Leca -harkkorakenteet Suunnitteluohje, RakMk B5 mukainen PERUSTUKSET Leca Lex harkkorakenteet ULKOSEINÄT Leca Term ja Leca Design -rakenteet 4-14 / 20.12.2013 korvaa esitteen 4-14/1.5.2013 www.e-weber.fi
SISÄLTÖ ARKKOTYYPIT 3 1 LECA ARKOT 5 1.1 ARKKOJEN MUURAUS 5 2 ARKKOPERUSTUKSET 6 2.1 SUUNNITTELUPERUSTEET 6 2.2 MATALA PERUSMUURI 7 2.2.1 Matalaperustuksen korkeus 7 2.2.2 Routasuojaus 7 2.2.3 Perusmuurin lämmöneristys 8 2.2.4 Perusmuurin raudoitus 8 2.3 KELLARILLINEN PERUSTUS 9 2.3.1 Maanpaineseinien mitoitus 9 2.3.2 Lämmöneristävyys 10 2.4 PERUSMUURIN PINNOITUS 11 2.5 PILARIARKKOPERUSTUS 11 2.6 RADONRATKAISUT LECA PERUSTUKSISSA 11 3 ULKOSEINÄT 12 3.1 SUUNNITTELUPERUSTEET 12 3.2 MITOITUSPERUSTEET 12 3.3 SEINÄRAKENTEET 13 3.3.1 Leca eristeharkot 13 3.3.2 Moduulimitoitus 13 3.3.3 Vähimmäisraudoitus 14 3.3.4 Rengaspalkit 14 3.3.5 Muuraussiteet Leca eristeharkkoseinissä 14 3.3.6 Lämmöneristävyys 15 3.4 KANTAVIEN ULKOSEINIEN MITOITUS PYSTYKUORMILLE 15 3.5 ULKOSEINIEN MITOITUS TUULIKUORMILLE 16 3.6 AUKOT 16 3.6.1 Aukkojen vaikutus seinän kantavuuteen 16 3.6.2 Aukollisen seinän mitoitus 16 3.6.3 Aukkojen ylitys valmispalkeilla 17 3.6.4 Aukkojen ylitys Leca Design palkkiharkoilla 18 3.6.5 Aukkojen ylitys LP-140 palkkiharkoilla, mm. Leca Term LT-300 rakenteet 19 3.6.7 Muita ylitystapoja 19 3.7 LIIKUNTASAUMAT 20 3.8 IKKUNOIDEN JA OVIEN KIINNITYS 20 4 VÄLISEINÄT 21 4.1 PALONKESTÄVYYS 21 4.2 ÄÄNITEKNINEN MITOITUS 21 4.3 KANTAMATTOMAT VÄLISEINÄT 22 4.4 KANTAVAT VÄLISEINÄT 23 4.5 JÄYKISTÄVÄT SEINÄT 23 5 SEINIEN PINNOITUS 24 5.1 ULKOSEINIEN PINNOITUS 24 5.2 SISÄSEINIEN TASOITUS 24 6 DETALJIT 25 Tuote on luokiteltu Sisäilmayhdistys ry:n luokkaan M1, johon liittyvät tiedot on saatavissa osoitteesta www.e-weber.fi Tuotteella on CE-merkintä, johon liittyvät tiedot on saatavissa osoitteesta www.e-weber.fi Weberillä on standardien ISO 9001, 14001 ja 18001 mukaiset laatu-, ympäristö-, työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät JULKI SIVUT LATTIAT LAATOITUS TEKNISET LAASTIT SISÄPINNAT MUURAUSLAASTIT LECA SORA JA -ERIKOISIEKAT LECA ARKOT JA -ORMIT KAI-TIILET JA -ARKOT
ARKKOTYYPIT Uudet Leca perusharkot Uudet Leca perusharkot Uudet Leca perusharkot LECA PERUSARKOT -75-75 U-100 U-100 U-125 U-125 U-150 U-150-75 -75 U-100 U-100 U-125 U-125 U-150 U-150 Pilariharkko P-240-75 U-100 U-125 U-150 P-240-75 U-100 U-125 U-150 RU-420 LP-140 RU-420 LT-300 Kulma RU-200 RU-200 RU-200 RU-250 RU-250 RU-250 RU-300 RU-300 RU-300 RU-340 RU-340 RU-340 RU-380 RU-380 RU-380 Katelaatta LL-500 Anturaharkko LA-400 RU-420 RU-200 RU-200 RU-250 RU-250 RU-300 RU-300 RU-340 RU-340 RU-380 RU-380 RU-200 RU-250 RU-300 RU-340 RU-380 LT-300 140 140 498 498 LT-300 kulma LT-380 RU-200 kulma RU-250 kulma RU-300 kulma RU-340 kulma RU-380 kulma RU-420 kulma RU-200 RU-200kulma RU-250 RU-250kulma RU-300 RU-300kulma RU-340 RU-340kulma RU-380 RU-380kulma RU-200 RU-200 kulma kulma RU-250 RU-250 kulma kulma LP-140 RU-300 RU-300 kulma kulma RU-340 RU-340 LT-300 LP-140 LT-300 kulma kulma RU-380 RU-380 kulma kulma LECA VALUARKOT 2) RU-200 kulma RU-250 kulma RU-300 kulma RU-340 kulma RU-380 kulma 380 498 380 498 LT-380 LT-380 sisäkulma LT-380 ulkokulma LV-150 VALUARKKO 150 LV-150 VALUARKKO kulma 150 KULMA LV-200 VALUARKKO 200 LV-200 VALUARKKO kulma 200 KULMA LV-250 VALUARKKO 250 LV-250 VALUARKKO kulma 250 KULMA LT-300 LT-300 kulma LT-380 LT-380 LT-300 kulma LECA DESIGN ARKOT LECA TERM ARKOT LT-380 ulkokulma LT-420 sisäkulma LT-420 ulkokulma LT-380 LT-380 LT-380 LT-380 sisäkulma 1) LT-380 ulkokulma LT-380 1) ulkokulma LP-140 LTP-380 palkki LT-380 sisäkulma LT-380 ulkokulma LTP-380 palkki LT-420 sisäkulma LT-300 LT-420 LT-300 LT-420kulma ulkokulma 1) 498 498 380 380 498 498 420 420 LECA VALUERISTEARKOT 2) 420 380 498 498 LT-420 LT-420 LT-420 sisäkulma LT-420 LT-420 sisäkulma 1) LT-420 LT-420 ulkokulma ulkokulma LT-420 1) ulkokulmaltp-420 palkki LTE-380 Pilariharkko P-240 LT-380 ulkokulma LECA ERIKOISARKOT LTP-380 palkki LTP-380 palkki LT-420 498 420 420 380 498 498 498 380 LT-420 LT-300 kulma LTP-420 palkki LT-380 LTV-380 LTV-380 B LTE-380 LTV- 498 420 498 420 Katelaatta LL-500 LTP-420 palkki LTE-380 LP-140 LTP-420 palkki LTE-380 LP-140 palkki Anturaharkko LA-400 LT-300 Katelaatta LL-500 LTV-380 B RU-420 LTV-420 BRU-420 kulma LT-380 sisäkulma LT-380 ulkokulma LECA EASYLEX ARKOT 2) 420 498 498 LT-420 420 420 420 498 498 1) lavalla sekä oikea- että vasenkätisiä harkkoja LT-300 kulma RU-420 RU-420 LT-380 RU-420 kulma RU-420 kulma 88 EasyLex VS harkko L498 x W88 x 300 88 EasyLexP VS pääty L498 x W88 x 300 88 VS puolikas EasyLex L250 x W88 x 300 2) Tarkemmat tiedot esitteissä 4-16 Leca Valueristeharkkorakenteet suunnittelu- ja työohje, 4-18 Leca Valuharkot suunnittelu- ja työohje ja 4-21 Leca EasyLex -väliseinaharkot suunnittelu- ja työohje. LTP-380 palkki LT-420 Tämä suunnitteluohje on tarkoitettu ainoastaan Saint-Gobain Weber Oy Ab:n Leca -harkkorakenteiden suunnitteluun. Niistä poikkeavien harkkojen suunnitteluun ei voida käyttää tämän ohjeen käyriä ja taulukoita. Yleisimmin harkot poikkeavat toisistaan mittojen, reikien, lujuuden ja lämmöneristyskyvyn osalta. LT-380 sisäkulma LT-380 ulkokulma 3
RAUDOITTEET, PALKIT JA TYÖVÄLINEET LECA VALMISPALKKI L L 190 140/200 140/200 RAUDOITTEET Muurausside Tikasraudoite 200/280/320 95 ø4 27 ø4 50 TYÖVÄLINEET Metrimitta Kovametalliteräinen saha Pinnoituslasta Laastikauha Kumivasara Vesivaaka Leca muurauskelkka 4
1. LECA ARKOT Tämä ohje perustuu RakMk osion B5 mukaiseen mitoitukseen, joka virallisesti poistuu heinäkuun 2013 alussa, mutta jota voidaan sen jälkeenkin käyttää harkkorakenteiden suunnittelussa rakennusvalvonnan salliessa. arkkojen pääraaka-aine on Leca-kevytsora. Sitä valmistetaan paisuttamalla savea korkeassa lämpötilassa, jolloin siitä muodostuu pinnaltaan varsin tiiviitä, mutta sisältä täysin huokoisia rakeita. Juuri huokoisuus tekee kevytsorasta keveän ja lämpöä eristävän. Leca-harkot valmistetaan maakosteasta massasta, joka sisältää kevytsorarakeiden lisäksi sementtiä ja vettä. arkkojen tiheyttä, lujuutta yms. ominaisuuksia säädellään halutuiksi lisäämällä harkkomassaan mm. hiekkaa. Leca-harkkojärjestelmän muodostavat Leca Lex -perusharkot, Leca Term -eristeharkot, Leca Design -eristeharkot, Leca Valu- ja Valueristeharkot ja muut erikoisharkot, joita ovat anturaharkko, Easylex-väliseinäharkot, sekä katelaatta. Matalaperustusten perusmuurit muurataan yleensä 200...420 mm leveillä harkoilla ja kellarin maanpaineseinät 250...420 mm leveillä perusharkoilla. Kapeampia harkkoja käytetään väliseinissä ja kaksinkertaisissa seinärakenteissa. Eristeharkkojen eriste on polyuretaania. Eristeharkkoja käytetään lämpimien tilojen seinärakenteissa sekä tiilitalojen, puurunkoisten ja tiiliverhottujen talojen sokkeleissa sekä puolilämpimien tilojen seinärakenteissa. Anturaharkkoa käytettäessä vältetään kokonaan perustuksen muottityöt ja raskaat betonivalut. Järjestelmän joustavuutta lisäävät vielä palkkien ja pilareiden tekemiseen tarkoitetut harkot. Leca-sorarakeiden huokosten sisältämä ilma tekee Lecaharkoista keveitä ja lämpöä eristäviä. Suljetun huokosrakenteen ansiosta Leca-harkot imevät itseensä hyvin vähän vettä ja kuivuvat nopeasti. Mahdollinen kosteuskaan ei vahingoita harkkoja ja ne kestävät hyvin pakkasta. arkkoja on tarvittaessa helppo työstää. Leca Lex -perusharkot sekä Leca Term ja Leca Design -harkot on mitoitettu muurattavaksi ilman pystysaumalaastia. arkoissa on pystysuuntaiset pontit ja urat, jotka ohjaavat harkot oikein paikoilleen. Sekä perusharkot että eristeharkot ovat 498 mm pitkiä. Keveydestä ja työstettävyydestä huolimatta Leca-harkoista syntyy kestävä ja luja seinärakenne. Uriin on helppo asentaa vaakaraudoitus siten, että laasti ympäröi joka puolelta teräksiä suojellen niitä korroosiolta ja varmistaen teräksen ja harkon yhteistoiminnan. 