kannalta Salon kaupungin palveluksessa on yli 3000 vakinaista työntekijää. Kaupungin organisaatiorakenne muodostuu hyvinvointipalvelujen palvelualueesta, jota johtaa apulaiskaupunginjohtaja sekä suoraan kaupunginjohtajan alaisuudessa olevasta viidestä palvelualueesta, jotka ovat hallintopalvelut, henkilöstö- ja talouspalvelut, kaupunkikehityspalvelut sekä viranomaistehtäviä hoitava rakennus- ja ympäristöpalvelujen alue ja sisäisen tarkastuksen asiantuntijuusalue. Maantieteellisesti kaupunki on erittäin laaja, pinta-ala on yli 2000 km 2. Kaupunki toimii n. 300 eri toimipisteessä, joista lukumääräisesti koulut ja päiväkodit edustavat suurimpia yksittäisiä ryhmiä. Toimipisteet ja työtehtävät poikkeavat olennaisesti toisistaan, mikä merkitsee, että riskien määrät ja vakavuus vaihtelevat

3 eri tehtävissä. Töissä esiintyy mm. kiirettä, fyysistä kuormitusta sekä joissakin tehtävissä ihmissuhdekuormitusta ja väkivallan uhkaa. Lisäksi osa kaupungin työntekijöistä tekee yötyötä. Työhyvinvointijohtamisen raportoinnin kautta väkivaltatapausten määrän kasvu on tiedostettu. Saatujen havaintojen perusteella kehitystä on seurattava jatkossa tarkasti ja pyrittävä reagoimaan siihen. 3/16 Kaupungin tulopohja on Nokia Oyj:n ja Microsoftin tapahtumien myötä pysyvästi heikentynyt. Työhyvinvoinnin kannalta tämä merkitsee tehokkuusodotusten kasvamista. Henkilöstömäärän oletetaan laskevan eläköitymisten ja muun poistuman johdosta suunnitelmakauden aikana. Samanaikaisesti sosiaali- ja terveystoimessa on odotettavissa palvelujen kysynnän lisääntymistä mm. vanhusväestön lukumäärän kasvaessa ja palvelutarpeen muuttuessa. Vuoden 2019 alussa on koko Suomessa alkamassa sote-alueiden toiminta, minkä johdosta kaupungin henkilökunnan määrä laskee puoleen. Vaikeutetun rekrytoinnin käyttöä jatketaan lähitulevaisuudessa menneiden vuosien toimintalinjojen mukaisesti. Sijaisten ja muiden määräaikaisten määrä on vähentynyt lähes puoleen aiemmasta tasosta. Palvelutuotannon tehokkuuden lisäämisessä on pystyttävä jossakin vaiheessa ratkaisemaan se, mitkä ei-lakisääteiset työt jätetään kokonaan tekemättä. Palvelualueiden prosessien kehittämiseksi otetaan käyttöön kohdennetusti Lean-menetelmä. Kaupunginvaltuusto ja hallitus ovat asettaneet tavoitteeksi työhyvinvoinnin lisäämisen ja sairauspoissaolojen vähentämisen. Työterveyshuolto tukee omalta osaltaan tavoitteen saavuttamista. Työntekijöiden lukumäärä toimintasuunnitelmaa laadittaessa Korvausluokka I: 3600 Korvausluokka II: 3600 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINNAN KUVAUS JA TARVITTAVA YHTEISTYÖ SALON KAUPUNGIN KANSSA Työterveyshuolto tuottaa työterveyshuoltolakiin ja asetukseen perustuvia palveluita hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti. Kullekin työpaikalle on nimetty työterveyshoitaja, työfysioterapeutti ja työterveyslääkäri; lisäksi käytettävissä on työterveyspsykologi. Yhteydenpito työhön, työympäristöön ja työyhteisöön liittyvissä ongelmissa tapahtuu ensisijaisesti nimetyn työterveyshoitajan kautta. Terveydenhoitaja välittää tietoa ja koordinoi työterveyshuoltotoimintaa muiden työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden kanssa, ja ohjaa tarvittaessa työntekijöitä yksilöinä työterveyslääkärin, työterveyspsykologin ja työfysioterapeutin tutkimuksiin ja hoitoon. Työterveyshuollon päätoimipiste ja vastaanotot sijaitsevat Salon Läntisellä terveysasemalla. Halikon ja Perniön terveysasemilla on työterveyshoitajan vastaanotto. Perniön terveysasemalla on kahtena päivänä viikossa myös työterveyslääkärin vastaanotto. Salon kaupungin tarpeet työterveyshuoltotoiminnalle 1. Työterveyshuollon toimintatapojen tulee tukea sitä, että kaikilla kaupunkia hoitavilla työterveyshuollon ammattihenkilöillä ja asiantuntijoilla on kokonaisvaltainen käsitys Salon kaupungin tarpeista ja toiveista. Työterveyshuollon on varmistettava tämä riittävällä työterveyshuollon toimintasuunnitelman läpikäymisellä yhteisissä työpaikkakokouksissaan. Yhteistä asioiden käsittelyä jatketaan Sujuva-yhteistyötoimijoiden kolme kertaa vuodessa tapahtuvien tapaamisten sekä henkilöstöjohdon

