RUKKILAINEN Reserviupseerikoulun joukko-osastolehti 2/2014 Reserviupseerikoulu Kadettikoulunkatu 6 PL 54 49401 Hamina RUK kouluttaa, RUK kasvattaa www.puolustusvoimat.fi/ruk
2/2014 Reserviupseerikoulun joukko-osastolehti nro 18 6.12.2014 Tässä numerossa: Keisarillisen Suomen Kadettikoulun laboratorioksi vuonna 1851 valmistunut rakennus on palvellut mm Reserviupseerikoulun esikuntana ja Kymenlaakson aluetoimistona. Rakennuksesta luovutaan vuoden 2015 alussa aluetoimiston muuttaessa Kouvolaan ja koulun esikunnan keskittäessä toimintansa rakennus 101:een. Toimituskunta Päätoimittaja Everstiluutnantti Heikki Hokkanen 0299 433 101 heikki.hokkanen@mil.fi Toimitussihteeri, taitto Insinöörikapteeni Sami Jokinen 0299 433 114 sami.jokinen@mil.fi Tiedotus- ja kuvaussihteeri Kirsi Lauri 0299 433 152 kirsi.lauri@mil.fi Taitto Jääk Otto Itkonen Jääk Raine Toivonen Painopaikka Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy ISSN 1796-5527 Lehden kuvat Kirsi Lauri ellei toisin mainittu Kannen kuva: Reserviupseerikoulun joukko-osastolippu päärakennuksen edessä. Reserviupseerikoulun 95-vuotisjuhlaa vietetään 6.6.2015 Uudistus lähestyy - Laadukas koulutus jatkuu 4 Reserviupseerikoulun johtaja Eversti Timo Pöysti Valmiina vuoteen 2015 6 Esikuntapäällikkö Everstiluutnantti Heikki Hokkanen Reserviupseerikoulu 94 vuotta 8 Toiminnanjohtaja Eversti evp Eero Lauri Reserviupseerikoulutus viidessä perusyksikössä 16 Reserviupseerikurssin johtaja Everstiluutnantti Mikko-Petteri Monola Rakuunaeskadroona osaksi Reserviupseerikoulua 19 -joukkotuotantokoulutus muutoksessa Koulutussektorin johtaja Kapteeni Kai Koskela Kymenlaakson aluetoimistosta 20 Kaakkois-Suomen aluetoimistoksi Majuri Mika Haikala Muutoksia Haminan varuskunnan 24 huoltojärjestelmässä Huoltopäällikkö Majuri Ilpo Ylä-Käpölä Muutto KYMJP:n vanhoihin kasarmeihin 28 Jääkärikomppanian vääpeli Ylivääpeli Janne Tähtinen Hamina Tattoossa ennätysyleisö 52 Hamina Tattoo, toiminnanjohtaja Hannu Kaukiainen Fazerilaiset kiittävät Rukkilaisia: On ollut 54 suuri ilo saada tehdä töitä kanssanne Päivi Suorsa-Jäppinen Verkkovene Lyyti 58 Majuri Jussi Suomalainen Reserviupseeriliiton kansainvälinen yhteistyö 64 Reserviupseeriliitto Järjestösihteeri Saku Liehu Kannatusyhdistyksen kuulumisia 66 Toiminnanjohtaja Eversti evp Eero Lauri 2 Rukkilainen Rukkilainen 3
Koulun johtajan terveiset Uudistus lähestyy - Laadukas koulutus jatkuu Puolustusvoimauudistuksen yhteydessä Reserviupseerikoulun asema itsenäisenä joukkoosastona päättyy. On korostettava sitä, että toimintamme ei suinkaan lakkaa, vaan kyse on yhdistymisestä maavoimien puolustushaarakouluun Maasotakouluun. 12.12.2014 vietämme itsenäisen RUK:n viimeistä yhteistä tapahtumaa muistamis- ja palkitsemistilaisuuden merkeissä, emme siis vietä suinkaan lakkautustilaisuutta. Toiminta Haminassa tulee jatkumaan toivon mukaan vähintään yhtä vahvana ja laadukkaana kuin tähänkin saakka. Toki on todettava, että muutos itsenäisestä joukkoosastosta kouluttavaksi joukkoyksiköksi tulee kyllä näkymään varsinkin palkatun henkilöstön toimintatavoissa. Maasotakoulun esikunta ja sen alainen huoltokeskus näyttelevät suurta roolia tulevan RUK:n toiminnassa. Tuleva RUK hoitaa kyllä koulutuksen osalta samoja tehtäviä kuin nykyinenkin RUK, mutta moni muu tehtävä on Maasotakoulun esikunnan ja huoltokeskuksen vastuulla. Tulevan RUK:n toimisto ei korvaa nykyistä RUK:n esikuntaa, vaan on varusmieskoulutukseen keskittyvän joukkoyksikön pieni toimisto. Oman lisänsä uutena elementtinä tuo myös Maavoimien tutkimuskeskus, joka aloittaa 1.1.2015 toimintansa Haminassa. Toimintatapoihin liittyvät muutokset ovat siis melkoisia, mutta kyse ei ole mistään valtavasta ongelmasta. Ihmisten tulee yksinkertaisesti vain oppia toimimaan uudessa organisaatiossa. Jos ihminen näkee muutoksen negatiivisena ja ongelmallisena, voi hänelle tulla vaikeuksia. Sen sijaan muutos tulee nähdä uutena mahdollisuutena, jossa asiat kyllä hoituvat, jos me tuemme muutosta ja panemme ne hoitumaan. Maasotakoulun esikunnassa hoidetaan samoja tehtäviä kuin RUK:n esikunnassakin hoidettiin. Sillä ei ole merkitystä, jos vastaaja puhelimen toisessa päässä on Lappeenrannassa. Oleellista on, että ratkotaan kysymykset ja jokainen ymmärtää roolinsa uudessa organisaatiossa. Nimenomaan Maasotakoulun esikunnan henkilöstö ja heidän tehtäväkenttänsä on syytä oppia tuntemaan, jolloin tietää lähestyä oikeaa ihmistä oikeassa asiassa. Tätä ei pidä pelätä, koska siten opitaan toimimaan luontevasti uudessa organisaatiossa. Reserviupseerikoulutus on Suomessa instituutio. Ensi vuonna vietetään 95-vuotisjuhlia. Tuona aikana reserviupseerikoulutus on koko ajan kehittynyt ja arvostus säilynyt. Sodissa reservin upseerien merkitys tuli korostuneesti esiin. He kantoivat myös raskaan taakan itsenäisyytemme säilymisestä. Te ette turhaan taistelleet Te ette turhaan kaatuneet sanat velvoittavat meitä tänäkin päivänä kantamaan vastuun reserviupseeri koulutuksesta. Monelle reserviupseerikurssin käyneelle selkiytyy vasta jälkeenpäin reserviupseerikurssin ja sillä saadun koulutuksen merkitys. Olen tämän huomannut tavatessani vanhempien reserviupseerikurssien edustajia eri tilaisuuksissa. Yhteistä on, että he poikkeuksetta antavat suuren arvon aikanaan käymälleen kurssille ja sillä saadulle koulutukselle. Meille rukkilaisille viesti on, että reserviupseerikoulutuksella on todellakin merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa ja meidän tulee pitää jatkuvasti huolta koulutuksen laadusta. Jatkossakin on tärkeää, että annamme laadukasta koulutusta. Tämä koskee yhtä lailla reserviupseeri- kuin joukkotuotantokoulutustakin. Olen korostanut yksittäisten kouluttajien roolia ja merkitystä ja teen sen tässäkin yhteydessä. Jos kouluttaja voi katsoa pitämänsä harjoituksen jälkeen peiliin ja olla itseensä rehellisesti tyytyväinen, niin asia on periaatteessa hyvin. On kuitenkin muistettava tosiasia, että jokainen pystyy kehittämään itseään kouluttajana sekä parantamaan pitämiään koulutustapahtumia. Rimaa ei pidä jättää liian alas. Aika usein reserviläiset mainitsevat juuri kouluttajansa muistellessaan varusmiesaikaa. Erityisesti reservin upseerit arvioivat muutamien vuosien jälkeen kouluttajaansa usein hieman syvällisemmin. Tällöin arviointi tiivistyy monta kertaa toteamukseen; Siinäpä oli kyllä hyvä kouluttaja. Kaikkien kouluttajien osalta arvio ei tietenkään ole aivan yhtä positiivinen. Kouluttajien panos ja heidän tekemänsä työ heijastuu pitkälle reserviin. Jatkossa tietenkin myös muun Maasotakoulun organisaation tulee tukea koulutuksen järjestelyjä. Kokonaisuudestahan on kysymys. Siitä ei tarvitse olla huolissaan, etteikö koulutuksen toimivuuteen tultaisi kiinnittämään huomiota. Palautetta varmasti annetaan ja saadaan. Hyvälläkään suunnittelu- ja palautejärjestelmällä sekä muilla koulutuksen järjestelyillä ei kuitenkaan voi korvata sitä tunteen paloa ja viimeisen päälle mietittyä harjoitusta, jonka motivoitunut ja asiansa osaava hyvä kouluttaja pystyy pitämään. Olen koulun johtajana nähnyt ilokseni selkeästi voittopuolisesti hyviä suorituksia, joita on ollut hieno seurata. Koulutus on kokonaisuutena RUK:ssa hyvällä mallilla. Asia on kuitenkin niin, että saapumiserät vaihtuvat ja koulutettava joukko on aina uusi. Tulee uusia kouluttajia, uusia koulutustapahtumia, uusia koulutusvelvoitteita, uusia koulutusvälineitä, taistelutapa muuttuu, joukot ja kokoonpanot uudistuvat, jne. Muutoksia ja haasteita riittää ja niihin on vain totuttava. Tähän huutoon meidän on kyettävä vastaamaan. Meidän rukkilaisten vastuulla on laadukkaiden koulutustulosten saavuttaminen myös tulevaisuudessa. Tämä on viimeinen kirjoitukseni Rukkilaiseen RUK:n johtajana. Haluan ennen kaikkea kiittää jokaista rukkilaista yhdessä tehdystä hyvästä ja laadukkaasta työstä. Teidän kanssanne on ollut hienoa palvella. Olen varma, että RUK kouluttaa ja kasvattaa mallikelpoisesti jatkossakin. Toivotan jokaiselle kaikkea hyvää tulevaisuudessa, niin palveluksen kuin muunkin elämän osalta. Hyvää Itsenäisyyspäivää, Joulua ja Vuotta 2015 Eversti Timo Pöysti Reserviupseerikoulun johtaja 4 Rukkilainen Rukkilainen 5
Päätoimittajan terveiset Valmiina vuoteen 2015 Tuloksellinen ja työntäyteinen vuosi 2014 alkaa kääntyä joulun odotukseen ja kohti vuoden loppua. Tälle vuodelle leimaa on antanut valmistautuminen vuoden vaihteessa tapahtuvaan liittymiseen osaksi Maasotakoulua ja joka toinen vuosi pidettävä Hamina Tattoo -sotilasmusiikkitapahtuma. Varusmieskoulutuksessa tavoitteet on saavutettu palautekyselyiden ja muiden havaintojen perusteella erinomaisesti. Tämä sama tavoitteiden erinomainen saavuttaminen on toteutunut myös aluetoimiston toiminnassa, kertausharjoituskoulutuksessa, esikunnan ja huollon antamassa tuessa muille toimipisteille sekä tulevan toiminnan suunnittelussa. Me rukkilaiset voimme olla ylpeitä tekemisestämme ja osaamisestamme, jota arvostetaan niin puolustusvoimien sisällä kuin yhteistyökumppaneiden silmissä. Maasotakouluun liittymiseen kuuluvat isoimmat asiat on suunniteltu ja käsketty - Reserviupseerikoulu on valmis liittymään osaksi Maasotakoulua. Toiminnan alkaessa saattaa vastaan tulla pienempiä yksityiskohtia, jotka on hyvä sitten ratkaista tilanteen vaatimalla tavalla. Puolustusvoimissa on toteutettu aikojen saatossa monia organisaatiouudistuksia ja hyvin ne kaikki ovat aina käynnistyneet - niin tulee tämäkin uudistus toteutumaan. Kaikki muutokset edellyttävät henkilöstöltä sitoutuneisuutta, jota koulun johtajakin omassa kirjoituksessaan painottaa. Vuoden alusta Reserviupseerikoulu keskittyy varusmieskoulutukseen, jossa painopisteenä on eri puolustushaarojen ja erityisesti Maavoimien eri aselajien reserviupseerioppilaiden koulutus viidessä perusyksikössä vuosittaisilla kahdella neljäntoista viikon mittaisella kurssilla. Molemmilla kursseilla on noin 700 oppilasta. Tässä ei tapahdu mitään