1.1 ARKKOJEN MUURAUS arkot muurataan erityisesti Leca-harkoille kehitetyllä weber. vetonit ML Leca Laastilla. Laastia käytetään yleensä vain harkkojen vaakasaumoissa. Pontatut harkon päät asetetaan vastakkain ilman laastia. arkot ovat mm korkeita, joten 5 mm saumapaksuudella päästään 200 mm:n korkeus etenemään. arkkojen päissä olevat pontit helpottavat harkkojen muuraamista. ML Leca Laastilla voidaan tehdä myös tarvittaessa paksumpia saumoja aina 20 mm saumapaksuuteen saakka. Leca-harkot ovat 498 mm pitkiä, joten leveidenkään harkkojen painot eivät tule liian suuriksi. Leca Valu- ja Valueristeharkkorakenteista on omat ohjeensa 4-16 Leca Valueristeharkkorakenteet Suunnittelu- ja työohje ja 4-18 Leca Valuharkkorakenteet Suunnittelu- ja työohje, jotka löytyvät osoitteesta www.e-weber.fi. Taulukko 1. Leca-harkkojen tekniset ominaisuudet. LECA -ARKKOJEN 3/700 TEKNISET OMINAISUUDET Kuivatiheys Kevytsorabetoni 700 kg/m 3 Nimellispuristuslujuus, F qm 3 MN/m 2 Kevytsorabetoni, ominaislujuus Puristus, f ck 2,1 MN/m 2 Taivutusvetolujuus vaakasaumojen suuntaisessa murtotasossa, f xk1 0,26 MN/m 2 Taivutusvetolujuus vaakasaumojen suuntaa vastaan kohtisuorassa tasossa, f xk2 0,3 MN/m 2 Leikkaustartuntalujuus, f vk 0,18 MN/m 2 Ulkoseinät Vesipitoisuus 4 % Lämmönjohtavuus, täydet saumat 0,25 W/mK Lämmönjohtavuus, rakosaumat 0,21 W/mK Kellarin seinät Vesipitoisuus 7 % Lämmönjohtavuus, rakosaumat 0,22 W/mK Perusmuurit Vesipitoisuus 10 % Lämmönjohtavuus, rakosaumat 0,24 W/mK Ominaislämpökapasiteetti: Kevytrunkoainebetoniharkot 1000 J/kg/K Tiheysalue 600 1000 kg/m 3, c a Lämpöpitenemiskerroin, a t 6x10-6 /K Taulukko 2. Leca Term ja Leca Design -harkkojen tekniset ominaisuudet. LECA TERM- JA LECA DESIGN -ARKKOJEN TEKNISET OMINAISUUDET Kuivatiheys Kevytsorabetoni 750 kg/m 3 Polyuretaani LT-harkoissa 37 kg/m 3 Seinärakenteen U-arvo LT-300 -harkkoseinä 0,23* 1 W/m 2 K LT-380 -harkkoseinä 0,15* 2 W/m 2 K LT-420 -harkkoseinä 0,12* 3 W/m 2 K Nimellispuristuslujuus, f qm 4 MN/m 2 Kevytsorabetonin ominaislujuus Puristus, f ck 2,8 MN/m 2 Taivutusvetolujuus vaakasaumojen suuntaisessa murtotasossa, f xk1 0,26 MN/m 2 Taivutusvetolujuus vaakasaumojen suuntaa vastaan kohtisuorassa tasossa, f xk2 0,4 MN/m 2 Leikkaustartuntalujuus, f vk 0,24 MN/m 2 *1 Lukuarvo käytettäessä polyuretaanivaahtoa vaakasaumassa. Ilmaraollisella vaakasaumalla rakenteen U-arvo on 0,25 W/m 2 K *2 Lukuarvo käytettäessä polyuretaanivaahtoa vaakasaumassa. Ilmaraollisella vaakasaumalla rakenteen U-arvo on 0,16 W/m 2 K *3 Lukuarvo käytettäessä polyuretaanivaahtoa vaakasaumassa. Ilmaraollisella vaakasaumalla rakenteen U-arvo on 0,13 W/m 2 K Leca-harkkojen muut olennaiset ominaisuudet on esitetty tuotekohtaisissa suoritustasoilmoituksissa, jotka löytyvät osoitteesta www.e-weber.fi. 5
2 ARKKOPERUSTUKSET 2.1 SUUNNITTELUPERUSTEET Perustustamistavan valintaan vaikuttavat eniten rakennuspohjan laatu, rakennuksen muoto ja käyttötarkoitus, käytettävät rakenteet sekä rakennuspaikan sijainti ja korkeussuhteet. Suunnittelun ehdoton lähtökohta on perustusten moitteeton ja luotettava toiminta niin lujuuden kuin lämmönja kosteudeneristyksen suhteen. Toimintatavaltaan ja rakenteeltaan Ryömintätilainen erilaiset Leca-harkkoperustustyypit on esitetty kuvassa 2. Samassa rakennuksessa voidaan käyttää rinnan myös eri perustustyyppejä. Tilanteet tulee kuitenkin tarkastella tapauskohtaisesti suunnittelijan ohjeen mukaisesti. Perustusten tehtävänä on siirtää rakennuksen aiheuttamat kuormitukset maapohjalle. Merkittävin pientalon perustusten suunnittelussa huomioitava tekijä on perustusten painuminen. Painumien perusteella määritettyjen sallittujen kuormien lisäksi tulee eräissä tapauksissa tarkistaa, että varmuus maapohjan murtumisen suhteen on riittävä. Maapohjan murtu- Paalutettu minen on mahdollista lähinnä hiekkapohjilla silloin, kun perustamissyvyys on pieni rakentamisen aikana tai pysyvästi, esimerkiksi kantavaa alapohjaa käytettäessä. Sallittuja painuma-arvoja on annettu mm. pohjarakennusohjeissa (RIL121). Perustusrakenteiden on estettävä maaperän kosteuden ja maahan valuvien pintavesien tunkeutuminen rakenteisiin ja sisätiloihin. Kosteuden haittavaikutukset estetään huolehtimalla rakennuspohjan kuivatuksesta salaojituksella ja rakentamalla tarvittavat veden- ja kosteudeneristykset. Jotta sade- ja sulamisvedet eivät patoutuisi seinää vasten, maan pinta muotoillaan rakennuksesta poispäin viettäväksi 3 metrin matkalla vähintään 150 mm (kts. kuva 3). Jottei maaperästä nouse kosteutta lattiarakenteisiin, alapohjan alle asennetaan vähintään 300 mm veden kapillaarisen nousun katkaiseva kerros esim. kapillaarisen nousun katkaisevasta kevytsorasta (KS 420 KAP). Perusmuuria, sokkelipalkkia tai kellarin seinää vasten asennetaan vähintään 200 mm kerros hyvin läpäisevää soraa. Ryömintätilainen Maanvarainen Kellarillinen Ryömintätilainen Maanvarainen Paalutettu Paalutettu Kuva 2. Yleisimmät Leca-harkkoperustukset. Pilariperustus Maanvarainen Kellarillinen Pilariperustus Pilariperustus Ryömintätilainen Paalutettu Leca Geosäkki toimii seinän vieressä samalla salaojasorakerroksena ja lisälämmöneristeenä. Puurakenteet erotetaan aina perustuksista kosteuseristeellä. Aluspuu ja perustusten välinen sauma tiivistetään myös ilmavuotoja vastaan. Eristeenä ja tiivisteenä voidaan käyttää esimerkiksi kumibitumikaistaa, umpisolumuovinauhaa tai polyuretaanivaahtoa. Vaikka veden kapillaarinen nousukorkeus Leca-harkossa on pieni, myös tiilirakenteet kosteuseristetään perustuksista. Kun tiilimuurauksen alle asetetaan eristekaista, se toimii samalla vaakasuuntaisena liikuntasaumana ja sen avulla voidaan johtaa kuorimuurin taakse mahdollisesti päässyt vesi ulos. Perustusten korkeusaseman valintaan, routasuojaukseen, maa-ainesten valintaan, salaojien sijoitukseen ja muihin perustuksiin liittyviin kysymyksiin löytyy tämän ohjeen lisäksi tietoa mm. Weber Oppaasta ja esitteestä 3-10 Leca perustus. Työohjeita perustusten rakentamiseen löytyy esitteestä 4-15 Leca harkkorakenteet, Työohje sekä videoista, jotka löytyvät osoitteesta www.e-weber.fi ja www.rakenna.fi. Kuva 3. Rakennuksen ympäristön maanpinnan muotoilu. Maan Pilaripe 6