4 4/16 kanssa käytävissä keskusteluissa. Työterveyshuollon palvelualueittaiset, tiiviit ja moniammatilliset katsaukset ovat osa Sujuva-yhteistyötoimijoiden kokousta. 2. Työterveyshuollon toiminnan tulee tukea kaupungin yleisiä johtamisen periaatteita ja niistä johdettuja käytäntöjä. Palvelualueiden työhyvinvointikokouksia on pidetty vanhuspalveluissa vuodesta 2012 alkaen. Saatujen myönteisten kokemusten johdosta käytäntöä on tarkoitus laajentaa vähitellen muille palvelualueille. Noudatetun käytännön mukaan työhyvinvointikokouksia pidetään säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa ja niihin osallistuvat henkilöstöpalvelujen, työterveyshuollon, työsuojelun edustajat sekä palvelualueen esimiehet. Puheenjohtajana toimii palvelualueen esimies. Henkilöstöpalvelut julkaisee esimiehen käyttöön aineistoa Sujuva-sivustolla. Työterveyshuolto auttaa kaupungin palvelualueita hyödyntämään työterveyshuollon tuottamia sairauspoissaolotietoja palvelualueen johtoryhmässä tai muussa vastaavassa foorumissa tai työhyvinvointikokouksessa. 3. Työyhteisöjen tekemää riskien arviointia käytetään ennakkoselvityksenä työpaikkaselvitykselle. 4. Kaupunginvaltuusto ja hallitus ovat asettaneet tavoitteeksi työhyvinvoinnin lisäämisen ja sairauspoissaolojen vähentämisen. Työterveyshuolto tukee omalta osaltaan tavoitteen saavuttamista. Työterveyshuollon odotetaan panostavan enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan. 5. Työterveyshuolto tuottaa terveystarkastuksista yhteenvetotietoa työyksiköittäin ja koosteen tehdyistä työpaikkaselvityksistä. Nämä raportoidaan henkilöstöjohdolle kolmannes vuosittain jälkikäteen. 6. Työterveyshuolto tuottaa kaupungille kuukausitason euromääräiset tiedot laskutuksesta sekä ennaltaehkäisevän että sairaanhoidollisen laskutuksen osalta (lääkäri, terveydenhoitaja, fysioterapeutti, psykologi, laboratorionäytteet). Salon kaupungin työterveyshuoltotoiminnan painopistealueet toimintasuunnitelma-kaudelle 1. Työntekijöiden tukeminen kaupungin talouden tervehdyttämistoimien aiheuttaman toiminnan tehostamisen paineessa Työterveyshuollon toimenpiteet: terveystarkastusten ja muiden vastaanottokäyntien yhteydessä huomioidaan mahdollinen työhön liittyvä henkinen lisärasitus (työterveyshoitaja, työterveyslääkäri, työterveyspsykologi) henkilökunnalle järjestettäviin tilaisuuksiin osallistuminen. Työterveyshuolto auttaa ja tukee henkilöstön toimintakykyä ja jaksamista suuntaamalla työterveyshuollon palveluja tarpeen mukaan. Työterveyshuolto toimii joustavasti palvelualuerajoista riippumatta. 2. Sujuva-toimintamallin kehittäminen työkyvyn hallinnan seurannan ja varhaisen tuen osana Työterveyshuollon tavoitteita: työterveyshoitajien toimintatapojen yhtenäistäminen Sujuva-mallin mukaiseksi aineistojen vieminen Santran Sujuva- yhteistyötoimijoiden työtilaan ja muiden toimijoiden viemien aineistojen hyödyntäminen. työhyvinvointalkoista saadun tiedon hyödyntäminen työterveyshuollossa. riskien arvioinnin tulosten hyödyntäminen työpaikkaselvitystä tehtäessä Sujuva- raportoinnin tietojen ja työterveyshuollon tuottamien sairauspoissaolotietojen