muutosta vuoden vaihtuessa ja upseerioppilaat tuskin huomaavat Reserviupseerikoulun liittymistä osaksi Maasotakoulua. Toinen osa RUK:n varusmieskoulutusta on joukkotuotantokoulutus. Sitä annetaan tällä hetkellä kahdessa perusyksikössä ja vuoden vaihteen jälkeen kolmessa perusyksikössä, kun Rakuunaeskadroona Lappeenrannassa liittyy osaksi Reserviupseerikoulua. Alokkaita joukkotuotantoyksiköihin tulee tammikuun alussa 430 ja vanhempi saapumiserä huomioiden jotu-yksiköiden vahvuus on yli 600. Varusmiesten kokonaismäärä Reserviupseerikoulussa siis kasvaa huomattavasti. Esikunnalliset palvelut RUK saa jatkossa Maasotakoulun vahvalta esikunnalta, jonka henkilöstöstä on sijoitettu lähitueksi Haminaan 19 henkilöä. Huollon tuki tulee jatkossakin huoltokeskukselta, joka toimii osana Maasotakoulun huoltoa. Rukkilainen jatkaa ilmestymistään myös jatkossa osana Maasotakoulun joukko-osastolehteä Maasoturia, joka ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Maasoturi-lehti ilmestyy yksinumeroisena alkuvuodesta. Maasoturin teemanumerot Rukkilaiset ilmestyvät lippujuhlapäivänä ja itsenäisyyspäivänä kuten nykyisinkin. Voidaan todeta, että Rukkilaisen toimituskunta laajenee ja vahvistuu Maasotakoulun resurssien myötä. Tässä lehdessä luodattu historiaan eversti (evp) Eero Laurin artikkelilla Reserviupseerikoulu 94 vuotta. Tämä luotaus on vähintäänkin paikallaan, kun joukkomme päättää toimintansa itsenäisenä joukko-osastona vuoden vaihteessa. Ensi vuonna RUK juhlistaa 95-vuotista taivaltaan suurin juhlallisuuksin kesäkuun kuudes päivä. Haluan nostaa esille myös majuri Jussi Suomalaisen artikkelin hienosta perinneveneharrastuksestaan. Toivon, että jatkossakin rukkilaiset ja ehkäpä muutkin Haminassa toimivat Maasotakoulun työntekijät avaavat harrastuksiaan Rukkilaisen sivuilla. Jännityksellä odotan, mikä on seuraavan rukkilaisen harrastusartikkeli? Esitän suuret kiitokset kaikille tähän lehteen kirjoittaneille. Jäädessäni reserviin vuoden vaihteessa, haluan kiittää lämpimästi kaikkia rukkilaisia ja yhteistyötahoja. On ollut etuoikeus saada olla palveluksessa Reserviupseerikoulussa jo toista kertaa ja työskennellä kanssanne. Lopuksi toivotan kaikille lukijoille miellyttäviä lukuhetkiä tuoreen Rukkilaisen parissa, hyvää joulun odotusta sekä onnellista ja haasteellista vuotta 2015. Esikuntapäällikkö Everstiluutnantti Heikki Hokkanen Reserviupseerikoulun organisaatio 2015 6 Rukkilainen Rukkilainen 7
Teksti MV-kuvat Toiminnanjohtaja Eversti evp Eero Lauri RUK-museon kokoelmat ja SA-kuva-arkisto koulutuksen ilman aselajijakoa kiväärijoukkueen ja konekiväärijoukkueen johtajiksi. Kurssilta valmistui 135 kurssilaista kiväärikomppaniaa, patteri, pioneerilinja, viestilinja ja toimitusjoukkue. Kaila piti kiinni kaiken koulutuksen säilyttämisestä RUK:ssa. Reserviupseerikoulu 94 vuotta Reserviupseerikurssin sijasta haminalaiset toivoivat saavansa Kadettikoulun takaisin. Kadettikoulu perustettiin Arkadianmäelle ja haminalaiset olivat aluksi hyvin pettyneitä. Ajan saatossa ymmärrettiin Haminan saaneen enemmän, kun kurssien vahvuudet ja kouluttajien määrä kasvoivat. Tämä näkyi muun muassa partureissa, elokuvissa, tansseissa, perunan myynnissä jne., jokapäiväisessä elämässä. 15.Kurssilla RUK:ssa toimi meripuolustusosasto. Rannikkotykistön ja laivaston reserviupseerikoulutus siirrettiin syksyllä 1930 Merisotakouluun. Vuoden 1931 syksyllä järjestettiin ilmavoimien ensimmäinen reserviupseerikurssi Ilmailukoulussa. 2. KOULUTUSTA JA ELÄMÄÄ YMPYRÄKAU- PUNGISSA ENNEN SOTIA Nuoren Suomen ensimmäisten vuosien aikana pyrittiin antamaan joukkueenjohtajatason koulutusta useammassa joukossa omin voimin. Toiminta ei ollut riittävän yhteismitallista. Sotaväki halusi tehokkaampaa koulutusta ja tulosta. Oli siis tarve käynnistää yhteinen reserviupseerikurssi. Perustamisensa jälkeen RUK on kouluttanut yli 173 000 reserviupseeria. Kerrottavaa olisi paljon, mutta oheiseen tekstiin on voitu valita vain joitain esimerkkejä RUK:n historiasta. 1. RESERVIUPSEERIKOULUTUKSEN KÄYNNIS- TÄMINEN JA VAKIINNUTTAMINEN Jääkärikapteeni Kosti Sundberg sai tehtäväksi käynnistää reserviupseerikoulutus 1.2.1920 Haminassa. Hän käytti opetusohjelman runkona Viipurin upseerikokelaskurssin ohjelmaa. Taloudellisesti kurssi liitettiin Haminassa toimivan Uudenmaan Rykmentin alaiseksi. Komentoasioissa kurssi oli Sotaväen päällikön alainen. Espanjantaudin takia kurssi saatiin lopulta käynnistettyä toisella yrittämällä 1.4.1920. Suurina ongelmina olivat esimerkiksi kurssilaisten tason kirjavuus, varustuksen ja ohjeistuksen puutteet sekä varustuksen lainaaminen muilta joukoilta. Kurssilaiset jouduttiin muun muassa pukemaan lähettävän joukko-osaston vaatteisiin, kun ei ollut muuta jakaa. Kolmen kuukauden kurssilla kaikki kokelaat, kurssilaisten silloinen arvo, saivat saman Toisen reserviupseerikurssin johtaja majuri Taavetti Laatikainen ehdotti perusteellisessa kurssikertomuksessa vuonna 1921 kahden kurssin pitämistä vuositasolla. Vuonna 1922 alkanut seuraava kurssi saatiin viiden kuukauden pituiseksi. Käytännön koulutuksen osuutta pystyttiin nyt lisäämään merkittävästi. Neljäs kurssi ensimmäisenä talvikurssina toi merkittävän lisän reserviupseerikoulutukseen. Talvella 1924 annettiin laki upseerien opetuslaitoksista ja samana syksynä asetus RUK:sta. Toiminnan vakiinnuttamiselle oli saatu perusteet. Henkilökunnan määrää saatiin vähitellen lisättyä. RUK:n päärakennus saatiin kokonaan kurssin käyttöön. Oman koulutusmateriaalin lisäyksen myötä väheni materiaalin kiusallinen lainaustarve. Linjajakoakin suunniteltiin ja 8.Kurssilla perustettiin tykistölinja. RUK:n kolmantena johtajana aloittanut majuri Auno Kaila teki esityksen linjajaosta Sotaväen päällikölle maaliskuussa 1927. Hän ehdotti neljää linjaa, jotka olivat jalkaväki-, tykistö-, pioneeri- ja viestilinja. Linjajakoinen koulutus aloitettiin 13. kurssilla. RUK:n uudistettuun organisaatioon kuuluivat kaksi 1920-luvun loppupuolella RUK:n koulutusjärjestelmä ohjelmineen oli vakiintunut monella tavalla. Kursseja oli kaksi vuodessa. Puolustusvoimien uudessa sisäpalvelusohjesäännössä kurssilaiset olivat upseerioppilaita ja kurssin suorittaneet upseerikokelaita. Tupahuumoria poistumiskiellon aikana kurssilla 15 aikajaksolla 1928-1929. Vuonna 1932 säädettiin uusi asevelvollisuuslaki. Palvelukseen astuttiin kolmesti vuodessa. Muutokset, kokeilut ja tutkimukset heijastuivat Reserviupseerikouluun. Kurssit 25 ja 26 olivat seitsemän kuukauden pituisia. Niinpä kurssien vahvuus piti pudottaa vuodepaikkojen takia puoleen, noin 500 hengen tasolle. Majoittumisessa oli omat ongelmansa ennen kunnollisia talvitelttoja. Kurssi 10 harjoituksissa 1925-1926. Kurssilaisia perunateatterissa 1927-1928 (RUK14a) Sotapesä esikunta- ja luokkarakennuksessa kurssin 15 aikaan vuonna 1928 nykyisen sotilaskodin paikalla. Rakennus tuhoutui pommituksessa 1940. RUK:n koulutusjärjestelmä ja resurssit olivat tiukoilla 30-luvun alkupuolella. Everstiluutnantti Kustaa Tapolan parannusehdotusten pohjalta sotaväen päällikkö päätti 29.10.1934, että aliupseerikurssi suoritetaan ennen RUK:a, kurssiaika on neljä kuukautta ja koulussa on yksi kurssi kerrallaan. Parannuksia saatiin 8 Rukkilainen Rukkilainen 9
nopeasti aikaiseksi ja kahden kurssin jälkeen koulutettavien vuotuinen määrä oli noin 1350 upseerioppilasta. Lyhennettyä kurssiaikaa pyrittiin huomioimaan henkisen upseerikasvatuksen kautta. Tähän haettiin apua ja keinoja myös oppilaskuntatyön hyödyntämisenä. Sotatekninen ja taktinen kehitys etenivät hyvää vauhtia eri maissa 1930-luvulla. Suomalaista taktiikkaa ja organisaatioita kehitettiin mahdollisuuksien mukaan. Panssarintorjunta ja ilmatorjunta korostuivat koulutuksessa. Kenttätykistöllä ammuttiin kovapanosammuntoja vuonna 1939 Haminan Pyhtään alueella. Everstiluutnantti Harald Roosin johdolla kiinnitettiin yhä enemmän huomiota aselajien väliseen yhteistoimintaan. Viimeinen rauhan oloissa koulutettu kurssi oli 42, josta sodissa kaatui yli 25 % kurssin vahvuudesta. 3. SOTIEN JA VALVONTAKOMISSION AIKA Talvisodan sytyttyä kuormattiin kurssi 43 junaan 1.12.1939 ja siirrettiin Niinisaloon pois rintaman läheisyydestä. Osa koulutusmateriaalista piti luovuttaa perustetuille joukoille. Esimerkiksi RUK joutui luopumaan ainoasta panssarintorjuntatykistään. Kurssi valmistui 20.12.1939. Eversti Viljo Kauppila aloitti toisen johtajakauden Sotakoulutuskeskuksen johtajana 24.1.1940 Niinisalossa, jonka osana RUK toimi. Upseeripula oli kova joukoissa. Talvisodan ja välirauhan aikana porrastettuna aloitettuja kursseja oli koulutuksessa yleensä kaksi kappaletta. RUK:n vahvuus nousi yli 2500 henkeen. 1000 upseerioppilasta. Kesän 1944 tappiot olivat suuret ja kurssin vahvuus nostettiin yli 1200 kurssilaisen tasolle. Kurssi 60 toimeenpantiin syksyllä 1944 Santahaminassa. Kurssilta valmistui 339 upseerikokelasta. Suomalainen reserviupseeri oli yleisesti ottaen taitava ja tehokas. Osin tästä syystä valvontakomission, erityisesti sen neuvostoliittolaisen osapuolen vaatimuksesta 61.Kurssi keskeytettiin tammikuussa 1945 vajaan kolmen viikon opiskelun jälkeen. Valvontakomissio poistui vuonna 1948 Suomesta. Pariisin rauhansopimus mahdollisti reserviupseerikoulutuksen jälleen. Upseerikoulu käynnisti toimintansa Haminassa eversti Tauno Viljasen johdolla. Haminaan palattiin, koska siellä oli sopivasti vapaata kasarmitilaa. Aikapulan takia koulutuksessa painotettiin upseerin yleis- ja yhteistoimintakoulutusta. Niinpä aselajiasioiden ja upseerikokelaiden jatkokoulutuksen osuutta haluttiin enemmän joukko-osastojen vastuulle. 