2.2 MATALA PERUSMUURI Pientalojen yleisin perustamistapa on matala perusmuuri. Siihen kohdistuvat kuormitukset riippuvat siitä, onko alapohja maanvarainen vai kantava. Alapohja on edullisinta rakentaa maanvaraisena silloin, kun rakennuspaikan korkeuserot ovat pienet. Korkeuserot kasvattavat tarvittavia täyttömääriä. Jos korkeuserot ovat yli 0,5 m, tulee usein varmemmaksi ja edullisemmaksi tehdä tuuletettu kantava alapohja (tällaista alapohjaa kutsutaan usein ryömintätilaiseksi). Kun alapohja on maanvarainen, perustuksia rasittaa vain seinärakenteilta tulevat kuormat, mutta rakennuspohjan kokonaiskuormitusta kasvattaa täytön paino. Kantavaa alapohjaa käytettäessä perustuksille tulevat kuormat ovat suurempia, mutta rakennuspohjan kokonaiskuormitus on pienempi. 2.2.1 Matalaperustuksen korkeus Maanpäällisen perustuksen korkeudeksi ja lattiapinnan sekä maanpinnan väliseksi korkeuseroksi suositellaan vähintään 0,5 m. Routivalla maapohjalla suositellaan vähimmäisperustussyvyydeksi 0,6 m lopullisen maanpinnan tasosta. Kohtuullinen perusmuurin korkeus lisää myös perustuksen pituussuuntaista jäykkyyttä. Routimattomilla, kovilla pohjilla perusmuuri voi olla myös matalampi. Edellä mainittujen suunnittelunäkökohtien takia tavanomaisen matalaperustuksen korkeus on anturan lisäksi 5 harkkokerrosta (kuva 4). Tällöin tasaisella rakennuspaikalla ulkoseinien perusmuuri kaivetaan noin 0,3 m poistettavan 0,2...0,3 m humuskerroksen alapuolelle. Sisäseinien perusmuurien anturat voidaan jättää ulkoperusmuurin anturoita ylemmäs. Maanvaraista alapohjaa käytettäessä sisäpuolinen täyttö on yleensä noin 0,6 m. Kuva 4. Matalaperustuksen perustamissyvyys ja perustuksen korkeus. 2.2.2 Routasuojaus Routasuojaus on Suomessa tarpeen routavaurioiden välttämiseksi. Routasuojauksella estetään tai rajoitetaan roudan rakennukselle tai rakenteelle aiheutuvia vaurioita tai vahinkoja. Nämä voivat johtua siirtymistä, voimavaikutuksista tai suojattavan rakennemateriaalin ominaisuuksien muutoksista. Rakenteiden routasuojauksen pääkeinoja ovat routaeristäminen, routimattoman maa-aineksen käyttö ja perustaminen roudattomaan syvyyteen. Roudan syvyyteen vaikuttavia tekijöitä: Maalaji (lämmönjohtavuus, lämpökapasiteetti, vesipitoisuus, routivuus) Ilmasto (pakkasmäärä, vuoden keskilämpötila, lumikerroksen paksuus) Maan pintakasvillisuus ja topografia Pohjavedenpinnan syvyys Rakennus tai rakenne ja sen perustus Kevytsora on yksi yleisimmistä Suomessa käytetyistä routasuojausmateriaaleista. Kevytsora on kemiallisesti neutraali, sen p on 7 9. Pohjavedessä esiintyvät suolat, emäkset tai hapot eivät vaikuta haitallisesti kevytsoraan. Kevytsoratuotteen tiheys on noin 200 450 kg/m 3. Keskimääräinen tiheys on noin 280 kg/m 3. Suljetun huokosrakenteen ansiosta noin 40 50 % muodostuneiden kevytsorarakeiden tilavuudesta on ilmaa, joten kevytsora on myös kevyt materiaali. alkuperäinen maanpinta Kevytsora vastaa kantavuusominaisuuksiltaan kitkamaata, lähinnä hienoa hiekkaa, kitkakulman ollessa 33 37 rakenteen tiiviydestä riippuen. Rakennusten alapohjiin suositellaan käytettäväksi kapillaarikatkokevytsoraa, jonka kapillaarinen nousukorkeus on normaalia kevytsoraakin pienempi. Routivalla maapohjalla on maanvaraiset perustukset ja muut roudan aiheuttamille liikkeille alttiit rakenteet perustettava: Roudattomaan syvyyteen tulevasta maanpinnasta mitattuna eli routimattomaan perustussyvyyteen tai Routasuojattava tapaukseen soveltuvalla routasuojausmateriaalilla. Pysyviä rakenteita ei saa rakentaa jäätyneen maan varaan. Maapohjan jäätyminen rakenteiden alla rakennustyön aikana on estettävä työnaikaisella routasuojauksella tai jäätynyt pohja on sulatettava luotettavalla tavalla ja tiivistettävä sulana ennen perustusten rakentamista. Routasuojauksen suunnittelussa ja mitoituksessa on otettava huomioon alapohjan ja kellarirakenteiden routasuojaustarve ja lämmöneristys. Pakkasmäärä on merkittävin tekijä pysyvän routasuojauksen mitoituksessa. Kylmien rakenteiden ja työnaikaisen routasuojauksen suunnittelussa ja mitoituksessa on otettava huomioon myös rakentamispaikkakunnan vuoden keskilämpötila. 7
Routasuojauksen suunnittelun ja mitoituksen pääkohdat ovat seuraavat: Valitaan perustustapa sekä perustussyvyys tai perustussyvyysvaihtoehdot ottaen huomioon rakennuspohjan ominaisuudet sekä rakennustyyppi. Routimattomalla maapohjalla on yleensä mahdollista perustaa matalaan ilman routasuojausta. Rakennuspohjan routimattomuus tulee tällöin varmistaa myös pitkällä aikavälillä. Routimattomallakin maapohjalla routaeristyksen käyttö on suositeltavaa perustusympäristön lämpöteknisen toiminnan kannalta ja salaojien sulana pitämiseksi. Mitoitetaan alapohjan lämmöneristys ottaen huomioon rakentamismääräykset, ohjeet, perustustapa, tilan viihtyvyys ja terveydellisyysvaatimukset sekä lämmitysenergiakustannukset. Elementtivalmisteisissa alapohjissa on yleensä tietty vakioeristys. Valitaan lopullinen perustussyvyys eri perustussyvyysvaihtoehtojen teknistaloudellisten tarkastelujen perusteella. Mikäli perustussyvyyttä voidaan maapohjan ja perustustavan puolesta vaihdella, selvitetään, mikä perustussyvyyden tulisi olla, jotta rakennuksen alapohjan läpi tuleva lämpö olisi riittävä estämään perustusten alla olevan maan haitallisen routimisen. Toisin sanoen, selvitetään mikä tulisi perustussyvyyden olla, jotta routasuojausta ei tarvittaisi. Tämän jälkeen selvitetään routasuojauksen tarve roudatonta perustussyvyyttä pienemmillä perustussyvyyksillä. Jos perustussyvyys ei ole maapohjan ja/tai perustustavan takia valittavissa ja tämä pakollinen perustussyvyys on pienempi kuin roudaton perustussyvyys, mitoitetaan routasuojaus (routaeristys) pakolliselle perustussyvyydelle Routasuojauksen riittävyys tulee tarkistaa rakentamisen aikana niiden tilojen osalta, jotka on suunniteltu lämpimiksi, mutta ovat rakentamisen aikana (talvella) kylmiä tai puolilämpimiä. Tarkempi routasuojauksen suunnittelu on esitetty RIL 261-2013 Routasuojaus rakennukset ja infrarakenteet -julkaisussa. 2.2.3 Perusmuurin lämmöneristys Rakenteen moitteettoman lämpöteknisen toiminnan ja routaeristyksen mitoituksen takia perusmuurin U-arvon tulisi olla riittävä. Kun lattialaatta on perusmuurin yläpintaa ylempänä, (yleistä puuelementtitaloissa), pysyy lattian reunan lämpötila yleensä riittävänä ilman eristeharkkoja. Sokkelin sisäpuolinen lisäeristys parantaa Leca-harkkorakenteisen sokkelin lämmöneristävyyttä ja toimivuutta vielä entisestään. Seinärakenteen edellyttämän tukipinnan mukaan ylimpänä voidaan käyttää joko umpiharkkoja, eristeharkkoja tai palkkiharkkoja. Kun lattialaatta on perusmuurin yläpinnan tasalla, ylimmät harkkokerrokset muurataan kylmäsillan välttämiseksi Leca-eristeharkoista tai asennetaan sokkelin sisäpuolelle lisäeristys. 2.2.4 Perusmuurin raudoitus Matala perusmuuri raudoitetaan ylimmässä saumassa ja sokkelihalkaisun alapuolella 8 mm:n harjaterästangoilla. Myös antura raudoitetaan koko talon ympäri jatkuvalla raudoituksella rakennesuunnitelmien mukaan. Radonkatkon yläpuoliseen saumaan laitetaan tarvittaessa 8 mm harjaterästangot. Koska harkkojen raudoitusten suojaetäisyyksiä määriteltäessä käytetään standardin EN 1996-1-1 Eurocode 6 Muurattujen rakenteiden suunnittelu mukaisia ohjeita, tulee ympäristöluokassa MX4 (suolarasitetut kohteet esim. meren rannalla tai suolattujen teiden varsilla) käyttää tavallisen suojaamattoman teräksen sijasta joko ruostumatonta tai sinkittyä terästä. 8