5 yhteensovittaminen ja hyödyntäminen työterveyshuollon osallistuminen Sujuva- toimintaan (esim. palvelualueiden työhyvinvointikokoukset, Sujuva-yhteistyötoimijoiden tapaamiset) ja SORI-ryhmään. 5/16 3. Ravitsemis- ja puhtaanapidon työntekijöiden työkyvyn tehostettu tukeminen. Osatyökykyisten tunnistaminen sekä näiden työkyvyn tukeminen ja kuntoutukseen ohjaaminen moniammatillisena yhteistyönä. 4. Työterveyshuolto tukee työntekijöitä tupakoinnin lopettamiseen ja päihteettömyyteen ja muistuttaa Savuton Salo päätöksestä. TERVEYTTÄ, TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ EDISTÄVÄ JA YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA SEKÄ TYÖHÖN PALUUN TUKI ELI KORVAUSLUOKKA 1 TYÖPAIKKASELVITYKSET Suunnitelmaan perustuvat työpaikkaselvitykset Työpaikkaselvityksiä tehdään aiemmin sovitun suunnitelman mukaisesti. Työpaikkaselvityksen sisältö ja laajuus mietitään riskien arvioinnista nousseiden asioiden ja ilmiöiden pohjalta yhteistyössä esimiehen kanssa. Esimiehen tehtävänä on huolehtia, että riskien arviointi on tehty ennen työpaikkaselvitystä ja toimitettu työterveyshuoltoon. Työterveyshoitaja ja tarvittaessa myös työterveyslääkäri perehtyy tehtyyn riskien arviointiin ennen työpaikkakäyntiä. Työpaikkakäynnillä on mukana työterveyshoitajan ja/tai työterveyslääkärin lisäksi esimies, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelun yhdyshenkilö. Tarvittaessa työpaikkakäyntiin voi osallistua myös työsuojelupäällikkö, työterveyspsykologi ja työfysioterapeutti sekä muita asiantuntijoita. Esimies informoi henkilöstöä tulevasta työpaikkakäynnistä ja sopii keitä työpaikalta on mukana käynnillä. Työpaikkakäynnillä käydään läpi ja arvioidaan yhdessä riskien arvioinnin perusteella tehtyjä toimenpiteitä. Työympäristön terveysvaarojen vaikutusten ja kuormitustekijöiden selvittelyssä voidaan käyttää apuna tarkastuslistoja ja standardoituja mittareita esim: Tikka-työkuormitusarviointimenetelmä, jota työterveyshuolto voi käyttää erityisen kuormittavia työolosuhteita kartoittaessaan. Jos Tikka-työkuormitusarviointimenetelmää käytetään haastattelumenetelmänä (eli työyhteisön työntekijät haastatellaan yksittäin), sovitaan siitä esimiehen ja henkilöstöjohdon kanssa erikseen. Esimiehen tulee käsitellä työpaikkakäynnistä tehty raportti yhdessä työyhteisön kanssa ja sopia, miten mahdolliset korjattavat asiat hoidetaan. Työpaikkaselvitysraportista tulisi selvitä, onko ryhdytty toimenpiteisiin havaittujen riskien pohjalta. Esimiehen tulee olla yhteydessä työterveyshoitajaan jo uusia toimitiloja tai työpaikan muutoksia suunniteltaessa. Suunnatut työpaikkaselvitykset Suunnattuja työpaikkaselvityksiä tehdään mm. sisäilma- ja kosteusvaurioiden takia todettujen ergonomiaan liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi ja osatyökykyisten työntekijöiden työssä selviämisen tukemiseksi

6 akuuttien psykososiaalisten kuormitustekijöiden selvittelyn yhteydessä. 6/16 Näitä työpaikkakäyntejä voidaan tehdä muulla kokoonpanolla kuin edellä on mainittu. TERVEYSTARKASTUKSET Terveystarkastuksella tarkoitetaan lääkärin tekemää kliinistä tutkimusta sekä sitä täydentäviä muita tutkimuksia, lääkärin valvonnassa tehtyjä terveydenhoitajan tai fysioterapeutin sekä psykologin tarkastuksia tai tarkastuksen osia sekä toimintakokeita ja altistumismittauksia valtioneuvoston asetuksen 1485/2001 mukaisesti. Esimies huolehtii, että terveystarkastukset toteutuvat. Työntekijän on toimitettava lääkärintodistus terveydentilastaan esimiehen vaatimuksesta työsopimusta tehtäessä. Terveystarkastukset ennen työsuhteen vahvistamista tehdään työterveyshuollossa. Terveydenhoitajan antama lausunto terveydentilasta on riittävä, jollei työstä johtuvista altisteista tai siihen liittyvistä terveydellisistä vaatimuksista tai työntekijän terveydentilasta johtuen tarvita lääkärilausuntoa. Työntekijä ei saa ilman perusteltua syytä kieltäytyä osallistumasta työterveyshuoltolaissa (työterveyshuoltolaki 1383/2001) tarkoitettuun terveystarkastukseen, joka työhön sijoitettaessa tai työn kestäessä on välttämätön: 1) hänen terveydentilansa selvittämiseksi erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä tai työympäristössä; tai 2) hänen työ- tai toimintakykynsä selvittämiseksi työstä aiheutuvien, terveydentilaan kohdistuvien vaatimusten vuoksi. Työhönsijoitustarkastus Tarkastusten sisältö vaihtelee työn vaatimusten, altisteiden ja työntekijän ominaisuuksien mukaan. Myös aikaisempi altistuminen ja muusta kuin työstä johtuva altistuminen huomioidaan. Fyysisesti kuormittavaa työtä tekeville tehdään tarvittaessa UKK terveyskuntotestit (työfysioterapeutti). Alkutarkastukset erityistä vaaraa aiheuttavissa töissä Valtioneuvoston asetuksen 1485 / 01 (Valtioneuvoston asetus terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä) mukaiset tarkastukset tehdään seuraaville ammattiryhmille: jätevedenpuhdistamon henkilökunta puisto- ja puutarhatyöntekijät urheilukenttien työntekijät ruokahuoltohenkilöstö hoitohenkilökunta ja kliinistä työtä tekevät lääkärit tekstiilityön opettajat huoltomiehet katu- ja viemärityötä tekevät rakennustyötä tekevät maalaustyötä tekevät