4. JÄLLEENRAKENTAMISEN AIKAA JA MUISTO- PATSAS Vuonna 1952 kurssin 74 oppilaskunta pohti oppilaskuntatoiminnan tukemisen kehittämistä. Pääesikunta ilmoitti samana vuonna, että järjestelmän ulkopuolisia tilejä ei suvaita ja kyseiset varat tultaneen keräämään pois. RUK:n johto ja oppilaskunta päätyivät kannatusyhdistyksen perustamiseen. Oppilaskunnan varat siirrettiin yhdistyksen suojaan. Pelättyä käskyä rahojen poiskeräämisestä ei onneksi koskaan tullut. Oppilaskunnan osalta kyseessä oli noin miljoona markkaa. Kannatusyhdistyksen tuki toimi alusta sakka ja järjestely toimii edelleen 62 vuoden jälkeen. Reserviupseerikoulu nimenä otettiin jälleen käyttöön kurssilla 76 vuonna 1952. RUK:n ampumaleirit järjestettiin 1950-luvulla pääasiassa Niinisalossa. Pioneerilinja siirrettiin tilasyistä sen sodan ajan koulutuspaikkaan Korialle. Kiväärilinjalle perustettiin kolmas komppania. Koulutusta elävöitettiin kaksipuoleisilla harjoituksilla. Kiväärilinjalle saatiin vähitellen joukkueiden varajohtajat, jotka olivat olemassa kranaatinheitinlinjalla ja patterissa. Haminaan palanneesta pioneeriosastosta tehtiin Pioneerikomppania. Vuonna 1956 Viestiosasto muutettiin Viestikomppaniaksi. Tukikomppaniaan perustettiin panssarivaunujoukkue. Koulutuksen valvontaan ja arvostelujen yhdenmukaistamiseen kiinnitettiin huomiota. Varuskunnan rakennusohjelma alkoi mahdollistaa 1000 upseerioppilaan kouluttamisen. Kurssin 93 ilmatorjuntalinja siirrettiin Santahaminasta Haminaan ja linja muutettiin Ilmatorjuntapatteriksi. Tykistöupseerioppilaita kouluttava patteri muutettiin Kenttätykistöpatteriksi. Kurssista 93 alkaen tykkimiehet suorittivat ammunnat Pahkajärvellä Niinisalon sijasta. Kurssista 94 alkaen tulevat upseerioppilaat kävivät ensin koko aliupseerikurssin. Kouluttajakokelaista eli santsareista luovuttiin. Syitä oli oikeastaan kaksi. Koulu oli saanut lisää kouluttaja-aliupseereita ja kouluttajakokelaiden simputustapaukset olivat liikaa jopa puolustusvoimain komentajalle. Kaatuneiden upseerien muistopatsas paljastettiin 8.9.1957. Tilaisuudessa oli läsnä tasavallan presidentti Urho Kaleva Kekkonen. Patsas on omistettu kaikille viime sodissa kaatuneille upseereille. Aloitteen patsaasta teki oppilaskunta. 5. JUHLAA JA YHTEISKUNNAN MURROSTA Kurssilla 100 saatiin kaikille upseerioppilaille polkupyörät. Tämä mahdollisti yksiköiden liikuttelun hyvin lähiharjoitusalueille. RUK:n 40-vuotisjuhlat olivat näyttävä tapahtuma toukokuussa 1960. Reserviupseerit olivat sankoin joukoin liikkeellä. Tilaisuudessa luovutettiin RUK:lle koulun ensimmäiset 100 kotimaista rynnäkkökivääriä 100 ensimmäisen kurssin kustantamina. Eversti Matti Hannilan aikana tarkistettiin jälleen kerran opetusohjelmia. Yhteistoimintaa aselajien välillä kehitettiin. Osin tästä syystä koko koulu osallistui Pahkajärven ampumaleirille kurssista 108 alkaen. Harjoitusalueista oli kova pula, kun maastoon saattoi lähteä yhtä aikaa 37 koulutusjoukkuetta. Suhteet ympäröivään yhteiskuntaan olivat hyvät. Harjoittelu kulutti luonnollisesti maastoja. Eversti Hannila vakiinnutti eversti Korhosen aikana kokeillun metsämarssin. RUK:n suurimmalta kurssilta 115 valmistui 1259 upseerikokelasta vuonna 1964. RUK:n nimi muutettiin Upseerikouluksi eli UK:ksi 25.7.1941. Jatkosodan aikana järjestettiin yksi kurssi kerrallaan. Kurssien vahvuudet olivat vajaat Ponttoonisillan esittely kurssille muuttuu hevosen pelastamiseksi Niinisalossa ilmeisesti välirauhan aikana (SA-kuvaarkisto). Ponttoonisillan rakennusnäytös kurssilaisille Niinisalossa ilmeisesti välirauhan aikana (SA-kuva-arkisto). Kurssi 105 tarkkana harjoituksessa vuonna 1961 10 Rukkilainen Rukkilainen 11
Erikoisalojen reserviupseerikoulusta kokeiltiin ensimmäisenä 1967 helmikuun saapumiserälle. RUK:lle vahvistettiin uusi kokoonpano vuonna 1969. Aselajiyksiköt ja erikoisupseerilinja eli 4.Komppania toimivat suoraan koulun johtajan alaisina. Everstiluutnantin arvoinen upseeri johti jalkaväkilinjaa, johon kuuluivat kolme kiväärikomppaniaa, panssarintorjuntakomppania ja kranaatinheitinkomppania. Pienehköjä harjoitusalueita saatiin käyttöön vapaaehtoisin kaupoin. Haminan kaupunki antoi vuokralle omia alueitaan. Nyt saatiin panssarivaunuja paremmin joukkojen mukaan ajanmukaistamaan ja elävöittämään harjoituksia. Hyvin toteutettu oppilaskuntatoiminta edesauttoi RUK-hengen syntymistä. 60-luvun opiskelijaradikalismi vaikutti jonkun verran oppilaskunnan toimintaan. Tämä näkyi muutaman kurssin kurssijulkaisujen teksteissä ja joissain tapauksissa tekstien puuttumisena. Eversti Syrjä vaikutti siihen, että oppilaskunnan kokonaistaloudellinen vastuu siirrettiin kannatusyhdistykselle. Yhdistyksen toiminnanjohtajan tehtävä perustettiin oppilaskunnan aloitteesta vuonna 1971. Panssarintorjuntakomppania lakkautettiin ja pstjoukkueet siirrettiin kiväärikomppanioihin vuonna 1975. Oppilaskunnan intoa ja taitoa onnistuttiin radikalismin tuulten sijasta suuntaamaan RUK:n ja koko puolustusvoimienkin kanalta hyödyllisiin tutkimuksiin. Nämä käsittelivät esimerkiksi koulutuksen sisältöä, oppilaskuntatoimintaa, oikeusturvaa, vastuuta, sosiaalisia kysymyksiä ja terveyttä. Eversti Veikko Linnakko oli viimeinen RUK:n johtaja, joka toimi rintamaupseerina toisessa maailmansodassa. Hän painotti joukkueen johtajan läheisyyttä ja toimintaa johdettavien keskellä. Koulutukseen Sodanaikainen rynnäkkötykki elävöittämässä harjoitusta kurssilla 120 vuonna 1966. saatiin lisää tehoa tulenjohtosimulaattorin ja BTR- 60 vaunukaluston avulla. Ajoneuvopulaa lievennettiin siviiliajoneuvojen vuokraamisella. Kurssilla 160 perustettiin panssarintorjuntakomppania uudelleen. Reserviupseerien erikoisalojen koulutusta annettiin RUK:ssa enää yhdessä 1.Komppanian joukkueessa. Kurssilta 160 valmistui 831 upseerikokelasta. Oppilaskunnan onnistunut toiminta koettiin jälleen helpottavan myös koulun esikunnan tehtäviä ja toimintaa. Oppilaskunnan aloitteesta avattiin RUKmuseo vuonna 1975 Lappeenrannan vanhaan vartiorakennukseen. Oppilaskunta siirtyi atk-aikaan ensimmäisenä RUK:ssa. 6. HARJOITUSALUEONGELMISTA SEMINAA- REIHIN Harjoitusaluekysymys kärjistyi harmillisesti maanomistajien, erityisesti vehkalahtelaisten keskuudessa 1980-luvun alkupuolella. Koko jupakka oli niin ankara, että RUK:n siirron toiselle paikkakunnalle on sanottu olleen yhden puhelinsoiton päässä. Eversti Pekka Mustonen sai palautettua hyvät suhteet ja harjoitusaluekysymykset tulivat myös hoidettua. Maaston kulumisesta maksettiin uutena asiana sopimusten mukaisia korvauksia. Tämä mahdollisti moottoroitujen joukkojen koulutuksen RUK:ssa. 3.Komppania muutettiin Sissikomppaniaksi vuonna 1990. Eversti Mustonen oli keskeisessä roolissa, kun stipendirahastoa yritettiin laajentaa niin suureksi, että jatkossa selvittäisiin korkotuloilla ja vähemmällä kerjäämisellä. Tässä ei kuitenkaan onnistuttu riittävästi, mutta saatu pesämuna oli hyvä. Ensimmäiset naiset valmistuivat RUK:sta kurssilta 208 vuonna 1996. Sen jälkeen nainen on ollut kaksi kertaa koko kurssin priimus. Nainen on ollut myös jokaisessa perusyksikössä vähintään kerran priimus. RUK-seminaari Kriisinhallinnan johtaminen ja naiset johtajina - Akkavaltaa ja äijäenergiaa 1.11.2007. Luennoitsijoina mm valtioneuvos Riitta Uosukainen, professori Anna-Maija Lämsä ja vuorineuvos Martin Saarikangas. Reserviupseerikoulutus Suomessa 80 vuotta Rautaa rajalla - Suomen linnoittamisen historiaa Eurooppa Haminan ja Konstantinoopelin välissä - geopolitiikan ankaruudesta yhteistyön helmaan Ympyräkaupunki Hamina 350 vuotta Bobrikovista nykypäivään - terrorismin monet kasvot Elääkö johtajuus ajassa Kriisinhallinnan johtaminen ja naiset johtajina Akkavaltaa ja äijäenergiaa! Mediajohtajuus valtaa ja vastuuta Talvisota Kaakkois-Suomessa kotona ja rintamalla Aika muuttuu muuttuuko johtajuus? Pidetyt seminaarit olivat erittäin mielenkiintoisia. Kursseilla 210-212 koulutettavat komennettiin RUK:uun suoraan peruskoulutuskauden jälkeen. RUK joutui antamaan aluksi myös aliupseerikoulutuksen kuuluvaa opetusta lähtötason korjaamiseksi. Vuonna 1998 saapumiseriä oli kaksi, joka heijastui suoraan RUK:n toimintaan. Upseerioppilaat komennettiin kurssille jälleen aliupseerikurssin puolesta välistä. Kurssien 210-224 aikana koulutettiin 73 virolaista upseerioppilasta. Sodan aikana heitä koulutettiin Upseerikoulussa Niinisalossa 145 henkeä. Tasavallan presidentti Urho Kaleva Kekkonen kunnioitti Reserviupseerikoulun 40-vuotisjuhlaa 8.5.1960 Maneesissa. Kaveria ei jätetty Kirkkojärven marssillakaan kurssilla 116 vuonna 1964. RUK-seminaarit pidettiin yhteistoiminnassa Helsingin yliopiston kanssa vuosina 1997-2010. Aiheina olivat: Mannerheim 1867-1951 Suomen Kadettikoulu Haminassa 1821-1903 Ruotsin tappiosta Suomen voitoksi - Haminan rauhasta 190 vuotta RUK:n organisaatiossa tapahtui monella tapaa iso muutos vuonna 1997. Kokoonpanoon liitettiin kaksi joukkoyksikköä. Reserviupseerikurssin alle koottiin kaikki reserviupseerikoulutusta antavat perusyksiköt. Samalla RUK:uun liitettiin Kymen Ilmatorjuntarykmentti. 12 Rukkilainen Rukkilainen 13