2.3 KELLARILLINEN PERUSTUS Aukottoman kellariseinän kantavuus pystykuormille on yleensä riittävä pientaloissa. Rinneratkaisuissa alarinteen puolella on usein suuriakin aukkoja. Tällöin mitoituksessa tarkistetaan aukkojen pielien puristuskestävyys. Kellarin seinissä käytetään vaakaraudoitusta, jolloin maanpaine siirtyy pystytukina toimiville poikittaisille väli- ja ulkoseinille. Kun betonirakenteinen välipohja kuormittaa kellarin seinää, myös ylä- ja alareunaan syntyy tuenta ja osa kuormista siirtyy pystysuunnassa. Jos tukiseiniä ei ole riittävästi, pystytukina voidaan käyttää myös teräs- tai betonipilareita tai harkoista muurattuja pilastereita. Seinän ulko- ja sisäpinnoissa suositellaan käytettäväksi samanlaista koko rakenteen ympäri jatkuvaa raudoitusta. Teräkset jatketaan limittämällä ne ankkurointipituuden verran, joka on 8 mm:n harjaterästangoilla 700 mm. 10 kn/m Kuva 8 esittää oikeaa nurkan raudoitusta. Sisäpinnan raudoitusta suositellaan jatkettavaksi tukien kohdalla ja 2 q=2,5 kn/m ulkopinnan raudoitusta keskellä aukkoja. 700 mm p p 1 p 2 400 p 1=6,5 p 2=0,5q Pintakuormaksi on oletettu 2,5 kn/m 2, joka vastaa esimerkiksi keveiden ajoneuvojen kuormaa. Betonivälipohjan kuormaksi on oletettu vähintään 10 kn/m. Maanpaineseinät tukeutuvat poikittaisiin ulko- ja väliseiniin, jotka mitoitetaan jäykistävinä seininä. Tarvittaessa tuentaan voidaan käyttää teräs- tai betonipilareita. Kellarin seinät mitoitetaan maanpaineelle Suomen rakentamismääräyskokoelman osan B5 Kevytbetoniharkkorakenteet, ohjeet 2007 mukaan. Raudoituksena käytetään kahta Ø 8 mm:n harjaterästä jokaisessa tai joka toisessa saumassa. Yleensä pystysaumoissa ei tarvita laastia, mutta korkeilla maanpaineilla tuentaväliä voidaan pidentää, kun muurauksessa käytetään laastia myös pystysaumoissa. Seinien tuentatarve voidaan arvioida kuvien 10 14 avulla. Kuvissa on esitetty kellarin seinien enimmäistukiväli eri paksuisille harkoille, kun täytön korkeus on 1 3 m ja kuormitus kuvan 9 mukainen. L q=2,5 kn/m p 2 10 kn/m 400 3,0 (m) 2,5 2,0 1,5 T8k400 T8k200 T8k200 laasti myös pystysaumoissa 1,0 2 3 4 5 6 7 8 9 L (m) 10 RU-380 Kuva 10. Seinän paksuus 420 mm. 3,0 (m) 2,5 2,0 1,5 Maanpaineseinän enimmäistukiväli. Seinän paksuus 420 T8k200 mm. arkot laasti 3/700. myös pystysaumoissa Teräs A 500 W 1,0 3 4 5 6 7 8 9 L (m) 10 Kuva RU-340 11. Seinän paksuus 380 mm. 3,0 (m) 2,5 2,0 1,5 Kuva L RU-300 12. Seinän paksuus 340 mm. 3,0 (m) 2,5 2,0 RU-420 RU-380 T8k200 T8k400 Maanpaineseinän enimmäistukiväli. Seinän paksuus 380 mm. arkot 3/700. Teräs A 500 W RU-340 T8k200 T8k400 T8k200 laasti myös pystysaumoissa 1,0 3 4 5 6 7 8 9 L (m) 10 Maanpaineseinän enimmäistukiväli. Seinän paksuus 340 mm. arkot 3/700. Teräs A 500 W T8k200 laasti myös pystysaumoissa T8k200 p 1 p 2 1,5 RU-300 T8k400 Kuva 8. Nurkan raudoitus. 2.3.1. Maanpaineseinien mitoitus Kellarin seinän vierusta täytetään karkealla soralla, joka ei roudi ja joka läpäisee hyvin vettä tai geosäkeillä (kevytsora geotekstiilistä valmistetussa säkissä). Mitoituksessa voidaan tällöin yleensä käyttää kitkamaalle annettuja maanpaineen arvoja. Vaakaraudoitetuissa seinissä maanpaineen odotetaan jakautuvan tasaisesti. Kuvassa 9 on esitetty murtorajatilamitoituksessa käytettäviä maanpainekuormia erilaisilla täytön korkeuksilla, kun seinässä on 0,4 m syvä sokkelihalkaisu maanpinnan alapuolella. p 1=6,5 p 2=0,5q MAANPAINE (KITKAMAA, MURTOTILA) (m) p (kn/m 2 ) 3,0 11,8 2,4 10,0 1,8 8,1 1,2 6,4 Kuva 9. Kellarin seinän mitoitus ja maanpaineen laskenta-arvo. Leca-perus- ja eristeharkkokapasiteettien ylittyessä, voidaan käyttää Leca Valueristeharkkoja, joissa kantavana rakenteena toimii kaksi harkkokuoren sisään valettavaa pystyraudoitettua betonipilaria (kts. ohje 4-16 Leca Valueristeharkkorakenteet). 1,0 2 3 4 5 6 7 8 9 L (m) 10 Kuva RU-250 13. Seinän paksuus 300 mm. 3,0 Maanpaineseinän enimmäistukiväli. Seinän paksuus 300 mm. arkot 3/700. Teräs A 500 W (m) T8k200 laasti myös pystysaumoissa 2,5 2,0 1,5 RU-250 T8k200 T8k400 1,0 2 3 4 5 6 7 8 9 L (m) 10 Kuva 14. Seinän paksuus 250 mm. Kuvat Maanpaineseinän 10 14. enimmäistukiväli. Maanpaineseinän Seinän paksuus 250 mm. enimmäistukiväli. arkot 3/700. Teräs A 500 W Leca Lex -perusharkot. Teräs A500 W. 9
2.3.2 Lämmöneristävyys Kellarin käyttötarkoitus määrittää vaadittavan lämmöneristävyyden. Yleensä ne suunnitellaan asuintilojen vaatimusten mukaan. Maanpinnan alapuolella voidaan ottaa huomioon maan lämmönvastus. Leca-harkot muurataan rakosaumoin eikä laastia yleensä käytetä pystysaumoissa. 1.7.2012 voimaan tulleiden rakentamismääräysten mukaan kellarin seinän maata vasten olevalta osalta vaaditaan U-arvoa 0,16 W/m 2 K. Ulkoilmaa vasten olevalla seinän osalla vaatimustaso on 0,17 W/m 2 K. Koska kellarin seinän lämmöneristävyyttä arvioitaessa joudutaan tarkastelemaan useaa eri vyöhykettä, vaatimuksena voidaan pitää riittävää keskimääräistä lämmöneristyskykyä. Kellarin seinien riittävä lämmöneristyskyky saavutetaan käyttämällä joustavasti perusharkkoja ja eristeharkkoja. Ulkopuolinen lisälämmöneristys tulee tarpeelliseksi etenkin korkeilla täyttökerroksilla. Kellarillisessa harkkoperustuksessa eristeharkkoja käytetään maanpinnan yläpuolisissa rakenteissa ja noin kaksi harkkokerrosta maanpinnan alapuolella. Maanpaineseinät rakennetaan aina eristeettömistä perusharkoista ja ulkopinnassa käytetään tarvittaessa lisäeristystä. Maanpaineseinät voidaan myös rakentaa Leca Valueristeharkoista. Oheisissa kuvissa on esitetty kellarin seinän keskimääräiset U-arvot ulkopuolisen täyttökorkeuden vaihdellessa. Kuvat perustuvat oletukseen, että huonekorkeus on 2,5 m ja eristeharkkoja käytetään kaksi harkkokerrosta maanpinnan alapuolella. Lisäksi rakenteen ulkopuolella tulee olla kunnollinen salaojitus, jotta maaperä on kuiva. Leca Design -harkot sekä 380 mm ja 420 mm leveät perusharkot Keskimääräisen täyttökorkeuden (=ulkopuolisen maanpinnan ja lattian yläpinnan välinen ero) ollessa pieni ei välttämättä tarvita ulkopuolista lisäeristettä, jotta seinärakenteelle saavutetaan U-arvo 0,16 W/m 2 K. Normaalisti maanpaineseinissä joudutaan käyttämään ulkopuolista lisäeristystä tai kompensoimaan lämmöneristyskyky muilla rakenteilla. Leca Term + perusharkot Leca Term -harkoista voidaan rakentaa puolilämpimien tilojen kellarin seiniä. Perusharkkojen ulkopuolella tulee aina käyttää ulkopuolista lisäeristettä tai kompensoida lämmöneristyskyky muilla rakenteilla. Lämmöneristysmääräysten edellyttämä vaatimustaso puolilämpimille tiloille, U = 0,24 W/m 2 K saavutetaan käyttämällä ulkopuolella EPS tai XPS eristettä tai Leca-soraa esimerkiksi geosäkeissä. Lecatermharkot LT-300 Leca Designharkot Leca Designharkot h=300...500 ~2500 h=300...500 ~2500 h=300...500 ~2500 Leca-harkot RU-300 Leca-harkot RU-380 Leca-harkot RU-420 U-arvo w/(mk) 0,30 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 U-arvo w/(mk) LT-300 LT-380 LT-420 LT-300 LT-380 LT-420 LT-300 0,30 LT-380 0,30 U-arvo W/m 2 K U-arvo W/m 2 K U-arvo W/m 2 K 0,30 1 0,25 0,30 0,25 0,30 2 3 1 1 0,25 0,20 0,25 0,20 0,25 4 2 2 3 1 0,20 0,15 0,20 0,20 4 3 2 0,15 5 0,15 0,10 0,15 4 3 0,10 0,15 5 5 0,10 0,10 4 0,05 0,10 5 0,05 U-arvo w/(mk) U-arvo w/(mk) 0,00 0,05 0,00 0,05 0,00 0,05 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 0,00 0,00 0,00 0,50 Täyttökorkeus 1,00 1,50 2,00 2,50 0,50 Täyttökorkeus 1,00 1,50 2,00 2,50 0,50 Täyttökorkeus 1,00 1,50 2,00 2,50 Täyttökorkeus Täyttökorkeus Täyttökorkeus 1. Kevytsora KS 200 mm200 mm 1. Kevytsora KS 200 mm200 mm 1. Kevytsora KS 200 mm200 mm 2. EPS/XPS 50 mm =0,035 2. EPS/XPS 50 mm =0,035 2. EPS/XPS 50 mm =0,035 1. KS 200 mm 1. KS 200 mm 1. KS 200 mm 3. EPS/XPS 100 mm =0,035 3. EPS/XPS 100 mm =0,035 3. EPS/XPS 100 mm =0,035 2. EPS/XPS 50 mm =0,035 2. EPS/XPS 50 mm =0,035 2. EPS/XPS 50 mm =0,035 4. EPS/XPS 200 mm =0,035 4. EPS/XPS 200 mm =0,035 4. EPS/XPS 200 mm =0,035 3. EPS/XPS 100 mm =0,035 3. EPS/XPS 100 mm =0,035 3. EPS/XPS 100 mm =0,035 5. EPS/XPS 300 mm =0,035 5. EPS/XPS 300 mm =0,035 5. EPS/XPS 300 mm =0,035 4. EPS/XPS 200 mm =0,035 4. EPS/XPS 200 mm =0,035 4. EPS/XPS 200 mm =0,035 5. EPS/XPS 300 mm =0,035 5. EPS/XPS 300 mm =0,035 5. EPS/XPS 300 mm =0,035 Kuva 15. Leca-perusharkoista ja -eristeharkoista muuratun kellarinseinän keskimääräinen lämmönläpäisykerroin täyttökorkeuden vaihdellessa. U-arvo w/(mk) U-arvo w/(mk) LT-420 1, 2 1, 2 3 4 3 5 4 5 10