7 metsänhoitotyötä tekevät laitoshuoltajat vuorotyötä tekevät, joilla yötyötä eläinlääkärit teknisen työn opettajat maatalouslomittajat 7/16 Alkutarkastus on pyrittävä tekemään uusille työntekijöille ennen erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavan työn alkamista, mutta se on tehtävä kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa työn aloittamisesta. Tarkastusten sisältö vaihtelee työn vaatimusten, altisteiden ja työntekijän ominaisuuksien mukaan. Yötyötä tekeville tehdään vuorotyökysely. Fyysisesti kuormittavaa työtä tekeville yli 35-vuotiaille toteutetaan UKK terveyskuntotestit (työfysioterapeutti). Maatalouslomittajat: Maatalouslomittajien terveystarkastuksista on sovittu erikseen, ks. liite 2. Muut alkutarkastukset toimistotyöntekijät opettajat koulunkäyntiavustajat liikuntalaitosten henkilökunta kirjastotyöntekijät varhaiskasvatushenkilöstö Alkutarkastus tehdään, jos työsuhde kestää vähintään 6 kk tai toistuvien määräaikaisten työsopimusten yhteenlaskettu pituus on ylittänyt 6 kk. Esimiehen tulee ilmoittaa työyhteisönsä uudet työntekijät työterveyshuoltoon. Määräaikaistarkastukset Erityistä vaaraa aiheuttava työ Valtioneuvosteon asetusten 1484 / 01 ja 1485 / 01 mukaisille ammattiryhmille: Ammattiryhmät on lueteltu alkutarkastusten yhteydessä. Määräaikaistarkastukset tehdään 1-3 vuoden välein asetuksen mukaisesti, jollei erityisistä syistä ole tarpeen suorittaa tarkastuksia useammin tai jollei työsuojeluviranomaisen määräyksestä muuta johdu. Fyysisesti kuormittavaa työtä tekeville tehdään tarvittaessa UKK terveyskuntotestit (työfysioterapeutti) noin 5 vuoden välein rytmittäen ne terveystarkastusten yhteyteen. Yötyötä tekeville tehdään tarkastukset seuraavasti: kahtena ensimmäisenä yötyövuonna kerran vuodessa vuotiaille 2-3 vuoden välein yli 60-vuotiaille 1-2 vuoden välein

8 8/16 Tarkastusten sisältö vaihtelee työn vaatimusten, altisteiden ja työntekijän ominaisuuksien mukaan. Terveystarkastuksen yhteydessä tehdään työterveyshuollon kehittämä työkyky- ja terveyskysely. Hoito- ja kasvatustyötä tekeville tehdään tarvittaessa BBI15-kysely. Tarvittaessa voidaan tehdä työhyvinvointianalyysi stressin, palautumisen ja työkuormituksen arvioimiseksi ja Maslachin työuupumuskysely. Työpaikan työterveyshuollosta vastaava lääkäri voi lähettää työntekijän erikoislääkärin vastaanotolle työntekijän työkyvyn ja kuntoutusmahdollisuuksien selvittämiseksi. Työsuhteen loppuessa työpaikan vaihdon, työttömyyden tai eläkkeelle siirtymisen vuoksi on altistekohtaisesti, jollaisia ovat esimerkiksi syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat aineet (asbesti), harkittava terveystarkastuksen järjestämistä pois työstä siirryttäessä. Tällaisen tarkastuksen yhteydessä tulee opastaa poissiirtyvää terveystarkastusten jatkotarpeesta (Valtioneuvoston asetuksen 1485 / 01) Muut tarkastukset toimistotyöntekijät opettajat koulunkäyntiavustajat liikuntalaitosten henkilökunta kirjastotyöntekijät varhaiskasvatushenkilöstö Tarkastukset tehdään palvelussuhteen alussa ja sen jälkeen alle 55 - vuotiaille 5 vuoden välein ja yli 55-vuotiaille 3 vuoden välein ja tarvittaessa useammin. Tarkastusten sisältö vaihtelee työn vaatimusten, altisteiden ja työntekijän ominaisuuksien mukaan. Terveystarkastuksen yhteydessä tehdään työterveyshuollon kehittämä työkyky- ja terveyskysely. Hoito- ja kasvatustyötä tekeville tehdään tarvittaessa BBI15-kysely. Tarvittaessa voidaan tehdä työhyvinvointianalyysi stressin, palautumisen ja työkuormituksen arvioimiseksi ja Maslachin työuupumuskysely. Työpaikan työterveyshuollosta vastaava lääkäri voi lähettää työntekijän erikoislääkärin vastaanotolle työntekijän työkyvyn ja kuntoutusmahdollisuuksien selvittämiseksi. Tarvittaessa työntekijä ohjataan terveystarkastukseen ennen palvelussuhteen päättymistä terveyden ja työkyvyn arvioimiseksi ja työllistymisen terveydellisten edellytysten selvittämiseksi sekä suunnitelman laatimiseksi terveyden ja työkyvyn ylläpitämisestä ja jatkotoimiin ohjaamisesta (Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta 708/2013) Työhyvinvointitalkoiden osana tehtyjen Hyvinvointianalyysien hyödyntäminen terveystarkastuksissa Työterveyshoitaja näkee hyvinvointianalyysi-mittaukseen osallistuneet työntekijät Firstbeat Oy:n tietokannasta. Työterveyshoitaja hyödyntää Hyvinvointianalyysi-mittauksen sekä mahdollisen seurantamittauksen tietoja tehdessään määräaikais- tai muita tarkastuksia. Samalla hän tarkistaa mahdollisten mittauksen jälkeen sovittujen toimenpiteiden toteutumisen ja mahdollisen lisätuen tarpeen. Työfysioterapeutit voivat hyödyntää Hyvinvointianalyysi-mittauksen mittaustietoja työn fyysisen kuormittumisen arvioinnissa. Työterveyspsykologit voivat hyödyntää mittauksen tietoja työntekijän stressin ja palautumisen häiriöiden selvittämisessä.