Omaisten päivät saivat alkunsa 1990-luvun loppupuolella. Ensimmäisellä kerralla paikalle tuli 500-600 henkeä. Nykyisin tapaaminen on kaksipäiväinen ja omaisia tulee paikalle lukuisia. RUK-museo avasi ovensa uudessa paikassa, niin sanotussa pikku sotkussa, Kadettikoulunkatu 8:ssa vuonna 1996. Kannatusyhdistyksen museotoimikunta toteutti hankkeen eversti Arvo Laurin johdolla. Museon raskasasehalli eli Pahkajärvihalli avattiin vuonna 2000. RUK:n vuotuiseksi koulutus- ja tapahtumarytmiksi on muotoutunut noin 70 tapahtumaa. Pääosalla näistä on ollut valtakunnallista merkitystä, kuten esimerkiksi 200-300 hengen kouluttajakursseilla. Tärkeimmät tapahtumat ovat luonnollisesti kaksi reserviupseerikurssia. Vuonna 2000 allekirjoitettiin RUK:n, oppilaskunnan ja kannatusyhdistyksen välinen kolmikantasopimus, jossa lisättiin toiminnanjohtajan ohjausvastuuta kuraattorin tukena. Kannatusyhdistys toimistoineen tukee, käynnissä olevan reserviupseerikurssin ja kummikurssin lisäksi koulun ja sen oppilaskuntien toimintaa ajallisesti pitkään vaikuttavilla projekteilla ja RUK-museon näyttelytoiminnan ylläpidolla. 7. VIISI TAPAA SUORITTAA RESERVIUPSEERI- TUTKINTO RUK:ssa järjestettiin ensimmäinen aliupseerista upseeriksi kurssi reservissä vuonna 2003. Vastaavasti RUK jatkoi Maasotakoulusta siirrettyä joukkueenjohtajakurssin pitämistä vuonna 2005. Palkatulle henkilökunnalle tarkoitetut sotilasjohtamisen kurssit aloitettiin vuonna 2006. Perinteisen kurssin Evl Aimo Kiukas perehdyttämässä kurssin 227 upseerioppilaita Kannaksen vuoden 1944 taisteluihin vuonna 2005 Viipurin Patterinmäellä (Kuva E Lauri). lisäksi tutkinnon on voinut suorittaa seuraavalla kurssilla jälkirukkina. Kymen Ilmatorjuntarykmentti siirrettiin osaksi Karjalan Prikaatia vuonna 2003. RUK oli eniten reserviläisiä kouluttanut joukko-osasto vuosina 2003-2005 koko maassa. Koulutettavien reserviläisten määrä oli vuositasolla 2400-3000 henkeä. Vuonna 2006 reserviläisten määrä oli enää 400 henkeä. Kymenlaakson aluetoimisto perustettiin vuonna 2008 osaksi RUK:n esikuntaa. Kannatusyhdistys, oppilaskunta ja Vuorelan liikenne aloittivat sotahistoriallisten opintomatkojen järjestämisen Karjalan kannaksen taistelupaikoille kurssilla 204. Parhaimmillaan kurssia kohti saatiin arpaperiaatteella mukaan 200 kurssilaista. Matkoihin osallistui arviolta reilut 5000 kurssilaista. Opetusohjelmien tarkistuksen myötä viimeinen matka järjestettiin kurssilla 237. Nykyisin kaikki kurssilaiset tutustuvat Salpa-linjaan Harjun oppimiskeskuksen maastossa. Sotilaspoliisikomppania liitettiin organisaatioon kurssista 226 alkaen vuonna 2005. Tulenjohtopatteri, 2.Komppania ja Sotilaspoliisikomppania lakkautettiin uudelleen organisoinnissa 2011-2012. RUK:n päärakennuksen ja Maneesin remontti toteutettiin vuosina 2009-2011. Peruskorjatun päärakennuksen yläkertaan sijoitettiin 1.Komppanian majoitustilat ja toiseen kerrokseen Sissikomppanian majoitustilat. Alakertaan saatiin kouluttajien työtiloja ja luokkia. Kellarikerrokseen rakennettiin tarvittavat kuivaustilat. Puolustusvoimauudistuksen seurauksena RUK:n aliupseerikurssilla aloitettiin koulutus jääkärilinjalla sotilaspoliisi- ja kuljetuslinjojen lisäksi. Maavoimien taistelua 2015 on pilotoitu RUK:ssa. Tätä kautta on saatu niin taisteluteknisiä, taktisia ja kalustollisia kokemuksia RUK:n kouluttajille kuin itse johtajiksi koulutettaville upseerioppilaille. RUK vietti viimeistä omaa vuosipäiväänsä 4.4.2014 perinteisin juhlallisuuksin. Mielet olivat haikeat, mutta kuitenkin toiveikkaat tulevaisuuden osalta. Näyttäisi siltä, että RUK:n tehtävät, perinteet ja tuloksekas toiminta ovat turvattu uudistettavassa Maasotakoulussa. Reserviupseerikoulutusta annettiin välillä yhdeksässä perusyksikössä. Oppilaskunta laskettiin leikkisästi 10.Komppaniaksi. Yksiköiden määrää on jälleen laskettu ja linjajakoa on korostettu. RU-kussilla on viisi perusyksikköä 1.10.2014 lähtien. Kurssi 245 käynnistettiin tässä kokoonpanossa, jolloin 1.1.2015 ollaan jo valmiina käsketyssä tiivistetyssä organisaatiossa. Joukkotuotantoyksiköiden määrä kasvaa, kun Rakuunaeskadroona liitetään vuoden vaihteessa kokonpanoon nykyisten Jääkäri- ja Kuljetuskomppanioiden lisäksi. Joukkotuotannon tarvitsemia lisäharjoitusalueita ollaan saamassa käyttöön VT 26 itäpuolelta. Valkjärven ryhmätasoinen taisteluampumarata on saatu koulutuskäyttöön. RUK:n viides lippu naulattiin juhlallisessa tilaisuudessa 5.12.2012 Maneesissa. Koulun lippu on hulmunnut joukon edessä kurssista 14 lähtien vuodesta 1928. Ensimmäisen lipun kustansi lippualoitteen tehnyt oppilaskunta. RUK:n lippu jatkaa Maasotakoulussa perinnelippuna. Varuskunnallinen peruskorjaaminen jatkuu, kun Jääkärikomppanian rakennus 98 on työn alla ja valmistuu joulukuussa 2015. Tykistökasarmin eli rakennus 105:n peruskorjaus on hyväksytty. RUK:n esikunnan rouvia saapumassa RUK:n 94-vuotisiltajuhlaan 4.4.2014 8. YHTEISTYÖLLÄ HYVIIN TULOKSIIN Itsenäisen RUK:n historiaa ovat värittäneet lukemattomat ongelmat, joista koulun johtajat henkilökuntineen ovat selvinneet. Näitä ovat olleet muun muassa puutteet rahoituksessa, varusteissa, aseissa, ampumatarvikkeissa, ajoneuvoissa, henkilöstössä, tiloissa ja harjoitusalueissa. Suomalainen yhteiskunta on arvostanut RUK:a omana instituutionaan. Kouluun valikoitunut henkilöstö on osallistunut omalla vuorollaan yhteiskunnan eri aloilla johtamiseen ja rakentamiseen. Vastuunkanto konkretisoitui monella tavalla sotien ja jälleenrakentamisen aikana. Koulun merkitys ja heijastuma yhteiskunnalle on näkynyt hyvin, kun reserviupseerit ovat osallistuneet suurin joukoin Haminassa toteutettuihin juhlamarsseihin ja -tilaisuuksiin. Kokemuksia ja tarinoita on taltioitu vuosien aikana virallisiin kertomuksiin, kurssi- ja juhlakirjoihin. RUK:lla ja sen oppilaskunnalla on Reserviupseeriliiton, Haminan Sotilaskotiyhdistyksen, RUK:n Oppilaskunnan Kannatusyhdistyksen ja Haminan kaupungin lisäksi vankka tukijajoukko. Heidän tuellaan ja avullaan koulun eri tapahtumista ja toiminnoista on saatu laadukkaita. Nöyrä kiitos tukijoille, oli sitten kysymys esimerkiksi stipendeistä, lomakuljetuksista, painotuotteista, ruusuista, kurssijuhlatarvikkeista, muonittamisesta, kahvitarjoilusta, musiikista tai vaikka vapaaehtoisesta työstä. Vastavuoroisesti RUK on tukenut viranomaisyhteistyön lisäksi eri tahoja esimerkiksi kurssitapaamisissa, Tattoossa, Jukolassa, metsämarsseilla ja veteraanikeräyksissä. RUK on ollut reserviupseerien osaamiskeskus. Keskitetyn järjestelmän yksi keskeinen tulos on hyvä henki, RUK-henki. Kursseilta saatu kirjattu palaute on ollut pitkään huippuluokkaa. Eversti Timo Pöystin johtaman RUK:n itsenäisyys joukko-osastona lakkaa vuoden vaihteessa. Toiminta jatkuu osana entistä suurempaa joukkoa, Maasotakoulua. RUK kouluttaa - RUK kasvattaa apunaan Maasotakoulun koulutus-, henkilöstö-, huolto- ja tutkimusresurssit. Yhteistoiminnalle ja sen kouluttamiselle on syntymässä aiempaa suurempi kehys. LÄHTEET: RUK 90 juhlakirja RUK 193 Taipale kurssikirja RUK-museon kokoelmat 14 Rukkilainen Rukkilainen 15
.Teksti Reserviupseerikurssin johtaja Everstiluutnantti Mikko-Petteri Monola Reserviupseerikoulutus viidessä perusyksikössä KUVA MATTI SILFER Reserviupseerikoulu kouluttaa upseerikokelaita kaikkien puolustushaarojen ja Rajavartiolaitoksen tarpeisiin Maavoimien reserviupseerikurssilla. Reserviupseerikoulutuksen tavoitteena on, että koulutettavat hallitsevat koulutushaaransa mukaisen joukkueen suuruisen osaston toiminnan ja johtamisen taistelussa tai erikoistehtävässä, osaavat kouluttaa johtamaansa joukkoa sekä tuntevat reserviupseereilta vaadittavat yleiset perustiedot. RESERVIUPSEERIKURSSIN MUUTOS ORGANISAATIO- 1.10.2014 Reserviupseerikurssi siirtyi uuteen organisaatioon. Haastava organisaatiomuutos on suoritettu ja koulutus uudella organisaatiolla on aloitettu. Organisaatiomuutos suunniteltiin toiminnallisuuden kautta. Koulutuslinjat, jotka ovat yhteistoiminnassa sodanajan taistelukentällä ja reserviupseerikurssin harjoituksissa, on sijoitettu samoihin yksiköihin. Tällä on saatu etua harjoituksiin valmistauduttaessa. Lisäksi yhteistoiminnan harjoittelu on mahdollista yksikön sisällä lyhyemmissäkin koulutustilanteissa. Uusi viiden perusyksikön kokoonpano on seuraavanlainen: KÄRKIKOMPPANIA: jääkärilinja, tulenjohtolinja TIEDUSTELUKOMPPANIA: tiedustelulinja, tiedustelutulenjohtolinja TULIPATTERI: kenttätykistölinja, kranaatinheitinlinja, ilmatorjunnan johtamisjärjestelmälinja ja asejärjestelmälinja PIONEERIKOMPPANIA: pioneerilinja, panssarintorjuntalinja ESIKUNTA- JA VIESTIKOMPPANIA: viestilinja, komentopaikkalinja, huoltolinja, sotilaspoliisilinja RESERVIUPSEERITUTKINNON RAKENNE Reserviupseerikurssin kesto on 14 viikkoa. Kurssilla annetaan opetusta yhteensä 592,5 tuntia, joka jakautuu seuraavan kehyksen mukaisesti: Taistelu- ja marssikoulutus 26 tuntia Liikuntakoulutus 60 tuntia Ase- ja ampumakoulutus 24 tuntia Yleinen sotilaskoulutus 179 tuntia Kansalaiskasvatus 16 tuntia Päällikön määräämä rästi- ja kertauskoulutus 7,5 tuntia Koulutushaarakoulutus 280 tuntia Näiden lisäksi upseerioppilaat käyttävät vapaaaikaansa omaehtoiseen kokeisiin ja arvosteltaviin johtamis- ja kouluttamissuorituksiin valmistautumiseen, liikuntaan sekä vapaaehtoisena oppilaskunnan toimintaan. Reserviupseerikurssin arvostelu jakaantuu neljään oppiaineeseen joiden arvostelukertoimet ovat seuraavat: Johtaja- ja kouluttajakoulutus 9 (sisältyy yleisen sotilaskoulutuksen tuntikehykseen) Aselaji- ja koulutushaarakoulutus 9 Taktiikka 4 (sisältyy koulutushaarakoulutuksen tuntikehykseen) Fyysinen koulutus 4 Jokaisesta oppiaineesta järjestetään useita teorian tai käytännön koulutöitä, joiden keskiarvo kerrotaan arvostelukertoimella ja näin saadaan kurssin kokonaispisteet. Jokainen upseerioppilas saa harjoitella joukkueen johtamista vähintään kahdessa arvioitavassa suorituksessa joista hän saa monipuolisen suullisen ja kirjallisen palautteen. Lisäksi jokainen upseerioppilas toteuttaa vähintään yhden arvioitavan kouluttamissuorituksen kurssin aikana. Reserviupseerikurssilla luodaan yhtenäinen perusta suomalaiselle sotilasjohtamiselle. Kurssi antaa hyvät perusteet johtajakaudella tapahtuvaan harjoitteluun ensimmäistä sodanajan tehtävää varten. Kurssin lopussa pidettävän palautekyselyn perusteella upseerioppilaat uskovat selviytyvänsä johtajakauden haasteista erinomaisesti. KOULUTUKSEN YLEINEN JAKSOTTELU Reserviupseerikurssi on erittäin tiivis kokonaisuus. Uutta asiaa tulee paljon lyhyessä ajassa, mikä takaa koulutuksen haasteellisuuden. Kahden ensimmäisen viikon aikana opetetaan teoriapainotteisesti taktiikan ja koulutushaarakoulutuksen perusteet. Maastoharjoitukset alkavat jo kurssin kolmannella viikolla yksiköiden omilla perusharjoituksilla, joissa opetellaan joukkueen johtamisen perusteita eri taistelulajeissa. Perusharjoituksissa luodaan edellytykset yhteistoimintaharjoituksille. Yhteistoimintaharjoituksissa harjoitellaan tehtävien toteuttamista yhteistoiminnassa aselajien kesken. Näissä harjoituksissa tehtäviä toteutetaan soveltaen, kouluttajan otteen ollessa edelleen vahva. Yhteistoimintaharjoituksissa opetellaan joukkueen toimintaa osana perusyksikköä. Ampumaharjoitus järjestetään yleensä kurssiviikolla 12 Pahkajärvellä. Ampumaharjoituksen tavoitteena on kurssin aikaisen taistelukoulutuksen toteuttaminen kovin ampumatarvikkein. Ampumaharjoituksen pituus vaihtelee yksiköittäin kahdesta seitsemään vuorokauteen. Johtamisharjoitus on kurssin kliimaksi, jossa testataan ja mitataan upseerioppilaiden osaamista joukkueen johtajana fyysisen ja henkisen rasituksen alaisena. Johtamisharjoituksen hyväksytty suorittaminen tukee upseerioppilaan henkistä kasvua ja luottamusta omaan toimintakykyyn. Fyysisesti vaativien sotaharjoitusten väliset viikot pyritään suunnittelemaan rasittavuudeltaan kevyemmiksi. Kyseiset viikot täyttyvät johtamisen- ja kouluttamisen teoriaopinnoilla, kalustokoulutuksella ja monipuolisella liikuntakoulutuksella. 16 Rukkilainen Rukkilainen 17