Taulukko 4. Leca-harkkoseinien U-arvot. ARKON LEVEYS MAAN PÄÄLLÄ MAANPINNAN ALLA ARKKOTYYPPI 0 1 M 1 2 M Perusharkko RU-250 250 0,74 0,56 0,33 RU-300 300 0,63 0,50 0,31 RU-340 340 0,55 0,45 0,29 RU-380 380 0,50 0,41 0,28 RU-420 420 0,46 0,38 0,27 Eristeharkko LT-300 300 0,23 1) LT-380 380 0,15 2) LT-420 420 0,12 3) 1) Lukuarvo käytettäessä polyuretaanivaahtoa vaakasaumassa. Ilmaraollisella vaakasaumalla rakenteen U-arvo on 0,25 W/m 2 K 2) Lukuarvo käytettäessä polyuretaanivaahtoa vaakasaumassa. Ilmaraollisella vaakasaumalla rakenteen U-arvo on 0,16 W/m 2 K 3) Lukuarvo käytettäessä polyuretaanivaahtoa vaakasaumassa. Ilmaraollisella vaakasaumalla rakenteen U-arvo on 0,13 W/m 2 K 2.4 PERUSMUURIN PINNOITUS Sekä matalaperusteinen että kellarillinen perusmuuri, tulee pinnoittaa sekä maanpinnan alapuolisilta, että yläpuolisilta osiltaan weber.vetonit 137 Oikaisulaastilla tai weber.vetonit 410 Ohutrappauslaastilla. Perustuksen näkyvissä olevalle osuudelle voidaan tehdä rouhepinnoitus. Sokkeliin värillinen rappaus voidaan tehdä silikonihartsipohjaisilla weber.vetonit SokkeliPinnoitteella tai SokkeliMaalilla. Kellarillisissa perustuksissa tulee käyttää ulkopuolista kosteudeneristystä. Tarvittaessa kosteudeneristys asennetaan myös matalaperusteiseen sokkeliin. Ennen ulkopuolista kosteudeneristystä harkkopinta tulee pinnoittaa 137 Oikaisulaastilla tai 410 Ohutrappauslaastilla. Vedeneristys voidaan tehdä kumibitumikermeillä tai perusmuurilevyillä. Taulukko 5. Pilariharkkoperustuksen puristuskestävyys N u, kn. e 0 =0 e 0 =60 PILARIN KORKEUS (m) e 0 = 0 e 0 = 60 mm 1 160 90 1,5 140 80 2 120 70 2,5 100 60 3 80 50 2.6 RADONRATKAISUT LECA PERUSTUKSISSA Leca-perustukset tulee tiivistää siten, että radonpitoisen ilman pääsy sisätiloihin estetään. alkeilematon betonilaatta on yleensä riittävän tiivis radonkaasuille, joten huomiota tulee kiinnittää etenkin liitoskohtien ja läpivientien tiivistämiseen. Tiivistäminen suoritetaan mieluiten kumibitumikermikaistalla liitteen detaljien, RT 81-10791 ohjekortin ja 4-17 Leca kivitalo tiivistysohjeen osoittamalla tavalla. Tiivistämisen lisäksi radonsuunnittelussa varaudutaan tuuletusjärjestelmään. Rakennusvaiheessa rakennuspohjaan asennetaan tarvittaessa imukanavisto ja poistokanava vesikatolle. Poistopuhallin kytketään toimintaan tarvittaessa. Radonalueilla matala perusmuuri tulee riittävän ilmatiiviyden saavuttamiseksi pinnoittaa sokkelin molemmin puolin. Radonalueilla kellarillisen perustuksen ulkopuolisena kosteudeneristyksenä suositellaan käytettäväksi kumibitumi kermiä, jolloin seinästä saadaan samalla riittävän tiivis radonkaasuille. Käytettäessä kellarin seinissä kosteus- tai radoneristeenä kumibitumikermiä tulee rakenteen kosteusteknisen toiminnan varmistamiseksi asentaa lisäeristys kermin ulkopuolelle. Lisää tietoa radonteknisestä suunnittelusta, ohjeita rakennusten maanvastaisten rakenteiden tiivistämiseen ja rakennuspohjan tuuletusjärjestelmän suunnitteluun annetaan RT-ohjekortissa RT 81-10791. 2.5 PILARIARKKO- PERUSTUS Pilariharkkoa P-240 on edullista käyttää keveiden rakennusten, kuten kesähuviloiden ja autokatosten perustuspilareiden tekemiseen. Routivalla maapohjalla pilarit perustetaan yleensä roudattomaan syvyyteen. Pilarin, jonka ydin on valettu betonista C25/30 (K30) tai weber.vetonit S 30 Sementtilaastilla puristuskestävyyksiä on esitetty taulukossa 5. Pilarit raudoitetaan keskelle sijoitettavalla 12 mm harjaterästangolla. Pilariharkon reiän tilavuus on 2,65 dm 3 eli betonia tarvitaan n. 5,5 kg/harkko. Kuva 16. Perusmuuri on suositeltavaa pinnoittaa maanpinnan alapuolisilta ja yläpuolisilta osiltaan. 11
3 ULKOSEINÄT 3.1 SUUNNITTELUPERUSTEET Leca-harkkorakenteet suunnitellaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osan B5 Kevytbetoniharkkorakenteet ohjeiden mukaisesti. Kantavien rakenteiden mitoituksessa eristeharkkojen eristeen ja muuraussiteiden ei oleteta siirtävän kuormia. Tuulikuormat kuitenkin siirtyvät kuorelta toiselle eristeen välittäminä. Leca Design ja Leca Term -harkoissa molemmat kuoret voidaan mitoittaa kantavina. Nämä ohjeet on laadittu osavarmuus menetelmillä. Taulukoissa ja mitoituskäyrissä ilmoitettuja kestävyyksiä on verrattava kuormitusnormien mukaisilla varmuuskertoimilla kerrottuihin laskentakuormiin. 3.2 MITOITUSPERUSTEET Eristeharkoissa liittymismitta saumankeskeltä sauman keskelle on 5M (500 mm). Korkeussuunnassa moduuli jako on 2M (200 mm). arkkoseinien suunnittelussa tulee huomioida harkoille sopivat pystymitat. Tyypillisesti ikkunoiden ja ovien yläreunat pyritään suunnittelemaan samaan tasoon. Tällöin ovien liittymismitta (2100 mm tai 2300 mm) huomioiden maanvaraisen lattian pinta tulee sijoittaa harkon puoliväliin. Välipohjarakenne vaikuttaa paljon sekä välipohjan kokonaispaksuuteen että yläpuolisten huoneiden korkeusmittoihin. Viereisessä pystyleikkauskuvassa on esimerkki mitoista kun välipohjana on käytetty 200 mm:n ontelolaattaa ja lattialämmitys sijaitsee eristeellä ontelolaatasta irrotetussa pintabetonilaatassa tai lattiatasoitteessa. Vapaan huonekorkeuden on pientaloissa oltava vähintään 2,4 m. Leca-seinän korkeudeksi suositellaan kuitenkin 2,5 m, joka sopii paremmin harkkojen pystysuuntaiseen mitoitukseen, kun aukkojen asettamat vaatimukset otetaan huomioon. IKKUNAPELTI LT-380 U-100 LT-380 RU-380 LTP-380 LAASTI- SAUMA VÄ. 10 mm 2100 415 200 80 2285 380 2840 30 15 2665 Kuva 17. Esimerkki pystysuuntaisesta mitoituksesta Leca Design tai Leca Term -seinälle. 12
3.3 SEINÄRAKENTEET Leca Design -harkkoja käytetään lämpimien tilojen maanpäällisiin seinärakenteisiin. Leca Term -harkkoja käytetään tyypillisesti puolilämpimiin seiniin ja perustusten rakenteisiin. 3.3.1 Leca eristeharkot Leca-eristeharkot ovat lujaa kivirakennetta, joka imee heikosti vettä ja kuivuu nopeasti. arkot ovat perusharkkoja lujempaa materiaalia, mutta huokoisten Leca-sorarakeiden ansiosta myös helposti työstettäviä. Kuten muutkin harkot myös Leca-eristeharkot kestävät hyvin pohjoisten olosuhteidemme pakkasrasitusta. arkkojen keveydestä ja hyvästä työstettävyydestä huolimatta Leca-eristeharkoista syntyy luja ja kestävä seinärakenne, joka on helppo pinnoittaa. Leca-eristeharkot ovat polyuretaanieristeisiä harkkoja. arkkojen pituus on 498 mm ja korkeus mm. Eristeharkkojen päissä on pontit ja urat, jotka helpottavat muuraamista ja ohjaavat harkot tarkasti paikalleen. 300 mm leveissä LT-300 harkoissa on paksuimmillaan 100 mm polyuretaanieriste 100 mm harkkokuorien välissä. Leca Design -harkoissa (LT-380, LT-420) on 130 mm sisäkuori ja 100 mm ulkokuori. Leca Design 380 -harkoissa polyuretaanieristettä on paksuimmillaan 150 mm ja Leca Design 420 -harkoissa 190 mm. Leca-eristeharkot muurataan ilman pystysaumalaastia järjestelmään kehitetyllä weber.vetonit ML Leca Laastilla (talviolosuhteissa weber.vetonit ML Leca P Pakkaslaastilla). Muuraussauman paksuus on vain n. 5 mm. Järjestelmään kuuluvat tikasraudoitteet, joita on helppo käsitellä ja joilla saadaan hyvä tartunta laastiin. Leca-eristeharkoissa oleviin mataliin uriin on helppo asentaa tikasraudoitteet siten, että laasti ympäröi teräksiä joka puolelta. Näin varmistetaan teräksen ja harkon yhteistoiminta. Leca-eristeharkkokonseptiin kuuluvat myös muuraussiteet ja muurauskelkka sekä talolle kestävän ja ajattoman julkisivun mahdollistava Weberin laaja rappaustuote valikoima. 