Kuhmon Kamarimusiikin kansainvälisyys Kuortane 15.11.2010 Sari Rusanen
Kuhmon Kamarimusiikin alku 13.4.1970 kirje Seppo Kimaselta Detmoldista onko kiinnostusta lähteä järjestämään? huipputason taiteilijoita Kuhmo on tulevaisuudessa Suomen Interlochen vastaus pikakirjeenä Kuhmon Musiikkiyhdistykseltä talkooapua löytyy ja koulujen tilat ovat käytettävissä ensimmäinen juhla kesällä 1970 13 taiteilijaa, 23 opiskelijaa 9 konserttia kävijöitä 800
Kuhmon Kamarimusiikki tänään 2 viikkoa heinäkuussa Kuhmossa n. 100 tilaisuutta joka kesään liittyy yksi tai useampi laajempi teema, tietyt säveltäjät ja tilausteokset kansainvälisiä taiteilijoita n. 150 kurssilaisia n. 100 konsertissa käyntejä n. 40.000 budjetti: n. 1.000.000 euroa, lisäksi Musiikkikurssit n. 95.000 euroa työntekijöitä: 6 ympärivuotista, 300 kesällä kansainvälisyys: laaja median mielenkiinto, Kuhmon mallin mukaiset juhlat maailmalla, minifestivaalit ulkomailla
Kansainvälisyydestä kertovat mm. seuraavat asiat taiteellinen johtaja eurooppalainen taiteilijat eri puolilta maailmaa musiikin laji lähtökohdiltaan eurooppalaista Kuhmon mallin mukaisia juhlia maailmalla median laaja kansainvälinen mielenkiinto tapahtumaa kohtaan infrastruktuuri ja palvelutaso kunnossa
Taiteellinen johtaja Vladimir Mendelssohn vuodesta 2005 alkaen taiteellinen vastuu, kuulunut Kuhmon taiteilijoihin 80-luvulta alttoviulisti, säveltäjä ja pedagogi kiertää koko ajan ympäri maailmaa esiintymässä ja opettamassa Kuhmon Kamarimusiikin ohella on Pariisin konservatorion alttoviulun professori sekä opettaa säännöllisesti Essenissä ja Bolognassa tuntee ja tietää maailman musiikkikirjallisuuden, elää sisällä kansainvälisessä musiikin tekemisessä
Kansainväliset taiteilijat ja yleisö 150 taiteilijasta 50 60 %:ia muualta kuin Suomesta 102 kurssilaisesta 27 ulkomaalaista, näiden joukossa mm. 5 japanilaista ja 4 brittiä kesällä 2010 taiteilijoiden ja kurssilaisten yöpymisvuorokaudet 2.664 vrk, joista ulkomaalaisten osuus 50 % yleisöstä n. 5 % ulkomaalaisia (suurimmat ryhmät ruotsalaiset, saksalaiset ja englantilaiset), ennakkomyynnin osuus 40.000 euroa 2010
kamarimusiikki käsitteenä syntyi jo 1500-luvulla Kuhmossa joka kesä yksi tai useampi teema, tietyt säveltäjät tai säveltäjänimet aina yksi tai useampi kantaesitys Kuhmon vahvuus tinkimätön taiteellinen suunnittelu, laadun intohimo Kesän 2011 teema: metamorfooseja, muodonmuutoksia Nigel Kennedy ja Kroke, Meta4, Borodin., Enescu- ja Danel-kvartetit Musiikin laji
Laaja median mielenkiinto Kuhmon Kamarimusiikista kirjoitetaan koti- ja ulkomaisissa lehdissä vuosittain 150.000 pmm artikkeleita (vaillinainen seuranta, aiemmat luvut hyvällä seurannalla yli 400.000 pmm) festivaalin oman lehdistötoimiston palveluja käyttää 30-50 toimittajaa, joista n. 7-15 kansainvälistä festivaalista on tehty useita radio- ja televisio-ohjelmia, elokuvia, cd-levyjä ja kirjoja, mm. Jean-Jacques Subrenat n tekemä kirja Listen, there is music out there!