Reserviupseerikurssi tarjoaa laadukkaan opetuksen lisäksi elämyksiä upseerioppilaille. Mieleenpainuvia tapahtumia sotaharjoitusten lisäksi ovat mm. Kirkkojärven marssi, Isoympyräviesti, omaistenpäivä sekä tärkeimpänä upseerioppilaiden itsensä järjestämä kurssijuhla. Näiden tapahtumien kautta syntyy koko kurssia yhdistävä RUK-henki. ENÄÄ NELJÄ TIETÄ RESERVIN UPSEERIKSI Valtaosa reserviupseeritutkinnoista suoritetaan normaalin rytmin mukaisesti eli aliupseerikurssin 1. vaiheen aikana valitut henkilöt komennetaan reserviupseerikurssille. Kurssin jälkeen kyseiset henkilöt palaavat omiin joukko-osastoihinsa johtajakaudelle ja reserviin siirtyessään heidät ylennetään reservin upseereiksi. Upseerioppilaaksi voi päästä myös palvelussitoumuksen tehnyt alikersantti tai kersantti, joka tulee niin sanotusti jälkirukkiin. Hän palaa kurssin jälkeen takaisin joukko-osastoonsa, jossa kotiutuu. Reservin upseeriksi hänet ylennetään tyypillisesti seuraavana yleisenä ylentämispäivänä. Reserviupseerikoulu toimeenpanee joukkueenjohtajakurssin, joka on tarkoitettu kadettikouluun valituille henkilöille, joilla ei ole reserviupseerin tutkintoa. Joukkueenjohtajakurssi kestää kuusi viikkoa, jonka aikana opetetaan joukkueen johtamisen perusteet. Reservin upseeriksi ylentämisen vaatimuksena on opiskelujen jatkaminen kadettikoulussa seuraavaan yleiseen ylentämispäivään saakka. Reservin aliupseereille tarkoitettu täydennyskurssi aliupseerista upseeriksi ja Puolustusvoimien palveluksessa oleville siviilityöntekijöille tarkoitettu sotilasjohtamisen kurssi yhdistetään. Jatkossa reserviläiset ja PV:n siviilityöntekijät osallistuvat samalle kurssille jonka nimi on sodanajan johtajakurssi. Ensimmäinen yhdistetty kurssi alkaa syksyllä 2015. KUVA VARUSMIESGRAAFIKOT Teksti Koulutussektorin johtaja Kapteeni Kai Koskela Rakuunaeskadroona osaksi Reserviupseerikoulua -joukkotuotantokoulutus muutoksessa 2/14 saapumiserästä alkaen sotilaspoliisikoulutus keskitettiin Rakuunaeskadroonaan Lappeenrantaan ja sotilaskuljettajakoulutus Kuljetuskomppaniaan Haminaan. Haminan varuskunnan vartiointi on toteutettu 2014 syyskuun puolivälistä alkaen Rakuunaeskadroonan sotilaspoliisijoukkueesta tehtävään käsketyllä osastolla. Lappeenrannan varuskunnan tarvitsemat sotilaskuljettajat koulutetaan C1-kuljettajakurssilla ja heti kurssin jälkeen tukitarpeiden edellyttämä määrä sotilaskuljettajia siirretään Lappeenrantaan. Lisäkuljetustarpeet toteutetaan tilausten mukaisesti Kuljetuskomppanian sotilaskuljettajilla. 1.1.2015 Rakuunaeskadroona siirtyy Maasotakoulun alaisuudesta joukkoyksikön, Reserviupseerikoulun alaisuuteen. ja kranaatinheitinjoukkue, toisesta saapumiserästä kaksi jääkärijoukkuetta ja komentojoukkue. Kuljetuskomppania kouluttaa huollon tehtävien varusmiehet. Kuljetuskomppania aloittaa 1/15 saapumiserästä tiedustelujoukkueiden joukkotuotannon. Rakuunaeskadroona kouluttaa sotilaspoliisijoukkoja ja majoittaa Lappeenrannassa palvelevat tukitehtävissä palvelevat varusmiehet. Ensimmäinen joukkoyksikkökokonaisuudessa toteutettava harjoitus joukkotuotantoyksiköille on peruskoulutuskauden ampumaharjoitus Valkjärven ampuma-alueella helmikuun ensimmäisellä viikolla. Harjoitukseen osallistuvat alokkaat Jääkäri- ja Kuljetuskomppaniasta sekä rakuunaeskadroonasta. Vuonna 2015 Reserviupseerikoulun yhdistyessä Maasotakouluun saapumiserän vahvuus nousee tämänhetkisestä kahdestasadasta neljäänsataankolmeenkymmeneen. Alokkaat aloittavat palveluksensa Haminassa Jääkärikomppaniassa (150 alokasta), Kuljetuskomppaniassa (150 alokasta) ja Rakuunaeskadroonassa Lappeenrannassa (130 alokasta). Jääkärikomppanian joukkotuotantotehtävä laajentuu ja yhdestä saapumiserästä koulutetaan puolikas jääkärikomppaniaa. Ensimmäisestä saapumiserästä koulutetaan kaksi jääkärijoukkuetta Erikois- ja joukkokoulutuskauden ampumaharjoitukset toteutetaan myös kaikkien kolmen perusyksikön voimin Taipalsaaren ampuma-alueella. Koulutusvalinnat toteutetaan, kuten jo vuoden 2014 saapumiserillä, kootusti, jolloin jokaisella Maasotakoulussa palveluksensa aloittaneella alokkaalla on mahdollisuus tulla valituksi kaikkiin tehtäviin, joihin perusyksiköissä annetaan koulutus. Lappeenrannassa palveluksensa aloittanut voi päästä loppupalvelusajakseen Haminaan ja päinvastoin. Rakuunaeskadroona siirtyy Haminaan kasarmien peruskorjausten valmistuttua 2018. KUVA VARUSMIESGRAAFIKOT 18 Rukkilainen Rukkilainen 19
Teksti Majuri Mika Haikala Kymenlaakson aluetoimistosta Kaakkois-Suomen aluetoimistoksi Vuoden 2012 toukokuussa valtaosa silloisista rukkilaisista istui maneesin penkeillä odottavissa tunnelmissa. Alkamassa oli tiedotustilaisuus Puolustusvoimien uudistamisesta. Perustelumuistioiden esittelyn jälkeen silloinen Koulun johtaja eversti Kangasmäki esitteli PE:n ratkaisumallin puolustusvoimien kehittämisestä. Kaikkia läsnäolijoita kosketti tieto Reserviupseerikoulun lakkauttamisesta ja liittämisestä osaksi Maasotakoulua. Erityisen mietteliäänä tilaisuudesta poistuivat Kymenlaakson aluetoimistossa työskentelevät rukkilaiset. Kymenlaakson aluetoimisto tultaisiin lakkauttamaan Haminassa vuoden 2014 lopussa ja Kouvolaan Karjalan Prikaatin kokoonpanoon tultaisiin perustamaan 1.1.2015 alkaen Kaakkois-Suomen aluetoimisto (KASALTSTO) hoitamaan asevelvollisuusasioita ja yhteydenpitoa viranomaisiin sekä maanpuolustusjärjestöihin Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueella. KYMENLAAKSON ALUETOIMISTO HAMINASSA Edellisen vuonna 2008 toteutetun Puolustusvoimien uudistamisen yhteydessä valtaosa sotilaslääneistä lakkautettiin. Maavoimiin perustettiin 19 maakunnallista aluetoimistoa hoitamaan asevelvollisuus- ja yhteistoiminta-asioita. Kymenlaakson maakunnan aluetoimisto määritettiin perustettavan osaksi Reserviupseerikoulua. Everstiluutnantti Heikki Hokkasen (KYMLALTSTO:n 1. päällikkö) johdolla käynnistettiin vuonna 2007 tulevan aluetoimiston toimintojen suunnittelu sekä kokoonpanoon suunnitellun henkilöstön kouluttaminen ja perehdyttäminen tulevan aluetoimiston tehtäviin. Huolellisen suunnittelun tuloksena KYMLALTSTO:n toiminta käynnistyi vuoden 2008 alusta ilman merkittäviä haasteita. Ensimmäisinä toimintavuosien aluetoimiston toimintaa väritti uuden oppiminen sekä prosessien kehittäminen aluetoimiston lukuisten yhteistyökumppaneiden kanssa Kymenlaakson alueella. Toiminta kaikille tutun Reserviupseerikoulun kokoonpanossa takasi KYMLALTSTO:lle erinomaisen toimintaympäristön sekä ennen kaikkea laadukkaat hallinnon ja huollon tukipalvelut. Vuoden 2014 lähestyessä päätöstä voidaan yhteenvetona KYMLALTSTO:n seitsemästä toimintavuodesta todeta, että aluetoimisto on täyttänyt tehtävänsä laadukkaasti. Voidaan myös todeta, että KYMLALTSTO on edustanut vuodesta toiseen kärkitasoa 19 aluetoimiston muodostamassa kokonaisuudessa. Toiminta Reserviupseerikoulun organisaatiossa on vastaavasti sujunut kitkatta ja hyödyttänyt niin aluetoimistoa kuin joukko-osastoakin. MIKÄ MUUTTUU? Kouvolan Kasarmimäellä toimintansa vuoden 2015 alussa käynnistävä Kaakkois-Suomen aluetoimisto vastaa Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueella asevelvollisuusasioiden hoidosta, yhteistoiminnasta järjestöihin ja viranomaisiin sekä vapaaehtoisen maanpuolustustyön koordinoinnista. Verrattuna nykyiseen, ei aluetoimiston tehtävissä ole isoja muutoksia. Merkittävimpänä muutoksena tehtävissä on operatiivisen vastuun kasvaminen paikallispuolustuskonseptin myötä. Vaikka tehtävät otsikkotasolla pysyvät pääosin samoina, tulee käytännön työskentelyssä ja työpäivien sisällössä näkymään merkittävä muutos työmäärässä. Karkeita mittalukuja käyttäen kahden aluetoimiston (Kymenlaaksossa 8 henkilöä ja Etelä- Karjalassa 6 henkilöä) tehtävät hoidetaan 2015 alkaen KASALTSTO:n toimesta 11 henkilöllä. Oman lukunsa työmäärässä tulee muodostamaan reservin harjoitustoiminnan volyymien merkittävä kasvu vuodesta 2015 alkaen. Sen lisävaikutus työmäärään käskytyksineen, lisäkäskytyksineen sekä reserviläisten hakemuksien käsittelyssä tulee olemaan merkittävä. OSAKSI KARJALAN PRIKAATIA KARPR:n johdossa on vuonna 2015 kaksi aluetoimistoa; KASALTSTO Kouvolassa ja Etelä-Savon aluetoimisto (ESALTSTO) Mikkelissä. Aluetoimistojen toimintaa ohjaa KARPR:n apulaiskomentaja. Apulaiskomentajaksi on nimetty eversti Antti Lehtisalo 1.1.2015 alkaen. KASALTSTO:n päätehtävien näkökulmasta liittyminen osaksi KARPR:a ei vaikuta merkittävästi päivittäiseen työskentelyyn. KASALTSTO:n perustamisen suunnittelussa on myös voitu todeta Kymenlaakson aluetoimiston henkilöstö 1.1.2008. se, että KARPR tulee takaamaan tarvittavan tuen ja erinomaiset palvelut johdossaan oleville aluetoimistoille KASALTSTO:n ensimmäiseksi päälliköksi on määrätty 1.1.2015 alkaen KYMLALTSTO:n nykyinen päällikkö everstiluutnantti Esa Hyytiäinen. KASALTSTO:n päällikön alaisuudessa on kokoonpanossa kaksi sektoria; asevelvollisuussektori ja operatiivinen sektori. Asevelvollisuussektorin päätehtävät ovat asevelvollisuusasioiden hoito (hallinnolliset päätökset ja niihin liittyvät tilaisuudet), yhteyden pito maanpuolustusjärjestöihin ja maanpuolustustapahtumat. Asevelvollisuussektoriin henkilöstö on määrätty tehtäviinsä Kymenlaakson aluetoimiston nykyisestä henkilöstöstä. Operatiivinen sektori vastaa operatiivisen suunnittelun lisäksi viranomaisyhteistyöstä, asevelvollisten henkilövarauksista sekä vapaaehtoisen maanpuolustuksen koordinoinnista. Operatiivisen sektorin henkilöt on määrätty Itä-Suomen Sotilasläänin henkilöstöstä. KASALTSTO:n henkilöiden työtehtävät ovat pääosiltaan nykyisten tehtävänkuvausten mukaisia. Tämä edesauttaa merkittävästi henkilöstön ammattitaidon näkökulmasta KASALTSTO:n toiminnan sujuvaa käynnistymistä. Toisaalta KYMLALTSTO:ssa työskennelleiden rukkilaisten näkökulmasta työpisteen vaihtuminen Haminasta Kouvolaan on suuri 20 Rukkilainen Rukkilainen 21