3.3.2 Moduulimitoitus Leca-harkot ja Leca-eristeharkot ovat helppoja työstää ja katkaista, joten rakennukset on mahdollista suunnitella ilman moduulimitoituksen rajoituksia. Materiaalimenekin optimoimiseksi voidaan kuitenkin käyttää 5M-moduulijakoa niin, että moduulilinjat ovat ulkoseinien sisäpinnassa. Tällöin nurkkaharkot muurataan harkkokerroksittain joko rakennuksen pituus- tai leveyssuuntaan. Pystysuuntaisessa mitoituksessa on otettava huomioon, että ikkuna- ja ovikarmien standardikorkeudet ovat n x M (100 mm) -10 mm. Leca-harkkojen ja Leca-eristeharkkojen sauman paksuuden ollessa 5 mm tulee aukon korkeudeksi n x 2M + 5 mm. Näin ollen asennusvaraksi jää 15 mm. On suositeltavaa hankkia 10 20 mm standardikorkeutta matalammat karmit, jolloin asennusvaraa jää riittävästi, tai huomioida asia muuraustyön edetessä. Ikkunoiden joka sivulle suositellaan 15 mm asennus- ja tiivistysvaraa joka tulee huomioida ikkunoita hankittaessa tai muuraustyön edetessä.. Leca-eristeharkkojärjestelmiä ei ole sidottu vain puolen harkon limitykseen. Puolenkiven limitystä tarvitaan ainoastaan erityistapauksissa ulkonäkösyistä. Rakenteellisista syistä johtuen, tulee päällekkäisten harkkokerrosten limityksen olla kuitenkin vähintään 100 mm. Sama vaatimus koskee myös yksittäisiä, päällekkäisissä harkkokerroksissa olevia harkkoja. Kuva 18. Leca Design -harkon käyttäminen 5M moduulijaossa. 13
3.3.3 Vähimmäisraudoitus Leca-perusharkoissa käytettävä raudoitus: Perusharkot, leveys 75 150 mm: 1 Ø 8 k 800 Perusharkot, leveys 200 420 mm: 2 Ø 8 k 800 Leca-eristeharkkoseinissä käytetään vähintään seuraavaa kutistumisraudoitusta: 2 Ø 8 k 600 harjaterästä tai mustasta teräksestä valmistettua tikasraudoitetta Bi40 sisäkuoressa ja ruostumatonta tikasraudoitetta BI37R ulommaisessa harkkokuoressa. Lisäksi raudoitteet asennetaan aukkojen ala- ja yläpuolisiin harkkosaumoihin sekä ylimpään ja alimpaan saumaan. Aukkojen ala- ja yläpuoliset teräkset tulee ulottaa vähintään jatkospituuden verran aukkojen ulkopuolelle. Rakennuksen jäykistämiseksi ulkoseinien nurkissa raudoitus jatketaan poikittaisille seinille. Jatkospituus tikasraudoitteille on 400 mm ja 8 mm harjateräksille 700 mm. Koska harkkojen raudoitusten suoja etäisyyksiä määriteltäessä käytetään standardin EN 1996-1-1 Eurocode 6 Muurattujen rakenteiden suunnittelu mukaisia ohjeita, tulee ympäristöluokassa MX4 (suolarasitetut kohteet esim. meren rannalla tai suolattujen teiden varsilla) käyttää tavallisen suojaamattoman teräksen sijasta aina joko ruostumatonta tai sinkittyä terästä. 3.3.4 Rengaspalkit Rengaspalkki toimii kiinnitysalustana puurakenteille ja sitoo rakenteita. Puiset ala-, väli- ja yläpohjarakenteet tuetaan Leca Design -harkkoseinän palkkiharkkoihin (LTP-380, LTP-420) valetuille rengaspalkeille. Kun seinä tehdään Leca Term LT-300 -harkoista, puiset ala-, väli- ja yläpohjarakenteet tuetaan LP-140 palkkiharkkoihin valetuille rengaspalkeille. LP-140 palkkiharkkojen keskelle asennetaan 20 mm levyinen eriste tai harkkojen väliin pursotetaan polyuretaania. Palkkiharkkojen kumpaankin valu-uraan asennetaan vähintään 1 Ø 10 harjateräs. Rengasterästyksissä suositellaan käytettäväksi Ø 10 mm:n harjaterästankoja. Betonirakenteiset ala-, väli- ja yläpohjarakenteet tuetaan rengaspalkkirakenteelle. Ainoastaan kevyesti kuormitetut ontelolaatat voidaan tukea suoraan eristeharkoille suunnittelijan ohjeen mukaan. arjateräs Kuva 19. LTP-380 tai LTP-420 palkkiharkoista tehty rengaspalkki Leca Design seinässä. 3.3.5 Muuraussiteet Leca eristeharkkoseinissä Leca-eristeharkkoseinissä asennetaan aina muuraussiteet ylimmän harkkokerroksen alapuoliseen saumaan. Jos rakennuksessa on välipohja, muuraussiteitä asennetaan myös välipohjan kummallekin puolelle. Siteitä asennetaan saumaan 1 kpl harkkoa kohti eli k 498 mm. Kaikkien ovi- ja ikkuna-aukkojen pieliin asennetaan muuraussiteitä 1 kpl joka saumaan eli k 200. Lisäksi muuraus siteiden käyttöä suositellaan yli 3,5 m korkeissa seinissä 4 kpl/m 2. Kuva 21. Muuraussiteet ja tikasraudoitteet Leca Design -harkoissa. Kuva 20. LP-140 palkkiharkoista tehty rengaspalkki Leca Term LT-300 -seinässä. 14
3.3.6 Lämmöneristävyys Leca-eristeharkkoseinät muurataan rakosaumoin ja pinnoitetaan molemmin puolin. Koska laastia ei laiteta lämmöneristeen kohdalle, syntyy siihen ilmarako. Vaakasuuntaiseen saumaan voidaan asentaa vähän paisuvaa polyuretaania. Polyuretaani asennetaan kahtena palkona laastin levittämisen jälkeen. Eristeellä vaakasaumassa parannetaan rakenteen lämmöneristävyyttä ja varmistetaan myös työvirheiden sattuessa rakenteen toimivuus. Polyuretaanisaumavaahtoa tulee käyttää varovasti, koska liiallinen saumavaahdon määrä tai liian paisuvan saumavaahdon käyttö saattaa nostaa vasta muurattua harkkoa ja estää siten laastin ja harkon välisen tartunnan. Leca Design 420 -harkoista (LT- 420) voidaan rakentaa todellisen passiivitalon tai matalaenergiatalon seinärakenne, koska seinän U-arvo käytettäessä polyuretaania vaakasaumassa on vain 0,12 W/m 2 K. Rakenteen U-arvo ilman polyuretaanivaahdotusta on 0,13 W/m 2 K. Perinteisen Leca Design (LT-380) -seinärakenteen U-arvo on 0,15 W/m 2 K, kun käytetään polyuretaania vaakasaumassa. Rakenteen U-arvo ilman polyuretaanivaahdotusta on 0,16 W/ m 2 K. Tiukentuneiden, 1.7.2012 voimaan astuneiden energiamääräysten johdosta Leca Term -harkkoseiniä (LT- 300) käytetään pääsääntöisesti puolilämpimissä rakennuksissa ja perustusrakenteissa. LT-300 seinärakenteen U-arvo on 0,23 W/m 2 K, kun käytetään polyuretaania vaakasaumassa. Rakenteen U-arvo ilman polyuretaanivaahdotusta on 0,25 W/m 2 K. Polyuretaanivaahtoa tulee käyttää vaakasaumoissa aukkojen pielissä. Tällöin estetään mahdolliset karmin takaa tulevat ilmavirtaukset seinärakenteeseen. Polyuretaanisaumavaahdon pursotus tulee suorittaa vasta täysin kovettuneeseen rakenteeseen. Polyuretaanisaumavaahtoa on syytä käyttää pystysaumoissa, jos eristeiden väli jää liian suureksi tai rakentamisaikataulun ja kosteusolosuhteiden takia muuten vaaditaan. Polyuretaanivaahtoa käytettäessä tulee käyttää vähän paisuvia pistoolivaahtoja. Ilmanpitävien rakenteiden ja liitosten suunnittelua käsitellään Weberin laatimassa ohjeessa, 4-17 Leca kivitalon Tiivistysohjeet. Ohjeen ja dwgdetaljikuvat voi ladata internetsivuiltamme www.e-weber.fi 3.4 KANTAVIEN ULKOSEINIEN MITOITUS PYSTYKUORMILLE Seinien kantavuus pystykuormille tarkistetaan kaavan 1 mukaisesti. Seinät voidaan mitoittaa perusharkoilla ja eristeharkoilla oheisten taulukoiden avulla. Korkeampien seinien puristuskestävyyksiä voidaan tarkastella RakMk B5:n mukaisesti. 