Connoisseur 1989: ehkä maailman paras musiikkijuhla Financial Times 2003: mikä tahansa Kuhmon jälkeen on pettymys Independent on Sunday 2007: luokittelee Kuhmon maailman 10 parhaimman kesäfestivaalin joukkoon Festpiele 2009: luokittelee Kuhmon sijalle 14 maailman parhaimpien festivaalien joukossa Näin on kirjoitettu
Minifestivaalit, Kuhmon mallin mukaiset juhlat ja oma residenssiyhtye minifestivaalit mm. 1994 Moskova, 1995 Tokio, 1997 Lontoo, 2000- Pariisi vuonna 2009: Osnabrück, Pariisi, Friuli aina yhteistyössä yhden tai useamman tahon kanssa Kuhmon mallin mukaiset juhlat maailmalla Lockenhausen, Kostamus, Portogruaro oma residenssiyhtye Meta4 syksystä 2008 alkaen, esiintyy Kuhmon nimissä maailmalla
Kuhmon kävijän rahankäyttö Matkailutulo n. 2,5 milj. euroa v. 1991 12 % 24 % Majoitus Kauppa 20 % Ravintola Huoltamo 13 % Kuljetukset Konsertit 15 % 7 % 9 % Muut kohteet
Kehittymisen eri vuosikymmenet 1970-luku: hitaan varttumisen aika niukka talous, talkootyö läpi koko organisaation, taiteellinen suunnittelu Helsingissä, käytännön organisointi Kuhmossa, järjestelyissä valttina improvisointi, muusikot ammattilaisia, muodoista vapaa yksinkertaisuus ja lämmin ystävällisyys, v. 1976 liittyminen Finland Festivalsiin (seuraukset: avustukset kasvoivat, tiedotusvälineet kiinnostuivat, opetusministeriö tuki), vuosikymmenen lopussa festivaali kansallisesti tunnettu ja tunnustettu (v. 1979 presidentti Kekkosen vierailu), Seppo Kimanen lainassa Helsingissä juhlaviikoilla vuosikymmenen vaihteen 1980-luku:vakiintumisen ja kansainväliseen tietoisuuteen nousemisen aika kaikkialta maailmasta muusikoita (NL, Ranska, Intia, Kiina, Japani), yleisöä tasaisesti lisää vuosi vuodelta, materiaaliset edellytykset paremmat, taiteellinen johtaja ja toiminnanjohtaja päätoimisina omissa toimistoissa, v. 1987 Kuhmo-talon suunnittelu alkuun kaupungin hankkeena, konsertit ulkomailla ja Helsingissä alkoivat, Kuhmon viulukoulu
Kehittymisen eri vuosikymmenet 1990-luku: laajenevan vaikutuksen aika lamasta selviäminen, Tuulikki Karjalainen lainassa OPM:ssä vuodet 1990-1994, organisatoriset edellytykset kypsyneet: 7 ympärivuotista työntekijää, konsertit maailman metropoleissa, omat rakennukset, osaamiskeskus Virtuosi, kaiken kokeilu (ravintolat, tennis, golf), Kuhmo-talo valmis v. 1993, muun kulttuuritoiminnan kasvu Kuhmossa rinnalle (musiikkiopisto, Juminkeko) 2000-luku: uusi vuosituhat (muutoksen aika?) taiteellisen johtajan vaihdos (v. 2005 Seppo Kimasen tilalle Vladimir Mendelssohn), festivaalin eurooppalainen henki, henkilömuutosten aika (vuorotteluvapaat, v. 2009 Tuulikki Karjalainen eläkkeelle), tiukentunut lainsäädäntö, laatutyö, vakiintunut kävijämäärä, keskittyminen olennaiseen, matkailu-ulottuvuuden korostuminen
Festivaalin infrastruktuuri ja palvelutaso kansainvälisessä kunnossa Finland Festivalsin kv-toiminnan kriteerit täytetään: monikieliset nettisivut, ohjelmakirjat jne. sähköiset ostopalvelut kunnossa (oma nettipohjainen lipunmyyntijärjestelmä) monikielinen opastus festivaalialueella (mm. kuulutukset, opasteet ja lööpit suomeksi ja englanniksi) kielitaitoinen henkilökunta matkailuinfra (majoitus, kuljetus, ravintolat jne.) kunnossa tieto ajankohdasta vähintään vuotta aikaisemmin festivaalin ohjelma valmis vuodenvaihteessa seuranta ja asiakastyytyväisyys systematisoitu (jo 7 vuotta LaatuTonnia)
Asiakastyytyväisyyskyselyt 2004 2010 5 = erinomainen, 1 = huono, 0 = en osaa sanoa 5 4 3 2 1 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 1. Tapahtuman ohjelmisto 2. Tapahtuman esiintyjät/taiteilijat 3. Tapahtuman tunnelma 4. Tapahtuman hinta/laatusuhde 5. Markkinointi- ja tiedotusmateriaalin ulkoasu 6. Henkilökunnan ammattitaito 7. Henkilökunnan palveluasenne 8. Omat myyntituotteet 9. Opastus esityspaikalle 10. Paikkakunnan majoituspalvelut 11. Paikkakunnan ravitsemispalvelut 12. Vastausten keskiarvo n=100-400
Idän Taiga ry Wild Taiga - luonnon ja kulttuurin harmoniaa Kuhmon ja Suomussalmen matkailu- ja luontoyrittäjien sekä kulttuuritoimijoiden yhdistys, mukana 61 jäsentä yhdistyksen tarkoitus: valvoa toimialan yleisiä ja yhteisiä ammatinharjoittamiseen liittyviä etuja, edistää jäsentensä välistä yhteistoimintaa ja parantaa alan toimintaedellytyksiä budjetti v. 2010 n. 120.000 euroa, josta Kuhmon kaupungin osuus 45.000 euroa, Suomussalmen kunnan 25.000 euroa, yrittäjien osuus 45.000 euroa ja hankevaraus 5.000 euroa yritysten omat osuudet: 300-500-1.000-1.800-2.800 euroa tuotekehityshanke TUTKA-yhteistyössä Kajaanin amk:n kanssa. Oma budjetti: 270.000 euroa (15 % yritykset, 15 % amk ja 70 % EAKR). Saatu aikaiseksi: tuotekehityskoulutusta, tuotetestaukset, tuotepohjaiset markkinointimateriaalit (esite, postikortti, promokortti), kotisivut, newsletter, asiakasrekisterin kerääminen, oma työntekijä jne. Kainuun kv-matkailumarkkinointihanke yhteistyössä Kainuun Edun kanssa. Yhteisbudjetti 2009-2010: 1,6 milj. euroa (30 % yritysrahaa, EAKR 70 %). Saatu aikaiseksi: workshopit kotimaassa ja ulkomailla, media- ja matkanjärjestäjävierailut, messut, esitteet, kotisivut, 3 agenttia maailmalla, oma työntekijä jne.