9 Vajaakuntoisen seurantatarkastukset (VnA 1484/ ) 9/16 Työnantajan tulee järjestää työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja asiantuntijoita käyttäen työterveyshuoltolain 12 1 momentin 5 kohdassa (muusta työhön liittyvästä sairastavuudesta) tarkoitettu sairauden, vian tai vamman vuoksi osatyökykyisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen. Toimenpiteiden tulee suuntautua osatyökykyisen työntekijän työhön, työvälineisiin, työympäristöön, työyhteisöön, työntekijän ammatilliseen osaamiseen ja terveyteen sekä tarvittaessa työjärjestelyihin. Jos työterveyshuollon toiminnalla ja työpaikalla tehtävillä järjestelyillä ei ole mahdollista riittävästi tukea osatyökykyisen työntekijän työkykyä, häntä tulee neuvoa kuntoutusta koskevissa asioissa tai hänet tulee ohjata hoitoon taikka lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen. Mikäli lääkäri toteaa terveystarkastuksessa olennaisia rajoitteita, toimitaan Sujuva-toimintamallin tehostetun tuen ohjeen mukaisesti. Jos työntekijälle kirjoitetaan suositus työn keventämisestä, pidetään työterveysneuvottelu, jossa arvioidaan työpaikan mahdollisuutta tarjota kevennettyä työtä, tarvetta mahdolliseen uudelleen sijoitukseen ja ammatilliseen kuntoutukseen. Työntekijästä laadittava 90 päivän B-lausunto lähetetään myös Kevaan työntekijän luvalla. TIETOJEN ANTAMINEN JA NEUVONTA JA OHJAUS Työterveyshuolto antaa tietoja, neuvoo ja ohjaa työn terveyttä ja turvallisuutta koskevissa asioissa pääasiassa vastaanottotilanteissa, työpaikkaselvitysten yhteydessä tai niistä laadituissa asiakirjoissa sekä yhteistyöneuvotteluissa. Työterveyshuollon edustaja osallistuu sisäilmatyöryhmän toimintaan. Joissain tapauksissa saattaa olla tarkoituksen mukaista järjestää tilaisuus, jossa ohjausta annetaan työntekijöille ryhmässä. Työterveyshuollon asiantuntijat ts. työfysioterapeutit, työterveyspsykologit, ravitsemusterapeutti ja puheterapeutti antavat pääosin ohjausta ja neuvontaa työssä jaksamisen tukemiseksi. Heidän vastaanotolleen tullaan työterveyshuollon ammattihenkilön, ts. työterveyslääkärin tai hoitajan arvioinnin pohjalta. Tarvittaessa työntekijöille voidaan antaa myös ryhmäohjantaa ja neuvontaa sekä konsultaatioapua esimiehille. Toiminnan tavoitteet määräytyvät asiakkaiden tarpeiden ja valtakunnallisten terveyspoliittisten linjausten mukaan. Toiminta kohdennetaan ja määritellään sen mukaan, mitä työterveyshuollon asiantuntemusta toiminnassa tarvitaan. TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI Salon kaupungissa on käytössä Sujuva- toimintamalli, jonka tavoitteena on yhtenäistää ja selventää Salon kaupungin työkyvyn hallinnan ja seurannan sekä varhaisen ja tehostetun tuen toimintatapoja. Tavoitteena on samalla auttaa ja tukea esimiehiä tietoisessa työhyvinvointijohtamisessa. Sujuva- toimintatavat on kirjattu Salon kaupungin omaan intranettiin Santraan. Työterveyshuolto osallistuu Sujuva- toimintatapojen kehittämiseen edustuksellisuuden periaatteella. Tiedonvälityksen tukemiseksi Sujuva-toimijoiden käytössä on oma muilta suljettu työtila kaupungin intranetissä.