1 2 e d /t e N u = A c f cd (1) 1 + 0,001( 0 /t e ) 2 jossa N u = harkkoseinän tai -pilarin puristus kestävyys e d = kuorman epäkeskisyyden las ken ta-arvo 0 = nurjahduspituus t e = rakenteen paksuus A c = muurin nettopoikki- leik kausala f cd = harkkomuurin puristuslujuus 1,05 Leca-perus- harkoille, 1,4 Leca Design ja Leca Term -harkoille Sisäkuorelle tuleva kuorma N d1 vaikuttaa keskeisesti (epäkeskeisyytenä käytetään perusepäkeskeisyyttä e d = 0,05 h, jossa h on harkon kuoren leveys). Rakenteita mitoitettaessa suositellaan käytettäväksi suurempaa epäkeskisyyttä, jollei epäkeskisyys ole tiedossa. Kuva 22. Leca Design ja Leca Term -seinän kantavuuden tarkistus pystykuormille. Taulukko 6. Leca Design- ja Leca Term -harkkoseinien puristuskestävyyksiä N u (kn/m). e d = 0,05*h e d = 0,15*h LT-380, LT-420 ulkokuori LT-380, LT-420 sisäkuori LT-380, LT-420 ulkokuori LT-380, LT-420 sisäkuori 0 (m) LT-300 LT-300 2,4 87 87 129 68 68 101 2,6 82 82 124 64 64 97 2,8 77* 77* 119 60* 60* 93 3,0 73* 73* 114 57* 57* 89 3,2 69* 69* 109 53* 53* 85 3,4 65* 65* 104 50* 50* 81 3,6 61* 99* 47* 77* 3,8 57* 95* 45* 74* 4,0 54* 91* 42* 70* * Käytettävä 4,2 4,4 N e = 0,05h d d1 N d1 < Nu1 N d2 < Nu2 Rakenteen paksuudella tarkoitetaan Leca-harkkomuureissa seinän paksuutta ja Leca Term -harkkomuurissa yhden kuoren paksuutta. Leca Design -harkkoseinässä rakenteen paksuus on paksumman kuoren paksuus N e = 0,05h d d1 muuraus siteitä 4 kpl/m 2 Käytettäessä muuraussiteitä 4 kpl/m 2 voidaan rakenteen tehollista paksuutta nurjahdustilanteessa kasvattaa. Rakenteita mitoitettaessa suositellaan käytettäväksi suurempaa epäkeskisyyttä, jollei epäkeskisyys ole tiedossa. 15
8 7 6 5 (m) 4 3 2 1 4 LT-300 5 LT-380 LT-420 RU-200 RU-300 RU-250 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 L (m) Kuva 23. Alareunasta ja sivuilta vapaasti tuetun seinän enimmäismitat tuulikuormalle q d = 0,8 kn/m 2. Tuulikuorma, ylä- ja alareunasta ja sivuilta vapaasti tuettu kutistumaraudoitettu seinä, ei laastia pystysaumassa L 8 7 6 5 (m) 4 3 2 1 5 LT-300 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 L (m) Kuva 24. Alareunasta vapaasti tuetun, sivuiltaan jatkuvan seinän Tuulikuorma, enimmäismitat alareunasta vapaasti tuulikuormalle ja sivuilta jäykästi tuettu q kutistumaraudoitettu d = 0,8 kn/m 2. seinä, ei laastia pystysaumassa LT-380 LT-420 RU-200 RU-250 RU-300 L 8 7 RU-300 8 7 6 5 (m) 4 3 2 1 4 5 Kuva 25. Ylä- ja alareunasta ja sivultaan vapaasti tuetun seinän Tuulikuorma, enimmäismitat ylä- ja alareunasta tuulikuormalle ja sivuilta vapaasti tuettu qkutistumaraudoitettu d = 0,8 kn/mseinä, 2. ei laastia pystysaumassa LT-300 LT-380 LT-420 RU-250 RU-200 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 L (m) L 6 5 (m) 4 3 2 1 6 7 8 9 Kuva 26. Ylä- ja alareunasta vapaasti tuetun, sivuiltaan jatkuvan Tuulikuorma, seinän ylä- ja alareunasta enimmäismitat vapaasti ja sivuilta tuulikuormalle jäykästi tuettu kutistumaraudoitettu q d = 0,8 kn/m seinä, 2. ei laastia pystysaumassa LT-300 LT-380 LT-420 RU-200 RU-250 10 11 12 13 14 15 16 17 18 L (m) L 3.5 ULKOSEINIEN MITOITUS TUULIKUORMILLE Sekä kantavat että kantamattomat ulkoseinät mitoitetaan tuulikuorman aiheuttamalle taivutukselle. Kutistuma raudoitettujen seinien enimmäismitat tuulikuormitukselle 1,6 x 0,5 kn/m 2 eri tuentatavoille on esitetty kuvissa 23 26 Muilla tuulikuormilla q d kuvien 23 26 mitat ovat neliöjuuri (0,8/q d ) -kertaisia. 3.6 AUKOT 3.6.1 Aukkojen vaikutus seinän kantavuuteen Aukkojen vaikutus muodostuu yleensä määrääväksi seinän kantokykyä tarkastettaessa. Mitoituksessa tarkastetaan paikallinen puristuskestävyys palkin tukipinnalle ja seinän puristuskestävyys keskikorkeudelle kertyvälle laskentakuormalle kuvan 27 mukaisesti. Nurjahduspituutena käytetään yleensä seinän korkeutta. Jäykistävien poikittaisten seinien vaikutus voidaan ottaa huomioon rakenteen nurjahduspituuden pienennyksenä. 3.6.2 Aukollisen seinän mitoitus Aukollisen seinän mitoituksessa tarkiste taan paikallinen puristuskestävyys palkin tuella (2) ja seinän puristuskestävyys keski alueella vaikuttavalle kuormalle (3). Paikallinen puristuskestävyys aukkopalkin tuella voidaan tarkistaa kaavalla: p a d x ( 2 + d ) f cd x h x d (2) jossa h on mitoitettavan seinän paksuus. Seinän keskialueella puristuskestävyys voidaan tarkistaa kaavoilla: p d x ( a 2 + e ) N u ja p a c d x ( + b + ) N 2 2 u (3) joissa N u määritellään sivulla 15 olevan kaavan 1 mukaan. Kuva 27. Aukollisen seinän mitoitus. 16
3.6.3 Aukkojen ylitys valmispalkeilla Valmispalkit säästävät merkittävästi rakennusaikaa ja kustannuksia. Koska Leca Valmispalkit ovat jo toimitettaessa saavuttaneet lopullisen kuormituskestävyytensä, voidaan aukonylityksiä seuraavat väli- ja yläpohjatyöt aloittaa viiveettä riippumatta sääoloista ja betonin kuivumisnopeudesta. Valmispalkkeja käytettäessä ei myöskään tarvita työläitä ja hitaita aukkojen ylitysrakenteiden tukemistöitä. Vahvistetun rakenteensa ansiosta elementtipalkeilla päästään parempiin kantavuuksiin kuin työmaalla harkkokuoreen valettavilla palkeilla. Tämä mahdollistaa pidemmät aukkoleveydet ja suurempien kuormitusten vastaanoton. Leca Valmispalkkeja käytettäessä harkkoseinässä ei käytetä betonivälipohjan kohdalla rengaspalkkikerrosta. Yläpohjarakenteet tuetaan normaaliin tapaan palkkiharkkoihin valetuille rengaspalkeille. Valmispalkkeja toimitetaan 140 mm leveinä (LP 140), viitenä varastopituutena sekä 200 mm leveinä (LP 200) 1500 mm pitkinä. Palkkien korkeus on mm. Leca Valmispalkit soveltuvat sekä kantavien että kantamattomien seinien aukkojen ylityksiin. Seinän leveyksillä 200-250 mm aukon ylittämiseen käytetään yhtä LP 200 valmispalkkia. Leveydellä 150 mm aukon ylittämiseen käytetään yhtä LP 140 valmispalkkia.. Seinän leveyksillä 280 380 käytetään rinnakkain LP 200 ja LP 140 valmispalkkeja. Eristeharkkoseinissä rinnakkaisten valmispalkkien väliin leikataan työmaalla EPS- tai polyuretaanieriste niin, että palkin kokonaisleveys tulee samansuuruiseksi seinän kanssa. Työmaalla tehtävien aukonylityspalkkien tapaan myös valmispalkkien tukipinnan pituuden tulee olla vähintään 250 mm. Palkkeja voidaan työmaalla tarvittaessa lyhentää tai työstää. Tarkemmat ohjeet valmispalkeista on tuotekorteissa Leca valmispalkki LP 140 ja Leca Valmispalkki LP 200. Taulukko 7. Valmispalkkien LP 140 ja LP 200 mitat. PALKKITYYPPI PALKIN PITUUS L (MM) AUKKO (MM) PALKIN PAINO (KG) LP 140-1500 1500 1000 56 LP 140-2000 2000 1500 76 LP 140-2500 2500 2000 95 LP 140-3000 3000 2500 113 LP 140-3500 3500 3000 132 LP 200-1500 1500 1000 98 Taulukko 8. Valmispalkkien LP 140 kuormituskestävyydet q u, kn/m. PALKKITYYPPI AUKON VAPAA LEVEYS (M) 1 PALKKI 2 PALKKIA PÄÄLLEKKÄIN 3 PALKKIA PÄÄLLEKKÄIN LP 140-1500 0,3 140,0 1) 166,6 1) 166,6 1) LP 140-1500 0,6 70,0 1) 112,3 1) 112,3 1) LP 140-1500 0,9 44,0 85,2 1) 85,2 1) LP 140-2000 1,2 24,8 55,1 1) 68,7 1) LP 140-2000 1,5 15,8 35,7 51,8 1) LP 140-2500 1,8 11,0 25,1 36,3 LP 140-3000 2,1 8,1 18,8 26,9 LP 140-3000 2,4 6,2 14,6 20,8 LP 140-3500 2,7 4,9 11,6 16,7 LP 140-3500 3,0 4,0 9,5 13,6 Yläindeksillä 1) merkityt palkin kuormituskestävyysarvot voivat edellyttää alapuolisen harkkoseinän vahvistamista esimerkiksi valueristeharkolla tai tukipinnan pidentämistä. Taulukko 9. Valmispalkkien LP 200 kuormituskestävyydet q u, kn/m. PALKKITYYPPI AUKON VAPAA LEVEYS (M) 1 PALKKI 2 PALKKIA PÄÄLLEKKÄIN 3 PALKKIA PÄÄLLEKKÄIN LP 200-1500 0,3 213,5 1) 245,6 1) 245,6 1) LP 200-1500 0,6 115,3 1) 164,3 1) 164,3 1) LP 200-1500 0,9 66,8 1) 124,2 1) 124,2 1) LP 200-1500 1,2 40,7 81,4 1) 100,0 1) Yläindeksillä 1) merkityt palkin kuormituskestävyysarvot voivat edellyttää alapuolisen harkkoseinän vahvistamista esimerkiksi valueristeharkolla tai tukipinnan pidentämistä. 140/200 L Kuva 28. Valmispalkit LP 140 ja LP 200. 17