muutos. Pidentyvä päivittäinen työmatka yhdistettynä kasvavaan työmäärään tulee väistämättä lisäämään työn kokonaiskuormittavuutta. MUUTOKSEN VAIKUTUS Varusmieskoulutukseen liittyen ei aluetoimistomuutoksella ole näkyvää vaikutusta Kaakkois-Suomen joukko-osastojen (MAASK, KARPR, UTJR) toimintaan. Myös vuodesta 2015 alkaen varusmiehiä käsketään palvelukseen joukko-osastoihin MAAVE:n määrittämien kiintiöiden mukaisesti. Ongelmatilanteissa ja varusmiespalveluksen keskeytyksiin liittyen aluetoimisto Kouvolassa takaa viiveettömän palvelun. Reserviläisten käskytyksessä kertausharjoituksiin ja kutsumisessa vapaaehtoisiin harjoituksiin eikä myöskään harjoituksien toteuttamisessa ole tulevaisuudessa nähtävissä merkittäviä muutoksia. Pienen muutoksen käytänteisiin saattaa MAASK:n osalta muodostaa tarve tasata KARPR:n kahden aluetoimiston tehtäviä. Asiaa on valmisteltu siten, että MAASK:a Haminassa ja Lappeenrannassa palvelee vuodesta 2015 alkaen reservin harjoitustoiminnassa Etelä-Savon aluetoimisto. KASALTSTO hoitaisi vastaavasti KARPR:n, UTJR:n, RVL:n ja 1LOGR:n harjoituksiin liittyvät käskyt ja kutsut. mistaitoja. Käytännössä tämä tulee tarkoittamaan entistä enemmän yhteisiä ja kootusti toteutettuja harjoituksia maakuntien välillä. Kehittämisen seurauksena samalla tavoitteella olevien ja päällekkäisten harjoituksien määrä Kymenlaaksossa ja Etelä- Karjalassa vähenee, joka edesauttaa mm. PV:n tuen (resurssien) tehokkaampaa käyttöä. Edellä kuvattu toimintatavan muutos mahdollistaa MPK:n reserviläiskouluttajien ammattitaidon hyödyntämistä laajemmin. Lisäksi harjoituksille asetettuja operatiivisista tarpeista johdettuja koulutustavoitteita voidaan nostaa. Puolustusvoimien tuki maanpuolustus- ja veteraanijärjestöille jatkuu muuttumattomana ja nykyisten käytäntöjen mukaisesti vuonna 2015. KASALTSTO:n yhteistoimintakumppaneina tulevat olemaan Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan järjestöt ja yhdistykset. Nykymallin mukaan aluetoimisto kokoaa järjestökentän tarpeet TRSS-prosessiin liittyen ja tekee Kaakkois-Suomen joukko-osastoille esityksen tukitarpeiden toteuttamisesta seuraavana toimintavuotena. Tavoitetilassa joukko-osastojen toimintakäskyissä on huomioitu kaikki tukitarpeet, esim. maanpuolustustapahtumien järjestelyissä resurssivarauksina vastuutahoineen. Edelleen aluetoimisto pyrkii toteuttamaan osan tukipyynnöistä, mikäli ne eivät edellytä mittavia materiaalin tai henkilöstön varauksia. Yhteistoiminta muiden viranomaisten, kuntien, seurakuntien ja yrityselämän kanssa tulee olemaan keskeisessä asemassa KASALTSTO:n ensimmäisenä toimintavuonna. Kaikkien yhteistoimintasopimusten päivittäminen vuonna 2015 edellyttää merkittäviä panostuksia huomioiden vastuualueen laajuuden Parikkalasta - Pyhtäälle ja kymmenet eri sopijaosapuolet. Mikä siis muuttuu vai muuttuuko mikään? Mikäli tarkastelun ulkopuolelle jätetään henkilöstöön liittyvät haasteet, ei aluetoimistomuutoksesta ole nähtävissä merkittäviä vaikutuksia Kymenlaaksossa tai Etelä-Karjalassa. Joiltain osin toimintoja ja prosesseja tullaan positiivisessa mielessä jopa kehittämään ja selkeyttämään. Yhteistoiminta joukkoosastojen ja eri yhteistoimintatahojen kanssa tulee jatkumaan vuonna 2015 totutulla tavalla vakiintuneiden sekä toimivien käytänteiden mukaisesti. Aika kultaa muistot ja kuten laulussa sanotaan aika kultainen ei koskaan enää palaa. Kymenlaakson aluetoimisto ja sen henkilöstö esittää vilpittömät kiitokset kaikille rukkilaisille, lehden lukijoille ja yhteistyökumppaneille seitsenvuotisesta yhteistyöstä toivottaen samalla kaikille onnea ja menestystä uusissa tehtävissä sekä organisaatioissa. Vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen liittyvän koulutuksen tilaaminen maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä (MPK) tulee jatkumaan pääosin nykymuotoisena. KASALTSTO koordinoi maakuntien sijaan koko Kaakkois-Suomen alueella MPK:lta tilattavaa koulutusta, sekä valvoo koulutustapahtumien laatua ja harjoituksien tavoitteiden mukaista toteutusta. Edelleen joukko-osastoilla on koulutuksen tilaajina ja operatiivisina käyttäjinä vastuut tukea MPK:n harjoituksia asettamalla PV:n henkilöstöön kuuluvia valvojia, osallistumalla harjoituksien käytännön valmisteluun sekä tukemalla harjoitusten toteuttamista tarvittavalla materiaalilla ja tiloilla. Muutoksena aiempaan tulee KARPR alueellisena toimijana ottamaan enenevässä määrin roolia tilattavan koulutuksen ja MPK:lle tarjottavan tuen, eli joukko-osastojen vastuiden suunnittelussa. MPK:n harjoituksissa tullaan vuodesta 2015 alkaen aikaisempaa enemmän yhdistämään maakuntien KOTU-yksiköiden reserviläiskouluttajien eri osaa- Aluetoimisto 2014 22 Rukkilainen Rukkilainen 23
Teksti ja kuva Huoltopäällikkö Majuri Ilpo Ylä-Käpölä Haminan varuskunnan huoltojärjestelmässä toteutetaan merkittäviä muutoksia vuoden 2015 alussa. Osa muutoksista johtuu puolustusvoimauudistuksesta osan ollessa erillisinä valmisteltuja, samaan ajankohtaan ajoittuvia muutoksia. OSAKSI MAASOTAKOULUA Puolustusvoimauudistuksessa Reserviupseerikoulu liitetään osaksi Maasotakoulua 1.1.2015 alkaen. Samassa yhteydessä Reserviupseerikoulun huoltokeskus liitetään osaksi Maasotakoulun huoltokeskusta, joka toimii jatkossa kahdella paikkakunnalla, Lappeenrannassa ja Haminassa. Uuden huoltokeskuksen suorituskykyä käytetään joustavasti molemmilla paikkakunnilla. Maasotakoulun esikunnan huolto-osasto toimii yhtä tehtävää lukuun ottamatta Lappeenrannassa. KUNNOSSAPITO SIIRTYY KUMPPANILLE Maa- ja merivoimienvoimien järjestelmävastuulla olevan materiaalin kunnossapidon kehittämistä on suunniteltu ja valmisteltu usean vuoden ajan KUPI15 -projektissa. Projektin tavoitteena oli aikaansaada kustannustehokas ja kokonaisohjattu kunnossapitojärjestelmä. Kunnossapidon kehittämisessä oli projektin loppuvaiheessa vertailtavana kaksi vaihtoehtoa: Muutoksia Haminan varuskunnan huoltojärjestelmässä 1. Oman toiminnan kehittäminen siten, että varuskuntakorjaamot olisivat 1.1.2015 perustettavan Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johdossa. 2. Laajamittainen kumppanuus siten, että varuskuntakorjaamot olisivat strategisen kumppanin, Millog Oy:n johdossa. Projektissa kuvattiin nykytila sekä edellä mainitut vaihtoehdot ja selvitettiin kummankin vaihtoehdon toimintamallit, tehtävät, organisaatiot, palveluverkot ja kustannukset. Lisäksi projektissa mallinnettiin käytettävyysperusteisen kunnossapidon ohjausmalli. Puolustusministerin kesäkuussa 2014 tekemän päätöksen mukaisesti kunnossapidon kehittäminen toteutetaan vaihtoehdon 2 mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että Haminan korjaamo henkilöineen, tiloineen ja työvälineineen siirtyy 1.1.2015 Millog Oy:lle. Siirtyminen toteutetaan liikkeenluovutuksena, jolloin esimerkiksi henkilöstö siirtyy Millogille vanhoina työntekijöinä. Henkilöstön palvelussuhteen ehdoissa tapahtuu kuitenkin muutoksia. Muutokset koskevat mm. työaikaa, vuosilomia, työterveyshuoltoa. Kenenkään palkka ei muutoksessa laske ja mahdollinen viikoittaisen työajan lisääntyminen kompensoidaan rahapalkassa. Tämän hetken tiedon mukaan myös sotilasvirat muutetaan liikkeenluovutuksessa siviilitehtäviksi. Haminan korjaamon henkilöstöstä Millogin palvelukseen siirtyy 14 henkilöä. Korjaamon nykyisistä työntekijöistä kaksi henkilöä jää Maasotakoulun huoltokeskuksen kokoonpanoon. Näiden henkilöiden tehtävänä on sotavarusteiden käyttöhuollon suunnittelu, toteutus ja kouluttaminen. KULJETTAJAKOULUTUS HUOLTOKESKUKSEEN Reserviupseerikoulun kuljettajakoulutuskeskus toimii tänä päivänä osana Kuljetuskomppaniaa. Maasotakoulun kuljettajakoulutus toteutetaan 1.1.2015 alkaen Haminassa sijaitsevassa Kuljettajakoulutuskeskuksessa, joka on osa Kuljetuskeskusta. Muutoksella siirrytään Puolustusvoimien kuljettajakoulutuksen yhteiseen toimintamalliin sekä hyödynnetään nykyistä tehokkaammin kuljettajakoulutuksen ja kuljetusresurssien yhteiskäytöllä saavutettavia synergiaetuja. Esimerkkinä tällaisista synergiaeduista mainittakoon materiaalisiirtojen toteuttaminen kuljettajakoulutukseen sisältyvänä ammattipätevyyskoulutuksena. Samalla muutoksen kautta annetaan Kuljetuskomppanialle työrauha ydintehtävänsä, varusmieskoulutuksen toteuttamiseen. MUONITUKSEN PALVELUNTUOTTAJA VAIH- TUU Fazer Food Services on tuottanut varuskunnan muonituspalvelut kymmenen vuoden ajan. Tuohon aikaan on sisältynyt kaksi kilpailutuksen perusteella solmittua kolmen vuoden sopimusta, joihin molempiin on sisältynyt kahden vuoden optio. Sopimukset on solmittu kolmikannassa Puolustusvoimat - Haminan kaupunki - Fazer. Nykyisen sopimuksen viimeinen optiokausi päättyy 31.12.2014. Varuskuntaravintolassa varusmiesten ja henkilökunnan muonituspalveluiden lisäksi Fazer on tuottanut muonituspalvelut Pampyölin jakelukeittiössä ja toimittanut ateriat varuskunnan terveysasemalle sekä hankkinut kenttämuonituksessa tarvittavat elintarvikkeet ja taistelumuonat. Lisäksi Fazerin ammattitaitoinen henkilöstö on antanut korvaamattoman panoksensa sotilaskeittäjäkurssien toteuttamiseen. Vuoden 2013 loppuun asti Fazer tuotti muonituspalvelut myös Merivoimien joukoille Kirkonmaassa, Rankissa (2006 asti), Haapasaaressa sekä Kuusisen sotilassatamassa. Lisäksi Fazer on tuottanut aterioita Haminan kaupungin kouluille ja päiväkodeille. Joulukuussa 2013 Puolustusvoimien sotatalouspäällikön tekemällä päätöksellä Puolustusvoimien muonitus Haminassa siirretään Leijona Cateringille, joka tuottaa muonituspalvelut myös muissa varuskunnissa. Haminan kaupunki on jo aiemmin ilmoittanut siirtyvänsä muonituksessa omaan palvelutuotantoon vuoden 2015 alusta. Näin Fazerin kymmenen vuotta kestänyt Puolustusvoimien muonitusvastuu Hamina Kotka alueella päättyy, ainakin toistaiseksi, ja muonitusvastuun ottaa 1.2.2015 alkaen Leijona Catering. Leijona Cateringin ja Puolustusvoimien sopimus on voimassa vuoden 2017 loppuun. KOHTI UUSIA HAASTEITA JA MAHDOLLI- SUUKSIA Huollon järjestelyjen johtaminen kahdella paikkakunnalla on uusi asia niin Maasotakoulun kuin 24 Rukkilainen Rukkilainen 25