10 Sujuva- toimintamallissa on ohjeistettu esimiehiä toimimaan työhyvinvointijohtajina, jotta arki töissä toimisi sujuvasti. Lisäksi Sujuvan kautta on luotu toimintatavat sekä varhaisen puuttumisen että tehostetun tuen tarpeisiin. Varhaisen tuen toimintamalli 10/16 Varhaisen tuen toimintamalli ohjeistaa esimiestä puuttumaan yksittäisen työntekijän työkyvyn tai työyhteisön ongelmiin mahdollisimman varhain. Esimiehen edellytetään seuraavan esimerkiksi sairauspoissaoloja. Tähän liittyvät puuttumisrajat ovat 10 päivää neljän kuukauden sisällä ja/ tai 30 päivää vuoden sisällä. Kun työntekijälle on kertynyt 30 sairauspoissaolopäivää vuoden aikana, tulee esimiehen ottaa yhteyttä puhelimitse oman alueen työterveyshoitajaan. Työterveyshoitaja kirjaa tiedon ja keskustelee esimiehen kanssa mahdollisista työkykyä tukevista ja työhön paluuta helpottavista toimenpiteistä tarvittaessa työterveyslääkäriä konsultoiden. Sairauspoissaolokäytännöt Salon kaupunki on laatinut ohjeet sairauspoissaolojen ja niistä ilmoittamisen käytännöistä. Ohjeet löytyvät Salon kaupungin intranetistä mm. Sujuva-sivustolta. Päihdeohjelma Uusi päihdeohjelma on tullut voimaan Ohjelman avulla on tarkoitus ennaltaehkäistä ja hallita päihdehaittoja työpaikalla. Sen tavoitteena on vähentää päihteiden riskikäytöstä aiheutuvia yksilöllisiä terveyshaittoja sekä työnantajalle ja yhteiskunnalle koituvia kustannuksia. Salon kaupungin periaate on, että päihdehaittatilanteet käsitellään viipymättä, rakentavasti ja tasapuolisesti. Päihdeohjelma sisältää hoitoonohjausmallin. Työhön paluun tuki Salon kaupungilla on voimassa oleva Paluun tuki- toimintamalli. Paluun tuki -toimintamallin tavoitteena on varmistaa, että työntekijä voi palata pitkän sairauspoissaolon (yli 4 viikkoa) jälkeen työhönsä turvallisesti ja oikeaan aikaan. Keskeistä on, että työhön palaavan kanssa ollaan yhteydessä poissaolon aikana ja paluun onnistumista seurataan. Työyhteisösovittelu Työterveyshuollon koulutetut työyhteisösovittelijat ovat tarvittaessa käytettävissä työyhteisöjen ristiriitojen selvittelyssä. MUU TOIMINTA Riskityötä tekevien salmonellatutkimukset Riskityöksi luokitellaan työskentely alle kouluikäisten lasten hoitotehtävissä sekä tehtävissä, joissa käsitellään paljain käsin helposti pilaantuvia elintarvikkeita. Helposti pilaantuviin elintarvikkeisiin lasketaan kuuluviksi elintarvikkeet, joita on säilytettävä jääkaappi- tai pakastinlämpötiloissa. Salmonellanäyte vaaditaan, mikäli työsuhde kestää yli kuukauden.

11 11/16 Salmonellanäyte vaaditaan myös välittömästi palattaessa vähintään neljän vuorokauden pituiselta matkalta Pohjoismaiden ulkopuolelta. Mikäli työntekijällä on matkan aikana tai sen jälkeen vatsataudin oireita, hänet siirretään muihin työtehtäviin kunnes ulosteviljelyn tulos varmistuu negatiiviseksi. Alle kouluikäisten lasten hoitotehtävissä olevista henkilöistä ei tarvitse ottaa näytteitä, jos heillä ei ole matka-anamneesia lavantaudin/ pikkulavantaudin esiintymisalueille (käytännössä Intia ja muu Aasia ja sielläkin reppumatkailijat ). Rokotustoiminta Jos työhön liittyy todellinen vaara altistua hepatiitti B:lle, työnantajalla on velvollisuus huolehtia näiden työntekijöiden rokottamisesta. Biologisille tekijöille altistuville työntekijöille on järjestettävä mahdollisuuksien mukaan tehokkaita rokotuksia, jos he eivät ole ennestään immuuneja biologiselle tekijälle ja jolle he voivat altistua. Työterveyshuolto arvioi mahdollisen HBV-infektion riskin ja riskiammateissa toimivat rokotetaan. Riskialttiita toimintoja ja toimialueita ovat mm. hammashoito, päivystyspoliklinikat, injektioiden ja infuusioiden anto, verinäytteiden otto, instrumenttien jälkikäsittely ja huolto ja jätteiden käsittely. Työhöntulotarkastuksen yhteydessä tehdään vesirokkorokotuksen tarvearvio alle 45-vuotiaalle koulujen ja päiväkotien naispuoliselle työntekijälle. Kausi-influenssarokotus annetaan ilmaiseksi sairautensa vuoksi riskiryhmiin kuuluville sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Lisäksi työnantaja on antanut halukkaille työntekijöille mahdollisuuden saada työnantajan kustantamana influenssarokotus. Työterveyshuolto on kartoittanut halukkaat työntekijät. Työterveyshuolto rokottaa työntekijät erillisessä tiedotteessa kuvatun käytännön mukaisesti. SAIRAANHOITO ELI KORVAUSLUOKKA II Työterveyshuoltoon kuuluu myös korvausluokka 2:n mukainen sairaanhoito. Sairaanhoito on yleislääkäritasoista ja siihen kuuluu yleislääkäritasoiset laboratorio- ja röntgentutkimukset. Jatkohoito erikoissairaanhoidossa, esim. poliklinikkakäynnit, täytyy työntekijän itse maksaa. Sairaanhoidolliset erikoislääkärikonsultaatiot eivät kuulu työterveyshuoltosopimuksen piiriin. Sairausvastaanottoajan lääkärille voi varata suoraan ajanvarauksesta. Ajanvaraus: puh. (02) ma - to klo ja pe Salossa Läntisellä terveysasemalla terveydenhoitajan sairausvastaanotolle pääsee: maanantaisin perjantaisin klo ilman ajanvarausta sekä maanantaisin torstaisin klo ja perjantaisin klo ajanvarauksella. Perniössä terveydenhoitajan sairausvastaanotolle pääsee: maanantaisin torstaisin klo ilman ajanvarausta sekä muuna aikana sopimuksen mukaan. MUU TOIMINTA, KORVAUSLUOKKA III (KELA EI KORVAA TOIMINTAA) Työterveyshuolto voi järjestää sopimuksen mukaan mm. painonhallintaryhmiä ja tupakasta vieroitusryhmiä, mikäli työnantaja niin haluaa.