Idän Taiga ry Idän Taigan alueen matkailuyhteistyön kehittämishanke yhteistyössä Kainuun Edun kanssa. Oma budjetti v. 2009-2011 n. 135.000 euroa (yhdistys 15 %, Kainuun Etu 15 %, EAKR 70 %). Toimii koordinaattorina. yhteistä hyvää: kaikki tehty toiminta, opeteltu toimimaan yhdessä, monistettu rahaa, yhdessä ulkomailla isompia, kiitosta ulkomailta nopeasta päätöksenteosta, Suomen Matkailutoimittajien Killan palkinto/deef-palkinto (Destination of Emerging Excellence in Finland) kehitettävää: laajempi myyjien puute, myyntiosaamisen puute, kotimaan hankkeisiin ei tukea, monia erilaisia ja -tasoisia yrityksiä, hankerahoituksen rajoitteet, hankkeet loppuvat 2010/2011 hyvää festivaalille: olla mukana, omia kansainvälisiä ponnisteluita saatu rahoitettua kehitettävää festivaalille: tekijöiden/myyjien saaminen paketeille (ohjelma, majoitus, kuljetus), tuotetuntemuksen lisääminen myyjille (kulttuurin sisällöllinen ymmärrys)
Finland Festivals ry:n vientihanke tavoite: kulttuurimatkailutuotteiden kehittäminen ja festivaalitarjonnan nostaminen kulttuurimatkailun kärkituotteeksi mukana 9 festivaalia: Savonlinnan oopperajuhlat, Helsingin juhlaviikot, Kuhmon Kamarimusiikki, Tampereen Teatterikesä, Sodankylän elokuvajuhlat, Naantalin Musiikkijuhlat, Turun musiikkijuhlat, Sata- Häme Soi, Meidän Festivaali hankkeen avulla: kv-markkinointi tehokkaammalla/systemaattisemmalla tasolla tiiviimpi/kehittyneempi yhteistyö matkailuelinkeinon kanssa ulkomaalaisten asiakkaiden lisäys mediajulkisuuden kasvu korkeatasoisemmat kulttuurimatkailutuotteet kesto v. 2010-2011-2012 budjetti v. 2011 n. 175.000 euroa, josta TEM rahoittaa 50-75 %
Finland Festivals ry:n vientihanke toimenpiteitä: yhteisesite markkinointivideo markkinaselvitysmatkat (Toronto ja Shanghai 2010, Wien, Singapore ja Hongkong 2011) workshopit (Lontoo, Pietari, Tukholma, Berliini, Tokio 2011) messut (ITB) konsultti Venäjän markkinointiin 2010
Kuhmon Kamarimusiikin kv-markkinointia viestintä/mainonta: esitteet, suorapostitukset, ilmoitukset, myyntimatkat, kotisivut, facebook myynninedistäntä: lehdistövierailut, matkatoimistovierailut, konsertit, workshopit, messut PR ja tiedostus: aktiivista yhteydenpitoa eri tavoin sidosryhmiin, lehdistötiedotteet tarpeen mukaan, lehdistötoimiston palvelut ja lehdistötilaisuudet festivaalin aikana (oma lehdistöpäällikkö, valokuvaaja ja lehdistösihteeri), sosiaalinen media mukana tuotekehitys: jatkuva tuotekehittely, tuotetestaukset myynti: oma suora myynti, nettipohjainen lipunmyyntijärjestelmä, Lippupalvelu, matkatoimistojen myynti
Yhteistyössä on voimaa!