LT-380 sisäkulma 3.6.4 Aukkojen ylitys Leca Design palkkiharkoilla 40 70 30 LT-380 ulkokulma 100/ 140 140 Poikkileikkaus A Poikkileikkaus B Kuva 29. Palkkiharkko LTP-380 LTP-380 palkki Palkkiharkot Leca Design järjestelmään kuuluvat kylmäsillattomat palkkiharkot, joiden kouruun valetaan teräsbetonipalkki. Palkkiharkkojen raudoituksena käytetään A 500 W harjateräksiä (min. Ø 10 mm). Käytettäessä irtonaisia harjateräksiä palkin raudoitteena on huolehdittava vähintään 15 mm:n peitekerroksesta Palkit valetaan betonilla C25/30 (K 30-2) tai lujuusluokitetulla weber. vetonit S 30 Sementtilaastilla. Palkkiharkon kouruihin tarvitaan betonia n. 19,3 kg/harkko. Vähimmäistukileveys harkoilla on 250 mm. Käytettäessä pienempää tukipintaa palkkien alla, paikallinen puristuskestävyys tuella on tarkistettava. Palkki suunnitellaan ja rakennetaan oheisten kuvien mukaisesti. Poikkileikkaus C Poikkileikkaus E LT-420 Poikkileikkaus D Poikkileikkaus F Kuva Leca Design- 31. Leca palkkien Design poikkileikkaukset -palkkien poikkileikkaukset. Aukkojen yläpuolinen palkki valitaan palkin laskentakuorman ja aukon vapaan leveyden mukaan taulukon 10 mukaisesti. Käytettäessä kahta palkkiharkkokerrosta päällekkäin tulee laastia käyttää molempien harkkokuorien koko leveydellä. 395 595 Kuva 30. Aukonylitys ja väliaikainen tuenta Leca Design -palkkiharkolla. 18
LP-140 palkin raudoitteena on huolehdittava 35 70 35 20 35 14070 35 20 140 3.6.5 Aukkojen ylitys LP-140 palkkiharkoilla, mm. Leca Term LT- 300 rakenteet 498 Kuva 32. Palkkiharkko LP-140 140 Palkkiharkot Leca Term LT-300 -järjestelmään kuuluvat palkkiharkot, joiden kouruun valetaan teräsbetonipalkki. Palkkiharkkojen raudoituksena käytetään A 500 W harjateräksiä (min. Ø 10 mm). Palkit valetaan betonilla C25/30 (K30-2) tai lujuusluokitetulla weber. vetonit S 30 Sementtilaastilla. Palkkiharkon kouruun tarvitaan betonia n. 9,6 kg/harkko. Vähimmäistukileveys harkoilla on 250 mm. Käytettäessä pienempää tukipintaa palkkien alla, paikallinen puristuskestävyys tuella on tarkistettava. Käytettäessä irtonaisia harjateräksiä vähintään 15 mm:n peitekerroksesta. Palkki suunnitellaan ja rakennetaan oheisten kuvien mukaisesti. Ulko- ja sisäkuoren palkkiharkot toimitetaan tilaajalle irrallisina. Työmaalla harkkojen väliin kiinnitetään esim. eristelevystä sahattava 20 mm levyinen eriste tai väliin pursotetaan vähän paisuvaa polyuretaania. Aukkojen yläpuolinen palkki valitaan palkin laskentakuorman ja aukon vapaan leveyden mukaan. Käytettäessä kahta palkkiharkkokerrosta päällekkäin tulee laastia käyttää molempien harkkokuorien koko leveydellä. Aukkojen yläpuolisen palkin valintaan käytetään taulukon 10 arvoja. Poikkileikkaus APoikkileikkaus A Poikkileikkaus CPoikkileikkaus C Poikkileikkaus BPoikkileikkaus B Poikkileikkaus DPoikkileikkaus D 3.6.6 Muita ylitystapoja Leveiden aukkojen ylitykseen voidaan käyttää erilaisia muototeräsprofiileja, joiden koko ja tyyppi valitaan käytettävän harkon, jännemitan ja kuorman perusteella. Aukkojen yläpuolelle voidaan myös tehdä erilaisia betonipalkkeja, jotka mitoitetaan betonirakenteiden ohjeiden mukaan. Palkit ulotetaan Poikkileikkaus EPoikkileikkaus E Poikkileikkaus F aukon sivuille pielen puristuskestävyyttä vastaavasti, kuitenkin vähintään Kuva 33. LP-140 -palkkien poikkileikkaukset. Lecaterm LP-140- Lecaterm palkkien LP-140- poikkileikkaukset palkkien poikkileikkaukset 250 mm. 395 595 Poikkileikkaus F 395 595 Leca Design LTP-380 ja LTP-420 -harkkopalkkien sekä LP-140 -harkkopalkkien kuormituskestävyydet: Betoni: C25/30 (K 30-2), Esim. weber.vetonit S 30 Sementtilaasti Teräkset: A500W Ympäristö luokka: Y 3 (peitekerros 15 mm) Tukipinta: 250 mm Taulukko 10. Aukkojen yläpuolisen palkin valinta Leca -eristeharkko rakenteissa. Lukuarvot ovat yhden kuoren kuormituskestävyyksiä. Palkille tulevaa laskentakuormaa laskettaessa otetaan huomioon vain palkille välittömästi tukeutuvan väli- tai yläpohjan kuormitus. KUORMITUSKESTÄVYYS q U (kn/m) AUKON VAPAA LEVEYS (m) PALKIN KORKEUS: 1 ARKKOKERROS PALKIN KORKEUS: 2 ARKKOKERROSTA PALKIN KORKEUS: 3 ARKKOKERROSTA POIKKILEIKKAUS A vähintään (1+1) Ø 10 RAUDOITUS/KOURU RAUDOITUS/KOURU RAUDOITUS/KOURU POIKKILEIKKAUS B vähintään (2+2) Ø 10 POIKKILEIKKAUS C vähintään (1+1) Ø 10 POIKKILEIKKAUS D vähintään (2+2) Ø 10 POIKKILEIKKAUS E vähintään (1+1) Ø 10 POIKKILEIKKAUS F vähintään (2+2) Ø 10 0,9 16,9 22,0 53,7 1) 58,8 1) 76,4 1) 84,1 1) 1,2 11,4 14,9 38,7 43,4 56,6 1) 62,1 1) 1,5 8,6 11,2 25,3 33,6 36,9 48,0 1,8 6,9 9,0 14,7 21,5 22,0 32,2 2,1 4,7 6,8 9,3 13,5 14,0 20,3 2,4 3,1 4,5 6,3 9,1 9,4 13,6 2,7 2,2 3,2 4,4 6,4 6,7 9,6 3,0 1,6 2,3 3,3 4,7 4,9 7,0 Yläindeksillä 1) merkityt palkin kuormituskestävyysarvot voivat edellyttää alapuolisen harkkoseinän vahvistamista esimerkiksi valueristeharkolla tai tukipinnan pidentämistä. 19
3.7 LIIKUNTASAUMAT Leca-harkkoseiniin on tehtävä kutistumis- ja lämpöliikkeiden vuoksi pystysuuntaisia liikuntasaumoja 10...15 metrin välein rakennuksen ja seinän muodoista riippuen. Perusperiaate on, että mitä korkeampi ja yhtenäisempi seinä on sitä pidempi voi liikuntasaumaväli olla. Liikuntasaumat pyritään sijoittamaan sellaisiin kohtiin, jossa seinän erisuuntaiset liikkeet estyvät. Liikuntasauma suositellaan tehtäväksi vähintään joka toiseen nurkkaan, kun seinä on tuettu eri korkeudelta, erkkereiden ja julkisivujen syvennysten kohdalle. Kylmät rakenteet, siipimuurit tms. on erotettava lämpimistä rakenneosista liikuntasaumalla. Koko rakenteen katkaisevat liikuntasaumat sijoitetaan tukiseinän, asuntojen välisen seinän tms. kohdalle. Rivitaloissa huoneistojen välisen seinän kohdalla ulkoseinä on suositeltavaa katkaista myös äänen sivutiesiirtymän estämiseksi. Muualle sijoitettavat liikuntasaumat tehdään vain ulkokuoreen. Liikuntasaumassa ei saa olla läpimenevää raudoitusta. Rakenteen läpi menevä sauma on tiivistettävä sisäpuolelta ilmavuotoja ja ulkopuolelta kosteutta vastaan. 3.8 IKKUNOIDEN JA OVIEN KIINNITYS Ikkunoiden vaakakarmit kiinnitetään Leca-harkkoseinään esimerkiksi piirrosten 36 ja 38 mukaisesti. Pienten ikkunoiden pystysuuntaiset karmit voidaan kiinnittää polyuretaanisaumavaahdolla. Suuremmat ikkunat kiinnitetään esimerkiksi kuvien 37 ja 39 esittämällä tavalla tai ikkunanvalmistajan omilla kiinnitysapuvälineillä. arkkojen päistä otetaan riittävästi polyuretaania pois, jotta apukarmi mahtuu näin tehtyyn uraan. Suuret ikkunat voivat vaatia apukarmin myös alaosaan. Tarpeen määrittää suunnittelija. Apukarmi kiinnitetään uraan polyuretaanisaumavaahdolla. Tavanomaiset ovet kiinnitetään ikkunoiden tapaan. Raskaiden erikoisovien kuormat otetaan huomioon seinärakenteen suunnittelussa. IKKUNA- PELTI MUURAUSSITEET - k 600 yläreunassa - k 200 sivureunoissa IKKUNA- PELTI LECA DESIGN - PALKKIARKKO TIIVISTYS: - Polyuretaanisaumavaahdolla 2/3 karmin syyvyydestä. - Ulkopuoliseen osaan mineraalivilla. Kuva 38. Pystyleikkaus ikkunan liittymisestä Leca Term LT-300 -seinään. MUURAUSSITEET - k 600 yläreunassa - k 200 sivureunoissa LP-140 PALKKIARKOT TIIVISTYS: - Polyuretaanisaumavaahdolla 2/3 karmin syyvyydestä. - Ulkopuoliseen osaan mineraalivilla. PUU 50 x 50 TAI 75 x 50 - ympärille polyuretaani saumavaahto Kuva 34. Liikuntasaumojen sijoitus. Kuva 36. Pystyleikkaus ikkunan liittymisestä Leca Design -seinään. PUU 50 x 100 - ympärille polyuretaani saumavaahto MUURAUSSIDE Kuva 39. Vaakaleikkaus ikkunan liittymisestä Leca Term LT-300 -seinään. Kuva 35. Liikuntasaumojen tiivistys. MUURAUSSIDE Kuva 37. Vaakaleikkaus ikkunan liittymisestä Leca Design -seinään. 20