12 ENSIAPUVALMIUS SEKÄ TAPATURMIEN TORJUNTA ELI KORVAUSLUOKKA I 12/16 Työturvallisuuslain mukaan työpaikoilla on ylläpidettävä ensiapuvalmiutta, johon kuuluvat asianmukaiset tarvikkeet ja välineet, ensiavun antamiseen perehtyneet henkilöt ja tiedot siitä, mihin toimiin tapaturman tai sairastumisen vuoksi on nopean avun saamiseksi ryhdyttävä. Yleisenä tavoitteena on, että vähintään viisi prosenttia työntekijöistä on saanut ensiapukoulutuksen kertauskoulutuksineen. Työterveyshuollon ammattihenkilöstöä käytetään asiantuntijana ensiapuvalmiuden suunnittelussa. Työpisteiden esimiehet pitävät kortistoa ensiapukoulutetuista. Tapaturmavaara vähäinen virastot ja toimistot koulut päiväkodit vanhainkodit kirjastot kuntoutuspalvelut terveyskeskussairaala kanttiini terveysasemat hammashuolto Tavoitteena on, että näillä työpaikoilla on yksi ensiaputaitoinen työntekijä henkilökuntaa varten. Ensiaputasoksi riittää näillä työpaikoilla EA 1, joka päivitetään 3 vuoden välein. Tapaturmavaara ilmeinen työpaja katu-, viemäri- ja talonrakennustyömaat puistot / urheilukentät teknisen työn luokat eläinlääkärit maatalouslomittajat Tavoitteena on, että näillä työpaikoilla on yksi ensiaputaitoinen työntekijä kussakin työkohteessa. Ensiaputasoksi suositellaan EA 1 ja EA 2 noin 1½ vuoden kuluttua. EA 2 päivitetään 3 vuoden välein. Tapaturmavaara erityinen jätevedenpuhdistamo Tavoitteena on, että näillä työpaikoilla on yksi ensiaputaitoinen työntekijä kutakin viiden hengen ryhmää tai työvuoroa kohti. Ensiaputasoksi suositellaan EA 1, EA 2 noin 1½ vuoden ja EA 3 2 vuoden kuluttua. EA 3 päivitetään 1 3 vuoden välein. Tavoitteena on vähentää edelleen työtapaturmien määrää. Tapaturmat raportoidaan ja käsitellään työsuojelutoimikunnassa. Kriisituen järjestämisessä saa tarvittaessa apua työterveyshuollosta. Työterveyshuolto antaa mahdollisuuksiensa mukaan kriisiapua ja jälkihoitoa kaupungin henkilöstölle myös suuronnettomuuden jälkeen.

13 13/16 Työaikana tapahtuvan neulanpistotapaturman välitön ensiapu annetaan yhteispäivystyksessä os. Sairaalantie 9, Salo. Puh Mikäli on tarvetta jatkoseurannoille, se tehdään työterveyshuollossa. TYÖTERVEYSTOIMINNAN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Työkyvyn seurannan toimintamallin toteutuminen - työkyvyn ongelmiin puuttuminen mahdollisimman varhain - yhteisesti sovittujen hälytysrajojen toteutuminen - toimenpiteiden toteutuminen Työpaikan sairauspoissaolojen seuranta - työpaikan ilmoituskäytäntöjen toteutuminen - työterveyshuolto tekee kolme kertaa vuodessa saamiensa sairauslomatietojen perusteella raportin poissaoloista ja raportoi siitä palvelualueiden johtoryhmien kokouksissa. - työhön paluun tukeminen pitkältä sairauslomalta palattaessa Työkykytietojen analysointi määrävälein - työterveysneuvottelut - työssä kuormittuminen, havainnot, toimenpiteet Asiakastyytyväisyys - laaja-alainen tyytyväisyyskysely henkilöasiakkailta - laaja-alainen tyytyväisyyskysely asiakasorganisaatiolta Kooste siitä, mitä seurataan: sairauspoissaolojen kehitys työpaikkaselvitykset, suunnitelmaan perustuvat / suunnatut (myös perustelut) alkutarkastusten määrä määräaikaistarkastukset muut tarkastukset lääkärien tekemien 90 päivän säännön mukaisten työkykyarvioiden lukumäärät palvelualueittain työterveyshuollon kustannukset Työterveyshuollon toimintasuunnitelman toteutumista seurataan: Työterveyshuollon ylilääkärin ja osastonhoitajan sekä kaupungin henkilöstöjohdon välisissä tapaamisissa Sujuva-yhteistyötoimijoiden tapaamisissa. Palvelualueiden johtoryhmien kokouksissa kolmannesvuosittain (kts. sairauspoissaolojen seuranta). Työsuojelutoimikunnassa ajankohtaiskatsauksilla jokaisessa kokouksessa sekä tarkistamalla Kelan työterveyshuollon korvaushakemus kerran vuodessa. TOIMINTASUUNNITELMA KÄSITELTY Käsitelty työsuojelutoimikunnassa 21 / ( 48 ) Tarkistettu toimintasuunnitelma käsitelty työsuojelutoimikunnassa / 2014 Kommentit:

14 14/16 TOIMINTASUUNNITELMA HYVÄKSYTTY Kaupunginhallituksessa ( 571 ) Päiväys 2 / TOIMINTASUUNNITELMAN PÄIVITYS HYVÄKSYTTY Kaupunginhallituksessa Allekirjoitus Antti Rantakokko, kaupunginjohtaja Irma Nieminen, kansliapäällikkö Terveyskeskuksen puolesta Päiväys / Allekirjoitus Liitteet: Pentti Haavisto, ylilääkäri 1. Vaitiolositoumus 2. Ohje maatalouslomittajien terveystarkastuksista 3. Työterveyshuollon yhdyshenkilön tehtävät

15 15/16 SALON KAUPUNKI Liite 1 PL Salo Puh. (02) 7781 VAITIOLOSITOUMUS Minä allekirjoittanut, synt., lupaan ja vakuutan, etten luvatta ilmaise kenellekään sivulliselle, sukulaiselle tai tuttavalle mitä olen työpaikkani työntekijöistä, heidän terveydentilastaan tai olosuhteista saanut tietää tai kuulla toimiessani työpaikkani työterveyshuollon yhdyshenkilönä. Sitoumukseni jatkuu työterveyshuollon yhdyshenkilönä toimimisen päätyttyä. Kaiken edellä olevan lupaan kunniani ja omantuntoni kautta. / Allekirjoitus Nimenselvennys Lomakkeen säilytys: Työterveyshuolto ja työnantaja / säilytetään pysyvästi

16 16/16 SALON KAUPUNKI Liite 2 PL Salo Puh. (02) 7781 OHJE MAATALOUSLOMITTAJIEN TERVEYSTARKASTUKSISTA Alkutarkastukset Valtioneuvoston asetus 1485 / 01. maatalouslomittajat Alkutarkastus tulisi tehdä ennen erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavan työn alkamista, mutta se on tehtävä kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa työn aloittamisesta. Tarkastusten sisältö: Terveydenhoitajan tekemä terveyshaastattelu. Erityisesti kiinnitetään huomiota hengityselinten, ihon sekä tuki- ja liikuntaelinten kuntoon. Lisäksi otetaan verenpaine, pituus, paino, painoindeksi (BMI), keuhkojen toimintakoe, kuulo (audiometri), näkö, audit-kysely (alkoholin käytön terveysriskitesti). Lisäksi työntekijän työkyvyn selvittämiseksi välttämättömät laboratorio- ja röntgentutkimukset. Toksoplasmavasta-aineet otetaan alkutarkastuksen yhteydessä fertiili-ikäisiltä naispuolisilta maatalouslomittajilta. Maatalouslomittajien alkutarkastukseen kuuluu myös työterveyslääkärin tarkastus sekä työfysioterapeutin tekemä UKK:n terveyskuntotesti. Tarvittaessa psykologin alkutarkastus. Tarkastuksessa käydään suullisesti läpi lomittajan työn fyysisen kuormituksen vaatimuksia. Myös työajoista ja työmatkaan kuuluvasta ajasta keskustellaan. Työpaikan työterveyshuollosta vastaava lääkäri voi lähettää työntekijän erikoislääkärin konsultaatioon hoitovastuun säilyessä työterveyslääkärillä. Määräaikaistarkastukset maatalouslomittajat Määräaikaistarkastukset tehdään 2-3 vuoden välein tai yksilöllisen seurannan mukaan. Terveystarkastuksen sisältö noudattaa alkutarkastuksen sisältöä altisteiden mukaan. Kaikille työntekijöille tehdään audit-kysely (alkoholin käytön terveysriskit) sekä diabeteksen riskipistekysely n. 40 vuoden iässä mikäli sitä ei ole riskiarvion pohjalta aiemmin tehty. Tarkastuksen pääpaino on keuhkojen toiminnan sekä tuki- ja liikuntaelimistön kunnon kartoituksessa ja kiinnitetään huomiota henkiseen hyvinvointiin. Lääkärintarkastus tarvittaessa. Työfysioterapeutin tarkastus/ohjaus ja neuvonta tarvittaessa. Psykologin tarkastus tarvittaessa. Psykologin käynnit sisältävät terveystarkastuksen yhteydessä todettujen ongelmien selvittämisen ja tarvittaessa 3 yksilötapaamista.

17 Työpaikan työterveyshuollosta vastaava lääkäri voi lähettää työntekijän erikoislääkärin konsultaatioon hoitovastuun säilyessä työterveyslääkärillä. 17/16 SALON KAUPUNKI Liite 3 PL Salo Puh. (02) 7781 Työpaikan työterveyshuollon yhdyshenkilön tehtävät - ilmoittaa työpaikan osoitteen muuttumisen - ilmoittaa työterveysasemalle uudet työntekijät ja palveluksesta eronneet - ilmoittaa työpaikalla käyttöönotetut uudet aineet sekä työmenetelmien muutokset toimenpiteiden arvioimiseksi - ilmoittaa toimitilojen muutokset ja uudet toimitilat toimenpiteiden arvioimiseksi - toimii linkkinä työpaikan ja työterveyshuollon välillä - on sitoutunut kirjallisesti vaitiolovelvollisuuteen (täyttää vaitiolositoumus-lapun ja lähettää sen omalle työterveyshoitajalle) - työterveyshoitaja ilmoittaa määräaikaistarkastuksiin kutsuttavat työntekijät yhdyshenkilölle, joka sopii tarkastusajat työntekijöiden kanssa valmiiksi annettuihin aikoihin