TAPAHTUMIA Reserviupseerikoulunkin huollon henkilöstölle. Huollon johtaminen tulee edellyttämään uusien toimintatapojen luomista sekä nykyaikaisten johtamisvälineiden, kuten videoneuvottelu- ja verkkoyhteistyön tietojärjestelmien (verkkoasemat, Sametime) nykyistä tehokkaampaa hyödyntämistä. Myös huollon johtajien itsenäinen toiminta (ja toiminnan vapaus) tulee korostumaan. Maasotakoulu saa vuoden 2015 vuoden alusta alkaen kaksi uutta huollon järjestelyjen kumppania: Millog Oy:n sekä Leijona Cateringin Haminassa. Uusien toimintatapojen vakiinnuttaminen ottaa oman aikansa. Tätä aikaa voidaan lyhentää Puolustusvoimien valtakunnallisen ohjauksen omaksumisella sekä paikallisella avoimella yhteistyöllä. Kahden joukko-osaston huoltojärjestelmien yhdistäminen yhdeksi huoltokeskukseksi avaa myös uusia mahdollisuuksia. Huollon yhteisten resurssien käyttö yli paikkakuntarajojen on entistä joustavampaa. Tämä tulee näkymään asiakkaalle parhaiten kuljetusten toteuttamisessa. Lappeenrannan henkilökuljetuskapasiteettia kyetään hyödyntämään myös Haminassa ja vastaavasti Haminan panssariajoneuvokapasiteettia Lappeenrannassa. Myös telakuorma-autojen käyttö Reserviupseerikoulun harjoituksissa on jatkossa joukko-osaston sisäinen asia. Maasotakoulun huoltojärjestelmässä muuttuu lähes kaikki ja toisaalta mikään ei muutu. Muutokset ovat suuria tarkasteltuna esikunnan tai huoltokeskuksen johdon tehtävistä käsin. Toisaalta työskentely varastoilla jatkuu entisellään ilman muutoksia. Muutokset huoltojärjestelmässä pyritään aina suunnittelemaan ja toteuttamaan siten, että ne ovat asiakkaan suunnasta tarkasteltuna mahdollisimman vähäiset. Mikäli muutos näkyy asiakkaalle, sen tulee näkyä palvelun parantumisena. Maasotakoulun huoltokeskus 2015 Tulleet ja lähteneet TULLEITA: Ltn Matti Leppänen 1.7. HÄMR LÄHTENEITÄ: Ltn Reijo Koski 1.6. vanhuuseläke Kers Matias Kröger 1.7. PIONR Kers Eetu Värri 1.6. RVL Ltn Jaakko Hynninen 1.7. KARPR Taloussiht Eija Matikainen 1.8. PVPALVK Kers Niko Antikainen 1.7.-31.12.14 sopsot Taloussuun Keijo Pellinen 1.8. PVPALVK Kers Petri Suolanen 1.7.-31.12.14 sopsot Kapt Pekka Marjomaa 1.8. vanhuuseläke Ltn Lauri Eerola 28.8.-27.8.24 KADK 98 Varhoit Juha Lahtela 1.8. irtisanoutunut Ltn Panu Heiska 28.8.-27.8.24 KADK 98 Ylil Mikko Nylund 11.8. irtisanoutunut Ltn Jani Iirola 28.8.-27.8.24 KADK 98 Ltn Linda Kokkonen-Kangas 1.9. SLMERIVARTIOSTO/RVL Ltn Jan Joutsi 28.8.-27.8.24 KADK 98 Maj Arto Lahtinen 1.9. vanhuuseläke Ltn Aleksanteri Sirén 28.8.-27.8.24 KADK 98 Yliasent Jukka Takanen 1.9. vanhuuseläke Ltn Eetu Tapaninen 28.8.-27.8.24 KADK 98 Ylik Matti Räikkönen 1.9. UTJR Vänr Jami Harju 1.10.-31.12.14 sopsot Ylik Oskari Rautalin 1.9. UTJR Vänr Ville Tervonen 1.10.-31.12.14 sopsot Ylik Toni Ruuskanen 1.12. irtisanoutunut Vänr Samuli Tähtinen 1.10.-31.12.14 sopsot Vänr Sami Juntunen 1.10.-31.12.14 sopsot Kers Henri Örling 1.11. SLMEPA Huoltokeskuksen p päällikkö (Lappeenranta) Huoltokeskuksen varapäällikkö (Hamina) Materiaalikeskus Kuljetuskeskus KUVA JORMA LINDFORS Lappeenrannan materiaaliosasto Haminan materiaaliosasto Lappeenrannan kuljetusosasto Haminan kuljetusosasto Kuljettajakoulutuskeskus Keskusvarasto Keskusvarasto Käyttöhuoltoryhmä Vaatetusvarasto Ampumaradat Käyttöhuoltoryhmä Ampumaradat Maasotakoulun huoltokeskuksen organisaatio 2015. Luutnantti Reijo Kosken eläkekahvit nautittiin Sotilaskodissa 30.5.2014. Dokumentteja ja lahjaa luovuttamassa koulun johtaja eversti Timo Pöysti. Yliasentaja Jukka Takanen sai komean lähdön eläkkeelle erikoiskuljetuksella 29.8.2014. 26 Rukkilainen Rukkilainen 27
Teksti Jääkärikomppanian vääpeli Ylivääpeli Janne Tähtinen Muutto KYMJP:n vanhoihin kasarmeihin Jääkärikomppania kouluttaa 240 alokasta vuosittain (n.120/saapumiserä). Lisäksi Jääkärikomppaniassa koulutetaan AUK 1:sen aikana noin 120 aliupseerioppilasta ja AUK2:sen aikana noin 95 oppilasta. Jääkärikomppanian joukkotuotantotehtävät tulevat lisääntymään vuoden 2015 alusta. Keväällä 2015 vahvuus tulee olemaan lähes 200 varusmiestä. Henkilökuntaa yksikössä on tänä vuonna 11-15. Jääkärikomppanian kasarmirakennuksen 98 infrastruktuurin kunto oli aikaa myöten heikentynyt ja tarve peruskorjaukseen oli ilmeinen. Yksikön muutto peruskorjauksen ajaksi suunniteltiin toteutettavaksi rakennuksiin 61 ja 58 niin sanotulle väistöalueelle Kymen Jääkäripataljoonan (KYMJP) vanhoihin kasarmeihin. Muutto tuli toteuttaa syyskuun loppuun mennessä. Rak 98:n peruskorjaus on suunniteltu valmistuvaksi vuoden 2015 loppuun mennessä. MUUTON VALMISTELUT 2014 vuoden alusta yksikön silloinen päällikkö päätti antaa suunnitteluvastuun yksikön vääpelille. Suunnitelma tehtiin kevään 2014 aikana ja hyväksytettiin esikuntapäälliköllä toukokuussa 2014. Suunnitelman teossa huomioitiin Jääkärikomppanian muuttuvat koulutusvastuut ja organisaatiomuutokset. Siirryttäessä yhdestä rakennuksesta kahteen aiheutui väistämättä muutamia muutoksia toimintatapoihin. Esimerkiksi yksikön johto on hajautettu molempiin rakennuksiin eli päällikkö johtaa lähtökohtaisesti aliupseerikurssia ja varapäällikkö joukkotuotettavaa joukkuetta. Päivystyksestä ja valvonnasta laadittiin uudet ohjeet, joissa vastuuhenkilöiden määrä oli tuplattava entisestä vastaamaan kahden rakennuksen tarvetta. Varsinaisissa muuton fyysisissä valmisteluissa tukea esikunnan huoltopuolelta ja Puolustushallinnon rakennuslaitokselta tuli hyvin. Mitään ongelmia ei ollut kun tarvitsi tilata ajoneuvoja, siivouksia, korjauksia tai asennuksia. MUUTTO KYMJP:N VANHOIHIN KASARMEIHIN Muutto aloitettiin siirtämällä maanantaina 22.9 jääkärijoukkue uusiin tiloihin rakennukseen 58. Varusmiesten, heidän henkilökohtaisten tavaroidensa, sänkyjen, kaappien ja joukkuemateriaalin siirto tapahtui suunnitelman mukaan. Pääosa muutosta oli tehty erittäin ripeästi neljässä tunnissa. Samalla saatiin koeponnistettua itse rakentamaamme muuttosuunnitelmaa ja -organisaatiota. Perjantaina syyskuun 26 päivä toteutettiin pääjoukon muuton valmistelu eli käytännössä tavaroiden pakkaaminen. Lauantai-aamuna pääosien muutto käynnistyi suunnitelman mukaan. Varusmiehet tavaroineen saatiin siirrettyä saman päivän aikana. Muutto tekemässä oli henkilökuntaa, noin 130 varusmiestä ja erilaisia ajoneuvoja. Itse muutto sujui kivuttomasti, mutta suurempi projekti käytännössä olikin tyhjentää rakennus 98 sinne kertyneestä materiaalista. Vuosikymmeniä rakennukseen oli hillottu erilaisia, osittain arvoitukseksikin jääneitä tavaroita. Muutosta vastanneena henkilönä vääpelin oli kuitenkin helppo toimia saadun selkeän ohjeistuksen mukaisesti. Suunnitelman mukaan vietiin väistötiloihin se mitä koettiin tarvitsevamme, osa hajautettiin muihin yksiköihin (lähinnä joitain toimistokalusteita, sänkyjä ja peltikaappeja), osa laitettiin RUK:n sisustusirtaimistovarastoon ja loput kierrätykseen. Kierrätykseen meni kolme suurta siirtolavallista tavaraa. Ensiksi purimme puut ja metallit erikseen ja sitten täytimme lavoja. Lopputulos oli se, että tuli yksi puulava, puolitoista metallilavaa ja puolitoista sekajätelavaa kierrätykseen menevää. Otimme ehjän tavaran säilytykseen rakennus 98:sin pihalle pihakirppistä varten. Sisäisellä jakelulla kutsuin koko RUK:n henkilöstön pihakirppikseen maanantaina 29.9 08.00 alkaen. Muutama asiakas tuli kirppis-päivänä paikalle ja saatiin vielä tavaroita kiertoon. Paikalla oli myös sisustusirtaimistosta vastaava yliluutnantti Gylden. Hän tarkisti miten tavaroiden siirtely oli sujunut ja mitä lopuille tavaroille tehdään. Pihakirppiksen järjestämisestä saatiin positiivista palautetta. Koko muutto sujui suunnitelman mukaan muutamaa muuttujaa lukuun ottamatta mainiosti. Rak 61 Rak 58 KUVA JANNE TÄHTINEN Muutto rak 98:sta käynnissä 28 Rukkilainen Rukkilainen 29
TAPAHTUMIA Varikset eivät osanneet kunnioittaa kovaa työtämme vaan tulivat aina töiden päätyttyä hämmentämään yleisilmettä. Olisikohan ollut tiistai-aamu kun esikunnasta tuli kipakkasävyinen soitto, että tätä roskaa on esikunnan parkkipaikka ja pihat täynnä. Meillä käytössä ollut sekajätelava oli kattamaton ja lisäksi olimme täyttäneet varuskunnan muitakin roskiksia ylitäyteen siten, että kannet eivät menneet kiinni. Roskiksiin oli mennyt myös orgaanista jätettä ja varikset olivat innoissaan nämä levittäneet. Seuraavana päivänä varikset olivat vaihtuneet sotilaisiin jotka tutkivat vielä pihalla olleita toimistokalusteita (eivät sotkeneet yhtä paljon kuin varikset). Tätä kirjoitettaessa Jääkärikomppania on toiminut väistötiloissa noin kuukauden. Rutiineihin palattiin jo muuttoviikonloppua seuraavana päivänä ja maanpuolustustyö jatkuu. Väistötilat ovat nyt valmiit myös seuraavia väistötiloja hyödyntäviä yksiköitä varten. Kiitokset esimiehille ja huolto-puolelle annetusta vastuusta ja toimintavapaudesta. Muutto on tehty. Urheilutuloksia 2014 RUK:N AMPUMAMESTARUUSKILPAILUT Palvelusammunnat 1, RK2 Ylil Krook, Joni 97 Ltn Leppänen, Matti 97 Kapt Kruuse, Tapio 93 Palvelusammunnat 2, RK7 Ylil Krook, Joni 110 Ylil Kaski, Panu 102 Maj Suomalainen, Jussi 102 KIRKKOJÄRVEN MARSSI KURSSILLA 244 1. Sissikomppania 2. 1.Komppania 3. Pioneerikomppania 4. Tuliasemapatteri 5. Viestikomppania 6. llmatorjuntapatteri RESERVIUPSEERIKOULUN PARTIOSUUNNISTUS- MESTARUUSKILPAILUJEN TULOKSET 29.9.2014 HAMINAN VARUSKUNTA Kirkkojärvi 84 80 81 82 83 Palvelusammunnat 3, PIST2 Ltn Leppänen, Matti 94 Kapt Lassila, Vesa 94 Kapt Laaksonen, Kari 92 Palvelusammunnat 4, PIST7 1. Viestikomppania (Lassila, Purhonen, Iirola) 0:51:15 2. Jääkärikomppania (Salonen, Järvinen, Purho) 0:52:15 3. Pioneerikomppania (Lehtomäki, Kallio, Huttunen) 1:02:43 Ylil Virolainen, Matti 77 Evl Hyytiäinen, Esa 73 Ltn Leppänen, Matti 72 65 14 13 55 59 56 57 58 61 62 6 8 1 2 9 10 12 MUSEO 16 24 25 17 28 18 19 45 27 44 26 20 54 53 52 66 37 105 50 98 104 35 101 102 103 49 MAJOITUSRAKENNUS MUIDEN HALLINNOIMAT (SOTLK, FAZER) TOIMISTOJA, VARASTOJA LUOVUTETUT RAKENNUKSET HENKILÖKUNNAN ASUNTOJA Yleismestaruus 2014 Ltn Leppänen, Matti 364 Evl Hyytiäinen, Esa 347 Kapt Lassila, Vesa 337 Reserviupseerikoulun maastojuoksujoukkueen sotilas-sm pronssimitalin luovutus koulun johtaja eversti Timo Pöystille 26.5.2014. Kilpailut käytiin 20.5.2014 Tikkakoskella. Vasemmalta: Pihlajamaa Antti, Lanki Melese, Nakolinna Mikael, Pöysti Timo, Posti Janne, Lassila Vesa ja Kruuse Tapio Väistöalueen kiinteistöt Reserviupseerikoulun maastoampumajoukkueen sotilas-sm pronssimitalin luovutus koulun johtaja eversti Timo Pöystille 2.7.2014. Kilpailut käytiin Karjalan prikaatissa 24.-26.6.2014. 30 Rukkilainen Rukkilainen 31
TAPAHTUMIA TAPAHTUMIA Suomen Sotilasurheiluliiton kamppailupäivät Haminan Varuskunnan Urheilijat ja Reserviupseerikoulu järjestivät Suomen Sotilasurheiluliiton kamppailupäivät 16. - 19.9.2014 Haminassa. Kilpailukeskus oli Haminan liikuntahallilla. Kamppailupäivillä kilpailtiin judossa, painissa, sotilaspainissa, nyrkkeilyssä, vapaaottelussa, sotilaspenkkipunnerruksessa ja sisäsoudussa. Osallistujia oli vajaa 300 noin 20 joukkoosastosta/vast. Suosituimmat lajit olivat sotilaspaini ja vapaaottelu Sotilaspenkki Henkilökunta 65 kg 1. Ylil Lämsä Heikki, HaVU, 33 Varusmiehet 80 kg 4. Opp Koskela Anton, HaVU, 24 Henkilökunta 90 kg 1. Ylik Jokila Joni, HaVU, 28 Henkilökunta 90 kg / 40 1. Evl Monola Mikko-Petteri, HaVU, 15 Sotilaspenkki, joukkue 1. Haminan varuskunnan urheilijat, 85: Ylil Heikki Lämsä, ylik Joni Jokila, opp Anton Koskela Vapaaottelu C-70,3 1. Opp Tani Marko, HaVU 3. Kers Pakkanen Taneli, HaVu D+93 2. Vääp Kaurala Lari, HaVU Kilpailujen parhaana vapaaottelijana palkittiin opp Tani (RUK). Vapaaottelu Reserviupseerikoulun omalla joukkueella oli hyvä määrä osallistujia eri lajeissa. Aukeamalla tulospoiminta parhaista saavutuksista. Paini Vapaapaini 84 kg 3. Opp Viitanen Riku, HaVU Kreikkalais-roomalainen paini 84 kg 2. Opp Viitanen Riku, HaVU Sisäsoutu Varusmiehet, yli 75 kg 3. Jääk Kanerva Joni, 03:13,0 HaVU Henkilökunta, yleinen alle 75 kg 1. Kapt Lassila Vesa, 03:23,4 HaVU Judo Järjestelyt onnistuivat erinomaisesti, kiitos siitä kaikille kilpailuorganisaatiossa mukana olleille. Ensi vuonna mestaruuksista mitellään toistamiseen Haminassa, ajankohta tuolloin 22. - 25.9.2015. Tervetuloa myös ensi vuonna runsain joukoin kilpailemaan ja kannustamaan Haminan liikuntahallille kamppailukisojen merkeissä. Judo Harrastelijasarja -75 3. Opp Koskela Anton, HaVU Kilpasarja -66 2. Kok Aalto Eelis, HaVU Nyrkkeily T-69 kg 1. Opp Harmainen Arttu, HaVU T-81 kg 2. Opp Mäntykivi Aleksi, HaVU 3. Opp Valtanen Sami, HaVU Sotilaspaini joukkuekilpailu, parhaat Kreikkalais-roomalainen paini 32 Rukkilainen Rukkilainen 33
TAPAHTUMIA TAPAHTUMIA Lippujuhlan päivän valtakunnallinen paraati 4.6. Reserviupseerikoulun upseerioppilaita ohimarssilla Lappeenrannassa. Paraatijoukkoja komensi Itä-Suomen sotilasläänin komentaja kenraalimajuri Veli-Pekka Parkatti. Taustalla veteraanijärjestöjen lippulinna. Paraatin vastaanottivat Mannerheimristin ritari Tuomas Gerdt, operaatiopäällikkö kenraaliluutnantti Mika Peltonen sekä Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva. Reserviupseerikoulun Sissikomppanian upseerioppilaista koottu osasto kuvasi viime sotien aikaista jääkärijoukkuetta. Perinneosasto liikkui polkupyörin. Vaatetuksena heillä oli pukumallin m/36 kesäversio ja aseistuksena jalkaväen kevyt aseistus vahvistettuna panssarinyrkeillä. Reserviupseerikoulun paraatijoukko katselmusryhmityksessä Kimpisen kentällä. 34 Rukkilainen Rukkilainen 35
TAPAHTUMIA 4.6.2014 Ylennykset ja palkitsemiset Tasavallan Presidentti on ylentänyt seuraavat henkilöt 4.6.2014 Majuriksi Petteri Määttä Jussi Kauppila Kapteeniksi Lauri Lyytinen Antti Pihlajamaa Tomi Turunen Yliluutnantiksi Jarkko Vitikainen Tasavallan Presidentti on ylentänyt reservissä seuraavat henkilöt 4.6.2014 Yliluutnantiksi Eero Haapanen Luutnantiksi Tuomas Pakkanen Reserviupseerikoulun johtaja on ylentänyt reservissä vääpeliksi ja antanut vääpelin palvelusarvon 4.6.2014 Jani Jokinen Reserviupseerikoulun johtaja on ylentänyt reservissä alikersantiksi 4.6.2014 Hannu Kähärä Tomi Korjula Jaakko Seppänen 4.6.2014 myönnetyt kunniamerkit ja mitalit Suomen Leijonan I luokan ritarimerkki Majuri Ilpo Ylä-Käpölä Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki Majuri Pasi Kallioniemi Majuri Toni Laitinen Majuri Arto Ylä-Kotola Suomen Leijonan ritarimerkki Kapteeni Mikko Ahonen Kapteeni Olli-Pekka Kankkunen Kapteeni Kari Laaksonen Kapteeni Marko Nuuttila Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi Yliluutnantti Vesa Leijala Yliluutnantti Harri Sironen Yliluutnantti Pekka Teittinen Yliluutnantti Toni Tiitinen Suomen Leijonan ansioristi Sotilasmestari Jurkka Hietala Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein Varastomestari Päivi Kelkka Toimistosihteeri Terhi Suonio Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali Varastonhoitaja Jari Espo Ajojärjestelijä Erja Herrala Asentaja Teijo Hovi Asentaja Petri Vires Suomen Valkoisen Ruusun mitali Varastomies Marko Suonsaari Sotilasansiomitali Kapteeni Vesa Lassila Kapteeni Mika Salonen Henkilöstösuunnittelija Anu Miettinen Majuri evp Markku Seppä Valtion virka-ansiomerkki Kapteeni Mikko Ahonen Kapteeni evp Juha Rongas Luutnantti evp Reijo Koski 255 vuorokautta palvelleet kotiutuivat 1/14 saapumiserän 255 vuorokautta palvelleet varusmiehet kotiutuivat 17.9.2014. Reserviupseerikoulu kotiutti kaikkiaan 45 varusmiestä joista Kuljetuskomppaniasta 42 ja Jääkärikomppaniasta 3. Kotiuttamisjuhlassa palkittuja: Hyvä sotilaspoliisi, puukko: korpraali Kontunen Ilmari Hyvä lääkintämies, puukko: korpraali Kankaanranta Janne Hyvä kaveri-stipendi, Kuljetuskomppania: korpraali Pousi Eerik Hyvä kaveri-stipendi, Jääkärikomppania: jääkäri Niemi Joonas Ylämyllyn sotilaskotiyhdistyksen stipendi: korpraali Tolsa Aleksi KUVA VESA TAKALA Kutsunnat käyntiin Haminassa Kymenlaakson aluetoimisto käynnisti kutsunnat Haminassa 7.10.2014. Kutsuntoihin osallistui ensimmäisenä päivänä 36 vuonna 1996 syntynyttä haminalaista nuorta miestä. Kaikkiaan Haminassa kutsunnat koskevat 115 asevelvollista. Suurin osa näistä kutsunnanalaisista määrätään palvelukseen vuonna 2016 joko tammikuun 4. päivä tai heinäkuun 4. päivä alkavissa saapumiserissä. Palveluspaikaksi valikoituu joko Maasotakoulu (RUK) Haminassa, Utin Jääkärirykmentti Utissa, Rannikkoprikaati Upinniemessä tai Karjalan prikaati Vekaranjärvellä. Kutsunnat avasi Kymenlaakson aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Esa Hyytiäinen. Sotaveteraanien tervehdyksen tuleville alokkaille toi veteraani Pauli Kettunen. Kymenlaakson aluetoimisto oli viimeistä kertaa kutsuntojen järjestäjänä, se lakkautetaan Haminassa tämän vuoden lopussa. Kaakkois-Suomen aluetoimisto perustetaan vuoden 2015 alusta Kouvolaan, Karjalan prikaatiin. KUVA MINNA TORSTENSSON KUVA LAURA SARPARANTA Palveluksen aloittamismääräystä noutamassa Jaakko Jäkärä, jolla oli toiveena pääsy erikoisjoukkoihin. Kutsuntalautakunnassa kaupungin edustajana istui Tapio Lepistö ja aluetoimistosta majuri Mika Haikala. 36 Rukkilainen Rukkilainen 37
TAPAHTUMIA TAPAHTUMIA OHI ON Reserviupseerikoulu kotiutti torstaina 19.6.2014 yhteensä 178 varusmiestä. Saapumiserän 2/13, 347 vuorokautta palvelleita johtajia kotiutui 96 ja miehistöä 41 henkilöä. Saapumiserän 1/14, 165 vuorokautta palvellutta miehistöä kotiutui 41 henkilöä. Koulun johtaja eversti Timo Pöysti ylensi upseerikokelaat vänrikeiksi Maneesin aulassa pidetyssä ylennystilaisuudessa. MUUT PALKITUT Virolahti-Miehikkälä Reserviupseerikerho, maanpuolustuslevyke, luovuttajana puheenjohtaja Petri Rajajärvi: vänrikki Tatu Suhonen. Haminan Seudun Reserviläiset, maanpuolustuslevyke, luovuttajana puheenjohtaja Eveliina Ihalainen : kersantti Mikko Mäkinen, Jääkärikomppania. Sotainvalidien Veljesliiton Hamina-Vehkalahti osaston Hyvän varusmiesjohtajan palkinto, luovuttajana puheenjohtaja Raimo Lanu: kersantti Dimitri Lisitsyn, Kuljetuskomppania. Ylämyllyn Sotilaskotiyhdistyksen Hyvä sotilaskunto -stipendi luovuttajana Haminan Sotilaskotiyhdistyksen varapuheenjohtaja Marja-Liisa Holopainen: alikersantti Antti Koskinen, Jääkärikomppania. Parhaan kuljettajan palkinnot: Kotkan Autoteknillinen Yhdistys, lautanen, luovuttajina puheenjohtaja Esa Juntto ja Teuvo Rehunen: korpraali Joni Valkonen, Kuljetuskomppania. Autoportti oy:n lahjoittaman parhaan kuljettajan kellon korpraali Eelis Pousille, Kuljetuskomppaniasta, luovutti koulun johtaja eversti Timo Pöysti. Haminan Sotilaskotiyhdistyksen varapuheenjohtaja Marja-Liisa Holopainen on luovuttanut Hyvä kaveri -stipendit jääkäri Reidar Kaukoselle Kuljetuskomppaniasta ja korpraali Teemun Risulle Jääkärikomppaniasta. Yksiköiden päälliköt kiinnittivät arvomerkit uusille vänrikeille. Kuvassa Tuliasemapatterin varapäällikkö kapteeni Jaakko Rahnasto toimessa. 38 Rukkilainen Rukkilainen 39